te
y
ar
em
ät
hm
D
Tiesitkö, että eläkevakuutuslaitokset ja Kirkon eläkerahasto sijoittavat ydinaseita valmistaviin ja aseiden valmistusta rahoittaviin yhtiöihin? teksti Ulla-Sisko Jauhiainen, RAUHARYHMÄ
Suomen suurin eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on viime vuosina sijoittanut suomalaisten eläkevaroja suoraan kolmeen ydinaseyhtiöön, jotka ovat hollantilainen EADS (European Aeoronautic Defence and Space Company), brittiläinen BAE Systems ja italialainen Finmaccanica. Kuntien eläkevakuutus Keva, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahasto, Ammattiliitto Pro ja pankeista Nordea ovat sijoittaneet näihin yhtiöihin epäsuorasti. Epäsuora, eli passiivinen sijoittaminen, tarkoittaa sijoitettavan varallisuuden
Kampanjavastaavat Sini-Maaria Kauppi ja Ulla-Sisko Jauhiainen luovuttivat Rauhantekijä-vetoomuksen ulkoasiainministeriön asevalvonnan yksikköön suurlähettiläs Riitta Reschille. Vetoomukseen kerättiin kampanjan aikana yhteensä 3234 allekirjoitusta. Kuva Sini Tyvi.
Tiesitkö, että korruptio ei estä Suomen kehitysavun menemistä perille?
12
hankkeille, joissa rahankäyttöä on myös helpompi kontrolloida. Vuonna 2008 eniten Suomen kahdenvälistä tukea saivat Tansania, Mosambik ja Vietnam. Apu voi ilmetä joko järjestöprojekteina tai varsinaisena budjettitukena. Kaikenlaiset avunannot huomioituina Suomesta annettiin vuonna 2008 kehitysapua yli sataan valtioon. Korruptio syventää köyhyyttä, heikentää demokratiaa ja es-
tää todellisen avun menemistä sitä tarvitseville. Kehitysapu on lisäksi tärkeä keino poistaa korruptiota kehitysmaista, sillä siten lisätään poliittista vastuuvelvollisuutta, vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa, luodaan institutionaalisia rajoitteita vallankäytölle ja voidaan parantaa julkista hallintoa. Lähde: http://www.kepa.fi/
dän salkussamme olisi tällaisia sijoituksia ollenkaan. Sen takia teemme jatkuvasti vaikuttamiskeskustelua varainhoitajiemme kanssa ja etsimme koko ajan yhtiöitä, jotka voisivat tarjota meille ratkaisuja, joissa huomioidaan vastuullisuusnäkökulmia.” Kirkko ja monet yhtiöt, kuten Ilmarinen ja Nordea, ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Lähde: Suomen asevienti 2010 -raportti, Safer Globe Finland
Tiesitkö, että vain 36 % maapallon metsäpinta-alasta on luonnontilaista koskematonta metsää?
M
teksti Elina Tyynelä, YMPÄRISTÖRYHMÄ
teksti Hannele Tulkki, VELKARYHMÄ
Ennen korruptio aiheutti suuria ongelmia avun antamisessa, koska korruptiota ei osattu tunnistaa. Nykyisin autettavien maiden korruptiotasot ovat tarkan suurennuslasin alla annettaessa kehitysapua, jotta annettava kehitysapu kohdentuisi oikein. Tämän takia Suomi antaa kehitysapua suoraan valtionbudjettiin ainoastaan kolmelle maalle. Kehitysapua annetaan usein tarkasti kohdennetuille
hajauttamista eri kohteisiin sijoitusyhtiöiden toimesta. Eläkerahasto antaa rahansa sijoitusyhtiön käyttöön, jossa rahoitusalan ammattilaiset ostavat tuottoisimmiksi arvioimiaan osakkeita ympäri maailmaa välittämättä siitä mitä tuotantoalaa rahoittavat. Kirkon keskusrahastossa ollaan tietoisia eläkerahaston salkun yhteyksistä aseteollisuuteen. Kirkon vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth toteaa, ettei ole oikein sijoittaa kirkon varoja ydinasetoimialaan. ”Tavoitteemme on, ettei mei-
c
Metsäkato on hidastunut 2000-luvun alun huippuvuosista, mutta samanaikaisesti puuplantaasien yhteispinta-ala on kasvanut. Luonnontilaisten ja koskemattomien metsien määrä taas on vähentynyt. Voimakkainta metsäkato on Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Samalla plantaasipintaalan kasvu on suurta Aasiassa, Amerikassa ja Afrikassa. Plantaaseista lähes 80 % on perustettu taloudelliseen tuotantoon, ja loput 20 % muun muassa metsien ennallistamisen, eroosion eston ja maisema-arvojen säilyttämisen edistämiseksi.
Suomalaisilla metsäyhtiöillä, esimerkiksi Stora Ensolla, on omistuksessaan ja vuokralla plantaaseja Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Myös muutamia tehtaita löytyy. Stora Enson käyttämästä puusta n. 6 % on peräisin nopeakasvuisilta plantaaseilta enimmäkseen Brasiliasta, Uruguaysta ja Kiinasta. Tulevaisuudessa plantaasiraaka-aineen osuutta on tarkoitus lisätä. Plantaaseihin liittyy monia sosiaalisia ja ekologisia kiistakysymyksiä. Informaatioristiriidassa ja yhtiöiden lupauksissa suunnistaessa on vaikea tietää, mikä
1 c
todella on syynä mihinkin, ja näkyvätkö yhtiöiden lupaukset jo plantaaseilla ja niiden läheisyydessä. Toinen kysymys onkin, paljonko yhtiöt ostavat tehtailleen puutavaraa ja millaisilta plantaaseilta nämä puut tulevat – koskevatko luvatut parannukset myös näitä plantaaseja? Vuonna 2013 Changemaker kampanjoi metsäteollisuudesta. Lähde: WWF: Suomalaiset paperijätit nopeakasvuisilla plantaaseilla -raportti
13