» Lasse Lampi s

Länsirannikon Ralli nelinkertaisen voittajan silmin

Nelinkertainen Länsirannikon Rallin voittaja Lasse Lampi tuntee Länsirannikon Rallin kenties paremmin kuin kukaan muu kilpailija. Voitot on saavutettu kolmella eri merkillä vuosien –81 ja –91 välillä. Mikä kilpailuista on jäänyt Mestarin mieleen?

Monet muistavat konkarikuljettaja Lasse Lammen varsinkin Mitsubishi Galantin puikoista, jolla hän on myös mukana SM Mad-Croc Länsirannikon Rallissa tänä vuonna nolla-auton roolissa. Ensimmäinen voitto Länsirannikon Rallin nimeä kantavassa kilpailussa tuli kuitenkin jo vuonna 1981 Ford Escort Mk2:lla. Tätä edelsi kuitenkin epäonninen kilpailu pitkäaikaisen kartanlukijan Pentti Kuukkalan kanssa vuonna 1979, jossa Lampi ajoi pahasti ulos loukaten itsensä.

- Vuoden -81 kilpailun voitto on ehdottomasti mieleenpainuvin sen ollessa minulle ensimmäinen Länsirannikon Rallissa. Tärkeäksi sen teki myös vuoden -79 kilpailun onnettomuus, jossa loukkasin itseni. Pitkään oltiin voittotaistelussa tuona vuonna. Vuoden 1981 voiton jälkeen minulta alettiinkin jo odottamaan kilpailun voittoa.

Kaudella 1985 Audin palveluksessa ollut Lampi ajoi Länsirannikon Rallissa legendaarisella Audin Quattrolla. Pitkä A2-mallin Quattro oli sukupolvea jäljessä tehtaan MM-tason uusinta tykkiä, S1:tä eli niin kutsuttua siipi-Quattroa. Kyseisessä kilpailussa ajaminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys Lammelle, mutta lopulta asiat saatiin loksahtamaan paikoilleen ja palkintona oli voitto.

- Ajoin ja tein testityötä tehtaan siipiauton parissa tuolloin kaudella 1985, mutta itse kilpailussa ajoin vanhemman sukupolven autolla eli A2:lla. Meillä oli vähän hässäkkää ennen kilpailua. En muista, mistä syystä moottori hajosi ennen kilpailua, mutta korvaava moottori lähetettiin nopealla aikataululla Audin tehtaalta Saksasta Suomeen. Ajoimme katsastusta edeltävänä yönä Helsinki-Vantaalle hakemaan moottoria. Olimme kahden maissa saaneet moottorin lastattua auton kyytiin ja siitä nokka kohti Varsinais-Suomea. Moottori saatiin asennettua ajoissa katsastukseen, mutta se ei ollut vielä käyntikuntoinen. Mutta kyllä sillä autolla ralli voitettiin.

Tämän vuoden rallin perjantaipäivän asfalttierikoiskokeet ovat Lammelle tuttuja. Kilpailun avaava erikoiskoe ajettiin aikanaan soralla, mutta Halisojan erikoiskoe numero 2 oli päällystetty vuonna 1989.

- Vuoden -89 Halisojan erikoiskoe, joka ajetaan tänä vuonna EK2:na jäi elävästi mieleeni fantastisena asfalttipätkänä. Auto sekä renkaat olivat säädetty erikoiskokeelle juuri sopivaksi, ja oli fantastista laskea menemään. Tuohon aikaan oli toki vapaampaa, nykyään ei saa ajaa asfalttialustalla tai -pyörillä. Samaiselle erikoiskokeelle ajoin reippaan pohja-ajan jo vuonna -79, soralla kuitenkin.

Länsirannikon Rallin reitti on painunut konkarin mieleen nopeavauhtisena.

- Tarkempia kuvauksia on vaikea muistaa, mutta reitti on jäänyt mieleen hyvänä ja myös nopeavauhtisena. Ajoin viime vuonna nolla-autona yhden kilpailun Turun lähialueella ja pätkät vaikuttivat äärimmäisen nopeilta. Toki syntymävuosi varmasti vaikuttaa siihen, mikä tuntuu nopealta. Vuonna 1991 tuntui, ettei Galant oikein kulkenut mihinkään, ja nyt reilu kolmekymmentä vuotta jälkeenpäin vauhti on hurjaa, vaikkei edes kilpaa ajeta. Tehot ovat lisääntyneet 30 vuoden aikana tallissa, tai siltä se ainakin tuntuu.

Galant on näytellyt merkittävää roolia Lammen kilpauran aikana sekä sen jälkeen. Mitsubishin ensimmäinen nelivetoinen A-ryhmään luokiteltu sekä tehtaan tuella kehitetty kilpa-auto toi Länsirannikon Rallin suurimmat pystit vuosina 1989 ja 1991. Tiettävästi jälkimmäinen on SM-tasolla viimeinen oikealta ajettavalla autolla saavutettu voitto. - Kauden 1989 auto oli “melkein” N-ryhmäläinen, vaikka A-ryhmässä ajettiinkin. Galantille tunnusomainen nelipyöräohjaus oli toteutettu hydraulisesti ohjaamalla painetta kumipusliin, joskin kumit olivat niin jäykät, ettei vaikutusta erityisemmin ollut. Järjestelmän toteutus oli samanlainen, jota käytettiin N-ryhmän eli tuotantoautojen puolella. A-ryhmän tehdasautoissa käytettiin myöhemmin sähkömagneettista nelipyöräohjausta. Järjestelmä oli lähinnä passiivinen, ja sillä käytännössä pyrittiin kompensoimaan jouston mukana tapahtuvaa aurauskulmien muutosta. Tällainen oli kauden -91 autossa, jolla tietääkseni voitettiin viimeisen kerran oikealla ajettavalla autolla SM-tasolla. Kovin montaa voittoa ei Suomessa saavutettu oikealta ajettavilla autoilla kokonaisuudessaankaan, toki edesmenneen Hannu Mikkolan voitto Jyväskylässä kirkkaimpana. Turun alueella kuitenkin jatkui, muun muassa Teboil-rallin muodossa. Lampi kiittelee Länsirannikon Rallin vahvaa ja positiivista kehityssuuntaa ja kasvua, joka on tehty perinteitä kunnioittaen.

- Vuoden 1991 voittoni jälkeen ei moneen vuoteen ajettu Länsirannikon Rallia. Kilpailutoiminta ei kadonnut minnekään, vaikkakin se vähän hiipui. Turussa on ollut paljon SM-ralleja eri nimillä vuosien saatossa, mutta ne ovat olleet Turun Moottorikerhon järjestämiä. Alun perin Turun Urheiluautoilijat pystyivät yksin järjestämään koko kilpailun, mutta viimeisissä kilpailuissa ollaan tehty paljon aktiivista yhteistyötä ystävyysseurojen kanssa fantastisen kilpailun toteuttamiseksi. Pitää muistaa, että rallin takana on vapaaehtoisvoimin pyörivä laaja organisaatio, joka tekee suuresti töitä kilpailun järjestämiseksi ja toteuttamiseksi ja heitä tulisi nostaa esille mikäli suinkin mahdollista.