1/2025 Pirkanmaa
Sopimusviljely
Pienmetsäkone
Suomenhevonen Maatilojen väheneminen
Maatilojen väheneminen
Suomessa on tällä hetkellä noin 44 700 maatalous- ja puutarhayritystä. Väheneminen jatkuu, samoin kuin edellisvuonna. Vuodesta 2020 vähennystä on noin 900 maatilaa. Valtaosa, eli 38 000 Suomen maa- ja puutarhatiloista on perheviljelmiä. Enenevissä määrin perheviljelmiä muutetaan osakeyhtiöiksi, vuonna 2021 osakeyhtiömuotoisia tiloja oli reilut 12 000 kappaletta. Maatalousyhtymien määrä väheni alle 4000 tilaan. Maatalous- ja puutarhayritysten käytössä on 23 miljoonaa hehtaaria peltoa, josta vuokrattuna yli 850 000 hehtaaria. Tilojen keskimääräinen peltoala on jo pidemmän aikaa kasvanut vuodessa noin hehtaarilla. Tilojen keskimääräinen koko on 10 vuodessa kasvanut 41 hehtaarista 51 hehtaariin.
Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudenmaan Ely-keskuksen alueella keskipinta-ala on yli 60 hehtaaria. Maataloudessa työskentelevien määrä on vähentynyt merkittävästi. Edelleen suuri
osa Suomen tiloista on yhden tai kaksi perheenjäsentä työllistäviä perheviljelmiä, mutta ulkopuolisen työvoiman määrä kasvaa jatkuvasti maatilojen laajentaessa. Suomi on kuulunut EU:hun kohta 30 vuotta. Tänä aikana maatilojen määrä Suomessa on supistunut lähes puoleen. Kun puhutaan maatilojen määrän vähentymisestä, ajatellaan helposti, että myös tuotanto on vaarassa. Näin ei ole. Vaikka EU-aikana maatilojen määrä on puolittunut, tuotannon määrä on vähintään sama kuin ennen EU-jäsenyyttä. Suomen maatalouden rakenne muuttuu. Rakennemuutoksen myötä maatilojen määrä vähenee muutaman prosentin vuosivauhtia ja samalla tilojen keskikoko kasvaa, joten tilamäärän vähenemisestä huolimatta maatalousmaa säilyy tuotannossa. Samalla tuotanto tehostuu ja tuottavuus kasvaa. On hyvä muistaa, että tilojen määrä on pudonnut jo 1960-luvun puolivälistä lähtien. Rakenne-
muutos ei siis ole uutta tai vain EU:n tuomaa. Ratkaisuja maaviljelijöiden ahdinkoon esitetään milloin mistäkin suunnasta. Mutta todellinen ratkaisu on vielä jäänyt uupumaan.
Maatalouden hallittu rakennemuutos, tuotannon kehittäminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaativat paljon suuria pääomaa sitovia investointeja. Investointituen avulla pyritään edistää maatilojen rakennushankkeita sekä kone- ja laitehankintoja, jotka parantavat toiminnan tehokkuutta. Suomalainen maatalous on jo vuosia kamppaillut kannattavuuskriisissä, huolimatta julkisesta taloudellisesta tuesta. Samaan aikaan maanviljelijöitä vastuutetaan lisääntyvässä määrin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista. Ulkoapäin tuleva muutospaine on kova.
Teemalehdet
Pääkirjoitus
Muutaman viikon kuluttua kevät ottaa jälleen yliotteen talvesta. Etelä-Suomessa ei tosin perinteistä talvea ole ollutkaan – eikä taida tullakaan. Vaikka öisin saattaa olla kipakkaa pakkasta, kevätaurinko alkaa pian lämmittää ja sulattaa vähäisetkin lumet.
Elämme erikoisia aikoja. Trumpin hallinto muuttaa Amerikkaa voimakkaalla kädellä ja havittelee valtaa niin Panaman kanavalla kuin Grönlannissakin. Kotimaassa puoles-
taan koetaan vaikeita lakkoja, ja lisää näyttää olevan tulossa. Uskaltaako jo toivoa, että Ukrainan sota vihdoin päättyisi? Trump ainakin sitä lupailee. Maailma tuntuu olevan jatkuvassa myllerryksessä.
Kaiken keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että asiat järjestyvät aina tavalla tai toisella.
Toivotan kaikille hyvää alkavaa kevättä – pidetään huolta toisistamme!
Juho-Antti
Sisällysluettelo
Sivu 2
Sivu 3
Sivu 4
Sivu 5
Sivu 6
Sivu 7
Sivu 8
Sivu 9
Sivu 10
Maatilojen väheneminen
Pääkirjoitus
Suomenhevonen
Luonnon terveysvinkki
Havutaimikon harvennus
Pienmetsäkone
Salaojitus
Superterveellinen kaura
Sopimusviljely
Suomenhevonen
Suomenhevonen, menneiden aikojen sankari, yksinäinen puurtaja, jonka avulla kynnettiin pellot, ajettiin puukuormat ja sodittiin sodat. Suomenhevonen on ainoa Suomessa kehitetty hevosrotu. Sen luonne on rauhallinen, rehellinen, yrittävä sekä valpas ja tottelevainen. Suomenhevosta on jalostettu vuodesta 1907, jolloin siitä tuli virallinen rotu. Nykyisin koneet hoitavat pääosin maatilaja metsätyöt. Tästä huolimatta työhevosen aika ei ole vielä ohi. Työhevosilla on tärkeä tehtävä eri-
tyisolosuhteissa, mihin metsä- ja peltokoneet eivät sovellu. Uutta kysyntää työhevosilla on luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa. Työhevosten varusteita on alettu jälleen valmistaa ja työhevoskurssit ovat niin suosittuja, että niihin joutuu usein jonottamaan. Työkaverina se on sitkeä, sopeutuvainen, kuuliainen ja reipas. Suomenhevonen osaa vetää tehokkaasti, mutta se osaa myös pysyä paikallaan kun on tarve.
Suomenhevosen ja-
lostusarvostelussa on neljä suuntaa; juoksija, ratsu, pienhevonen ja työhevonen. Parhaimmillaan suomenhevosia oli yli 400.000, suurin osa työhevosia. Tällä hetkellä suomenhevosia on noin 20 000 ja varsoja syntyy noin 1000 vuodessa. Määrällisesti mitattuna raviurheilu on nykyään suomenhevosen yleisin käyttömuoto. Se ei ehkä ole maailman paras ravihevonen, taitavin kouluratsu tai loistava estehyppääjä, mutta se on monipuolinen harrastuskaveri, uskollinen ystävä ja apulainen.
Sen kanssa voi harrastaa melkein mitä vain, se vaatii paljon mutta antaa myös paljon. Se on kaunis, helppohoitoinen, kestävä, terve ja pitkäikäinen. Se tulee toimeen vähällä rehulla ja tarkenee ulkona lähes säässä kuin säässä. Sen silmissä on samaan aikaan villi kesyttömyys ja rauhallisuus.
Iäkkäämmillä ihmisillä on muistoja ajoilta, jolloin hevoset olivat tärkeä osa joka päiväistä elämää; perheenjäseninä, työkaverina heinäpelloilla ja tukkimetsässä. Sillä on maine itsepäi-
senä, junttimaisena ja jäykkänä hevosena, jolla on raskasta ratsastaa. Maineella saattaa olla totuusperää, sillä kun yksi hevonen teki kaikki talon työt, tarvittiin siinä itsepäistä ja periksiantamatonta luonnetta, että pelto saatiin kynnettyä tai raskas tukkikuorma tuotua metsästä. Ehkä suomenhevosen markkinointikin on mennyt vähän pieleen. Koska se on läheinen, tuttu ja tavallinen, on markkinoitu helppona hevosena, joka sopii kaikille. Ja sopiihan se, mutta vain kunnolla ja huolel-
lisesti koulutettuna ja se vaatii käsittelijän, joka osaa asiansa. Sen ollessa oikein koulutettu, tekee se kaikkensa omistajansa puolesta, mutta päinvastaisessa tilanteessa se pistää hanttiin samalla sisulla ja voimalla jolla se tukkimetsässä painui länkiä vasten saadakseen kuorman liikkeelle. Suomenhevonen muistuttaakin monella tapaa perinteistä perisuomalaista luonnetta.
Teemalehdet
Luonnon terveysvinkki
Lappilaiset kansanparantajat ovat vuosisatoja käyttäneet pihkaa ihmisten ja eläinten hoitamiseen. Sillä on hoidettu raapaisuja, puremia, pistoksia ja haavoja. Se oli luonnon oma tulehduslääke.
2000-luvulle tultaessa Lapin terveyskeskuksessa saatettiin vaihvihkaa tarjota pihkaa lääkkeeksi ja ei aikaakaan kun paikallisten reseptien mukaan valmistetun kuusenpihkasalvan avulla parannettiin pitkittyneitä paineeli makuuhaavoja ihan virallisestikin.
Lääketieteen tohtori Arno Sipponen
käynnisti yhdessä isänsä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen patologian laitoksen johtajan, kanssa valtakunnallisen, monitieteellisen pihkatutkimuksen. Tutkimusten tulokset vahvistivat sen, minkä vanha kansa jo tiesi: pihka on antimikrobinen ja turvallinen käyttää. Tänä päivänä pihkavoidetta käytetään haavojen hoidossa useissa suomalaisissa yliopisto- ja keskussairaaloissa. Se on erittäin kustannustehokasta ja kuusen pihkasta valmistettu 10-prosenttinen
pihkasalva tuhoaa haitallisia mikrobeja, jopa antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita.
Voidetta voi ostaa ilman reseptiä apteekista ja sitä voi käyttää muun muassa tulehtuneisiin haavoihin, palovammoihin ja ihohalkeamiin.
Pihkavoidetta myydään myös luontaistuotteina, mutta niiden tehoa on vaikea arvioida.
Pihkavoiteen käyttö
Tulehtunut haava: Puhdista haava. Si-
vele pihkavoidetta harsotaitokseen ja peitä haava taitossiteellä. Vaihda side päivittäin.
Purema- ja pistohaavat:
Taputa voidetta tai pehmitettyä pihkaa suoraan puhdistetun ja kuivatun pistohaavan päälle.
Pihka ajaa ulos myös pistohaavaan jääneen tikun tai roskan.
Jalkasieniihottuma:
Sivele voidetta ihottuma-alueille ja peitä jalat puuvillasukilla.
Mustelma, ruhje:
Hiero kevyesti sivellen pihkaa esimerkiksi öljyyn sekoitettuna vaurioalueelle.
Painehaava:
Pidä iho puhtaana, anna haavalle ilmakylpyjä ja levitä puhtaalle harsotaitokselle ohuelti pihkavoidetta. Aseta harso ärtyneen alueen päälle ja vaihda kääre päivittäin puhtaaseen.
Pihkaöljyä ja salvaa voi valmistaa myös itse. Se sopii ennaltaehkäiseväksi ihohoidoksi tai haavan paranemisvaiheessa kudoksia uusivaksi jälkihoidoksi. Huomiothan kuitenkin,
että kuusenpihkan kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten kysy lupa maanomistajalta.
Pihkaöljyn valmistus: Kuumenna pihka (2tl) vesihauteessa öljytilkan kanssa ja ohenna jäähtyneenä kylmäpuristetulla öljyllä (1dl). Mikäli haluat voidemaisen pihkaöljyn, niin lisää 2tl hienonnettua pihkaa 8rk kookosöljyyn. Kookospihkaa suositellaan erityisesti hilseilevälle iholle.
Teemalehdet
Havutaimikon harvennus
Taimikon hoidolla parannetaan metsän kuntoa ja mahdollistetaan terveen ja hyväkuntoisen puuston kasvu. Hoito koostuu harvennuksesta, jossa keskitetään kasvu taimikon parhaisiin puihin. Harvennus on tarpeen tiheytyneessä metsässä, jossa puut kilpailevat elintilasta. Havutaimikoista poistetaan lehtipuut, jotka haittaavat havupuiden kehitystä sekä liian lähellä toisiaan kasvavat havupuut. Kasvatettavien puiden etäisyys toisistaan tulee olla vähintään yksi metri. Kaikki kasvua haittaavat lehtipuut poistetaan havupuutaimien ympäriltä. Siihen kuuluu myös perkauksen lisäksi pintakasvien torjunta pienten kasvien ympäriltä sekä mahdolliset täydennysistutukset. Lehtipuustoa jätetään havupuu taimikoissa täydentämään taimikkoa niin että kokonaistiheys on tavoitteen mukainen. Taimikon harvennuksen tavoitetiheys on männikössä 2000-2200, kuusikossa 1800-2000 ja rauduskoivussa 1600 laadukasta runkoa hehtaarilla.
Monimuotoisuuden
kannalta säästetään arvokkaimpia lehtipuita kuten haapoja, raitoja, leppiä sekä pihlajia. Lehtipuita ei kuitenkaan kannata jättää kahta metriä lähemmäksi havupuiden taimia. Taimikkoa hoidettaessa sinne jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, joka sopii kyseiselle kasvupaikalle. Hoito kannattaa tehdä kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen raivaus kerta on varhaisperkaus ja toinen taimikon harvennus. Aina kaksivaiheinen taimen hoito ei riitä, vaan joskus taimikoista pitää perata lehtipuita parikin kertaa ennen lopullista taimikon harvennusta. Yhden hoitokerran taktiikka saattaa riittää jos se on oikein ajoitettu. Riskittömämpi vaihtoehto on kaksivaiheinen taimikon raivaus.
Valtio maksaa yksityismetsien taimikoiden raivaamiseen kemera-tukea. Tammikon hoito on kannattavaa ilman tukeakin, metsän kasvun kannalta. Jos harvennusta ei tee ajallaan, siitä
aiheutuvat kulut nousevat ja metsän kasvu kärsii. Harvennuksen jälkeen puusto saa varttua rauhassa ensiharvennukseen asti. Taimikko, joka on tasainen ja joissa puilla on riittävästi kasvutilaa saavuttaa ensiharvennusvaiheen harventamatonta taimikkoa nopeammin. Jos lehtipuita ei raivata havupuutaimien ympäriltä, ne varjostavat ja hidastavat kuusen ja männyntaimien kasvua. Puiden laatu heikkenee ja havupuutaimia kuolee. Harvennuksella tehdään kasvutilaa hyvänlaatuisille puille, poistamalla etukasvuisia ja laadultaan huonokuntoisia puita.
Kuusen taimikko, joka on ajoissa raivattu tuottaa myöhemmin lähes 20 prosenttia enemmän jalostettavaksi kelpaavaa puuta, kuin hoitamaton taimikko. Kuusitaimikoissa perkaus tehdään 4-6 vuotta istutuksesta. Männiköillä sopiva aika voi olla parisen vuotta myöhemmin. Kuuset ovat tällöin metrin pituisia, männyt puolesta metristä kahteen. Kuusimetsän harvennus on
ajankohtaista, kun kuusikko on 3-4m pituusvaiheessa, männiköissä harvennukseen sopiva pituus on 4-7m ja rauduskoivuissa 4-5m.
Taimikko on tällöin Etelä- ja Keski-Suomessa 10-15 vuoden ikäinen. Pohjois-Suomessa harvennus kannattaa tehdä aikaisemmin.
Harvennus voidaan tehdä ala- tai yläharvennuksena. Alaharvennus on yleisempi tapa, siinä jätetään metsän parhaat rungot kasvamaan. Pienemmät, vialliset ja huonolaatuiset puut kaadetaan. Alaharvennus tähtää puuston lyhyeen kiertoaikaan. Yläharvennus on hyvä tapa hoidetun ja tasaikäisen metsän viimeiseksi harvennukseksi. Kuten alaharvennuksessa, myös yläharvennuksessa kaadetaan huonolaatuiset puut. Kiertoaika pitenee alaharvennukseen verrattuna 10-20v. Yläharvennuksessa kertyy enemmän välittömiä hakkuutuloja, joten jos haluat nopeampaa tuottoa metsästäsi, on yläharvennus paikallaan.
Teemalehdet
Pienmetsäkone
Pienmetsäkone on hyvä valinta moneen tarkoitukseen. Se on tavallista metsäkonetta ketterämpi, kevyempi ja myös edullisempi. Se sopii hyvin pieniin töihin ja erityiskohteisiin. Yksityiset metsänomistajat ja urakoitsijat voivat käyttää sitä ensiharvennukseen metsänhoitotöihin ja sähkölinjojen huoltotöissä. Metsäpalveluyritykset voivat hyödyntää pienmetsäkonetta pienimuotoisessa puunajossa, tuulenkaatojen
korjuussa sekä puistometsien korjuussa ja kunnostuksessa. Se sopii myös lannoitteiden kohdelevitykseen sekä taimikon hoitoon. Sitä voi hyödyntää vapaa-ajalla, esimerkiksi metsästystä harrastava voi siirtää ammutun hirven pienmetsäkonetta käyttäen.
Pienmetsäkoneen kokonaispaino on alle 500 kiloa, kun taas tavallisten painot alkavat 1000 kilosta. Pienkoneen maastojäljet ja korjaus vauriot ovat
vähäiset. Koska kevyttä konetta käytettäessä sääolosuhteilla ei ole suurta merkitystä, se sopii myös nuorten metsien ympärivuotiseen korjuuseen. Hyviin puoliin kuuluu myös helppokäyttöisyys, sillä verrattuna isoihin koneisiin se on yksinkertaisempaa.
Talvella paksu lumi voi hidastaa pienmetsäkoneella työskentelyä. Ongelman ratkaisu on varustaa koneen pyörät ketjuilla, joihinkin malleihin saa pyöriin
telat. Myös kuljettajan pitää pukeutua kovilla pakkasilla lämpimästi. Hankintahinta on muutamia kymmeniä tuhansia. Polttoainekustannukset ja huollot ovat pienemmät kuin isolla koneella. Sen voi myös siirtää työmaalla helposti perävaunun avulla.
Pienkonemarkkinoilla on monipuolinen tarjonta. Enemmistö niistä valmistetaan Ruotsissa, muutama myös Suomessa ja Keski-Euroopassa.
Koneiden laatu on parantunut vuosien varrella ja käytettävyys sekä ominaisuudet kehittyneet. Ne ovat suorituskykyisempiä, tehokkaampia ja käyttövarmempia. Kuormaajien voimat ovat tehokkaammat sekä koneen veto- ja liikkumiskyky parempi. Pienkoneiden suorituskyvyissä on koko- ja tehoeroja. On mönkijäpohjaisesta melko järeisiin koneihin. Kone kannattaa valita sen käyttötarkoituksen perusteella,
mitä ja minkälaista työtä sillä tehdään. On hyvä huomioida myös ketteryys ja maavara. Mitä painavampi kone, sitä tehokkaampi kuormaimen sekä koneen vetotehon osalta. Painavammat koneet myös kestävät paremmin. Ennen hankintaa kannattaa selvittää koneen huoltomahdollisuudet ja varaosien saatavuus omalla alueella.
Teemalehdet
Salaojitus
Salaojitus mahdollistaa menestyvän viljelyn Suomessa. Hyvä salaojitus onkin onnistuneen viljelyn perusta. Se mahdollistaa peltojen kuivumisen keväällä nopeasti ja pitää ne syksyllä pidempään kuivana. Suomen peltojen pinta-alasta
vain noin 15 prosenttia voidaan viljellä ilman salaojitusta. Yleensä pellot ovat maaperältään tiiviitä ja tasaisia. Suurien sademäärien tuoma vesi ei haihdu kunnolla ja lumen sulaminen keväisin johtaa suuriin valumiin. Sään
ääri-ilmiöiden tullessa yleisemmiksi, peltojen kuivauksella on vieläkin tärkeämpi merkitys. Vanhojen salaojien uusinta- ja täydennysojitus on ajankohtaista, sillä suurin osa pelloista on salaojitettu 1960 -1980 luvulla.
Lähes 600 000 hehtaaria peltoa on edelleen ilman salaojitusta. Salaojat muuttavat valuman määrää ja veden kulkureittiä. Fosforin huuhtoumista pelloilta saadaan vähennettyä salaojituksella. Typen huuhtoutumista ne lisäävät, mutta
säästösalaojilla voidaan vähentää myös typen huuhtoutumista.
Peltojen salaojitus tuo monia hyötyjä viljelyyn; se vähentää maan tiivistymistä ja ylläpitää hyvää rakennetta. Peltotöiden ajoittaminen
helpottuu, ja viljelyala kasvaa. Lisäksi säästetään kustannuksissa, rikkakasvit ja tuhot vähenevät ja viljely helpottuu.
Teemalehdet
Superterveellinen kaura
Kaura ei noussut suosioon yhtäkkiä, vaan sen ominaisuuksia etsittiin jo viime vuosituhannella. Erilaisten tutkimuslaitosten, yritysten ja yliopistojen yhteistyössä kauran loistavat käyttömahdollisuudet tulivat esiin. Kaurassa on todella hyvässä suhteessa vesiliukoista kuitua, hyviä amino- ja rasvahappoja ja muun hyvän lisäksi vielä runsaasti proteiinia. Kauralla voi korvata lihaa monessa tuotteessa ja se taas sopii nykyiseen ruokakulttuuriin. Tämän hetken ruokatrendi kiinnittää huomiota kotimaisuuteen, hyvinvoinnin korostamiseen sekä ruoan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kauraöljy ravitsee ihmistä sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Kauran käyttö ja saatavuus
Kauraproteiini on mainio lisä välipala- ja leipomotuotteisiin ja se sopii erityisen hyvin kasvispohjaisen aterian, urheiluravinteiden sekä juomasovelluksen lisäksi. Elintarvikekauran kuluttajakäyttö on tuplaantunut vuosikymmenessä ja 2000-luvulla jopa kolminkertaistunut. Kaupassa on niin paljon kauraa tarjolla että sitä voi syödä eri muodoissa aamusta iltaan. 20 vuot-
ta sitten oli pääosin saatavana kaurahiutaleita ja kauraleipinä myydyissä tuotteissa oli vehnää enemmän kuin kauraa. Kaurassa on paljon hyviä ominaisuuksia. Se auttaa hallitsemaan kolesterolia ja tasaamaan verensokeria.
Jos ei pidä perinteisestä kaurapuurosta sen tilalle voi syödä kauraleipää sekä jogurtin kaltaista kaurasta valmistettua välipalaa. Kaurasuurimot ovat hyvä kotimainen valinta riisille ja 100% kaurapastaa saa jo kaupoista. Kaurasta saa myös lihapullaa muistuttavaa tuotetta, jonka päälle voi vielä kaataa ruokakermaa muistuttavaa tuotetta. Kahvin joukkoon voi kaataa baristakelpoista kaurajuomaa ja sen kanssa kaurakeksit sopivat hyvin. Makeishyllyssä on tarjolla kaurasuklaata ja -lakritsia sekä pakastimesta löytyy kaurajäätelöä. Uusia kotimaisia kauratuotteita tuli markkinoille viime vuosien aikana yli 100 kappaletta. Kaurajauhoista on itse vaikea leipoa leipää tai sämpylöitä. Siitä puuttuu gluteeni eikä siinä silloin ole sitkoa. Kaupasta niitä voi ostaa, leivontatekniikka on kehitetty Suomessa. Suosikki suomalaisten keskuudessa on
kauraleipä, sen jälkeen tulevat puuro, keksit ja kaurahiutaleet.
Kauran kasvatus ja vienti ulkomaille
Suomi on ainoa maa, jossa 60 asteen leveyspiirin pohjoispuolella kasvaa huippulaatuista kauraa. Pohjoiset olosuhteet takaavat suomalaisen kauran erinomaisuuden. Suomalaisella kauralla on paitsi erinomaiset tekniset ominaisuudet, myös pehmeä pähkinäinen maku. Kasvukausi on lyhyt, mutta valoisa pohjoisia osia myöten. Kesä ei myöskään ole paahtavan kuuma, vaan lämmin ja tarpeeksi sateinen. Perinteisesti täältä on viety kauraa jyvinä Saksaan, jossa se on jalostettu korkeamman jalostusarvon tuotteeksi. Nyt viennissä pitäisi suunnata enemmän korkean jalostusarvon tuotteisiin. Viimeaikaisia kaurantuotannon sivutuotteiden hyödyntämistapoja ovat muun muassa oljesta ja lajittelujätteestä kehitetyt lannoitteet ja kaurakuoresta valmistetut leipäpakkaukset. Tulevaisuudessa kaurasta kehitetään kaikkea mihin mielikuvitus ei vielä riitä.
Teemalehdet
Sopimusviljely
Maanviljely on muuttunut vuosisatojen ja -kymmenien kuluessa valtavasti. Maatilojen määrä vähenee ja jäljelle jäävien tilojen koko kasvaa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Tilakoon kasvaessa voidaan saavuttaa erilaisia synergiaetuja, mutta tämä vaatii usein merkittäviä pääoma investointeja. Tänä päivänä maanviljelijän tulee hallita perustyönsä lisäksi myös liiketalous- ja markkinaosaamista. Markkinat ovat muuttuneet suuntaan missä kysyntä ja tarjonta ohjaa markkinoita. Saavuttaakseen paremman mark-
kinaymmärryksen pitää olla aktiivinen ja huomata oikeiden lähteiden avainaseman. Myös hintaneuvottelutaidolla on entistä suurempi rooli. Jotta viljelijä voisi luoda oikeanlaisen kuvan kotimaan kysynnästä ja tarjonnasta pitää kotimaisia markkinoita seurata tarkasti. Yksi menestyvän maatilan resepteistä on suunnitelmallisuus. Pitää viljellä kasvia, jolla on kysyntää. Sopimusviljely on hyvä keino viljelijälle varmistaa, että sadolle on todellista kysyntää. Pitää olla aktiivinen, tietää oman tilan kulurakenne ja olosuhteet sekä huolellisuus viljely-
Lammaskalusteet ja Alpakka-aidat pyöröpaalihäkit, käsittelyaidat, metalliset ruokintakourut, uimuri juomakupit lämpimään sekä kylmään tilaan suojakaaret juomakupeille ym. Eläinportit (ne televisiostakin tutut) Kevyt- ja kyntömuokkareiden sekä kultivaatorien kulutusosat Tee se itse henkilölle Rikkaäkeen piikkejä ja kiinnittimet Massey-ferguson lämmityslaitteen puhaltimen moottoria Pelto-ojakauha S-45 sovitteella (uutta vastaava) 1 kpl Peräkärryn renkaat 400/60 x 15,5" reunavahvistettu vanne
sopimusta tehdessä. Viljelijän tulee kriittisesti arvioida oman maatilansa ja tietää paljonko maksaa viljellä yksi tonni tiettyä kasvia. Viljelysopimusta tehdessä pitää kauppakumppanin kanssa selvittää tilalle paras hinnoittelumalli. Kuljetuskustannukset ovat tärkeitä myös huomioida, jotta voidaan tehdä oman tilan kohdalla tehokkaampia ratkaisuja. Suunnitelmallisen viljanviljelyyn ja pitkäjännitteisen viljatilan pyörittämisen yhtenä lähtökohtana on sopimusviljely. Tarkoituksena on tehdä sitova sopimus, jonka perusteella toimitetaan tulevan kesän viljasato ennalta sovittuun hintaan sen ostajalle. Näin pystytään ainakin osittain
ennakoimaan tulevan viljan myyntituloja ja saadaan jatkuvuutta viljatilan talouteen. Toki tuleva satotaso ja myytävän sadon määrä on edelleen onnenkauppaa.
Sopimusviljelyllä tarkoitetaan viljelijän ja viljan ostajan välistä sopimusta, joka tehdään ennen kasvukautta tai viimeistään ennen sadonkorjuuta. Yleensä siinä sovitaan, että viljelijä pyrkii tuottamaan ostajalle tietyn määrän satoa ennalta tiedossa olevien ehtojen puitteissa. Viljeltävä kasvi voidaan merkitä sopimukseen lajikkeen tarkkuudella ja sen viljely toimenpiteisiin voidaan sopia kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytöstä. Viljelysopimuksessa
sovitaan viljeltävästä tuotteesta, sen määrästä, tavoiteltavasta laadusta sekä muista tuotantoon ja toimitukseen liittyvistä yleisistä ehdoista. Sopimuksessa ei tarvitse sopia kiinteää hintaa, mutta normaalisti sovitaan myös hinnan määräytymisperuste. Sopimukset ovat aina velvoittavia ja eri toimijoilla sisältö poikkeaa toisistaan, minkä takia sen sisältöön on aina huolellisesti perehdyttävä ennen sopimuksen sitoutumista. Sopimuksesta löytyy myös tiedot miten sopimus puretaan ja purkamisohjeet sekä sovittelutavat erimielisyystilanteissa.
Sopimuksiin perustuvaa viljanviljelyä suosittelevat myös viljelijöiden omat järjestöt.
Sopimuksella missä kiinnitetään vain osa tulevasta viljasadosta on hyvät perusteet, samoin hyvin suurta vilja pinta-alaa viljelevillä maatiloilla on edes jonkinlainen vakuus mahdollisille isolle heilahteluille viljakaupassa. Sopimusviljely ei ole mitenkään yksiselitteinen juttu, eikä sillä aina ole positiivista vaikutusta viljan hintaan. Sopimuksia tarjotaan useinkin niin matalalla hinnalla, ettei viljan viljely ole enää kannattavaa. Viljan lisäksi voi sopimusviljellä myös muita viljeltäviä kasveja, kuten kuminaa, härkäpapua, rypsiä, sokerijuurikasta ja perunaa.
Teemalehdet
