__MAIN_TEXT__

Page 1

TAPPARA RY

JUNIORIJÄÄKIEKON ABC 2016 – 2017


SISÄLTÖ 1.

Seuran toiminnan tarkoitus

4

2.

Joukkueiden ja harjoitus­ryhmien muodostaminen

6

3.

Pelaaminen ja peluuttaminen

8

4. Harjoittelu

10

5. Kilpailutoiminta

12

6. Valmennus

14

7.

15

Joukkueen toimihenkilöt

8. Vanhemmat

21

9.

24

Varusteet ja asusteet

10. Talous

26

11. Jäävuorot

32

12. Matkustaminen

35

13. Seuran vaihtaminen (pelaajasiirrot)

40

14. Nuoren urheilijan ravinto

42

15. Yhteistyöseurat

55


TAPPARA RY Tämä kirja kertoo Tappara ry:n jääkiekkotoiminnan keskeisistä periaatteista ja toimintatavoista. Sen tarkoituksena on antaa tietoa niin uusille kuin jo toiminnassa mukana oleville, selkeyttää kaikkien joukkueidemme ja harjoitusryhmiemme toimintaa sekä auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Seuran johtokunnalla on tarvittaessa mahdollisuus tehdä näihin ohjeisiin muutoksia kesken kauden. Tämän kirjan sisältämiä ohjeita täydentävät Tappara ry:n säännöt sekä muut ohjeet ja tiedotteet. Tappara ry on tamperelainen yhdistys, joka on perustettu 24.11.1955. Tappara ry vastaa seuran taitoluistelu- ja juniorijääkiekkotoiminnasta.. Seuran toiminta- ja tilikausi on 1.6. - 31.5.


1. SEURAN TOIMINNAN TARKOITUS Tappara ry:n tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Tappara tarjoaa lahjakkaille ja motivoituneille pelaajilleen ikävaiheittain laadukkaan polun kohti Tapparan liigajoukkuetta. Vahvalla arkivalmennuksen osaamisella tarjoamme pelaajille perustan myös ammattilaisuran luomiseen.

Seuran toimisto avoinna arkisin ma 9:15 - 17:00 ti - pe 9:15 - 16:00 Tappara Ry, Sudenkatu 7, FIN-33520 Tampere puhelin: 020 7457 580 sähköposti: tapparary@tappara.fi www.tappara.fi/juniorit

Jäsenyydet ja jäsenmaksut Nuorisojäsen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,- Eur Aikuisjäsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,- Eur Ainaisjäsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900,- Eur

4


Seuran kokoukset Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Johtokunta päättää kokousten tarkoista ajankohdista ja julkaisee kokouskutsut vähintään 14 päivää ennen kokousta. Seuran varsinaisissa kokouksissa äänioikeutta voivat käyttää jäsenmaksunsa maksaneet, 15 vuotta täyttäneet jäsenet.

Kevätkokouksessa 1

Vahvistetaan alkavan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio

2

Valitaan seuralle puheenjohtaja kahden vuoden välein

3

Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintakaudeksi johtokunnan jäsenet erovuorossa olevien tilalle

4

Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet

Syyskokouksessa 1

Vahvistetaan päättyneen kauden toimintakertomus

2

Vahvistetaan päättyneen kauden tilikertomus

3

Kuullaan tilintarkastajien lausunto

4

Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

5


2. JOUKKUEIDEN JA HARJOITUS­ RYHMIEN MUODOSTAMINEN Luistelukoulut Perheluistelukoulu Kouluun ovat tervetulleita pojat ja tytöt, jotka haluavat tutustua luistelun maailmaan tutun aikuisen kanssa. Luistelijoilla saa olla aikuinen mukana avustaen ryhmän ohjaajaa.

Leijonakiekkokoulu Kiekkokouluun ovat tervetulleita pelaamiseen suuntautuneet pojat ja tytöt, jotka jo hallitsevat hieman luistelun perustaitoja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen seuran toimistolle

Siirtyminen kiekkokoulusta jääkiekkojoukkueeseen Taitojen karttuessa kiekkokoululaisilla on mahdollisuus siirtyä kauden aikana seuran joukkuetoimintaan mukaan. Joukkueet harjoittelevat 1-2 kertaa viikossa seuran osoittamilla jäävuoroilla, sekä osallistuvat talven aikana pelattavaan Tappara-Ilves-sarjaan. Joukkueet pyritään muodostamaan oman asuinalueen mukaisesti niin, että länsipuolella kaupunkia asuvien joukkue harjoittelee pääsääntöisesti Tesoman jäähallissa, ja keskustassa ja itäpuolella asuvien joukkue Hakametsän ja Kaukajärven jäähalleissa.

Joukkueisiin ilmoittautuminen Joukkueisiin ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti touko-elokuun aikana ilmoittautumalla www.tappara.fi/juniorit sivujen kautta tai yhteydenotolla Tapparan toimistoon. Myös muinakin ajankohtina pyrimme ottamaan uusia pelaajia joukkueisiimme.

6


Pelipassit ja vakuutukset Suomen jääkiekkoliiton pelipassi (lisenssi) otetaan kaikille toiminnassa mukana oleville junioripelaajille sekä SJL:n järjestämissä otteluissa mukana oleville toimihenkilöille poislukien vain G-juniorijoukkueiden otteluissa mukana olevat toimihenkilöt, jotka eivät tarvitse pelipassia. Junioreiden huoltajat ottavat lapsilleen pelipassin jääkiekkoliiton nettisivujen kautta. Joukkueenjohtaja opastaa junioreiden vanhempia pelipassin ottamisessa. Tappara-Ilves sarjaa pelaavien joukkueiden toimihenkilöt eivät tarvitse pelipassia. Mikäli pelaajan vanhemmat eivät ota jääkiekkoliiton lisenssin lunastuksen yhteydessä olevaa Pohjolan tarjoamaa vakuutusturvaa, tulee joukkueenjohtajalle toimittaa erillinen todistus pelaajan voimassaolevasta kilpaurheilijavakuutuksesta.

7


3. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN F-juniorit (Leijonaliiga) F-junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokainen pelaaja pelaa jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Lisäksi edellytämme kenttäpelaajien kierrättämistä kaikissa otteluissa kaikilla pelipaikoilla. F-ikäluokassa on kaikkien halukkaiden saatava kokeilla myös maalivahdin pelipaikkaa.

E-juniorit E-junioreissa peluutetaan SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokaisessa ottelussa jokainen pelaaja pelaa yhtä paljon (maalivahdit vaihdetaan ottelun puolivälissä tai sitten he vuorottelevat ottelukohtaisesti). Edellytämme kenttäpelaajien kierrättämistä eri pelipaikoilla kauden aikana.

D-juniorit D-junioreissa pelaajia peluutetaan tasapuolisesti. Tasapuolisuus mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. Ottelun lopussa peluuttaminen on sallittua. Valmentajilla on mahdollisuus kierrättää pelaajia siten, että jokainen pelaaja saa oman kehityksensä kannalta sopivia otteluita. Pelaajien kierrättämisestä pitää sopia etukäteen valmennuspäällikön kanssa. D-junioreissa tulee mukaan myös tasoryhmäharjoittelu, josta vastaa joukkueen valmennus yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Tasoryhmäharjoittelun tavoitteena, ja lähtökohtana on mahdollisimman suuren pelaajamäärän pitäminen mukana ikäluokan toiminnassa

C-juniorit Valmentaja päättää peluuttamisesta

8


B–juniorit Valmentaja päättää peluuttamisesta

Huomioitavaa Rangaistukset, muut kurinpidolliset toimenpiteet, velvoitteiden laiminlyönnit ja ilmoittamattomat poissaolot harjoituksista voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen. 1

Suosittelemme otteluissa enintään kolmella viisikolla pelaamista, pois lukien C1–B-juniorit.

2

Sairaita ja loukkaantuneita ei saa peluuttaa terveyden kustannuksella.

3

Ns. Y-pelaajia ei oteta joukkueisiin ilman valmennuspäällikön suostumusta.

4

Pelaaminen omaa ikäluokkaansa vanhemmassa joukkueessa on mahdollista ainoastaan valmennuspäällikön, nuorisopäällikön ja joukkueen valmentajan katsoessa sen olevan eduksi ko. pelaajalle.

5

Jos pelaaja pelaa vanhemmissa ikäluokissa, niin hänellä on mahdollisuus pelata myös oman ikäluokkansa otteluissa.

9


4. HARJOITTELU Valmentajat laativat kauden harjoittelusta ja kilpailutoiminnasta kausisuunnitelman yhteistyössä joukkueen/harjoitusryhmän muun johtoryhmän kanssa. Kausisuunnitelman tulee olla sopusoinnussa laadittavan talousarvion kanssa. Kausisuunnitelmaan sisällytetään seuraavat jaksot (kuitenkin huomioon ottaen joukkueen ikätaso) •

Peruskuntokausi

Lajiharjoituskausi

Sarjaan valmistava kausi

Sarjakausi

Turnauskausi

Jääharjoituskausi alkaa kaikilla sarjoja pelaavilla joukkueilla viimeistään elokuussa seuran toimihenkilöiden tarkemmin määrittelemänä ajankohtana. Se päättyy F-juniorien ja nuorempien osalta aikaisintaan seuran kevätturnaukseen huhtikuussa sekä E-juniorien ja vanhempien osalta huhtikuun lopulla, kun harjoitusryhmille annetut vakiovuorot päättyvät. Kaikille sarjoja pelaaville C2–G-juniorijoukkueille osoitetaan yksi viikoittainen sali- tai telinesalivuoro monipuolisen harjoittelun varmistamiseksi. E-junioreissa ja nuoremmissa ikäluokan rinnakkaisjoukkueille osoitetaan sama määrä jääharjoitusaikaa halleista tai tekojäältä. D2 ja vanhemmissa jääharjoitusvuoroihin vaikuttavat joukkueen ikäluokka, ja taso (alueliigajoukkue/kehitysjoukkue). Jääharjoitusvuorojen jaosta vastaa maalivahtivalmennuksen koordinaattori Samuli Nordman. Seura järjestää maalivahtien erikoisharjoittelua jäällä 1–2 viikoittaisella jäävuorolla. Eri ikäryhmien maalivahteja kierrätetään harjoitusvuoroilla valmennusjohdon laatiman suunnitelman pohjalta. Maalivahtijäillä annettavasta valmennuksesta vastaavat seuran mv-valmentajat mvkoordinaattorin johdolla.

10


Suositus eri harjoiteryhmien prosentuaaliseksi jakaumaksi Lajitekniikka-harjoitteet Pelit Peliharjoitteet Maalivahti-harjoitteet

G-F

E-D

C-B

40-50 50-60 0 0

30-45 30-45 10-40 5-15

20-30 20-30 40-60 10-20

11


5. KILPAILUTOIMINTA Sarjatoiminta Seura osallistuu B-C-nuorten joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton tai SJL:n Hämeen alueen järjestämiin sarjoihin. B-C-nuoret pelaavat niin korkealla kansallisella sarjatasolla kuin se kulloinkin on mahdollista. C2–F2-ikäluokkien joukkueet osallistuvat SJL:n alueelliseen sarjatoimintaan. SJL järjestää myös D2–E1-ikäluokille ylialueellista harjoitussarjatoimintaa, johon joukkueet halutessaan voivat ottaa osaa. C2 ikäluokka osallistuu myös valtakunnalliseen sarjatoimintaan. G1–G2-ikäluokkien joukkueet osallistuvat paikalliseen Tapparan ja Ilveksen organisoimaan sarjatoimintaan.

12


Osallistuminen turnauksiin SJL:n sarjoissa mukana olevilla joukkueilla on oikeus liiton sääntöjen ja ohjeiden puitteissa osallistua enintään kahteen turnaukseen syyskauden aikana ja samoin kahteen kevätkauden aikana. Näiden lisäksi D2– E1-ikäluokkien tasoryhmillä on mahdollisuus osallistua kauden aikana kahteen turnaukseen. Seura järjestää syysturnauksen G-junioreille lokakuun aikana. Turnauksessa pelataan 3–4 harjoitusottelua viikonlopun aikana. Joukkueet osallistuvat myös Tappara–Ilves-sarjojen lopputurnaukseen maaliskuussa. Tämän lisäksi joukkueilla on oikeus osallistua oman harkintansa mukaan 1–2 turnaukseen kauden aikana.

13


6. VALMENNUS Seura valitsee valmentajat (2–3/joukkue) joukkueisiin ja luistelukouluihin kaudeksi kerrallaan. E–D2-junioreissa ja nuoremmissa ohjaamisen tulisi olla yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu otetaan huomioon, jokainen mukanaoleva pääsee kokeilemaan omia liikunnallisia rajojaan sekä kokemaan onnistumisen elämyksiä. D1- junioreissa ja vanhemmissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen kykyjensä ja tavoitteidensa edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia urheilijoita, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta tasosta riippumatta, sekä tietysti auttaa heitä kasvamaan hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi.

14


7. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Tapparan joukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt: 1

Vastuuvalmentaja, seura nimeää

2

Valmentaja, seura nimeää

3

Joukkueenjohtaja (JJ), vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

4

Rahastonhoitaja (JJR), vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

5

1–2 huoltajaa, vanhempainkokous esittää, seura vahvistaa

6 Tositetarkistaja (käy läpi joukkueen kirjanpidon ja kuitit)

TOIMIHENKILÖT OVAT SEURAN EDUSTAJIA Viralliset toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta, tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöt vastaavat ja raportoivat toiminnastaan jääkiekkojaoston johtoryhmälle.

15


Toimihenkilöiden valinta Valmentajat Junioripäällikkö valitsee joukkueiden valmentajat

Joukkueenjohtajat Joukkueen vanhempainkokous valitsee joukkueenjohtajan, rahastonhoitajan sekä tositteiden tarkistajan. Jääkiekkojaoston johtoryhmä hyväksyy kausittain vanhempainkokousten esitykset tai pyytää joukkuetta tekemään niihin tarvittaessa muutokset.

Huoltajat Joukkueen vanhempainkokous valitsee 1–2 huoltajaa. Jääkiekkojaoston johtoryhmä vahvistaa vanhempainkokouksen esityksen.

Toimihenkilöiden velvollisuudet Viralliset toimihenkilöt liittyvät automaattisesti seuran jäseniksi. Toimihenkilöt ovat velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä. Voidakseen toimia joukkueenjohtajana tai huoltajana on käytävä seuran järjestämät koulutukset. Toimihenkilöt eivät käytä nuuskaa, alkoholia, tai tupakoi harjoitus- tai ottelupaikoilla, tai muissa joukkueen tilaisuuksissa. Joukkueen toimihenkilöt sopivat joukkueen sisäisestä työnjaosta.

16


Valmentajat 1. Toimintasuunnitelman ja joukkueen yhteisten pelisääntöjen laadinta yhdessä johtoryhmän kanssa 2. Kausisuunnitelma ja toteutus 3. Viikoittaisten jäävuorojen sopiminen valmennuspäällikön kanssa (kuukausisuunnitelmat) 4. Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu 5. Otteluiden ja harjoitusten johtaminen 6. Joukkueen nimeäminen ja peluuttaminen otteluissa 7. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa 8. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa 9. Osallistumisvelvollisuus valmentajille suunnattuihin tilaisuuksiin ja koulutuksiin 10. Valmentajasopimuksen mukainen toiminta 11. Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan käytöksen tulee olla moitteetonta ja esimerkillistä. 12. Kehityskeskustelut junioripäällikön kanssa 13. Mahdollisuus valmentajapolun urasuunnitteluun yhdessä junioripäällikön kanssa 14. Valmentajan ensisijainen tehtävä on innostaa pelaajia ja olla itse esimerkkinä kaikessa toiminnassa

17


Joukkueenjohtajat 1. Toimintasuunnitelman ja joukkueen yhteisten pelisääntöjen laadinta yhdessä valmentajien kanssa (JJ + JJR) 2. Yhteyshenkilönä toimiminen joukkueen ja seuran sekä pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä (JJ + JJR) 3. Laatii joukkueen budjetin yhdessä joukkueen muiden toimihenkilöiden kanssa seuran antaman budjettimallin mukaisesti (JJR) 4. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteiden organisoinnista (JJR) 5. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti vakuutettu ja rekisteröity seuraan ja jääkiekkoliittoon. 6. Tiedottaminen pelaajille, vanhemmille ja seuralle (JJ) 7. Vastaa matkaotteluiden järjestämisestä; kuljetukset, ruokailut, majoittumiset, yhdessä valmentajien kanssa (JJ) 8. Vastaa kotiotteluiden järjestelyistä; järjestysmiehet, toimitsijat, pukuhuonejärjestelyt (JJ) 9. Vastaa toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa (JJ + JJR) 10. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa (JJ + JJR) 11. Joukkueen tilaisuudet, oheistapahtumat ja virkistystoiminnan organisointi (JJ + JJR) 12. Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajien tilaisuuksiin

Toimintasuunnitelmat ja talousarviot tulee toimittaa seuran toimistolle ennen kauden ensimmäisiä otteluita

18


Huoltajat 1. Vastaa joukkueen EA-tarvikkeiden kunnosta ja saatavilla olosta, sekä huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa 2. Huolehtii luistinten teroittamisesta ja joukkueen/seuran varusteiden sopivuudesta 3. Vastaa joukkueen teroituskoneen ja muun huollossa tarvittavan välineistön kunnosta 4. Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa 5. Huolehtii seuran joukkueille käyttöön antamista varusteista ja pelipaidoista 6. Neuvottelee varustepäällikön kanssa mahdollisista seuran varustehankinnoista 7. Kuuluu joukkueen johtoryhmään ja osallistuu näin ollen joukkueen toiminnan suunnitteluun 8. Osallistumisvelvollisuus huoltajien tilaisuuksiin 9. Läsnäolovelvollisuus harjoitus- ja ottelutapahtumissa 10. Valvoo pelaajien yleistä hygieniaa ja toimintapaikkojen siisteyttä

19


Toiminta loukkaantumistapauksissa Tapaturman sattuessa vahingoittunut henkilö voi mennä terveyskeskuksen, tai yksityisen lääkärin vastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Korvaukset haetaan lisenssivakuutuksesta täyttämällä urheiluvahinkoilmoitus vakuutusyhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.pohjola.fi vakuutusnumero: 06-21659.

Yhteistyö Dextra Koskiklinikan kanssa Dextra Koskiklinikka on nimennyt Tappara ry:lle omat yhteyshenkilön sekä nimikkolääkärit sairaus-, tapaturma- ja muiden hoitotoimenpiteiden ajanvarauksia ja ilmoituksia varten. Tapparan yhteyshenkilönä toimii Marja-Leena Lehtonen. Yhteyspuhelinnumero on 050-512 9877.

Toimihenkilöiden edut Tapparan johtokunnan virallisesti hyväksymille toimihenkilöille seura tarjoaa seuraavia etuja: 1

Kaikille sopimusvalmentajille lippupaketin Tapparan SM-liigan runkosarjan kotiotteluihin

2

Kaikille joukkueenjohtajille ja rahastonhoitajille vierasottelumatkan kauden aikana

3

Kirjallisten valmentajasopimusten mukaiset mahdolliset kulukorvaukset B-E- junioreiden valmentajille

4

Seura vastaa kaikkien toimihenkilöiden vakuutusturvasta

5

Sisäisen ja ulkoisen koulutuksen kausisuunnitelman mukaisesti

6 Seuran jäsenyyden ja jäsenedut 7

Muut mahdolliset edut sovitaan aina erikseen.

20


8. VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita! Heillä on päävastuu taloudesta ja he hyväksyvät kokouksissaan joukkueen talous- ja toimintasuunnitelmat. Vanhemmat laativat itsellensä pelisäännöt, SJL:n, alueen ja seuran antamien raamien mukaisesti. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka seura vahvistaa tai hylkää. Toimihenkilöt työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja toivottavasti jokainen vanhempi osallistuu seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja sitä kautta myös meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Heillä täytyy olla ymmärrys siitä, että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Tavoitteena on, että vanhempainkokoukset kutsuisivat seuran edustajan vähintään kerran kaudessa kertomaan seuran yhteisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin. Vanhemmat eivät osallistu valmentamiseen ja heidän tulee antaa täydellinen valmennusrauha seuran nimeämille joukkueiden valmentajille. Vanhemmilta edellytetään esimerkillistä käytöstä ottelu- ja harjoitustapahtumien yhteydessä. Vanhempien ensisijainen tehtävä on toimia esimerkkinä junioripelaajille, sekä innostaa ja kannustaa kaikkia pelaajia tasapuolisesti. Omalla esimerkillään vanhemmat luovat kuvan seurasta, sen toiminnasta ja arvoista. Pyrkikäämme olemaan tässä asiassa Suomen parhaita.

Vanhempainkokoukset Joukkueenjohtaja kutsuu koolle joukkueen vanhempainkokouksen. Joukkueenjohtaja toimii kokousten puheenjohtajana, hänen ollessa estynyt puheenjohtajana toimii JJR. Kutsu saatetaan tiedoksi pelaajien vanhemmilla ja tarvittaessa pelaajille. Kutsussa tulee selvitä kokouksessa käsiteltävät asiat.

21


Joukkueen vanhempainkokouksessa tulee käsitellä vähintään seuraavat asiat: 1. Toimihenkilöiden valinta (jonka seura vahvistaa) toukokuun alussa joukkueenjohtajat ja huoltajat sekä tositteiden tarkastajat 2. Toiminta- ja taloussuunnitelma nuoremmissa ikäluokissa elosyyskuussa ja vanhemmissa ikäluokissa toukokuussa 3. Joukkueen pelaajien ja vanhempien yhteisten pelisääntöjen ja mahdollisten sääntörikkomuksista seuraavien sanktioiden laadinta 4. Välitilinpäätös tammikuussa; tarkistetaan loppukauden maksut, tavoitteena tulee olla nollatulos 5. Joukkueen kauden talouden yhteenveto 31.5. mennessä

Tämän lisäksi kauden aikana kokouksissa käydään läpi muun muassa: •

Valmentajien selvitys kauden tavoitteista

Valmentajien tilanneselvitys vähintään kaksi kertaa kaudessa, syksyisin ja keväisin

Sopia erilaisista käytännön asioista kuten

– tiedottaminen

– toimitsija- ym. vastaavat tehtävät

– Tiedottaa tarvittaessa vanhempia (seuran edustaja paikalla) muun muassa seuran organisaatiosta, arvoista, taloudesta, tavoitteista, periaatteista jne.

Äänestystilanteet, läsnä olevilla yksi ääni/joukkueen pelaaja •

toimihenkilövalinnoissa ratkaisee äänten enemmistö, äänten mennessä tasan ratkaisee arpa

talouteen liittyvissä päätöksissä tarvitaan 2/3 määräenemmistö

Päätöksien tulee olla lakien, asetusten ja seuran sääntöjen mukaisia. Vanhempainkokouksen päätökset voi seura kumota, jos ne eivät täytä

22


edellä mainittuja kohtia. Kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Siitä selviää päätökset ja kokouksen osallistujat. Joukkueen kirjanpitoon liitetään kopiot pöytäkirjoista ja mahdollisista liitteistä. Pyydettäessä toimitetaan erikseen seuran toimistoon.

Tärkeää asiaa kiusaamisesta Haluamme muistuttaa kaikkia seuran urheilijoita ja heidän vanhempiaan Tappara ry:n nollatoleranssista kiusaamisen suhteen. Kiusaajasta harmittomalta tuntuva asia voi olla kiusan kohteelle todella traumaattinen ja lopun elämää mukana seuraava kokemus. Muistakaa urheilijat, että kiusaaja on aina raukkis ja tosi kovat pojat ja tytöt ovat aina kiusatun puolella. Vanhemmat muistuttakaa lapsianne tästä tärkeästä asiasta. Jos kiusaamista esiintyy joukkueissa, niin siitä tulee välittömästi ilmoittaa joukkueen vastuuvalmentajalle, joka on ohjeistettu olemaan asiasta yhteydessä seuran valmennuspäällikköön. Tapparan johtokunta voi tarvittaessa erottaa kiusaajat seurasta.

23


9. VARUSTEET JA ASUSTEET Varustehankinnat Tappara ry:llä on sopimus Warrior-asusteiden ja jääkiekkovarusteiden hankinnasta Intersport Koskikeskuksesta. Seura ja joukkueet keskittävät kaikki varustehankintansa Intersport Koskikeskukseen. Tapparan pelaajat ja jäsenet saavat 15 % alennuksen kaikista suositushintaisista tuotteista pois lukien rannetietokoneet ja Foot balance tuotteet. Intersport Koskikeskus ja Warrior järjestävät kauden aikana ainoastaan tapparalaisille tarkoitettuja tuotetarjouksia.

Varusvarasto ja pelipaidat Tapparan varusvarasto on osoitteessa Sudenkatu 7. Varusvarastolla ei ole päivystystä vaan kaikki asioinnit tulee sopia varustepäällikön kanssa. Varusvarastolta joukkueenjohtajat tai huoltajat (ei vanhemmat) noutavat pelaajille pelipaidat ja F-G- junioreiden maalivahtien varusteet. Pelipaidat tulee palauttaa varusvarastolle pestyinä huhtikuun aikana. Joukkueen omat mainokset tulee irrottaa paidoista ennen luovutusta.

24


25


10. TALOUS Tietojen ilmoittaminen Joukkueesta ilmoitetaan Tapparan toimistolle pelaajien, valmentajien, joukkueenjohtajien ja huoltajien: •

nimi, syntymäaika (henkilötunnus täydellisenä vain vakuutuspapereihin), osoite, puhelinnumerot, sähköpostiosoite

Tietojen muutokset on ilmoitettava toimistolle myös kauden aikana.

Joukkueen osoite Joukkueen postiosoite on Tapparan toimiston osoite lisättynä joukkueen nimellä: Tappara ry, Sudenkatu 7, 33520 Tampere. Joukkueelle tuleva posti on noudettavissa seuran toimistolta, joukkueen postilokerosta.

Joukkueen pankkitili Jokaisella joukkueella on käytössään seuran avaama TSOP:n pankkitili, jonka kautta hoidetaan joukkueen koko rahaliikenne. Pankkitiliä käyttävät joukkueenjohtajat, jotka täyttävät tilinkäyttöoikeuslomakkeet, joilla heidän yhteystietonsa siirretään TSOP:lle. Joukkueilla ei saa olla muita tilejä. Laskutettaessa tulee käyttää aina viitenumeroa pankkikulujen minimoimiseksi. Pankkitiliä kautta.

käytetään

https://kassanhallintapalvelut.osuuspankki.fi

Henkilökohtainen käyttäjätunnus, salasana ja avainlukulista annetaan toimistolta. Avainlukulistoja saa myöhemmin lisää myös Osuuspankeista.

26


Pankkikortti = yrityskortti tilataan tilinkäyttöoikeuden omaavalle joukkueenjohtajalle pyynnöstä. Pankkikortti palautetaan toimistolle poikkileikattuna joukkueenjohtajan tehtävien päättyessä.

JOUKKUEIDEN TILEILTÄ EI MAKSETA ALKOHOLIOSTOJA TOIMISTOLLE ILMOITETTAVA HETI JOS HAVAITAAN VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ PANKKITILIN KÄYTÖSSÄ TAI MUUSSA JOUKKUEEN TOIMINNASSA

Kirjanpito Tapparan tilikausi on 1.6.–31.5. Joukkueiden on tehtävä kirjanpito maksuperusteisesti kuukausittain. Seuran toimisto toimittaa ohjeet kirjanpidon tekemiseen. Pankkitilin kuukausittainen tiliote kirjataan Tapparan tilikartan mukaan. Pankkitilin tilitiedot on tulostettavissa kaksi kuukautta. Kirjanpidon aikajärjestyksessä oleva tositeaineisto toimitetaan toimistolle seuraavan kuukauden puoleen väliin mennessä. Kulutositteet pitää olla alkuperäisiä kuitteja, joista tarvittaessa otetaan valokopiot, jos ne ovat himmeneviä kuitteja. Tositteissa pitää olla päivänmäärä, maksun saaja, maksun aihe, tarvittaessa joukkueen lisäselvitys. Joukkueet eivät tee tuloslaskelmaa, tasetta eikä tilinpäätöstä, ne tehdään tilitoimistossa.

Joukkueen varat ja omaisuus Jos lopettavalle joukkueelle jää kauden päätteeksi rahaa, summa jaetaan seurassa jatkavien pelaajien joukkueille. Siirryttäessä seurasta toiseen tai lopettaessa rahat eivät siirry pelaajan mukana. Joukkueen omaisuus, joka on kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkueen omaisuutta ei voi lainata tai myydä ilman seuran lupaa kenellekään.

Korvaukset Joukkue ei maksa korvauksia joukkueen toimihenkilöille, pelaajille tai muille ulkopuolisille yksityishenkilöille. Kaikki yksityishenkilöille maksettavat korvaukset hoidetaan toimiston/palkanlaskennan kautta.

27


Seuramaksut 2016-2017 Seuramaksujen määristä päätetään kausittain kevätkokouksessa budjetin vahvistamisen yhteydessä.

Seuramaksu Seuramaksu on toimiston suoraan pelaajilta laskuttama maksu, millä katetaan osa toiminnan hallintokuluista. Seuramaksu sisältää pelaajan jäsenmaksun.

ikäluokka B1 B2 C1 C2 D1 D2 E1 E2 F1 F2 G1 G2

eräpäivä 1.6. 120 120 120 120

28

eräpäivä 30.6. 200 200 200 200 60 60


Sisaralennukset Jos yksi tai useampia sisaruksia pelaa jää-kiekkoa Tapparan jääkiekkojoukkueissa, saa nuoremmat sisarukset tai pienempää seuramaksua maksavat 50 % alennuksen seuramaksuun. Mikäli toinen sisaruksista osallistuu taitoluistelutoimintaan, jaetaan alennus sisarusten kesken. Sisaralennus ei koske luistelukouluja. Lisätietoja sisaralennuksista saa seuran toimistolta.

Maalivahtialennus E-B-juniorit E-B-juniorijoukkueissa pelaavat maalivahdit saavat 50 % alennuksen seuramaksusta. joukkueenjohtaja tai maalivahdin huoltaja informoi alennuksesta toimistoa

eräpäivä 30.8.

200 200 120 120

eräpäivä 30.11. 200 200 200 200 200 200 120 120 120 120 70 70

eräpäivä 30.1. 200 200 200 200 190 190 115 115 120 120 65 65

29

yht. 720 720 720 720 650 650 355 355 240 240 135 135


Tapparan jäsenyys Tapparan joukkueiden pelaajat ovat seuran jäseniä. Junioripelaajien jäsenmaksu on sisällytetty seuramaksuun. Myös joukkueen nimetyt toimihenkilöt ovat seuran jäseniä. Seura maksaa heidän jäsenmaksunsa hyvitteeksi heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä.

Avustukset Tapparan juniorijoukkueiden pelaajat voivat anoa avustusta Ville Niemisen rahastosta seuramaksuihin 30.11. mennessä. Jääkiekkojaoston johtoryhmä käsittelee anomukset joulukuussa. Etusijalla on taloudelliset ja sosiaaliset perusteet. Vapaamuotoisen anomuksen voi tehdä pelaajan vanhemmat tai joukkueenjohtaja vanhempien puolesta. Vanhempien tekemään anomukseen joukkueenjohtaja kirjoittaa lausuntonsa. Päätös avustusten saajista annetaan joukkueenjohtajalle, jotka tiedottavat päätöksistä pelaajien vanhemmille.

Joukkueiden varainhankinta seuran nimissä Joukkueet voivat kerätä varoja toimintaansa järjestämällä erilaisia talkoita, tapahtumia, tai myyjäisiä. Joukkueiden velvollisuus on informoida seuran toimistoa kaikista varainkeruutapahtumista. Omien turnauksien järjestämiseen joukkueiden on saatava lupa seuran johdolta, valmennus- tai nuorisopäälliköltä. Joukkueet voivat myös myydä mainostilaa seuran peli-, harjoitus- ja vapaa-ajan asusteista. Peliasumainokset on hyväksytettävä etukäteen seuran toimistolla. Joukkueet ovat velvollisia tilittämään seuralle 10 % osuuden kaikesta varainkeruun tuotosta. Seuran osuus tilitetään kuukausittain Tappara ry:n tilille FI7457300820193767 OKOYFIHH. Tilityksessä on käytettävä maksuviitenumeroa 1410.

30


K-Plussa yhteistyö K-citymarket Turtolan kanssa Keskittämällä ostokset Turtolan K-citymarketiin on mahdollista konkreettisesti osallistua seuran ja joukkueiden varainhankintaan. Korttinsa voi rekisteröidä kuka tahansa Tapparan juniorijääkiekko- ja taitoluistelutoimintaa kannattava henkilö. Rekisteröitäessä korttia voi valita mille jaostolle hyvitteet ohjataan. Seuran hyväksi kertyvät hyvitteet ovat extraa. K-Plussa-kortin haltija saa itselleen normaalit K-Plussa-asiakkaan edut kuten K-Plussa-tarjoukset ja K-Plussa-pisteet kuten ennenkin.

Kauden päättäjäisten kiertopalkinnot Kauden päättäjäis- ja palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuun aikana. Edellisen kauden kiertopalkinnot tulee palauttaa seuran toimistoon maaliskuun aikana. B–F-junioreiden valmentajat nimeävät jokaisesta joukkueesta yhden pelaajan, jolle annetaan ”kauden pelaaja” kiertopalkinto. Palkintojen saajat ilmoitetaan toimistolle maaliskuun 15. päivään mennessä.

31


11. JÄÄVUOROT Seuramme joukkueiden pääasialliset jäävuorot ovat seuraavissa jäähalleissa Hakametsä Haka 2 Hakametsä 3 Tesoma 1 & 2 Hervanta 1 & 2 Sentteri RBK Sentteri Sportia 10 Sentteri Matkapojat Lempäälä 1 & 2 Orivesi Hämeenkyrö Marraskuusta alkaen harjoituksia on myös Koulukadun tekojääradoilla Koulukatu 1 & 2. Sentteri Tampere, Hakametsä3 ja Tesoma2 ovat seurojen omistamia yksityisiä halliyhtiöitä, joiden jäävuorohinnat ovat korkeammat kuin Tampereen kaupungin ylläpitämissä jäähalleissa Hakametsä, Haka2, Tesoma1, Hervanta1 ja Hervanta2. Joukkueilta perittävät jäävuoromaksut tasataan seuran johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti niin, että eri ikäluokkien ja joukkueiden jäävuorokustannukset pysyisivät tasapuolisina ja oikeudenmukaisina huolimatta siitä, missä jäähallissa joukkue kulloinkin harjoittelee. Kaikille seuran joukkueille/harjoitusryhmille pyritään osoittamaan vähintään yksi vakituinen viikkovuoro jostakin käytössämme olevista jäähalleista. Vakiovuoroa tulee käyttää koko kyseisen hallin toimintakauden ajan, ellei erikseen muuta sovita. Koulukadun tekojääradalta myönnetään vakiovuoroja niille joukkueille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa harjoitella ko. paikassa. Poikkeustapauksissa vakiovuoro voidaan joutua perumaan.

32


Tapparan maalivahtivalmennuksen koordinaattori Samuli Nordman laatii viikoittaisen jäävuorolistan. Tulevan viikon lista valmistuu torstaihin mennessä. Lista löytyy osoitteesta www.tampereenhallit.fi/ jaavuorot. Muutoksista ilmoitetaan aina puhelimitse tai sähköpostilla joukkueille. Ylimääräiseksi jääneet vuorot löytyvät sivustolta ilman selitettä kohdasta Toimisto. Näitä vuoroja on mahdollista toivoa itselleen heittojäiksi sähköpostitse. Jaossa pyritään takaamaan seuran linjausten mukaiset jäävuorot eri ikäluokkien joukkueille sekä ottamaan huomioon joukkueiden peliohjelmien asettamat vaatimukset ja joukkueiden esittämät toiveet. Jäävuorojaon helpottamiseksi joukkueet toimittavat hyvissä ajoin kuukausisuunnitelmansa seuran jäävuorojen jakajalle. Suunnitelmaan ne merkitsevät mm. seuraavat tapahtumat: 1

Joukkueen vakiovuoro(t)

2

Joukkueen salivuoro

3

Sarjaohjelman mukaiset kotiottelut

4

Sarjaohjelman mukaiset vierasottelut

5

Muut sovitut ottelut

6 Turnausmatkat 7

Muut viikko-ohjelmaan sovitut tapahtumat

8 Jääharjoitustoiveet 9

Harjoituspelitoiveet (koti)

33


Harjoituksissa ja ottelutapahtumissa tulee noudattaa halleihin laadittuja sääntöjä ja henkilökunnan antamia ohjeita niin pukuhuone-, katsomo- kuin muidenkin tilojen suhteen. Joukkueen vastuuvalmentaja on velvollinen huolehtimaan, että viimeisenä kopeista poistuu joku joukkueen toimihenkilö. Toimihenkilö tarkistaa koppien siisteyden ennen avaimen palautusta. 1

Joukkue saa käyttöönsä ennalta merkityn pukuhuonetilan

2

Joukkue pitää tilat siistinä ja palauttaa avaimet käytön jälkeen henkilökunnalle

3

Pelaajat saavat mennä kentälle vasta, kun jääkone on poistunut ja luukut on suljettu

4

Harjoituksen päätyttyä ohjaajat siirtävät maalit jääkoneen tieltä

5

Katsojat seuraavat harjoituksia ja otteluita heille varatuilta paikoilta eli katsomoista

6

Vaihtoaitioihin saavat mennä vain joukkueiden toimihenkilöt

Jäävuorojen laskutus Seura laskuttaa joukkueiden jäävuorot noin kuukauden jaksoissa.

34


12. MATKUSTAMINEN Peli- ja turnausmatkat Vieraspeli- ja turnausmatkoille lähdettäessä tulee huolehtia ainakin seuraavista matkustamiseen sekä mahdollisiin ruokailuihin ja majoittumisiin liittyvistä asioista 1

Matkat pituudesta ja reitistä riippuen sovitaan matkustusvälineestä. Pitkät matkat on syytä tehdä yhteiskuljetuksella

2

Laaditaan riittävän väljä matka-aikataulu ja huolehditaan sen tiedottamisesta.

3

Varataan riittävästi verryttelyaikaa ennen ensimmäistä ottelua

4

Laaditaan ennalta suunnitelma ruokailujen ja välipalojen järjestämiseksi peli-/turnausohjelman lomaan huomioiden mahdollisimman hyvin urheilulliset näkökohdat

5

Tarjotaan kilpailutapahtumaan sopivaa terveellistä ja ravitsevaa ruokaa ja välipaloja

6

Yövyttäessä laaditaan ennalta huonejako ja tiedotetaan siitä kaikille

7

Tehdään aikataulu ohjelmasta (ruokailut, muu ohjelma, hiljaisuus, herätys, kokoontuminen, huoneiden luovutus jne)

8

Joukkueelle ja mukana matkustaville vanhemmille laaditaan pelisäännöt oheistoiminnasta ja käyttäytymisestä

– rahapelit

– makeiset

– matkan aikana katseltavat videot

– vanhempien käyttäytyminen

35


Ulkomaanmatkat Ulkomaille suuntautuvat turnaus- ja pelimatkat on tehtävä seuraavissa rajoissa: •

E-juniorijoukkueiden on mahdollista matkustaa Pohjoismaihin ja Baltian maihin,

D-juniorijoukkueiden Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. C- ja B- juniorijoukkueiden matkustamisella ei ole rajoituksia.

Turnaus- ja pelimatkat ulkomaille eivät ole mahdollisia kilpailukauden aikana. Poikkeuksena on joulutauko (Tampereella joulusta loppiaiseen).

Joukkueen suunnitellessa ulkomaille suuntautuvaa turnaus- tai pelimatkaa, on sen toimitettava anomus seuran valmennuspäällikölle.

Anomukset tulee laatia ennen käytännön järjestelyjä ja niissä tulee mainita seuraavat asiat: 1

Aika ja paikka

2 Matkustustapa 3 Yöpymiset 4

Muu matkaohjelma

5

Matkan tavoite

6

Matkabudjetti ja sen rahoitus

• pelaajien osuus

• joukkueen johtoryhmä (montako joukkue kustantaa)

• vanhemmat

7

Passit, vakuutukset

Anomukset käsitellään jääkiekkojaoston johtoryhmässä Tampereen kaupunki voi myöntää seuroille vuosittain tukea ulkomaille tehtäviä turnaus- ja pelimatkoja varten. Seura tekee hakemuksen

36


Tappara ry:n nimissä ja välittää myönnetyn tuen joukkueelle. Tukea ei myönnetä alle 15-vuotiaiden junioreiden toimintaan.

Ennen matkaa on tehtävä selvitys mm. seuraavista asioista 1

Hotellin taso, huonekoot, wc-tilat, peseytymismahdollisuudet

2

Ruokailumahdollisuudet ja taso

3

Vastustajien ikärakenne

4

Turnausten ja otteluiden Säännöt

Käytännön matkustusohjeita 1

Kansainvälinen ottelulupa Jääkiekkoliitosta (maksullinen) tarvitaan aina pelattaessa ulkomaista joukkuetta vastaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jos osallistutte turnaukseen, jossa on ulkomaisia joukkueita, niin turnausjärjestäjä hoitaa peliluvan.

2

Joukkueen johtoryhmä (valmentajat, joukkueenjohtajat ja huoltajat) on kokonaisuudessaan vastuussa pelaajista

3

Laaditaan yksityiskohtaiset päiväohjelmat ja jaetaan joukkueen jäsenille

4

Joukkueenjohtaja laatii hotellien huonejaon

5

Huolehditaan pelaajien passien ja rahojen säilytyksestä turvallisessa paikassa

6

Varmistetaan, että pelaajien ravintohuolto tapahtuu terveelliset ja urheilulliset näkökohdat huomioiden

7

Luodaan selvät pelisäännöt vapaa-ajan toiminnasta, kuten

– rahapelit

– television/videoiden katseleminen

– taskurahan mukaan ottamisesta/käytöstä

– käyttäytymisestä seuran edustajina

– vanhempien käyttäytymisestä

37


AKUUTIT VAMMAT • RASITUSVAIVAT • ASTMA • ALLERGIA • RAVIT

Ajanvaraus dextra.fi tai 03 250 6506

KOSKIKESKUS Hatanpään valtatie 1 ma – pe 8 – 19 la – su 10 – 16

PIRKKALA Kenkätie 4 ma – pe 8 – 19, la – su 10 – 14 ajanvarauksella


TSEMUSASIAT • PÄÄN VAMMAT • URHEILUPSYKOLOGIN PALVELUT

Dextran Urheilu- ja tapaturmaklinikka tarjoaa niin kilpaurheilijoille kuin urheileville junioreille nopean pääsyn alan parhaiden asiantuntijoiden hoitoon. Urheilu- ja tapaturmaklinikalla urheilija saa parhaan mahdollisen hoidon ja avun. Hoidosta vastaavat urheilijoiden terveyteen ja erilaisiin urheiluvammoihin erikoistuneet yleis- ja erikoislääkärit, terapeutit ja hoitajat. Urheilu- ja tapaturmaklinikalla tutkitaan ja hoidetaan usean eri lajin urheilijoita. Urheilu- ja tapaturmaklinikalla on paitsi nopea palvelu myös lajikohtainen erikoisosaaminen ja yksilöllinen hoito. Dextra Urheilu- ja tapaturmaklinikka on Tappara ry:n virallinen yhteistyökumppani urheilijan ja juniorin terveysasioissa. Sairaanhoitajan ohjaus ja neuvonta p. 050 512 9877

VILLILÄ Ratakistonkatu 7 ma – pe 8 – 19, la – su 10 – 14 ajanvarauksella


13. SEURAN VAIHTAMINEN (PELAAJASIIRROT) Pelaajan vaihtaessa seuraa tulee hänen aina pyytää pelaajasiirtoa vanhasta seurasta. Seuramme noudattaa SJL:n ohjeistusta vapaasta seurasiirrosta. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajan on kirjallisesti/sähköpostitse ilmoitettava seuran junioripäällikölle 30.6 mennessä aikovansa vaihtaa seuraa. Johtokunnan päätöksen mukaisesti, tämän jälkeen Tappara ry ei myönnä pelaajasiirtoa toiseen seuraan. Tapauskohtaisesti seura voi käsitellä pelaajasiirtoja toiseen seuraan, jos siirrolle on tarpeeksi hyvä perustelu, kuten muutto toiselle paikkakunnalle tai seuralla ei ole osoittaa pelaajalle joukkuetta. Vapaan siirtoajan jälkeiset pelaajasiirtopyynnöt käsittelee tarvittaessa jääkiekkojaoston johtoryhmä. Pelaajan joka haluaa siirtotodistuksen seurasta, tulee olla hoitanut kaikki velvoitteet seuraa ja joukkuetta kohtaan (kaikki maksut maksettu ja seuran varusteet palautettu), jotta seura voi myöntää siirtotodistuksen. Tapparaan siirtyvän pelaajan jääkiekkoliiton perimä kirjaamismaksu laskutetaan pelaajalta. Rajoitetulla siirrolla ei voi siirtyä. Kaikki pelaajasiirrot tulee hoitaa seuran junioripäällikön kautta.

40


14. NUOREN URHEILIJAN RAVINTO Anna Ojala ETM, ravitsemusasiantuntija Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-Instituutti

Hannele Hiilloskorpi LitM, ft, huippu-urheilukoordinaattori Tampereen Urheiluakatemia Varalan Urheiluopisto Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden sekä normaalin kasvun ja kehittymisen kannalta merkityksellinen asia. Urheilullisen kehittymisen kannalta hyvä ravinto on aivan yhtä tärkeää kuin sopiva harjoittelu. Ravinto kuuluu yhtenä osana palautumisketjuun, jonka muut osat muodostuvat unesta, levosta ja lihashuollosta. Jos yksi linkki pettää, vamma- ja sairastumisriski lisääntyy ja myös urheilullinen kehittyminen saattaa pysähtyä. Nuoren urheilijan ravitsemuksesta suurimman vastuun kantavat vanhemmat. Valmentaja on tärkeä vaikuttaja ja myös malli nuorelle. Opastusta urheiluravitsemukseen on tärkeää antaa niin urheilijalle, vanhemmille kuin valmentajallekin, mieluimmin samaan aikaan.

KUVA: Maito ja Terveys ry

41


Kunnon ruoka on koko perheen yhteinen asia Nuoren urheilijan ravitsemus ei ole rakettitiedettä, useimmiten päivittäisiin ruokailuihin liittyvät pulmatilanteet selviävät käyttämällä ”maalaisjärkeä”. Urheilija ja hänen perheensä voivat ruokailla aivan samoilla periaatteilla. Energiantarve on kuitenkin urheilijalle yleensä suurempi, kuin vähemmän liikkuvilla perheenjäsenillä. Urheilijan on hyvä opetella pienestä pitäen terveellisen ravitsemuksen periaatteet itse, mutta aivan yhtä tärkeää on se että huoltojoukot, niin vanhemmat kuin valmentajatkin, ovat perillä urheilijan ruokailuun liittyvistä periaatteista. Valmentajien on hyvä muistaa, että nuorelle urheilijalle ravitsemusopastuksen täytyy olla hyvin selkeää ja yksinkertaista. Vanhemmat taas tarvitsevat usein vahvistusta näkemyksilleen urheiluravitsemuksen perusasioista. Käytännön vinkkejä arkeen ja perheen ateria-aikatauluihin tarvitaan urheilijan monipuolisen syömisen toteuttamiseksi. Vaivattomuus, helppous ja yksinkertaisuus ovat avainsanoja aterioiden ja eväiden valmistamisessa, puhuttaessa kiireisen urheiluperheen arjesta. Valmentajan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija, jos ravitsemusasiat mietityttävät, kannattaa kääntyä alan asiantuntijan puoleen. Urheiluravitsemuksen perusasiat on useimmiten hyvä käydä läpi yhdessä urheiluravitsemukseen perehtyneen asiantuntijan kanssa. Ravitsemuksen opastusta kannattaa antaa yhtaikaa urheilijalle, valmentajalle ja vanhemmille. Kun asioita puidaan yhteistuumin, voidaan myös yhdessä pohtia arkipäivän ateria- ja harjoitusrytmiä sekä laatia pelisäännöt eväskäytäntöihin, leireille, kilpailumatkoille ja juomisiin. Kun asioista puhutaan avoimesti, on niihin myös helppo tarvittaessa palata myöhemmin.

42


Urheiluravitsemuksen peruspilarit Nuoren urheilijan ruokavalion peruspilarit muodostuvat päivittäisestä perusruokavaliosta ja aterioiden rytmittämisestä sopivasti koulun ja harjoitusten lomaan. Omat kuvionsa kannattaa suunnitella myös kilpailupäivien varalle. Valmentajan ja urheilijan on hyvä käydä yhdessä läpi harjoitusten ympärillä olevat välipalat ja ateriat. On kuitenkin hyvä muistaa, että päivän kaikki ateriat vaikuttavat harjoituksissa jaksamiseen ja palautumiseen.

Arkipäivän menu Urheileva nuori tarvitsee ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Karkit, pullat ja limut eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon. Toki makeita herkkuja voi kohtuudella nauttia, mutta niillä ei saa korvata päivän muita aterioita. Hyvä periaate on, että nälkään syödään aina kunnon ruokaa tai fiksuja eväitä. Kun tavallisen arkipäivän ruokailut koostetaan aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä sekä 2-3 hyvästä välipalasta, herkkuja tekee mieli yleensä vain kohtuudella. Makean himo on yleensä merkki siitä, että päivän aterioita on jäänyt väliin tai kunnon ruokaa on syöty liian vähän. Urheilijan on hyvä syödä päivän aikana säännöllisesti ja jos koulupäivä venyy pitkäksi, kannattaa reppuun ottaa mukaan kotoa hyvät eväät. Ne on hyvä tehdä jo edellisen iltana valmiiksi. Pääruoat kannattaa ajoittaa niin, että harjoitusten alkuun on aikaa useampi tunti. usein urheilijaperheessä syödään vasta hieman myöhemmin illalla, kun harjoitukset ovat ohi. Välipala kannattaa pakata mukaan harjoituskassiin, etenkin jos aika treenien päättymisestä ruokapöytään kestää enemmän kuin tunnin. Valmentajan on hyvä silloin tällöin kysellä, kuinka urheilija on syönyt päivän mittaan. Asian huomioiminen muistuttaa urheilijaa siitä, että asia on tärkeä myös urheilun kannalta.

43


Aamupala käynnistää päivän Ravitsevasta aamupalasta saadaan energiaa koulupäivään. Hyvä aamiainen pitää nälän loitolla koululounaaseen asti. Aamupalan nauttimiseen kannattaa totutella, vaikka se aina ei maistuisikaan. Aamiaisen väliin jättäminen aiheuttaa usein makean nälkää, joka voi ilmetä vasta myöhemmin iltapäivällä. Etenkin ennen koululounasta karkkiautomaatit saattavat kuitenkin houkutella epäterveellisten välipalojen nauttimiseen.

KUVA: Maito ja Terveys ry

44


Lounas on urheilijan ”kuningasateria” Lounas, joka useimmiten nuorilla urheilijoilla tarkoittaa kouluateriaa, on iltapäivän harjoituksia ajatellen tärkeä tankkauspiste. On tärkeää, että myös valmentaja korostaa nuorelle urheilijalle koululounaan merkitystä harjoituksissa jaksamisen näkökulmasta. Liian kevyen lounaan syöminen koulussa tai sen jättäminen väliin aiheuttaa huutavan näläntunteen iltapäivällä, puhtia ei tahdo riittää koulutyöhön harjoittelusta puhumattakaan. Tällöin käy yleensä niin että kotiin päästyä syödään iso kasa välipaloja ja vatsa on ihan liian täysi kun harjoitukset alkavat. Kouluaterialla kannattaa siis nauttia kaikkea mitä tarjotaan, vaikka kouluruoka ei aina olisikaan sitä lempiruokaa. Ihanteellisessa urheilijan koululounaan lautasmallissa kolmasosan muodostavat kasvikset, toisen kolmanneksen peruna, pasta tai riisi ja viimeisen kolmanneksen liha, kala tai kana. Ruokajuomaksi sopii hyvin maito, siitä saadaan luustolle tärkeää kalsiumia ja lihasten rakennusaineeksi tärkeää proteiinia. Urheilijan kannattaa nauttia kaikkien aterioiden yhteydessä leipää, mieluimmin täysjyvä- tai ruisleipää, koulun näkkärit sopivat tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Leivästä saadaan runsaasti kuituja ja energiaa hyvälaatuisina hiilihydraatteina.

KUVA: Maito ja Terveys ry

45


Välipalat voitelevat lihakset harjoituskuntoon Päivän välipalat sijoittuvat lounaan ja päivällisen väliin. Niiden ajoitukseen vaikuttavat koulun loppumisaika ja harjoitusajat. Terveellisen välipalan aineksia ovat leivät, jogurtit, viilit, rahkat, raejuustot, myslit, puurot, karjalanpiirakat ja hedelmät. Ainesten valintaan vaikuttaa väliajan pituus harjoitusten alkuun. Jos aikaa harjoituksiin on vain tunnin verran, kannattaa pikaiseksi avuksi haukata vaikkapa nopeasti vatsassa sulavaa banaania ja kyytipojaksi lasillinen maitoa. Kun aikaa on 1-2 tuntia harjoituksiin jogurtit ja leivät tai karjalanpiirakat sopivat useimmille. Sopiva ajoitus välipalan ja treenin väliin kannattaa jokaisen kokeilla. Treenijuomaksi sopii hyvin vesi. Mehuja ja urheilujuomia kannattaa käyttää vain silloin, kun harjoitusten kesto on useita tunteja tai harjoitellaan hyvin helteisissä olosuhteissa.

KUVA: Maito ja Terveys ry

46


Päivällinen on päivän toinen pääateria Päivällisen voi syödä joko ennen tai jälkeen harjoitusten. Jos harjoitukset ovat nopeasti koulun päättymiseen jälkeen, kannattaa päivällinen suosiolla siirtää harjoitusten jälkeiseen aikaan. Tärkeää on, että päivällinen syötäisiin kiireettömästi nautiskellen. Se on usein myös perheen yhteinen kokoontumishetki, jolloin puidaan päivän tapahtumia. Päivällinen koostetaan samoin periaattein kuin lounas.

KUVA: Maito ja Terveys ry

47


Iltapalalla täydennetään päivällä kulutettuja energiavarastoja ja varmistetaan palautuminen Jos päivälliselle ei ehditä perheen yhteisin voimin, on iltapala hyvä vaihtoehto perheen tapaamishetkeksi. Iltapalalla pyritään täyttämään päivällä kulutetut energiavarastot. Iltapalan annoskoko määräytyy nälän tunteen mukaan. Jos päivän muut ateriat ovat olleet riittävän kokoisia annoksia ja monipuolisia, ei illalla enää pitäisi olla huutava nälkä. Iltapala koostetaan samoista aineksista kuin päivän välipalat.

KUVA: Maito ja Terveys ry

48


Kilpailu- tai turnauspäivän ruokailu kannattaa suunnitella etukäteen Kilpailupäivinä normaali ruokailurytmi ei yleensä onnistu. Sekoittavina tekijöinä ovat kilpailuaikataulut, matkustaminen, kilpailujännitys ja kilpailuympäristö. Olipa tilanne mikä tahansa, kilpailupäivän aamuna kannattaa syödä mahdollisimman hyvä aamupala, sen turvin jaksaa pitkälle päivään. Jos kisat tai pelit alkavat aikaisin aamulla, edellisen illan iltapalan merkitys lisääntyy. On myös hyvä muistaa, että aamupalalle täytyy herätä riittävän aikaisin. Useimmille se tarkoittaa noin kolmea tuntia ennen kisaa, sillä hölskyvällä mahalla ei ole mukavaa singahtaa urheilusuorituksiin. Jos tiedossa on pitkä kilpailu- tai turnauspäivä, on kisareppuun varattava evästä. Eväsleivät, jogurtit, hedelmät, banaani ja mehut ovat tuttuja ja turvallisia kisaeväitä. Itselleen sopivat kisaeväät kannattaa kokeilla harjoitusten ja pienempien kisojen tai pelien yhteydessä. Tärkeimmässä koitoksessa eväspuolen pitäisi olla jo niin selvillä, ettei eväspussin sisällön pohtimiseen tarvitse käyttää ylimääräistä päänvaivaa. Kisapäivänä matkassa kannattaa pitää aina mukana vesipullo. Sen merkitys korostuu erityisesti kesän hellepäivinä. Valmentajan on hyvä käydä urheilijan ja mahdollisuuksien mukaan myös urheilijan vanhempien kanssa läpi kilpailu- tai pelipäivän ohjelma ja yhdessä sovitut eväskäytännöt. Ohjelman perusteella voidaan suunnitella sopiva ateriarytmi ja mukaan otettavat eväät.

49


Vinkkejä urheilijaperheen ruokaostosten tekijöille Valmentaja voi hyvin opastaa perheitä urheilijalle sopiviin valintoihin ruokaostoksilla.

Urheilijaperheen ostoskärry: -

leipätiskiltä täysjyväiset vaihtoehdot: kuitua noin 10g/100g.

-

leivänpäällysrasvaksi kasviöljypohjaisia margariineja, hyvän laadun tae on sydänmerkki (urheilijan ei tarvitse valita vähärasvaisinta vaihtoehtoa)

-

maitotuotteista mukaan vähärasvaisia vaihtoehtoja, juoksevat maitotuotteet pääsääntöisesti rasvattomina ja juustot alle 20%:na

-

kaksi kertaa viikossa kalaa, vaihtele kalalajeja

-

paljon hedelmiä, vihanneksia, kasviksia, marjoja; lastaa ostoskoriin kaikkia värejä, näin saat monipuolisen valikoiman josta riittää aineksia niin salaatteihin kuin välipaloiksi. Muista, että suositeltava päiväannos tälle tuoteryhmälle on ½-kiloa tai kuusi kourallista

-

silloin kun ruoanlaittoon ei ole aikaa, valitse valmisruokahyllyiltä pääntöisesti vähärasvaisia vaihtoehtoja, rasvaa mieluiten alle 5-10g / 100g tuotetta. Useimmat valmisruoka-annokset ja laatikkoruuat täyttävät tämän kriteerin. Valmislihapullat ja broileripyörykät, pizzat, lihapiirakat sekä useimmat einekset sen sijaan eivät. Täydennä valmisruokia salaatilla tai vihanneksilla.

-

karkit ja limpsat vain silloin tällöin tai karkkipäivinä, tällöinkin kohtuudella.

Urheilijaperheelle sopivia esimerkkiaterioita. Määrät jokainen voi koostaa oman nälän- ja kylläisyydentunteen mukaan.

50


Aamupala: -puuroa, marjoja -maitoa tai jogurttia -tuoremehua -täysjyväleipää -leivänpäällysmargariinia -keittokinkkua, juustoa

Lounas -jauhelihaspagettia -porkkanaraastetta -salaattia -maitoa -muutama pala näkkileipää -leivänpäällysmargariinia

Välipala -karjalanpiirakka -kinkku tai kalkkunaleikettä -tomaattia, kurkkua -hedelmä -jogurttia, viiliä, rahkaa tai raejuustoa -mehua

Päivällinen -kalakeittoa -ruisleipää -leivänpäällysmargariinia -kurkkusiivuja -leivänpäällysjuustoa -maitoa -pakastemarjoja vanilja kastikkeella tai esim. hedelmäsalaattia

51


Iltapala -ruisleipää -juustoa, kinkkua -tomaattia -jogurtti -omena -teetä

Terve urheilija menestyy – kymppiympyrästä tietoa ja taitoa fiksuun urheiluun!

52


Päihteettömyys ja nautintoaineet Pelaajat Tappara Ry korostaa toiminnassaan terveitä elämäntapoja ja edellyttää kaikilta junioripelaajiltaan täydellistä pidättäytymistä päihteiden käytöstä, mukaan lukien kaikki tupakkatuotteet ja nuuska. Mikäli näitä ohjeita rikotaan, on seuralla oikeus erottaa pelaaja seuran toiminnasta määräajaksi.

Joukkueiden toimihenkilöt Seuran toiminnassa mukana olevia henkilöitä edellytetään käyttäytymään esimerkillisesti lasten ja nuorten kanssa toimittaessa. Joukkueiden toimihenkilöiltä (joukkueenjohtajat, huoltajat, valmentajat, ohjaajat ym.) on päihteiden käyttö kielletty joukkueiden tapahtumien ja pelimatkojen yhteydessä. Tupakkatuotteiden kuten esimerkiksi nuuskan käyttö on ehdottomasti kielletty joukkueen tapahtumien yhteydessä sekä jäähallien tiloissa. Seuralla on oikeus erottaa henkilöt jotka rikkovat näitä ohjeita.

53


15. YHTEISTYÖSEURAT Virallisia yhteistyöseurojamme ovat: •

HC Nokia

Lempäälän Kisa

Uplakers

Ruoveden SRK Atleetit

Virtain Kiekko-Karhut

Ähtärin Kiekko-Haukat

54


55


Profile for Tappara ry

Tappara juniorikiekon ABC 2016-2017  

Toiminnan perustiedot ja ohjeet uusille sekä nykyisille junioreille, vanhemmille ja toimihenkilöille.

Tappara juniorikiekon ABC 2016-2017  

Toiminnan perustiedot ja ohjeet uusille sekä nykyisille junioreille, vanhemmille ja toimihenkilöille.

Profile for tapparary
Advertisement