YVA_Liitteet 39-42

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

HANNUKAINEN KANNATTAVUUSSELVITYS

SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPPURAPORTTI

16FCI1018-E0021 11.12.2012

NORTHLAND MINES OY

Hannukainen Kannattavuusselvitys Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi

Käännös alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta.

Yhteydenotto

Tutkijantie 2A-D

FI-90590OULU

Suomi

Kotipaikka: Vantaa, Suomi

Y-tunnus FI06259056

Puh.+358103333280

Fax+358 1033 28250

www.poyry.com

PöyryFinland Oy

Vastuuvapauslauseke

TämänraportinonlaatinutPöyryFinlandOy("Pöyry")yksinomaanNorthland Mines Oy:n ("vastaanottaja") käyttöön. Kaikki muu käyttö on ehdottomasti kielletty eikä kukaan muu henkilö tai elin saa käyttää tätä raporttia, ellei toisin kirjallisesti sovita Pöyryn kanssa. Hyväksymällä tämän raportin toimituksen Vastaanottaja tunnustaa ja hyväksyy nämä käyttöehdot.

Mihinkään tässä raportissa ei voida vedota lupauksena tai esityksenä tulevia tapahtumia ja tuloksia koskien. Pöyry on laatinut tämän raportin laatimisen aikaan saatavilla olevien tietojen perusteella eikä ole velvollinen päivittämään tätä raporttia.

Pöyry ei anna minkäänlaista väitteitä tai takuuta, ilmaistua tai vihjattua, tässä raportissa esitettyjen tietojen tarkkuudesta tai kattavuudesta eikä mitään muita väitteitä tai takuuta koskien tätä raporttia. Tämä raportti perustuu osittain tietoihin jotka eivät ole Pöyryn hallinnassa. Raportin lausunnot joihin liittyy arvioita voivat muuttua ja todelliset määrät voivat poiketa olennaisesti raportissa kuvatuista riippuen useista eri tekijöistä. Täten Pöyry nimenomaisesti sanoutuu irti kaikesta vastuusta koskien virheellisiä tai puutteellisia tietoja jotka Pöyrylle on annettu tai jotka johtuvat Pöyryn tai kenenkään sen toimihenkilöiden, johtajien, työntekijöiden tai agenttien huolimattomuudesta, virheistä tai laiminlyönneistä. Vastaanottajat käyttävät tätä raporttia ja sen sisältämiä arvioita Vastaanottajien omalla vastuulla.

Pöyry nimenomaisesti sanoutuu irti kaikesta vastuusta johtuen tai liittyen tämän raportin käyttöön paitsi siinä määrin, että toimivaltainen tuomioistuin on määritellyt lopullisella tuomiolla (ei voida hakea muutosta) että tällainen vastuu on seurausta Pöyryn tahallisesta rikkomuksesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Täten Pöyry sanoutuu irti myös kaikesta vastuusta koskien erityis-, talous-, satunnais- ja rangaistusvahinkoja ja epäsuoria tai välillisiä vahinkoja. Missään olosuhteissa Pöyryllä ei liittyen tämän raportin käyttöön ole mitään vastuuta yli Pöyryn raportin tekemisestä saamien maksujen.

Kaikki tämän raportin sisältämät tiedot ovat luottamuksellisia ja tarkoitettu yksinomaan Vastaanottajan käyttöön. Vastaanottaja voi välittää raportin sisältämät tiedot sen toimihenkilöille, johtajille, työntekijöille tai neuvonantajille edellyttäen että Vastaanottaja ilmoittaa henkilöille raportin luottamuksellisesta luonteesta. Kaikki muu käyttö on ehdottomasti kielletty.

Kaikkioikeudet(mukaanlukientekijänoikeudet)onvarattuPöyrylle.Mitään tämän raportin osaa ei saa kopioida missään muodossa tai millään tavoin ilman aiempaa kirjallista lupaa Pöyryltä. Kaiken sallitun käytön tai kopioinnin nimenomaisena ehtona on että kaikki tämän vastuuvapautuslausekkeen sisältämät ehdot ja rajoitukset ovat jatkuvat voimassa.

Pöyry Finland Oy

Ilkka Laitinen

Kari Föhr

Projektipäällikkö Puheenjohtaja

Project Manager Vice President

Sisäinen asiakirja hallinto

Asiakas Northland MinesOy

Otsikko Hannukainen

KannattavuusselvitysSosiaalisten VaikutustenArviointi

Hanke TMF&CP rikastushiekka- ja selkeytysallas suunnittelu sekä infrastruktuuritöidenpaketit

Vaihe Lopullinen

Hanke no. 16FCI1018.40

Luokitus

Piirustus/Rekisteröinti/Sarja No.

Tiedostonimi Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi Raportti– Lopullinen

Tiedoston sijainti

Käyttöjärjestelmä

Microsoft Word 11.0

Ulkoinenjakelu NorthlandMinesOy

Sisäinenjakelu

Tekijät

Vastuullinen BU EC, SP

Versio: Alkuperäinen

Asiakirjanpäiväys

11.12.2012

Tekijä/asema/allekirjoitusKalleReinikainen,YlempiKonsultti

Tarkastuspäiväys

8.3.2012 / 28.3.3012

Tarkastaja/asema/allekirjoitusMaxSmith/ NR

Asiakirjanpäiväys11.12.2012

Tekijä/asema/allekirjoitusKalleReinikainen, Ylempi Konsultti

Tarkastuspäiväys

Tarkastaja/asema/allekirjoitusJoanna Kuntonen - vant’ Riet /Northland Mines Oy

Asiakirjanpäiväys

Tekijä/asema/allekirjoitus

Tarkastuspäiväys

Tarkastaja/asema/allekirjoitus

(MCDA)……………………………………….33

4.2 Vaikutusten arviointimenetelmä…………………………………………………..35

4.3 Vaikutusten suuruus……………………………………………………………….35

4.3.1 Herkkyys/Vaikutuskohteen arvo………………………………………………….36

4.3.2 Vaikutuksen merkitys………………………………………………………………36

4.4 Lähtötiedot………………………………………………………………………….39

4.5 Tietojen kerääminen ja vuorovaikutusprosessi…………………………………41

5 Vaikutus Arviointi…………………………………………………………………...47

5.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat…………………………………...47

5.1.1 Vaihtoehtojen 1a ja 1c vaikutukset……………………………………………….53

5.1.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4……………………………61

5.2 Porotalous…………………………………………………………………………..66

5.2.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET……………………………………70

5.2.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4……………………………76

5.3 Virkistyskäyttö………………………………………………………………………79

5.3.1 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET……………………………………81

5.3.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4……………………………86

5.3.3 VAIHTOEHTOJEN 1a ja 1c VAIKUTUKSET……………………………………88

5.3.4 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4……………………………95

5.4Kolarin,KittilänjaMuonionkunnallispalvelut……………………………………95

LYHENNELUETTELO / LYHENTEET

DFSDefinitiveFeasibilityStudy

EIAEnvironmentalImpactAssessment

ELYCentresforEconomicDevelopment,TransportandtheEnvironment(ELY-Centre)

EMV Energy Market Authority

EPEquator Principles

EU European Union

GPS Global Positioning System

HaHectares

IAIA International Association For Impact Assessment

IOCG Iron Oxide Copper Gold

KKM(P) Kolari, Kittilä, Muonio (and Pajala) municipalities

LIMSLow Intensity Magnet Separators

MCDA Multi-Criteria Decision Analysis

NAFNon-Acid Forming (Waste)

NDV Noise, Dust and Vibration

OECDOrganisationforEconomicCo-operationandDevelopment

PAFPotentiallyAcidForming(Waste)

PP

PPP ProcessPlant Public-PrivatePartnership

SIA Social Impact Assessment

TEM Ministry of Employment and the Economy

TMFTailing Management Facility

TUKES Finnish Safety and Chemical Agency (Ministry of the Environment, Ministry of Social Affairs and Health)

WRMFWaste Rock Management Facilities

YHTEENVETO

JOHDANTO

TämäHannukaisenkaivoshankkeenSosiaalistenVaikutustenArviointikuvaa hankkeensuoratjavälillisetvaikutuksetihmistenterveyteen,elinoloihinja hyvinvointiin. Sosiaalisten Vaikutusten Arviointiraportti on erillinen liite ympäristövaikutusten arviointiraporttiin mutta SVA-raporttia voidaan hyödyntää myös erikseen. SVA- ja YVA-raportit esitetään yhdessä koska Suomen lainsäädäntö ei vaadi erillisiä arviointiraportteja.

Raportin perusrakenne seuraa neljän perusvaihtoehdon edellytyksiä Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisessa. Sosiaalisten vaikutusten arviointiryhmä yhdessä YVA-ryhmän kanssa ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset vaikutuksen yhteiskunnalliselta näkökannalta. Eri vaikutukset on arvioitu useiden vaikutuskohteiden toimesta kolmessa kaivoshankkeen vaiheessa: rakentamisvaiheessa, toimintavaiheessa ja sulkemisvaiheessa missä vaikutuskohteet ovat sovellettavissa.

Sosiaalisten Vaikutusten Arvioinnissa on käytetty kolmea aihepiiriä: paikalliset asukkaat, poronhoito ja monialainen sosioekonominen lähestymistapa. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda kolme erillistä raporttia aihepiirien pohjalta, mutta arviointiprosessin aikana materiaalit yhdistettiin eri aihepiirien päällekkäisten sisältöjen johdosta.

MENETELMÄT JA TIEDONKERUU:

TriangulaatiomenetelmääonhyödynnettykokoSVA-prosessissa.Arviointiprosessi onollutavoinosallistumiselle.Vaikuttuneidenasianomistajienkanssaonkäyty jatkuvaayhteydenpitoa.HannukaisenkaivoksenSVA:nteossaeikäytettypaljoa kirjallisia tietolähteitä. Arviointimenetelmänä on käytetty alhaalta ylöspäin lähestymistapaa (induktiivinen lähestymistapa) ja se on perustunut laajaan asianomistajien osallistumiseen sisältäen interaktiivisen tiedonkeruun. Lähtötason tietoja on korostettu induktiivisuuden arvon lisäämiseksi. MCDA menetelmää (kuvattu alla) on hyödynnetty materiaalin yleistämisen järjestelemiseksi. MCDA menetelmäänperustuva materiaali on keskeinen tietolähde vaikutusten arviointi menetelmälle, kuvattu alla. Yhdistämällä induktiiviset työmenetelmät, Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi on analysoitu

käyttämälläherkkyys-suuruus-merkitysmatriiseja.

Tässä Northlandin kaivoshankkeen YSVA:ssa käytettävä metodologia vaikutusten merkityksellisyyden arvioinnissa on monitavoitteinen päätösanalyysi MCDA. Monitavoitteinen päätösanalyysi on työkalu jolla voidaan verrata faktoja vaihtoehtojen vaikutuksista, ja asianomistajien näkemyksistä tavoitteiden tärkeydestä.

MCDA kuvaa kaikkia käytettyjä jäsenneltyjä lähestymistapoja kokonaismieltymysten tai eri vaihtoehtojen merkityksen/tärkeyden määrittämiseen, jossa vaihtoehdot saavuttavat useita tavoitteita. MCDA:ssa toivotut tavoitteet ovat määritelty ja vastaavat ominaisuudet tai indikaattorit on tunnistettu.

Suomen lainsäädäntö ei määrittele vaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä. Näin ollen Northland käytti menetelmää joka on yhtenevä parhaiden kansainvälisten käytäntöjen kanssa, jonka merkitys on funktio vaikutusten laajuudesta vaikutus reseptoreita vastaan, kuten on esitetty Kuvassa 13

Jokainen vaikutus arvioitiin tapauskohtaisesti ja arviointi esitteli yksityiskohtaisesti keskustelemalla asioista jotka vaikuttivat loppupäätelmään, mukaan lukien kaikkienlieventävientoimenpiteidenkäytön,jajäikömitäänjäännösvaikutuksiatai kerrannaisvaikutuksia.Käytetyissävaikutustenarviointimenetelmissäkattava, laaja-alainenjatarkkaperustasonmateriaalionolennainen.

SIA tiedonkeruuprosessi on sisältänyt pienen ryhmän kokouksia ja seminaareja, joissa asianomistajia on tiedotettu kaivoshankkeen etenemisestä. Interaktiivisissa kokouksissa on arvioitu paikallisten asukkaiden ja mökin omistajien näkemyksiä ja mielipiteitä. Muonion ja Kolarin 300:lle kaivoksen vaikutusalueen asukkaalle (satunnainen otanta) suunnattu kysely tehtiin lokakuussa 2011. Myös muilla asukkaillaolitilaisuusosallistuatutkimukseenkäyttämälläjulkistainternetkyselyä Hannukaisenkaivokseninternetsivuilla(www.hannukaisenkaivos.fi).Lähes samankaltainenkyselylähetettiinyrittäjille.Poronomistajienkanssaonpidetty useitakokouksia,sisältäenpakollisenneuvottelunjotaedellytetäänporotalous asetuksessa/laissa (§ 53).

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutusten arviointiprosessissa tunnistettiin seitsemän suurta vaikutuskohderyhmää. Suuret ryhmät olivat:

1. Paikalliset asukkaat ja kiinteistönomistajat

2. Porotalous

3. Virkistystoiminta

4. Kolarin, Kittilän ja Muonion talous

5.Kolarin,KittilänjaMuonionkunnallispalvelut

6.Kolarin,KittilänjaMuonionyhteisöt

7. Matkailuala

Jokaisensuurenvaikutuskohteenryhmänallaolialareseptoreitajotkatunnistettiin jaarvioitiinSVA-raportissa.

1) Paikalliset asukkaat ja kiinteistönomistajat Tärkein vaikutuskohderyhmä paikallisten asukkaiden ja kiinteistönomistajien osalta on pysyvät ja väliaikaiset asukkaat Hannukaisen kylässä, jotka altistuvat mahdollisille melu-, pöly- ja tärinävaikutuksille. Mahdollisesti eniten vaikuttuva alue on 0-3 km teollisuusalueen ytimestä. Merkittävin vaikutus monille suoran vaikutuksen alaisille asukkaille on tarve muuttaa.

2) Porotalous Hannukaisen kaivoshankkeella on merkittävä vaikutus poronhoito-olosuhteisiin.

Kaivoksen toimilupa-alueella sijaitsee muutamia pysyviä rakenteita joita käytetään poronhoidossa, mutta on mahdollista säilyttää poronhoito lähellä kaivosaluetta. Tärkeimmät muutokset tapahtuvat esirakentamisvaiheessa kun maa-alue tullaan hankkimaan.Poronhoitajatsopeutuvatvähitellenmuutoksiin,muttaNorthlandinon toimittavaaktiivisestilieventämistoimienkanssajottaporonhoitokulttuurija elinkeinosäilyvät.

3) Vapaa-ajan toiminta

Vapaa-ajan toimintoja (hiihto, moottorikelkkailu, melonta, luonnon antimet) on saatavilla Ylläksen matkailukeskuksen ympäristössä ja koko Kolarin kunnassa sekä paikallisille asukkaille että turisteille. Kaivoksen tärkeimmät vaikutukset vapaa-ajan toimintaan ovat keskittyneet puskurivyöhykkeelle. Koska Hannukaisen kylän asukkaat ja mökit jotka sijaitsevat puskurivyöhykkeellä tullaan siirtämään, jää suoran vaikutuksen alaisia ihmisiä melko vähän. Virkistysalue ja virkistysarvo

aivanpuskurivyöhykkeenulkopuolellapieneneväthieman.Useimmatvapaa-ajan toiminnatovatkorvattavissamuualla.Korvaustasonodotetaanolevanmatala. Valvontatoimenpiteitä koko kaivoksen eliniän ajalle pidetään todennäköisesti tarpeellisina.

4) Kolarin, Kittilän ja Muonion talous Yksityisen sektorin talous saa merkittävän lisän jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu kaivoksen elinkaaren ajan. Yksityinen sektori tulee kokemaan suoraa myönteistä taloudellista vaikutusta paikallisten ostojen kautta. Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä tulee nousemaan mahdollisesta väestönkasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuen. Toimintavaiheen aikana julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua julkisten palveluiden kasvavaan tarpeeseen. Työllisyys lisääntyy KKM:n alueella ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Kaivoksensulkemisenjälkeensentärkeimmättaloudellisetvaikutuksetlakkaavat. Aluevoialoittaauusiavalmiusohjelmiakaivoksentyöntekijöillekunkaivosonyhä käynnissä, jotta voidaan valmistautua yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen alueella. Valmiusohjelmat voivat olla yhteishankkeita valtion ja valtion tukemien oppilaitosten kanssa.

Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheessa kun kaivosyhtiö ja alihankkijat lisäävät paikallisia ostoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Tulovaikutus alueellisesti on erittäin merkittävä koko toimintavaiheen ajan. Sulkemisvaiheessa tulopiikki vähitellen lähes lakkaa.

5)Kolarin,KittilänjaMuonionjulkisetpalvelut Rakentamisvaiheen aikana julkisten palvelujen käyttö on suhteellisen alhaista, koskasuurinosarakennustyöntekijöistämajoittuualueellaväliaikaisesti.Suurin kysyntäjulkisillepalveluilleontoimintavaiheessa,jolloinhenkilöstönmäärääon suurin.Koskasuurinosatoimintavaiheentyöntekijöistäonpysyviätyöntekijöitä, tuleejulkistenpalvelujenkysyntäolemaantasaistaympärivuoden.Työntekijöiden lisäksikysyntää tuottavat työntekijöiden perheet. Sulkemisvaiheessa julkisten palvelujen kysyntä muuttuu ja vähenee.

Kolarin ja Muonion kunnissa sekä jossain määrin Kittilässä julkiset palvelut on aiemmin tuotettu suuremmalle väestölle. Ei ehkä ole tarpeen rakentaa tiloja julkisille palveluille, mutta henkilöstöresursseja on vahvistettava. Näin julkisilla palveluilla on kohtuullinen kyky sopeutua kasvavaan kysyntään.

6) Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöt Voimakkaimmat muutokset väestörakenteeseen tapahtuvat toimintavaiheen aikana vakituisten työntekijöiden asettuessa alueelle, useimmat perheineen. Väestönrakenne muuttuu painottuneesta tasapainoisempaan. Sulkemisvaiheessa väestönrakenteen painopiste voi palata vanhusten hallitsemaan ikärakenteeseen poismuuton seurauksena. Väestönlisäys lisää epäsosiaalisen käytöksen mahdollisuutta. Paikallinen koheesio laskee hieman saapuvasta muuttoliikkeestä johtuen rakentamis- ja toimintavaiheen aikana.

7)Matkailuala

Mahdollinen myönteinen vaikutus on sesongin vaikutusten vakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta.

Onolemassariskimielikuvantahrautumisestajohtuenkaivoksenkehittämisestä alueellajokamielletään"koskemattomaksi",erämaahanjaluontoonpohjautuvaksi matkailukohteeksi. Koettu mielikuva on riippuvainen vierailijoille suunnatusta avoimesta tiedosta kaivoksen toimintaa koskien. Saatavilla tulisi olla tarpeeksi tietoa kaivosalueen olemassaolosta. Mahdolliset vierailijat voivat itse päättää katsovatko he kaivoksen toiminnan häiritseväksi vai ei.

Matkailualan mahdollisia vaikutuksia on vaikea arvioida ennen todellisen rakentamisen aloittamista. Vaarana on, että matkailualaan voisi vaikuttaa kysynnän lasku. Toisaalta on mahdollista, että matkailuala kehittyisi muiden asioidenpysyessäyhtäläisinä(ceterisparibus).

Eri hankevaihtoehtojen erot Hankevaihtoehdoissaeiolepaljoaeroayhteiskunnallistenvaikutustenkannalta. KaikissahankevaihtoehdoissatärkeinlouhintatapahtuuHannukaisen teollisuusalueella.Tärkeinerovaihtoehtojenvälilläonrikastushiekan/kaivosjätteen käsittelylaitosten, vesihuollon ja malmin kuljetuksen sijainnit. Hankevaihtoehdossa 4 käsittelylaitos sijoitettaisiin Rautuvaaran vanhalle teollisuusalueelle. Eri vaihtoehtojen vaikutukset ovat yleisesti samankaltaisia paikallisten asukkaiden ja kiinteistönomistajien; virkistystoiminnan; Kolarin, Kittilän ja Muonion talouksien; Kolarin, Kittilän ja Muonion julkiset palveluiden; Kolarin, Kittilän ja Muonion yhteisöjen; sekä matkailualan kannalta. Valtion omistaman maan osalta maankäyttö vaihtoehdossa 4 olisi pienempi kuin muissa arvioiduissa vaihtoehdoissa.

Poronhoitoerillisenäarviointinavaihtelisihiemanerivaihtoehdoissa.Poronhoidon osaltakaikkivaihtoehdotvaikuttaisivatmerkittävästi,muttavaihtoehtoVE4 olisi vähiten haitallinen Muonion paliskunnalle.

YHTEENVETO

Yleisesti Hannukaisen kaivoksen yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään kaksiulotteisina: perustuen sosioekonomisiin ja ympäristövaikutuksiin (Kuva).

Sosioekonomisen ulottuvuuden vaikutuksia voidaan pitää lähinnä suorina vaikutuksina kun taas ympäristön ulottuvuuden vaikutukset ovat enemmän epäsuoria ja biofysikaalisia muutoksia seuraavia kerrannaisvaikutuksia.

Kuva1.HannukaisenSVAvaikutustenulottuvuudet.

Osaa Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista voidaan pitää pysyvinä, joten jotkut vaikutukset jättävät jäännöksiä. Toiset vaikutukset ovat olemassa vain kaivoksen elinaikana, joten näiden sosiaaliset vaikutukset ovat väliaikaisia, kestäen kuitenkin 2-15 vuotta. Kaivoksen sulkemisen jälkeen hankealue kunnostetaan. Useimmat sosiaaliset vaikutukset palaavan lähtötasolle.

Hankkeen teknisen toteuttamisen vaihtoehdot eivät vaihtele kovin merkittävästi yhteiskunnallistenvaikutustenkannalta.Lähinnäporonhoidossaeri hankevaihtoehdotaiheuttavatmuutoksiakoetuissavaikutuksissa.Asukkaille, vapaa-ajankäyttäjille,yhteisöillejataloudellevaikutuksetovatlähessamat riippumattateknisistävaihtoehdoista.Paikallinenyhteiskuntavoisopeutua kaivoksen myönteisiin ja mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin. Kaivoshanke voi aiheuttaa joitain ympäristöhaittoja. Samanaikaisesti kaivoksen aiheuttama taloudellinen piristys luo lisää arvoa koko alueelle.

Matkailuala on ollut eniten kehittyvä elinkeino Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Matkailuala on oletettavasti yksi aloista jotka tulevat kehittymään kaivoshankkeen

aikanajasenjälkeen.Matkailualatuleekokemaansekävälittömiäettävälillisiä Hannukaisenkaivoshankkeenaiheuttamiavaikutuksia.Vaikutuksetmatkailualalla ovat todennäköisesti myönteisiä mutta on olemassa vaara että vaikutukset voivat mahdollisesti olla kielteisiä. Vaikutusten suuruus matkailualalle ja matkailijoiden mielikuvalle koko Ylläksen matkailualueesta on yhä arvaamaton. Tulevien vaikutusten arviointi matkailuun vaatii jatkuvaa seurantaa ja jatkotoimia.

SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1 Johdanto

Tämä Hannukaisen kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi kuvaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin. Seuraava kuva kuvaa biofysikaalisten ja sosiaalisten vaikutusten yhteyttä.

Sosiaalisten Vaikutusten Arviointiraportti on erillinen liite ympäristövaikutusten arviointiraporttiin mutta SVA-raporttia voidaan hyödyntää myös erikseen. SVA- ja YVAraportit esitetään yhdessä koska Suomen lainsäädäntö ei vaadi erillisiä arviointiraportteja.

Raportin perusrakenne seuraa edellytystä neljästä vaihtoehdosta Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen. Hankevaihtoehdot on kuvattu tämän raportin luvussa 2.8. Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiryhmä yhdessä YVA-ryhmän kanssa ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset vaikutuksen yhteiskunnalliselta näkökannalta. Eri vaikutukset on arvioitu useiden vaikutuskohteiden toimesta kolmessa kaivoshankkeen vaiheessa: rakentamisvaiheessa, toimintavaiheessa ja sulkemisvaiheessa missä vaikutuskohteet ovat sovellettavissa.

Kuva 2. Biofysikaalisen ja sosiaalisen vaikutuksen yhteys (Becker ja Vanclay 2003).

SosiaalistenVaikutustenArvioinnissaonkäytettykolmeaaihepiiriä:paikallisetasukkaat, poronhoitojamonialainensosioekonominenlähestymistapa.Alkuperäinentarkoitusoliluoda kolme erillistä raporttia aihepiirien pohjalta, mutta arviointiprosessin aikana materiaalit yhdistettiin eri aihepiirien päällekkäisten yhteyksien johdosta.

2 Hankkeen kuvaus

2.1 Esirakentamisvaihe

• Noin 3300 hehtaarin maa-alueen hankinta valtiolta ja yksityisiltä omistajilta (arvioitu maan tarve on Hannukaisessa 2157 ha, Rautuvaarassa 990 ha, kuljetuskäytävällä 122 ha ja tyhjennysputkistolla 96 ha);

• 46:nyksityistenihmistenomistamanasumiskäyttöisentontinhankinta;

• 42:n tontin hankinta joilla on rakennuslupa, mutta ei rakennuksia.

• 6:n liikekiinteistön hankinta;

• Kaivostoiminnan edistäminen alueella; ja

• Sosiaalisten investointien aloittaminen.

2.2 Rakentamisvaihe

• Tilapäisen louhoksen ja murskaamon avaaminen rakennuskiviaineelle;

• Kohteen yhteysteiden rakentaminen;

• Putkiston, pumppuasemien ja vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen Hannukaisessa;

• Pengerten rakentaminen selkeytysaltaille Hannukaisessa;

• Olemassa olevien louhosjärvien veden poisto vedenkäsittelylaitoksen kautta selkeytysaltaalle;

• Kohteen raivaus: kasvillisuuden ja pintamaan poisto;

• Kohteen raivaus: irtomaan poisto louhosalueilta;

• Karkeamurskaimen ja teollisten tilojen rakentaminen Hannukaisessa;

• Teollisuusalueen rakentaminen Rautuvaarassa (sisältäen rikastamon);

• Kuljetuskäytävän rakentaminen sisältäen kuljettimen ja putkistot;

• Veden hallinta- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen Rautuvaarassa;

• Kolarin ja Rautuvaaran alueen välisen rautatien korjaaminen ja päivittäminen magneettisen rikasteen kuljettamiseksi Raahen, Kemin tai Kokkolan satamiin. Tämän toteuttaa Suomen Liikennevirasto;

• Muiden pakollisten infrastruktuurien rakentaminen, kuten kaivostiet;

• Rikastushiekka-altaiden valmistelut, korkearikkinen rikastushiekka talletetaan aluksi Rautuvaaran olemassa oleviin louhosjärviin. Ylimääräinen vesi louhosjärvistä käsitellään ja päästetään. Toiminnan aikana rakennetaan ehdotetut korkearikkisten

rikastushiekkojenalueet.LIMS-rikastushiekatjohdetaannykyiseenrikastushiekkaaltaaseen;ja

• Sivukivikasojen valmistelut Hannukaisen alueella.

• Rakentamistöiden odotetaan alkavan vuonna 2013 ja jatkuvan toimintojen aloittamiseen saakka vuonna 2014.

2.3 Kolmannen osapuolen rakentamistoiminta

• Seuraavat toimet eivät kuulu osana Northlandin hankelupiin, mutta ovat hankkeen hyödyntämää liitännäisrakentamista. Tarpeen vaatiessa niiden vaikutusten seurauksista on tehty asianmukainen pohdinta:

• Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien korjaaminen ja parantaminen rautarikasteen toimittamiseksi ulkomaanvientiin satamiin (esim. Kokkola) toteutetaan Suomen Liikenneviraston toimesta.

• Sähkönsiirtoverkontoteuttaminen;

• Kuntien juomakelpoisen ja jäteveden infrastruktuurin perustaminen hankkeen rajalle asti.

2.4 Toimintavaihe

• Kahden avolouhoksen louhinta: Hannukainen ja Kuervitikko;

• Rikastushiekka-altaiden rakentaminen (maksimikorkeus 35 m);

• Sivukivikasojen rakentaminen mahdollisesti happoa tuottavalla salaojituksella.

• Malmin murskaus ja kuljetus kuljetushihnalla;

• Malmin käsittely;

• Räjähteiden säilytys ja käsittely;

• Kemikaalien säilytys ja käsittely;

• Tuotteen vienti;

• Veden hallintajärjestelmän käyttäminen;

• Resurssien käyttö; ja

• Veden purkaminen Muoniojokeen putkiston kautta.

2.5 Toiminnanpäättyminenja lopettamisvaihe

• Maisemointi, sivukivikasojen peittäminen ja kasvittaminen;

• Rikastushiekan siirtäminen rikastushiekka-altaalta Hannukaisen louhokseen;

• Avolouhoksien annetaan täyttyä vedellä ja muodostaa järviä;

• Infrastruktuuri ja rakennukset poistetaan jos mahdollista; ja

• Suuret teräsbetoniperustukset (rikastamo/karkeamurskain) tullaan murtamaan, päällystämään kasvualustalla ja uudelleen kasvittamaan.

Sulkemisvaiheenaikanatoimintojenintensiteettivähenee.Räjäyttäminen,lastaus,malminja jätteiden kuljetus ja malmin murskaus päättyy, sivukivikasa maisemoidaan ja kasvillisuus istutetaan, rikastushiekka-allassiirretään louhokseen, maanpäällinen lineaarinen infrastruktuuri (putket, kuljetinhihnat) poistetaan, maanpinnan alapuolella ne täytetään ja peitetään, rakennettu infrastruktuuri puretaan (käsittelylaitos), voimakkaasti teräsvahvistetut betoni rakenteet (karkeamurskain, käsittelylaitoksen perustukset, jne.) rikotaan/halkaistaan, päällystetään kasvu materiaalilla ja uudelleen istutetaan, tiet puretaan ja ne uudelleen istutetaan (kaikki asfaltti poistetaan), liikenteen ja kuljetusten määrät pienenevät, vaikutus paikalliseen ja kunnalliseen talouteen vähenee ja lopulta lakkaa. Sulkemisen jälkeen kohteen odotetaan olevan käytettävissä vaihtoehtoisiin maankäyttötarkoituksiin turvallisella ja fysikaalisesti sekä kemiallisesti vakaalla tavalla.

2.6

2.7

Taulukko 1. Kaivoshankkeen tärkeimmät komponentit.

Hankkeenaikataulu

Kuva 3. Hankkeen aikataulu

Hankkeen tärkeimmät komponentit

Rautamalmin tuotannon Hannukaisen kaivoksessa odotetaan alkavan vuonna 2015 riippuen lupamenettelyn aikataulusta. Rakentamisvaihe kestää kaksi vuotta, tuotantovaiheen arvioon 16 vuotta. Sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän 5 vuotta.

Kuva 4. Arvioitu vuosittainen tuotantoprofiili kaivoksen eliniän aikana

Kuva5.Työllistäminenrakentamisvaiheessa.

Kuva 6. Työllistäminen toimintavaiheessa.

2.8

Hankevaihtoehdot

Suomen ympäristöohjelma edellyttää, että joukko ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja arvioidaan kokonaisuudessaan Suomen YVA:ssa. Sovitut vaihtoehdot joihin arviointi kohdistuu ovat:

VE0: Hanketta ei toteuteta;

VE1: Malmialouhitaan5-10Mt/a.Sivukiveälouhitaan18-36Mt/a.Malmia käsitellään tuotantomäärällä 2-4 Mt/a rikastetta. Rikastamo sijaitsee

Hannukaisen alueella, josta rikaste pumpataan putkea pitkin Rautuvaaran alueelle.SuodatetaanRautuvaarassajasiirretäänsittenrautateitäpitkin satamaanPohjanlahdelle;

VE2: Kaivos- ja rikastamo kuten vaihtoehdossa 1, rikaste kuitenkin siirretään rautatien lastausasemalle Hannukaisen alueella. Rikaste suodatetaan Hannukaisessa ja kuljetetaan rautateitse satamaan Pohjanlahdella;

VE3: Kuten vaihtoehto 1 kuljetuksella Kaunisvaaraan joko a) suodattaminen

Hannukaisen alueella ja rikasteen kuljetus kuorma-autolla tai b) putkea pitkin; ja

VE4: Kuten aiemmassa vaihtoehdossa mutta rikastamo, rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja rautatien lastausasema Rautuvaarassa +/- vesiputkisto Muonioon (purkautumiseen).

Näillä vaihtoehdoilla on useita ala-vaihtoehtoja joissa keskeisten laitosten, kuten rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja raaka-vedenotto, sijainteja on harkittu (Jacobs 2012). Alla on esitetty kartta joka kuvaa ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja.

Kuva 7. Yhteenveto lopullisessa kannattavuusselvityksessä harkituista vaihtoehdoista (Jacobs 2012).

2.9 Hankealue

Hankealue sijaitsee Kolarin ja Muonion kunnissa, Lapin maakunnassa. Alue on noin 10 km matkailukeskus Ylläksestä länteen. Lähellä suunniteltua kohdetta sijaitsee

Hannukaisen kylä. Kaksi olemassa olevaa avointa kaivantoa, Laurinoja ja Kuervaara joissa on louhosjärviä ja sivukivikasa, jotka ovat jääneet edellisistä

kaivostoiminnoista Rautaruukki Oy:n ja Outokumpu Oy:n toimesta, sijaitsevat

Hannukaisenalueella.Rautavaaranalueellasijaitsevatmyösentinenmaanalainen

3 Sääntelyjärjestelmä

Ensisijaisena tavoitteena sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on noudattaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia, myös Euroopan direktiiveistä peräisin olevia.

Tämä arvio on yhdenmukainen Northlandin kestävän kehityksen käytännön kanssa.

Tämä sitouttaa Northlandin muun muassa minimoimaan toimintansa vaikutuksen ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä.

kaivos, kaksi avolouhosta ja rikastushiekka-allas (Jacobs 2012).

Kuva 8. Olemassaoleva kaivosinfrastruktuuri Hannukaisen alueella (Ylläs näkyy horisontissa) (Jacobs 2012).

NorthlandResourcesASonrautamalmikaivostenkehitysyhtiöjokaonkeskittynyt pohjoismaisiin hankkeisiin. Visiomme on tulla Euroopan johtavaksi rautamalmikaivosyhtiöksi, toimittaen korkealaatuisia rautamalmituotteita teräkseen liittyvillealoille.

Olemme aidosti sitoutuneita yhtiönhallinnan ja hyvän johtamisen periaatteiden korkeimpiinstandardeihin.Näidenperiaatteidentueksitoteutammetehokkaita rakenteita, käytäntöjä ja tapoja luodaksemme kestävää arvoa osakkeenomistajiemme ja muiden asianomaisten hyväksi. Tunnistamme että tiukkojen standardien integrointi koskienturvallisuutta,ympäristöä,talouttajasosiaalisiatoimiaosaksi liiketoimintaamme on menestyksemme edellytys ja hyöty yhteiskunnalle. Visiomme suorituskyvystä ja huippuosaamisesta voi toteutua vain kestävän kehityksen käytännöillä.Sitoumuksemmekestävänkehityksenmukaiseentyöntekoon:

• Tavoitellen nolla vahinkoaolemme toteuttaneet tiukkoja turvallisuus ja terveysvaatimuksia, sitoutuneet työolojen tarkkailuun ja antamaan tarvittavat resurssit jatkuvasti parantamaan suorituskykyämme työterveyden osalta;

• Pyrimme minimoimaan toimintamme vaikutukset ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä johtamisessa;

• Me kunnioitamme ja arvostamme ihmisten perusoikeuksia, kulttuuriperintöä ja alkuperäiskansojen perinteitä niin työntekijöiden kuin yhteisöjen osalta joissa toimimme;

• Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvoja meille. Ymmärtäminen ja vastaaminen jatkuvaanvastuuseen on keskeisessä asemassa tavassamme käsitellä sisäisten ja ulkoisten asianomistajien etuja ja käsityksiä;

• Tunnistamme itsemme yhteisön jäseneksi. Teemme läheisesti yhteistyötä paikallisten asianomistajien kanssa turvataksemme kestävän, myönteisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen perinnön;

• Toteutammeriskienhallintamenettelyitätunnistaaksemmejaarvioidaksemme riskejäihmisillejayhteisöillejoidenjäseniäolemme,sekäympäristölle.Tavoitteet asetetaanjatoimintasuunnitelmattoteutetaanjottavoidaankäsitelläkaikkimerkittävät riskit;

• Näemmemonimuotoisuudenvahvuutenajaaktiivisestikannustamme monimuotoisentyövoimanhankkimisessajaylläpitämisessä,sisältäenkansallisuusja sukupuolitasa-arvon;

• Toteuttamalla parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja toiminnallisia käytäntöjä ja prosessejamme jatkuvasti optimoimalla tähtäämme varmistamaan pienemmätpäästötjatehokkaammanenergianjaluonnonvarojenkäytön;

• Pyrimme pitämään kaivoksemme vaikutuksen minimissään ja tulemme varmistamaan että kaivostoiminnan jälkeen palautamme maan alueella niin lähelle alkuperäistä tilaa kuin mahdollista, tai vaihtoehtoiseen maankäyttöön joka on päätetty kuulemalla asianomistajia;

• Pysyvät ja väliaikaiset infrastruktuurimme, kuten padot, on suunniteltu korkeimpien saatavilla olevien standardien mukaan varmistaaksemme pitkän aikavälin vakauden ylläpidettävyyden; Etsintätoimintomme suoritetaan huomioiden maanomistajatsekämuutasianomistajat,samallasuojellenluontoa;

• Olemme ajan tasalla kaikista meitä koskevista noudatettavista laillisista ja muista velvoitteista ja noudatamme, tai jos omia standardejamme väljemmät, niin ylitämme nämä vaatimukset;

• Edistämme kaikkien työntekijöiden, tavarantoimittajien, konsulttien ja urakoitsijoiden sitoutumista näihin käytäntöihin perustuen selviin suorituskriteereihin, keskusteluun, koulutukseen, tiedottamisohjelmiin ja seurantaan; ja Säännöllisin väliajoin tarkastelemme ja muokkaamme käytäntöjämme, tavoitteitamme ja kohteitamme, tavoitellen suorituksemmejatkuvaaparantamista.

Kuva 9. Northlandin kestävän kehityksen käytäntö.

Alan parhaiden käytäntöjen mukaan, tässä hankkeessa on käytetty EU:n ohjausta vaikutusten arviointimenetelmissä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on suoritettu soveltaen IAIA:n kansainvälisiä periaatteita sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Northland kehittää hanketta myös Equator Principles mukaisesti (Kuva 10), (Virhe: Viitteen lähdettä ei löydy) rahoitusalan vertailukohta yhteiskunnallisten ja ympäristöriskien määrittämisessä, arvioinnissa ja hallinnassa joka on hyväksytty yli 60 rahoituslaitoksen toimesta.

3.1 Kansallinen lainsäädäntö

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) hyväksyttiin vuonna 1994. Sittemmin lakiin on tehty viisi muutosta. Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laissa ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu.

Laissa ympäristövaikutusten arviointi tarkoittaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomen alueen sisä- ja ulkopuolella hankkeissa tai operaatioissa esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu.

Suomenlainsäädännönyleisiämääräyksiäkoskienmm.työoloja,turvallisuutta, ympäristöä sovelletaan täysimääräisesti koko Hannukaisen kaivoksen perustamisen ja toiminnan yhteydessä. Suomen lainsäädäntö edellyttää sosiaalisten vaikutusten arvioinnin toteutuksen osana lupamenettelyä, lainsäädäntö ja ohjeet ovat kuitenkin rajoitettuja tähän näkökulmaan liittyen. Ensisijainen hankkeeseen liittyvä lailla säädelty yhteiskunnallinen näkökulma koskee porotaloutta.

Kaivoslaki (621/2011)

Kaivoslaki uudistettiin ja päivitettiin 1.7.2011, jolloin uudistettu kaivoslaki astui voimaan. Laki korvasi aiemman lain, joka tuli voimaan vuonna 1965 (503/1965). Lakiin liittyvä ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueelle. Viitaten kaivoslakiin (621/2011), Tukes, Suomen turvallisuus- ja kemikaalivirasto on valvonta ja lupa-asioiden viranomainen Suomessa. Tukes päättääjätetyistä lupa- ja oikeushakemuksista ja ylläpitää Suomen kaivosrekisteriä (Tukes 2011).

Kaivoslain (621/2011, 1§) tarkoitus on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Tarkoitus on myös turvata kuntien ja yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon heihin tai heidän ympäristöön liittyvissä asioissa.

Uusi kaivoslaki muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden muun lainsäädännön kanssa. Kaivoslaki ottaa huomioon muut malminetsintään ja kaivostoimintaan sovellettavat tärkeät lainsäädännöt, kuten ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, lait kansallispuistojen suojelusta, maankäyttö- ja rakennuslaki, työturvallisuuslaki ja lainsäädännöt joita sovelletaan saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja poronhoitoalueilla (Kaivoslaki 621/2011, TEM 2011).

Siitä huolimatta että uusi kaivoslaki tuli voimaan, lähinnä vanhaa kaivoslakia (503/1965) tullaan soveltamaan Hannukaisen kaivostoiminnassa, koska se oli voimassa kaivospiirin hakemusta jättäessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Oletuksena on että osa uudesta laista tulee koskemaan Hannukaista.

3.2 EquatorPrinciples-periaatteet

Equator Principles - periaatteet julkaistiin kesäkuussa 2003 10 maailman suurimpien pankkien toimesta ja ne vahvistivat kymmenen vapaaehtoista periaatetta ympäristö- ja yhteiskunnallisten riskien ja kysymyksien käsittelemiseksi maailmanlaajuisissa hankerahoitustoimissa. Equator Principles - periaatteet hyväksyneitä (tunnetaan nimellä Equator Principles - periaatteiden rahoituslaitokset) on tällä hetkellä yli 60 ja ne ovat yhdessä vastuussa yli 80 % maailmanlaajuisista hankerahoitustoimista. Equator Principles - periaatteista, päivitetty heinäkuussa 2006, on tullut standardi hankerahoituksella rahoitettujen hankkeiden arvioinnille. Hanke on luokiteltu luokkaan A EP:ssä ja sijaitsee korkean tulotason OECDmaassa. Hankkeeseen sovelletaan EP:tä 1-3 ja 7-9 ja ne esitetään kuvassa.

Periaate 1: Arvostelu ja luokittelu

Hankkeet luokitellaan mahdollisten vaikutusten ja riskien suuruuden perusteellaIFC:n ympäristö ja sosiaalisten kriteerien mukaan seuraavasti:

Luokka A – Hankkeet joilla on mahdollisesti merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia tai

ympäristövaikutuksia jotka ovat erilaisia, peruuttamattomia tai ennennäkemättömiä.

Luokka B – Hankkeet joilla on mahdollisesti rajoitettuja haitallisia yhteiskunnallisia tai

ympäristövaikutuksia joita on vähän, yleensä paikkasidonnaisesti, pääosin peruutettavissa olevia ja helposti korjattavia lieventämistoimenpiteillä; ja

Luokka C – Hankkeet joilla on vähän tai ei lainkaan sosiaalisia- tai ympäristövaikutuksia.

Periaate2:Sosiaalinen-jaympäristöarviointi

Sosiaalisten - ja ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä Luokkien A ja B hankkeille sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten ja riskien käsittelemiseksi sekä lieventämis- ja hoitotoimenpiteiden ehdottamiseksi. Sosiaalisten-ja ympäristövaikutusten arviointi on määritelty ”prosessiksi”, joka määrittääehdotetunhankkeensosiaalisetjaympäristövaikutuksetjariskit(mukaanlukientyövoima jatyösuojelu)vaikutusalueellaan.Käsittäenriittävän,tarkanjaobjektiivisenarvioinninjaesityksen asioista.

Periaate 3: Sovellettavat standardit

Arviointi tulee noudattamaan paikallisia lakeja (jos hanke sijaitsee korkean tuloalueen OECDmaassa).

Periaate 7: Riippumaton arvio

EP:n luotonantajan on suoritettava riippumaton arviointi arvioimaan näiden periaatteiden noudattamista.

Periaate 8: Sopimukset

Kehittäjän on liittouduttava EP luotonantajan kanssa;

Olennaisten standardien ja toimintasuunnitelman noudattamiseksi;

Raportoimaan säännöllisesti noudattamista; ja

Tarvittaessa poistaa käytöstä tilat sovitun suunnitelman mukaisesti.

Jos rikkomuksia esiintyy lainanantaja voi käyttää oikeuskeinoja noudattamisen varmistamiseksi.

Periaate9:Riippumatontarkkailujaraportointi

Riippumatonvalvojaonnimitettävätekemäänjatkuvaaseurantaahankkeenkokoelinajanja raportoimaannoudattamista.

Kuva 10. Yhteenveto hankkeeseen sovellettavista EP-periaatteista.

3.3 IAIA:nkansainvälisetperiaatteetyhteiskunnallistenvaikutusten arviointiin

IAIA (International Association for Impact Assessment) on maailmanlaajuinen verkosto parhaista vaikutustenarvioinnin käytännöistä. Se koostuu tutkijoista, ammatinharjoittajista ja vaikutusten arvioinnin käyttäjistä. Yksi IAIA:n tavoitteista on kehittää lähestymistapoja ja käytäntöjä kattavaan ja yhdennettyyn vaikutustenarviointiin. (IAIA 2011).

Kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin tuotettiin IAIA:n hankkeessa vuonna 2003. Se on selvitys perusarvoista ja periaatteista ohjaamaan SVA käytäntöä. Periaatteiden mukaan (Vanclay 2003):

"Sosiaalisten vaikutusten arviointi sisältää suunniteltujen toimien (käytännöt, ohjelmat, suunnitelmat, hankkeet) suunniteltujen ja suunnittelemattomien sosiaalisten seurauksien, sekä positiivisten että negatiivisten, ja kaikkien sosiaalisten muutosprosessien joita nämä toimet saattavat aiheuttaa analysointi-, seuraamis- ja hallintaprosessit. Sen ensisijainen tarkoitus on saada aikaan kestävämpi ja oikeudenmukaisempi biofyysinen ja ihmisen elinympäristö."

Yksi SVA:n suurimmista huolenaiheista on yhteisön haavoittuvissa ryhmissä koettu vaikutustaakka ja tietoisuus vaikutusten jakautumisesta yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Kansainväliset periaatteet sosiaalisten vaikutusten arviointiin (Vanclay 2003) määrittelee SVA:n perusarvot seuraavasti:

1. On perusihmisoikeuksia jotka jakautuvat tasaisesti kaikissa kulttuureissa sekä miehillä että naisilla.

2. Näitäperusihmisoikeuksiaturvaaoikeusvaltio,jossaoikeuttasovelletaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille ja on kaikkien saatavilla.

3. Ihmisillä on oikeus asua ja työskennellä ympäristössä joka on hyvää terveyttä ja hyvää elämänlaatua edistävä ja joka mahdollistaa inhimillisen ja yhteiskunnallisen potentiaalin kehittymisen.

4. Ympäristönsosiaalisetulottuvuudet–erityisestimuttaeiyksinomaanrauha, sosiaalisten suhteiden laatu, vapaus pelosta sekä kuuluvuuden tunne – ovat tärkeitä ihmisten terveyden ja elämänlaadun kannalta.

5. Ihmisillä on oikeus osallistua päätöksentekoon heidän elämäänsä vaikuttavista suunnitelluista toimista.

6. Paikallistuntemus ja kokemus ovat arvokkaita ja niitä voidaan käyttää suunniteltujen toimien parantamiseen.

Periaatteissaan (Vanclay 2003) SVA käytännön yhteisö myös määrittelee perusperiaatteet kehitykseen ja periaatteet erityisiin SVA käytäntöihin. Periaatteet ovat: Varovaisuusperiaate, epävarmuusperiaate, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, monimuotoisuuden tunnustaminen ja säilyttäminen, kustannusten kansainvälistäminen, saastuttaja maksaa -periaate, ennalta ehkäisyn periaate, työsuojelun ylläpitäminen ja edistäminen, monialaisen integraation periaate ja toissijaisuusperiaate

4 Menetelmät

JOHDANTOKÄYTETTYIHINMENETELMIIN

Triangulaatiomenetelmää on hyödynnetty koko SVA-prosessissa. Arviointiprosessionollutavoinosallistumiselle.Vaikuttuneidenasianomistajien kanssaonkäytyjatkuvaayhteydenpitoa.HannukaisenkaivoksenSVA:nteossa eikäytettypaljoakirjallisiatietolähteitä.Arviointimenetelmänäonkäytetty alhaaltaylöspäinlähestymistapaa(induktiivinenlähestymistapa)jaseon perustunut laajaan asianomistajien osallistumiseen sisältäen interaktiivisen tiedonkeruun.

Lähtötason tietoja on korostettu induktiivisuuden arvon lisäämiseksi. MCDA menetelmää (kuvattu alla) on hyödynnetty materiaalin yleistämisen järjestelemiseksi. MCDA menetelmään perustuva materiaali on keskeinen tietolähde vaikutusten arviointi menetelmälle, kuvattu alla. Yhdistämällä induktiiviset työmenetelmät, Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi on analysoitu käyttämällä herkkyys - suuruus - merkitys matriiseja.

4.1 Monitavoitteinen päätösanalyysi(MCDA)

Tässä Northlandin kaivoshankkeen YSVA:ssa tullaan vaikutusten merkitysten arvioinnissa käyttämään monitavoitteista päätösanalyysi menetelmää. MCDA on työkalu jolla voidaan verrata vaihtoehtojen vaikutuksia ja asianomistajien näkemyksiä tavoitteiden tärkeydestä (Marttunen ja Suomalainen 2005).

MCDAkuvaakaikkiakäytettyjärakenteellisialähestymistapojamäärittämäänyleiset mieltymykset ja merkittävyyden vaihtoehtojen välillä, kun vaihtoehto toteuttaa useita tavoitteita. MCDA:ssa toivotut tavoitteet ovat määritelty ja vastaavat attribuutit ja indikaattorit tunnistettu. Varsinaisten mittausten tulosten ei tarvitse olla rahallisia,

vaanneperustuvatuseinmonenlaisienlaadullisienvaikutusluokkienjakriteerien kvantitatiiviseen analyysiin (pisteyttämällä, luokittelemalla ja punnitsemalla). Erilaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia indikaattoreita saatetaan kehittää rinnakkain taloudellisten kustannusten ja hyötyjen kanssa. Erityisesti on otettava huomioon että useat erilaiset, sekä taloudelliset että ei-taloudelliset, tavoitteet voivat vaikuttaa käytännön päätöksiin.

MCDA tarjoaa tekniikoita erilaisten lopputulosten vertailuun ja luokitteluun, vaikka erilaisia indikaattoreita käytetäänkin. MCDA sisältää useita samankaltaisia tekniikoita, joista osa seuraa tätä julkaisua. Moniperusteinen analyysi tai monitavoitteinen päätöksenteko on yksi päätöksen analysointi työkalu joka soveltuu erityisesti tapauksiin joissa yksiperusteinen lähestymistapa (kuten kustannushyötyanalyysi) ei riitä, erityisesti kun merkittäville ympäristö- ja yhteiskunnallisille vaikutuksille ei voida määrittää rahallista arvoa. MCDA sallii päättäjien sisällyttää täyden valikoiman sosiaalisia, ympäristö-,teknisiä ja taloudellisia perusteita.

Kuvassa 12 on luonnos Hannukaisen YVA:n MCDA:sta. MCDA:ta käytetään vaikutusten merkityksen arvioinnissa ja YVA vaihtoehtojen vertailussa.

Kuva 11. MCDA: interaktiivinen suunnitteluprosessi käyttäen asiantuntijoiden tietämystä ja asianomistajien mieltymyksiä.

Kuva12.MCDAHannukaisenSVA:ssa.

4.2 Vaikutusten arviointimenetelmä

Suomen lainsäädäntö ei määrittele vaikutusten arvioinnin menetelmää. Northland käyttimenetelmää, joka on yhdenmukainen kansainvälisen parhaan käytännön kanssa. Tämän merkitys on vaikutuksen suuruuden ja vaikutuksen vaikutuskohteen herkkyyden funktio, kuten kuvassa: Virhe: Viitteen lähdettä ei löydy

Predicting the Magnitude of the Impact

Deciding on the sensitivity/value of the receptor

Evaluate the of Significance of the Impact

Kuva 13. Vaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä (Jacobs 2012).

4.3 Vaikutusten suuruus

Vaikutuksen suuruus perustuu sen luonteeseen, laajuuteen, kestoon ja voimakkuuteen, ottaen huomioon tekijät kuten mitä, kuinka paljon, missä, milloin, kuinka kauan ja kuinka usein. Odottamattomien vaikutusten osalta suuruusottaa

huomioonennusteiden,joissasuuruusvoidaanilmaistaasteikollatai todennäköisyytenä, epävarmuuden.

Suuruusluokista on keskusteltu pieninä, keskikokoisina tai suurina.

4.3.1 Herkkyys/Vaikutuskohteen arvo

Vaikutuskohteen herkkyys/arvo voidaan määrittää seuraavien indikaattorien perusteella:

• Oikeusturva;

• Kunnallispolitiikka;

• Asianomistajien näkemykset;

• Taloudellinen arvo;

• YSVA ryhmän asiantuntijoiden ammatillinen harkinta; ja

• Kansainväliset/kansalliset standardit/rajoitukset – kumpi on tiukempi.

• Fyysiset ominaisuudet kuten muutosvastarinta, sopeutumiskyky, harvinaisuus, monimuotoisuus, hauraus

Herkkyydestä/arvostaonkeskusteltumatalana,keskisuurenataikorkeana. Joidenkin vaikutusten kuten melun osalta kyse voi olla vaikutuskohteen määrän ennustaminen ja vertaaminen standardi tai raja-arvoon.

4.3.2 Vaikutuksen merkitys

Jokainenvaikutusarvioitiintapauskohtaisestijaarvioinnissaselittyy keskustelemalla yksityiskohtaisesti loppupäätelmään osallisista asioista mukaan lukien lieventävien toimenpiteiden käyttö, ja jäikö mitään jälkivaikutuksia tai kumulatiivisia vaikutuksia.

Arviointiprosessi on visualisoitu käyttämällä kuvan 14 taulukkoa. Ekologiset resurssit on näytetty esimerkkinä.

Vaikutuskohteenherkkyys

Pieni

Matalaarvo/herkkyys

Tärkeää vain

paikallisestiasukkaille ja vierailijoille

Vaikutuksensuuruus

Matala

Vaikuttaa tiettyyn

ryhmään alueen

paikallisia yksilöitä

lyhyellä aikavälillä

Keskisuuri

Vaikuttaa osaan

aluetta ja saattaa

tuodajoitakin

muutoksia

yhteiskuntaan

kaivosvaiheiden

siirtymäaikana.

Korkea

Vaikuttaakoko

alueeseen

kaivoksen koko

keston ajan

Keskisuuri

Keskitaso

arvo/herkkyys

Taialueellisesti

tärkeää asukkaille ja vierailijoille

Suuri Korkea

arvo/herkkyys

Taikansallisesti

tärkeää asukkaille ja vierailijoille

Vähäinen Vähäinen Kohtalainen

Vähäinen Kohtalainen Merkittävä

Kohtalainen Merkittävä Merkittävä

Käytetyt merkityksen määreet ovat:

• Merkityksetön - arvioinnin jälkeen, tarkasteltavan näkökohdan ei katsota olevan merkittävä hankkeessa tehtävälle päätökselle, koska vaikutukset ovat erotettavissa taustasta/luonnontasosta ympäristön ja yhteiskunnallisesta/sosioekonomisesta muutoksesta.

Kuva 14. Esimerkkimatriisi: Sosiaalinen ympäristö.

• Pieni - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa, mutta voidaan hallita normaalien hyvän käytännön lieventämisellä ja/tai mukautuu hyväksyttyihin standardeihin. Nämä vaikutukset liittyvät pieniin ja keskisuurien arvojen vaikutuskohteisiin ja vaikutuksiin jotka eivät ylitä keskisuurta suuruusluokkaa.

• Kohtalainen - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa ja ansaitsee huolellisen huomion päätöksessä. Kehittäjän tulisi osoittaa, että vaikutus on vähentynyt niin alhaiseksi kuin kohtuudella on mahdollista. Nämä vaikutukset ovat sovittujen standardien sisällä ja/tai vaikutuksien pienestä suuruudesta vaikuttamassa korkea-arvoisiin vaikutuskohteisiin, tai keskikokoisesta suuruudesta vaikuttamassa keskisuuriin arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin, tai suuresta suuruudesta vaikuttamassa keskitason herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin.

• Merkittävä - vaikutukseen tulisi kiinnittää huomattavasti huomiota päätöksessä ja mahdollisesti jäljelle jäävä vaikutus tulisi minimoida ja hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti, tai korvata se tarvittaessa. Nämä vaikutukset yleensä ylittävät hyväksyttävät rajat ja standardit, ovat suuren suuruuden vaikuttamassa korkean tai keskitason arvo/herkkyys resursseihin/vaikutuskohteisiin tai keskitason suuruuden vaikuttamassa korkean arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. (Jacobs 2012)

Esitysteknisistä syistä raportissa on käytetty yksinkertaistettua matriisia vaikutuksen merkityksen havainnollistamiseksi. Matriisissa (Kuva 15) punaiset värit kuvaavat kielteisiä vaikutuksia ja siniset värit myönteisiä vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmat matriisit jokaiselle vaikutuskohteelle on liitetty liitteinä tähän raporttiin.

4.4 Lähtötiedot

Hannukaisen hankkeen vaikutusten arvioinnissa käytetyissä menetelmissä kattavat, laaja-alaiset ja tarkat perustiedot ovat olennaisia. Sosioekonomiset perustiedot on esitettytaulukossa 2.

Taulukko2.Kaivoshankkeensosioekonomisetperustutkimukset(Jacobs2012). Raportin otsikko ja nimi Kirjoittaja Päivämää rä Soveltamiskohd e Kieli

Sosioekonomia

MatkailuRamboll

MajoitustutkimusPöyry

Kaivosten alueen tämänhetkisen liikenteenjakuljetustenperustiedot

Pajalan ja Kolarin infrastruktuuriLuleån

Pajalan ja Kolarin väestökehitys ja yhteiskunnalliset olot

Alkuperäiskansat jaoikeudetLuleån Yliopisto 2007-08

Kuva 15. Raportissa käytettyjä yksinkertaistettuja matriiseja.

Kuinka ihmiset suhtautuvat kaivoksen perustamiseen Kaunisvaaran, Tapulin ja Hannukaisen alueella.

Työvoimantarjonta Pajalassa ja Kolarissa

Paikallinenkauppajateollisuus Pajalassa ja Kolarissa.

Organisaatiolliset sukupuolinäkökohdat

Hallinto Pajalassa ja Kolarissa

Mielipiteetnykytilanteestaja tulevaisuuden odotukset Pajalassa ja Kolarissa

Luleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

Luleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

LuleånYliopisto2007-08YhteiskunnallinenEnglanti

Luleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

Luleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

LuleånYliopisto2007-08YhteiskunnallinenEnglanti

Ylikansallinen historia ja kieliongelmatLuleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

Työympäristöja työn organisointi Ruotsinja Suomen kaivosteollisuudessa.

Luleån Yliopisto 2007-08 YhteiskunnallinenEnglanti

Kolarinsosioekonominenlähtötason tutkimus Raakamateriaalie

Hannukaisen rautamalmi hankkeen alueellisetekonomisetvaikutukset

Hannukaisen ja Kaunisvaaran rautamalmi hankkeiden alueelliset ekonomisetvaikutukset:Yhteenvetoja rajatylittävä näkökulma

Raakamateriaalie nryhmä 06/11Sosioekonomia Englanti

TilastokeskusTilastokeskus2000-2011SosioekonomiaEnglantija suomi

Paliskuntain yhdistyksen verkkosivu Paliskuntain yhdistys

Haastattelu Muonion paliskunnan puheenjohtaja

Porotutkimus: Mielmukkavaaran tuulipuistohanke

Kestävä poronhoito kestävän kehityksen ohjelmassa

Muonion poronlaidunnus yhdistys

Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Arktinen neuvosto

2011 Sosioekonomia Englanti ja suomi

2011 Sosioekonomia Suomi

2009 Sosioekonomia Suomi

2002 Sosioekonomia Suomi

4.5 Tietojenkerääminenjavuorovaikutusprosessi

PORON HOITAJAT

1 Kirjallisuustutkim us

2 Lainsäädäntö

3. Tilastot

4 Kenttätyö

5 Haastattelut

6. Työpajat

7 Pienryhmä tilaisuudet

8. Kyselyt

9. Viranomaisten haastattelut

10 Porotaloustutkimu s

VAKITUISET/PYSYVÄT JA TILAPÄISET/VÄLIAIKAIS ET

1 Pienryhmä tilaisuudet

2. Kirjallisuustutkim us

3 Lainsäädäntö

4. Tilastot

5 Kenttätyö

6 Kyselyt

7. Haastattelut

8. Työpajat

9 Viranomaisten haastattelut

Kuva 16. Tiedon keruu SVA:ta varten.

MONIALAISET ALUEELLISETSVA:t

1. Pienryhmä tilaisuudet

2. Tilastot

3. Kirjallisuustutkimu s

4. Lainsäädäntö

5. Kyselyt

6. Haastattelut

7.Työpajat

8. Viranomaisten haastattelut

9.Kenttätyö

SVA:n tiedonkeruuprosessi on sisältänyt pienryhmäkokouksia ja työpajoja, joissa asianomistajia on tiedotettu kaivoshankkeen edistymisestä. Interaktiivisissa kokouksissa mökinomistajien ja paikallisten asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä on arvioitu. Julkisissa kokouksissa lomailijoita on edustanut rekisteröidyn Ylläksen Ystävät -yhdistyksen jäsenet.

SVA:ssa käytetty väestön määrittely:

• Paikalliset asukkaat: Hannukaisen kylän vakituiset ja tilapäiset asukkaat (mökin omistajat) 0 – 3 km:n sisällä kaivoksen pääasiallisesta teollisuusalueesta (myös asukkaat 1 km:n puskurivyöhykkeen sisällä)

• Paikallisetasukkaat3–8km:nsisälläpääasiallisestateollisuusalueesta

• PoronhoitajatjotkakuuluvatMuonionpaliskuntaan(epäsuoriavaikutuksia saatetaan todennäköisesti kokea Kolarin paliskunnassa ja Muonion Samebyssä)

• AsianomistajatmonialaisessayhteydessäKolarin,Kittilän,Muonionja Pajalan kunnissa, erityisesti matkailualalla. Asukkaat ilman suoraa vaikutusta arkeen >8 km teollisuusalueesta

Kuva17.SVA:ssakäytettyväestöalueiden määrittely.Monialaistenasianomistajien alue on kuvattu kuvassa oikeassa yläkulmassa.

Paikallisetasukkaat,jotkaonmääriteltyhenkilöksitaihenkilöiksi,jotkaasuvat Kolarin kunnassa ja joihin hanke saattaa vaikuttaa, kutsuttiin ja osallistui työpajoihin toukokuussa ja joulukuussa 2011 (12.9. ja 14.–15.12.2011). Syyskuussa järjestetyssä työpajassa kaivoksen edistyminen ja YVA:ssa ja SVA:ssa analysoiduista suunnitteluvaihtoehdoista esiteltiin asukkaille seuraavat. Hankkeiden vaikutukset paikallisille asukkaille, lomailijoille, paikallisille yrityksille, virkistyskäyttäjille ja muille asiaan kuuluville asianomistajille arvioitiin. Lisäksi kartoitettiin aiheet jotka vaativat lisäselvityksiä YVA:n ja SVA:n prosesseissa. Joulukuussa pidetyssä työpajassa osallistujille kerrottiin hankkeen edistymisestä ja alustavat YVA ja SVA tulokset. Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida alustavia tuloksia. Molemmat työpajat järjestettiin erikseen useille asianomistaja ryhmille: Poronhoitajille, yrittäjille, viranomaisille, paikallisille asukkaille, loma-asuntojen omistajille jne.

Hannukaisen asukkaat kutsuttiin ja osallistui kokouksiin kesäkuussa ja lokakuussa 2011, joissa suorat vaikutukset asukkaisiin ja mahdolliset korvaavat toimenpiteet keskusteltiin ja kerättiin tietoja arviointeja varten. Hannukaisen asukkaita on haastateltu useita kertoja. 300:lle Muonion ja Kolarin asukkaalle (satunnaisotos) kaivoksen vaikutuksen alueella suunnattu kysely toteutettiin lokakuussa 2011.

Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa vaikutusten kriteerejä ja vaikutusten merkitystä.

Myös muilla asukkailla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen käyttämällä julkista

Kuva 18. Paikallisille asukkaille järjestetty työpaja Äkäslompolossa joulukuussa 2011.

kyselylomakettaHannukaisenkaivokseninternetsivulla (www.hannukaisenkaivos.fi). Lähes samanlainen kysely lähetettiin yrittäjille.

Asianomistajia kannustettiin ja motivoitiin osallistumaan tutkimukseen paikallislehdessä julkaistulla ilmoituksella. Kyselyn tuloksia käytettiin Pöyryn ja NR:n järjestämässä monialaisessa työpajassa. Monialaiseen työpajaan osallistui yritysten ja kiinteistöjen omistajia, asukkaita ja muita asianomistajia, kuten Muonion kunnan edustajia. Työpajassa keskusteltiin tärkeimmistä vaikutusten kriteereistä sekä vaikutusten merkityksestä kyselyn tuloksien perusteella.

Syyskuun ja marraskuun välillä 2011 useita asianomistajia haastateltiin vaikutusten arvioinnin taustatietojen keräämiseksi. Matkailualan edustajat; Ylläksen matkailuyhdistys; Kolarin yrittäjät; Hannukaisen (puskurivyöhykkeen sisällä) lomaasuntojen omistajat; Kolarin eri alojen edustajat; Muonion kunta; Tunturi-Lapin kehitys ry ja Pajalan kunnan kehitysyhdistys.

Useita kokouksia on pidetty poronhoitajien kanssa, mukaan lukien Poronhoitolain (§53) edellyttämät neuvottelut. Samankaltaisia työpajoja järjestettiin poronomistajille ja paikallisille asukkaille. Työpajoissa keskusteltiin aiheista kuten porotalouden alue menetykset, pysyvien rakenteiden poistaminen, korvaukset ja pitkän aikavälin tarkkailu. Porotalouden vaikutusten arvioinnin mukana tehtiin laaja porotalouden raportti jonka kirjoitti Muonion paliskunnan ja poronhoitajien yhdistyksen hyväksymä porotalousasiantuntija.

Poronhoitolain (§53) edellyttämä neuvottelu pidettiin syyskuussa 2011. Pöyryn SVA ryhmän jäsen osallistui Muonion paliskunnan kevätkokoukseen kesäkuussa 2011 esitellen SVA arviointiprosessin. Kokouksessa kerättiin kokemuksia aiemmista kaivostoiminnoista Kolarissa ja näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista elinkeinoon. Seitsemälle Muonion paliskunnan nimetylle neuvottelijalle järjestettiin erillinen kokous Ylläksellä marraskuussa 2011. Neuvottelijoiden mukana oli Kolarin paliskunnan piiripäällikkö, Muonion Samebyn piiripäällikkö Ruotsista. Muonion Samebyn piiripäällikköä haastateltiin aiemmin rajan ylittävien vaikutusten arvioimiseksi ja Kaunisvaaran kaivoksen kokemuksien vuoksi.

Poronhoitajille lähetettiin kysely marraskuussa 2011 Muonion paliskunnan antaman osoiteluettelon pohjalta. Palautettujen kyselylomakkeiden määrä oli pieni, kun taas

asukkaillejayrittäjilleosoitettujenkyselylomakkeidenpalautettumääräoliriittävä tuloksien käyttämiseksi SVA:n taustatietoina.

Lopullinen kannattavuusselvitys-hankkeen ensimmäisen vaiheen jälkeen NR päätti sisällyttää uuden hanke vaihtoehdon LKS:än, joka saataisiin päätökseen ennen vuoden 2012 loppua. Perustavanlaatuiset muutokset uudessa hanke vaihtoehdossa ovat rikastamon sijoittaminen Rautuvaaran alueelle Hannukaisen sijaan. Rikastushiekka-allas sijoitettaisiin Rautuvaaraan tämän hanke vaihtoehdon mukaan. Esimurskattu malmi kuljetettaisiin kuljetinhihnalla Hannukaisen teollisuusalueelta Rautuvaaraan. Malmi murskattaisiin uudelleen pienemmiksi kappaleiksi Rautuvaarassa. Murskattu malmi kävisi läpi rikastusprosessin Rautuvaarassa. Muiden hanke vaihtoehtojen ero on,että muissa vaihtoehdoissa malmirikaste kuljetettaisiin putkilinjaa pitkin Hannukaiselta Rautuvaaran lastausalueelle. Toinen ero muihin vaihtoehtoihin verrattuna on, että kaivoksen veden poistoputkisto siirrettäisiin seuraamaan rautatien linjaa Rautuvaarasta purkautuen suoraan Muonionjokeen. Putkilinjasto viimeinen osa eroaisi kuitenkin rautatien linjasta lähellä joen ranta-aluetta. Muissa hankevaihtoehdoissa purkautumisputkisto purkautuisi Niesajokeen, joka lopulta virtaa Muonionjokeen.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi täytyi kohdentaa uudelleen uuden hankevaihtoehdon perusteella. Uuteen hankevaihtoehtoon keskittyvä SVA alkoi kesällä 2012. Kesäkuun ja elokuun välillä pidettiin joitain haastatteluja Kolarissa

Kuva19.Kaikilleavoimenkokous,ryhmätyötä.

joidenkinpaikallistenasianomistajiensekäkunnallistenviranomaistenkanssa. Elokuussa tehtiin muutamia uusia haastatteluja Kolarissa asianomistajien kanssa, joiden tulisi olla tietoisia uudesta hankevaihtoehdosta. Elokuussa NR otti osaa informatiiviseen avoimeen kokoukseen paikallisten asukkaiden, lomailijoiden ja paikallisten asianomistajien kanssa. Kokousten tarkoitus oli kuunnella kunnallisten ja kansallisten viranomaisten näkemyksiä Hannukaisen kaivoshankkeesta. Kokous kääntyi enemmän tai vähemmän tiedotustilaisuudeksi uudesta hankevaihtoehdosta.

SVA konsultti Pöyry järjesti kohderyhmien kokoukset 7. – 8. syyskuuta 2012 Kolarissa. Kuten arvioinnin aiemmissakin vaiheissa erillisiä kohderyhmien kokouksia järjestettiin monialaisille asianomistajille,Muonion paliskunnan poronhoitajille ja loma-asuntojen omistajille sekä erillinen kokous Hannukaisen vakituisille asukkaille. Lisäksi syyskuun 24. päivä järjestettiin erillinen kokous Muonion poronomistajille ja Kolarin paliskunnalle, koska aiemmissa kokouksissa oli liian vähän osallistujia. Kaikissa kohderyhmien kokouksissa esiteltiin uusi hankevaihtoehto ja keskusteltiin osallistujien kanssa. Osallistujien mielipiteet ja kommentit dokumentoitiin ja otettiin huomioon arviointi matriisien tarkistamisessa lokakuussa 2012.

YVA-prosessin aikana Suomen YVA viranomaiset ehdottivat että olisi suositeltavaa käyttää tiettyä vaikutusten arviointia rautatiekuljetuksista kaivosalueelta vientisatamaan. 60 metrin etäisyydellä rautatiestä maata omistaville lähetettiin kyselylomake postitse ja web-lomakkeena. Kaikille avoin kokous järjestettiin maanomistajille joihin rautatie suoraan vaikuttaa syyskuussa 2012 Ylitorniolla, joka sijaitsee Kolarin mahdollisten vientisatamien välillä. Toinen osallistumiskokous järjestettiin rautatien rinnalla sijaitsevien paliskuntien edustajien tapaamiseksi. Lisäksi elokuussa 2012 rautatien YVA ryhmä haastatteli henkilökohtaisesti kaikki paliskuntien puheenjohtajat, jotka toimivat missä tahansa yhteydessä rautatiehen Hannukaisen ja Tornion välillä. Asianomistajien kommentit ja ilmoitukset on soveltuvin osin otettu huomioon SVA raportissa. Joitain lieventämisehdotuksia on esiintynyt asianomistajien keskuudessa, jotka on dokumentoitu Northlandin ja Suomen Liikenneviraston (valtion viranomainen joka vastaa rataverkosta) tulevia toimia varten. Rautatien yhteiskunnalliset vaikutukset on tarkemmin käsitelty YVAraportin logistiikka osassa.

5

Vaikutus Arviointi

5.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat

YHTEENVETO

Paikallisia asukkaita on periaatteessa kaksi ryhmää. Paikallisia asukaita koskeva päävaikutuskohderyhmä on Hannukaisen kylän vakituiset ja väliaikaiset asukkaat, ketkäovataltistuneitamahdollisillemelun,pölyämisentaitärinänvaikutuksille. Mahdollisestikaikkeinvaikuttuneinalueon0–3kmydinteollisuusalueelta. Kaikkein merkittävin vaikutus osalle suoraan vaikuttuneista asukkaista on kiinteistöjen lunastuksen tarve. Näillä tietyillä vaikutuskohteilla on heidän kiinteistöt tai vapaa-ajan mökit pääteollisuusalueen 1 km:n suojavyöhykkeellä. Kaivoshankkeen suurin vaikutus asukkaille tapahtuu maanoston / rakentamisvaiheen aikana. Northlandin täytyy hankkia maa-alueita perustaakseen kaivoksen ja siihen kuuluvan infrastruktuurin ja luomaan suojavyöhykkeen. Hankittavalla maalla sijaitsee 46 asuinkäytössä olevaa tonttia, kuusi liiketoimintaan käytettävää tonttia sekä 42 rakennusluvan omaavaa tonttia ilman rakennuksia. Rakentamisvaiheen jälkeen kaikkein välittömimmin vaikuttuneet sidosryhmät ovat muuttaneet kaivosalueen ulkopuolelle ja ovat siten sopeutumassa uusiin asuinympäristöihin. Muutos nykyiseen asuintilanteeseen tulee olemaan pysyvä. Northlandille saatavilla olevat lieventämistoimet aloitetaan ja suoritetaan jo esirakentamisvaiheen aikana.

Paikallistenasukkaidentoinenryhmäasuu pysyvästitaiväliaikaisesti3–8km:n säteelläpääteollisuusalueelta.Näilletoisenryhmänasukkailleeiolemuuttamisen tarvetta,muutoinkuinjoidenkinyksittäistenasuinrakennustenkohdalla kuljetuskäytävien perustamisen takia. Toisen ryhmän paikalliset asukkaat saatavat mahdollisesti kokea kaivoksesta joitain vaikutuksia.

Vaikutukset paikallisille asukkaille 3 – 8 km:n sisällä ja 8 km:ä kauempana pääteollisuusalueelta asuville paikallisille on sosiaalisten vaikutusten arviointi raportin monialaisella laajuudella arvioitu.

TIETOLAATIKKO

Hannukaisen kylä sijaitsee Äkäsjoen varrella seututie 940 vierellä. Kaivoshanke vaikuttaa mahdollisesti suoraan osaan Hannukaisen kylän asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajanmökeistäjanepitäälunastaa.Pääteollisuusaluesuojavyöhykkeineen pysyysamanahuolimattahankevaihtoehdoista.

Hannukaisenasukkaat1km:nsuojavyöhykkeensisällä:

11 pysyvää asuinkiinteistöä, (n. 20 asukasta). Kiinteistöt tullaan hankkimaan.

Paikallisetliiketoimet (1 km suojavyöhykkeen sisällä) ja yritysten omistajat (3 km:n säteellä,yrittämismahdollisuudet selvästi vaikuttuneet):

6 kiinteistöä tullaan hankkimaan

Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä: 35 ajoittain asuttua ”loma” kiinteistöä

Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen

ulkopuolella:

Ei maan ostoa

Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito:

Maan hankkiminen tai vuokraus 2500ha hankealueelle.

Hankevaihtoehdossa4maantarveonnoinpienempi1700hakuin muissavaihtoehdoissa.

Kiinteistöjenomistajat3km:äkauempana:

Eimaanostoa

Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä: Yksityisettontit ilman rakennusoikeutta tai rakennusoikeudella, mutta ilman rakennuksia. 42 tonttia tullaan hankkimaan.

Kuva 1 Hannukaisen alueen rakennukset (Ramboll 2012).

Kuva 2 Suojavyöhykettä lähellä olevat rakennukset (Ramboll 2012).

Kuva 3 Toimintavaiheen melun leviäminen päiväaikaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE1a. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) lomaajan rakennukset (siniset neliöt), sekä virkistysreitit (Ramboll 2012).

Desibeli(dB)onäänenkovuuttajaintensiteettiämittaavayksikkö.Pienin ihmiskorvin kuultava äänitaso on 0 dB (ihmisen kuulokynnys) ja se voidaan mitata käyttämällä oikeanlaista teknologiaa. Kaikkia muita ääniä verrataan äänen paineen

arvoon0dBaikaansaadenyleisestikäytetyndesibeliasteikon.Desibeliasteikkoon logaritminen, mikä tarkoittaa ettei desibeli arvoja voi suoraan laskea yhteen. Ihmiskorva kuulee äänenkovuuden kaksinkertaisena kun desibelien näyttämä nousu on 10 dB.

Taulukko 1Valtioneuvoston päätös 993/1992 melun A-painotetun ekvivalenttitason ohjearvot.

Melun A-painotetunekvivalenttitason päivä- ja yöohjearvot LAeq 7-22 dB LAeq 22-7 dB

Asuinalueet 55 50

Virkistyskäyttöalueetasutuskeskuksissajaniiden välittömässä läheisyydessä 5550

Hoito- ja opetuslaitosten käyttämät alueet 55 50

Uudetasuinalueet, virkistyskäyttöalueet, hoito- ja opetuslaitosten käyttämät alueet 55 45

Loma-asutukseen käytetyt alueet, leirintäalueet, sekä virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelualueet asutuskeskusten ulkopuolella

45 40

Josmeluonluonteeltaaniskumaistataikapeakaistaista,mittaus-tai laskelmatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Iskumainen tai kapeakaistainen melu on häiritsevämpää kuin tavallinen melu. Kokemukset osoittavat että melun lähteeltä yli 500 metrin päässä sijaitsevilla havaintopaikoilla ei iskumaisen tai kapeakaistaisen melun piirteet ole enää havaittavissa. Koska lähimmät herkät vaikutuskohteet sijaitsevat yli 1000 metrin päässä, ei melun iskumaisia tai kapeakaistaisia piirteitä oteta huomioon arvioinnissa. ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt vaikutuksen suuruudet määritelmät näytetään YVA-raportissa.

5.1.1

Vaihtoehtojen1aja1cvaikutukset

Esirakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Hannukaisenasukkaat1km:n suojavyöhykkeen sisällä

2.Paikallisetyritykset(1km suojavyöhykkeensisällä)

3. Yrittäjät (3 km:n säteellä)

4. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä

5. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen ulkopuolella

6. Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito

Rakentamis- ja toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä 2. Kiinteistöjen omistajat 3km:ä kauempana

• Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä:

Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, lentokivet, lisäys ja muutokset paikalliseen liikenteeseen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävänvallivaikutus.

Suojavyöhykkeen pysyvät ja väliaikaiset asukkaat ovat kaivostoimintojen johdosta hyväksymättömien melun, pölyämisen ja tärinän vaikutusten sekä lentokivien osumien vaarassa. Kaivoksen läheisyys kiinteistöihin vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin. Kuljetuskäytävä toimii fyysisenä esteenä. Kiinteistöjen markkina-arvojen aleneminen on mahdollista suojavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.

Yritykset suojavyöhykkeellä tai teollisuusalueella joutuvat muuttamaan kaivoksen johdosta.

Lieventäminen

Northland hankkii maan ja asukkaiden kiinteistöt suojavyöhykkeen sisällä. Asukkaat voivat muuttaa yhtenäisenä kylänä tai erillisinä yksikköinä yksilöllisten päätösten perusteella. Northland tulee noudattamaan kaivoslakia (621/2011), käyttää asukkaiden kanssa sovittuja arviointimenetelmiä, tähdäten “halukas myyjä –halukas ostaja” kauppoihin, tarkoituksena että asukas pystyy ostamaan samantasoisen tai paremman kiinteistön samalta seudulta.

Tilapäisille asukkaille Northland tulee korvaamaan omistajille reilusti heidän kiinteistöistään, perustuen kaivoslakiin (621/2011). Northlandin strategia sisältää erilaisia mahdollisuuksia maanhankintaan. Northland on hankkinut Äkäsjoelta Äkäslompolon luota useita vapaa-ajan tontteja. Tilapäisten loma-asuntojen omistajat voivat valita Northlandin ostamista tonteista vaihdossa tai he voivat käyttää varat omien itsenäisten päätöksiensä mukaan.

Yrityksille tullaan korvaamaan kiinteistöjen ja yritysten arvot perustuen ulkoisiin riippumattomiin arviointeihin. Menneet tuotot ja viiden vuoden ennusteet tullaan ottamaan huomioon arvioinneissa. Yrityksestä riippuen Northland joko korvaa yrityksen muuttokustannukset tai maksaa yrityksen ostohinnan. Korvaussumman tulee olla riittävä (uudelleen) perustaa samanlainen yritys samanlaiselle alueelle.

Jäännösvaikutukset

Sulkemisen jälkeen teollisuusalue, louhokset ja sivukivialueet, vaikkakin fyysisesti ja kemiallisesti vakaat uudelleen istutettaviksi, ovat tuskin sopivia asuinalueiden perustamiseksi tai uudelleen perustamiseksi. Niiden oletetaan olevan sopivia yritystoiminta-alueiksi ja/tai virkistyskäyttöön. Nämä yritykset sisältävät soratehtaat reagoimattomista jätekivistä, infrastruktuurin pinnanmuotoja hyödyntävät virkistystoiminnot, jne.

Suojavyöhykkeen odotetaan sopivan kaikkeen toivottuun sulkemisen jälkeiseen toimintaan, koska hanketoimintoja ei ole suunniteltu suojavyöhykkeen sisään ja siten ei suoria vaikutuksia. Siten Northlandin lieventämistoimina hankkimat maat ja kiinteistöt voidaan vapauttaa ja myydä muihin maankäyttötarkoituksiin mukaan lukien sekä pysyvät että tilapäiset asuinrakennukset.

Kiinteistöjen arvot tulevat kaivoksen sulkemisen ja parannustöiden seurauksena todennäköisesti kokemaan positiivisen vaikutuksen, erityisesti suojavyöhykkeellä.

• Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta. Vaikutus Kaivoksen läheisyys aiheuttaa negatiivisesta positiiviseen vaikutuksen kiinteistöjenarvoille,vähäinenmelu,pölyäminen,tärinä1,lisäystäja muutoksia paikalliseen liikenteeseen.

Rakentamisen ja toiminnan aikana pysyvät ja väliaikaiset asukkaat sekä yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta tulevat kokemaan jotain häiriöitä kaivokselta kuuluvan matalan melun muodossa. Tämän ei odoteta ylittävän raja- tai ohjearvoja. Pölypäästöt tuntuvat todennäköisesti ajoittain ja saattavat mahdollisesti ylittää ohjearvot vuoden aikana.

1 Melu, pölyäminen ja tärinä luultavasti eivät ylitä raja-tai ohjearvoja, tai jos ylittävät, niin ylittävät vain muutaman kerran vuodessa.

Taulukko 4 Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo. Hankevaihtoehto 1.

Taulukko 4. Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo.

Hankevaihtoehto 4.

Kiinteistöjen arvot saattavat laskea ennen rakentamisvaihetta ja mahdollisesti sen aikana kun nykyiset omistajat päättävät myydä. Tämä lisää tarjontaa, kun taas mahdollinen virkistyskäyttö/tilapäisten asukkaiden ajama kysyntä laskee näiden ollessa haluttomia ostaa kiinteistöjä kaivoksen läheltä. Toimintavaiheen aikana, kaivoksen luoma suora ja/tai epäsuora työvoima saattaa luoda ylimääräisen kysynnän, kun heille luultavasti kaivoksen läheisyys ei ole niin vastenmielistä.

Kolmen kilometrin säteen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen arvojen odotetaan nousevan sekä virkistyskäyttäjien/tilapäisten asukkaiden että suorien/välillisten kaivostyöntekijöiden ansiosta, heidän etsiessä asuinpaikkaa/kotia.

Kolmen kilometrin sisällä sijaitsevat yritykset sisältävät pitopalvelu- ja tilausravintolan, hevosratsastusyhtiön sekä vetokoirayhtiön. Kaikki kolme yritystä tullaan lunastamaan/korvaamaan.

1 km:n sisällä pääteollisuusalueesta sijaitsee kaksi soraa myyvää ja kuljettavaa yhtiötä (Prohydro ja Napapiirin Kuljetus). Soramyyntiyhtiöiden tarkoitus on jatkaa liiketoimintojaan toisessa paikassa. Jatkaakseen soranmyyntitoimiaan yhtiöiden tulisi löytää sopiva paikka yhtäläisillä soravarannoilla ja tieyhteyksillä kuin nykyinen sijainti.

1 km:n suojavyöhykkeellä toimii Haltiakammi -yritys, joka on erikoistunut pitopalveluihin ja elämysravintolan palveluihin erityisesti suunnitelluissa ja tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Ravintola- ja pitopalveluyritykselle tulee olemaan vaikeaa jatkaa nykyisessä sijainnissa. Nykyisessä sijainnissa on turvallisuusriski. Kaivostoiminnoista voi aiheutua häiritseviä vaikutuksia kuten melu, pölyäminen ja tärinä. Lisäksi ravintola- ja pitopalvelurakennusta itsessään ei voi siirtää, koska se on rakennettu käyttäen kokonaan raskaita kiviä.

3 km:n sisällä teollisuusalueesta sijaitsee kaksi matkailupalveluyritystä. Yksi niistä on maastoratsastusta pääasiassa tulevalla kaivosalueella sijaitsevilla reiteillä tarjoava ratsastusyritys. Useiden vuosien aikana Lapin Vaellushevoset -yrityksen kehittämät reitit ovat periaatteessa koulutettujen hevosten ohella yrityksen päävarallisuus. Koska yritys on menettämässä suurimman osan heidän omasta ratsastusreittiverkostostaan, harkitsevat he koko maastoratsastusliiketoiminnan

lopettamista.Johtuenratsastusreittien pitkäaikaisestakehittämisestäkestäisi nykyisten maastoratsastusmahdollisuuksien korvaaminen muualla monta vuotta. Yhtiöllä on vaara menettää heidän asiakaskuntansa toisessa paikassa koska olemassa olevat asiakkaat ovat hiljalleen tottuneet nykyiseen reittitarjontaan.

Maastoratsastusyhtiötä lähellä toimii myös oman reittiverkostonsa tarjoava vetokoirayhtiö. Samoin kuin ratsastusyhtiö, myös vetokoirayhtiö menettäisi osan liiketoimintavarallisuudestaan kaivoshankkeen takia. Molemmat virkistystoiminnan tarjoajat jakavat myös mielipiteen että heidän on vaikea myydä “Lapin luonnon hiljaisuutta” kaivoksen viereen sijoittuneena. Virkistystoiminnan tarjoajat saattavat olla vaikuttuneita kaivostoiminnan melun takia.

1 km:nsuojavyöhykkeen vieressä toimii veneveistämö rakentaen puisia soutu- ja jokiveneitä. Yhtiö sijaitsee suoraan tien vieressä Hannukaisessa, mikä on todella tärkeä tekijä tämän kyseisen yhtiön markkinoinnille. Yhtiö saataisi samanlaisilla sijaintiedellytyksillä olla kykenevä pysymään markkinoilla toisessa paikassa. Veneveistämön uudelleensijoitus ei ole varmaa.

Lieventäminen

Northlandilla on kaivostoimintaa harjoittavana yksityisenä yhtiönä rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa kiinteistöjen hintojen vaihteluun vaikka hintataso on osaksi hankkeen vaikutuksen takia muuttunut. Jos kaivoksen vaikutus aiheuttaa ajan mittaan positiivisen vaikutuksen kiinteistöjen arvoille, voi Northland silloin rohkaista kiinteistöjen omistajia viivyttämään myyntiä kunnes kiinteistöjen negatiivinen hintakehitys kaivoksen aikaansaaman kysynnän takia loppuu. Tarjoamalla kiinteistöjä vuokralle on myös mahdollisuus tehdä voittoa kun majoituksen tarve tulee kasvamaan rakentamis- ja toimintavaiheen aikana.

Olettaen että keskimääräinen kotitalous on 2,2 henkilöä2 ja että kaivoksen takia

2250 uutta asukasta tulee etsimään majoitusta Kolarista, silloin noin 1145 uutta asumusta tullaan hankkimaan perustuen Kolarin nykyiseen 2.2 asukkaan asuttamisen tasoon. Nykyisin Kolarin kunnassa on noin 3380 asukasta, tai noin 1750 kotitaloutta. Northlandin hanke tulee nostamaan kotitalouksien määrää

65 %:lla kunnan tasolla, perustuen siihen että 80 % työvoimasta asuu Kolarin kunnassa. Jos kotitalouksien koostumus nousee kolmeen nuortenperheiden

2 Tilastokeskus 2012, kotitaloudessa keskimäärin 2,2 henkilöä Kolarin kunnassa (2010)

toimesta,silloinuusienasumustentarvetuleeolemaan840.Tämäkysynnänkasvu tulee aiheuttamaan nousupaineita kiinteistöjen arvoille.

Auttaakseen lieventämään liiallisia hinnannousupaineita Northland voi vain rohkaista Kolarin kuntaa tarjoamaan tarpeeksi sopivaa maata ja tontteja uusien asumusten rakentamiseksi. Kunta voisi alkaa julkisen ja yksityissektorin kumppanuuteen yhden tai useamman rakennusyhtiön kanssa saadakseen rakennusluvat nopeammin, nopeammat rakennusajat samalla ylläpitäen kilpailukykyiset hinnat määräalennuksien ansiosta.

Yrityksille joiden täytyy muuttaa, riippuen omistajan valinnasta, korvaus voi sisältää yrityksen uudelleen perustamisen muualla tai lopettamisen. Sovittu korvauspaketti antaa omistajalle mahdollisuuden valita lopettamisen ja uudelleen perustamisen välillä.

Northland tulee noudattamaan vakiintuneita toimintatapoja minimoidakseen tai lieventääkseen melun, pölyämisen tai tärinän vaikutuksia. Tähän sisältyy mm. kastelua kuivina aikoina pölyämisen vähentämiseksi,räjäyttämisessä parhaat käytännöt melun, pölyämisen ja tärinän vähentämiseksi, räjäyttäminen sovittuina aikoina eikä öisin, kaivosta suojaavan metsän säilyttäminen ja tarpeen vaatiessa meluvallien rakentaminen tietyille vaikutuskohteille.

Northland tulee huolehtimaan liikenteestä ympäristöasioiden hallintajärjestelmään liitettyjen suunnitelmien kautta, auttaakseen lieventämään vaikutuksia ja vaaroja toisille infrastruktuurien käyttäjille. Koska urakoitsijat todennäköisesti huolehtivat suuresta osaa kuljetuksia, Northland tulee vaatimaan heitä noudattamaan yhtiön

Kuva5ErikoiskuljetusAustraliassa.

liikenteenhallintasuunnitelmaa.Oletetaanyksityistenhenkilöautoilijoiden,kuten henkilökunnan ja työntekijöiden noudattavan liikennesääntöjä.

Erikoiskuljetuksille, kuten ylisuuret kuormat, ja/tai muille häiriöille ja poikkeuksellisille tilanteille Northland pyrkii:

• asettamaan bannereita Ylläksen ja Kolarin kunnan virallisille verkkosivuille, kuin myös Northlandin omille verkkosivuille kuvaillen tulevia kuljetuksia;

• suoraan viestiä paikallisille ketkä haluavat kuljetustiedotuksen;

• asettaa kuljetustiedotteet hankkeen tiedotuskeskuksiin Äkäslompolon ja Kolarin kylissä, sekä hankkeen Facebook -sivuille.

Jäännösvaikutukset

Kuten kuvailtu kappaleessa 2.5 lopettamisvaiheen aikana kaivostoiminnat loppuvat, alueen kunnostaminen käynnistyy ja sulkemisen jälkeen alueen odotetaan olevan käytettävissä vaihtoehtoisiin maankäyttötarkoituksiin turvallisella ja fyysisesti ja kemiallisesti vakaalla tavalla. Lähivaikutukset kuten melu, pölyäminen, ja tärinä loppuvat, liikenne ja kuljetusmäärät ja tiheys laskevat ja tasoittuvat.

Kiinteistöjen hintoihin tulee vaikuttamaan:

• molempiensuorien/epäsuorienkaivostyöläistenpoismuutto;

• ostovoimanlaskemisen(katsotalouskappale5.4tässäraportissa);

• tärkeiden matkailukohteiden läheisyys (Ylläs, Äkäslompolo, Äkäsjoki, jne.)

• mahdollinen ei-kaivosihmisten kiinteistöjen etsintä vapaa-ajan, sijoitus ja väliaikaisiksikodeiksi.

Lopettamisvaiheen aikana (5 vuotta), ja heti lopettamisvaiheen jälkeen on odotettavissa, että Kolarissa tulee olemaan asuntojen ylitarjontaa aiheuttaen hintojen laskua. Jos kunta pysyy haluttuna matkailukohteena ja kunta ei luo tonttimaan ylitarjontaa, eikä matkailu kärsi merkittävää negatiivista kehitystä, silloin ajan myötä voisi olla/on odotettavissa että kysyntä ylittää tarjonnan ja hinnat nousevat uudestaan.

• Metsähallitus / Kaupallinen metsätalous Vaikutus Suojavyöhykkeen maanotto, 2 500 ha maata ja metsämaata.

Huomio: Maanoton määrä vaihtelee eri hankevaihtoehdoissa 800:sta 2500 hehtaariin.

Noin 2 500 ha valtion omistamaa ja Metsähallituksen hallinnoimaa metsää tullaan hankkeen tarpeiden, kuten infrastruktuurin (sivukivikasa, rikastushiekka-altaat,

rikastuslaitos,jne.)sijainnintakiamenettämään.Suojavyöhykkeenmetsäteivätole Metsähallituksen hallinnoitavissa tai hyödynnettävissä, vaikka niitä ei tuhota tai hakata. Metsän säilyttäminen auttaa lieventämään tiettyjä hankevaikutuksia kuten näkymää, melua ja pölyn leviämistä.

Metsän poistaminen Metsähallituksen suorasta hallinnoinnista tapahtuu (esi)rakentamisvaiheessa ja jatkuu läpi kaivoksen elinajan. Lopettamisen jälkeen jäljellä oleva metsä tullaan palauttamaan Metsähallitukselle. Jos Northland kuitenkin ostaa maat Metsähallitukselta, silloin Northland omistaa yksinoikeudet metsään.

Lieventäminen

Metsä kaivosalueella ei edusta mittavaa taloudellista mahdollisuutta Metsähallitukselle, Northlandin kuitenkin odotetaan korvaavan kaikki metsätulojen menetykset Metsähallitukselle. Metsähallitus tulee laskemaan kaivoksen aiheuttamat, kuin myös kaivoksen elinajan jälkeiset, metsätuoton menetykset.

Kun metsän uudistumisaika on 80 – 150 vuoden välillä (Metsänhoitosuositukset 2004), Northland voi olla vastuullinen korvaamaan vuosikymmenien metsätuoton menetykset metsähallitukselle.

Jäännösvaikutukset

Niillä alueilla missä metsiä ei hakata hankkeen infrastruktuurin tai toimintojen takia, kuten suojavyöhykkeeltä, metsän arvon odotetaan kasvavan kaivamista edeltävän arvon yli.

Metsänistutukselle suotuisilla alueilla, kuten rikastushiekka-allas, tiet ja kuljetuskäytävät, sekä osat teollisuusaluetta, toteutetaan uudelleenistutus. Metsän kasvaminen hakkuukypsäksi vie noin 50 – 120 vuotta.

5.1.2 VAIKUTUSTENEROT VAIHTOEHDOISSA1b ja4

Jos vaihtoehto 4 toteutetaan hankevaihtoehtona, rikastamo tulisi sijaitsemaan Rautuvaarassa. Rautuvaara oli ennen 1970- ja 1980–luvuilla suuri kaivosalue. Rautuvaaran alueen lähettyvillä ei ole

asumuksia.Näinollenjotkutmalminrikastusprosessinmahdollisistamelunja pölyämisen vaikutuksista olisi asukkaille vähemmän häiritseviä verrattuna sijaintiin Hannukaisen teollisuusalueen keskellä. Vaihtoehdoissa 1B and 4 rikastushiekkaallas tulisi sijaitsemaan Rautuvaarassa. Malmi vain murskattaisiin Hannukaisen kaivosalueella ja kuljetettaisiin jatkokäsittelyyn kuljettimella Hannukaisesta Rautuvaaraan. Malmin louhimisen, räjäyttämisten, murskaamisen ja murskatun malmin kuljettamisen melu- ja pölyvaikutukset pysyvät haitallisina vaihtoehdosta riippumatta.

Hankevaihtoehdossa 4 on yksi asunto, johon kuljetinhihnan aiheuttama jatkuva melu tulee vaikuttamaan. Asunto on lähellä Äkäsjokea paikassa missä kuljetinhihna tulisi ylittämään Äkäsjoen. Jatkuva melu alkaisi kaivostoimintojen alkaessa ja jatkuisi kaivoksen sulkemiseen saakka. Kuljetushihnan aiheuttama melu kuuluisi periaatteessa 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa (lukuun ottamatta huoltokatkoja).

Kuva 6 Toimintavaiheen melun leviäminen päiväsaikaanHannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE4. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) vapaaajan rakennukset (siniset neliöt), sekä vapaa-ajan reitit (Ramboll 2012).

Kuva 7 Toimintavaiheen melun leviäminen yöaikaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE4. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) vapaaajan rakennukset (siniset neliöt), sekä vapaa-ajan reitit (Ramboll 2012).

HUOMIO: Kokonaismaanotto uudessa hankevaihtoehdossa on 1700 ha pienempi (maanotto 800 ha). Tästä maasta suuri osa kuuluu nykyisin Metsähallitukselle. Siitä

on kolme suurta seurausta: a) Maan vuokrauksen tai hankkimisen rahallinen arvo Metsähallitukselta tulee olemaan pienempi b) Metsähallitus voi jatkaa tavallisia metsätoimenpiteitä alueella, mikä ei ole Northland Resourcesin maanoton alla.

Yksi suuri eroavaisuus hankevaihtoehdossa 4 verrattuna muihin vaihtoehtoihin on jätevesien poistoputken sijainti. Jätevesien poistoputki päättyisi Muonionjoen rantaan. Jätevesien poistoputki alkaisi Rautuvaaran suodatusasemalta. Poistoputki

seuraisipääasiassarautatietä,aiheuttaensitenminimaalisetvaikutukset metsätaloudelle, paikallisille asukkaille, virkistyskäytölle ja porotaloudelle. Poistoputken pää täytyy kuitenkin sijoittaa Muonionjoen rantaan. Purettu vesi puhdistetaan vedenkäsittelylaitoksella. Veden virtaus tultaisiin sekoittamaan Muonionjoen päävirtaamaan 10 – 15 metrin päähän poistoputken päätekohdasta. Siten päästövaikutus on todennäköisesti matala, mutta näkymävaikutuksella saattaisi olla jotain merkitystä. Muissa vaihtoehdoissa poistoputki sijaitsee Niesajoella. Päästöveden vuotuinen virtaama ylittää Niesajoen keskimääräisen virtaaman. Muonionjoessa päästövesien vaikutus olisi alle 1 prosenttia Muonionjoen kokonaisvirtaamasta.

Poistoputken vaikuttamat vaikutuskohteet ovat lähinnä paikallisia asukkaita ja Muonionjoen virkistyskalastajia. Suurin vaikutus näille vaikutuskohteille on lähinnä näkymät.

Hannukaisen hankkeella on tunnistettavia kasaantuvia vaikutuksia päästöihin Muonionjoelle. Muonionjoella on Natura 2000 -status valtion luonnollisena vesiväylänä. Siksi erilaisten päästölähteiden kerrannaisvaikutukset täytyy ottaa huomioon niin sosiaalisesta näkökulmasta kuin ympäristöllisestä näkökulmasta.

5.2 Porotalous YHTEENVETO

Hannukaisen kaivoshankkeella on merkittävä vaikutus porotalouden olosuhteisiin. Kaivosalue valloittaa joitain tärkeimpiä porotaloudessa käytettävistä pysyvistä rakenteista. Suurimmat muutokset tapahtuvat esirakentamisvaiheessa kun maaalue tullaan hankkimaan. Poromiehet tulevat vähitellen sopeutumaan muutoksiin, Northland Resourcesin pitää kuitenkin olla ennakoiva lieventämistoimissaan porotalouskulttuurin ja elinkeinon ylläpitämiseksi. Jotkut vaikutukset ovat ennustamattomia. Siksi vaaditaan jatkuvaa tarkkailua.

Kuva 8 Hankevaihtoehdot.

TIETOLAATIKKO

Pysyviä rakennelmia

Porotalous vaatii pysyviä rakennelmia kuten kokoamisaitauksia ja erotteluaitoja. Kokoamisaitaukset sijaitsevat eri paikoissa Muonion paliskunnan alueella. Pääaitaus sijaitsee Lamumaalla. Kokoamisaitausten yhteydessä on kaikkiaan kahdeksan loma-asuntoa.

Yksittäiset poromiehet

Muonion paliskunnassa porojen omistussuhteet on jaettu siten, että erikokoisten laumojen poronomistajat osallistuvat paliskunnan eri toimintoihin eri työpanoksin. Syyskaudella, aktiiviset poromiehet huolehtivat paliskunnan porojen saamisesta yhteen ja niiden ajamisesta kokoamisaitauksiin.

Porojen käyttäytyminen

Muonionpaliskunnassaporojenluontainenliikehdintäsaanekeväällä liikkumaankohtietelääjakesälaitumia.Syksylläsuuntaon päinvastainen,kohtipohjoista.

Muonion paliskunta

Elääkseen vain porotaloudesta (porojen kasvatus, suorat myynnit ja lihan jalostus) tarvitaan vähintään 300 poroa. Suurin osa Muonion paliskunnan jäsenistä tarvitsee porotaloustulojen lisäksi muita tulon lähteitä. Keskimääräinen poromäärä on 174 tilaa kohti. Itse poromiehet ovat työllistyneitä palkkatöihin suurelta osin tilapäis- ja kausitöissä. Tällaiset työt Muonion paliskunnan poromiesten keskuudessa sisältää metsänhoidon, rakentamisen, ja testiautoajamisen. Jotkut poromiehet saattavat olla vakituisessa kokoaikatyössä. He yleensä yrittävät aikatauluttaa lomansa poroerotusaikaan. Paliskunnassa on karkeasti arvioiden 27 poromiestä joidenkatsotaantyöskentelevänkokopäiväisestiporotaloudessa.

Paliskunta paimentaa poroja alueella joka sijoittuu enimmäkseen Muonion ja Kolarin kuntien alueelle ja vähemmissä määrin Kittilään. Lännessä paliskunta rajoittuu Muonionjokeen, joka on Suomen ja Ruotsin rajalla. Muonion paliskunnan alueen kokonaisala on 2674 km². Etelä-pohjoissuunnassa sen pituus on noin 80 km, kun taas leveys idästä länteen vaihtelee 16 ja 40 km:n välillä. Suurin sallittu eloporojen määrä Muonion paliskunnalle on 6000. Paliskunnan poromäärä on yli keskiarvon (3574) Suomen 56 paliskunnan keskuudessa. Tosiasiallinen eloporojen määrä

paliskunnassaporotalousvuonna2009/2010oli5869.Paliskunnassaoli129poroomistajaa vuonna 2009/2010 (Itkonen 2012).

Kuva 9 Muonion paliskunnan poronhoitoalueet.

Porojen luonnollinen liike aikaansaa keväällä niiden liikkumisen kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä liike on päinvastainen, kohti pohjoista. Muonion paliskunnan

alueonjaettukolmeenosaan,joistajokainenmuodostaaomanlaidunkiertoalueen. Pohjoisessa, tai yläosassa laiduntaa noin 1500 eloporoa, keskiosassa noin 4000, sekä eteläisessä alaosassa noin 500 poroa. Näiden alueiden välissä ei ole aitoja, joten porot voivat halutessaan ylittä näiden alueiden välisiä rajoja. Täten eri alueiden porot voivat joissain määrin laiduntaa samoilla mailla. (Itkonen 2012).

Kuva 10 Poronhoito kaivosalueen lähellä.

Hannukaisenkaavailtukaivosaluesijaitseekesä-jatalvilaiduntenvälimaastossa. Monet keskialueen 4000 eloporosta laiduntaa siellä syksyllä ja alkutalvesta. Niiden lisäksi teurasporot käyttävät näitä laitumia syksyllä. Kaivosalue tulee peittämään osan laidunaitauksesta missä paliskunnan poroja pidetään syyskaudella. (Itkonen 2012).

5.2.1 VAIHTOEHTOJEN1aja 1c VAIKUTUKSET

Esirakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Porojen käyttäytyminen

2. Pysyvät rakenteet

3. Yksittäiset poromiehet

4. Muonion paliskunta

5. Laidunalueet

Rakentamis- ja toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Porojen käyttäytyminen

2. Pysyvät rakenteet

3. Yksittäiset poromiehet

4. Muonion paliskunta

5. Laidunalueet

• Porojen käyttäytyminen:

2,3,4

Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pölyäminen, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisenkuljetuskäytävänvallivaikutusjohtaaväheneväänlaiduntamiseen kaivostoimintojenlähellä.Laidunmaidenmuutos,lisääntymisalueiden mahdollinenmuutos.Porojenvuosittaisessalaidunkierrossakäyttämien luonnollistensiirtymäreittienmuuttuminen.Lisääntyneeseenraskaaseen liikenteeseen ja ympäröivään meluun tottuminen ja sopeutuminen.

Esirakentamisvaiheen aikana porot ovat ajoittain altistuneita häiritseville tekijöille jotka johtavat vähentyneeseen laiduntamiseen tietyillä alueilla. Hannukaisen kaivostoimintojen vaikuttamat alueet ovat suurimmaksi osaksi sijoittuneet porojen syys- ja alkutalvilaitumille, minä aikana porot eivät ole herkimmillään häiriöille. On mahdollista että välttäminen on voimakkaampaa kuin on ennakoitu, mutta on myös mahdollista että porot tottuvat ajan myötä kaivoksen olemassaoloon ja muihin ympäristövaikutuksiin. Siinä tapauksessa välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan mittaan.

Toimintavaiheen aikana päälaidunreitit tulevat muuttumaan. Välttelykäyttäytyminen on arvaamatonta tässä vaiheessa. Porojen käyttäytyminen vaatii jatkuvaa tarkkailua yhteistyössä poromiesten kanssa vaikutusten tarkkaan määrittämiseen ja laskemiseen. On myös mahdollista että porot ajan mittaan tottuvat kaivoksen meluun ja muihin ympäristövaikutuksiin. Välttelykäyttäytyminen saattaa heiketä ajan myötä.

Lieventäminen

Onehdottoman tärkeää ylläpitää jatkuvaa tarkkailua havaitakseen jos porojen käyttäytyminen suuresti muuttuu. Porojen käyttäytymisen tarkkailemiseksi käytännöllinen keino on varustaa poroja GPS pannoilla. Yksittäisen GPS-pannan hinta on noin 300€. Liikennevaikutusten minimoimiseksi poroille tulisi rautatie Rautuvaaran lähellä aidata radan molemmilta puolita.

Jäännösvaikutukset

Joitain muutoksia laidunreiteissä saattaa tapahtua. Lopettamisvaiheen aikana on vielä joitain haittoja mitkä saattavat aiheuttaa välttelykäyttäytymistä. Uudelleen kasvittaminen kestää monta vuotta. Näin ollen kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin.

• Pysyvät rakennelmat:

Vaikutus Fyysinen maanotto, pysyvien rakennelmien uudelleen sijoittaminen, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Pysyviä rakennelmia saatetaan joutua siirtämään useita kertoja, koska sijainti täytyy löytää empiirisillä kokeiluilla.

Jotkin pysyvät rakenteet kuten erotteluaidat ja päävaellusreitit saattavat vaikuttua kaivoksen perustamisesta. Kun maa kaivostoimintoja varten hankitaan, joitain rakennelmia on siirrettävä. Uudelleen sijoittamisoperaatio tullaan tekemään yhteistyössä Muonion paliskunnan kanssa.

Toiminta- ja lopettamisvaiheiden aikana vaikutukset pysyville rakennelmille tulevat vähenemään, koska porotalouskäytön pysyvät rakennelmat on siirretty esirakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen aikana yhteisten sopimusten perusteella Muonion paliskunnan kanssa.

Lieventäminen

Nykyisen erotteluaidan (5 km) purkaminen ja siirtäminen. Porotalouden aitojen sijainnissa ja suunnissa saattaa tulla muutoksia ensimmäisten rakentamis- ja toimintavuosien aikana. Rakenteiden siirtämisen tarve saadaan selville kun poromiehet tulevat tarkkailemaan porojen käyttäytymistä.

Jäännösvaikutukset

Porot ja poromiehet ovat tottuneet rakentamisvaiheessa rakennettuihin rakenteisiin. Pysyvät rakennelmat jotka ovat rakennettu esitoiminta/toimintavaiheessa jäävät luultavasti paikoilleen, mutta joitain muutoksia saattaa tapahtua luonnollisten siirtymäreittien kuntoutuksen seurauksena. Jos rakenteiden palauttaminen alkuperäisille paikoilleen voidaan osoittaa parannukseksi porotaloudelle, Northland harkitsisi tätä viimeisenä lieventämistoimena.

• Yksittäiset poromiehet:

Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine, fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus.

I Vaikutusherkkyys vaihtelee taloudellisen merkityksen mukaan jokaiselle yksilölle. Laidunten menetys, melu, pölyäminen ja tärinä vaikutus sekä lisääntyvä liikenne (mm. liikenneonnettomuudet) saattaa vaikuttaa porojen määrään ja siten yksitäisen poromiehen tulotasoon. Muutokset perinteiseen maankäyttöön lisäävät väliaikaisesti työn määrää esirakentamis- ja rakentamisvaiheen aikana.

Joidenkin paliskunnan operatiivisten toimintojen siirtäminensaattaa aiheuttaa ylimääräistä työtä poromiehille. Ruokintakulut saattavat nousta nykyisiin olosuhteisiin verrattuna.

Lieventämien

Lieventämistoimet suoritetaan Muonion paliskunnan kautta. Käytännössä yksittäisten poromiesten ja Northland Resourcesin välillä ei tehdä sopimuksia. Kaivoshankkeen yksittäisille poromiehille aiheuttamat vaikutukset jakautuvat epätasaisesti; jotkut poromiehet kokevat enemmän kielteisiä vaikutuksia kuin toiset. Taloudelliset korvaukset Northland Resourcesilta kanavoidaan ainoastaan paliskunnan kautta. Yksittäiselle poromiehelle jaettavanosuuden määrän päättää Muonion paliskunta demokraattisella päätöksenteollaan. Yksittäisen poromiehen taloudellinen korvaus tulisi määräytyä vaikutusten määrän mukaisesti.

Jäännösvaikutukset.

Porotalouden olosuhteet ovat vakiintuneet. Yksittäisille poromiehille ei ole merkittäviä muutoksia. Taloudellinen lieventäminen on loppunut.

• Muonion paliskunta:

Vaikutus Kustannusten nousu (talviruokinta, polttoaine), fyysinen maanotto, melu, pöly,tärinä,paikallisenliikenteenlisääntyminenjamuuttuminen, HannukaisenjaRautuvaaranvälisenkuljetuskäytävänvallivaikutus.

Muonion paliskunta käyttää yksittäisiä poromiehiä työvoimana yhteisissä hankkeissa. Yksittäiset poromiehet saavat osan elannostaan paliskunnan hyväksi tehdystä yhteistyöstä. Maanhankintasopimus on tehty Muonion paliskunnan ja Northland Resourcesin välillä. Muutokset perinteisessä maankäytössä ja pysyvien rakennelmien siirtäminen tulee lisäämään Muonion paliskunnan menoja ja vaivannäköä.

Lieventäminen

Northland Resourcesin kanssa tarvitaan jatkuvaa tarkkailua, neuvotteluita sekä tiedon jakamista. Kaivoksen eri vaiheiden vaikutuksia koskeva tutkimus jatkuu vielä kaivoksen lopettamisvaiheen jälkeenkin.

Porotaloutta koskevat lieventämistoimien malli on keskusteltu Muonion paliskunnan edustajan kanssa. Neuvottelun tulos on että lieventämismallin tulisi olla kaksiosainen. Ensimmäinen osa olisi lähinnä taloudellinen. Perusidea on korvata poromiehille aiheutuneet suorat vaikutukset. Välittömästi korvattavia toimia ovat mm. pysyvien porotalousrakennelmien poistaminen ja siirtäminen; laidunalueiden ilmiselvä häviäminen; talviruokintakulujen mahdollinen nousu; kaivokseen liittyvän liikenteen aiheuttamat onnettomuudet.

Toinen osa on luonteeltaan joustavampi. Toiseen osaan voi kuulua joitain kaivoksen vaikutusten jatkuvaan tarkkailuun perustuvia taloudellisia korvauksia. Taloudellinen korvaus saattaa aiheutua mm. välttelykäyttäytymisen rahallisesta arvosta. Mahdollisten taloudellisten korvausten määrä riippuu koko Muonion paliskunnan alueella jatkuvasta tarkkailusta. Osa toisen osan lieventämistoimenpiteistä on enemmäntyöhönliittyvää.Esimerkiksierotteluaidanjamuidenpysyvien rakennelmien siirtäminen ei välttämättä onnistu täydellisesti ensimmäisellä tai toisella yrittämisellä. Northland Resources ja poromiehetseuraavat ja päättävät yhdessä onko siirretyt rakennelmat toimineet hyvin. Northland Resources on sopinut korvaavansa työn ja materiaalit jos pysyviä rakennelmia on siirrettävä. Lieventämistoimien toinen osa perustuu molemminpuoliseen yhteydenpitoon ja yhteisiin sopimuksiin. Muonion paliskunta sitoutuu valmistamaan suunnitelman

vuotuisilletehtävillejotkapitäätehdäkaivoksenrakentamisenjatoiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Vuotuisissa tapaamisissa tullaan tarkastamaan porotalouden lieventämistoimien toimintasuunnitelman toteuttaminen.

Lieventämistoimentyyppi Lieventämistoimenkäyttöönotonsyy

1. Pysyvien rakennelmien, kuten erotteluaitausten,uudelleen rakentamisenavustaminenja tukeminenesirakentamis-ja rakentamisvaiheenaikana.

2. Poromiestenkanssayhteistyössä laadittuyksityiskohtainen pitkäaikaisten lieventämistoimien toimintasuunnitelma. Rakentamisvaiheesta toimintavaiheeseen.

Taulukko2Porotaloudenlieventämisosat.

Jäännösvaikutukset

Porotaloudelle suoraan aiheutuneet lisäkustannukset

Vaikutustenjatkuvatarkkailu.Säännöllinen konsultointiMuonionpaliskunnankanssa. Korvaaminen ja lieventäminen ei perustu kokonaan rahaan.

Paliskunta osallistuu kaivosvaikutusten jälkitutkimukseen. Perustuen Hannukaisen kaivoksen elinajan odotuksiin saattaa olla tarvetta joidenkin pysyvien rakennelmien palauttamiseen.

• Laidunalueet:

Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus johtaa vähentyneeseen laiduntamiseen kaivostoimintojen läheisyydessä.

Noin yksi prosentti Muonion paliskunnan laidunalueista tullaan menettämään hanketoimintojen ja/tai infrastruktuurin sijainnin takia. Vaellusreittien, lisääntymisalueiden ja keräilypisteiden kannalta keskeisen sijainnin takia hankitulla maalla on kuitenkin strategista merkitystä koko alueen porotaloudelle, siksi tämä vaikutus on arvioitu ’korkeaksi’.

Kaivosalue on eristetty Northland Resourcesin rakentamalla turva-aidalla. Luonnolliset laidunalueet ovat muuttuneet. Porojen lisäruokinnalle saattaa olla laitumien menetysten takia tarvetta. Vaellusreitit saattavat vielä vaihdella toimintavaiheen aikana, mikä ylläpitää laidunalueiden tarkkailun tärkeyttä.

Lieventäminen

Taloudellisen korvauksen tulisi perustua kerran tai kahdesti vuodessa käytävään keskusteluun ja arviointiin.

Jäännösvaikutus Kaivoksen sulkemisen jälkeen teollisuusalueella on joitain kriittisiä kohtia, jotka täytyy pitää aidattuina turvallisuussyistä. Poromiehet eivät ota käyttöön koko teollisuusaluetta. Uudelleen kasvaminen kestää monta vuotta. Siten kaivosalueen ravintoarvot pysyvät matalina vielä sulkemisen jälkeenkin.

5.2.2 VAIKUTUSTENEROT VAIHTOEHDOISSA1b ja4

Jos rikastuslaitos sijoitetaan Rautuvaaraan perustuen hankevaihtoehtoon 4, tulee siitä muutoksia vaikutuksiin poromiehille. Jotkut melun, pölyämisen ja tärinän vaikutuksista saattaa muuttua ja jotkut porojen välttelemiskäytöksen vallivaikutukset saattavat muuttua. Jotkut Muonion paliskuntaan kuuluvat yksittäiset poromiehet pitävät suurimman osan eläimistään Rautuvaaran vanhan kaivosalueen läheisyydessä. Perustuen Muonion paliskunnan poromiesten pitkäaikaisiin kokemuksiin, porot pitävät kuljetushihnojen alta kävelemistä helpompana kuin sellaisten rakennelmien ylittämistä. Joskus paras vaihtoehto luonnollisten laidunreittien säilyttämiseksi poroille on kulkea kuljetushihnan alittavan tunnelin läpi. Negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi Rautuvaaran porolaumoille on tarpeen konsultoida paikallisia poromiehiä ennen kuin mitään pysyviä rakenteita rakennetaan.

Vaihtoehto 4 perustuva maanotto tulee olemaan alle 10 % pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Ehdotetun kaivospiirin pohjoisin osa ei sisällä rikastushiekkaallasta Kuervitikon louhoksen lähellä. Kuervitikon louhos on vielä kaivospiirin alueella. Kaivosalueen ja poronhoitoalueen välinen pysyvä aita tulee sijaitsemaan paljon etelämpänä kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankevaihtoehdossa 4 Lamumaan poroerotus ja merkitsemisaitaa ei tarvitse siirtää. Siten Muonion paliskunta voisi jatkaa normaaleja poronhoitokulttuurin tehtäviä pääerottelualueella.

Hankevaihtoehtoon 4 perustuen rikastamo tulisi sijaitsemaan Hannukaisen sijaan Rautuvaarassa. Hannukaisessa sijaitsisi esimurskain. Murskattu malmi kuljetettaisiin kuljetushihnalla Rautuvaaran rikastamoon. Kuljetushihna korvaisi

kuljetusputkiston,jokasisältyymuihinhankevaihtoehtoihin.Kuljetushihnatoimisi keskimäärin noin 90 senttimetriä maanpinnan yläpuolella. On alustavia suunnitelmia että kuljetushihnaa nostettaisiin 4 – 5 metrin korkeuteen, mahdollisesti kolmesta eri kohtaa. Kohdat missä kuljetushihna kulkisi huomattavasti korkeammalla huomioidaan porojen käyttäytymisen ja porojen luonnollisten kulkureittien mukaan. Kuljetushihna sijoitettaisiin kuljetuskäytäviin. Kuljetushihnan alla kulkisi huoltotie vain ajoittaisella huoltoliikenteellä.

Yleisesti ottaen hankevaihtoehto 4 olisi vähiten haitallinen paliskunnalle. Hankevaihtoehdossa 4 paliskunta menettäisi vähemmän laidunalueita kuin muissa vaihtoehdoissa. Pysyvät rakenteet kuten Lamumaan erotus- ja merkintäaita jäisivät paikoilleen. Lisäksi kuljetushihnojen voidaan katsoa aiheuttavan vähemmän esteitä porojen vaellusreiteille kuin putki muissa vaihtoehdoissa. Malmin kuljetushihna voi aiheuttaa lisääntynyttä häiriöitä tietyille poromiehille Rautuvaaran alueen lähellä. Suurin syy näihin häiriöihin on jatkuvasti toimiva kuljetushihna.

Tarkkaillakseen porojen käyttäytymistä jopa ennen kaivoksen rakentamisvaihetta

Northland Resourcesin ja Muonion paliskunnan tulisi aloittaa yhteinen tarkkailu käyttäen GPS-pantoja valituilla poroilla. Erityisesti porolaumat jotka normaalisti elävät lähellä Rautuvaaran aluetta ja Rautuvaara-Kolari -rautatietä tulisi varustaa GPS-pannoilla. Kerätyllä tiedolla olisi mahdollista arvioida tärkeimmät kuljetushihnan ja rautatien ylittävät vaellusreitit.

Koskien uutta hankevaihtoehtoa, Northland Resources on päättänyt toimittaa 20 GPS-pantaa Rautuvaaran läheisen laidunalueen poroille. GPS-tiedon keräämisen tarkoitus on löytää kuljetushihnan alikulkukäytävät niin optimaalisiksi kuin mahdollista jo vuonna 2012–2013.

Kuva11Porotalouskaivosalueenlähelläilmanpohjoisenrikastushiekka-altaan vaihtoehtoa (VE1a).

5.3 Virkistyskäyttö

YHTEENVETO

Kaivoksen suurimmat vaikutukset ovat keskittyneet suojavyöhykkeelle. KoskaHannukaisenkylänsuojavyöhykkeenasukkaatjamökitsiirretään,on suoraan vaikuttuneiden ihmisten määrä melko pieni. Virkistyskäyttöalue ja virkistyskäyttöarvo suoraan suojavyöhykkeen ulkopuolella pienenevät hieman.Suurinosavirkistyskäyttötoiminnoistavoidaansiirtääjonnekin muualle. Korvaustason odotetaan olevan matala. Tarkkailutoimia tarvitaan luultavasti läpi kaivoksen elinajan.

TIETOLAATIKKO

Virkistyskäyttötoimintoja(hiihtäminen,moottorikelkkailu,melonta, luonnonantimet) on saatavilla sekä paikallisille asukkaille ja matkailijoille Ylläksen matkailukeskuksen ympäristössä sekä läpi Kolarin kunnan alueen. Hannukaisenlähialueenasukkaillajaloma-asuntojenomistajilla,kuten myös paikallisilla asukkailla ja vierailijoilla/matkailijoilla on mahdollisuus käyttää hankealueen läheisiä luontopalveluita ja –reittejä (Kuva 32). Virkistyskäyttöeiolesidottualueisiintaipaikkoihin,koskasuuriaalueita voidaan käyttää virkistyskäyttöön.

Äkäsjoen varrella kulkee virallinen hiihtoreitti Ylläkseltä Hannukaisen kylään. Suurin osa 250 km:stä hiihtolatuja ja 200 km:stä pyöräilyreittejä löytyy Ylläksen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyydestä. Jokamiehen oikeudet oikeuttavat ihmisiä myös hiihtämään ja pyöräilemään merkittyjen reittien ulkopuolella.

Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittyjä vaellus- tai luontoreittejä. Ylläsjoen ja Kuerjoen alaosa on liitetty Ylläksen alueen melontareitteihin. ÄkäsjoenmelontareittialkaaÄkäslompolostajajatkuuMuonionjokeen ohittaen hankealueen.

RekisteröidyllämetsästysyhdistykselläÄkäsErällä,jollaonlupa hirvenmetsästykseen, on suunnilleen 10.000 ha metsästysmaita. Hirven pyyntilupien määrä vaihtelee vuosittain. Pienriistan, kuten jänisten ja lintujenmetsästysonharvinaistatälläseudulla.Rautuvaaranalueonosa ÄkäsErän, Kolarin metsästäjien, ja Niesan Jahdin rekisteröityjen metsästysseurojen metsästysmaita.

Hankevaihtoehdossa 4 kalastusolosuhteet säilyvät lähtötasolla, koska kaivoksen vedenotto tai poistovedet eivät kosketa Äkäsjokea. Poistoputkilinja rakennettaisiin päättymään Muonionjokeen. Päästöjen Vaikutus Muonionjokeen on pieni, joten mahdolliset päästöt eivät vaikuta virkistyskalastukseenMuonionjoenvarrella.Mahdollinenpäävaikutusolisi mielikuva virkistyskalastajien ja matkailupohjaisten kalastusyhtiöiden keskuudessa. Poistoputken etäisyys eniten käytettyihin kalastusalueisiin on yli10kilometriä.Imagoriskionäkillisenhallitsemattomanvedenpurkauksen hallintakysymys. Äkillinen hallitsematon purkaus saattaa saada julkisuutta mediassa.

Kuva12VirkistysreititHannukaisessa(Ramboll2012).

5.3.1VAIHTOEHTOJEN1aja1cVAIKUTUKSET

Rakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Hannukaisenlähialueenasukkaatja mökinomistajat1–3km:päässä kaivokselta

2.Metsästys

3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä

4. Mökinomistajat laajemman alueen 3- 8 km:n päässä kaivokselta

5. Vierailijat / matkailijat

6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta)

Toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Hannukaisenlähialueen asukkaatjamökinomistajat 1 – 3 km: päässä kaivokselta

2. Metsästys

3. Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä

4. Mökinomistajat laajemman alueen 3-8 km:n päässä kaivokselta

5. Vierailijat / matkailijat

6. Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta)

• Hannukaisen lähialueen asukkaat ja loma-asuntojen omistajat 1 -3 km:n päässä kaivokselta:

Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteenlisääntyminenjamuuttuminen,HannukaisenjaRautuvaaran välisenkuljetuskäytävänvallivaikutus.Väliaikainenmenetystai väheneminenvirkistyspalveluissa.

Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin rakentamisvaiheen aikana. Virkistysarvo ei laske merkittävästi koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää näiden vaikutuskohteiden herkkyyttä.

Melua, pölyä, tärinää sekä liikennehaittoja koetaan jossain määrin toimintavaiheen aikana. Hannukaisen asukkaiden ja lähialueiden loma-asuntojen omistajien virkistysarvoon tulee suora vaikutus. Jotkut virkistystoiminnot voidaan tosin suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen nostaa näiden vaikutuskohteiden herkkyystasoa. Jotkut asukkaat menettävät metsämaitaan kaivostoiminnoille.

Lieventäminen

Melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista. 1,8 kilometrin hiihtoladun siirtäminen Hannukaisen mökkialueelta Äkäslompoloon.

Jäännösvaikutukset

Hannukaisen lähialueen asukkaiden ja loma-asuntojen omistajien herkkyys laskee kaivoksen lopettamisvaiheessa. Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja.

• Metsästys:

Vaikutus Metsästysalueidenmenetys,riistanvälttelykäyttäytyminen.

Äkäs Erän metsästysseuran kokonaismetsästysalue on noin 10,000 ha. Äkäs Erä ja Frimanin perheen metsästysseurat menettävät noin 25 % hirvenmetsästysalueistaan. Hirvet muuttavat kulkemiskuvioitaan, täten häiriö ei todennäköisesti ole totaalinen. Vähentyneen metsästysalueen takia vuosittaisten hirvien pyyntilupien määrä saattaa pienentyä. Periaatteessa 75 % metsästysalueista jää metsästysseuroille mutta ennustettu riistan saalismäärän menetys voi olla suurempi kuin 25 % metsästysalueiden pohjoisosien matalammasta riistaeläin tiheydestä johtuen.

Hankevaihtoehdossa4maanottokaivostoimiluvanluoteiskulmassaolisipienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden menetys olisi vastaavasti hieman pienempi kuin muissa hankevaihtoehdoissa.

Riistan välttelykäyttäytyminen lieventyy toimintavaiheen aikana koska melupäästöt loppuvat. Suurin osa aikaisemmista metsästysalueista palautuu alkuperäiseen käyttöön. Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä laitoksia jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia.

Lieventäminen

Käytännössä on vaikeaa tarjota toista aluetta metsästykseen koska muut potentiaaliset alueet kuuluvat jo toisille metsästysseuroille. Riistaeläinten käyttäytymisen tarkkailu ja säännöllinen viestintä riistanhoitoyhdistyksenkanssa tarvitaan selvitettäväksi tasapainottavat mahdollisuudet metsästysalueiden välillä.

Jäännösvaikutukset

Sulkemisen jälkeen suurin osa maista palautuu metsästysseuralle.

• Paikalliset asukkaat yli 3 km:n päässä

Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Virkistyspalveluiden väliaikainen menetys tai väheneminen.

Liikenne- sekä visuaalisia haittoja koetaan jossain määrin. Virkistysarvo ei putoa dramaattisesti koska kaikki virkistystoiminnot voidaan suorittaa jossain muualla. Läheisyys kaivoksen teollisuusalueeseen lisää herkkyyttä näille vaikutuskohteille.

Lieventäminen

Melu ja pölyämispäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista.

Jäännösvaikutukset Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja.

• Loma-asuntojenomistajatlaajemmallaalueella3 8km:npäässäkaivokselta:

Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus.

Melua,pölyä,tärinääsekäliikennehaittojakoetaanvähissämäärin.Kaivoksen maankäyttö ja mahdolliset pölypäästöt tulevat hieman vaikuttamaan luonnon antimien (marjat ja sienet) käyttömahdollisuuksiin. Hiihtoladut kaivoksen suojavyöhykkeen läheisyydessä siirretään.

Lieventäminen

Melu ja pölyämispäästöjen minimointi aina kun mahdollista.

Jäännösvaikutukset

Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja.

• Vierailijat / matkailijat:

Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteen lisääntyminen ja muuttuminen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisenkuljetuskäytävänvallivaikutus.Saatuvaikutelmasaattaamuuttua lähtötasoonverrattuna.Luonnonantimienkäytettävyysvoiollahieman vähentynyt.

Hannukaisen alue ja alueet Hannukaisen ja Äkäslompolon välillä kuuluvat Ylläksen matkailualueeseen. Suoraan vaikuttuneet alueet eivät kuitenkaan ole suosittuja matkailukohteita/nähtävyyksiä. Vierailijoiden/matkailijoiden virkistystoiminnat eivät ole riippuvaisia tai rajoittuneita kaivoshankealueesta. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea joitain maiseman muutos vaikutuksia. Vierailijat/matkailijat saattavat kokea jotain lisäystä liikennetiheydessä.

Lieventäminen

Melu- ja pölypäästöjen minimointi aina kun mahdollista. On tarve läpinäkyvän kaivostoimintoja koskevan tiedon jakamiselle vierailijoille sekä matkailijoille.

Jäännösvaikutukset

Näiden vaikutuskohteiden jäännösvaikutus on se että joitain aikaisempia virkistysalueita ei voida käyttää kuten on käytetty ennen kaivostoimintoja.

• Virkistyskäyttö (moottorikelkkailu, hiihto, luonnonantimet, melonta):

Vaikutus Rajoitettu pääsy kaivosalueelle, melu, pöly, tärinä, lentokivet, paikallisen liikenteenlisääntyminenjamuuttuminen,HannukaisenjaRautuvaaran välisenkuljetuskäytävänvallivaikutus,hiihtoreitinmenetys.Tilapäisiä häiriöitäluonnonantimienkäytettävyydessä.

Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. Reitille pystytään löytämään uusi sijainti. Kaivoksen perustaminen ei tule aiheuttamaan merkittävää haittaa moottorikelkkailulle.

Osa Hannukaisen ja Äkäslompolon välisestä hiihtoladusta suljetaan kun kaivosalue perustetaan. 1.8 kilometriä hiihtolatua sijaitsee suojavyöhykkeen sisällä.

Mahdollisuudet käyttää luonnonantimia (marjoja ja sieniä) tulee hieman heikkenemään kaivoksen maankäytön ja mahdollisten pölypäästöjen takia. Luonnonantimien käyttö voidaan korvata jossain muualla.

Äkäsjokea käytetään vapaa-ajan melontaan. Äkäsjoki virtaa suojavyöhykkeen halki. Räjäyttämisaikana on lentokivien, melun ja pölyämisen vaikutusten vaara. Räjäytysajat tullaan esittämään ja ilmoittamaan selkeästi ja joki tullaan tarkistamaan ennen räjäyttämistä, jotta voidaan varmistaa ettei joen käyttäjiä ole paikalla. Räjäytysaikojen ulkopuolella ei odoteta vaikutuksia melontaan.

Lieventäminen

Verkostosta saatetaan joutua osittain siirtämään yksi moottorikelkkareitti. On tarve siirtää 1.8 kilometriä nykyistä hiihtolatua. Hiihtolatu suojavyöhykkeen sisällä johtaa nykyisille lomamökeille. Tämän kyseisen hiihtolatu päättyy parkkipaikalle, mikä voidaan joutua siirtämään. On tarve siirtää 1.8 kilometriä pyöräilyreittiä suojavyöhykkeeltä.

Noin kuuden kilometrin päässä kaivosalueelta sijaitsee latukahvila nimeltään Velhon Kota. Kahvila on auki talvella sesongin aikana. Jos pöly- ja melupäästöt heikentävät merkittävästi Velhon Kodan latukahvilan käyttömahdollisuuksia, on kaivostoimintojen aiheuttama vahinko korvattava. Tällä hetkellä pöly- ja melumallinnus ei näytä vaikutusten yltävän Velhon Kotaan saakka. Korvaaminen tapahtuisi vain jos tarkastelu osoittaa että vahinko on tapahtunut. Velhon Kodan latukahvilan vierailijoiden määrän arvioimiseksi Velhon Kodan läheisille hiihtoladuille tulisiasentaa vierailijalaskurit ennen rakentamisvaihetta, alkaen talvella 2012. Mitä tulee luonnonantimiin, melu- ja pölypäästöjen minimointi on tarpeen aina kun mahdollista.

Jäännösvaikutukset

Teollisuusalueelle tulee jäämään joitain kaivokseen liittyviä rakenteita jotka pidetään aidattuina turvallisuussyiden takia.

5.3.2 VAIKUTUSTENEROTVAIHTOEHDOISSA1bja4

Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Jos rikastamo sijoitetaan Rautuvaaraan, muuttuneet vaikutukset liittyvät kuljetuskäytävän käyttöön. Vähäisiä muutoksia melussa ja pölyämisessä voi tapahtua. Saatu vaikutelma saattaa jonkin verran alentua rakentamisvaiheessa. Toimintavaiheen aikana saatu vaikutelma todennäköisesti vakiintuu.

Hankevaihtoehdossa 4 kuljetinhihna saattaa aiheuttaa melua 200 metrin sisällä kuljetinhihnasta. Melu vaikuttaa eniten kun kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen. Kuljetinhihnan melu saattaa mahdollisesti vaikuttaa yhteen asuntoon Äkäsjoen läheisyydessä (katso kuva 26 ja kuva 27).

Hankevaihtoehdossa 4 missä kuljetinhihna ylittää Äkäsjoen kuljetinhihna voidaan eristää paksummilla äänieriste elementeillä kuin metsäalueilla. Parannellut äänieristyskeinot voidaan ottaa käyttöön mihin paikkaan vain kuljetinhihnan varrella. Melunvähentämiseristeet voi helposti rakentaa valmiiksi malminkuljetushihnan rakentamisen aikana.

Hankevaihtoehdossa 4 maanotto on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Metsästysalueiden maanotto tulee olemaan hieman pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa.

o Kolarin, Kittilänja Muonion talous

YHTEENVETO

Yksityisensektorin talous saa merkittävän lisän jo rakentamisvaiheessa ja jatkuu kaivoksen elinkaaren ajan. Yksityinen sektori tulee kokemaan suoraa myönteistä taloudellista vaikutusta paikallisten ostojen kautta. Lisäksi on kerrannaisvaikutuksia paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä tulee nousemaan mahdollisesta väestönkasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuen. Toimintavaiheen aikana julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua julkisten palveluiden kasvavaan tarpeeseen. Työllisyys lisääntyy KKM:n alueella ensimmäisen toimintavuoden

aikana.

Kaivoksen sulkemisen jälkeen sen tärkeimmät taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Alue voi aloittaa uusia valmiusohjelmia kaivoksen työntekijöille kun kaivos on yhä käynnissä, jotta voidaan valmistautua yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen alueella. Valmiusohjelmat voivat olla yhteishankkeita valtion ja valtion tukemien oppilaitosten kanssa.

Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheessa kun kaivosyhtiö ja alihankkijat lisäävät paikallisia ostoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Tulovaikutus alueellisesti on erittäin merkittävä koko toimintavaiheen ajan. Sulkemisvaiheessa tulopiikki vähitellen lähes lakkaa.

TIETOLAATIKKO

Yksityisen sektorin talous

Vuonna 2006 keskimääräiset tulot Kolarin kunnassa oli alhaisemmat kuin maakunnallinen ja kansallinen keskiarvo. Tuloerot ovat Kolarissa selvempiä miesten keskuudessa, missä heansaitsevat17%vähemminkuinmaakunnallinenja32% vähemmin kuin kansallinen keskiarvo. Vuonna 2007 Kolarissa 10%väestöstäelisosiaaliturvan varassa,täsmätenkansalliseen keskiarvoon.

Käynnissäolevamatkailualanjapalvelusektorinkehittämisvaihe on monipuolistanut elinkeinojen rakenteen. Palvelusektori vastaa noin75–85%paikallisestataloudesta.Kittilänkunnassa yksityisen sektorin talous on kehittynyt nopeammin kuin Kolarissamatkailualanjapalvelusektorinnopeankehittymisen takia. Kittilän kultakaivos on toiminut muutaman vuoden. Suora ja epäsuora talouden piristys Kittilän paikalliselle taloudelle on ollut huomattava. Muonion talous on ollut kohtuullisen vakaa. Muonio on kokenut jotain kasvua matkailualalla ja autotestaus palveluissa. Muuten paikallinen talous olisi taantunut väestön vähenemisen takia.

Pajalan yksityisen sektorin talous taantui vuosia mutta Kaunisvaaran kaivoksen rakentaminen on tuonut kasvua yksityiselle sektorille.

Koko Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueen talous on vauhdittunutpalvelusektorin,erityisestimatkailu-ja kiinteistökaupan vuoksi.

Julkisensektorintalous

Kolarin kunnallistulot ovat alhaisemmat kuin kansallinen ja maakunnallinenkeskiarvo,vaikkatulotovatnousseetviime vuosina. Vuodesta 2008 vuoteen 2010 Kolarin kunnallisverotulot onkasvanutn.8%,Kittilän9%jaMuonion1%.

Julkinen sektori on mukautunut väestön muutokseen. Kyky sopeutua äkillisiin muutoksiin on rajoittunut taloudellisten voimavarojen pitkäaikaisen kohdentamisen ja demokraattisen alakohtaisen päätöksentekoprosessin vuoksi.

Työllisyys

Työttömyys kunnissa jatkuu huomattavasti korkeampana kuin kansallinen keskiarvo mutta on vertailtavissa maakunnalliseen keskiarvoon, vaikka työttömyys on vähentynyt vuodesta 2005. Alueen työttömyysprosentti on 15 %.

Suurinosatyöllistyneistäihmisistätyöskenteleeomankuntansa alueella. Oman kuntansa ulkopuolelle matkustavien prosenttiosuusonkuitenkinkorkea,-16,4-20,5prosenttia ulospäin kulkevasta ja 15,7 - 20,6 prosenttia sisäänpäin kulkevastamatkustamisesta.Alueellinentyövoimakykenee matkustamaan Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan alueella kohtuullisen(ajo-)matkanpäässätöistä.Käytännössä päivittäinen työmatka on 75 – 90 kilometriä vastaten noin tunnin työmatkaa per suunta.

5.3.3 VAIHTOEHTOJEN1aja 1c VAIKUTUKSET

Rakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Yksityisen sektorin talous

2. Julkisen sektorin talous

3. Työllisyys

Toimintavaihe (alkuvaihe)

VAIKUTUSKOHTEET

1. Työllisyys

Toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Yksityisensektorintalous

2. Julkisen sektorin talous

3. Työllisyys

• Yksityisen sektorin talous:

Vaikutus Yksityinensektorikokeekasvuaalkaenrakentamisvaiheenaikana. Rakentamisvaihelisäätyöllisyyttäväliaikaisesti.Rakentamisvaiheen aikaisiin talousvaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Toimintavaiheen aikana taloudellinen vaikutus on merkittävä. Lopettamisvaiheen aikana taloudellinen vaikutus vähitellen lakkaa. Kaivoksen taloudellista vaikutusta pidetään hankkeena, missä taas matkailua ja muita elinkeinosektoreita voidaan pitää pysyvämpinä.

Rakentamisvaiheen aikana suurin vaikutus yksityiselle sektorille on uusien työntekijöiden sisään virtauksen aikaansaama ostovoiman kasvu. Muita paikallisia hankintoja tullaan myös tekemään rakentamisvaiheessa (laitteet ja palvelut). Majoitusala (matkailu) kokee kysynnän kasvun. Rakentamisvaiheen aikana eiole tarpeen rakentaa tilapäisiä majoitustiloja työntekijöille koska Ylläksen matkailukeskuksessa on runsaasti majoitustilaa. Jotkut majoituksen tarjoajat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia rakentamisvaiheelle.

Merkittävä tulovaikutus alkaa rakentamisvaiheen aikana kun kaivosyhtiö ja aliurakoitsijat lisäävät paikallisia hankintoja ja työllistävät paikallisia ihmisiä. Kerrannaisvaikutukset alkavat kasvaa rakentamisvaiheen aikana koska sekä tilapäiset että vakituiset työntekijät kuluttavat paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa.

Vakituisten työntekijöiden perhekoot saattavat kasvaa toimintavuosien aikana. Asuntotutkimukseen (Pöyry 2008) perustuen monet mahdolliset työntekijät muuttavat Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle yksittäisinä ihmisinä tai kahden hengen talouksina. Koska kerrannaisvaikutus luo Kolarin Kittilän ja Muonion alueella uusia työpaikkoja, on ennakoitu että puolisot työllistyvät joko kaivostoimintaan liittyviin ammatteihin tai muille sektoreille.

Kaivostoiminnan aikaansaama lisääntynyt tulo on huomattava koko seudulle lisääntyneen työllisyyden ja suhteellisen korkean tulotason vuoksi. Epäsuora taloudellinen vaikutus voidaan nähdä koko yhteisössä. Kerrannaisvaikutus on suurin toimintavaiheen aikana.

Kaivosteollisuuden lisääntynyt taloudellinen tulo lisää uusien yritysten perustamista alueella. Koska kaivosteollisuus avaa uusia yhteyksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa, alueen olemassa olevat ja uudet yritykset hyötyvät kaivosyhtiön verkostosta. Hannukaisen kaivos parantaa osittain myös liikenne- ja rahti-

infrastruktuuria.Kaivostoiminnanulkopuolellatoimivatyrityksetvoivathyödyntää parantuvaa infrastruktuuria.

Jotkut paikalliset tai maakunnallisesti toimivat yritykset integroituvat kaivosyrityksen kanssa toimittaen palveluita jotka ovat tarpeen kaivosprosesseissa. (Lähde: Kolarin kunta ja Kolarin yrittäjät ry).

Kasvavamääräpysyviätyöntekijöitänostaakunnallisenpalvelusektorinkäyttöä. Pysyvät työntekijät rakentavat todennäköisesti omat talonsa toimintavuosien aikana, koska he ovat epätodennäköisiä luottamaan ainoastaan julkiseenvuokra-asunto tuotantoon. Paikallinen rakentaminen lisää paikallisten ostosten määrää.

Lisääntyneellä ostovoimalla on positiivisia vaikutuksia ravintoloille, kaupoille ja muille palvelusektoreille vuoden ympäri jatkuvan kysynnän takia. Nykyisin osa matkailusta elävistä ravintoloista on auki 5 – 7 kuukautta vuodessa. Tulevaisuudessa kysyntä on tasaisempi ympäri vuoden.

Lopettamisvaiheen aikana suorat tulovaikutukset kaivoksesta romahtavat. Jotkut epäsuoristavaikutuksista jää jäljelle, mutta suurin osa epäsuorista tuloista vähenee. Yleinen ostovolyymi seudulla vähenee. Koska elinkeinorakenne on kehittynyt monipuoliseksi toimintavaiheen aikana, Yleinen tulotaso säilyy vertailukelpoisena toisiin alueisiin verrattuna.

Lieventäminen

Lieventämistoimet tässä vaiheessa ovat suurelta osin kunnallisten viranomaisten ja opetuslaitosten vastuulla. Kun toiminnot ovat vielä käynnissä, jotain sopeutumisvalmennusta uusien liiketoiminta ideoiden luomiseksi ja teollisten taitojen hyödyntämiseksi voitaisi aloittaa. On tärkeää ylläpitää matkailualan määrät ja tärkeys läpikaivoksen elinkaaren ja ylläpitää matkailijoiden mielenkiintoa aluetta kohtaan. Elinvoimainen matkailuala tasoittaa ja tasapainottaa elinkeinorakenteen muutoksia.

Jäännösvaikutukset

Sulkemisenjälkeen kaivoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset lakkaavat. Toisaalta alueella on mahdollisuus kehittää muita aloja vakiinnuttaakseen talouden muutoksia. Odotettavissa on paljon yritysten lopettamisia elleivät yritykset sopeudu ajoissa kassavirtojen voimakkaaseen muutokseen sulkemisvaiheen aikana. Sulkemisvaiheen aikana pätevien työntekijöiden tarjonta lisääntyy. Koulutettu työvoima voi olla kilpailuvaltti muille aloille, mm. matkailuala voi hyödyntää työvoimakapasiteettia.

Alueenulkopuoleltamuuttaneidenentistenkaivostyöntekijöidenosittaisen poismuuton seurauksena, paikallinen talous kokee kotitalouksien ostojen pudotuksen.

• Julkisen talouden sektori:

Vaikutus Julkisensektorintaloudenvaihteluttapahtuvathitaamminkuinmuutokset yksityisellä sektorilla. Syy hitaampaan muutokseen on riippuvuus verotulojen vakaasta ja tasapainotetusta luonteesta. Toisaalta verotulot ovat suoraan riippuvaisia uusien ja pysyvien työntekijöiden asettumisesta.

Rakentamisvaiheen aikana julkisen talouden taloudellinen vaikutus ei muutu yhtä nopeasti kuin rakentaminen etenee. Julkinen sektori säätelee palvelutarjontansa kaivoshankkeen etenemisen aikana. Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien näkökulmasta tärkein tavoite on tehdä tilapäisten työntekijöiden elinolosuhteet mahdollisimman houkutteleviksi saadakseen uusia pysyviä asukkaita kuntiin.

Osa rakennustyötekijöistä työskentelee urakoitsijoille. Tilapäiset työntekijät voivat matkustaa muualta Suomesta tai jopa toisista maista. Osa rakennustyöntekijöistä palkataan alueellisesti mikä parantaa työllisyyden tasoa Kolarin, Kittilän ja Muonion alueilla sekä Pajalassa. Kaukaa matkustavat rakennustyöntekijät maksavat verot heidän kotikuntiinsa.

Kolarin, Kittilän ja Muonion julkisen talouden nykyinen tila on kohtuullisen vakaa. Rakentamisvaiheella ei ole kovin merkittäväämuutosta julkiseen talouteen rakentamisen lyhyen keston takia.

Toimintavaiheessa Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien täytyy lisätä mahdollisuuksia myydä tontteja asuntotuotantoon kasvavalle määrälle asukkaita. Kunnat ovat alkaneet valmistella laillisesti sitovia yleiskaavoja sekä infrastruktuuria.

Kaivoshanke parantaa taloudellista tilannetta Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnissa, kasvu tapahtuu kuitenkin niin että kunnat pystyvät mukautumaan muutoksiin.

Kunnallinen velka henkeä kohti voi hetkellisesti nousta kunnallisiin laitoksiin ja infrastruktuuriin investoinnin takia. Suurin osa investoinneista maksetaan takaisin kaivoksen elinaikana verotulojen ja käyttäjämaksujen kautta. Kun sijoituksia

kunnallislaitoksiintehdään,saattaaollahaasteellistaperustellasijoitussummaa kunnan hallitusten valituille jäsenille. Julkisen talouden rakenteelliset muutokset tapahtuvat kohtuullisen hitaasti verrattuna yksityiseen sektoriin.

Kasvava joukko työllistyneitä asukkaita tulee lisäämään verotuloja. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat kuitenkin joutuvat tarjoamaan palveluita kasvavalle väestölle. Seudun vetovoimaisuus ja työntekijöiden asuinolosuhteet ovat elintärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle. Osa palveluista rahoitetaan kunnallisilla verotuloilla ja osa käyttöön perustuvilla maksuilla.

Lieventäminen

Julkiselle taloudelle on erittäin tärkeää tukea ja kannustaa monipuolisen liikeelämän sektorin kehittämistä kaivoksen olemassaolon aikana samalla kun erilaiset yritykset kehittävät tukipilareita taloudellisen kehityksen ylläpitämiseksi.

Jäännösvaikutukset

Kunnallisverotulojen taso vähenee. Julkisten palveluiden kuten koulujen ja päiväkotien tarve vähenee. Julkisen sektorin täytyy suorittaa riittävät toimenpiteet taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi kysyntätekijöiden kanssa. Julkisen talouden muutokset eivät tapahdu yhtä nopeasti kuin yksityisen sektorin. Negatiivisten taloudellisten vaikutusten viive riippuu valtion korvauksista ja kuntien valtion tukien maksujen ajoituksesta

• Työllisyys:

Vaikutus Rakentamisvaihe lisää työllisyyttä. Tässä vaiheessa osa työllisyydestä on väliaikaista. Toimintavaihe aiheuttaa merkittävää pysyvää työllisyyttä ja lisää työllistymisen kerrannaisvaikutuksia yhteisössä. Lopettamisvaiheessa työllisyys vähenee.

Rakentamisvaihe ei luo suuria muutoksia työllistymisessä. Jotkut paikalliset yritykset saattavat aliurakoida pääurakoitsijaa (kuljetus, LVI, palvelut, kunnossapito, jne.) Osa paikallisesta työvoimasta voidaan palkata. Mahdollisesti tulee olemaan jotain takaisin muuttoa parantuneiden työllistymisnäkymien takia, mikä voisi hieman tasoittaa väestön rakennetta.

Työllisyys nousee merkittävästi Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien alueella toimintojen ensimmäisten vuosien aikana. Uusia työtekijöitä palkataan toimintavaiheen alkaessa. Kiihdytysvaiheen jälkeen pysyvän henkilöstön määrä pysyy suhteellisen vakaana. Työttömyysaste alueella pienenee merkittävästi toimintavaiheen aikana.

Toimintavaiheenaikanasuoratyöllistyminenonnoin350-400työpaikkaa.Tämän hetkinen työllistyneiden ihmisten määrä Kolarissa on noin 1500. Siten korotus on merkittävä.

Toimintavaiheen aikainen taloudellinen toiminta laajentaa todennäköisesti erilaisten elinkeinojen ja yrityksien kirjoa.

Northland Resourcesin tavoite on palkata niin paljon kuin mahdollista alueellisesti, olettaen että alueen ihmisillä on riittävät ammattitaidot. Northland Resources saattaa joutua palkkaamaan ihmisiä alueen ulkopuolelta. Northland Resourcesin osallistuminen paikalliseen väestöön keskittyvän ammattitaito apasiteetin kehittämiseen saattaa vaatia harkintaa tulevaisuudessa.

Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnat ja kehitysorganisaatiot yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa myötävaikuttavat toimivan aliurakoitsijaverkoston luomiseen. Toimintavaiheen aikana tulee uusia yrityksiä joko alueellisesti toimivien yritysten tai valtakunnallisten yritysten perustamien haarakonttorien toimesta.

Lieventäminen

Monipuolinen elinkeinorakenne auttaa yhteisöä sopeutumaan taloudellisiin muutoksiin jo toimintavaiheen aikana mutta varsinkin kuin valmistaudutaan sulkemisvaiheeseen.

Jäännösvaikutukset

Jotkut kaivoksen pysyvistä työntekijöistä jää Kolarin, Kittilän ja Muonion alueelle jopa kaivoksen lopettamisen jälkeen. Jos jotkut entisistä kaivostyöläisistä jäisi eläkkeelle, olisi heillä silti vielä kohtuulliset eläketulot ja he pystyvät jatkamaan entistä kulutustaan. Osa alueelle jäävistä työntekijöistä voi jäädä työttömiksi, siten heidän elintasonsa olisi matalampi. Sopeutumisen ja lieventämistoimien kautta osa työntekijöistä todennäköisesti hankkii lisäkoulutusta toisiin ammatteihin.

Kaivostyöntekijät jotka pystyvät ja ovat halukkaita muuttamaan varmistaakseen työpaikan KKM:n alueen ulkopuolelta muuttaisivat pois alueelta sulkemisvaiheessa. Paikallisen talouden odotetaan parantuneen lähtötasosta, joten talous tulee olemaan kykenevämpi sopeutumaan äkillisiin muutoksiin. Rakentamis- ja toimintavaiheille kuvattujen etujen odotetaan pienentyvän japalaavan lähtötason arvoihin, vaikkakin taidot ja opetus ovat lähtötasoa parempia.

Koska Lapissa on useita samanaikaisia kaivoshankkeita, on todennäköistä että kaivosammattilaiset työllistetään toisen yhtiön toimesta.

Lieventääkseenkaikkinegatiivisetvaikutuksetlopetusvaiheessa,Northlandinon keskusteltava kunnallisten ja maakunnallisten hallintojen ja viranomaisten kanssa.

Tämänkeskusteluntavoitetulisiolla:varmistaakehittyneidenyksilöiden hyödyntäminen, yhteiskunnallisen ja infrastruktuurin pääomien hyödyntämisen tavat; olemassa olevien mahdollisuuksien maksimointi; ja taloudellisen supistumisen välttäminen hankkeen sulkeutuessa.

Hankkeen erilaiset tekniset toteuttamisvaihtoehdot eivät luo merkittävää eroa sosiaalisten vaikutusten suhteen.

YHTEENVETO

Rakentamisvaiheen aikana kunnallispalveluiden käyttö on kohtuullisen alhaistakoskasuurinosarakennustyöntekijöistäoleskeleealueella väliaikaisesti. Suurin kysyntä kunnallispalveluille tulee olemaan toimintavaiheen aikana kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Koska suurinosatoimintavaiheentyöntekijöistäonpysyviätyöntekijöitä,on kunnallispalveluiden tarve tasaista ympäri vuoden. Työntekijöiden lisäksi kunnallispalveluiden tarve johtuu työntekijöiden perheistä. Lopettamisvaiheessakunnallispalveluidentarvemuuttuujavähenee.

Asuntojen ja majoituspalveluiden riittävä tarjonta tulee olemaan haastava tehtävä kunnille. Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnilla on ollut aikaa valmistautua maankäytön suunnittelu ja asuntotuotantomahdollisuuksien suunnitteluun Hannukaisen tähänastisen hankkeen aikana.

Kolarin ja Muonion kunnissa ja jossain määrin Kittilässä kunnallispalvelut onaikaisemmintuotettusuuremmalleväestömäärälle.Kunnallispalveluille ei välttämättä ole tarvetta rakentaa tiloja, mutta henkilöstöresursseja täytyy vahvistaa. Siten kunnallispalveluilla on kohtuulliset kyvyt sopeutua kasvavaankysyntään.

Koneiden kuljettamiseen ja materiaalilogistiikkaan liittyvä liikenne alkaa rakentamisvaiheenaikanajatkuentoimintavaiheessa.Raskaiden ajoneuvojen kuljetusten kasvu on huomattavaa ja se saattaa aiheuttaa liikenneonnettomuuden riskin kasvamista. Raskaan liikenteen kasvu vaikuttaatieliikenteeseenläpivuoden. Kolarin,KittilänjaMuonionalueella ihmiset ovat nykyisin tottuneet vain kausittaisiin liikenteen lisäyksiin.

5.3.4 VAIKUTUSTENEROT VAIHTOEHDOISSA1b ja4

5.4 Kolarin,KittilänjaMuonionkunnallispalvelut

TIETOLAATIKKO

Terveys-, kunnallis- ja sosiaalipalveluiden arvioinnissa, paikallisliikenne sekä asunnot ja majoitus käsitetään tärkeimmiksi kunnallispalveluiksi Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella.

Terveyspalvelut Kolarissa ja Kittilässä on vähemmän terveydenhuollon työntekijöitä kymmentätuhatta asukasta kohti verrattuna maan keskiarvoon, viitaten että terveyspalveluita olisi järkevää lisätä hankkeeseen liittyvien uusien asukkaiden takia. Kolarin terveyskeskus tekee yhteistyötä Kittilän ja Muonion kuntien kanssa;jokainenkuntajakaapäivystyspalvelun.Lähinsairaala sijaitsee 150 kilometrin päässä Rovaniemellä.Kolarissa on kaksi yksityistäterveysklinikkaa.

Terveyspalveluiden tuottaminen pysyy terveydenhuoltolain (2010)jaSuomenkuntalain(1995)mukaan(paikallisen) hallinnon velvollisuutena. Terveydenhuolto on liberalisoitu ja on olemassayksityisiäpalveluntarjoajia.Kolarissaonneljälääkäriä, mukaan lukien yksi opiskelija (Ramboll/Pöyry sosiaalistaloudellisetlähtötasot,2011)noin3850asukkaalle.

Asunnot ja majoitus

AsuntotilanneKolari,KittiläjaMuonioalueellaonkohtuullisen hyvä. Joitain asuntoja on vuokrattavana. Ylläksen matkailukeskuksenalueellalöytyypaljontilapäistä majoituskapasiteettiä. Kolarin ja Kittilän kunnissa on edellytyksiä jasaatavillaoleviaalueitauusillemaankäyttösuunnitelmille, yleiskaavoille ja infrastruktuurin rakentamiselle. Kittilässä ja erityisesti Pajalassa on pula vapaista vuokra-asunnoista. Pajalan kunta ei reagoinut tarpeeksi nopeasti asuntotarpeen äkilliseen kasvuun. Kittilässä kysynnän aiheuttaa matkailualan kehittäminen ja Kittilän kultakaivoksen työntekijöiden asumistarpeet.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluihin sisältyvät koulut, päiväkotipalvelut, lasten- ja äitiysneuvolat; alueelliset valtion viranomaispalvelut (verotoimisto, maistraatti, KELA, poliisi, jne.).

Kunnallispalvelut

Kunnallispalvelut ovat nykyisin sopeutuneet alueelliseen

kysyntään.Terveys-japäivystyspalveluissaonsuurempitarjonta kuin samankokoisissa kunnissa muualla Suomessa. Lääkintä- ja päivystyspalveluiden tarjontataso johtuu matkailun vaikutuksesta kokoKolarin,KittilänjaMuonionalueella.

Rakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1. Terveyspalvelut

2. Asunnot ja majoitus

3. Sosiaalipalvelut

4. Kunnallispalvelut

5.4.1 VAIHTOEHTOJEN1aja 1c VAIKUTUKSET

Toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Terveyspalvelut

2. Asunnot ja majoitus

3. Sosiaalipalvelut

4. Kunnallispalvelut

• Terveyspalvelut:

Vaikutus Julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden lisääntynyt kysyntä Kolarin kunnassa sekä koko Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella.

Ennen hanketta terveyspalvelut on optimoitu nykyiselle 3850 ihmisen väestölle. Hankkeen toteuttamisen jälkeen odotetaan terveyspalveluiden käyttäjien maksimimäärän nousevan jos 80 %, tai 2520 suoraa ja epäsuoraa työntekijää ja heidän perheenjäsentään asuu Kolarissa (Laasanen 2010). Käytännössä tämä kaksinkertaistaa terveyspalveluita haluavien käyttäjien määrän Kolarissa lähtötasoon verrattuna. Näin ollen terveydenhuoltoammattilaisten määrä henkeä kohden vähenee, lisäten odotusaikoja ja vähentäen pääsyä terveyspalveluihin.

On odotettavissa että osa työntekijöistä ja perheistä ei asu Kolarissa, ja saattavat joko matkustaa muualta tai asua naapurikunnissa. Joka tapauksessa väestönkasvu rasittaa alueellista terveydenhuoltoa.

Yksityisten terveyspalveluiden tarve lisääntyy toimintavaiheenaikana. Lisääntynyt tarve johtuu työntekijöiden perheiden tarpeista sekä muuttaneiden ihmisten tarpeista. Työterveyshuolto järjestetään kaivosyhtiön taholta. Julkisen sektorin terveydenhuollon on yleisesti hankalaa houkutella lääkäreitä työskentelemään terveyskeskuksissa. Vaikeudet ovat tyypillisiä syrjäisillä alueilla sijaitsevissa pienissä kunnissa. Koska kaivosyhtiö järjestää työterveyshuollon, julkisen sektorin terveydenhuolto ei tule vaikuttumaan merkittävästi. Viime vuosien aikana terveyspalveluiden tarve on ollut matkailusta johtuen korkeampi talvikaudella. Tämän takia terveyspalvelut ovat jokseenkin sopeutuneet kysynnän vaihteluihin.

Terveyspalvelut paikkakunnalla ovat saavuttaneet korkeimman tason vuosien/ vuosikymmenien toiminnan aikana. Terveyspalveluidenkysyntä heikkenee paikkakunnalta pois muuttamisen seurauksena. Alueelle jääneet työntekijät

käyttävätenemmänjulkisiaterveyspalveluitakoskatyöterveyspalveluidentarjonta häviää asteittain. Terveysvaikutusten seuranta jatkuu ja seuranta tuottaa tietoa terveyspalveluiden säätämiseksi sopivalle tasolle kunnissa.

Lieventäminen

Northlandilla on rajoittuneet mahdollisuudet lieventää odotettua kysyntää julkisille terveyspalveluille koska se on julkinen oikeus. Northland järjestää työterveyshuollon työntekijöilleen vaikka se todennäköisesti on rajoittunut työhön liittyviin terveyskysymyksiin ja sairauksiin eikä ole saatavilla työntekijöiden perheille tai yleisölle. Tämä tulee vähentämään tarvetta julkisille palveluille kun työntekijät käyttävät Northlandin työterveyshuoltoa.

Northlandin tärkein lieventämisstrategia sisältää konsultaation Kolarin ja muiden kuntien, kuten Muonion ja Kittilän kanssa, varmistaakseen heidän ymmärtävän kunnallisten terveyspalveluiden todennäköisen kysynnän kasvun.

Työterveyshuollon palvelut tasoittavat julkisiin terveyspalveluihin kohdistuvaa kysyntää. Julkinen ja yksityinen terveydenhuolto voisi yhdistää joitain palveluita tai resursseja yhteisen edun vuoksi. Joka tapauksessa kunnilla ja maakunnallisella terveydenhuolto organisaatioilla on päävastuu asukkaiden ja vierailijoiden terveydenhuollosta.

Jäännösvaikutukset

Olettaen että kunnat lisäävät terveydenhuollon tarjontaa vastaamaan kaivostoiminnasta aiheutuvan pysyvien asukkaiden oletetun kasvun, kaivoksen sulkemisen jälkeen tulee olemaan terveyspalveluiden ylitarjontaa henkilöä kohden. Onepätodennäköistä että kunta ylläpitää tätä ja siten on odotettavissa että kunnallisten terveyspalveluiden tarjoaminen palautuu samanlaiseksi henkeä kohti kuin ennen hankkeen aloittamista.

• Asunnot ja majoitus:

Vaikutus Asuntojen ja majoituspalveluiden lisääntynyt kysyntä Kolarin kunnassa sekä koko Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella.

Asuntotuotannon ja majoituspalveluiden vaikutuksetrakentamisvaiheessa eivät ole kovin merkittäviä. Merkityksen on arvioitu oleva pieni haitta aikaansaaden:

• pidemmät odotusajat vuokra-asumiselle

• vuokrien ja ostohintojen nousupaineet

• vuokrattavien tai ostettavien kiinteistöjen saatavuuden väheneminen

Rakentamisvaiheessatyöntekijätovatosaksipaikallisiajaosaksityöntekijöitä väliaikaisilla komennuksilla. Asuntojen ja majoituspalveluiden tarve kasvaa pääasiassa toimintavaiheessa ihmisten muuttaessa alueelle pysyvästi.

Ei ole varsinaisesti tarpeellista rakentaa väliaikaisia asumuksia työntekijöille rakentamisvaiheen aikana koska Ylläksen matkailukeskuksessa on suuri majoituskapasiteetti. Jotkut majoituksen tarjoajat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia rakentamisvaiheelle. Kolarin kunnalla on paljon tontteja tarjolla Ylläsjärvellä, Äkäslompolossa sekä kunnan keskustassa.

Kunnat ovat melko hyvin valmistautuneita rakennustonttien tarpeen kasvuun toimintavaiheessa. Kadut, vesi- ja jätevesi-infrastruktuuri ovat osittain olemassa, jotain infrastruktuuria on osittain valmiina perustettavaksi. Vuokra-asunnoista tulee olemaan hetkellinen pula. Toimintavaiheen aikana rakennettavissa asunnoissa tulisi ottaa huomioon monikäyttöisyys talojen suunnittelussa, sijoittamisessa sekä rakentamisessa. Kaivoksen lopettamisen jälkeen pysyvät asunnot saattavat päätyä majoituskapasiteetiksi vapaa-ajan mökeille tai vuokrattavaksi matkailukäyttöön.

Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien ja niiden verotulojen näkökulmasta on tärkein tavoite on tehdä väliaikaisten työntekijöiden asumisolosuhteet mahdollisimman houkutteleviksi saadakseen kuntiin uusia pysyviä asukkaita.

Lieventäminen

Vuokra-asuntoja ei pysty rakentamaan pelkästään paikallisten kuntien rahoituksella, vaan tarvitaan valtion tukia. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksiä tai yksityisiä alkuinvestointeja suositellaan. Northland Resourcesin ei tarvitse kantaa vastuuta asuntotuotannosta tai majoituspalveluista pitkällä aikavälillä mutta kun kaivostyöläisten virta kasvaa julkinen hallintomekanismi ei ole tarpeeksi joustava aloittamaan talojen rakentamista työntekijöiden tarvitsemassa tahdissa.

Jäännösvaikutukset

Pysyvä asuntokapasiteetti saattaa jäädä tyhjilleen ellei kapasiteettia voida hyödyntää matkailualalla. Kaivostyöläiset päättävät itsenäisesti mihin rakentavat talonsa / monikäyttöloma-asuntonsa.Markkina-arvo tulee olemaan ratkaiseva tekijä. Vuokra-asuntojen kysyntä riippuu sijainnista ja sen hetkisestä viehättävyysarvosta lopettamisvaiheessa.

• Sosiaalipalvelut: Vaikutus Lisääntynyt tarve sosiaalipalveluille Kolarin kunnassa sekä koko Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Lisääntynyt kysyntä johtuu väestön lisäyksestä eikaivostyöläisistä väestöryhmänä.

Rakentamisvaiheen aikana tulee pieniä muutoksia sosiaalipalveluihin. Yleisesti Suomessa on helpompaa palkata ammattilaisia sosiaalipalveluiden sektorille työskentelemään mm. kouluissa, päiväkodissa ja äitiysneuvoloissa kuin ammattilaisia terveyspalveluihin. Suomen syrjäseuduilla on haastavaa palkata tarpeellista määrää lääkäreitä palveluiden järjestämiseksi. Tämän vuoksi ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen on vähemmän herkkää sosiaalipalveluissa kuin terveydenhuoltopalveluissa.

Toimintavaiheen aikana lisääntynyt kysyntä johtuu kuntaan muuttavista perheistä. Kunnallisille sosiaalipalveluille, koulut, päivähoitopalvelut, lasten- ja äitiysneuvolat, tulee olemaan lisääntynyttä kysyntää; maakunnalliset valtion viranomaispalvelut (verotoimisto, maistraatti, KELA, poliisi, jne.). Toimintavaiheen alussa tulee olemaan kysyntäshokki, joka alentaa kunnallispalveluiden sopeutumiskykyä sulattaa ylimääräinen kysyntä.

Kaikkien julkisten sosiaalipalvelutoimistojen ei tarvitse sijaita alueella koska monet tavallisista toimistoihin tehdyistä käynneistä ohjataan käyttämään verkko-pohjaisia palveluita.

Lieventäminen

Northlandilla on rajoitetut mahdollisuudet lieventää odotettua kysyntää kuntien järjestämille sosiaalipalveluille. Northlandin tärkein lieventämisstrategia sisältää konsultaation Kolarin ja muiden kuntien, kuten Muonion ja Kittilän kanssa, varmistaakseen heidän ymmärtävän kunnallisten sosiaalipalveluiden todennäköisen kysynnän kasvun.

Jäännösvaikutukset

Alueelle jäävät työntekijät saatavat aiheuttaa sosiaaliturvan kysynnän lisäyksen.

Jäävät ihmiset voivat päätyä suuren luokan sosiaalistaloudellisiin haasteisiin.

• Kunnallispalvelut:

Vaikutus Sosiaalipalveluiden lisääntynyt tarve Kolarin kunnassa sekä koko Kolarin, Kittilän ja Muonion alueella. Lisääntynyt kysyntä johtuu väestön lisäyksestä alueella. Uusien asukkaiden virta heidän aktiivisimmassa elämänvaiheessa lisää kirjastojen, koulujen, kulttuuripalveluiden ja urheilutoimintojen kysyntää.

Kunnallispalvelutsisältäväturheilutilat,kirjaston,paikallisetkadut,vedenja jäteveden, demokraattisen kunnallishallinnon, päivystyspalvelut, jne. Joillain kunnallispalveluilla kuten vesilaitoksella on enemmän kapasiteettia kuin väestömäärä edellyttäisi. Syy ylimääräiselle kapasiteetille on vierailijoiden määrä joka ajoittain kuormittaa kapasiteettia. Kunnallispalveluiden tarve ei nouse merkittävästi rakentamisvaiheessa. Päivystyspalveluiden kapasiteetti on korkeammalla tasolla kuin samankokoisissa kunnissa yleensä matkailusta johtuvan kysynnän takia.

Suurin syy suuren luokan vaikutukseen kunnallispalveluille toimintavaiheen aikana on väestömäärän nopea kasvu ja muuttavien työikäisten ihmisten määrä. Kunnallispalveluiden käyttäjien määrän nopea kasvu vaatii sekä rakenteellisia muutoksia että operatiivisia toimenpiteitä ensimmäisten kaivostoimintavuosien aikana. Kunnallispalveluiden sopeutumisjakso vaatii taloudellisia resursseja kuin myös etukäteissuunnittelukapasiteettia.

Lieventäminen

Northlandilla on rajoitetut mahdollisuudet lieventää odotettua kysyntää kuntien järjestämille kunnallispalveluille. Northlandin tärkein lieventämisstrategia sisältää konsultaation Kolarin ja muiden kuntien, kuten Muonion ja Kittilän kanssa, varmistaakseen heidän ymmärtävän kunnallisten sosiaalipalveluiden todennäköisen kysynnän kasvun

Jäännösvaikutukset

Kunnallispalveluiden taso sopeutetaan kohtaamaan kaivoksen lopettamisvaiheen jälkeinen kysyntä.

5.4.2 VAIKUTUSTENEROT VAIHTOEHDOISSA1b ja4

Hankkeenerilaisetteknisettoteuttamisvaihtoehdot eivät luo merkittävää eroa sosiaalisten vaikutusten suhteen.

5.5 Kolarin,KittilänjaMuonionyhteisöt

YHTEENVETO

Voimakkaimmatmuutoksetväestörakenteessatapahtuvat toimintavaiheenaikanavakituistentyöntekijöiden asettuessaalueelleperheineen.Väestönrakennemuuttuupainottuneestaenemmäntasapainoiseen rakenteeseen. Sulkemisvaiheessa väestönrakenne saattaa palata rakenteeseen jossa vanhukset hallitsevat ikäjakaumaa poismuuton seurauksena.

Muuttoliike lisää epäsosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuutta. Paikallinen koheesio laskee hieman saapuvan muuttoliikkeen aikana rakentamis- ja toimintavaiheessa.

Laitteiston kuljetukseen ja materiaalilogistiikkaan liittyvä liikenne alkaa rakentamisvaiheessa ja jatkuu toimintavaiheessa. Raskaiden ajoneuvojen kuljetusten kasvu on huomattava ja saattaa aiheuttaa liikenneonnettomuusriskin pahenemisen. Raskaan ajoneuvoliikenteen lisääntyminen vaikuttaa tieliikenteeseen läpi vuoden. KKM alueella ihmiset ovat tällä hetkellä tottuneita vain kausiluonteisiin liikenteen kasvuihin.

TIETOLAATIKKO

Sosiaalinen käyttäytyminen

Rikollisuus on alhaisempaa Kolarin kunnassa alueellisiin ja kansallisiin keskiarvoihin verrattuna. Alkoholinmyynti asukasta kohden Kolarin kunnassa on noin kaksinkertainen alueellisiin ja kansallisiin keskiarvoihin verrattuna, johtuen Ylläksen matkailukeskuksesta ja Ruotsista Kolariin alkoholin alhaisempia hintoja hyödyntämään matkustavista ihmisistä. Korkeammista alkoholin myyntimääristä huolimatta Kolarissa rattijuopumusten määrä on pienempi verrattuna Lapin alueen keskiarvoon. Päihtymyksestä säilöönotettujen ihmisten osuus on merkittävästi pienempi Kolarin kunnassa verrattuna alueellisiin ja kansallisiin keskiarvoihin, joka viittaa siihen että Kolarin kunnassa myyty alkoholi ei välttämättä johda korkeaan kulutustasoon ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen paikallisesti. Samoin huumeiden käyttö näyttäisi olevan vähäisempää kansalliseen keskiarvoon verrattuna.

Väestötiede

Kolarin kunnan ominaispiirre on ikääntyvä väestö, vaikka väestökadon kehitys on vähäisempi kuin muissa Lapin kunnissa.NuortenosuusväestöstäonvähenemässäKolarissajanaapurikunnissa,koskanuoretihmiset muuttavattyönjakoulutuksenperässäsuurempiinkaupunkeihin.Kittilänkuntaosoittaaväestönkehityksen suunnanolevanmyönteistämatkailunjakaivostoiminnaninvestointienjohdosta.Viimevuosina,erityisesti ÄkäslompolonjaYlläsjärvenkylissäKolarinkunnassa,ikärakenneonkuitenkinnuorentunutkasvavanmatkailun tarjoamien työmahdollisuuksien johdosta.

Paikallinen liikenne

Paikallinen työmatkaliikenne perustuu käytännössä yksityisautojen käyttöön. Myös joitain sisäisiä bussilinjoja ajetaan KKM:n yhteisöissä, joita käyttää pääasiassa koululaiset. Sisäiset bussilinjat ovat osittain valtion ja kuntien tukemia. Matkailijoiden aiheuttamasta kysynnästä johtuen KKM:n alueella paikallista liikennettä täydentää toimiva taksiverkosto.

5.5.1 VAIHTOEHTOJEN1aja1cVAIKUTUKSET

VAIKUTUSKOHTEET

1.Sosiaalinenkäyttäytyminen

2.Väestötiede

3. Liikenne

VAIKUTUSKOHTEET

1.Sosiaalinenkäyttäytyminen

2.Väestötiede

3. Liikenne

• Sosiaalinen käyttäytyminen:

Vaikutus Vaikutuksia sosiaaliseen koheesioon ja sosiaaliseen käyttäytymiseen (päihteiden käyttöjne.)

Paikallinen vaikutus koetaan rakentamisvaiheessa. Paikallinen yhteisö on suhteellisen tasapainoinen ja vakaa sosiaalisen käyttäytymisen ja koheesion osalta.

Äkilliset muutokset sosiaaliseen ympäristöön ja koheesioon lisäävät vaikutuskohteiden herkkyyttä.

Muuttoliike lisää epäsosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuutta. Paikallinen koheesio laskee hieman saapuvasta muuttoliikkeestä johtuen rakentamis- ja toimintavaiheiden aikana.

Tällähetkellä KKM:n kunnat ovat kokeneet jonkin verran kausiluontoista ja pysyvää saapuvaa muuttoliikettä matkailualan työvoiman tarpeesta johtuen. Paikalliset asukkaat ovat tottuneet ulkopuolisten ihmisten läsnäoloon. Siksi kaivoksen perustamisen aiheuttama muuttoliike ei todennäköisesti aiheuta suuria ongelmia.

Toimintavaiheen aikana muuttoliike lisää epäsosiaalisen käytöksen mahdollisuutta. Paikallinen koheesio laskee. Päihteiden väärinkäyttö saattaa lisääntyä koska paikallisesti on olemassa enemmän ravintoloita asukasta kohden kuin tiheämmin

asutuillaalueilla.Päihteidenväärinkäyttöön,rikollisuudentasoonjaepäsosiaaliseen käyttäytymiseen on kohdistettava jatkuvaa seurantatutkimusta.

Paikalliset asukkaat ovat tottuneet ulkopuolisten ihmisten läsnäoloon. Siksi kaivoksen perustamisen aiheuttama muuttoliike ei todennäköisesti aiheuta suuria ongelmia. Tulokkaat integroituvat todennäköisesti hyvin yhteisön muiden asukkaiden kanssa.

Lieventäminen

Kaivosyhtiö ei ole sosiaalisen käyttäytymisen lieventämistoimenpiteissä johtavassa asemassa. Rakentamis- ja toimintavaiheen aikana on suositeltavaa että Northland ja kunnat eivät luo "vanhanaikaista" kaivoskylää. Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää että eri väestöryhmien sulauttaminen tapahtuu asutusta suunniteltaessa.

Jäännösvaikutukset

Kaivostoiminnan kukoistava aika päättyy. Sosiaalinen käyttäytyminen muuttuu koska kaivosta edeltäneitä sosiaalisia kuvioita ei ole enää jäljellä. Osa työntekijöistä poistuu alueelta. Matkailualalla on ratkaiseva rooli elinolosuhteiden tasapainottamisessa, estäen tai tasoittaen epäsosiaalista ilmiötä.

• Väestötiede:

Vaikutus Vaikutukset väestönrakenteeseen.

Vaikutus on vain paikallinen rakentamisvaiheen aikana. Vaikutukset väestörakenteeseen rakentamisvaiheessa on arvioitu pieneksi muilta alueilta matkustavien vuokratyöntekijöiden vuoksi.

Toimintavaiheen aikana väestörakenteen tekijät muuttuvat merkittävästi. Väestörakenne muuttuu painottuneesta tasapainoisemmaksi. Haavoittuvien ryhmien prosenttiosuus vähenee. Heterogeenisyys väestörakenteessa kasvaa. Nuoremmat ikäryhmät kasvavat usein. Sosiaalinen koheesio tuleeolemaan heikompi verrattuna nykytilanteeseen. Väestötieteellinen muutos tullaan kokemaan suurella alueella kattaen KKM:n ja Pajalan kunnat. Vaikutukset väestötieteeseen tulisi mitata kaivoksen elinkaaren aikana.

Jäännösvaikutukset

Alue palaisi vähitellen lähtötasolle. Osa työntekijöistä muuttaa pois alueelta ja osa työntekijöistä jää alueelle. Sulkemisvaiheessa väestönrakenteen painopiste voi palata vanhusten hallitsemaan ikärakenteeseen poismuuton seurauksena.

• Paikallinenliikenne:

Vaikutus Tieliikenteen ja rahdin lisääntynyt määrä. Vaikutukset liikenteen infrastruktuuriin (tiet, sillat, rautatiet, jne.)

Liikenne rakentamisvaiheessa on enimmäkseen kaivoksen materiaalikuljetuksiin liittyvää. Liikennetiheyden kasvu ei huomattavasti poikkea liikenteen vuosittaisesta keskimääräisestä virrasta. KKM:n alueella asukkaat ovat tottuneet suuren mittakaavan vaihteluihin vuoden eri kuukausina. Rautatien infrastruktuuria tullaan parantamaan rakentamisvaiheessa, mutta paikallisella yhteisöllä ei ole mitään panosta siihen. Suomen liikennevirasto on vastuussa tie- ja rataverkostosta Suomessa. Viimeistään rakentamisvaiheessa Suomen liikenneviraston on valmistauduttava mahdollisiin investointeihin liikenneverkoston parantamiseksi.

Laitteiston kuljetukseen ja materiaalilogistiikkaan liittyvä liikenne alkaa rakentamisvaiheessa ja liikenteen tiheys nousee. Liikenteen vaikutus katsotaan paikalliseksi koska kuljetustoiminnat ovat pääasiassa tiellä 940.

Raskaiden ajoneuvojen kuljetusten kasvu on huomattavaa ja saattaa aiheuttaa liikenneonnettomuusriskin pahenemisen. Raskaan ajoneuvoliikenteen lisääntyminen vaikuttaa tieliikenteeseen läpi vuoden. KKM:n alueella ihmiset ovat tällä hetkellä tottuneita vain kausiluonteisiin liikenteen kasvuihin.

Toimintavaiheen aikana vaikutukset paikallisiin teihin ovat suhteellisen korkeat tieliikenteen ja kuormien lisääntyneestä määrästä johtuen. Tieverkosto voi tulla haavoittuvaksi. Yhteisöllä on alhaiset resurssit nopeille parannuksille. Yhteisö voi reagoida kuljetustarpeiden jonkinlaiseen nousuun. Reaktiivisuus julkiseen työmatkaliikenteeseen on erittäin matala. Huonojen julkisen liikenteen olosuhteiden takia suurin osa kaivoksen työntekijöistä käyttää todennäköisesti omia autojaan päivittäisiin työmatkoihin. Työmatkaliikenne kasvattaa vuoden ympäri liikenteen tiheyttä Hannukaisen alueen läheisyydessä.

Materiaalikuljetukset kaivostoimintaa varten lisäävät tieliikenteen määrää verrattuna nykyiseen vuosittaiseen keskitasoon. Rautamalmi tullaan kuljettamaan kaivosalueelta putkistolla tai liukuhihnalla ja edelleen Rautuvaarasta rautateitse. Liikenneonnettomuudet kasvavat mutta onnettomuuksien suhteellinen määrä ei todennäköisesti kasva. Raskaan liikenteen kasvu vaikuttaa tieliikenteeseen läpi vuoden. KKM:n alueella ihmiset ovat tällä hetkellä tottuneet vainkausiluonteiseen liikenteen kasvuun. Työmatkaliikenne tapahtuu koko KKM:n alueella.

Lieventäminen

NR voisi perustaa lähiliikenteen bussiliikennejärjestelmän, jotta tarpeeton työmatkaliikenne yksityisautoilla saataisiin minimoitua. Suunnitelma yhteisestä lähiliikenteen bussipalvelusta voidaan tehdä vasta sen jälkeen kun on selvää, mihin suurin osa vakituisista asukkaista sijoittuu.

Jäännösvaikutukset

Kun kaivoshankkeen aiheuttamat vaikutukset paikalliseen liikenteeseen lakkaavat, liikennemäärät palaavat perustasolle.

5.5.2 VAIHTOEHTOJEN1b ja 4 VAIKUTUSTEN EROT

Erilaiset teknisten hankkeiden toteuttamisen vaihtoehdoista ei aiheudu merkittäviä eroja sosiaalisten vaikutusten osalta.

5.6 Matkailuala

YHTEENVETO

MatkailualaonollutKolari-Kittilä-Muonio-alueenkehittyvinelinkeinoala.Matkailualaonoletettavastiyksi niistäaloista,jotkakehittyvätkaivoshankkeenaikanajasenjälkeen.Matkailualatuleekokemaansekä välittömiä,ettävälillisiävaikutuksiaHannukaisenkaivoshankkeesta.Vaikutuksetjoitamatkailualatulee kohtaamaanovattodennäköisestipositiivisia,muttaonolemassavaaraettävaikutuksetovatnegatiivisia. Vaikutuksen suuruus matkailualaan ja matkailijoiden hahmottamaan kokonaiskuvaan Ylläksen matkailukeskuksesta on edelleen arvaamaton. Tulevien vaikutusten arviointi matkailuun vaatii jatkuvaa seurantaa ja jatkotoimia.

Mahdollinen positiivinen vaikutus on sesonkien vaikutusten vakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten käyttö tulee olemaan jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivokseen liittyvien vierailijoiden johdosta.

On olemassa vaara, että alueesta koettu imago erämaasta heikkenee kaivoksen kehityksestä. Koettu kuva on riippuvainen kaivostoiminnan avoimesta tiedosta vierailijoille. Kaivosalueen olemassaolosta tulisi olla tarpeeksi tietoa saatavilla. Mahdolliset kävijät voivat itse arvioida pitävätkö he kaivoksen toimintaa häiritsevänä vai ei. Ylläksen alueen positiivisen kuvan säilyttämiseksi Northland Resourcesin tulee suorittaa vastuullisiajaennakoiviamenettelyjäluonnonsuojeluajayritystenyhteiskunnallistavastuutakohtaan.

Mahdollisiavaikutuksiamatkailualanyrityksiinonvaikeaarvioidaennenkuinrakentaminentodellaalkaa. Vaaranaonettämatkailualankysyntävoilaskea.Toisaaltaonmahdollistaettämatkailualakehittyisimuiden asioiden pysyessä yhtäläisinä (ceteris paribus). Ylläksen matkailualan kehittämisstrategioissa on useita suuria kehityshankkeita joilla pyritään jatkuvaan kasvuun matkailualalla. On esimerkiksi kaksi suurta investointihanketta valmisteilla, joiden tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa kaupallisten majoitusten vuodepaikkojen määrä. Ylläksen matkailun suurimmat kehityshankkeet osoittavat että kansainvälisillä sijoittajilla on mahdollisesti kiinnostusta investoida Ylläksen alueen matkailukohteiden kehitykseen.

TIETOLAATIKKO

Matkailuala

Ylläs houkuttelee vuosittain kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Vuosittaisten rekisteröityjen yöpymisien määrä on noin 300 000. Rekisteröityjen yöpymisien lisäksi on suuri määrä rekisteröimättömiä yöpymisiä yksityisten omistamissa mökeissä. Alueella on useita satoja yksityisten omistamia mökkejä, jotka on rakennettu vuokrakäyttöön. Osaa niistä käyttää pääasiassa niiden omistajat. Ylläksen matkailukeskuksessa on useita keskusvaraamoja mökkien mainostamista ja vuokraamista varten. Suurin osa kaupallisista yöpymisistä Ylläksen alueella tapahtuu talvikuukausina.

Matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksen (Haaga-Perho 2008) mukaan matkailun suora tulo Kolarissa vuonna 2008 oli 64 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravintolatulot pitävät sisällään yli puolet matkailualan suorasta tulosta. Matkailun tulo asukasta kohden Kolarissa oli 16 630 euroavuonna2008.Vuonna2008Kolarissamatkailualatuotti1100henkilötyövuotta. Suurimmattyöllistäjätolivatmajoitus-jaravintolapalvelut.Kolmanneksisuurintyöllistävä matkailuunliittyväelinkeinoolivähittäiskauppa.

Matkailusta suoraan hyötyvät yritykset ovat ostaneet materiaaleja ja palveluita muilta yrityksiltä Kolarissa 30 miljoonan euron arvosta vuonna 2008. Matkailusta suoraan hyötyneet yritykset maksoivat työntekijöilleen palkkaa 33 miljoonan euron arvosta. Kolarin brutto verotulo oli 7 miljoonaa euroa. Kun vähennetään muualle kuin Kolariin rekisteröityneiden työntekijöiden ulosvirtaus, oli Kolarin kunnan suora verotulo 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Hahmotettu kuva

MatkailijoidentärkeimmätsyyttullaTunturi-lapinalueelleperustuvatluontoon:luonto, ympäristö,ulkoilma,aktiviteetit,laskettelutoimintajne.(Haaga-Perho2011).Ylläksenyleinen kuvaonetäinen,harvaanasuttualuemissäläheisyysluontoononyksitärkeimmistä vetovoimatekijöistä.Luontoonsuuntautumisesta huolimattavierailijatovattietoisiavaltavista rakennetuista alueista joissa on useita palveluita vierailijan hyvinvointiin. Useimmat matkailuaktiviteeteista perustuvat luontoon.

Kuva33.KäsitteellinenpiirrosnäkymästäYllästunturinhuipultahankealueelle,jossa kaivos on ollut toiminnassa 15 vuotta. Kuva perustuu rikastushiekka-altaan vaihtoehto 4:än. Kuva vastaa näkymää 50mm filmikameran objektin läpi, toisin sanoen kuvaa ei ole suurennettu. (Ramboll 2012).

Kuva.NäkymäYlläksenläntisenlaskettelurinteenhuipultakohtihankealuetta (Ramboll 2012). Kaareva, Lumen peittämä Niesan allas (vasen nuoli) ja vanha kaivostorni (oikea nuoli) ovat näkyvissä. Niesan allas on selkeästi nähtävissä ja tornin näkyvyys on epäselvä. Tämä kuva on suurennettu jotta torni olisi helpommin näkyvissä (Jacobs 2012).

5.6.1 VAIHTOEHTOJEN1aja 1c VAIKUTUKSET

Rakentamisvaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Hahmotettukuva

2. Matkailuala

Toimintavaihe

VAIKUTUSKOHTEET

1.Hahmotettukuva

2.Matkailuala

• Matkailuala:

Vaikutus Mielikuva vaikuttaa matkailualan menestykseen tulevaisuudessa. Matkailuala saattaa kokea sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia kaivoshankkeesta.

Mahdollinen myönteinen vaikutus on sesongin vaikutustenvakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta.

Vaikutus matkailualaan rakentamisvaiheessa riippuu täysin rakennustyöntekijöiden työhönottokäytännöstä. Jos työntekijät ovat alueelta, on taloudellinen hyöty matkailualalle pienempi kuin siinä tapauksessa että työntekijät tuodaan Lapin ulkopuolelta.

Rakentamisvaiheen aikana Ylläksen yleiset näkymät saattavat tilapäisesti muuttua rakennustöihin liittyväksi. Toisin sanoen rakentajat ovat näkyvissä, heidän haalareiden häiritessä lomakohteen kuvaa.

Muutokset maisemassa tapahtuvat pääosin rakentamisvaiheen aikana. Matkailijat ja vierailijat voivat kokea visuaalisia haittoja ohittaessaan kaivoksen rakennusalueen tiellä 940. Kaivos tulee olemaan kokonaan näkyvissä Ylläksen huipun joistain kohdista.

Vaikutukset riippuvat pääasiassa etäisyydestä kaivosalueesta. Pääasiallinen matkailuun käytetty alue on noin 10 km päässä kaivosalueesta. Matkailualan liikevaihto voi kokea lievää laskua, mutta ala tulee todennäköisesti toipumaan mahdollisesta imagon menetyksestä. Investointien arvot eivät todennäköisesti romahda.

Mahdollinenmyönteinenvaikutusonsesonginvaikutustenvakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta.

Koska yleinen taloudellinen toiminta KKM:n alueella kasvaa, on myös matkailun kasvu yhtä todennäköistä kuin muidenkin elinkeinojen. Kaivosinvestoinnit Pajalassa ja Kolarissa auttavat suuren mittakaavan liikenneinfrastruktuurin sijoituksissa. Esimerkiksi rautatie Kolariin saatetaan sähköistää ja lähellä olevat lentokentät Kittilässä ja Pajalassa tulevat kokemaan matkustajamäärän kasvua. Kasvava matkustajamäärä tukisi uusien reittien kannattavuutta.

Lieventäminen

Northland voi osallistua Ylläksen alueen yhteiseen viestintään ja markkinointitoimintaan yhteistyössä paikallisen matkailualan kanssa. Järjestelmällinen ja avoin viestintä median kanssa matkailuun liittyvistä kaivoksen vaikutuksista.

Jäännösvaikutukset

Entinen teollisuusalue voidaan hyödyntää uudenlaisiin virkistys- tai matkailutoimintoihin. Teollisuusalueen käyttö voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailualan yrityksille. Mahdollinen poismuutto voi vaikuttaa paikallisten matkailualan yritysten ja palveluiden talouteen. Jos matkailuala ei voi käyttää alueen asuinkapasiteettia, voi joitain ylikapasiteetti ongelmia esiintyä tilapäisesti.

Matkailualan elinvoimaisuus auttaa aluetaloutta sopeutumaan kaivoksen sulkemisen aiheuttamaan muutokseen. Jotkut aiemmista kaivostyöntekijät saattavat saada työpaikan palvelualalla tai matkailualalla. Perustettu liikenneverkko jää matkailualan yritysten ja asukkaiden hyödynnettäväksi.

• Mielikuva:

Vaikutus Mielikuva vaikuttaa matkailualan menestykseen tulevaisuudessa Matkailuala saattaa kokea sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kaivoshankkeesta

Mielikuvan hahmottaminen on yksittäinen ilmiö. Northland ja paikallinen matkailuala voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään alueen imagon ja siten vaikuttaa heidän käsitykseensä esittämällä tarkkoja tietoja. Tietoa tulisi olla tarpeeksi saatavilla kaivoksen perustamisesta ja käytöstä. Mahdolliset vaikutukset hahmotettuun mielikuvaan eivät tapahdu yhdessä yössä. Mahdolliset taloudelliset vaikutukset tai muutokset kysynnässä tapahtuvat viiveellä.

Olettaen, että ei tule odottamattomia vaikutuksia tai merkittävää negatiivista mediajulkisuutta, kuva luontoon liittyvästä matkailualueesta ei muutu merkittävästi. Negatiivisen mediajulkisuuden kumulatiivinen vaikutus saattaa manipuloida mahdollisten vierailijoiden ajattelua Ylläksen alueesta.

Kaivoksen aiheuttamat haitat eivät ole mahdollisia Äkäslompolon kylässä. Kaivosalueen ohittaminen autolla tai bussilla voi kuitenkin vaikuttaa koko alueesta saatuun kuvaan. Kaivos ei yleensä vaikuta Ylläsjärven kylän vierailijoihin ollenkaan.

Tapaustutkimuksen kyselyn (Uusitalo 2010) perusteella johtopäätös on, että mitä useammin vierailijat tulevat Ylläkselle, sitä tarkempi luonnos ympäröivästä alueesta voidaan piirtää. Toisin sanoen, satunnaiset vierailijat voivat tarkkailla näkymää ja eri palvelujen sijaintia jotka sijaitsevat juuri majoituksen läheisyydessä.

Taulukko 5. Ylläksen luontomatkailukohteiden käyttäjät heidän alueellisten käsityksiensä perusteella tapaustutkimuksessa (Uusitalo 2010).

Road mappers with ecosentric system at small scale

Survey mappers with ecosentric system at small scale

Survey mappers with fixed system at large scale

Survey mappers with abstract system at large scale

Personal factors

Focus froup Domestic touristsForeign tourists

Length of presence First timeFirst time

Domestic tourists or localsLocals

More than once or longLong

Mode of travel Independent or guidedGuided IndependentIndependent

Map factors

Scale Centre of villageVillageWider than villageWider than village

Structure ChainedMosaicMosaicLinked or patterned

Predominant elements Roads & buildings Roads & buildings or lakes Road & fells All

Number of elements10103040

Cultural vs. natural90 %90 %70 %50 %

Number of words5102030

Reality WeakRather WeakRather StrongStrong

Reference EgoEgoLocationLocation

Lieventäminen

Northland voi osallistua Ylläksen alueen yhteiseen viestintään ja markkinointitoimintaan yhteistyössä paikallisen matkailualan kanssa. Järjestelmällinen ja avoin viestintä median kanssa matkailuun liittyvistä kaivoksen vaikutuksista.

Mediaviestinnän lisäksi Northland voi tarjota joitain tarkkoja tietoja paikallisesti, esimerkiksi tienviitoissa tai tienvarsien opastauluissa.

Avoin ja rehellinen kommunikaatio kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa on tarpeen. Kommunikaation tulisi tuoda esiin läpinäkyvästi kaivoksen perustamisen myönteiset ja kielteiset tekijät. Jotta Ylläksen alueen positiivinen mielikuva säilyisi, Northland Resourcesin täytyy käyttää vastuullisia ja ennakoivia menetelmiä kohti luonnonsuojelua ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta.

Jäännösvaikutukset

Mielikuva paranee sulkemisvaiheen jälkeen, sillä teollisuusalue tullaan kunnostamaan. Kuva palaa takaisin lähtötasolle.

5.6.2 VAIKUTUSTENEROT VAIHTOEHDOISSA1b ja4

Eri hankevaihtoehtojen vaikutuksissa ei ole paljoa eroa. Hankevaihtoehdossa 4, osa teollisesta toiminnasta (rikastamo) sijaitsisi Rautuvaarassa. Rautuvaara on kauempana Ylläksen matkailukohteesta. Todennäköisesti vaikutukset yksittäisten matkailijoiden saamiin mielikuviin pysyvät samana, tai ovat vähemmän merkittäviä kuin hankevaihtoehdossa 1b. Mahdolliset pöly-, melu- ja tärinävaikutukset tulevat olemaan hieman pienempiä vaihtoehdossa 4, kuin vaihtoehdossa 1b. Ensisijainen murskaamokoneisto, rikastamo ja rikastushiekka-allas sijoitettaisiin Rautuvaaraan vaihtoehdon 4 perusteella. Eri vaihtoehdot eivät vaihtele matkailuyrityksille, koska avolouhokset ja esimurskaus sijoitetaan joka tapauksessa Hannukaiseen. Visuaalisesti hankevaihtoehto 4 on enemmän nähtävissä yksittäiselle matkailijalle tarkastellessa yleiskuvaa Yllästunturin huipulta. Tällä hetkellä kaivostorni Rautuvaarassa on kuitenkin näkyvissä. Uudet näkyvät osat olisivat rikastamo ja rikastushiekka-allas.

Kuva 35. Mallinnettu näkymä kaivoksen hankealueelle kun sulkeminen on loppuun suoritettu (Ramboll 2012).

Kerrannaisvaikutukset

Taulukko 3 Kaivoshankkeen kerrannaisvaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kerrannaisvaikutusten

vaikutuskohteet Muut myötävaikuttajat

Kerrannaisvaikutus

Majoitus/asunnot

Asukkaat

Työvoima Kaivokset:Suhanko, Kittilä,Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna)

Alueellinen talous ja palvelut (Kittilä-KolariPello-Muonio -seutu)

Matkailuala

Muutalat

Matkailu, muut alat

Ulkomaisen työvoiman tuonninvaikutus sosiaalisiin

vaikutuskohteisiin: terveys, sosiaalipalvelut, majoitus, hintataso

Ulkopaikkakuntalaisten ihmisten tuonti Verotulojen, ostovoiman, hyödykkeiden ja palveluiden tarpeiden kasvu

Matkailu

Kaivokset:Suhanko, Kittilä, Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna)

Muutalat

PorotalousKaivokset:Suhanko, Kittilä, Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna)

Matkailuala

Muut alat

Kysyntä kasvattaa matkailupalveluita ja infrastruktuurin

havainnointia

Kilpailutyövoimasta

Erilaisuus lisääntyy: kulttuurillisen konfliktin vaara (kaivostyöläiset vastaan matkailijat vastaan paikalliset)

Liikenteenkasvu, maan otto, valli-efekti, melu, pöly, tärinä

Liikenne ja kuljetus

Satama, rautatie, tiet

Kaivokset

Matkailu

Metsätalous

Liikenteen kasvu melu, pöly, tärinä

Kuormatjakapasiteetti

Muutalat

Äkäsjoki Niesajoki Matkailu Ylläksellä ja Äkäslompolossa, jätevesien

käsittelylaitos, asutus ja mökit valuma-alueella, metsätalous

Muonionjoki Kaivokset, kuljetukset, kalastusja

virkistyskäyttö, maa- ja

metsätalous, asukkaat, teollisuustoiminnot, asutukset

Yleinen luonto Kaivokset, kuljetukset, kalastusja

virkistyskäyttö, maa- ja

metsätalous asukkaat, teollisuustoiminnot, asutukset

Kuolemanriski

Kuormituksen lisäys joella

Kuormituksen kasvu joella

Visuaalinen vaikutus, vaikutuksetluonnon monimuotoisuuteen

Riskit ja odottamattomat vaikutukset

Taulukko 4 Kaivoshankkeen riskit ja odottamattomat seuraukset

Riski

Lakko vähentää ostovoimaa ja verotuloja

Kaivoksen kansallistaminen

Kannattavuus laskee, alempi tuotanto vähentäätyövoimaa

Tuotantoloppuu,kaivossuljetaan

vapauttaentyövoiman

Lupaehtojennoudattamattajättäminen

sulkeetehtaan,työvoiman

vapauttaminen

Huono ympäristöllinen suoritus (epätarkat vaikutusarvioinnit)

Odottamattomatseuraukset

Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän

Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän Kasvaneet rikostilastot ja epäsosiaalinen käytös

Ulkomaisten työntekijöiden maahanmuutto muodostaa jännitteitä

Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän Merkittävä ja jatkuva viivytys hankkeen kehityksessä / 0-vaihtoehto

Luottamuksen ja yhteisön luottamuksen menetys, pettymys, yhteiskunnallinen halvaantuminen

Yleisten palveluiden ylikuormittuminen, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset seuraukset Pölypäästöt vaikuttaa virkistysarvoon ja kiinteistöjenarvoonpölynvälittömällä vaikutusvyöhykkeellä

Hannukaisen +Ylläksen kehittämisen kerrannaisvaikutus

Mahdollisetvaikutuksetporotalouteen: muutoksetkulttuurissa,perinteet, sukupolvien välinen kulttuurin vaihto

Mahdollisuudet

Taulukko 5 Mahdollisuudet tuleville seurannan ja lieventämistoimien mahdollisuuksille

Mahdollisuudet Ehdotetuttoimet

Liiketoimille

mahdollisuus integroida

toimintojaan

kaivosalueella

Äkäsjokivarreltahankitut

vapaa-ajanmökit

palautuvat

virkistyskäyttöön

Kittilä-Kolari-Muonioseutualueen toimet

Northlandin tulisi osana sen sosiaalisen vastuun ohjelmaa harkita tukevansa seuraavia:

• Paikallisia kulttuuritoimia

• Lahjoituksia virkistyskäyttötiloihin

• Kannustaa alueellisen pääomarahoitusrahaston perustamista

o auttamaan eri alojen aloittavia yrityksiä, kannustaa tutkimus- ja kehitystoimintoja, ja mahdollisesti tarjota alkupääomaa sijoituksille tai aloittaville liiketoimille

o rahoituksen tulisi noudattaa pääomasijoittamisen normaaleja tuottavuusehtoja

• Parantaa ammattihenkilöstön taitoja ja edistää kaivosalan perusammattikoulutusta

• Mukauttaa koulutusta uusien liiketoimintaideoiden luomiseksi ja teollisten taitojen hyödyntämiseksi

• Ammatillista koulutusta sulkemisen jälkeisiin toimialoihin

• Tarjota työkaluja Hannukaisen hankkeen etenemisen aikaansaamaan palveluiden tarpeeseen

• Lieventämistoimet porotaloudelle

• Asuinolosuhteiden parantaminen alueella

• Alueen vetovoiman kehittäminen vapaa-ajan tai asumisalueen kohteena

Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten

• Kaivoksen koko elinkaaren aikaisen erilaisten vaikutusten tutkimuksen ja seurannan mahdollistaminen

suorittamajatkuva tutkimus jaedistäminen

Edellä mainittuja lieventämistoimia voidaan pitää avainelementteinä koulutettujen ammattilaisten houkuttelemisessa pitkällä tähtäimellä.

Jo aktiivisen toimintavaiheen aikana Northland Resources ja Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa tulisi kannustaa ja mahdollistaa kaivoksen työvoimaa aloittamaan lisäkoulutus.Lisäkoulutuksen tavoitteena on valmistaa osaa osaavasta työvoimasta kykenemään työskentelemään muissa ammateissa tai yrityksissä. Yrittäjäkoulutusta tulisi myös olla saatavilla henkilöille ketkä ovat kiinnostuneita perustamaanuusia yrityksiä muille aloille.

Lobbauksen ja poliittisen päätöksenteon seuraaminen on tärkeää kaivoksen koko elinkaaren ajan. Levittämällä tarkkaa tietoa teollisuusalan kehityksestä ja kaivoksen seuratuista vaikutuksista, on mahdollista kehittää monikantainen järjestelmä käyttöönottamaan kaikki kehittämismahdollisuudet sujuvaan toimintavaiheeseen ja hyvin järjestettyyn lopettamisvaiheeseen. Monikantainen rakenne voisi toimia neuvoa-antavana elimenä koostuen paikallisista ja kunnallisista viranomaisista, maakunnallisen tason valtion edustajista sekä kaivosteollisuudesta. Neuvoa-antava elin voisi kokoontua esimerkiksi kerran vuodessa arvioimaan Hannukaisen kaivoksen kehitysvaihetta. Monikantainen neuvontaelin on lähestymiskannaltaan enemmin strateginen kuin operatiivinen.

Northland tulee rohkaisemaan kaivoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista tehtäviä tutkimuksia ja selvityksiä, koska se sijaitsee lähellä matkailualuetta. Selvitysten ja jatkuvan tarkkailun tulosten pohjalta tulisi olla vuotuinen sidosryhmätapaaminen matkailualan kanssa. Mikäli tulokset viittaisivat matkailualaan negatiivisesti vaikuttaviin merkittäviin seikkoihin, joitain korjaavia toimenpiteitä tulisi suorittaa.

Ylläksen matkailualueen matkailun tason ylläpitäminen tai parantaminen edellyttää median hallintastrategiaa kattamaan keskustelut yleisessä perinteisen median ja sosiaalisen median keskusteluissa

9Päätelmät ja Suositukset

Yleisesti katsoen Hannukaisen kaivoksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kaksijakoiset: yhteiskuntataloudelliset ja ympäristöpohjaiset:

Osaa Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista voidaan pitää pysyvinä, siten jotkut vaikutukset ovat jäännöksiä. Jotkut vaikutukset kestävät vain kaivoksen elinajan, siksi jotkin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat väliaikaisia, kestäen kuitenkin 2 – 15 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen jälkeen tullaan hankealue kunnostamaan. Suurin osa yhteiskunnallisista vaikutuksista tulee palautumaan takaisin lähtötasolle.

Erilaiset hankkeen teknisen suorittamisen vaihtoehdot eivät sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta vaihtele kovinkaan merkittävästi. Eri hankevaihtoehdot aiheuttavat muutoksia koettujen vaikutusten välillä, pääasiassa porotaloudessa. Teknisistä vaihtoehdoista riippumatta vaikutukset ovat lähes samat asukkaille, virkistyskäyttäjille, kunnille ja taloudelle. Paikallinen yhteisö pystyy sopeutumaan kaivoksen myönteisiin ja mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Kaivoshanke saattaa aiheuttaa joitain ympäristöhaittoja. Samanaikaisesti kaivoshankkeen aiheuttama taloudellinen hyöty tulee kehittämään lisäarvoa koko alueelle.

Taulukko6Yhteiskunnallistenvaikutustenarviointiaseuraavatpääasiallisetpäätelmät ja suositukset.

Päätelmät Suositukset Hannukainen edustaa 20 vuoden panostusta paikalliseen ja alueelliseen talouteen.

Varmistaa että kunnalliset sidosryhmät ymmärtävät ja pitävät mielessä että hanke ei ole pysyvä. Ymmärtää hankkeen ja matkailualan suhdetta ja synergiaa

Taulukko 13 Hannukaisen SVA vaikutusulottuvuudet

Tärkeimmätyhteiskunnallisetvaikutuskohteet

ovat:

Porotalous; Paikalliset asukkaat; Paikallinen talous; Matkailuala.

Ole proaktiivinen!

matkailulle,jokaonpysyvää.

Vaikutuskohteittainjatkuvastipäivittää tietämyspohjaakoskienvaikutuksiaja seurauksiasekäkuinkanekehittyvät. Toteuttaa toimia, jotka edistävät positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, samalla kun lieventää negatiivisia vaikutuksia.

Saada yhteisö osallistumaan aktiivisesti.

Ole näkyvä! Perusta yhteisösuhteille omistautunut osasto/toimi, jolla on asianmukaiset resurssit ja valtuutettu, johon yhteisön sidosryhmät voivat pitää yhteyttä

Ole varovainen!

Tunne hankkeen työturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaarat yhteisön sidosryhmille. Varmista etteivät nämä vaikutukset ja vaarat vähennä yhteisön hyvinvointia yli lähtötason. Oleennakoivastijavarmuudellatietoinen hankkeenvaaroistapaikalliselle ympäristölle. Varmista että hankkeen ympäristövaikutukset ja vaarat ovat asianmukaisesti hoidettu. Estä eihyväksyttävät ympäristövaikutukset.

Tarkkaile yhteisön tuntemuksia, kommentteja, huolia ja palautetta. Tuottavasti rakentuneiden osallisten osallistuminen tulisi virallistaa.

Kuuntele!

Hanketta koskevan oikea-aikaisen, tarkan ja ajanmukaisen tiedon jakaminen olisi

Monisidosryhmäisen yhteisöperusteisen organisaation perustaminen koostuen paikallisesta viranomaisesta, hankkeen ja yhteisön edustajista hoitamaan hankkeeseen liittyvää yhteydenpitoa ja mahdollisuuksia.

Tulee olla valtuudet selkeillä vastuilla, päämäärillä ja tavoitteilla sekä säännöllisillä tapaamisilla.

Vuotuinen raportti tulisi tuottaa.

Säännöllisiä ja puolisäännöllisiä julkisia tiedotustilaisuuksia ja -tapahtumia tulisi järjestää.

Perusta multimediainformaation jakamisalusta, tai alustoja, kuten:

hyödyllistä.

Aloita ja/tai ota osaa verkostoissa ja tutkimushankkeissa.

Hankkeelle omistetut kotisivut (Northland Resourcesin, sijoittajille suunnatusta internet -sivustosta riippumaton), suomeksi ja englanniksi; Valitusmekanismi; Linkkejä/bannereita suosituilla ja tärkeillä internet -sivuilla mm.: www.yllas.fi, www.kolari.fi,jne. Informaatiotauluja yhteisön tärkeillä paikoilla.

Tiedotus- ja vierailukeskus kaivosalueella, ohjattujen kaivoskierrosten kanssa.

Harkitse monisidosryhmien tutkimushankkeiden aloittamista ja niihin osallistumista koskien mahdollisuuksia, vaikutuksia ja vaaroja: hanke/kaivostoiminta ja matkailu; hanke/kaivostoiminta ja porotalous; hanke/kaivostoiminta ja maakunnallisia rajoja ylittävä talous, mukaan lukien inflaatio- ja deflaatiopaineet monilla taloudellisilla ja yhteisötaloudellisilla näkökulmilla

Varmista että Kolari nähdään vetovoimaisena asumiskohteena erilaisille ryhmille.

Hankkeen ja kannatettavien erityisten

toimintojen tutkiminen myönteisten vaikutusten varmistamiseksi ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi tai lieventämiseksi, kuten: Hankintakäytännöt; Rekrytointikäytännöt; Työntekijöiden paikallisen yhteisön ja kulttuurin yhteyttä koskevaa koulutusta ja tiedostamisen rakentamista; Yhteisön sidosryhmien rahoituskäytäntöjä; (mikro-) rahoitusjärjestelmien perustaminen paikalisten viranomaisten (kehitysorganisaatioiden) ja rahoitusorganisaatioiden kanssa halpojen lainojen tarjoamiseksi yhteisön/sidosryhmien aloitteille joiden odotetaan edesauttavan talouden monimuotoistamista3; Tarkastella mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus hoitamaan tiettyjä aihealueita, kuten majoitus, (julkista) liikennettä, terveyspalveluita ja muita sosiaalisen infrastruktuurin parannuksia

3 Tarkoitus olisi vähentää tai lieventää yhteisön riippuvuutta hankkeesta. Aloitteiden täytyy näyttää kuinka ne olisivat kestäviä ja tuottaisivat voittoa.

10 Liitteet

Becker, H.A. & Vanclay, F. (ed.) (2003).The international handbook of social impact assessment; conceptual and methodological advances.

• Kuntalaki (1995). Kuntalaki 1995/365. <www.finlex.fi>

Haaga-Perho (2011). Matkailun palvelukonseptiselvitys Tunturi-Lapin alueella. <http://www.tunturilappi.fi/sites/tunturilappi.fi/files/MatkailunPalvelukonseptiTu nturiLappi%20raportti20042011.pdf>

ICMM (2008). Mining and Indigenous People. Position Statement. International Council on Mining & Metals.

ICMM (2011). International Council on Mining & Metals. <http://www.icmm.com>.

IAIA (2011). Internation Association for Impact Assessment. <http://www.iaia.org>.

ILO (2011). International Labour Organization. <http://www.ilo.org>.

Itkonen, P. (2012). Reindeer Husbandry Report For Hannukainen Mining Project. Terveydenhuoltolaki (2010). Terveydenhuoltolaki 2010/1326. www.finlex.fi.

Jacobs (2012). 10.0 Environmental and Social Impacts. Hannukainen Feasibility Study.

Laasanen, J. (2010). Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutukset Kolarin kuntaan. Raportteja

52. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.

Marttunen, M & M. Suomalainen (2005). Participatory and multi objective development of water course regulation creation of regulation alternatives from stakeholders’ preferences. Journal of Multi-criteria Decision Analysis, 13 (1), 29-49.)

Metsänhoitosuositukset (1994). Luonnonläheinen metsänhoito. Metsäkeskus Tapion julkaisu 6/1994. 72 s.

Pöyry (2008). Accomodation study.

Ramboll (2012). Hannukainen EIA report material.

Statistics Finland (2012). StatFin-statistical database. <http://pxweb2.stat.fi/ database/StatFin/databasetree_en.asp>

The Act on Environmental Impact Assessment Procedure (468/1994).

The Mining Act (621/2011).

The Mining Act (503/1965)

Tukes (2011). Finnish Safety and Chemical Agency. Gold panning, ore prospecting and mining. <http://www.tukes.fi/en/Branches/Mining/>

Uusitalo, M. (2010). Differences in Tourists’ and Local Residents’ Perceptions of Tourism Landscapes: A Case Study from Ylläs, Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism.

Vanclay, F. (2003). International Principles for Social Impact Assessment. IAIA Special Publication Series No.2.

LIITE 1: PAIKALLISETASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMISTA

EDELTÄVÄ VAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Halukkuusmuuttaaja/tai

muuttamiselleonvaihtoehto

Matalakiintymyssijaintiin

Heikkoyhteisönyhtenäisyys

Aikaisempirajoittunutsijoitus kiinteistöön

Tarpeenvaatiessasuurikyky muuttamiseen

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuksettuntuvatvain suojavyöhykkeensisälläoleville Rajoittunutvaikutussijoituksiin Rajoittunutmuutos kiinteistöjenarvossa<5% Vaikutuksetkestävätlyhyen ajan(esim.toimintavaiheen alun)

Keskisuuri

Vaikutuksettuntuvatkoko Hannukaisenkylässä kohtuullinenvaikutus sijoituksiin Kohtuullinenmuutos kiinteistöjenarvossa5–10% välillä Vaikutuksetkestävätkaivoksen elinkaarenajan Suuri

Vaikutuksettuntuvat3km:n päähänsuojavyöhykkeeltä Merkittävävaikutussijoituksiin Merkittävämuutoskiinteistöjen arvoon>10% Vaikutuksetovatpysyviä

METSÄHALLITUS/ KAUPALLINEN

METSÄTALOUS

Sopeutumiskykyinen muutokseenvaikkaolisihaluton muuttamaan

Halutonmuuttamaanja/tai

pakotettumuuttamaantaion

rajoitetutmahdollisuudet

uudelleensijoittua

Vahvakiintymyssijaintiin

Vahvayhteisönyhtenäisyys

Suuretinvestoinnit(resurssit, kustannukset,aika,tutkimus, markkinointi,jne.)

Tarpeenvaatiessaheikkokyky muuttamiseen

VAPAA-AJAN KIINTEISTÖJEN

OMISTAJATJUURI1 km:n

SUOJAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA

YRITTÄJÄT(3KM SÄTEELLÄ)

HANNUKAISEN ASUKKAAT1KM SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ

PAIKALLISET LIIKETOIMINNOT (1KM:N SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ)

VAPAA-AJAN KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT1KM:N SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ

LIITE 2: PAIKALLISET ASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMIS- JA

TOIMINTAVAIHEET (1/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Halukkuusmuuttaaja/tai muuttamiselleonvaihtoehto Matalakiintymyssijaintiin

Heikkoyhteisönyhtenäisyys

Aikaisempirajoittunutsijoitus kiinteistöön

Tarpeenvaatiessasuurikyky muuttamiseen

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuksettuntuvatvain suojavyöhykkeensisälläoleville Rajoittunutvaikutussijoituksiin Rajoittunutmuutos kiinteistöjenarvossa<5% Vaikutuksetkestävätlyhyen ajan(esim.toimintavaiheen alun)

Keskisuuri

Vaikutuksettuntuvatkoko Hannukaisenkylässä kohtuullinenvaikutus sijoituksiin Kohtuullinenmuutos kiinteistöjenarvossa5–10% välillä Vaikutuksetkestävätkaivoksen elinkaarenajan

Suuri

Vaikutuksettuntuvat3km:n päähänsuojavyöhykkeeltä Merkittävävaikutussijoituksiin Merkittävämuutoskiinteistöjen arvoon>10% Vaikutuksetovatpysyviä

Neutraalivastaus muuttamiseenja/taion kohtuullisetmahdollisuudet uudelleensijoitukseen

Keskisuurikiintymyssijaintiin. Keskisuuriyhteisön yhtenäisyys Keskisuuretaikaisemmat sijoituksetkiinteistöihin

Tarpeenvaatiessakeskisuuri kykymuuttamiseen

Halutonmuuttamaanja/tai

pakotettumuuttamaantaion

rajoitetutmahdollisuudet uudelleensijoittua

Vahvakiintymyssijaintiin

Vahvayhteisönyhtenäisyys

Korkeatsijoitukset(resurssit, kustannukset,aika,tutkimus, markkinointi,jne.)

tarpeenvaatiessaheikkokyky muuttamiseen

LIITE 3: PAIKALLISET ASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMIS- JA

TOIMINTAVAIHEET (2/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Halukkuusmuuttaaja/tai muuttamiselleonvaihtoehto Matalakiintymyssijaintiin

Heikkoyhteisönyhtenäisyys

Aikaisempirajoittunutsijoitus kiinteistöön

Tarpeenvaatiessasuurikyky muuttamiseen

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuksettuntuvatvain suojavyöhykkeensisälläoleville Rajoittunutvaikutussijoituksiin Rajoittunutmuutos kiinteistöjenarvossa<5% Vaikutuksetkestävätlyhyen ajan(esim.toimintavaiheen alun)

Keskisuuri

Vaikutuksettuntuvatkoko Hannukaisenkylässä Kohtuullinenvaikutus sijoituksiin Kohtuullinenmuutos kiinteistöjenarvossa5–10% välillä

Vaikutuksetkestävätkaivoksen elinkaarenajan

Suuri

Vaikutuksettuntuvat3km:n päähänsuojavyöhykkeeltä Merkittävävaikutussijoituksiin Merkittävämuutoskiinteistöjen arvoon>10% Vaikutuksetovatpysyviä

Neutraalivastaus muuttamiseenja/taion kohtuullisetmahdollisuudet uudelleensijoitukseen

Keskisuurikiintymyssijaintiin. Keskisuuriyhteisön yhtenäisyys. Keskisuuretaikaisemmat sijoituksetkiinteistöihin Tarpeenvaatiessakeskisuuri kykymuuttamiseen

KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT3KM:Ä

KAUEMPANA

Halutonmuuttamaanja/tai

pakotettumuuttamaantaion rajoitetutmahdollisuudet uudelleensijoittua

Vahvakiintymyssijaintiin

Vahvayhteisönyhtenäisyys Korkeatsijoitukset(resurssit, kustannukset,aika,tutkimus, markkinointi,jne.) tarpeenvaatiessaheikkokyky muuttamiseen

LIITE 4: POROTALOUS: RAKENTAMISTA EDELTÄVÄ VAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Väliaikainenporotalouden infrastruktuurinmenetys (rakentamisvaihe) Muutosporojen käyttäytymisessäeiaiheuta lisäkulujaporomiehille

SUURUUSLUOKKA

Talviruokintaanlisäkuluja Työvoimaanlisäkuluja Muutoksiaporojen käyttäytymistavoissa

Sukupolvienvälisenyhteyden menetys Porojenmääränväheneminen Merkittävävähennys porotalouteen,taloudellinen vaikutus

Pieni LAIDUNALUEET

Kaivostoimintapoistaaalle2% kesälaitumista Alle2%vähennys lisääntymisalueisiin Alle2%vähennystalvilaitumiin Eimuutoksialaidunreitteihin Myytyjenporojenmääräon tasainen

Poroerotuspaikan/ infrastruktuurin väliaikainenmenetys (rakentamisvaihe)

Laitumienmenetys->ravinto

<2%

Keskisuuri

Vaikuttaa2–5%välillä porolaitumista %laidunreiteistämuuttuu

Myytyjenporojenmäärä väheneeaiheuttaen porotaloudenpienentymisen

Poroerotuspaikan/ infrastruktuurin väliaikainenmenetys (kaivoksenelinajan)

Laitumienmenetys->ravinto <2–5%

Suuri

Vaikuttaayli5%:iin

porolaitumista

Tärkeimmätlaidunreitit muuttuvat

Myytyjenporojenmäärä väheneeporojenvähenemisen seurauksenaaiheuttaen kriittisenvähennyksen porotaloudessa(%vähennys myynnissä)

Poroerotuspaikan/ infrastruktuurinpysyvä

menetys

Laitumienmenetysyli5%

LIITE 5: POROTALOUS: TOIMINTAVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Väliaikainenporotalouden infrastruktuurinmenetys (rakentamisvaihe)

Muutosporojen käyttäytymisessäeiaiheuta lisäkulujaporomiehille

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Kaivostoimintapoistaaalle2% kesälaitumista

Alle<2%vähennys lisääntymisalueisiin

Alle2%vähennystalvilaitumiin

Eimuutoksialaidunreitteihin

Myytyjenporojenmääräon tasainen

Poroerotuspaikanväliaikainen menetys(rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikuttaa2–5%välillä porolaitumista %laidunreiteistämuuttuu

Myytyjenporojenmäärä väheneeaiheuttaen porotaloudenpienentymisen

Poroerotuspaikanväliaikainen menetys(kaivoksenelinajan)

Suuri

Vaikuttaayli5%:iin porolaitumista Tärkeimmätlaidunreitit muuttuvat

Myytyjenporojenmäärä väheneeporojenvähenemisen seurauksenaaiheuttaen kriittisenvähennyksen porotaloudessa(%vähennys myynnissä)

Poroerotuspaikanpysyvä menetys

Talviruokintaanlisäkuluja

Työvoimaanlisäkuluja

Muutoksiaporojen käyttäytymistavoissa

Porotaloudeninfrastruktuurin väliaikainenmenetys (kaivoksenelinajan)

PYSYVÄTRAKENTEET

YKSITTÄISET POROMIEHET MUONION PALISKUNTA

Sukupolvienvälisenyhteyden

menetys

Porojenmääränväheneminen

Merkittävävähennys

porotalouteentaloudellinen vaikutus

Porotaloudeninfrastruktuurin pysyvämenetys

LIITE 6: VIRKISTYSKÄYTTÖ: RAKENTAMISVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Virkistyskäyttötoiminnoteivät oleriippuvaisiataieivätesty kaivoshankkeenalueentakia Vähäisiähäiriöitä virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms. päästöistä. Muuttuvamaisemaeivaikuta havaittuun virkistyskäyttöarvoon. Virkistyskäyttöaktiviteetiteivät oleriippuvaisiataieivätesty hankkeeninfrastruktuurista

SUURUUSLUOKKA

Alle5%virkistysalueista menetetäänkaivoksen seurauksena. Virkistysalueetmenetetään väliaikaisesti(ts. rakentamisvaiheenaikana) Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista.

Keskisuuri

Virkistysalueistamenetetään5 –50%kaivoksentakia Virkistysalueetmenetetään väliaikaisesti(kaivoksen toiminta-ajaksi) Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista.

Suuri

Yli50%virkistysalueista menetetäänkaivoksentakia.

Virkistysalueetmenetetään lopullisesti Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta.

Virkistyskäyttöaktiviteetitovat vainosittainriippuvaisia kaivoshankkeenalueestaja/tai osittainestyneethankkeen infrastruktuurintakia.

Virkistyskäyttötoiminnoteivät oleriippuvaisiataieivätesty kaivoshankkeenalueentakia Joitainhäiriöitä virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms. päästöistävoidaankokea. Muuttuvalla maisemanäkymälläonnäkyvä vaikutushavaittuun virkistyskäyttöarvoon.

Virkistyskäyttöaktiviteetitovat hyvinriippuvaisiajaestyneet kaivoshankkeenalueesta (suojavyöhykkeensisällä)

Hankkeeninfrastruktuuriestää virkistyskäyttöaktiviteetit kokonaan. Virkistyskäyttöaktiviteetitovat riippuvaisiataiestyneet kaivoshankealueentakia. Korkeathäiriöt virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms. päästöistä. Muuttuvamaisemavaikuttaa huomattavastihavaittuun virkistyskäyttöarvoon

LIITE 7: VIRKISTYSKÄYTTÖ: TOIMINTAVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Virkistyskäyttötoiminnoteivät oleriippuvaisiataieivätesty kaivoshankkeenalueentakia Vähäisiähäiriöitä virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms. päästöistä. Muuttuvamaisemaeivaikuta havaittuun virkistyskäyttöarvoon. Virkistyskäyttöaktiviteetiteivät oleriippuvaisiataieivätesty hankkeeninfrastruktuurista

SUURUUSLUOKKA

Pieni MÖKINOMISTAJAT

Alle5%virkistysalueista menetetäänkaivoksen seurauksena. Virkistysalueetmenetetään väliaikaisesti(ts. rakentamisvaiheenaikana) Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista.

Keskisuuri

Virkistysalueistamenetetään5 –50%kaivoksentakia Virkistysalueetmenetetään väliaikaisesti(kaivoksen toiminta-ajaksi) Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista.

Suuri

Yli50%virkistysalueista menetetäänkaivoksentakia. Virkistysalueetmenetetään lopullisesti Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta.

LAAJEMMANALUEEN 3–8KM:NPÄÄSSÄ KAIVOKSELTA

VIERAILIJAT/ MATKAILIJAT

VIRKISTYSKÄYTTÖ

Virkistyskäyttöaktiviteetitovat vainosittainriippuvaisia kaivoshankkeenalueestaja/tai osittainestyneethankkeen infrastruktuurintakia. Virkistyskäyttötoiminnoteivät oleriippuvaisiataieivätesty kaivoshankkeenalueentakia Joitainhäiriöitä virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms. päästöistävoidaankokea. Muuttuvallamaisemallaon näkyvävaikutushavaittuun virkistyskäyttöarvoon

PAIKALLISET ASUKKAATYLI3KM:N PÄÄSSÄ

Virkistyskäyttöaktiviteetitovat hyvinriippuvaisiajaestyneet kaivoshankkeenalueesta (suojavyöhykkeensisällä) Hankkeeninfrastruktuuriestää virkistyskäyttöaktiviteetit kokonaan.

Virkistyskäyttöaktiviteetitovat riippuvaisiataiestyneet kaivoshankealueentakia.

Korkeathäiriöt

virkistyskäyttöarvoillepölystä, melusta,tärinästätms.

päästöistä. Muuttuvamaisemanäkymä vaikuttaahuomattavasti havaittuun virkistyskäyttöarvoon

METSÄSTYS

HANNUKAISEN LÄHIALUEEN ASUKKAATJA

MÖKINOMISTAJAT1–3KM:NPÄÄSSÄ

KAIVOKSELTA

LIITE 8: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: RAKENTAMISVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Erittäinmonipuolinentalous Kunnallistulotlisääntyvät Väestölisääntyy

Korkealuonnollinenpääoma

Kehittynytkuljetusverkosto Monipuolisetsosiaaliset palvelut

Matalatyöttömyys

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Taloudenvaihteluhyvin paikallista(tiettyihinkyliin)

Taloudenvaihtelualle0.1% Merkityksetön kerrannaisvaikutustalouteen(1)

Taloudenvaihtelukoetaan lyhyessäajassa(ts. rakentamisvaiheessa)

Taloudenvaihtelutäysin riippuvainenkaivoksesta

Alle5%muutostyöllistyneiden henkilöidenmäärässäKittiläKolari-Muonio-alueella

Kasvuauusissaaloittavissa liiketoiminnoissa.

Tasainenkunnallistulo Tasainenväestökehitys Tasainentyöllisyys Riittävätsosiaalisetpalvelut

Matalataloudellinen monimuotoisuus

Korkeatyöttömyys

Laskevakunnallistulo

Väestövähenee

Matalaluonnollinenpääoma

Huonokuljetusverkosto

Rajoittuneetsosiaalisetpalvelut

Lisääntynytliiketoimintojen lopetusmäärä

Taloudenvaihteluvaikuttaa yhteenkuntaan

taloudenvaihteluon0.1-0.5 %:invälillä

Kerrannaisvaikutuson2

Keskisuuri JULKINENTALOUS

Taloudenvaihteluosaksi riippuvainenkaivostoiminnasta (määritteleosaksi)

5-10%:inmuutos

työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

Suuri

Taloudenvaihteluon

maakuntakohtaistavaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio-alueella Huomattavataloudellinen vaihteluPajalankunnassa

Taloudenvaihteluyli0.5% Kerrannaisvaikutusonsuurempi kuin2

Taloudenvaihteluyltää

kaivoksensulkemista

kauemmaksi

Kaivostoimintaon katalysaattorimonialaiselle omavaraiselleteollisuudelleja yrityksille

Yli10%:inmuutos työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

TYÖLLISYYS

LIITE 9: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: TOIMINTAVAIHE: (ALKU)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Erittäinmonipuolinentalous Kunnallistulotlisääntyvät Väestölisääntyy

Korkealuonnollinenpääoma

Kehittynytkuljetusverkosto Monipuolisetsosiaaliset palvelut

Matalatyöttömyys

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Taloudenvaihteluhyvin paikallista(tiettyihinkyliin)

Taloudenvaihtelualle0.1% Merkityksetön kerrannaisvaikutustalouteen(1)

Taloudenvaihtelukoetaan lyhyessäajassa(ts. rakentamisvaiheessa)

Taloudenvaihtelutäysin riippuvainenkaivoksesta

Alle5%muutostyöllistyneiden henkilöidenmäärässäKittiläKolari-Muonio-alueella

Keskisuuri

Taloudenvaihteluvaikuttaa yhteenkuntaan

Taloudenvaihteluon0,1–0,5 %:invälillä Kerrannaisvaikutuson2 Taloudenvaihteluosaksi riippuvainenkaivostoiminnasta (määritteleosaksi) 5-10%:inmuutos työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

Suuri

Taloudenvaihteluon maakuntakohtaistavaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio-alueella Huomattavataloudellinen vaihteluPajalankunnassa Taloudenvaihteluyli0,5% Kerrannaisvaikutusonsuurempi kuin2

Taloudenvaihteluyltää kaivoksensulkemista kauemmaksi Kaivostoimintaon katalysaattorimonialaiselle omavaraiselleteollisuudelleja yrityksille Yli10%:inmuutos työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

Kasvuauusissaaloittavissa liiketoiminnoissa.

Tasainenkunnallistulo Tasainenväestökehitys

Tasainentyöllisyys Riittävätsosiaalisetpalvelut

Matalataloudellinen monimuotoisuus

Korkeatyöttömyys

Laskevakunnallistulo

Väestövähenee

Matalaluonnollinenpääoma

Huonokuljetusverkosto

Rajoittuneetsosiaalisetpalvelut Lisääntynytliiketoimintojen lopetusmäärä

TYÖLLISYYS

LIITE 10: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: TOIMINTAVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Erittäinmonipuolinentalous Kunnallistulotlisääntyvät Väestölisääntyy

Korkealuonnollinenpääoma Kehittynytkuljetusverkosto Monipuolisetsosiaaliset palvelut

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Taloudenvaihteluhyvin paikallista(tiettyihinkyliin)

Taloudenvaihtelualle0,1% Merkityksetön kerrannaisvaikutustalouteen(1)

Taloudenvaihtelukoetaan lyhyessäajassa(ts. rakentamisvaiheessa)

Taloudenvaihtelutäysin riippuvainenkaivoksesta Alle5%muutostyöllistyneiden henkilöidenmäärässäKittiläKolari-Muonio-alueella

Keskisuuri

Taloudenvaihteluvaikuttaa yhteenkuntaan

taloudenvaihteluon0,1–0,5 %:invälillä

Kerrannaisvaikutuson2

Taloudenvaihteluosaksi riippuvainenkaivostoiminnasta (määritteleosaksi)

5-10%:inmuutos työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

Suuri

Taloudenvaihteluon maakuntakohtaistavaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio-alueella Huomattavataloudellinen vaihteluPajalankunnassa

Taloudenvaihteluyli0,5% Kerrannaisvaikutusonsuurempi kuin2

Taloudenvaihteluyltää

kaivoksensulkemista

kauemmaksi

Kaivostoimintaon katalysaattorimonialaiselle omavaraiselleteollisuudelleja yrityksille

Yli10%:inmuutos työllistyneidenhenkilöiden määrässäKittilä-Kolari-Muonio -alueella

Matalatyöttömyys Kasvuauusissaaloittavissa liiketoiminnoissa.

Tasainenkunnallistulo Tasainenväestökehitys Tasainentyöllisyys Riittävätsosiaalisetpalvelut

Matalataloudellinen monimuotoisuus

Korkeatyöttömyys

Laskevakunnallistulo

Väestövähenee

Matalaluonnollinenpääoma

Huonokuljetusverkosto

Rajoittuneetsosiaalisetpalvelut

Lisääntynytliiketoimintojen lopetusmäärä

TYÖLLISYYS

LIITE11: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -KUNNALLISPALVELUT: RAKENTAMISVAIHE

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Kunnallispalveluidenkorkea kapasiteettipystyy vastaanottamaanlisääntyneen kysynnänjaonolemassakyky sopeutuakaivospohjaiseen väestönlisäykseen

Palvelutovatalikäytettyjätaion valmiitasuunnitelmia

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason)

Palvelukokemusten

laadunvaihtelutpieniä

Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella

Palvelukokemustenlaatu

vaihtelee

Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko

Kittilä-Kolari-Muonio-alueen

Palvelukokemustenlaatu vaihteleemerkittävästi

Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan

keskeistenpalveluiden laajentamiseksi. Maatasaatavillauusien palveluidenkehittämiseen.

Kunnallispalveluilla keskimääräinenkapasiteetti vastaanottaalisääntynyt kysyntäjapalveluidenkäyttöon tasaista

SOSIAALIPALVELUT KUNNALLISPALVELUT TERVEYSPALVELUT

Kunnallispalveluillaheikko

kapasiteettivastaanottaa lisääntynytkysyntäja/tai

palveluillaonhavaittuheikko

laatu

Eiuusiakehityssuunnitelmia

Eimaatasaatavillauusien

palveluidenkehitykseen

ASUMINENja MAJOITUS

LIITE 12: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -KUNNALLISPALVELUT: TOIMINTAVAIHE:

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason) Palvelukokemustenlaadun vaihtelutpieniä Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella Palvelukokemustenlaatu vaihtelee Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko Kittilä-Kolari-Muonio-alueen Palvelukokemustenlaatu vaihteleemerkittävästi Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan

Kunnallispalveluidenkorkea kapasiteettipystyy vastaanottamaanlisääntyneen kysynnänjaonolemassakyky sopeutuakaivospohjaiseen väestönlisäykseen Palvelutovatalikäytettyjätaion valmiitasuunnitelmia keskeistenpalveluiden laajentamiseksi. Maatasaatavillauusien palveluidenkehittämiseen

Kunnallispalveluillakeskisuuri kapasiteettivastaanottaa lisääntynytkysyntäja palveluidenkäyttöontasaista

Kunnallispalveluillaheikko kapasiteettivastaanottaa lisääntynytkysyntäja/tai palveluillaonhavaittuheikko laatu

Eiuusiakehityssuunnitelmia Eimaatasaatavillauusien palveluidenkehitykseen

ASUMINENja MAJOITUS

LIITE 13: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: RAKENTAMISVAIHE (1/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Korkea: rikostilastot;paikallisen liikenteenmäärä; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Matalampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason) Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe) Havaitsematonmuutos yhteisönnäköannoissa 5%-10%muutosliikenteen tiheydessäjaonnettomuuksissa

Keskisuuri Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella Keskisuurimuutosyhteisön näkökannoissa Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutos10–20%

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko Kittilä-Kolari-Muonio-alueen (70km:nsäteellä) Yhteisönnäkökannat vaihtelevatmerkittävästi Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutosyli20 %

Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus;epätasainen sukupuoltentasapaino

Yhteisönnäkökannatovat verrattavissakansallisiin keskiarvoihin

Matala: rikostilastot;paikallisen liikenteentasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Korkeampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus;tasainen sukupuoltentasapaino

LIIKENNE

LIITE 14: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: RAKENTAMISVAIHE (2/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Korkea: rikostilastot;paikallisen liikenteenmäärä; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Matalampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason) Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe) Havaitsematonmuutos yhteisönnäkökannoissa 5%-10%muutosliikenteen tiheydessäjaonnettomuuksissa

Keskisuuri Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella Keskisuurimuutosyhteisön näkökannoissa Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan

Liikennetiheydenmuutos10–20%

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko Kittilä-Kolari-Muonio-alueen (70km:nsäteellä) Yhteisönnäkökannat vaihtelevatmerkittävästi Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutosyli20 %

Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus;epätasainen sukupuoltentasapaino

Yhteisönnäkökannatovat verrattavissakansallisiin keskiarvoihin

Matala: rikostilastot;paikallisen liikenteentasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Korkeampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus;tasainen sukupuoltentasapaino

VÄESTÖRAKENNE

LIITE 15: KITTILÄ KOLARI MUONIO YHTEISÖT: TOIMINTAVAIHE (1/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Korkea: rikostilastot;paikallisen liikenteenmäärä; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Matalampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason) Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe) Havaitsematonmuutos yhteisönnäkökannoissa 5%-10%muutosliikenteen tiheydessäjaonnettomuuksissa

Keskisuuri

Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella Keskisuurimuutosyhteisön näkökannoissa Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutos10–20%

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko Kittilä-Kolari-Muonio-alueen Yhteisönnäkökannat vaihtelevatmerkittävästi Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutosyli20 %

Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus;epätasainen sukupuoltentasapaino

Yhteisönnäkökannatovat verrattavissakansallisiin keskiarvoihin

Matala: rikostilastot;paikallisen liikenteentasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Korkeampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus;tasainen sukupuoltentasapaino

SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN

LIITE 16: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: TOIMINTAVAIHE (2/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Korkea: rikostilastot;paikallisen liikenteenmäärä; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Matalampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuspaikallista(kylätason) Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe) Havaitsematonmuutos yhteisönnäkökannoissa 5%-10%muutosliikenteen tiheydessäjaonnettomuuksissa

Keskisuuri Vaikutuskoetaanläpiyhden kunnanalueella Keskisuurimuutosyhteisön näkökannoissa Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutos10–20%

Suuri

Vaikutuskoetaanläpikoko Kittilä-Kolari-Muonio-alueen Yhteisönnäkökannat vaihtelevatmerkittävästi Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan Liikennetiheydenmuutosyli20 %

Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus;epätasainen sukupuoltentasapaino

Yhteisönnäkökannatovat verrattavissakansallisiin keskiarvoihin

Matala: rikostilastot;paikallisen liikenteentasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot;epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot;päihteiden väärinkäytöntiheys.

Korkeampi: haavoittuvien ryhmienosuus;vanhemmat ikäryhmät;homogeenisyys.

Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus;tasainen sukupuoltentasapaino

VÄESTÖRAKENNE

LIITE 17: MATKAILUALA: RAKENTAMISVAIHE (1/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Matkailualatarvitseealle 200,000yöpymistävuodessa. Matkailualaeioleriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealuetta. Matkailualaeioleriippuvainen luontoonperustuvista aktiviteeteistataikorkeista luontoonperustuvista palveluarvoista. Aloittavatyritykset matkailualallakasvavat

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista. Vaikutuskoetaan500m:nsisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetönvähennys tuloissa. Yöpymisetpysyvätyli300000. Huipputulot(marras-huhtikuu) kokevatmerkityksettömän vähennyksen(alle8%). Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista. Merkittävävähennys matkailutuloissa. Yöpymisetpysyvät200000ja 300000välillä. Huipputulot(marras-huhtikuu) vähenevät8–12%. Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan.

Suuri

Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinenvähennystuloissa. Yöpymisetjäävätalle200000. Huipputulot(marras -huhtikuu)putoavatyli12% Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan.

Matkailualatarvitsee200000–250000yöpymistävuodessa. Tasainenmatkailualan aloittavienyritystenmäärä. Matkailualaturvautuuosittain luontoonperustuvista aktiviteeteistajaosittain riippuvainenkorkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista.

Matkailualatukeutuutäysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailualaonriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealueita. Matkailuriippuvainen korkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista. Matkailualavaatiiyli250000 yöpymistävuodessa. Aloittavatyritykset matkailualallavähenevät

MATKAILUALA IMAGOKÄSITYS

LIITE 18: MATKAILUALA: RAKENTAMISVAIHE (2/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Matkailualatarvitseealle 200,000yöpymistävuodessa. Matkailualaeioleriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealuetta. Matkailualaeioleriippuvainen luontoonperustuvista aktiviteeteistataikorkeista luontoonperustuvista palveluarvoista. Aloittavatyritykset matkailualallakasvavat

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista. Vaikutuskoetaan500m:nsisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetönvähennys tuloissa. Yöpymisetpysyvätyli300000. Huipputulot(marras-huhtikuu) kokevatmerkityksettömän vähennyksen(alle8%). Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista. Merkittävävähennys matkailutuloissa. Yöpymisetpysyvät200000ja 300000välillä. Huipputulot(marras-huhtikuu) vähenevät8–12%. Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan.

Suuri

Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinenvähennystuloissa. Yöpymisetjäävätalle200000. Huipputulot(marras -huhtikuu)putoavatyli12% Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan.

Matkailualatarvitsee200000–250000yöpymistävuodessa. Tasainenmatkailualan aloittavienyritystenmäärä. Matkailualaturvautuuosittain luontoonperustuvista aktiviteeteistajaosittain riippuvainenkorkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista.

Matkailualatukeutuutäysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailualaonriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealueita. Matkailuriippuvainen korkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista. Matkailualavaatiiyli250000 yöpymistävuodessa. Aloittavatyritykset matkailualallavähenevät

LIITE 19: MATKAILUALA: TOIMINTAVAIHE (1/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Matkailualatarvitseealle 200,000yöpymistävuodessa. Matkailualaeioleriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealuetta. Matkailualaeioleriippuvainen luontoonperustuvista aktiviteeteistataikorkeista luontoonperustuvista palveluarvoista. Aloittavatyritykset matkailualallakasvavat

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista. Vaikutuskoetaan500m:nsisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetönvähennys tuloissa.

Yöpymisetpysyvätyli300000. Huipputulot(marras-huhtikuu) kokevatmerkityksettömän vähennyksen(alle8%). Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista. Merkittävävähennys matkailutuloissa. Yöpymisetpysyvät200000ja 300000välillä. Huipputulot(marras-huhtikuu) vähenevät8–12%. Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan.

Suuri

Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinenvähennystuloissa. Yöpymisetjäävätalle200000. Huipputulot(marras -huhtikuu)putoavatyli12% Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan.

Matkailualatarvitsee200000–250000yöpymistävuodessa. Tasainenmatkailualan aloittavienyritystenmäärä. Matkailualaturvautuuosittain luontoonperustuvista aktiviteeteistajaosittain riippuvainenkorkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista.

Matkailualatukeutuutäysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailualaonriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealueita. Matkailuriippuvainen korkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista. Matkailualavaatiiyli250000 yöpymistävuodessa. Aloittavatyritykset matkailualallavähenevät

IMAGOKÄSITYS

MATKAILUALA

LIITE 20: MATKAILUALA: TOIMINTAVAIHE (2/2)

HERKKYYS

MatalaKeskisuuriKorkea

Matkailualatarvitseealle 200,000yöpymistävuodessa. Matkailualaeioleriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealuetta. Matkailualaeioleriippuvainen luontoonperustuvista aktiviteeteistataikorkeista luontoonperustuvista palveluarvoista. Aloittavatyritykset matkailualallakasvavat

SUURUUSLUOKKA

Pieni

Vaikutuskoetaan2km:nsisällä kaivoksenteollisuusalueista. Vaikutuskoetaan500m:nsisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetönvähennys tuloissa.

Yöpymisetpysyvätyli300000. Huipputulot(marras-huhtikuu) kokevatmerkityksettömän vähennyksen(alle8%). Vaikutuskoetaanväliaikaisena (ts.rakentamisvaihe)

Keskisuuri

Vaikutuskoetaan2–8km:n välilläkaivoksen teollisuusalueista. Merkittävävähennys matkailutuloissa. Yöpymisetpysyvät200000ja 300000välillä. Huipputulot(marras-huhtikuu) vähenevät8–12%. Vaikutuskoetaanläpikaivoksen elinajan.

Suuri

Vaikutuskoetaanyli8km:n päässäkaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinenvähennystuloissa. Yöpymisetjäävätalle200000. Huipputulot(marras -huhtikuu)putoavatyli12% Vaikutuskoetaanylikaivoksen elinajan.

Matkailualatarvitsee200000–250000yöpymistävuodessa. Tasainenmatkailualan aloittavienyritystenmäärä. Matkailualaturvautuuosittain luontoonperustuvista aktiviteeteistajaosittain riippuvainenkorkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista.

Matkailualatukeutuutäysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailualaonriippuvainen aktiviteeteistalähellä kaivoshankealueita. Matkailuriippuvainen korkeistaluontoon perustuvistapalveluarvoista. Matkailualavaatiiyli250000 yöpymistävuodessa. Aloittavatyritykset matkailualallavähenevät

MATKAILUALA

HANNUKAISEN

POROTALOUSSELVITYKSEN YHTEENVETO

Keskeistä porotalouden kannalta on kaivostoiminnan yhteensovittaminen porotalouden kanssa ja haittojen lieventäminen ja kompensointi siten, että luodaan edellytykset poronhoidon taloudellisten ja kulttuurillisten perusteiden säilyttämiseen. Toimintojen yhteensovittamisen edellytyksenä on jatkuva ja säännöllinen vuorovaikutus kaivosyhtiön ja Muonion sekä Kolarin paliskuntien kanssa.

Porotalouden edellytysten sekä kaivostoiminnan yhteensovittamisen osalta lähtökohtana on kaivosyhtiön sekä paliskuntien molemminpuolisesti hyväksymä sopimus. Sopimuksen perusteella pysyvänä toimintamuotona on seuranta. Seurannan ehdotetaan perustuvan ns. A + B malliin. Kompensaatiomallin A-osassa määritellään yhteisesti sovittava kiinteä peruskompensaatio ja siihen liittyvät alkuvaiheen kompensaatiojärjestelyt nähtävissä olevien haittavaikutusten ja lieventämiskeinojen osalta. Kompensaatiomallin B-osa on olosuhteiden jakaivostoiminnan etenemisen mukaan sovellettava yhteisesti sovittava menettely. Käytettävät kompensaatiomuodot eivät ole pelkästään rahallisia, vaan lieventämiskeinoihin liittyy useita eri osapuolten toiminnallisia ratkaisuja. Sopimusmallin B-osioon liittyy sitoutuminen jatkuvaan seurantaan, jossa vähintään vuodessa kaivosyhtiö ja paliskunta arvioivat ja sopivat mahdollisesti syntyvien haittojen ennakoinnista, seurannasta ja kompensaatiosta. Seurantaryhmää käytetään myös kaivos- ja louhintaprosessin etenemisestä tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen siten, että esimerkiksi vasoma-aikana voidaan louhintatoimet keskeyttää tai siirtää toisaalle porotalouden kannalta kriittisinä ajankohtina.

Selvitettävistä YVA-vaihtoehdoista vaihtoehto VE4, jossa rikastamo toimisi Rautuvaarassa ja prosessivesien poistoputki johdetaan rikastamolta suoraan Muonionjokeen, on porotalouden kannalta paras vaihtoehto. Vaihtoehtoon liittyvä hihnakuljetin edellyttää porotalouden toimintojen sopeuttamista, joita ei kuitenkaan pystytä täysin ennakoimaan. Hihnakuljettimen vaikutusten ennakointi on osittain mahdollista porojen GPS-pantojen avulla, jolloin saadaan tietoa porojen nykyisestä liikkumisesta jo muutamaa vuotta ennen kaivoksen rakentamisen aloitusta. Ennakkotietoa voidaan hyödyntää hihnakuljettimen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä samanaikaisesti poronhoidossa voidaan varautua hihnakuljettimen aikaansaamiin muutoksiin.

Tavoitteena on kestävän kaivostoiminnan periaatteiden mukaisesti sujuva ja säännöllinen yhteistyö, jossa paliskunnalle tarjotaan poronhoidon edellytyksiä parantavia työ- ja ansiomahdollisuuksia esimerkiksi aitarakenteiden rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Porotalousraporttiin on koottu lukuisia ehdotettuja kompensaatiokeinoja. Valittavista kompensaatio- ja lieventämiskeinoista sekä kompensaatiomuodoista sopivat kaivosyhtiö ja paliskunta / paliskunnat keskenään osapuolten yhteisessä seurantaryhmässä sovitulla tavalla.

Liitteet Liite 1, Poronhoito Muonion paliskunnan alueella.

Liite 2. Poronhoito kaivosalueella.

Liite 3. Poronhoito kaivosalueella pl. vaihtoehto TMF Pohjoinen (VE1a).

Liite 4. Poroerotus Lamumaan erotusaidalla 28.11.2011.

Liite 5. Muonion paliskunnan keskiosan ettomiehiä tauolla.

Liite 6. Poro syyslaitumella12.09.2011 Hannukaisen kaivosalueella.

Liite 7 Muonion paliskunnan poronhoitajia Lamumaan erotusaidalla.

Yhteystiedot

Tutkijantie 2 A-D

FI-90590 OULU

Finland

Vantaa, Finland

Business ID. FI06259056

Puh. +358 10 33 33280

Fax +358 10 33 28250

www.poyry.com

Pöyry Finland Oy

© Panu Itkonen

Sähköposti: panu.itkonen@helsinki.fi

Address: Lakkakuja 1 C 23, 99130 Sirkka

Phone: +358 40 53 66 114

1. JOHDANTO

Tämän porotalousselvityksen tarkoituksena on tuoda esiin Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutukset Muonion paliskunnan porotalouteen, mukaan lukien kaivokseen liittyvät eri vaihtoehdot. Lisäksi selvityksessä esitetään keinoja haittavaikutusten estämiseksi, lieventämiseksi ja korvaamiseksi. Näitä tavoitteita silmällä pitäen analysoidaan esityksen alkuosassa porotalouden nykytilaa.

Porotalousselvityksen tutkimusmateriaali perustuu haastatteluihin, empiirisiin havaintoihin, kokouksissa saatuihin tietoihin, kirjallisiin lähteisiin, valokuviin, karttoihin ja tilastoaineistoihin. Haastateltavana on ollut Muonion paliskunnan poronhoitajia, jotka on valittu tarpeen mukaan. Keskusteluja on käyty kaivosalan, hallinnon ja tutkimussektorin edustajien kanssa. Kirjallisia lähteitä ovat selvityksen aihepiiriä käsittelevät kirjat, tutkimusraportit, selvitykset ja lait. Kartta- ja tilastoaineistoja on saatu muun muassa suoraan Suomen valtion porotaloushallinnon aluetasolta, Paliskuntain yhdistykseltä. Porolaitumiin liittyviä aineistoja on lisäksi saatu valtionhallinnon alaisuudessa toimivalta tutkimuslaitokselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL). Aineistoja ovat porotalousselvityksen tarpeisiin työstäneet konsulttiyritysten Pöyryn ja Rambollin edustajat.

Käytössä ovat olleet aiemmin Suomessa tehdyt porotalousselvitykset Soklin ja Kevitsan kaivoshankkeista sekä Ruotsin puolelta Kaunisvaaran kaivoshankkeen porotalousselvitys. Lisäksi on käytetty Suomessa tehtyjä porotalousselvityksiä liittyen Mielmukkavaaran ja KuolavaaraKeulakkopään tuulipuisto-hankkeisiin.

2. MUONION PALISKUNNAN NYKYTILA

2.1. Porotalouden historiaa ja hallintoa

Historian kirjoista voidaan päätellä, että poronhoito on vanhempaa kuin sitä koskevat kirjaukset. Verotilastoista 1500-luvulta alkaen käy ilmi, että Lapissa käytettiin tuolloin veronmaksuvälineinä poroja ja porontaljoja. Muita veronmaksuvälineitä olivat tuohon aikaan turkikset ja kuivatut kalat. Verotustietojen perusteella tuon ajan poronhoitajat olivat saamelaisia. (Onnela 1995, 185)

Vuonna 1586 muutti Kolarin seudulle ensimmäinen suomalainen uudisasukas, Pekka Kolari. Pysyvä suomalaisasutus levisi Muonionjoki-väylää Muonion korkeudelle vuonna 1640. Suomalaisten pääelinkeinona olivat maanviljely ja karjatalous. Yleiseksi sivuelinkeinoksi kehittyi suomalaisten talollisten keskuudessa poronhoito. Heidän poroistaan huolehtivat usein saamelaiset, jotka hoitivat omia porojaan kauempana jokiväylältä. (Tornionjokilaakson historia I, 1991 ja II 1993)

Porojen korvamerkit otettiin käyttöön 1700-luvulla, mikä auttoi erottamaan eri omistajien porot toisistaan. Julkisvallan säätelyn piiriin Kolarin ja Muonion alueen poronhoito tuli 1870-luvulla. Vuonna 1877 sai Muonio ensimmäisen ohjesääntö porojen hoitoa silmällä pitäen. Tätä voidaan pitää Muonion paliskunnan esimuotona. (Onnela 2006, 185,191) Suomalaisten ja saamelaisten rinnakkaiselo jatkui Muonion paliskunnan alueella pitkään. Nykyään Muonion paliskunnan poronhoitajat ovat etniseltä identiteetiltään suomalaisia.

Tänä päivänä Suomen paliskunnat ja porotalous ovat valtion ohjauksessa. Keskushallinnossa porotaloutta hoitaa suurelta osin Maa- ja metsätalousministeriö. Alueellisella tasolla porotalouden asioita käsittelevät Paliskuntain yhdistys sekä Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskukset. Valtio maksaa Muonion paliskunnassa eloporotukia 80–500 poroa omistaville 18–64-vuotiaille henkilöille. Porotalouden investointeihin on saatavissa valtion investointitukia. Valtio ohjaa myös petopolitiikkaa, joka vaikuttaa poronhoitoon merkittävästi. Muita merkittäviä poronhoitoa koskevia valtionohjauksen sektoreita ovat hygieniasäädökset ja jätehuoltoon liittyvät säädökset. Yksi merkittävimmistä ohjauskeinoista on paliskuntien suurimman sallitun eloporoluvun määrittäminen. Valtion metsien hoito vaikuttaa niin ikään poronhoitoon.

Poronhoitoalueeseen kuuluu Suomessa lähes koko Lapin lääni sekä pohjoisosa Oulun läänistä. Poronhoitoalueen laajuus on noin 36 % Suomen maapinta-alasta. Hallinnollisesti poronhoitoalue jaetaan 56 paliskuntaan. Suomessa poronhoitoa saavat harjoittaa muutkin kuin saamelaiset, mikä poikkeaa esimerkiksi Norjan ja Ruotsin käytännöistä.

Suomen poronhoitoalueella porot saavat tietyin rajoituksin laiduntaa vapaasti riippumatta maanomistus- ja maanhallinta-oikeuksista (Poronhoitolaki, PHL 3 §). Suunniteltu Hannukaisen kaivoshanke sijoittuu kokonaisuudessaan Muonion paliskunnan alueelle. Muonion paliskunta puolestaan sijaitsee pääasiassa valtion omistamilla mailla ja kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 §). Hannukaisen kaivosalue sijoittuu pitkälti valtion maille, ja kaivostoiminta vaikuttaisi olennaisesti poronhoitoon, minkä takia valtion viranomaisilla on lain mukaan velvollisuus neuvotella hankkeesta Muonion paliskunnan edustajien kanssa (PHL 53§).

2.2. Muonion paliskunnan nykyinen porotalous

Porot ovat yksityishenkilöiden omaisuutta. Muonion paliskunnan päätehtävä on huolehtia paliskunnan osakkaiden eli poronomistajien poroista. Paliskunta on eräänlainen tuottaja-osuuskunta. Paliskunnan kautta järjestetyn poronhoidon lisäksi poronhoitajat huolehtivat myös itsenäisesti poroistaan, erityisesti talvikaudella. Tuolloin osa paliskunnan poroista on yleensä tokkakuntien paimennettavana maastossa. Lisäksi osa poroista on talvikaudella porotarhoissa.

Paliskunta harjoittaa porotaloutta alueellaan, joka sijoittuu pääosin Muonion ja Kolarin kuntiin sekä pieneltä osin Kittilään. Länsipuolellaan paliskunta rajoittuu Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokeen, Muonionjokeen. Muonion paliskunnan kokonaispinta-ala on 2674 km². Etelä-pohjoissuunnassa pituutta on noin 80 km ja itä-länsisuunnassa leveyttä 16–40 km.

Paliskunnan toimintaa johtaa poroisäntä apunaan hallitus. Paliskunnan osakkaiden kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kokous muun muassa valitsee hallituksen ja työnjohtajat. Mahdollisissa äänestyksissä on kunkin osakkaan käyttämä äänien määrä suhteessa hänen omistamiensa porojen määrään. Äänien suurin mahdollinen osuus on kuitenkin rajoitettu viiteen prosenttiin henkeä kohti.

Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 6000. Paliskunnan poromäärä on yli keskitason (3574) Suomen 56 paliskunnan joukossa. Todellinen eloporoluku oli 5869 poronhoitovuonna 2009/2010. Poronomistajia Muonion paliskunnassa oli 129 poronhoitovuonna 2009/2010. Suomessa poronomistajien lukumäärä on pienentynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muonion paliskunnassa vähenemisvauhti on ollut keskimääräistä hitaampaa.

Paikallistaloudelle porotaloudella on havaittu olevan tärkeä merkitys. Se työllistää ihmisiä ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Lisäksi sillä on myönteisiä taloudellisia heijastusvaikutuksia paikallistason muiden alojen edustajiin. (Vatanen ym. 2006, 449)

Porotalouden tuottavuuteen vaikuttaa muun muassa teurastettavien porojen määrä. Muonion paliskunnassa iso osa teurastetuista poroista on vasoja. Keskeinen tekijä tuotannossa on siten myös vasaprosentti, toisin sanoen poronhoitovuonna (lähinnä syyserotuksissa) kirjattu syntyneiden vasojen lukumäärä suhteessa täysikasvuisten naarasporojen eli vaadinten määrään.

Taulukko 1 Muonion paliskunnan porotaloustilastoja 2000-2010. (Lähde: Paliskuntain yhdistys).

poronhoitovuosi, Muonion

Vasaprosenttia verottavat Muonion paliskunnassa pedot, samoin kuin koko poronhoitoalueella. Eniten poroja menee Muonion paliskunnassa karhujen saaliiksi. Seuraavana tulevat ahman aiheuttamat tuhot. Oman osansa vievät myös sudet ja ilvekset. Poronvasoja voivat hätyytellä niin ikään ketut. Lisäksi poronvasoja saalistavat kotkat. Oma vaikutuksensa vasojen selviytymiseen on myös liikenteellä. Muonion paliskunnan liikennevahinkoluvut ovat suurimmat koko poronhoitoalueen paliskuntien joukossa. Sekä petojen että liikenteen aiheuttamista (ja havaituista) porovahingoista maksaa valtio korvausta porono mistajille. Petovahinkojen osalta on lisäksi käytössä vasahävikkikorvaus, siksi että osa tapetuista vasoista jää yleensä löytymättä.

Taulukko 2 Muonion paliskunnan porovahinkoja 2001-2010, auton alle jääneet porot ja petojen tappamat porot (Lähde: Paliskuntain yhdistys).

vuosi, Muonion paliskunta auton alle jääneiden porojen lukumäärä (suluissa kaikkien 56 paliskunnan keskiarvoluku)

petojen tappamat (löydetyt) porot (suluissa kaikkien 56 paliskunnan keskiarvoluku) 2001123(51)

Muonion paliskunnan poronomistus jakautuu siten, että paliskunnassaon erisuuruisia poronomistajia, jotka osallistuvat paliskunnan tehtäviin erilaisin työpanoksin. Aktiiviporonhoitajat hoitavat syyskaudella ettotyöt eli paliskunnan porojen kokoamisen ja kuljettamisen erotusaitauksiin. Heitä on kaikkiaan 27 henkeä. He ovat suurimmaksi osaksi porotuen piirissä. Heidän ohellaan on pienemmilläkin poronomistajilla oma merkityksensä poronhoitoyhteisössä. Esimerkiksi poroerotuksissa pienet poronomistajat voivat hoitaa keskeisiä tehtäviä. Lisäksi heistä moni osallistuu porojen hoitoon säännöllisesti talvikaudella. Pienestä poronomistajasta voi uran edetessä tulla ostojen tai perinnön kautta suurempi omistaja. Osa pienistä poromääristä on lapsilla, joista voi myöhemmin tulla elinkeinon jatkajia. Pienten omistajien joukossa voi olla myös eläkeläisiä, jotka puolestaan siirtävät perinnettä eteenpäin osallistuessaan toimintaan.

Poronhoitajien suurin tulonlähde on poronlihan myynti. Ostajina ovat suurelta osin lihanjalostusliikkeet. Lisäksi poronlihaa myydään asiakkaille suoramyyntinä ja poronhoitajien pienjalostamojen kautta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT) koko poronhoitoaluetta koskevassa kannattavuuskirjanpidossa luetaan porotalouden tuottoihin lihanmyynnin ohella muun muassa porotuet, poronlihan oma käyttö, saadut korvaukset paliskunnalle tehdystä työstä, sekä peto- ja liikennevahinkokorvaukset. Keskimääräinen tuotto porotaloutta kohti poronhoitovuonna 2009/2010 oli 24 860 euroa. Valtion maksamien tukien osuus kokonaistuotoista oli noin 20 prosenttia. Tuotosta pitää vähentää tuotantokustannukset, ennen kuin saadaan yrittäjätulon osuus. Poromäärän keskiarvo taloutta kohti oli laskelmassa 174 poroa.

Poronhoidosta muodostuva keskimääräinen kannattavuus oli heikkoa tasoa johtuen suurista tuotantokustannuksista. Suurimpia kustannuseriä olivat hoitomaksut paliskunnalle ja konekulut. Hoitomaksuja palautuu ettotöistä maksettavan palkan muodossa töihin osallistuville poronhoitajille. Konekulut koostuivat lähinnä mönkijöiden, moottorikelkkojen ja autojen bensakuluista. Merkittävän kustannuserän muodostivat myös poroille talvikaudella lisäravintona syötettävät heinät ja rehut. Porotaloudet olivat suhteellisen vaka varaisia. Keskimääräinen velan määrä porotaloutta kohti oli 8380 € koko poronhoitoalueella 2009/2010

Pelkästäänporonhoidosta (porotaloudesta, suoramyynnistä ja lihanjalostuksesta) saatavilla tuloilla elämiseen on perinteisesti tarvittu vähintään 300 poroa. Poronhoitajien keskuudessa on ollut tapana hankkia elantoa tarpeen mukaan muistakin lähteistä kuin poronhoidosta. Suurin osa Muonion paliskunnan poronhoitajista tarvitsee porotalouden tuottojen ohella muitakin tulonlähteitä. Poronhoitajien tulonlähteiden kohdalla voidaan käyttää vertailukohtana koko poronhoitoalueen keskimääräisiä lukuja. Koko poronhoitoalueella esimerkiksi 150–200 poroa omistavan ruokakunnan tuloista koostui keskimäärin 58 % porotalouden, suoramyynnin ja lihanjalostuksen tuloista. Lopuista tuloista 25 % tuli palkkatuloista ja 11 % maataloudesta. 80–100 poron ruokakunnan tuloista tuli 42 % porotaloudesta, suoramyynnistä ja lihanjalostuksesta. Palkkatulojen osuus oli tässäkin luokassa keskimäärin 25 %, minkä lisäksi maatalouden tulojen osuus oli 9 %, metsätalouden tulojen osuus 7 % ja eläkkeiden osuus 9 %. (MTT 2008, 25)

Omistettu poromäärä on siis yleensä yhteydessä liitännäiselinkeinoista ansaittavien tulojen suuruuteen: mitä suurempi poromäärä sitä vähemmän tuloja muista lähteistä, ja päinvastoin. Tosin on myös mahdollista, että paljon poroja omistavan porotalouden jäsenet saavat lisäksi huomattavia tuloja esimerkiksi matkailupalvelujen tuottamisesta. Muonion paliskunta sijaitsee saamelaisalueen ja eteläisen poronhoitoalueen välisellä erityisen poronhoitoalueen vyöhykkeellä Pohjoinen 2 eli P2. Palkkatulot muodostavat tällä alueella runsaan 30 prosentin osuuden ruokakuntien tuloista. Tässä luvussa on otettu huomioon kunkin yksittäisen porotalouden kaikki tulot, joista puolison palkkatulot muodostavat usein merkittävän osan. Moni poronhoitajan puoliso on Muonion paliskunnassakin kokopäivätöissä muualla, esimerkiksi sairaanhoitajana tai lastentarhanopettajana. Itse poronhoitajat työllistyvät palkkatöissä useimmiten määräaikaisesti ja sesonkiluonteisesti. Tällaisia palkkatöitä ovat Muonio paliskunnan poronhoitajien keskuudessa esimerkiksi metsänhoitotyöt, rakennustyöt ja testiauton kuljettajan tehtävät. Lisäksi voivat jotkut poronhoitajat olla vakituisissa kokopäivätöissä. He pyrkivät yleensä ajoittamaan lomansa poroerotusten yhteyteen.

Liitännäiselinkeinoista osa on luonteeltaan yrittäjätoimintaa. Poronhoitoon liittyy läheisesti poronlihan jalostaminen poronhoitajien omissa paikallisissa pienjalostamoissa. Lihanjalostus tuo merkittäviä lisätuloja muutamalle porotaloudelle Muonion paliskunnassa. Suoramyynti on myös varteenotettava tulolähde useiden Muonion paliskunnan poronhoitajien kohdalla. Erityisen poronhoitoalueen eteläosassa P2:ssa lihajalostuksen ja suoramyynnin osuus porotalouden tuloista oli keskimäärin 10prosenttia, mutta Muonion paliskunnassa tämä prosenttiosuus on suurempi. Poronhoitoa lähellä on myös poromatkailu, joka työllistää joitain porotalouksia Muonion paliskunnassa talvikaudella. Joidenkin paliskunnan poronhoitajien kohdalla liitännäiselinkeinon muodostaa majoituspalvelujen tarjoaminen matkailijoille. Matkailuyrittämisen osuus porotalouden tuloista koko erityisen poronhoitoalueen eteläosassa P2 oli 2 prosentin luokkaa.

Useat Muonion paliskunnan poronhoitajat kasvattavat pelloillaan heinää omien porojensa tarpeisiin (maatalouden tulot 13 % porotalouksien tuloista erityisen poronhoitoalueen eteläosassa P2). Omien metsien hoito tuo ajoittain lisätuloja joillekin porotalouksille (7 % tuloista erityisen poronhoitoalueen eteläosassa P2). Lähinnä omiin tarpeisiin harjoitetaan useissa Muonion paliskunnan porotalouksissa perinteisiä elinkeinoja, kuten kalastusta, metsästystä ja marjastusta joissain talouksissa enemmän, joissain vähemmän.

Erityisen poronhoitoalueen eteläosassa P2 oli eläkkeiden osuus tuloista 5%. Samoin muiden tulonsiirtojen osuus oli 5 %, mukaan lukien työttömyyskorvaukset.

Paliskunnan poronhoitajat suhtautuvat varovaisen myönteisesti tulevaisuuden näkymiin. Poronhoito on toistaiseksi pystynyt sopeutumaan varsin hyvin vallitseviin olosuhteisiin. Suurimpia huolenaiheita ovat kilpailevat maankäyttömuodot sekä peto- ja liikennevahingot. Muun muassa metsänhoito on vaikuttanut porolaitumiin,esimerkiksi aurauksen ja muunlaisen maanmuokkauksen kautta. Erityisesti talvilaitumilla tehtävät hakkuut ovat porotalouden kannalta hankalia, sillä

talvilaitumet muodostavat laidunvarojen kriittisimmän osan. Jos talvilaidunten pinta-ala pienenee tai laidunten kunto heikkenee, lisääntyy ruokintatarve talvikaudella. Muonion paliskunnan laidunalaa on mennyt viime vuosikymmeninä runsaasti rakentamisen alle. Matkailuun liittyvän toiminnan ohella maa-alaa on vienyt paljon testiautorata-alueen rakentaminen ja aitaaminen Kangosjärven itäpuolella (18,55 km² eli 0,69 % kokonaispinta-alasta) Olostunturin eteläpuolella. Suunnitteilla on laaja-alaista matkailuun liittyvää rakentamista Äkäslompolon kylän seutuville, Yllästunturin läheisyyteen ja Ylläsjärven lähimaastoon. Suunnitteilla on myös tuulivoimapuisto Mielmukkavaaraan paliskunnan pohjoisosaan. Lisäksi alkava kaivostoiminta saa aikaan uutta tarvetta asuntorakentamiselle paliskunnan alueella.

Muonion paliskunnan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että löydetään uusia myönteisiä kehityskulkuja, jotka lieventävät poronhoitoon kohdistuvia, alati kasvavia ulkoisia paineita. Yksi mielenkiintoinen uutuus on poronkaulaan asetettava GPS-panta, jonka avulla poron liikkeitä voidaan seurata tietokoneen päätteeltä.

2.3. Poronhoitotyöt ja laidunkierto

Poroa on luonnehdittu puolikesyksi eläimeksi, joskin poronhoitajien keskuudessa sitä sanotaan lähinnä puolivilliksi. Erona täysin villiin eläimeen on muun muassa se, että poro ei vältä häiriötekijöitä yhtä herkästi kuin villi eläin. Se muun muassa päästää ihmisen lähemmäksi itseään kuin monet villieläimet. Poron tarve omaan rauhaan vaihtelee sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Yleisesti ottaen ovat vaatimet (77 % eloporoista Muonion paliskunnassa 2009/2010) herkempiä kuin urosporot, eli hirvaat ja härät.Herkimmillään vaatimet ovat kevätkaudella ja alkukesästä, toisin sanoen toukokuussa vasoma-aikaan ja kesäkuussa, kun vasat ovat pieniä. Urosporot puolestaan eivät piittaa häiriötekijöistä yhtä paljon kuin vaatimet. Kesäkaudella ne hakeutuvat toisinaan ihmisen raivaamille alueille, joista ne hakevat rauhaa lentäviltä hyönteisiltä eli räkältä. Poronhoitajat joutuvat työssään kohtaamaan myös poron villin puolen. Se tulee esiin poroja kuljetettaessa, jolloin ne saattavat yllättäen pysähtyä tai hajaantua. Poronhoidossa pyritään hyödyntämään poron laumaeläin-luonnetta. Muonion paliskunnassa ovat porokoirat apuna usein silloin, kun porot halutaan koota yhteen.

Porojen luontaiseen liikkumiseen ja laidunkiertoon kuuluu Muonion paliskunnassa se, että keväällä porot lähtevät kulkemaan kohti etelää ja kesälaitumia. Syksyllä kulkusuunta on päinvastainen, kohti pohjoista.

Muonion paliskunnan alue jakautuu kolmeen osaan, jotka muodostavat itsenäiset laidunkiertoalueensa. Pohjoisosassa eli ”Yläpuolella” laiduntaa noin 1500 eloporoa, keskiosassa noin 4000 eloporoa ja eteläosassa ”Alapuolella” noin 500 poroa. Alueiden välillä ei kulje esteaitoja, joten porot voivat ylittää aluerajat mielensä mukaan. Siten paliskunnan eri osien porot voivat laiduntaa osittain samoilla alueilla. Poronhoitajat pyrkivät jossain määrin ohjaamaan poroja tietyille aluille. Pääsääntöisesti hoitavat kunkin alueen porojen omistajat keskenään oman alueensa porot, mutta tarpeen mukaan voivat poronhoitajat osallistua poronhoitotöihin oman alueensa ulkopuolella. Tällaista jakoa ei paliskunnassa ole aina ollut. Vielä kymmenen vuotta sitten pohjoinen osa kuului yhteen keskialueen kanssa. Eriytymisen hyvänä puolena ovat lyhyemmät työmatkat, haittapuolena taas yhteistyön vaikeutuminen. Muonion paliskunnan kokonaisuutta kuvaavassa kartassa painottuu paliskunnan keskiosan porojen laidunkierto.

Syyskauden ettotöistä maksaa palkan paliskunta. Myösaitatöissä on palkanmaksajana yleensä paliskunta. Muut poronhoitotyöt poronhoitajat tekevät omalla kustannuksellaan. Näihin töihin lukeutuvat talvipaimennus ja -tarhaus, talvikauden ettotyöt ja erotukset sekä vasojen kesämerkintöihin liittyvät työt.

Vuotuisen laidunkierron ja poronhoitotöiden läpikäyminen on luontevaa aloittaa vasonnasta. Toukokuussa vasoma-aikaan porot oleilevat mahdollisimman rauhallisilla alueilla, keskialueen porot suureksi osaksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja eteläisen osan porot Niesaselän seudulla, kuten paliskunnan kartastakin ilmenee.

Porojen kesämerkitykset pidetään erotusaitauksissa yleensä kesäkuun lopulla ja heinäkuun alkupuolella. Silloin vasojen korviin leikataan omistajien merkit. Tarhoissa syntyy osa vasoista. Ne merkitään pian syntymän jälkeen. Kesämerkityksistä porot voidaan ohjata haluttuun suuntaan, jotta ne pysyisivät kesäkauden halutuilla alueilla, kuten soilla ja jokivarsissa. Kesän kuluessa poronhoitajat voivat käydä koiran avustamana kääntämässä poroja oikeaan suuntaan,jos ne alkavat kulkeutua vääriin paikkoihin.

Syyskuussa porot alkavat nousta kuiville kangasmaille rykimää varten, ja hirvaat kokoavat itselleen vaadintokkia suvunjatkamista varten. Poronhoitajat pyrkivät käyttämään hyväkseen hirvaiden kokoamia tokkia ohjatessaan mönkijöiden avulla poroja kohti erotusaitaa. Rykimäaikaan aletaan keskialueen poroja koota Lamumaan erotusaidan länsipuolella sijaitsevaan laajaan laidunkiertoaitaukseen. Alkusyksystä otetaan myös ensimmäiset lihaporot omaan käyttöön.

Porojen kokoaminen eli etto alkaa syyserotuksia varten yleensä syyskuun 25. päivän tienoilla. Paliskunnan keskiosassa ensimmäiset porot saadaan Lamumaan erotusaitaan yleensä lokakuun 15. päivään mennessä. Ensimmäisten erotusten jälkeen lähdetään uudestaan kokoamaan poroja. Paliskunnan etelä- ja pohjoisosissa pidetään omat myyntierotuksensa.

Syyserotuksissa teurasporot erotellaan eloporoista, jotka ohjataan takaisin syyslaitumilleen. Loppusyksyn ja alkutalven aikana pidetään paliskunnassa yhteensä noin 10 myyntierotusta. Erotuksissa on yleensä paikalla runsaasti väkeä. Ne ovat poronhoitovuoden kohokohtia monella tavalla.

Lamumaan erotusaidasta eloporot ohjataan erotusaidan eteläpuolelle. Ne kulkevat osittain Äkäsjoen eteläpuolelle saakka. Porojen toivotaan viihtyvän näillä laitumilla joulukuulle, ennen kuin ne alkavat kulkea kohti pohjoisempana sijaitsevia talvilaitumiaan. Teurasporoista iso osa kuljetetaan elävänä kuljetusrekoilla lihanjalostusliikkeisiin. Lisäksi poronhoitajat teurastavat itse porojaan suoramyyntiä ja omaa käyttöä varten. Syyserotukset on yleensä saatu päätökseen marraskuun loppuun mennessä, mutta vuonna 2011 pidettiin ensimmäinen syyserotus Lamumaassa vasta 28.11.2011, koska poroja oli tavallista vaikeampi saada kootuksi ja kuljetetuksi laidunaitaukseen. Tämä saattoi olla yhteydessä siihen, että syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Poikkeuksellista oli myös se, että valtaosa Lamumaan erotuksessa eloon jätetyistä poroista otettiin tarhoihin pian erotuksen jälkeen.

Taulukko 3 Porojen laidunkierto ja poronhoitajien tehtäviä. Liitteessä 1 on lisäksi kartta Muonion paliskunnasta

Aika Laidunkierron vaihe Poronhoitajien tehtäviä toukokuu porot vasoma-alueillaan, vasat syntyvät peltojen muokkaus ja lannoitus, liitännäistöitä

kesäkuu–elokuuporotkesälaitumillaan20.06.–17.07porojen kokoamista ja vasojen kesämerkintöjä, heinätöitä, aitatöitä, liitännäistöitä

syyskuu – joulukuu porot syyslaitumillaan, rykimäalueillaan lokakuussa, alkutalven laitumillaan, osa tarhoihin marras-jouluk.

kiireisin kausi, syyskuussa aitatöitä, loka – joulukuussa ettotyöt ja myyntierotukset

tammikuu – maaliskuu osa poroista keskitalven talvilaitumilla, osa tarhoissa

erotukset ja porojen kuljetukset vasoma-alueiden läheisyyteen, liitännäistöitä

porojen paimennusta ja lisäruokintaa talvilaitumilla ja ruokintaa tarhoissa, liitännäistöitä huhtikuu porot lopputalven laitumilla, vasomapaikkojen läheisyydessä, osa tarhoissa

Talvikauden lisäruokinta aloitetaan maastossa yleensä joulukuun puolivälin jälkeen, ja se jatkuu huhtikuun alkupäiviin. Poikkeuksen tähän ajoitukseen muodostaa pohjoispuolen tokkakunta, joka antaa poroille lisäravintoa tätä lyhyemmän jakson. Tarkoitus maastoruokinnassa on, että porot hyödyntävät niille annettavan heinän ja poronrehun ohella talvilaidunten kasvillisuutta, kuten jäkälää. Etenkin lopputalvesta poron ravintoon kuuluu myös puissa kasvava luppo. Muonion paliskunnan keskialueella maastoruokinnan kohteena olevat porot ovat jakautuneet neljään päätokkaan, joita hoitavat tokkakunnat. Isoa yhteistä tokkaa on pidetty keskialueen pohjoisosassa. Äkäslompolon kylän läheisyydessä on ollut niin ikään yksi kookas tokka. Länsipuolella Kihlangin seudulla on ollut yksi tokka, ja Lamumaan erotusaidan itäpuolella sijaitsevan lentokentän maastossa paimensi yksi tokkakunta porojaan esimerkiksi talvikaudella 2010-2011. Lisäksi poronhoitajat pitävät poroja talvella tarhoissa, joissa niitä ruokitaan säännöllisesti.

Osapaliskunnan eteläosan poroista on yleensä talvipaimennuksen ja lisäruokinnan piirissä eteläisen alueen länsiosassa. Talvilaidunnuksessa porot voidaan siirtää aika ajoin uuteen paikkaan, jotta jäkälälaitumet saadaan käyttöön laajemmalta alueelta. Osa eteläisen osan poroista on säännönmukaisesti tarhoissa talvikaudella. Talvikaudella 2011–2012 valtaosaa eteläisen alueen poroista pidettiin tarhoissa, sillä poikkeuksellinen talvi ei suosinut porojen paimennusta maastossa eikä maastoruokintaa.

Maalis-huhtikuun vaihteessa paliskunnan keskiosassa porot ohjataan keskitalven laitumilta ja tarhoista moottorikelkkojen avulla lopputalven laitumille, jotka sijaitsevat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa lähellä kevään vasoma-alueita. Eteläisessä osassa porot kuljetetaan talvilaitumilta ja tarhoista Rautuvaaran ja Kolarin välisen rautatielinjan itäpuolelle valmistautumaan vasontaan.

2.4. Poronhoitoon liittyvät rakenteet

Muonion paliskunnassa tärkeimpiä poronhoitoon liittyvä rakenteita ovat erotusaitaukset, poroaidat ja kämpät. Näiden lisäksi rakenteisiin kuuluu Kittilän poroteurastamo, jossa Muonion paliskunta on yhtenä osakkaana, vaikkei olekaan viime aikoina teurastamoa käyttänyt. Poronhoidon rakenteisiin voidaan lukea myös porotarhat, joiden ylläpidosta vastaavat yleensä yksittäiset poronhoitajat.

Poronhoitotöiden ja poronhoidon rakenteiden kannalta merkittävää on se, että Muonion paliskunnan keskeisin poroerotuspaikka, Lamumaan erotusaita, sijoittuu tulevan kaivosalueen sisälle. Lamumaalla käsitellään syys- eli myyntierotusten aikana noin 4000 poroa, siis hieman vajaa puolet paliskunnassa käsitellyistä poroista. Poronhoitajat pitävät Lamumaan erotusaitaa onnistuneena rakennelmana. Erotusaidan ja ohjausaitojen sijoittelussa on otettu huomioon poron luontaisia kulkutapoja maastossa, kuten poronhoidon suunnittelussa yleensä on tapana.

Erotusaitauksia on Muonion paliskunnassa yhteensä kymmenen kappaletta. Syyskaudella käytettävät erotusaitaukset sijoittuvat syyslaitumille kesä- ja talvilaidunten välimaastoon. Paliskunnan keskialueella syyskauden pääerotuspaikkana on Lamumaa, jonka lisäksi ovat Luusunselkä, Ahvenkielinen, Käkivaara ja Tiuranselkä. Pohjoisosassa erotusten paikkana on Juutilainen. Eteläosassa ovat käytössä sekä Rautuvaara että Sainkangas. Poroja voidaan lisäksi erotella jossain määrin myös porotarhoissa. Vasanmerkkauksia varten on paliskunnan keskiosassa lisäksi kaksi kiinteätä aitausta: Latvavuoma ja Hangasmaa. Eteläosassa on erillinen vasanmerkintäaitaus Niesanselän itäpuolella. Kämppiä on erotusaitojen yhteydessä yhteensä kahdeksan kappaletta.

Paliskunnan rajasta on osa aidattu. Pohjoispuolen raja Näkkälän paliskuntaa vasten on kokonaan aidattu. Itäpuolella esteaita seurailee Kyrön paliskunnan rajaa 55 kilometrin matkalla. Länsipuolella on Ruotsin kanssa raja-aitaa noin 50 kilometriä. Lisäksi on Lamumaan erotusaidan länsipuolella suuri laidunaitaus, jonne poroja kootaan ennen syyserotuksia. Viljelysten ympärille paliskunta on rakentanut aitoja muutamassa paikassa estämään porojen pääsyä niille.

2.5. Laitumet ja niiden käyttö

Kesällä, syksyllä ja alkutalvesta porot liikkuvat paljon. Talven loppupuoli on poron luonnonravinnon-saannin kannalta vaikeinta aikaa. Tuolloin ne pysyvät pienehköllä alueella ja säästävät näin energiaa. Vasomisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että porot ovat hyväkuntoisia talven jäljiltä. Talvikaudella poroille annettu lisäravinto tähtää osaltaan tähän.

Hannukaiseen suunniteltu kaivosalue sijoittuu paliskunnan keskiosan kesä- ja talvilaitumen rajamaastoon. Siellä laiduntavat keskialueen 4000 eloporosta monet syyskaudella ja alkutalvesta. Tämän poromäärän lisäksi keskialueen laitumilla kulkevat syyskaudella nekin porot, jotka päätyvät teuraiksi, syksyllä yhteensä siis noin 6500 poroa. Kaivosalueen alle jää osa laidunaitauksesta, jossa paliskunnan poroja pidetään syyskaudella.

Muonion paliskunnan itälaidalla osittain sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto muodostaa 13% paliskunnan pinta-alasta (vrt. Nieminen 2009, 23). Muun muassa kesälaitumia sijaitsee runsaasti kansallispuistossa, mutta myös muiden vuodenaikojen kohdalla kansallispuiston merkitys on huomattava. Esimerkiksi talvikaudella 2011–2012 paliskunnan keskiosan poroja oli runsaasti kansallispuiston alueella.

Vuoden aikana porot syövät säännöllisesti 250 erilaista kasvia ja niiden lisäksi tilapäisesti 200 kasvia. Syksyllä porot syövät runsaasti sieniä. Talvikaudella poron ravintoon kuuluu jäkälien ohella myös vihreitä kasveja. (Kurkela 1979, 25, 27)

Kaivostoiminnan ja sen liitännäistoimintojen takia menetettyjä laidunalueita arvioitaessa on tässä selvityksessä käytetty hyväksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen porolaidunkartoituksia, joita on täydennetty paikan päällä tehdyin havainnoin. Laiduntutkimuksessa (Kumpula ym. 2009) pohjoisen poronhoitoalueen porolaitumet on jaettu neljään pääluokkaan. Näitä luokkia käsitellään seuraavassa Muonion paliskunnan näkökulmasta.

1. Jäkälälaitumia ovat kuivat ja karut kangasmaat. Niiden osuus on 26,4 % paliskunnan maa-alasta. Paliskunnan jäkälälaitumet on luokiteltu voimakkaasti kuluneiksi (biomassa alle 300 kiloa hehtaarilla). Siten jäkälälaitumet muodostavat paliskunnassa niukan ravintoresurssin, kuten useimmissa muissakin paliskunnissa. Talvella porot oleilevat yleensä jäkälälaitumilla. Jäkälien ohella ne kaivavat lumen alta myös muita kasveja esiin ja käyttävät niitä ravintonaan. Talvella porot saavat lisäravintona heinää ja poronrehua, joita poronhoitajat tuovat maastoon. Jäkälälaitumia on suhteellisesti eniten paliskunnan keskiosissa, missä porot viihtyvät talven ohella myös syyskaudella.

2. Luppolaitumia (23,7 % maa-alasta) porot hyödyntävät erityisesti varttuneissa ja vanhoissa metsissä lopputalvella. Luppoa kasvaa puiden oksilla ja rungoilla. Luppolaitumiksion laidun kartoissa merkitty tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden varttuneet ja vanhat metsät (yli 80 vuotta vanhat). Luonnossa luppoa esiintyy myös kuivien ja karujen kankaiden varttuneissa ja vanhoissa metsissä, vaikka ne on kartoissa luokiteltu jäkälälaitumiksi. Luppolaitumia on eniten paliskunnan itäpuolella sijaitsevan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella, minne porot tulevat lopputalvella.

3. Varpu-, lehti- ja ruoholaitumia (20,1 %) ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat sekä varpu- ja heinävaltainen tunturikangas. Niitä esiintyy joka puolella paliskuntaa. Tämän laiduntyypin kasveja porot syövät eniten kesällä ja syksyllä.

4. Suot (27,5 %) jakautuvat korpiin, rämeisiin ja avosoihin. Yhtenäisiä suoalueita on eniten paliskunnan eteläosissa. Myös pohjoisosassa on suurehko suoalue. Suot ovat porojen laitumena ennen kaikkea kesällä.

Muonion paliskunnan kesäravinnon kokonaisbiomassa, mukaan lukien heinät ja varvut, on keskitasoa Suomen paliskuntien joukossa, 150–199 kg/ha. Sen sijaan jäkälälaitumet on luokiteltu ”voimakkaasti kuluneiksi” (niitä täydennetään lisäruokinnalla), noin 200 kg/ha. Yhtä eloporoa kohti Muonion paliskunnassa on jäkälälaidunta 11,16 ha, luppolaidunta 16,35 ha, varpu-, lehti- ja ruoholaidunta 8,48 ha ja suota 11,60 ha (Kumpula ym. 2009, s.16, 31, 35).

Muonion paliskunnan porotiheys (2,37 poroa/km²) edustaa keskitasoa varsinaisen poronhoitoalueen paliskuntien joukossa (1,6–3,3 poroa/ km²). Vertailussa näihin muihin paliskuntiin edustaa Muonion paliskunta keskitasoa myös siinä, miten paljon laidunalaa on poro kohti, kaikissa muissa laidunluokissa paitsi varpu-, lehti- ja ruoholaitumissa, joiden kohdalla Muonion paliskunnan luku (8,48 ha/eloporo) asettuu asteikon alapäähän (5,9–22,4 ha/eloporo). (Kumpula ym. 2009, 35)

Porolaidunten kuntoon vaikuttavat monet tekijät. Porotalouden oman toiminnan lisäksi laitumiin ovat vaikuttaneet muun muassa yhdyskuntarakentaminen ja alueella harjoitettu metsätaloustoiminta.

Paliskunnan laidunpinta-alasta 26,8 % on taimikoita tai nuorta kasvatusmetsää.

3. KAIVOKSEN VAIKUTUS PORONHOITOON, LIEVENNYKSET JA KOMPENSAATIOT

Seuraavassa käydään läpi kaivostoiminnan vaikutusta poronhoitoon ja porotalouteen, mukaan lukien haitat jamenetykset. Lisäksi tuodaan esiin keinoja, joiden avulla haittavaikutuksia voidaan poistaa, lieventää ja kompensoida.

3.1. Kaivoksen alue-vaihtoehdot ja kulkureitit (ks. myös niitä kuvaavat kartat)

Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon ensinnäkin kolme kaivosalueisiin liittyvää vaihtoehtoa VE1a, VE1b, VE1c, joissa kussakin rikastushiekka-alue on sijoitettu eri alueille. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossakaivostoiminnan muut keskeiset toiminnot on sijoitettu Hannukaisen kaivosalueelle. Lisäksi kaikissa näissä kolmessa vaihtoehdoissa sijaitsee suodatuslaitos rautatien pohjoispäässä Rautuvaarassa. Näiden kolmen vaihtoehdon lisäksi tarkasteltavana on neljäs vaihtoehto (VE4), jossa kaivosalue on sama kuin edellisissä vaihtoehdoissa mutta rikastamo sijaitsee Rautuvaarassa samoin kuin rikastushiekka-alue. Tässä porotalousselvityksessä käsitellään Hannukaisen kaivosaluetta erillisenä kokonaisuutena ja rikastushiekkavaihtoehtoja omina kokonaisuuksinaan. Käsiteltäviksi tulevat siten seuraavat osat: Hannukaisen kaivosalue (sama kaikissa vaihtoehdoissa VE1a, VE1b, VE1c ja VE4), Rikastushiekka-alue Hannukaisesssa (VE1a) kaivosalueen jatkeena sen pohjoispuolella, Rikastushiekka-alue Rautuvaarassa (VE1b ja VE4) ja Rikastushiekka-alue Niesassa (Juvakaisen maassa) (VE1c) rautatien itäpuolella Rautuvaarasta etelään noin 8 kilometriä.

Näiden kaivosalue- ja rikastushiekka-alue-vaihtoehtojen lisäksi huomioidaan kuljetusväylät.

Kuljetusväylään K1 Hannukainen-Rautuvaara kuuluvat seuraavat putket: A. rautamalmiputki suodatusasemalle, B. Rikastehiekkaputki hiekka-alueelle, C ottovesi-putki , D poistovesi-putki. Lisäksi kuljetusväylällä ovat voimalinja ja huoltotie. Pituus noin 11 km. Kuljetusväylällä K2 kulkee kaksi vesiputkea Rautuvaaran alueella, pituus noin 5 km. Kuljetusväylä K3 on Rautatie välillä Rautuvaara – Maantie 939 (Kolari-Kittilä).Vaihtoehto ”Niesassa” rautatien vierellä kulkee putkilinja Niesan rikastushiekka-alueelle saakka. Pituus noin 18,5 km.Lisäksi on VE4:ään liittyvä kuljetusvaihtoehto K4, hihnakuljetin Hannukaisen ja Rautuvaaran välille, joka sijoitettaisiin kuljetusväylälle K1.

Aikaisemmin vaihtoehtoihin lukeutui myös VE2, jossa rikastamo sijaitsi Hannukaisessa ja junarata ulottui Hannukaiseen asti. Se on kuitenkin pudonnut pois vaihtoehtojen joukosta. Niin ikään vaihtoehto VE3 on jäänyt pois vaihtoehtojen joukosta. Siinä olisi rikaste kuljetettu Hannukaisesta Ruotsiin joko putkessa tai kuorma-autoissa. Siitä vo idaan tässä yhteydessä todeta, että se olisi ollut Muonion paliskunnan kannalta melko hyvä vaihtoehto, etenkin jos kuljetus olisi tapahtunut pitkin putkea, joka olisi haudattu maahan tai nostettu ilmaan tukien varaan.

Jos hanketta ei toteuteta (VE0), ei porotalouteen ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä vaikutuksia.

3.2 Vaikutusmekanismeista ja vaikutuksista

Porotalouteen kaivoksella on suoraan ensinnäkin se vaikutus, että kaivosalueen ja rikastushiekkaalueen alle jäävä alue on kokonaan poissa porojen laidunkäytöstä määräajan. Tietyt kaivosalueen osat tulevat muuttumaan siinä määrin, että ne tulevat jäämään pysyvästi pois porotalouden käytöstä.

Suoraan ympäristöön suuntautuvia vaikutusmekanismeja ovat esimerkiksi vedenkäyttö, melu, räjäytysten aiheuttama tärähtely, pölyäminen, kaasupäästöt, tavaroiden leviäminen maastoon, aineiden liukeneminen veteen, säteily, kaivausten tuottamat tyhjät tilat ja kasautuvat maa-ainekset.

Nämä tekijät voivat puolestaan vaikuttaa porojen (tai poronhoitajien) terveyteen, porojen syömiin kasveihin, porojen kulkureitteihin ja porojen käyttäytymiseen.

Epäsuorissa (toisin sanoen välillisissä) vaikutuksissa kaivostoiminta saa aikaan jonkin ilmiön, esimerkiksi liikenteen kasvun, joka puolestaan voi lisätä porovahinkoja. Vaikutusketjuun voi kuulua useita osatekijöitä.

Toisaalta on muistettava, että yhden tekijän aiheuttamien vaikutuksen osoittaminen on usein vaikeaa. Vaikuttavia tekijöitä voi esimerkiksi olla useita. On myös mahdollista, että varsinainen vaikutusmekanismi jää tuntemattomaksi, minkä takia voidaan ajautua tekemään virheellinen tulkinta. Esimerkiksi kun pohditaan sitä, miksi porot valitsevat tietyn kulkusuunnan, on yleensä tarjolla useita erilaisia tukintavaihtoehtoja.

3.3 Pöly ja melu

Kaivospölynaiheuttamia vaikutuksia on tutkittu suhteellisen vähän, joten lisätutkimukselle on tarvetta. Grönlannissa tehdyssä tutkimuksessa voitiin jäkälissä todeta lyijy- ja sinkkikaivoksen aiheuttamia raskasmetallijäämiä kaivoksen vaikutusalueella. Vaikutukset olivat havaittavissa kaivosta ympäröivän alueen jäkälissä vielä lähes 20 vuoden kuluttua kaivoksen sulkemisesta. Kaivostoiminnasta johtuvaa pölyyntymistä pidettiin tutkimuksessa vakavana saasteongelmana erityisesti kuivilla arktisilla alueilla. (Söndergaard ym. 2010, 1325, Söndergaard ym 2011, 4063, 4065, 4070) Alaskassa, lyijy- ja sinkkikaivoksen malminkuljetusreitin lähiluontoa kartoittaneessa tutkimuksessa, havaittiin raskasmetallijäämiä sammaleissa (Hasselbach ym., 2005, 228). Alaskassa on lisäksi tutkittu tavallisen tiepölyn vaikutusta muun muassa jäkäliin. Tien läheisyydessäjäkälät olivat joko hävinneet kokonaan tai niiden määrä oli vähentynyt huomattavasti. Tutkimuksen yhteenvedossa todettiin, että tiepöly on terveydellinen riskitekijä tien läheisyydessä työskenteleville ihmisille ja ekologinen huolenaihe. (Walker 1987, 479, 487)

Hannukaisen kaivoksesta tehtyjen pölyyntymismallinen mukaan rajoittuu ympäristövaikutusten vuosikeskiarvon mukainen vaikutus pääasiassa kaivosalueen ja rikastushiekka-alueiden rajojen sisäpuolelle. Sen sijaan voivat kaivosalueen ja rikastushiekka-alueiden hetkelliset pölyyntymisvaikutukset ulottua kohtalaisina noin kahden kilometrin päähän ja lievinä paikoitellen jopa viiden kilometrin päähän. Tiepölyn vaikutus on oletettavasti vähäistä. Jos Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä otetaan käyttöön hihnakuljetin, on se paras peittää mahdollisuuksien mukaan. Jos hihnaa ei peitetä, aiheuttaa se pölyyntymistä lähiympäristöön.

Melumalleissa on arvioitu kaivosalueelta ja kuljetusreiteiltä kantautuvaa melua. Rikastushiekkaalueiden ja rikastamon aiheuttamaa melua ei ole mallinnettu, mutta meluvaikutusten voidaan näissä tapauksissa olettaa jäävän pääasiassa kaivosalueen tai rikastushiekka-alueen sisäpuolelle. Tosin rikastamon sijoittaminen Rautuvaaraan voisi aiheuttaa meluvaikutuksia jonkin verran myös rikastushiekka-alueen länsipuolelle.

Rakentamisaikainen meluvaikutus ulottuu kohtalaisena (yli 40 dB) noin kilometrin päähän kaivos-, rikastushiekka- ja kuljetusreittialueesta sekä lievänä noin 1½ kilometrin päähän alueista (yli 30 dB). Entisöintivaiheessa meluvaikutus on samankaltainen kuin rakennusvaiheessa. Entisöinnin aikana pölyyntyminen ensin vähenee ja lopuksi päättyy kokonaan. On silti mahdollista, että pölyyntymisen vaikutukset jatkuvat entisöinnin päätyttyä jonkin aikaa lähiympäristössä.

Toimenpiteet pölyn ja melun takia.

Pölyn vaikutuksia poron kannalta tärkeisiin kasveihin on syytä seurata kaivoksen vaikutusalueilla säännö llise sti kaivoshankkeen aikana ja jonkin aikaa hankkeen päättymisen jälkeen. Jos jotain

hälyttävää ilmenee, pitää siihen reagoida lieventävin toimin. Melutasoja seurataan niin ikään säännöllisesti, jotta niitä voidaan verrata melumalleihin. Vastuuta näiden asioiden järjestämisestä voi kantaa kaivosyhtiö.

3.4. Poron välttämiskäyttäytyminen

Porot eivät käytä laidunalueita tasaisesti. Ne altistuvat paikoitellen häiriötekijöille, jotka vähentävät laidunnusta tietyillä alueilla. Suomessa on tutkittu tiettyjen infrastruktuurin osien vaikutusta porojen laidunkäyttäytymiseen, esimerkiksi teiden, asutuskeskusten ja moottorikelkkareittien (Anttonen ym. 2011a).

Laidunkäyttäytymis-tutkimuksen yhtenä lähtökohtana oli se tieto, että porojen välttämiskäyttäytymisessä on eroja, jotka ovat yhteydessä sukupuoleen. Tutkimuksessa keskityttiin naarasporoihin. Niiden osuus kokonaisporomäärästä on 70–80 prosenttia. Urosporot eivät ole niin arkoja kuin naarasporot. Hirvaat ja härät voivat kulkea kesällä rakennetuille alueille, kuten asutuskeskuksiin, räkkää pakoon. Urosporojen tiedetään tulevan kesällä myös kaivosalueille ilmeisesti samasta syystä. Lisäksi porot voivat hakea räkältä rauhaa tien päältä.

Myös ravintotilanne voi vaikuttaa välttämiskäyttäytymisen heikkenemiseen. Tietyn ravinnon saantimahdollisuus voi tiettynä ajankohtana olla vahvempi tekijä kuin arkuus. Poroja voi vetää puoleensa esimerkiksi tienvarsien kasvillisuus. Sama vaikutus voi olla tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla jäkälälaitumella talvella. Tien päälle poroja voi houkutella suola, jota levitetään tienpintaan liukkauden vähentämiseksi.

Vuodenaikojen tiedetään olevan yhteydessä välttämiskäyttäytymisen voimakkuuteen. Naarasporot ovat erityisen herkkiä häiriöille lopputalvesta ja vasoma-aikaan toukokuussa.

Tutkimuksen (Anttonen ym. 2011a) mukaan vaadinporojen välttämiskäyttäytyminen ulottui voimakkaimmillaan 1500 metrin päähän päätiestä ja heikoimmillaan 100 metrin päähän. Asutuskeskusten vaikutus ylsi 2500 metriin saakka. Välttäminen ei kuitenkaan ollut täydellistä vaan osittaista. Toisin sanoen, porotiheys oli välttämisvyöhykkeellä merkittävästi harvempi kuin kauempanatiestä sijaitsevilla alueilla, mutta poroja oli kuitenkin jossain määrin myös välttämisalueella.

Kaivosten vaikutuksista porojen ( Rangifer tarandus tarandus) välttämiskäyttäytymiseen ei ole vielä saatavissa tutkimustuloksia, joskin joitain kokemuksia kaivoksista on jo raportoitu poronhoitoon liittyen (Anttonen 2011b, 42). Kaivosten vaikutuksia villieläimiin on sen sijaan tutkittu. Kanadassa havaittiin, että poron villi sukulaiseläin Karibu ( Rangifer tarandus granti) vältti kaivosaluetta aina 4 kilometrin etäisyydelle saakka.

Sekä pölyyntymisen että melun voidaan olettaa vaikuttavan poron välttämiskäyttäytymiseen. Muun muassa näiden tekijöiden takia voidaan olettaa porojen välttämiskäyttäytymisen olevan merkittävää kaivoksen lähialueilla kaivoksen toiminta-aikana. Kuljetusreittien ja rikastushiekka-alueiden tuntumassa välttämiskäyttäytyminen tulee todennäköisesti olemaan lievempää kaivoksen toimintaaikana. Rakennusvaiheessa meluvaikutuksiin liittyvä välttämiskäyttäytyminen on oletettavasti samankaltaista sekä kaivosalueen että rikastushiekka-alueen ja kuljetusreittien lähialueilla. Näin voidaan olettaa olevan myös entisöintivaiheessa.

Hannukaisen kaivostoiminnan vaikutusalueet sijo ittuvat pääasiassa porojen syyslaitumille ja alkutalven laitumille, jolloin porot eivät ole herkimmillään häiriöiden suhteen. On mahdollista, että välttäminen toteutuu ennakoitua voimakkaampana, mutta on myös mahdollista, että porot tottuvat

ajan myötä kaivoksen ääniin ja muihin ympäristövaikutuksiin. Siinä tapauksessa välttämiskäyttäytyminen voisi heiketä ajan myötä.

Kaivoksen aiheuttamat laidunmenetykset sijaitsevat siis pääasiassa syys- ja alkutalven laitumilla. Vaikutusalue sen sijaan ulottuu myös keskitalven laitumien puolelle.

Infrastruktuurin peitto Muonion paliskunnan maa-alasta on 1,87 %, mikä on selvästi suurempi luku kuin yhdessäkään toisessa pohjoisten poronhoitoalueen paliskunnassa. Infrastruktuurin vaikutusalue on Muonion paliskunnassa kaksinkertainen (25 %) seuraavaan pohjoisen poronhoitoalueen paliskuntaan Ivaloon (13 %) nähden (Kumpula ym. 2009, s. 25). Vaikutus toteutuu tietyissä paikoissa vain osan vuotta, esimerkiksi moottorikelkkareittien vaikutusalueella. Yhteenvetona häiriötekijöihin liittyen voidaan todeta, että Muonion paliskunnan laitumet ovat jo ennen kaivoksen tuloa huomattavien infrastruktuurin aiheuttamien vaikutusten kohteena. Sen lisäksi laitumiin vaikuttavien tekijöiden joukkoon lukeutuu metsänhoito.

3.5. Vaikutukset, toimenpiteet ja kompensaatiot

Tarkasteltavana on neljä toteutusvaihtoehtoa. Kaikki vaihtoehdot ovat kaivosalueen osalta kutakuinkin samanlaisia. Kuljetusreititkin ovat kaikissa vaihtoehdoissa pitkälti samat. Tosin

VE1b:ssä vesiputket sijoittuisivat Rautuvaarassa rikastushiekka-alueelle, ja VE1c:ssa kulkisi rikastushiekkaputki Niesaan asti, rautatielinjan rinnalla ilman lisämenetyksiä laidunalueisiin.

VE4:ään puolestaan liittyisi kuljetushihna Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä. Kuljetusreittien vaikutuksia käsitellään erillään muista osista.

Haittojen poiston, lievennysten ja kompensaatioiden maksaja olisi kaivosyhtiö, ellei toisin mainita. Lievennysten kohdalla voidaan joissain tapauksissa tuoda esiin ehdotuksia myös muista vastuunkantaja-tahoista. Esimerkiksi valtion osuus voi tulla kysymykseen vaikkapa rautatien osalta.

Korvaukset maksetaan paliskunnalle joko kertakorvauksena esimerkiksi tietystä työtehtävästä tai vuosittain tietyn ajanjakson ajan, kunnes haitta poistuu. Lisätöistä maksettava korvaus kohdistetaan aina tietyssä paikassa tiettyyn aikaan tehtäviin töihin. On mahdollista, että säännöllisten lisätöiden ajanjakso kattaa joissain tapauksissa koko rakennusajan, toiminta-ajan ja entisöintiajan. Tilannetta seurataan seurantamallin puitteissa. Pysyvästi laidunkäytöstä poistuvasta alueesta voidaan maksaa kertakorvaus.

Hannukaisen kaivosalue

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue.

Hannukaisen kaivosalue on pinta-alaltaan 27,44 km², josta porolaidunta on 26,81 km². Muonion paliskunnan laidun-pinta-alasta se muodostaa 1,00 prosentin osuuden. Alue poistuu porojen laidunkäytöstä kokonaan kaivoksen rakennus-, toiminta- ja entisöintiajaksi. Entisöinnin jälkeen on tarkoitus, että alue palautuu pääosin porolaitumiksi. Pysyvästi laidunkäytöstä jäävät pois avolouhokset.

Jäkälälaidunta kaivosalueella on 13,93 km² eli 51 prosenttia alueen laidunalasta ja 2,08 prosenttia Muonion paliskunnan jäkälälaidunalueesta. Jäkälälaitumella kasvaa runsaasti myös muita kasveja kuten varpuja ja heiniä. Jäkälälaitumet ovat Muonion paliskunnassa niukka resurssi, jonka merkitys

on suuri talvikaudella. Alkutalvesta, jolloin porot laiduntavat kaivosalueella, ne pystyvät hyödyntämään jäkälälaitumella muitakin kasveja.

Varpu-, lehti- ja ruoholaidunta kaivosalueelle jää 4,5 km², toisin sanoen 17 prosenttia alueen laidunalasta ja 0,88 prosenttia paliskunnan tämäntyyppisestä laidunalueesta. Tämä on tyypillistä syyskauden laidunta ja sopii siten hyvin siihen ajankohtaan, jolloin keskialueen porot laiduntavat tulevalla kaivosalueella.

Luppolaitumia alueella on 4,05 km² eli 15 prosenttia kaivosalueen laidunalasta ja 0,67 prosenttia paliskunnan luppolaitumista. Näilläkin laitumilla kasvaa lupon ohella muita kasveja, joita porot voivat hyödyntää syykaudella ja alkutalvesta. Luppolaitumet ovat tyypillisimmillään lopputalven laitumia. Soita alueella on 4,3 km² eli 16 prosenttia alueen laidunalasta ja 0,62 prosenttia koko paliskunnan soista.

Kaivosalueen metsistä noin puolet on taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää, mikä on selvästi suurempi osuus kuin paliskunnan koko alueella (26,8 %).

Kaivosalueen laidunmenetykset kohdistuvat suhteellisesti eniten jäkälälaitumiin. Jäkälä on porolle tärkeä ravinnon lähde ennen kaikkea talvikaudella. Talviruokinnan ja lopputalven aikaan porot hyödyntävät kuitenkin pääasiassa muita jäkälämaita kuin kaivosalueella olevia. Niinpä jäkälämaiden menetys ei ole keskitalven poronhoidon kannalta aivan niin tuntuva kuin se olisi ollut, mikäli keskitalven laitumia olisi sijainnut kaivosalueella.

Tulevalla kaivosalueella Muonion paliskunnan keskialueen porot ovat laiduntaneet vapaasti syyskuusta joulukuun loppupuolelle. Ennen syyserotuksia osa keskialueen poroista on liikkunut alueella vapaasti. Osa poroista on tuotu ennen syyserotuksia laidunaitaukseen joka ulottuu tulevalle kaivosalueelle. Erotusten jälkeen porot lasketaan Lamumaan erotusaidalta eteläpuolelle eli tulevalle kaivosalueelle. Kun tämä alue poistuu käytöstä (ja erotusaita joudutaan siirtämään), aiheutuu tästä hankaluuksia porojen laidunkierron kannalta. Tarkoitus on toistaiseksi ollut se, että porot pysyisivät alkutalvesta mahdollisimman pitkään keskialueen eteläosissa, jotta ne eivät nousisi keskiosassa liian aikaisin pohjoisemmaksi kuluttamaan siellä sijaitsevia keskitalven jäkälälaitumia. Porojen saaminen kaivosalueen sivuitse keskialueen eteläosiin voi aiheuttaa lisätöitä poronhoitajille, jos heidän pitää kuljettaa poroja etelää kohti. On myös mahdollista, että erotusajankohtaa pitää siirtää hieman nykyistä myöhäisemmäksi (yleensä erotukset pidetään marraskuun alkupuolella, poikkeuksellisen myöhäinen ajankohta oli 28.11.2011), koska tällöin on heikentynyt vaadinporojen taipumus palata erotusaidalle etsimään erotuksissa kadonneita vasojaan. Alkusyksystä tämä taipumus on vielä voimakas. Teurastusajankohdan siirtyminen myöhäisempään ajankohtaan voi aiheuttaa teuraspainojen pienenemistä, etenkin jos säät ehtivät kylmetä tuntuvasti ennen erotusta. Samalla voivat vähentyä teurastulot.

Keskitalvella porot ovat pääosin kauempana kaivosalueesta, mutta yksi tokkakunta on ruokkinut ja paimentanut noin 350 poroa tulevan kaivosalueen koillisrajalta noin kilometrin päässä. Tokkakunnan porot ovat laiduntaneet etupäässä ruokintapaikan läheisyydessä, mutta ne ovat voineet hyödyntää myös kaivosalueen koillisosaa keskitalvella. Kaivoksen takia tämän tokkakunnan porojen käytöstä jäävät pois kaivosalueen sisällä sijaitsevat jäkälälaitumet. Vuoden 2011 Lamumaan syyserotuksen (28.11.2011) jälkeen tämän tokkakunnan poroja kuljetettiin tarhaan Äkäslompolon kylän pohjoispuolelle, yli 15 kilometrin päähän kaivosalueesta, mikä korvasi aiempaa maastoruokintaa kaivosalueen tuntumassa.

Ehdotettu kompensaatio. Laidunmenetykset korvataan paliskunnalle vuosittain, kunnes menetykset poistuvat ja alue palaa porolaitumeksi. Lopuksi kompensoidaan pysyvästi menetetyt alueet.

Vaikutus 2, porojen välttämiskäyttäytyminen.

Laidunalue Hannukaisen kaivosalueen ulkopuolella sen lähialueilla jää oletettavasti normaalia vähemmälle laidunkäytölle porojen välttämiskäyttäytymisen takia.

Välttämiskäyttäytyminen aiheuttaa eniten muutoksia keskialueen porojen laiduntamiseen syksyn ja alkutalven aikaan (4 kk), jolloin ne liikkuvat vapaasti luonnossa muun muassa tulevan kaivosalueen läheisyydessä. Tänä aikana porot eivät kuitenkaan ole herkimmillään, joten välttäminen ei tule oletettavasti tule olemaan aivan yhtä voimakasta kuin se olisi esimerkiksi keväällä ja kesällä vaadinporojen osalta. Urosporot eivät välttämättä välttele kaivosaluetta.

Myös eteläisen alueen poroihin voi kaivosalue vaikuttaa välttämiskäyttäytymisen kautta ennen kaikkea syksyn ja alkutalven aikana. Porot voivat hakeutua etelämmäksi kuin ennen. On mahdollista, että Rautuvaaran erotuspaikan toimivuus heikkenee samalla. Myös porojen kulku kohti talvilaitumia voi muuttua, kuten myös pysyminen talvilaitumilla. Poroja on kulkeutunut paliskunnan eteläiseltä alueelta jonkin verran myös Ruotsin puolelle. Tähän kulkeutumiseen kaivoksella voi olla sellainen vaikutus, että porot alkavat hakeutua entistä enemmän Ruotsin puolelle, mutta sellaisen vaikutussuhteen toteaminen ei ole mahdollista, koska kulkeutumiseen voivat vaikuttaa monet muutkin tekijät.

Tammi-maaliskuulla porot ovat joko tarhoissa tai paimennuksen ja lisäruokinnan piirissä, joten niiden liikkeitä voidaan hallita ja ohjata paremmin kuin muihin vuodenaikoihin. Kaivosalueen läheisyydessä, sen koillispuolella, on laiduntanut (paimennuksen ja lisäruokinnan piirissä) keskitalvella yksi noin 350 poron tokka (Lentokentän tokka) noin yhden kilometrin päässä. On mahdollista, että tämä tokka siirtyy kauemmas kaivoksesta porojen välttämiskäyttäytymisen takia. Toinen, noin 1500 poron tokka, on paimennuksessa ja noin 10 kilometrin päässä kaivosalueen koillispuolella, Äkäslompolon kylän läheisyydessä. Välttämiskäyttäytymisellä voi olla vaikutusta myös tämän tokan liikkeisiin, muun muassa silloin, jos Lentokentän tokka alkaa siirtyä sen alueelle.

Ehdotettu kompensaatio. Välttämiskäyttäytymisestä johtuva laidunalueiden vajaakäyttö korvataan paliskunnalle vuosittain, jos sitä pystytään esittämään ja kvantifioimaan. GPS-pantojen avulla seurataan porojen käyttäytymistä.

Vaikutus 3, Lamumaan erotusaita siihen liittyvine muine aitoineen jää kaivosalueen alle. Paliskunnan keskeisin erotusaita Lamumaa jää pois käytöstä.

Ehdotettu kompensaatio. Kaivosyhtiö vastaa kustannuksista, kun poronhoitajat suunnittelevat ja rakentavat uuden erotusaidan. On mahdollista, että tarvitaan kokeiluaitoja uuden erotusaidan sijainnin testaamisvaiheessa. Lisäksi pitää rakentaa poroaitoja siuloiksi erotusaitaukseen liittyen mahdollisesti noin 5 kilometrin verran. Aitatöissä pitää olla vähintään yksi poronhoitaja vetämässä kutakin aitatyöryhmää. Poronhoitajien intressit voidaan ottaa huomioon myös muita aitatyöntekijöitä palkattaessa. Lisäksi kaivosyhtiö vastaa kustannuksista, kun vanha erotusaita ja siihen liittyvät siulat ja poroaidat (noin 5 km) puretaan. Kaivosyhtiö voi järjestää purkutyöt parhaaksi katsomallaan tavalla ottaen huomioon, että poronhoitajat saattavat olla käytettävissä. Suunnittelussa on otettava huomioon, että uuden erotusaidan rakentamiseen pitäävarata aikaa vähintään 4 kuukautta.

Vaikutus 4. Laidunaita. Osa laidunkiertoaitaa, noin 7 km, jää kaivosalueelle.

Ehdotettu kompensaatio. Kaivosyhtiö kustantaa aidan purun, kuten edellä. Aitaverkko on uudehko ja siten käyttökelpoinen, kun vastaava aita rakennetaan muualle. Vastaavasti voidaan rakentaa laidunaitauksen laajennus uuteen paikkaan, jotta laidunaitaus ei pienene. Lisäksi on todennäköistä, että osaa jäljellejäävästä laidunaidasta pitää siirtää, jotta se sopisi uuden erotusaidan yhteyteen. Aidan aineksina käytetään kyllästettyjä tolppia ja vanhaa verkkoa. Aitaryhmien vetäjät ovat poronhoitajia.

Vaikutus 5. Erotuskämppä. Lamumaan poroerotus-kämppä jää kaivosalueelle. (Lamumaan poroerotus-kämppä jää ei jää kaivosalueelle vaihtoehdossa VE4).

Ehdotettu kompensaatio. Uuden erotusaidan yhteyteen pystytetään vastaava kämppä, joko rakentaen uusi tai siirtäen vanha. Kaivosyhtiö järjestää tähän liittyvät työt, kuten parhaaksi näkee. Poronhoitajat näyttävät paikan.

Vaikutus 6. Vaikutus poronhoitotöihin. On mahdollista, että poronhoitotyöt vaikeutuvat määräajaksi keskiosan uuden erotusaidan käyttöön totuttelun takia. Tämä tarkoittaa ensinnäkin laidunkiertoaitauksen sisällä tapahtuvaa toimintaan ennen syyserotuksia: porojen kokoamista ja tuontia erotusaitaukseen. Toisekseen syyserotusten jälkeen voi olla tarvetta kuljettaa poroja kauemmas kuin aikaisemmin, jotta ne jäisivät kaivosalueen lähistössä alkutalven laitumille.

Ehdotettu kompensaatio. Lisätöitä korvataan esimerkiksi muutaman vuoden ajan tietty määrä, joka perustuu lisätyön arvioituun tarpeeseen ja toteutuneisiin lisätöihin.

Vaikutus 7. Vaikutus poroihin.

Porojen kunnosta voidaan päätellä paljon siitä, miten ne pystyvät hyödyntämään elinympäristöään. Porojen kuntoa seurataan kuten tähänkin asti, muun muassa teuraspaino on hyvä mittari. On mahdollista pyytää tarkastusviranomaisia ottamaan näytteitä tarpeen mukaan.

Vaikutus 8. Vaikutus luontoon. Seurataan vaikutusta porojen ravintonaan käyttämiin kasveihin. Ei kompensaatioita tässä vaiheessa, mutta jos tilanne muuttuu oleellisesti, voidaan tehdä selvitys siitä miten tämä vaikuttaa.

Vaikutus 9. Vaikutus poronhoitajiin. Poronhoitajat tarkkailevat itse omaa kuntoaan, ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli huomaavat muutoksia, jotka voivat aiheutua kaivoksen toimintaan liittyvistä pöly-, melu- tai muista haitoista.

Toimenpiteet. Kaivosyhtiö informoi poronhoitajia säännöllisesti kaivoksen haittavaikutuksista lähiympäristöön.

Vaikutus 10. Turvallisuus.

Toimenpiteet ja kompensaatiot. Poronhoitajat seuraavat poronhoitajien ja porojen turvallisuuteen liittyviä seikkoja ja ilmoittavat kaivosyhtiölle havaitsemansa puutteet. Kaivosyhtiön edustajat ovat velvollisia informoimaan poronhoitajia heti, jos havaitsevat ihmisten tai porojen turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Kaivosalue on aidattava. Sisääntulokohdat on varustettava suljettavilla porteilla, jotta porot eivät kulkeutuisi kaivosalueelle. Portit on pidettävä pääsääntöisesti kiinni etenkin kesäkaudella, jolloin porot etsivät suojaa räkältä. Jos poroja tulee kaivosalueelle, on kaivosyhtiön informoitava paliskunnan edustajaa asiasta. Poronhoitajat hakevat porot tarvittaessa pois kaivosalueelta, ja kaivosyhtiö maksaa heille korvauksen lisätöitä.

Vaihtoehto VE1a, rikastushiekka-alue Hannukaisessa

Tämä on Muonion paliskunnan kannalta huonoin vaihtoehto.

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue.

Kaivosalueen alle jää porojen syys- ja talvilaidunta noin 12,62 km², josta jäkälälaidunta 5,06 km², luppolaidunta 0,96 km², varpu-, lehti-, ja ruoholaidunta 2,13 km² sekä suota 4,47 km².

Kompensaatio. Laidunmenetys korvataan vuosittain.

Vaikutus 2. Porojen välttämiskäyttäytyminen kaivosalueen lähellä. Laidunalue kaivosalueen ulkopuolella sen läheisyydessä jää oletettavasti normaalia vähemmälle laidunkäytölle.

Ehdotettu kompensaatio. Menetys korvataan vuosittain siltä osin kun se pystytään kvantifioimaan ja osoittamaan.

Vaikutus 3. Poronhoitotyöt vaikeutuisivat huomattavasti.

Se aiheuttaisi suuria muutoksia nykyiseen poronhoitojärjestelmään. Uudelle erotusaidalle olisi vaikea löytää sopivaa paikkaa. Porojen tuonti laidunkiertoaitaukseen voisi hankaloitua syyskaudella, samoin porojen kokoaminen laidunkiertoaitauksen sisältä.

Ehdotettu kompensaatio. Aiheutuneet lisätyöt korvataan määräajan. Lisätöitä voi johtua ensinnäkin siitä, että poronhoitajat totuttelevat uusiin poronhoitomenetelmiin, jolloin lisätöitä korvataan esimerkiksi kolmen vuoden ajalta. Toisekseen on mahdollista, että lisätöiden katsotaan olevan pysyväisluonteisia ja jatkuvan kaivoksen koko toiminta-ajan ja mahdollisesti myös entisöintiajan. Näistä yksityiskohdista sovitaan sitten, kun tiedetään, mikä vaihtoehto toteutuu.

Vaihtoehto VE1b, rikastushiekka-alue Rautuvaarassa

Muonion paliskunnan kannalta, lukuun ottamatta vaihtoehtoa VE0, vähiten haittaa aiheuttava vaihtoehto.

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue. Rikastushiekka-alueen allejää lähinnä syyslaidunta ja alkutalven laidunta yhteensä 6,48 km². Jäkälälaitumen osuus on 1,53 km², soiden osuus 1,7 km², luppolaidunten 2,12 km² ja varpu-, lehtija ruoholaidunten osuus 1,03 km². Menetetty laidunalue on pienempi kuin muissa rikastushiekkavaihtoehdoissa, sillä Rautuvaaran rikastushiekka-alueesta osa on järveä tai aikaisempaa kaivosaluetta, ja siten valmiiksi pois laidunkäytöstä.

Ehdotettu kompensaatio. Laidunmenetys korvataan vuosittain, kunnes menetys päättyy.

Vaikutus 2, porojen välttämiskäyttäytyminen.

Ehdotettu kompensaatio. Jos välttämiskäyttäytymistä voidaan todentaa mm. GPSpantoja käyttäen, porojen käyttämistä seuraten, voidaan laidunalueen vajaakäyttö Rautuvaaran rikastushiekka-alueen läheisyydessä korvata vuosittain.

Vaikutus 3. Rautuvaaran erotusaidan toimivuus voi hankaloitua.

Ehdotettu kompensaatio. Seurataan tilannetta seurantamallin puitteissa: vaikeutuuko porojen aitaan saanti Rautuvaarassa merkittävästi. Mikäli näin kävisi, voitaisiin Sainkankaan erotusaidan toimivuutta tehostaa vastaavasti, esimerkiksi rakentamalla sen yhteyteen rengasaita, johon poroja voisi koota erotuksiin liittyen. Kaivosyhtiö vastaisi kustannuksista. Jos muilla erotusaidoilla ei pysyttäisi korvaamaan mahdollista Rautuvaaran erotusaidan toimivuuden hankaloitumista, pitäisi etsiä uusi, Rautuvaaran erotusaidan korvaava, paikka erotusaidalle, esimerkiksi noin viisi kilometriä Rautuvaarasta itään päin, Luosun maastosta. Kaivosyhtiö vastaisi uuden erotusaidan kustannuksista. Poronhoitajat rakentaisivat erotusaidan.

Vaihtoehto VE1c, rikastushiekka-alue Niesassa (Juvakaisen maassa)

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue. Rikastushiekka-alueen alle jää syyslaidunta ja kesälaidunta yhteensä 9,18 km² .

Ehdotettu kompensaatio. Laidunmenetys korvataan vuosittain.

Vaikutus 2. Välttämiskäyttäytyminen.

Ehdotettu kompensaatio. Menetys korvataan vuosittain.

Vaikutus 3. Sainkankaan erotusaidan toim ivuus hankaloituu. Erotusaidan rakenteita ja siuloja voidan joutua muuttamaan, jotta toimivuus säilyy. Silti toimivuus voisi heiketä tuntuvasti, jolloin aidan siirto tulisi kysymykseen.

Ehdotettu kompensaatio. Muutostyöt ja lisätyöt korvataan. Poronhoitajat järjestävät työt.

Vaihtoehto VE4, rikastushiekka-alue ja rikastamo Rautuvaarassa

Tämän vaihtoehdon vaikutukset ovat pääasiassa samat kuin VE1b:ssä. Niiden lisäksi tulee ottaa huomioon rikastamon vaikutus välttämiskäyttäytymiseen. Rikastamon aiheuttaman melun takia välttämiskäyttäytymisen voidaan olettaa olevan jossain määrin voimakkaampaa Rautuvaaran alueen länsipuolella kuin muilla suunnilla. Tähän vaihtoehtoon VE4 liittyisi hihnakuljetin Hannukaisesta Rautuvaaraan. Sen vaikutuksia käsitellään kuljetusreitti K4:n yhteydessä.

Kuljetusreitti K1, Hannukainen– Rautuvaara

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue 53 hehtaaria. Siitä on jäkälälaidunta 26 ha, luppolaidunta 11 ha, varpu-, lehti- ja ruoholaidunta 9 ha ja suota 6 ha. Kulkuväylä voi palautua osittain laidunkäyttöön tietyn ajan kuluttua siitä, kun se on valmis. 41 hehtaaria palautuu, jos kaikki putket haudataan. 31 hehtaaria palautuu, jos 2 putkea jätetään maan pinnalle.

Ehdotettu kompensaatio. Laidunmenetys korvataan määräajalta vuosittain.

Vaikutus 2. Porojen kulun vaikeutuminen. Jos 2 putkea, halkaisija 60 cm, jää maan pinnalle, ne muodostavat poroille kulkuesteen, jonka ylittäminen on hankalaa. Tällöin heikkenee myös Rautuvaaran erotuspaikan toimivuus. Jos putket haudataan maahan tai nostetaan ilmaan, ei haittaa aiheudu. Jos ne jätetään maan pinnalle, on tehtävä 3 noin 150 metrin levyistä kulkukohtaa, joissa putket ovat joko maan sisällä tai ilmassa tukien varassa. Näistä kohdista porot voidaan kuljettaa.

Ehdotettu kompensaatio. Jos putket jäävät maan pinnalle, korvataan siitä aiheutuneet Muonion paliskunnan eteläosan poroihin kohdistuvat poronhoidon lisätyöt vuosittain.

Vaikutus 3. Porojen välttämiskäyttäytyminen. Porojen välttämiskäyttäytymisen voidaan olettaa olevan merkittävää lähinnä siinä tapauksessa, että kuljetusreitille K1 olisi sijoitettu melua aiheuttava hihnakuljetin, jolla kuljetettaisiin malmia Hannukaisesta Rautuvaaraan. Rakennusaikana kuljetusväylän läheisyydessä on odotettavissa porojen välttämiskäyttäytymistä.

Ehdotettu kompensaatio. Rakennusajalta maksetaan kompensaatio välttämiskäyttäytymisestä jos sitä voidaan näyttää esiintyvän ja alue voidaan kvantifioida. Jos hihnakuljetinta käytetään, voidaan korvata vuosittain välttämiskäyttäytymisestä johtuva laidunten vajaakäyttö kuljetusreitin lähituntumassa jos sitä voidaan osoittaa tapahtuvan. Tilannetta seurataan pantojen avulla.

Kuljetusreitti K2, Rautuvaaran vesiputket, maan alla

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue rakennusajaksi, 2,6 ha. Voi palautua laidunkäyttöön tietyn ajan kuluttua valmistumisesta.

Ehdotettu kompensaatio. Korvataan laidunmenetys määräajalta vuosittain. Jos vaihtoehto VE1b tai VE4 toteutuu, jää putki pääosin rikastushiekka-alueelle, eikä korvausta siitä tarvita erikseen.

Kuljetusreitti K3, Rautatie Rautuvaara– Kolari (tie 939 Kolari – Kittilä)

Rautatielinja peruskorjataan välillä Rautuvaara – Kolari. Arvioiden mukaan rautatieosuudella kulkee päivittäin kaksi tavarajunaa edestakaisin.

Vaikutus 1. Menetetty laidunalue 60 hehtaaria, kesälaidunta ja syyslaidunta ratalinjan tuntumassa.

Ehdotettu kompensaatio. Korvataan laidunmenetys vuosittain. Toiminnan loputtua voi palautua laitumeksi.

Vaikutus 2. Rautatien aiheuttamavälttämiskäyttäytyminen.

Ehdotettu kompensaatio. Korvataan välttämiskäyttäytymisestä johtuva laidunten vajaakäyttö vuosittain paliskunnalle jos sitä voidaan näyttää esiintyvän ja se voidaan kvantifioida. Tilannetta seurataan GPS-pantojen avulla.

Vaikutus 3. Junan alle jäävät porot. Suomessa jäi junan alle yhteensä 308 poroa poronhoitovuonna 2009–2010 (Poromies 2/2011, 29), mikä on 1,1 prosenttia suhteessa niiden paliskuntien eloporoihin, jotka ovat rautatien vaikutuspiirissä. Näin ollen junan alle jääneiden porojen merkitys on melkoinen mutta suhteellisesti kuitenkin hieman pienempi kuin auton alle jääneiden porojen osuus(vastaavasti 1,9 % koko poronhoitoalueella) tai petojen tappamien (löydettyjen) porojen osuus (1,7% koko poronhoitoalueella). Hälyttäviä ovat muun muassa Kemi–Kolari radan varrella, Kolarin paliskunnan eteläpuolella, sijaitsevan Orajärven paliskunnan luvut. Paliskunnan läpi kulkee keskimäärin yksi matkustajajuna kerran päivässä kumpaankin suuntaan. Orajärven paliskunnassa oli junan alle jääneiden porojen osuus 2,6 prosenttia suhteessa eloporojen määrään poronhoitovuonna 2009–2010. Paliskunta on muodoltaan pitkä ja kapea samassa suunnassa kuin junarata, joten monet porot ovat vaarassa joutua radalle. Kolarin paliskunnassa junan alle jääneiden porojen osuus oli 0,4 %. Luvun alhaisuutta on selitetty muun muassa sillä, että junat kulkevat hiljaa lähtiessään asemalta tai saapuessaan sille. Kolmas esimerkki on Kemi–Rovaniemi rataosuuden varrella sijaitseva Palojärven paliskunta, jonka poroista noin 1,5 % jäi junan alle vuonna 2009–2010. Radalla kulki keskimäärin viisi matkustajajunaa kumpaankin suuntaan päivittäin.

Muonion paliskunnan eteläisen osan 500 poroa ovat vaaravyöhykkeessä suuren osan vuotta, sillä junarata sijaitsee suurimmaksi osaksi syyslaitumella, minne porot voivat kulkeutua myös kesällä ja talvella. Myös paliskunnan keskiosan poroja voi kulkeutua radalle, sillä osa niistä laiduntaa eteläosassa syyskaudella. Talvilaidun sijaitsee pääosin ratalinjan länsipuolella jakesälaidun itäpuolella. Junan alle jäävistä poroista maksaa valtio korvauksia, mutta korvausta pidetään poronhoitajien keskuudessa riittämättömänä. Pelkästään kaivoskäytössä olevan radan osalta voivat korvausmenettelyt olla toisenlaiset, ja on mahdollista, että kaivosyhtiö tulisi mukaan korvausmenettelyyn. Lisäksi on vaarana, että henkilökohtainen poroluku alkaa eteläosan poronhoitajien keskuudessa vähetä tuhojen takia, mikä voi pitkällä tähtäimellä vaarantaa elinkeinon harjoittamista tällä alueella. Junan alle voi jäädä runsaasti poroja yhdellä kertaa. Eteläisellä alueella on yhteensä noin 20 poronomistajaa, joista ettotöihin osallistuu 3-4 henkilöä eli on siinä mielessä aktiiviporonhoitajia. Eteläisen alueen porotalouksista yhdellä on poromäärän perusteella resurssit päätoimiseen poronhoitoon.

Ehdotuksia ja pohdintaa. Yksi mahdollisuus olisi aidata rata. Kaksipuolisen aitaamisen heikkous on siinä, että aitaan voisi tulla aukkoja esimerkiksi hirvien aikaansaamina. Sen jälkeen porot voisivat kulkea aitojen väliin. Sillat ja alikulut voivat puolestaan olla poroille hankalia, mutta ei niitäkään voi jättää pois pohdinnoista. Yhdenpuoleinen aita voisi auttaa kesäkaudella, mutta se ei estäisi poroja kiertämästä Rautuvaaran alueen ympäri aidan väärälle puolelle, ellei aitaa rakennettaisi saman tien laidunkiertoaitana Hannukaisen kaivosalueelle saakka. Silti jäisi kiertotieksi vielä Kolarin eteläpuolinen alue. Metsäautoteiden kohdilla voisi poroilla olla mahdollisuus päästä väärälle puolelle aitaa, jos esimerkiksi portti jäisi auki. Talvikaudella porot ovat pääsääntöisesti paremmin hallinnassa, talvitarhauksen tai talvipaimennuksen ansiosta, kuin sulan maan aikaan, joten talvilaitumen puoleinen (radan länsipuolen) aita ei olisi tältä kannalta katsottuna yhtä tärkeä kuin kesäpuolen (radan itäpuolen) aita. Jos eteläosan poroista jäisi esimerkiksi 10 % junan alle vuodessa, mikä on mahdollista olemassa olevien tilastojen valossa (se olisi 0,8 % koko paliskunnan poroista), olisi perusteltua pohtia aidan rakentamista ainakin radan itäpuolelle välille Rautuvaara–Kolari, jos näin vältettäisiin pääosa porovahingoista.

Nyt on aika pohtia myös muita vaihtoehtoja vakavasti. Pohdintaan pitäisi saada mukaan rautatien ylläpitäjä, jolla pitäisi olla asiantuntemusta tällä alueella. On muun muassa ehdotettu, että ratapenkka on tehtävä sellaisesta louhikosta, että se on porolle epämieluisa. Siinä tapauksessa porot pitäisi pääsääntöisesti kuljettaa ratalinjan yli teiden kohdalta. Voidaan myös pohtia kameravalvontaa, karkottimia jne. Asiaa voisi työstää eteenpäin muun muassa hallinnon toimesta, porohallinnon, liikennehallinnon, kaivoshallinnon.

Ehdotetut kompensaatiot. Siltä osin kuin kaivosradan aiheuttamista porovahingoista ei saada korvauksia valtiolta, on kaivosyhtiön kannettava niistä vastuu. Tarve viedä poroja kauemmas radasta voi aiheuttaa lisätöitä, jotka korvataan arvion mukaan. Pannat voivat vähentää lisätyön tarvetta.

Vaikutus 4. Juna voi vaikuttaa porojen perinteiseen liikkumiseen. Tällöin hankaloituu porojen kulku erilaisten laidunalueiden välillä. Poroja voidaan joutua kuljettamaan entistä enemmän.

Ehdotetut kompensaatiot. Eteläisen alueen poroihin kohdistuvat porojen kuljetuksesta tietyissä paikoissa tiettyihin aikoihin aiheutuvat lisätyöt korvataan arvioitujen lisätöiden mukaan. Korvaus maksetaan paliskunnan työnä, joka kohdistuu eteläisen alueen poroihin tiettyinä aikoina. Pannat voivat vähentää lisätyön tarvetta.

Vaikutus 5. Sainkankaan erotusaidan toimivuus voi heiketä. Voi johtaa muutostarpeisiin erotusaidan rakenteissa ja siuloissa.

Ehdotettu kompensaatio. Korvataan aiheutuneet korjaustyöt ja materiaalit kertaluonteisesti.

Vaikutus 6. Junaradan lainsäädäntöön perustuvat vaikutukset. Rata-alueella eivät lain mukaan saa ihmiset liikkua. Siten ei poroja voi kuljettaa radan yli muualta kuin erityisesti sitä varten varatuista paikoista. Tielinjat voisivat olla tällaisia paikkoja. Rataalueella toimimiseen tarvitsevat porohoitajat lainmukaista koulutusta.

Ehdotettu kompensaatio. Paliskuntien on Liikenneviraston kanssa sovittava poronhoitajille järjestettävästä turvallisuuskoulutuksesta, joka on pakollinen kaikille rata-alueella työskenteleville. Kaivosyhtiö järjestää radanylityspaikat asianmukaiseen kuntoon.

Kuljetusreitti K4 (VE4), hihnakuljetin Hannukainen–Rautuvaara Hihnakuljetin sijoittuisi kuljetusreitille K1. Sen vaikutukset olisivat muuten samat kuin kuljetusreitti K3:n kohdalla, mutta hihnakuljettimen vaikutus porojen välttämiskäyttäytymiseen olisi oletettavasti suurempi kuin K3:n vaikutus ilman hihnakuljetinta. Jos hihnakuljetin koteloidaan, vältytään pölyhaitoilta. Hihnakuljettimen sijoittelussa voidaan noudattaa samaa mallia kuin K1:n putkien kohdalla, jotta porojen kulku mahdollistetaan kuljetusreitin yli. Hihnakuljetin voi kulkea porojen kulkureitin ylä- tai alapuolellaporojen tarpeet ja kaivosyhtiön toteutusmahdollisuudet huomioon ottaen. Porot tarvitsevat riittävän leveät kulkuväylät kuten K1:ssä.

Ehdotettu kompensaatio. Välttämiskäyttäytymisestä johtuva laidunten vajaakäyttö kuljetushihnan läheisyydessä korvataan, mikäli sitä voidaan osoittaa esiintyvän. Hihna rakennetaan niin, että porot pääsevät kulkemaan kuljetusreitin poikki.

Rautatieliikenteen kasvun aiheuttamat haitat eteläpuolen paliskunnissa

Poroja voi jäädä entistä enemmän junan alle myös eteläpuolen paliskunnissa, alkaen Kolarin paliskunnasta. Niiden osalta olisi muun muassa hallinnon edustajien pohdittava lievennyskeino ja.

Kolarin, Orajärven ja Lohijärven paliskunnissa on odotettavissa kaivoksen rautatieliikenteestä johtuvaa lisäystä porovahinkojen määrässä. Orajärven luvut ovat jo nyt poikkeuksellisen korkeita, joten siellä olisi erityisen tarpeellista ruveta pohtimaan keinoja junaturmien estämiseksi.

Ennalta arvaamattomat vaikutukset

Edeltävä vaikutusarvio on perustunut siihen ajatukseen, että porojen käyttäytymisessä ei tapahtuisi isoa mullistusta eikä myöskään poronhoitotöissä. On kuitenkin mahdollista että mainittujen vaikutusten lisäksi ilmenee yllättäviä vaikutuksia, mukaan lukien mahdollisuus, että poronhoitoon tulee suuria muutoksia. Sellainen voisi olla esimerkiksi keskialueen porojen voimakas siirtyminen kohti paliskunnan reuna-alueita, kuten pohjoista aluetta ja eteläistä aluetta. Se aiheuttaisi paliskunnan osien välisen yhteistyön uudelleenarviointia.

Lähtökohtana tässä selvityksessä on joka tapauksessa se, että porotalouden harjoittajat voivat jatkaa toimintaansa pitkälti kuten ennenkin. Suuren mittaluokan muutokset porojen laidunnuksessa voisivat johtaa poronhoitajat arvioimaan koko laidunnus- ja poronhoitojärjestelmää uudelleen, mutta tällaiset mullistukset kuuluvat tässä vaiheessa ennalta arvaamattomien vaikutusten joukkoon. Niiden mahdollinen arviointi tapahtuu kaivoshankkeen edetessä.

Ehdotettu kompensaatio. Seurantamallissa voidaan ottaa huomioon myös ennalta arvaamattomat vaikutukset tiettyyn rajaan asti. Kaivosyhtiö huolehtii vaikutusten seurannan järjestämisestä riittävän puolueettomasti. Haittojen ilmenemistä seurataan jatkuvasti, ja säännöllisesti pidettävissä kokouksissa voidaan kompensaatioita tarkistaa siten, että todistetusti esiintyvät ennalta arvaamattomat haittavaikutukset eliminoidaan esimerkiksi korvaamalla arvaamattomia kaivostoiminnasta poronhoitajille aiheutuvia

kuluja. Jos ennalta arvaamattomat vaikutukset kasvavat niin suuriksi, ettei niihin ole varauduttu seurantamallin liikkumavaran puitteissa, voidaan pohtia uuden porotalousselvityksen tekemistä.

Kasautuvat vaikutukset

Muonion paliskunnan porotalous on joutunut joustamaan yhä uudestaan ja antamaan tilaa muille maankäyttömuodoille. Porolaitumia ovat omalta osaltaan pienentäneet esimerkiksi matkailuun liittyvät rakennushankkeet Yllästunturin ja Olostunturin maastossa ja autojen testausta varten rakennetut radat. Lisäksi on suunnitteilla energian tuotantoa palveleva tuulipuisto. Laitumiin ovat vaikuttaneet myös metsänhoitotoimenpiteet.

Poronhoitajille aiheuttavat menetyksiä muutkin tekijät, kuten kasvava liikenne. Poronhoitovuonna

2009/2010 Muonion paliskunnassa jäi auton alle 328 poroa, mikä on suurin luku kaikkien paliskuntien joukossa, noin kaksi kertaaenemmän kuin seuraavalla paliskunnalla. Petojen tappamia poroja paliskunnassa löydettiin vuonna 2010 yhteensä 54, joista 33 oli karhun ja 18 ahman tappamia. Lisäksi ovat kotkien tappamat porot, jo ista maksetaan korvausta pesäreviirien perusteella. Valtio korvaa poronomistajille liikennevahingot ja petovahingot, mutta petojen aiheuttamista vahingoista voidaan todentaa vain osa. Lisäksi korvausmääristä ollaan montaa mieltä. Paliskunnan vasaprosentti oli 59 % poronhoitovuonna 2009/2010. Luku oli hieman alle poronhoitoalueen keskiarvon 64 %. Muun muassa pedot heikentävät vasaprosenttia.

Ehdotuksia. Seuraavassa esitellään eri tahoille suunnattuja ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi poronhoitajien osalta. Kyseessä ovat siis kasautuvat vaikutukset, joiden joukossa kaivos on yksi tekijä. Kasautuvia vaikutuksia arvioitaessa on lähtökohtana se,että kaivoksen tulo voi vahvistaa muidenkin tekijöiden vaikutusta porotalouteen yhteisvaikutuksen kautta, kun esimerkiksi paliskunnan laidunpinta-ala pienenee. Metsänhoitotapoja säätelee metsälaki (1996). Laissa on muun muassa tuotu esiin uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä (8 §). Metsälaissa ei ole mainintaa neuvotteluvelvollisuudesta esimerkiksi poronhoitajien kanssa, joten tämän lain nojalla ei esimerkiksi metsähallitusta voida velvoittaa olemaan yhteydessä porotalouden edustajiin. Poronhoitolain 53 pykälä velvoittaa kuitenkin valtion viranomaiset neuvottelemaan paliskunnan edustajien kanssa silloin, kun he suunnittelevat valtion maita koskevia, poronhoitoon olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Se, voidaanko tämän neuvotteluvelvollisuuden kautta vaikuttaa poronhoitoa koskeviin kasaantuviin vaikutuksiin, ei ole toistaiseksi tiedossa. Erityisellä poronhoitoalueella ei kuitenkaan saa käyttää valtion maita siten, että se aiheuttaa huomattavaa haittaa porotaloudelle (PHL 2 §). Tämän selvityksen tekijän ehdotus on, että yhteydenpitoa jatketaan metsähallituksen edustajien ja paliskunnan edustajien välillä poronhoitolain 53. pykälän hengen mukaisesti ottaen huomioon kummankin osapuolen tarpeet sekä muun muassa Poro ja poronhoito talousmetsissä - oppaassa (2008) esiin tuodut seikat. Maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa petopolitiikkaa voisi puolestaan tarkistaa siten, että petokanta pysyisi paremmin kurissa kuin nykyään. Liikennevahinkojen osalta pitäisi kehittää teiden varsille hälytysjärjestelmiä autoilijoille ja esteitä poroille. Liikennevahinkojen tilastointijärjestelmää voisi kehittää niin, että porovahingot näkyisivät tieosuuksittain suoraan tilastoissa. Tätä asiaa voisivat viedä eteenpäin Liikennevakuutuskeskus, Paliskuntain yhdistys ja Muonion paliskunta. Ongelmallista kasaantuvien vaikutusten kannalta on se, että valtakunnasta ei ole toistaiseksi löytynyt sellaista aktiivista ja puolueetonta toimijatahoa, joka voisi vaikuttaa porotalouteen kohdistuviin kasautuviin vaikutuksiin ja ottaisi huomioon kokonaistilanteen.

Vaikutus kulttuuriin

Poronhoitajien kulttuuri on tarjonnut välineitä selviytymiseen vuosisatojen ajan. Kaivoshankkeen aikoihin ja osittain siihen liittyen kulttuuri on muuttumassa. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että muutokset vievät elinkeinoa myönteiseen suuntaan.

Kaksi kulttuuripiirrettä näyttää saavan yhä enemmän merkitystä poronhoidossa: neuvotteluyhteydet eri tahojen kanssa ja GPS-pannat porojen kaulassa. Muonion paliskunta on eturivissä omaksumassa näitä piirteitä osaksi omaa toimintaansa. Sen on syytäkin olla valppaana esimerkiksi yhteistoiminnan osalta, sillä paliskunnan alueella on runsaasti muuta maankäyttöä, joka voisi muodostu uhaksi, jos asioita ei saataisi sovittua.

Hannukaisen kaivoshankkeen yhteydessä on nostettu esiin mahdollisuus ottaa huomioon muunkinlainen toiminta kuin pelkkä haittojen korvaus. Rahoitus tähän muuhun toimintaan tulisi kaivosyhtiöltä muodossa tai toisessa. Tähän osioon voisivat kuulua esimerkiksi poronhoitokulttuuria edistävät toimet.

Ehdotukset kulttuuriin liittyen. Ensinnäkin, GPS-pantojen käyttö on yleistymässä, ja se auttaa poronhoitajia huomattavasti. Pantojen avulla voidaan seurata porojen liikkeitä tietokoneelta tai kännykästä. Pantojen käyttöä voisivat poronhoitajat ja kaivosyhtiön edustajat kehittää yhteistoiminnassa. Kaivosyhtiö vastaa pääsääntöisesti kaivostoiminnan vaikutuksia kartoittavien pantojen hankinnan kustannuksista. GPS-pannat voivat myös helpottaa kaivosto iminnan takia mahdollisesti vaikeutunutta porojen kokoamista ja kuljetusta paliskunnan etelä- ja keskiosissa. GPS-pantojen kautta kerätyn seurantatiedon tulisi olla niin paliskunnan kuin myös kaivosyhtiön saatavilla.

Yhteydenpitoa voidaan niin ikäänkehittää kaivosyhtiön ja poronhoitajien välillä. Kaivosyhtiö voi olla asiassa aloitteellinen ja poronhoitajatkin voivat ottaa vastuuta yhteydenpidosta. Seurantamallin puitteissa voidaan sopia yksityiskohdista.

Vaihtoehtojen vertailu

Porotalouden kannalta katsottuna on selkeintä erottaa Hannukaisen kaivoshankkeesta kolme alueiden käyttöä koskevaa osaa: 1. kaivosalue, 2. rikastushiekka-alueet ja 3. kuljetusvaihtoehdot.

Kaivosalue (1) on kaikissa vaihtoehdoissa samansuuruinen. Kaivosalueen toiminnotkin ovat kaikissa vaihtoehdoissa pääosin samat. Tosin vaihtoehdossa VE4 rikastamo sijaitsisi Rautuvaarassa Hannukaisen kaivosalueen sijasta. Rikastamon jääminen pois kaivosalueelta ei muuttaisi kaivosalueen vaikutuksia merkittävästi, muun muassa siksi, että rikastamo sijaitsisi kaivosalueen sisäosissa, eikä esimerkiksi sen meluvaikutus lisäisi huomattavasti kaivosalueen kokonaismeluvaikutuksia. Rikastamon sijaintivaihtoehdot otetaan huomioon VE4:n yhteydessä. Rikastushiekka-alueiden osalta ovat esillä vaihtoehdot VE1a, VE1b , VE1c sekä VE4, jossa rikastushiekka-alue sijaitsee Rautuvaarassa kuten VE1b:ssä. Seuraavassa nämä vaihtoehdot perusteluineen on asetettu Muonion paliskunnan kannalta paremmuusjärjestykseen. Vertailuun kuuluu myös kuljetusreittien toimintojen osuus, etenkin siltä osin kuin siinä on eroja vaihtoehtojen välillä. Kuljetusreittien toiminnot ovat rautatien, veden ja sähkön osalta pääasiassa samat kaikissa vaihtoehdoissa. Eroja on lähinnä kaivosainesten kuljetuksessa putkessa tai kuljetushihnalla.

Vähiten haittaa Muonion paliskunnan porotaloudelle koituisi Vaihtoehdosta VE1b, rikastushiekka-alue Rautuvaarassa. Kuljetusreitillä K1, Hannukaisen ja Rautuvaaraan välillä, ainekset kulkisivat pääsääntöisesti putkissa. Vert ailun pohjana tämän vaihtoehdon hyviä puolia (A) ovat muun muassa seuraavat seikat. 1) Lamumaan erotusaidan korvaavalle erotusaidalle jäisi

riittävästi tilaa kaivosalueen pohjoispuolella, noin neljän kilometrin päässä kaivosalueen rajasta. Näin ollen paliskunnan poronhoitojärjestelmä voisi säilyä pääpiirteittäin ennallaan, kun erotusaita saataisiin liitettyä nykyisinkin käytössä olevaan laajaan laidunkiertoaitaan, joka sijaitsee erotusaidan ja kaivosalueen länsipuolella. A2) Porojen kuljetusreitit syyslaidunalueilta edellä mainittuun laajaan laidunkiertoaitaan säilyisivät pääosin ennallaan. A3) Kuljetusreitti Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä olisi suhteellisen hiljainen, kun ainekset kulkisivat putkissa, joten porojen välttämiskäyttäytyminen ei olisi kovin merkittävää kuljetusreitti K1:n läheisyydessä. A4) Rautuvaaran vanha kaivosalue tulisisamalla aidattua. Nykyään porot pääsevät alueelle, mikä ei ole hyvä asia. A5) Kaivostoiminnan päätyttyä Rautuvaaran alue entisöitäisiin asianmukaisesti, minkä jälkeen se voisi pääasiassa palautua porolaitumeksi. A6) Sainkankaan erotusaidan toimivuus ei hankaloituisi yhtä paljon kuin vaihtoehdossa VE1c.

Vaihtoehto VE1b:stä voidaan lisäksi luetella ongelmallisina kohtina (B) seuraavat tekijät. B1) Kuljetusreitti K1 voi aiheuttaa hankaluuksia porojen liikkumiselle. Hankaluuksien määrä riippuu lähinnä siitä miten putket sijoitetaan maastoon. B2) Rautuvaaran erotusaidan toimivuus voi hankaloitua, mikä koskee ennen kaikkea paliskunnan eteläosan poroja (noin 500 kpl).

Toiseksi vähiten haittaa porotaloudelle aiheutuisi vaihtoehdosta VE4, rikastushiekka-alue ja rikastamo Rautuvaarassa. Tämän vaihtoehdon edut olisivat suurelta osin samat kuin vaihtoehdossaVE 1b, toisin sanoen A1 (uudelle erotusaidalle jäisi tilaa) A2 (porojen kuljetusreitit säilyisivät), A4 (Rautuvaaran alue aidattaisiin) A5 (Rautuvaaran alue entisöitäisiin aikanaan). Sen sijaan kuljetusreitti K1 ei säilyisi yhtä hiljaisena kuin VE1b:ssä. A6) Sainkankaan erotusaidan toimivuus ei hankaloituisi yhtä paljon kuin VE1c:ssä.

Ongelmallisia kohtia olisivat ensinnäkin samat kohdat kuin VE1b:ssä. B1) kuljetusreitti K1 voi aiheuttaa hankaluuksia porojen liikkumiselle, mutta hankaluuksia voidaan lieventää kuljetushihnan sijoitustavoilla. B2) Rautuvaaran erotusaidan toimivuus voisi kärsiä. Lisäksi VE4:n mukana tulisivat seuraavat haitat. B3) Hihnakuljetin aiheuttaisi jonkin verran melua lähiympäristöön, mikä lisäisi porojen välttämiskäyttäytymistä kuljetusreitin K1 lähistöllä. B4) Rikastamon sijainti Rautuvaarassa voi melun takia aiheuttaa hieman lisäystä porojen välttämiskäyttäytymiseen alueen länsipuolelle verrattuna VE1b:hen.

Kolmanneksi vertailussa sijoittuu vaihtoehto VE1c, rikastushiekka-alue Niesassa. Se on tosin vain niukasti vaihtoehtojen VE1b ja VE4 jäljessä. Tämän vaihtoehdon hyvät puolet olisivat osittain samat kuin VE1b:ssä ja VE4ssä, toisin sanoen A1 (uudelle erotusaidalle jää tilaa kaivosalueen pohjoispuolelle) ja A2 (porojen kuljetusreitit säilyvät). Lisäksi on samaa VE1b:n kanssa se, että (A3) kuljetusreitti K1 Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä olisi suhteellisen hiljainen. Lisäksi olisi tässä vaihtoehdossa edellisiin verrattuna se hyvä puoli, että (A7) Rautuvaaran erotusaidan toimivuus ei olisi yhtä paljon vaarassa hankaloitua kuin VE1b:ssä ja VE4:ssä.

Huonoja puolia VE1c:ssä olisivat seuraavat seikat. (B1) Kuljetusreitti K1 Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä voi aiheuttaa hankaluuksia porojen liikkumiselle, kuten aiemmissakin vaihtoehdoissa. Lisäksi kuljetusputki rautatien rinnalla välillä Rautuvaara – Niesa voi hankaloittaa porojen liikkumista (haitta B6). Toisaalta putkea voitaisiin ehkä hyödyntää siten, että se estäisi porojen pääsyä radalle. Tähän vaihtoehtoon liittyy myös se haitta, että Sainkankaan erotusaidan toimivuus muuttuisi (haitta B7) paliskunnan eteläosassa Niesan rikastushiekka-alueen takia, mikä aiheuttaisi lisätöitä asian korjaamiseksi. Mullistus Sainkankaan erotusaidalla olisi tässä vaihtoehdossa melko varma asia, mikä omalta osaltaan on syynä siihen, että vaihtoehto jää jälkeen vaihtoehdoista VE1b ja VE4, joiden aiheuttama uhka Rautuvaaran erotusaidan toimivuudelle on epävarmempi asia, sillä erotusaidan etäisyys rikastushiekka-alueesta olisi Rautuvaarassa suurempi kuin Sainkankaalla.

Eniten haittaa paliskunnan porotaloudelle aiheutuisi vaihtoehdosta VE1a, rikastushiekka-alue Hannukaisessa. Hyviä puolia tässä vaihtoehdossa olisivat porotalouden kannalta seuraavat seikat. (A3) Kuljetusreitti Hannukaisen ja Rautuvaaran välillä olisi suhteellisen hiljainen. Rautuvaaran erotusaidan toimivuus ei olisi vaarassa hankaloitua (A7), kuten VE1b:ssä ja VE4:ssä, eikä Sainkankaan erotusaidan toimivuus (A6) kuten VE1c:ssä (kummatkin koskevat eteläosan noin 500 eloporoa).

Suurimpana ongelmana vaihtoehto VE1a:ssä olisi se, että sillä olisi vaihtoehdoista kaikkein suurimmat vaikutukset paliskunnan keskiosan (noin 4000 eloporoa) poronhoitojärjestelmään. Lamumaan erotusaidan korvaavan aidan sijoituspaikan löytäminen vaikeutuisi merkittävästi (haitta B8), koska Hannukaisen rikastushiekka-alue ulottuisi varsinaisen kaivosalueesta pohjoiseen päin noin viiden kilometrin päähän, eikä uudelle erotusaidalle enää löytyisi tilaa nykyisen laajan laidunkiertoaidan tuntumasta. Myös porojen kuljetusreitit syyslaitumilta laajaan laidunkiertoaitaan katkeaisivat osittain rikastushiekka-alueen takia (haitta B9). Näiden haittojen lieventämiseksi keskiosan poronhoitojärjestelmä pitäisi suunnitella suurelta osin uudella tavalla, mikä aiheuttaisi runsaasti lisätöitä (haitta B10). Näiden haittojen ohella vaihtoehto VE1b:ssä olisi mukana muista vaihtoehdoista tuttu hankaluus: (B1) Kuljetusreitti K1 voi aiheuttaa hankaluuksia porojen liikkumiselle.

3.6. Vaikutusten merkittävyys

Valtaosa kaivoksen porotaloudelle aiheuttamista haitoista näyttää olevan estettävissä, lievennettävissä ja korvattavissa. Näiltä osin kaivoksesta ei näyttäisi aiheutuvan huomattavaa haittaa porotaloudelle, jos korjaavat toimenpiteetja kompensaatiot pannan täytäntöön. Jos korjaavia toimenpiteitä eikä kompensaatioita ei toteutettaisi, voitaisiin kaivoksesta aiheutuvaa haittaa pitää huomattavana.

On kuitenkin kaksi vaikutusmekanismia, joiden merkittävyys on hieman auki. Ensinnäkin on junaradan vaikutus paliskunnan eteläisen osan porotalouteen. Jos Muonion paliskunnan eteläisen osan poronhoitajien poroluku alkaa vähetä rautatien takia, voi haitta muodostua näiden poronomistajien kannalta kestämättömäksi.

Ehdotus mahdolliseksi kompensaatioksi. Siksi olisikin syytä varautua siihen, että rautatien aiheuttamien menetysten takia voidaan ryhtyä erityistoimiin Muonion paliskunnan eteläisen osan poroluvun pienenemisen estämiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rautatien aitaamista tai lisävarojen ohjaamista korvaavien porojen ostamista varten.

Toisen merkittävyydeltään epävarman tekijän muodostavat ennalta arvaamattomat haitat. Tähän luokkaan voisi kuulua esimerkiksi se, että keskialueen porot alkavat vetäytyä paliskunnan reunaalueillesiinä määrin, että koko paliskunnan laidunkiertojärjestelmässä tapahtuu huomattava mullistus. Kaivoshankkeen vaihtoehto VE1a, jossa rikastushiekka-alue sijaitsisi Hannukaisen kaivosalueen pohjoispuolella, aiheuttaisi suurimman riskin, että paliskunnassa tapahtuu huomattava mullistus.

Ehdotus mahdolliseksi kompensaatioksi. Jos poronhoitojärjestelmä laidunkiertoineen ja poronhoitotöineen järkkyy huomattavasti enemmän kuin tässä selvityksessä on ennakoitu, tulisi matkan varrella tarpeen niin vaatiessa voida ohjata varoja esimerkiksi lieventäviin lisätöihin tai porohoitoa helpottaviin rakennelmiin. Harkittavaksi voisi tulla myös uusien keinojen käyttö paliskunnan keski- ja eteläosan ettotöissä. Ne kaivosyhtiö voisi korvata paliskunnalle lisätöiden muodossa, tietyssä paikassa tiettyyn aikaan käytettäväksi.

Ehdotus asian järjestämiseksi käytännössä. Seurantajärjestelmän puitteissa voidaan järjestää mahdollisuus uusien kompensaatioiden käyttöönottoon tarpeen vaatiessa. Nämä olisivat niin sanotut ”liikkuvat osat” kompensaatiojärjestelmässä. Selvyyden vuoksi pitäisi aluksi ehkä määritellä kompensaatiojärjestelmän liikkumavara. Jos liikkumavara ei näyttäisi riittävän, voitaisiin tehdä uusi porotalousselvitys, jossa korjaavat toimet ja kompensaatiot määriteltäisiin uudelleen. Uusi selvitys voitaisiin myös tehdä, jos ennalta arvaamattomat muutokset antaisivat siihen aihetta.

3.7. Kaavoitus ja alueiden käyttö yhteydessä kaivoshankkeeseen

Tunturilapin maakuntakaavassa 2009 on merkinnät Hannukaisen kaivosalueelle ja Rautuvaaran kaivosalueille. Kun kaivoksen rikastushiekka-alueiden toteutusvaihtoehdoista valitaan yksi, poistuu samalla tarve säilyttää tilaa toisille rikastushiekka-alueille, ellei kaavassa ole haluttu varautua kaivostoiminnan laajennuksiin. Rautuvaaran kaava-alue on selvästi suurempi kuin rikastushiekkaalueen rajaus, joten kaavassa lienee otettu huomioon kasvun mahdollisuus. Jos rikastushiekka-alue sijoittuu muualle kuin Hannukaiseen, voi olla turhaa, että kaivosalueen kaavarajaus jatkuu pitkälle kaivosalueen pohjoispuolelle. Niesan rikastushiekka-alue puolestaan puuttuu maakuntakaavasta. Lisäksi maakuntakaavassa on kolme muutakin kaivosalueeksi määriteltyä aluetta, jotka sijoittuvat Muonion paliskunnan eteläosaan, Hannukaisen länsipuolelle. Valtaosa maakuntakaavan alueista on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Tällä alueella ykkösintressi on metsänhoidossa, ja poronhoito jää sen varjoon. Sen sijaan poronhoidon tasapuolisemmin huomioivaa kaavamerkintää MU-2 on käytetty maakuntakaavassa säästeliäästi, Muonion paliskunnassa vain sen pohjoisosassa. Maakuntakaavaselostuksessa tosin tuodaan esiin mahdollisuus ottaa MU-2 merkintä käyttöön nykyistä laajemmin (s.121) Muonion paliskunnan alueella, mikä tarkoittaa myös paliskunnan keski- ja eteläosaa. MU-2 on määritelty metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi. On myös mahdollista määritellä joku alue porotalousalueeksi.

Ylläksen yleiskaavassa 2008 on esitetty suunnitelmia Yllästunturin ympäristön tulevaisuutta silmällä pitäen. Yleiskaava-alue ulottuu Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosalueille saakka. Poronhoitoon on kiinnitetty huomiota yleismääräyksessä, jonka mukaan poronhoidon toimintaedellytykset on turvattava (s. 98, 122). Lisäksi on painotettu kaavamerkintöjen edistävän vuorovaikutteista suunnittelua, jossa osapuolina ovat Paliskuntain yhdistys, paliskunta ja Metsähallitus. Kaavamerkintöjen mukaan on myös tarkoitus huomioida poronhoito silloin, kun sovitetaan yhteen eri elinkeinojen maankäyttötarpeita (s. 105, 110). Näiden yleisluonteisten luonnehdintojen lisäksi poronhoidolle ei ole juurikaan annettu tilaa Ylläksen yleiskaavassa. Tähän liittyy myös se, että kaivoksen tulon poronhoidolle aiheuttamia muutoksia ei ole yleiskaavassa otettu huomioon lainkaan. Kaivosalue sulkee osaltaan porojen kulkuyhteyttä paliskunnan eri osien välillä.

Kun otetaan huomioon Hannukaisen kaivoshanke, tulee Ylläksen yleiskaava toteutuessaan aiheuttamaan huomattavia hankaluuksia porojen luontaiselle laidunkierrolle Hannukaisen kaivosalueen itäpuolella ja Yllästunturin tuntumassa. Hannukaisen kaivosalue sijoittuu lähelle olemassa olevia ja yleiskaavaan merkittyjä tulevia asuntoalueita, loma-asuntoalueita ja matkailupalveluiden alueita siten, että porojen luontaiset kulkureitit tukkeutuvatlähes kokonaan 25 kilometrin pituisella kaarevalla linjalla Hannukainen – Äkäslompolon kylä – Äkäslompolon tunturialue – Yllästunturi – Ylläsjärven tunturialue – Ylläsjärvi. Hannukaisen kaivosalueen (toisin sanoen Kuervaaran) ja Kuertunturin väliseltä alueelta puuttuu kaavasta kokonaan merkintä ”porojen siirtymäyhteys”, vaikka tämä alue kuuluu porojen luontaiseen kulkureittiin. Lisäksi Hannukainen–Äkäslompolo-tien (940) varteen on kaavoitettu runsaasti rakennusalueita, jotka hankaloittavat omalta osaltaan porojen liikkumista. Rakennusten sijoittelussa pitäisi ottaa huomioon porojen luontaiset kulkureitit. Kaavassa on kuitenkin muodostettu muuri, joka estää porojen liikkumista.

Äkäslompolon kylän ja Äkäslompolon tunturialueen välisellä metsäalueella, kaavakarttaan on merkitty ”porojen siirtymäyhteys”, mutta se on kuristettu kahdessa paikassa liian kapeaan väylään. Porot tarvitsevat monta kertaa leveämmän väylän siirtymistä varten kuin kaavaan on merkitty, jos kummallakin puolella on asutusta. Yllästunturin louhikoissa porojen on vaikea liikkua. Sopivissa paikoissa porot saattavat tosin tiettyyn aikaan vuodesta nousta jossain määrin tunturin rinteille. Hannukainen–Ylläsjärvi-tien (9404) vartta leimaa muurimainen kaavoitustapa välillä Luosu –Ylläsjärvi, mikä voi ohjata poroja ajotielle. Myös Ylläsjärven ja Ylläsjärven tunturialueen välinen alue on kaavoitettu porojen liikkumisreittien kannalta umpeen. Poroja varten kulkuväylien pitäisi olla monta kertaa leveämpiä kuin kaavaan piirretyt väylät. Sitä paitsi kaavakartan väylät on varattu muuhun tarkoitukseen.

Valtioneuvoston linjaamilla alueidenkäyttötavoitteilla edistetään Lapin tunturialueiden säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. (Valtioneuvoston päätös 2009, 8-9)

Valtioneuvoston määrittämien alueidenkäyttötavoitteiden pitäisi antaa suuntaviivoja maakuntakaavojen, yleiskaavojen ja asemakaavojen tekijöitä. Muonion paliskunnassaaletaan lähestyä tilannetta, jossa voidaan kysyä ovatko poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset edelleen turvatut, jos kaikki alueiden käytön suunnitelmat toteutuvat kaavoissa esitetyillä tavoilla. Kaavojen perusteella katkeaisi suurelta osin porojen kulkuyhteys Muonion paliskunnan eteläisen osan ja keskiosan väliltä. Samalla vähenisi laidunalue tuntuvasti laajalle levittäytyvän loma-asunto-, asunto- ja matkailupalvelurakentamisen takia. Jo aikaisemmin on paliskunnan pohjoisosan ja keskiosan välillä toimeenpantu samankaltainen katkaisu, jossa autojen testiradat muodostavat osan rajalinjaa. Kun paliskunta pirstoutuu tällä tavoin erillisiin osiin, kärsii yhtenäisyys. Laidunalan menetykset puolestaan lisäävät laidunnuspainetta muilla alueilla.

Ehdotus kaavoitukseen ja alueiden käyttöön liittyen. Jos Tunturilapin maakuntakaavaa ja Ylläksen yleiskaavaa vielä muokataan, voitaisiin porojen kulkureitit ottaa huomioon entistä paremmin. Poroille voitaisiin merkittävä riittävä leveät kulkureitit, joita pitkin ne pääsevät kulkemaan pohjoisen ja etelän välillä ainakin Kuertunturin maastossa, Äkäslompolon kylän ja Äkäslompolon tunturialueen välimaastossa sekä Ylläsjärven ja Ylläsjärven tunturialueen välisessä maastossa. Porojen kannalta olisi myös parempi, jos rakennuksille varattuja alueita ei kaavoitettaisi yhteen pötköön siten, että niiden välistä eivät porot pääse kulkemaan. Sen sijaan olisi parempi sijoittaa rakennukset ryppäisiin ja jättää ryppäiden väliin tuntuvasti liikkumatilaa, selvästi enemmän kuin nykyisessä kaavassa. Rakennuksille varatut alueet vaikuttavat kaavassa suurilta verrattuna porojen kulkureiteille varattuihin alueisiin. Harkittavaksi voisi tulla myös metsätaloudelle kaavoitetun alueen M muuttaminen Muonion paliskunnan keski- ja eteläosassa osittain MU-2-alueeksi, jossa poronhoidon ja matkailun asema on tasavertaisempi metsätalouden kanssa tai Ms-1-alueeksi eli luontaistalous- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi. Uudet MU-2 ja/tai Ms-1-alueet alueet voisivat korvata sitä menetystä joka poronhoidolle aiheutuisi Tunturilapin maakuntakaavassa 2009 ja Ylläksen yleiskaavassa 2008 Yllästunturin ympäristöön suunnitelluista uusista rakentamisen alueista ja uusista erityisalueista mukaan lukien kaivosalueet. Käytännössä nämä alueet olisivat jäämässä pois porotalouden käytöstä. Taustalla tässä ehdotuksessa on muun muassa se, että Hannukaisen kaivoshankkeen yhdeksi hyötyjätahoksi on nimetty julkinen sektori, minkä takia voidaan perustellusti väittää, että julkisella sektorilla on myös velvollisuus tehdä jotain esimerkiksi porotalouden aseman helpottamiseksi, muussa tapauksessa julkinen sektori pääasiassa hyötyy hankkeesta ilman, että tästä seuraa sille mitään uusia velvollisuuksia muiden tahojen joutuessa samalla maksumiehiksi.

3.8. Seurantamalli

Vähintään kerran vuodessa pitäisi kaivosyhtiön järjestää seurantatilaisuus, jossa paliskunnan edustajien kanssa käydään läpi kaivoksen vaikutuksia ja kompensaatioita, joko laajemman tapaamisen yhteydessä tai erikseen. Tilaisuudessa voitaisiin käydä läpi esimerkiksi korvausperusteet ja korvauksiin mahdollisesti matkan varrella tulevat muutokset. Tällaisia niin sanottuja ”liikkuvia osia” voi olla useita, seuraavassa viisi esimerkkiä.

A. Porojen käyttäytymisestä on mahdollista hankkia tietoa säännöllisesti GPS-pantojen avulla. Siksi olisikin tärkeää, että pannat saadaan tätä tarkoitusta varten käyttöön pikapuoliin. Näiden tietojen avulla voidaan tarkistaa esimerkiksi välttämiskäyttäytymiseen liittyviä korvauksia suuntaan tai toiseen. Pannat myös helpottavat poronhoitotöitä ja säästävät sitä kautta kustannuksia. Kun pohditaan kaivostoiminnasta aiheutuvia lisätöitä poronhoidolle, voidaan GPS-pannat ottaa huomioon lisätöiden tarvetta vähentävänä tekijänä.

B. Lisäksi on mahdollista käydä läpi poronhoitotöiden sujumista. Voidaan myös puntaroida töiden mahdollista hankaloitumista ja sen suhdetta kaivostoimintaan. Jos aihetta on, pitäisi olla mahdollisuus uusiin kompensaatioihin matkan varrella, esimerkiksi ennalta arvaamattomien vaikutusten takia.

C. Kaivosyhtiön edustajat voivat puolestaan kertoa kaivostoiminnan kuulumiset, mahdollisesti myös poronhoitoon liittyen. Kaivosyhtiön taholta ollaan kokousten lisäksi säännöllisesti yhteydessä poronhoitajien edustajaan. Lisäksi kaivokselta otetaan yhteyttä aina silloin, kun on jotain erityistä tiedotettavaa. Myös poronhoitajien edustajat voivat olla aktiivisia yhteydenpidossa.

D. Tarpeen vaatiessa pitäisi olla mahdollisuus tutkimuksiin, jos jonkun asian selvittäminen sitä vaatii.

E. Kaivoksen sulkemisen aikaan voivat poronhoitajat lausua näkemyksensä entisöintitapoihin, ja tällöin voidaan sopia myös mahdollisista kertakorvauksista pysyvästi menetetyistä laidunalueista.

Säännöllisen seurannan tulee jatkua kaivoshankkeen päättymiseen asti, siihen saakka kun entisöintityöt on saatu päätökseen (ks. Salminen 1999, 35). Jos hankkeen aikana pidetään kokouksia, joihin viranomaiset osallistuvat, voivat viranomaiset omalta osaltaan todeta seuranta- ja kompensaatiojärjestelmän toimivuuden. Jos järjestelmä ei toimisi kunnolla, voisi olla tarvetta uuden selvityksen tekemiseen.

3.9. Kaivostoiminnan päättyminen

Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, millaista kasvillisuutta pyritään saamaan esimerkiksi rikastushiekka-alueen päälle. Sulkemissuunnitelmaa olisi syytä käydä aikanaan läpi poronhoitajien kanssa, jotta he voivat lausua omat näkemyksensä siihen liittyen. Kaivosalueen entisöinnissä on poronhoidon kannalta ainakin kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin on tärkeää, että porot voivat liikkua alueella turvallisesti. Toiseksi on kiinnostavaa mitä alueella kasvaa entisöinnin jälkeen, ja sopiiko kasvillisuus poron ravinnoksi.

Ehdotettu kompensaatio. Laidunmenetykset korvataan entisöinnin ajalta ja mahdollisesti määräajan myös entisöinnin jälkeen, kunnes niiden katsotaan palautuneen laidunkäyttöön. Pysyvästi menetetyt laidunalueet korvataan kertaluonteisesti.

4. PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA YHTEISTYÖ

4.1. Kehitysosio

Parhaiden käytäntöjen vaaliminen kaivostoimintaan ja poronhoitoonliittyen voisi kuulua ”Kehitysosion” eli osion B piiriin. Tämän osion tarkoituksena on edistää paikallistason kulttuuria, mukaan lukien taloudellinen toiminta, tavalla, jota ei ole ennalta määritelty tarkasti. Varat tämän osion toimintaan tulisivat kaivostoiminnasta tavalla tai toisella. Suurta byrokratiaa ei tämän asian ympärille kuitenkaan kannattane rakentaa, jotta varat menisivät itse toimintaan eivätkä hallinnon pyörittämiseen. Tämän kehitysosion puitteissa on muun muassa mahdollista tukea yksittäisten henkilöiden kehitysponnistuksia, toteuttaa kehitysprojekteja ja järjestää tapaamisia.

Ehdotus tähän liittyen. Varoja voitaisiin myöntää eri käyttötarkoituksiin esimerkiksi hakemusten perusteella. Kaivosyhtiö voisi myös itse käynnistää näissä puitteissa hankkeita yhteistyössä poronhoitajien kanssa.

4.2. Parhaat käytännöt

Kaivostoimintaan liittyen on maailmanlaajuisesti pyritty toteuttamaan parhaita käytäntöjä, jotka ovat mahdollistaneet monenlaiset kehityshankkeet kaivostoimintaan liittyen. Tällaisia hyviä käytäntöjä ovat olleet esimerkiksi projektit, joilla on tuettu opiskelua, tiedettä ja tutkimusta alueelliseen tasoon kiinnittyen. Paikallistasolla on voitu tukea projekteja, joilla on esimerkiksi luotu kaivosalueelle uudenlaisia käyttömuotoja, sitten kun kaivostoiminta on päättynyt. (Good [Best] Practices 2007, 15,51)

Tällä saralla avautuu Hannukaisen kaivoshankkeessa mahdollisuus monenlaisiin jopa uraauurtaviin toimintatapoihin, joiden tulokset voivat olla myönteisiä kaikkien osapuolien kannalta. Näin osapuolet voisivat olla mukana luomassa uusia kulttuuripiirteitä omaksi ja lähipiirinsä parhaaksi.

4.3. Tapaamiset ja yhteydenpito

On paljon perusteita sille, että kaivosyhtiön ja poronhoitajien edustajat tapaisivat säännöllisesti toisensa. Esimerkiksi kerran vuodessa olisi hyvä järjestää tapaaminen kaivosyhtiön toimesta. Tilaisuuteen voisi kutsua paljonkin poronhoitajia, mahdollisesti myös Ruotsin puolelta, koska esillä on ollut myös yhteistyö rajan yli.

Tässäyhteydessä olisi myös mahdollista paneutua Suomen ja Ruotsin rajan yli käytävään yhteydenpitoon kaivosyhtiön, Muonion paliskunnan, Kolarin paliskunnan ja Muonion Samebyn välillä. Tällöin voidaan muun muassa pohtia sitä voisiko kaivosyhtiö olla auttamassa valtioiden välisen raja-aidan täydennysrakentamisessa. Nyt raja on aidattu vain osittain, minkä takia porot pääsevät kulkemaan maasta toiseen.

Näihin vuotuisiin tapaamisiin voisi hieman panostaa, jotta niissä riittäisi mielenkiintoisia aiheita ja jotta ihmisetviihtyisivät niissä. Voitaisiin aluksi pohti muun muassa sitä, millaisia mahdollisuuksia löytyy poronhoitajien ja kaivosyhtiön edustajien väliselle yhteistyölle.

Yhteyttä voidaan lisäksi pitää poronhoitajien ja kaivosyhtiön edustajien välillä aina kun tarve vaatii. Kaikki yhteydenotot ja keskustelut voivat olla tukemassa hyvien käytäntöjen toteutumista.

5. YHTEENVETO

Rikastushiekka-alueen sijoitusvaihtoehdoista olisivat VE1b ja VE4 parhaat Muonionpaliskunnan kannalta. Niissä rikastushiekka-alue olisi sijoitettu Rautuvaaraan noin viisi kilometriä kaivosalueen eteläpuolelle. Näissä vaihtoehdoissa jäisi kaivosalueen pohjoispuolelle tarpeeksi tilaa, jonne voitaisiin sijoittaa Lamumaan erotusaidan korvaava uusi erotusaita. Myös porojen kuljetusreitit laajaan syyslaidunaitaan säilyisivät kutakuinkin nykyisenlaisina. Niin ikään porojen tuonti laajasta laidunaidasta erotusaitaan noudattaisi pääpiirteittäin nykyistä poronhoitomallia. Samalla saataisiin aidattua, ja aikanaan entisöityä, vanha Rautuvaaran kaivosalue, minne porojen ei pitäisi päästä lainkaan. Kuljetusreitin K1 Hannukainen–Rautuvaara toimintojen osalta Vaihtoehtoon VE1b liittyvät putket olisivat hiljaisemmat kuin vaihtoehtoon VE4 liittyvä hihnakuljetin, minkä takia VE1b on ykkössijalle vaihtoehtojen joukossa ja VE4 kakkossijalle.

Vaihtoehdossa VE1c rikastuhiekka-alue sijaitsisi Niesassa (Juvakaisen maalla), mikä tarjoaisi keskialueen poronhoitojärjestelmälle suunnilleen samat edut kuin VE1b ja VE4 sekä kuljetusreitin osalta hiljaisen putkivaihtoehdon. Näin ollen se ei ole porotalouden kannalta paljoakaan huonompi vaihtoehto kuin VE1b tai VE4, ja sijoittuu vertailussa kolmanneksi lähelle VE1b:tä ja VE4:ää..

Vaihtoehdoissa VE1b ja VE4 (rikastushiekka-alue Rautuvaarassa) sekä VE1c (rikastushiekka-alue Niesassa) paliskunnan eteläisen osan porot kokisivat suuremman mullistuksen kuin vaihtoehdossa VE1a (rikastushiekka-alue Hannukaisessa). Mutta eteläisen osan eloporomäärä (500) on tuntuvasti pienempi kuin keskiosan vastaava luku (4000). Vaihtoehto VE1a puolestaan vaikuttaisi eniten keskialueen poroihin, joten se on vaihtoehdoista huonoin Muonion paliskunnan porotalouden kannalta.

Vaihtoehdossa VE1a rikastushiekka-alue sijaitsisi kaivosalueen jatkeena sen pohjoispuolella. Tässä vaihtoehdossa vaikeutuisi Lamumaan erotusaidan korvaavan aidan rakentaminen ja lisätöitä tarvittaisiin todennäköisesti enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, koska uuden erotuspaikan löytäminen olisi vaikeampaa kuin vaihtoehdoissa VE1b, VE1c ja VE4. Tämä vaihtoehto VE1a voisi myös saada aikaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia.

Kuljetusreitit K1, K2 ja K3 vaikuttavat ennen kaikkea Muonion paliskunnan eteläosan poroihin ja poronhoitotöihin. Junakuljetukset voivat vaarantaa koko eteläosan poronhoidon tulevaisuuden, ellei poroja saada pysymään poissa junaradalta.

Haittojen lievennykseen tähtäävillä toimilla ja kompensaatioilla on mahdollista välttää kaivostoiminnan haitat Muonion paliskunnan poronhoidolle, mikäli kaivoksen vaikutukset pysyvät tässä selvityksessä ennakoidulla tasolla, eli ne ovat hallinnassa. Koska kyseessä on suuri hanke, on myös mahdollista, että ilmenee ennalta arvaamattomia vaikutuksia tai vaikutukset kasvavat ennalta arvaamattoman suuriksi. Seurantajärjestelmän puitteissa on mahdollista varautua myös odottamattomiin vaikutuksiin.

LÄHTEET

Anttonen, Marja, Kumpula, Jouko and Afred Colpaert 2011.”Range Selection by SemiDomestic Reindeer ( Rangifer tarandus tarandus) inrelation to Infrastructure and Human Activity inthe Boreal Forest Environment, Northern Finland” julkaisussa Arctic, vol 64, NO. 1 (March 2011) P.1-14.

Anttonen, Marja 2011b. “Porotalous ja muu maankäyttö: käsittelyssä kaivokset”, artikkeli julkaisussa Poromies 3/2011. Rovaniemi: Paliskuntain yhdistys.

Ekenberg Stefan 2010. Muonio koncessionssameby – En fördjupad MKB, updatering. Luleå tekniska universitet.

Finnish Consulting Group 2011. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, KuolavaaraKeulakkopään tuulipuisto, 27.01.2011, ”14. vaikutukset porotalouteen”.

Good (Best) Practice Cases in Regional Development after Mining and Industry 2007. Symposium.Austria: Institute of Geography and Regional Science University of Graz.

HasselbachL., VerHoef J.M., Ford J., Netlich P., Crecelius E., Berryman S., Wolk B., Bohle, T 2005. “Spatial patterns of cadmium and lead deposition on and adjacent to National Park Service lands in the vicinity of Red Dog Mine, Alaska” artikkeli julkaisussa Science of the Total Environment 348 (2005) s. 211-230. Elsevier, Science Direct.

Heikkinen P.M., ja Noras P. (toim.) 2005. Kaivoksen sulkemisen käsikirja. Espoo.

Huttu-Hiltunen Veikko, Nieminen Mauri, Valmari Arvi ja Westerling Bengt 1993. Porotalous. Helsinki: Opetushallitus.

Itkonen T.I. 1984/1948. Suomen Lappalaiset II. Helsinki: WSOY.

Kumpula Jouko, Colpaert Alfred, Nieminen Mauri 1999. Suomen poronhoitoalueen kesälaidunvarat, Kala- ja riistaraporteja nro 152. Kaamanen: Riistan- ja kalantutkimuslaitos.

Kumpula Jouko, Colpaert Alfred, Tanskanen Ari, Anttonen Marja, Törmänen Heikki, Siitari Jukka 2006. Porolaidunten inventoinnin kehittäminen, Keski-Lapin paliskuntien laiduninventointi vuosina 2005-2006. Kala- ja riistaraportteja nro 397. Helsinki.

Kumpula, Jouko, Ari Tanskanen, Alfred Colpaert, Marja Anttonen, Heikki Törmänen, Jukka Siitari ja Sari Siitari 2009. Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina 2005–2008: laidunten tilan muutokset 1990-luvun puolivälin jälkeen. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia, nro 3, 2009

Kurkela, Paavo 1979. Miten hoidan poroa. Kemijärvi: Maantieteellinen seura Pohjois-Suomessa.

Leena Rantamäki-Lahtinen (toim.) 2008. Porotalouden taloudelliset menestystekijät, MTT:n selvityksiä 156. Helsinki: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.

Metsälaki 1996.

Nieminen, Mauri 2009. Mielmukkavaaran tuulimyllypuisto, Porotalousselvitys. Kaamanen: Riistaja porotalouden tutkimuslaitos.

Onnela, Samuli 1995. ”Sodankylä, Sompio ja Keminkylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747” teoksessa Suur-Sodankylän historia 1, Aimo Kehusmaa ja Samuli Onnela. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.

Onnela, Samuli 2006. Suur-Sodankylän historia 2. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Poro ja poronhoito talousmetsissä 2008. Lapin metsäkeskus.

Poromies-lehti 2/2011. Porotalouden tilastoja 2009/2010,. Rovaniemi: Paliskuntain yhdistys.

Poronhoitolaki 1990.

Porotaloussuunnitelma 2004. Muonion paliskunta.

Salminen R., Heikkinen P., Nikkarinen M., Parkkinen J., Sipilä P., Suomela P., Wennerströn M. 1999. Guidelines for the Environmental Impact Assessment Procedure for Mining Projects. Studies and Reports 21. Helsinki: Ministry of Trade and Industry.

Pöyry Environment Oy 2011. Soklin kaivoshankkeen Sosioekonomisten vaikutusten arviointi 24.03.2011.

Pöyry Finland Oy 2011. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Kevitsan kaivoksen laajennus 05.04.2011.

Pöyry Environment Oy 2008. Ylläksen osayleiskaavan muutos 2008. Kaavaselostus, Kolarin kunta.

Söndergaard Jens, Johansen Poul, Asmund Gert, Riget Frank 2011. “Trends of lead and zinc in resident and transplanted Flavocentraria nivalis lichens near a former lead-zinc mine in West Greenland” artikkeli julkaisussa science of the Total Environment 409 (2011) s. 4063-4071.

Taurianen Jukka ja Marja Vilja 2011. ”Porotalouden kannattavuuskirjanpitotulokset 2002/20032010/2011, MTT”, Poromies-lehti 3/2011. Rovaniemi: Paliskuntain yhdistys.

Tornionjokilaakson kuntien historiatoimikunta 1993. Tornionjokilaakson historia II, 1600luvulta vuoteen 1809.

Tornionjokilaakson kuntien historiatoimikunta 1991. Tornionjokilaakson historia I, jääkaudelta 1600-luvulle.

Tunturilapin maakuntakaavakartta 2009.

Tunturilapin maakuntakaavaselostus 2009. Rovaniemi: Lapin Liitto.

Valtioneuvoston päätös 1.3.2009, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta.

Vatanen Eero, Pirkkonen Jussi, Ahonen Alpo, Hyppönen Mikko ja Mäenpää Ilmo 2006. ”Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa” julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 4/2006, s. 435- 451.

Walker D. A., Everett K.R. 1987. ”Road Dust and its Environmental Impact on Alaskan Taiga and Tundra” artikkeli julkaisussa Arctic and Alpine Research, Vol. 19, No. 4, 1987, s 479-489.

Yhteysviranomaisen lausunto 26.05.2011, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, LAPELY/ 85/07.04/2010, Ympäristönvaikutusten arviointiohjelma, Hannukaisen rautakaivoshanke. Pääkonsultti Ramboll Finland Oy.

Ylläksen yleiskaavakartta 2008.

Vatanen Eero, Pirkkonen Jussi, Ahonen Alpo, Hyppönen Mikko ja Mäenpää Ilmo 2006. ”Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa” julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 4/2006, s. 435- 451.

Muut lähteet: Haastattelut: Muonion paliskunnan poroisännän ja poronhoitajien haastattelut, yhteensä 7 kpl.

Kenttätöitä poronhoitoon liittyen kaivosalueella ja sen läheisyydessä 4 päivää.

Useita kokouksia ja tapaamisia kaivoshankkeen eri osapuolien kesken.

Useita keskusteluja hallinnon edustajien ja porotutkijoiden kanssa.

Liite 41

Yllaksen ja Levin matkailijoiden

2

YlläksenjaLevinmatkailijoidensuhtautuminen

HannukaisenkaivoshankkeeseenjaKittilänkaivokseen.

MikkoJokinen 1 jaLiisaTyrväinen 2

Metsäntutkimuslaitos

Tutkimuksentarkoitusjatausta

MatkailijoidenHannukaisenjaKittilänkaivoshankkeisiinliittyviäkäsityksiäontutkittu DILACOMI-tutkimushankkeessa 3,jokaonMetsäntutkimuslaitoksen,LapinjaOulun yliopistonvälinentutkimuskonsortio. Hankkeentehtäväonselvittääkaivoshankkeiden sosiaalistakestävyyttäjaparhaitakäytäntöjä.Metsäntutkimuslaitoksenerityisenätehtävänä ontarkastellakaivoshankkeidenjaluontoonperustuvienelinkeinojenyhteensovittamista.

Matkailusta,jaerityisestiluontomatkailusta, onmuodostunut2000-luvullamerkittävä luontoonperustuvaelinkeinoLapissa.Työvoimavaltainen matkailuonkinPohjois-Suomessa useidenkuntiensuurintyöllistäjä(Vatanen&Hyppönen2008,Huhtalaym.2009).Lapin matkailijoistanoin65%asiakkaistaonkotimaisia,jaheistäsuurinosaonvapaa-ajan matkalla(Lapinliitto2011).Noinrunsas kolmasosa(36%)kaikestarekisteröidystä majoituksestaonperäisinulkomaisestakysynnästä.TunturikeskuksistaYlläksenjaLevin taloudellinenkehitysonollutkaikkeinnopeinta(Lapinsuhdannekatsaus2010)YlläsjaLevi muodostavatkinvaltaosanTunturi-Lapinmatkailuntaloudestajatyöllisyydestä(Staffansym 2010).

Lapinmatkailustrategiassahaetaanvahvaa,noin8%:nvuotuistakasvuaulkomaisesta matkailukysynnästälähivuosina.Laajempanatavoitteenaonkasvattaakansainvälisten matkailijoidenosuuspuoleenkaikistamatkailijoistavuoteen2020mennessä.Levinja Ylläksenalueenhyvänmatkailukehityksentaustallaovatmuunmuassajatkuvamaankäytön suunnittelu,keskustenyhteistyöjakuntien panostuskehittämistyöhön.Ylläksenkehitystä vauhdittivuonna2006avattumaisematie, jonkavalmistuminensysäsieteenpäinmonia muitainvestointihankkeita.(Lapinmatkailustrategia2012).

ErityisestiLapinkaltaisillasyrjäisilläalueillaluontolaajastiymmärrettynämuodostaa perustankokomatkailutoimialalle.Lapinmatkailustrate gianyhtenäkeskeisenätavoitteena jaarvonaonturvataLappipuhtaana,turvallisenajasaasteettomanamatkakohteena.

1 MikkoJokinen,Metsäntutkimuslaitos,Muoniontie21A,95900Kolari.Puhelin:0295323525,sähköposti: mikko.jokinen@metla.fi

LiisaTyrväinen,Metsäntutkimuslaitos,PL16,96301Rovaniemi.Puhelin: 029 532 4553, sähköposti: liisa.tyrvainen@metla.fi

3 Lisätietojahankkeesta: www.ulapland.fi/dilacomi

Lappiinsuuntautuvakotimainenjakansainvälinenmatkailuperustuukinvahvastiluonnon vetovoimaisuuteenjaulkoilumahdollisuuksiin (Tyrväinen&Järviluoma2009).Tästä näkökulmastavaltaosaLapinmatkailustaonluontomatkailua.Erityisestipuhdasluonto, kauniitmaisematsekähiljaisuusjarauhaovattärkeitävetovoimatekijöitäLapinmatkailussa (Järviluoma2006,Tyrväinenym.2010,Hasu&Tyrväinen2010).Lapinmatkaajatvoidaan jakaakarkeastiluontopainotteisiinjatoisaaltaaktiviteettipainotteisiinmatkailijoihin.Tällä suurpiirteiselläjaotuksellakuvataanmatkailunpäämotiivia.Luontomotiivejakorostavilla matkailijoillaluonnonkokeminenjaluonnossaliikkuminen,vaikkakintiettyäaktiviteettia toteuttaen,onmatkantärkeinvetovoimatekijä.Aktiviteettipainotteisetmatkaajatovat liikkeelläenemmänpalvelutarjonnanvoimasta,jolloinesimerkiksiharrasteidenlaatutai iltaelämänintensiteettinousevatmatkakohteen valintaaohjaaviksitekijöiksi(Hasu& Tyrväinen2010).

KaivostoiminnastapuolestaankaavaillaanmerkittäväätaloudenveturiavarsinkinItä-ja Pohjois-Suomeen.Kaivospiirejä,varaus-ja valtausalueitaonperustettuhuomattavissa määrin2010-luvunmolemminpuolinKeski-Lappiin,missäsijaitseemyössuunniteltu Hannukaisenrautamalmikaivos.Kaivoksillaonlouhinta,rikastusjakuljetustoimintansa puolestamerkittäviävaikutuksialähialueenluontoonjaluonnonkäyttööntoimintaalueellaan.JulkisuudessaonesiintynythuoltakuinkaHannukaisenkaivoshankejamatkailun toimintaedellytyksetYlläksenmatkailukeskuksenlähiympäristössäjaPallas-Yllästunturin kansallispuistossavoidaansovittaayhteen.Erityisestionoltuhuolissaanonko kaivostoiminnallakielteinenvaikutusmatkailukohteidenimagoon,jokapitkältirakentuu luonnonjakauniidenmaisemienvaraan. Lapinelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskuson antanutyhteysviranomaisenlausunnonHannukaisenkaivoshankkeenympäristövaikutusten arviointiohjelmasta(Ympäristövaikutustenarviointiohjelma…2011),jaedellyttääerityisesti matkailuntarpeidenjayhteensovittamisenedellytystenselvittämistä.Dilacomitutkimushankkeessaontuotettututkimustietoa,jotaYVA-menettelyssävoidaanhyödyntää.

MetsäntutkimuslaitoksentoteuttamassatutkimuksessaonselvitettyYlläksenjaLevinalueen matkailijoidenkäsityksiäkaivostoiminnan jaluontomatkailunyhteensovittamisesta, erityisestikoskienHannukaisen kaivoshankettajaKittilänkultakaivosta.Tutkimus toteutettiinkyselytutkimuksenavuonna2012,ja tutkimusteemojamääriteltäessäontehty yhteistyötäNorthlandMinesOy:nkanssa.Tutkimuksestajatulostentulkinnastavastaa Metsäntutkimuslaitos.Seuraavassaonesiteltyalustaviatutkimustuloksia.

Aineistojamenetelmät

Tutkimuksenaineistoonkerättykahdessa jaksossamaalis-huhtikuussajaelo-syyskuussa 2012YlläksenjaLevinalueellakaikkiaan 18eripaikassa.Kahdellajaksollapyrittiin tavoittamaankahdenpääsesonginmatkailijoita,lumisenjasulanmaanajalta.Eniten haastateltaviatavoitettiinKittilänlentokentällä(42,9%),jonkakauttavoidaanolettaa kulkevanvarsinedustavastieritaustaisiajaeritavallaorientoituneitamatkailijoita.Toiseksi

merkittävinkeruupaikkaoliMetsähallituksenluontokeskusKellokas(31,0%).Loput26,1% aineistostakerättiinverrattaintasaisestierikohteista,erityisestialueenkahviloistaja taukopaikoilta.

Aineistokerättiinpyytämällämatkailijoitatäyttämäänkyselylomake.Lisäksineljässä kohteessa(luontokeskusKellokasjakolmeYlläksenalueenlatukahvilaa)oliesillä lomakkeita,jotkamatkailijatvoivatitsenäisestitäyttääjajättääkeruulaatikkoon.Matkailijat täyttivätlomakkeetpääsääntöisestiitsenäisesti,muttaheilläolihalutessaanmahdollisuus esittääkysymyksiälomakkeestajatutkimuksestahaastattelijalle.Lomakkeitaolisaatavana suomen-jaenglanninkielisinä.

Kyselyssäselvitettiinmatkailijoidenhenkilökohtainentausta(ikä,sukupuoli,koulutusjne.), pääasiallinenmatkakohdejamotiivittullakohteeseen. Lisäksitiedusteltiinmatkailijoiden harjoittamistaluontoonliittyvistäaktiviteeteistä.Lomakkeenydinkysymyksetliittyivät matkailijoidensuhtautumiseenHannukaisenjaKittilänkaivoshankkeisiin,kaivostoiminnan vaikutukseenmm.luontokokemukseenjaluonnonkäyttöön,sekämatkailijoiden halukkuuteentullauudelleenmatkakohteeseen.(Ks.lomakes.27-32.)

Vastauksiakertyikaikkiaan1703kappaletta.Matkailijoista86,1%olikotimaanmatkailijoita. Ylläsolitärkeimpänämatkakohteena55,9%matkailijoista.Matkailijoidenkeski-ikäoli51,2 vuottajaheovatvarsinkorkeastikoulutettuja(taulukko1.)Kotimaanmatkailijatovat paikkauskollisia,valtaosamatkailijoistaonollutsamassakohteessaaiemminenemmänkuin viisikertaa,jaYlläksenmatkailijoistalähespuolet(48,5%)onkäynytjokoYlläksellätai Levilläenemmänkuin10kertaa.

Alustaviatuloksia

Tärkeimpiämatkailijoidenasenteitaja käsityksiäkuvaaviatunnuslukujaonesiteltyerillisessä liitteessä.Kiinnostavimpientaustamuuttujienosaltaontarkastelturyhmäkohtaisiaeroja. TilastollistatesteistäonkäytettyKhiinneliö-testi( ²-testi)jariippumattomienotostenTtestiä.

Matkailijat.LevinjaYlläksenmatkailijateroavattoisistaanmonessasuhteessa.Ylläksen matkailijatovatLevinmatkailijoitahiemaniäkkäämpääväkeä,Levinmatkailijoidenkeski-ikä on46,8vuottajaYlläksen54,5vuotta.Matkailijatpainottavatluontoajaliikuntaharrastuksia syynätullalomakohteeseenenemmänkuinLevin matkailijat,joilleerilaisetpalvelutovat tärkeämpiä.Peräti46,8%kyselynvastanneistamatkailijoistaonkäynyttoimivallatai lakkautetullakaivosalueella.PuoletYlläksenmatkailijoistaeiolluttietoinenHannukaisen kaivoshankkeesta.YlläksenmatkailijatovatkuitenkinLevinmatkailijoihinverrattuna paremmintietoisiakummastakinkaivoshankkeesta.

Yleinensuhtautuminenkaivoshankkeisiin. Ylläksenmatkailijoista43,9%suhtautuu kielteisestitutkittaviinkaivoshankkeisiin,muttalähesyhtäsuuriosa41,7%suhtautuuniihin

neutraalisti(kuvas.21).Ylläksenmatkailijat,joitaHannukaisenkaivoshankeensisijaisesti koskee,ovatkuitenkinLevinmatkailijoihin verrattunakriittisempiäkaivostoimintaakohtaan.

Imagojamatkailuntulevaisuus.Tutkimuksessaselvitettiinmatkailijoidenkäsityksiäsiitä, millaisiaimagovaikutuksiakaivostoiminnalla onmatkakohteenvetovoimaisuuteen.Ylläksen matkailijoista79,5%arvioivaikutuksenkielteiseksitaierittäinkielteiseksi.Vainpieniosa (3,8%)arvioikaivostoiminnallaolevanmyönteisiäimagovaikutuksia.Kaivostoiminnan laajentuessaHannukaisenkaivoksenmahdollisenavaamisenmyötä79,5%Ylläksen matkailijoistaarvioikaivostoiminnanheikentävänYlläksenjaLevinalueidenimagoa luontomatkailukohteena.(Kuvas.25.)Sitentoisinaanesitettyargumentti,ettäkaivokset voisivattoimiaLapinmatkailunvetovoimatekijänä, eisaatästäaineistostasitenvahvistusta vaanpikemminkinpäinvastoin.

YlläksenmatkailijatsuhtautuvatLevinmatkailijoitakriittisemminkaivostoiminnan vaikutuksiinmatkailukeskustenimagoonjaovathaluttomampiatulemaankohteeseen uudestaan,joskaivostoimintalaajenisiYlläkselle.Ylläksenmatkailijoista54,4%jaLevin matkailijoistaperäti64,8%ilmoittaa,ettälaajenemineneivaikuttaisiheidänhaluunsatulla kohteeseenuudelleen.(Kuvas.23.)Suomalaisista matkailijoista37,8%jalähespuolet kansainvälisistämatkailijoista(49,3%)arvioihalukkuudentullauudelleenvähenevän tuntuvastitaijonkinverran(kuvas.24.)

Ylläksenmatkailijat(62-87%)arvioivatkaivostoiminnallaolevankielteisiävaikutuksia matkailuelinkeinoon,ympäristöön,luontokokemukseentailuonnonkäyttöön. Voimakkaimmatkielteisetvaikutuksetliittyvät ympäristöönlaadunheikkenemiseenja erämaisuudenkokemukseen.Valtaosa(86,9%) Ylläksenmatkailijoistaarvioivaikutukset ympäristöönjalähesneljäviidestä(78,9%)arvioivaikutukseterämaisuuteenerittäin kielteiseksitaimelkokielteiseksi.Levin matkailijattunnistavatmyöskielteisiävaikutuksia, muttasuhtautuvatYlläksenmatkailijoitajonkinverranneutraalimminkaivostoimintaan.

(Kuvas.18-20.)

Yhteenveto

Tutkimusvahvistaaaiempientutkimustenlaillakäsitystäsiitä,ettäluonto,kauniitmaisemat jarauhallisuusovatedelleentärkeimpiävetovoimatekijöitäLapinmatkailussa.Ylläksen matkailussanekorostuvatLeviäenemmänjasenvuoksimoniYlläksenasiakkaistanäki kaivostoiminnanristiriidassamatkakohteelle asettamiensatavoitteidenkanssa.

Tutkimuksessatutkittiinmatkailijoidenmielikuvia kaivostoiminnasta,matkakohteestaja yhteensovittamisesta.Tulostenperusteellaei voisanoa,kuinkahyvintaihuonosti kaivostoimintarealisoituessaantietylläalueellalopultasopiiyhteenmatkailuelinkeinon tavoitteidenkanssa.MatkailijoidentaholtaHannukaisenkaivoshankkeeseenliittyy merkittäviähuolia,jamatkailuonmitäsuurimmissamäärinmielikuviinperustuvaa elinkeinotoimintaa.Mikälihuoletkäyvättoteen,voikaivostoiminnastaaiheutuamerkittäviä

riskitekijöitämatkailuelinkeinontoimintaedellytyksille.Alueellavoimuutostenmyötä tapahtuans. displacement-ilmiö;Alueenkävijärakennevoimuuttua,josolosuhteet muuttuvatvakituisillekävijöilleepäsuotuisiksi.Tilallevoitullauusiaasiakkaita,joiden odotuksetluonnonympäristöstäjapalveluistakohtaavataluetarjonnan.Tällaisetmuutokset voivatollakuitenkinmatkailutaloudessamerkittäviäjaepätoivottavia,koskavaltaosa Ylläksenmatkailijoistaonpaikkauskollisia.

Suunnittelussajakaivoksenmahdollisessatoteutuksessatulisierityisestikiinnittäähuomiota matkakohteenluontoonperustuvanimagonturvaamiseenjafyysisenluonnonympäristön säilymisenäsellaisena,ettäimagolleonjatkossakin katetta.Keskeisestiyhteensopimiseen vaikuttavatkaivostoiminnankonkreettisetympäristövaikutuksetlähialueella,joitaovat pölynjamelunleviäminen,liikenteenlisääntyminenjamahdollisetvesistövaikutukset. Matkailunjatkuvuudenjakasvunturvaamiseksinykyisiäluontoonperustuvia matkailuaktiviteettejatulisivoidaanjatkossaharjoittaailman,ettäniidenluontoon, ympäristönpuhtauteensekärauhaanjahiljaisuuteenliittyvätkokemuksetmerkittävästi muuttuvat.

Kirjallisuus

Hasu,E.&Tyrväinen,L.2011.Kenellematkailukyliätehdään?Julkaisussa:Staffans,A.& Merikoski,T.(toim.).Mitenkestävämatkailualuetehdään?Kä¤sikirjasuunnitteluun jarakentamiseen.Aaltoyliopisto,Arkkitehtuurinlaitos,s.20-57.ISBN978-952-604168-1ISBN978-952-60-4167-4

Huhtala,M.,Vatanen,E.jaBerghäll,J.2009. Kansallispuistomatkailunpaikallistaloudelliset vaikutukset-menetelmienvertailu.Terra121:4,285-299.

Järviluoma,J.2006.Turistinluonto.Tutkimus luonnonmerkityksestämatkailunvetovoimatekijänäneljässäLapinmatkailukeskuksessa.Rovaniemi:Lapinyliopisto,Acta UniversitatisLapponiensis96.

Lapinliitto2009.Matkailutilastot.2009Saatavilla:

http://www.lapinliitto.fi/fi/julkaisut_ja_tilastot/tilastot

Lapinliitto2012.Lapinmatkailustrategia2011-2014.

http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=349619&name=DLF E-9598.pdf

Staffans,A.&Merikoski,T.(toim.).Mitenkestävämatkailualuetehdään?Käsikirja suunnitteluunjarakentamiseen.Aalto yliopisto,Arkkitehtuurinlaitos,s.130-144.

ISBN978-952-60-4168-1ISBN978-952-60-4167-4 [pdf]

Tyrväinen,L.&Järviluoma,J.2009.LappijaSuomimaailmanmatkailumarkkinoilla. Julkaisussa:SeijaTuulentie(toim.).Turistituleekylään.Matkailukeskuksetja

lappilainenarki.MinervakustannusOy,Helsinki/Jyväskylä.s.29-52.ISBN978-952492-230-2

Tyrväinen,L.,Silvennoinen,S.&HallikainenV. 2010.Kansainvälistenmatkailijoiden maisema-jaympäristöarvostuksetPohjois-Suomessa.Metlan työraportteja/WorkingPapersoftheFinnishForestResearchInstitute147.52s. [pdf][html]

Ympäristövaikutustenarviointiohjelma,Hannukaisenrautakaivoshanke.2011.Lapin elinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus.Yhteysviranomaisenlausunto26.5.2011. [http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2011/Sivut/KolarinHannukaisenrautakaivoshankkeenym paristovaikutustenarviointiohjelma.aspx;viitattu25.1.2013]

Vatanen,E.&Hyppönen,M.2008.Pallas-Yllästunturinkansallispuistoninvestointien vaikutuksetTunturi-Lapinpaikallistalouteen.Maaseudunuusiaika16:3,24–41.

Taulukko1.Aineistojamatkailijoidentaustatiedot.

HaastattelupaikkaN%

Lentoasema73843,3

Kellokas53031,1

Elämänluukku905,3

Karilannavettagalleria905,3 ZeroPoint613,6 Levikylpylä342,0 Luvattumaa271,6

MaisematienP-alue251,5

Velhonkota231,4

Levigondolinkahvilaterassi221,3

Taiga191,1

Rautatieasema160,9

Kerättiinhaastattelemalla turistejalomakkeellaYlläs- Levi–alueellavuonna2012

Vastauksiayhteensä 1703 kpl

kevät(maalis-huhti) 1126 kpl ruska(elo-syys) 577 kpl

100,0

1703 8

TiesitteköennenmatkallelähtöänneKittilänjaKolarin kaivoshankkeista? %-jakauma,N=1689-1690

Mitäkeskeisiämahdollisuuksialiittyykaivoksiin?

Ylläksenalueella?

Ylläksenalueella?

MitensuhtauduttenykyiseenkaivostoimintaanLevinja

Ylläksenlähialueilla?

Ylläksenmatkailijat,naisetjaiäkkäämmät

Mitenkaivostoiminnanlaajeneminenvaikuttaisi halukkuuteennevieraillamatkakohteessauudelleen? N=1457

halukkuuteennevieraillamatkakohteessauudelleen? N=1457

TAUSTATIEDOT

1.Sukupuoli 1Nainen

2Mies

2.Syntymävuosi

3.Asuinkunta

4.Koulutus? 1Kansakoulutaiperuskoulu

2Lukiotaiammatillinenkoulutus

3Opisto-taiammattikorkeakoulutus

4Korkeakoulutaiyliopisto

5.Millainenon asuinympäristönne?

1Kaupunkikeskusta3Pienikaupunkitaikuntakeskus

2Kaupunkilähiö4Harvaanasuttumaaseutu

MATKAAKOSKEVATTIEDOT

6.Oletteko… 1yksityisellälomamatkalla?3työ-taikannustinmatkalla?

2organisoidulla pakettilomalla? 4muulla,millä?__________________________

7.Kuinkakauanviivytte Lapissatällämatkalla? päivää

8.Mikäontärkeinmatkakohteennetällämatkalla?

1Levi2Ylläs3Olos4Jokumuu,mikä____________________________?

9.Olenmatkalla…

Ympyröitarvittaessauseampi vaihtoehto

1yksin

2lastenkanssa.Lasteniät:__________________________

3aikuistenkanssa.Lukumääräteidätmukaanlukien_______

10.a)Kuinkamontakertaaolettematkaillut LevillätaiYlläksellätätäennen?

1Enkertaakaan

36-10kertaa 4yli10kertaa Vuonna______________

3Talvisin(luminenaika)

MIKSILAPPIIN?

Ei lainkaan tärkeä Kohtalaisen tärkeä Erittäin tärkeä Enosaa sanoa Ympyröikääjokaisestakohdastamielestänne sopivinvastausvaihtoehto. Paikallishistoriajakulttuuri123450 Koskematonerämaa 1 2 3 4 5 0 Kauniitluonnonmaisemat123450 Liikuntamahdollisuudet 1 2 3 4 5 0 Hyväruokajamonipuolinenravintolapalvelu123450 Korkeatasoinenmajoitus 1 2 3 4 5 0 Monipuolisetohjelmapalvelut123450 Hemmottelu-jahyvinvointipalvelut 1 2 3 4 5 0 Kohteenturvallisuus123450 Vilkasyöelämä 1 2 3 4 5 0 Mahdollisuusromanttiseenkanssakäymiseen123450 Hyvätliikenneyhteydet 1 2 3 4 5 0 Muuasia,mikä?________________________________123450 28

12.MitäLappiteillemerkitsee?(kuvailkaa kolmellasanalla)

TÄRKEIMMÄTULKOILUHARRASTEET

13.Mainitkaanumerojärjestyksessä(1,2,3) kolmetärkeintä ulkoiluharrastettanne tämänmatkanaikana?

_____Sauvakävely,lenkkeily,lumikenkäily

_____Hiihtäminen

_____Vaellushiihtojaretkeily

_____Laskettelujalumilautailu

_____Pilkkiminen

_____Ratsastus

_____Koiravaljakollaajo

_____Porosafari

_____Moottorikelkkasafari

_____Maisemienkatselu

_____Luonnontarkkailu

Huom! Älärastita.

_____Muu,mikä?_____________________________________

SUHTAUTUMINENKAIVOSTEOLLISUUTEEN

14.TiesitteköennenmatkallelähtöänneettäKittilässätoimiikultakaivos?

1En2Olenkuullutasiasta3Olenperehtynytasiaan

15.TiesitteköennenmatkallelähtöäettäKolariinonsuunnitteillarautakaivos?

16.Millaisiaomiakokemuksiateilläon kaivoksista?

0 Enolekoskaankäynytkaivosalueella

1 Olenkäynytlakkautetullakaivosalueella Missä?_____________________________________

2Olenkäynyttoimivallakaivosalueella

17.Millaisetalueetsoveltuvatmielestänne kaivosteollisuudenkäyttöön?

18a)Mitäkeskeisiäuhkiamielestänneliittyykaivoksiin?

18b)Mitäkeskeisiämahdollisuuksia/etujamielestänneliittyykaivoksiin?

19.Mitenarvioittekaivostoiminnan vaikutuksiaLevinja Ylläksenalueella?

Ympyröikääjokaisestakohdastamielestänne sopivinvastausvaihtoehto.

20.MitensuhtauduttenykyiseenkaivostoimintaanLevinja Ylläksenlähialueilla?

21.Mitenkaivostoiminnanmahdollinenlaajeneminen vaikuttaisihalukkuuteennevieraillauudelleen LevinjaYlläksenalueella?

-2Vähentäisituntuvasti

-1Vähentäisijonkinverran

0Eivaikuttaisimilläänlailla

1Lisäisijonkinverran

2Lisäisituntuvasti

22.Mitenarvioittekaivostoiminnanmahdollisen laajentumisenvaikuttavanLevinjaYlläksenalueenimagoon luontomatkailukohteena?

-2Heikentäisituntuvasti

-1Heikentäisijonkinverran

0Eivaikuttaisimilläänlailla

1Parantaisijonkinverran

2Parantaisituntuvasti

23.Olisittekokiinnostunutkäymäänlomamatkanneaikana jossakinLevintaiYlläksenlähialueidenkaivoksista?

Kiitosvastauksestanne!

0Enlainkaankiinnostunut

1Jonkinverrankiinnostunut

2Erittäinkiinnostunut

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Äkäsjokisuu FS26 (Äj327), koordinaatit: 7488368 - 3359146

Äj32712.5.19750,53,511,3883678186,35916,087

Äj3274.6.19750,37,311,4982,01,02,67,0547,139016

Äj32711.5.19760,22,512,995153,06,84611,060

Äj32730.5.19770,53,811,7893,86,72,16,35411,027

Äj32731.10.19770,50,113,1910,83,77,1354,68711

Äj32726.1.19781,50,112,1860,54,10,256,7202,414012

Äj3275.6.19780,59,210,8971,11,42,70,157,1406,524013

Äj3273.7.19781,018,29,81080,63,50,227,7354,337013

Äj32720.9.19780,35,011,4922,23,20,186,88011,030021

Äj32716.4.19841,00,113890,94,17,4152,232711

Äj3274.5.19841,01,08,44,12,86,6809,937044

Äj3275.5.19841,01,07,13,82,76,7709,731036

Äj3275.5.19841,01,010,83,62,56,77010,136049

Äj3276.5.19841,01,512,54,52,48010,641057

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

Äj32722.10.19911,00,113,6930,40,63,60,197,0608,01809

Äj32716.3.19920,51,20,90,85,50,266,9202,93885139

Äj32721.4.19920,50,213891,97,76,5307,668534

Äj32721.4.19920,50,12,21,35,80,266,9254,1110773014

Äj32713.5.19920,53,34,71,62,40,116,68010,8313309

FS2628.8.20070,210,210911,41,23,47,283200341519124,7

FS2626.9.20070,27,511901,00,763,27,190190341014156,2

FS2625.3.20080,10,112821,04,36,83419034949117

FS266.4.20090-0,11,113,3940,71,05,22,400,307,0151,9120< 2< 35758119

FS2612.5.20090-0,16,611,8967,31,92,110,270,096,47010,034084< 25264

FS262.6.20090-0,111,711,51062,21,22,88,890,166,7507,72105< 2< 22133

FS2615.7.20090-0,116,59,81010,60,73,55,990,227,2405,2160< 2< 2< 2294

FS262.10.20090,1-0,21,012,6890,40,73,94,190,267,1353,7120< 2< 2< 2294

FS2625.1.20101,00,01387< 0,50,64,72,260,296,6102,115010< 26768119

FS263.5.20100,112,8882,21,14,25,300,267,1405,1180< 2< 21314177

FS2618.5.20105,810,8873,62,41,611,700,076,38011,03503<

FS2612.7.201015,39,5950,80,93,28,750,217,2607,41704<

22409

22134

FS266.9.20101,08,810,994<0,50,93,66,260,236,9405,31274< 2< 2294

FS2628.2.20111,00,012,183<0,50,84,62,260,296,7151,71677< 2757696

FS2626.4.20111,00,11284143,52,89,670,176,68021,03713< 2565320

FS2625.5.20111,08,910861,31,02,88,750,156,9608,42022< 2< 22167

FS2625.7.20111,014,89,2910,81,23,95,760,247,0404,7146< 2< 2< 22135

Näytteet 1975-1999

keskiarvo4,911,5893,72,63,20,216,7597,9290152932248

min0,08,0550,10,31,80,066,05,01,11122064

maks18,213,810836,07818,00,307,718023,578011091858715

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,612,3913,72,62,30,156,6739,436052210288

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)11,410,2932,61,03,10,157,0618,0242523177

Näytteet 2000 - 2011

keskiarvo7,011,2912,41,13,36,600,216,9536,72133,5<21719187 min0,08,5660,40,41,32,260,076,2101,662<2<2<2283 maks18,513,510614,03,55,211,70,307,69721,037110,04,075765320

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,211,5904,41,32,49,000,146,6688,62603,42,56,09259

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)14,49,9971,10,93,57,350,27,1587,11982,8<245134

Metallit v. 2009 - 2011)

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO 2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmgPt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Äkäsjoki, Valkeajoen alapuolella FS10 (Äj6), koordinaatit: 7496907 - 3368263

Äj65.5.198111,8141034,57,2101,010010

Äj69.6.198119,211,41022,56,9608,424017

Äj623.9.198114,411,4913,47,1405,210012

Äj622.10.198110,912,6913,27,0506,441016

Äj624.3.198210,112,6864,47,0151,92901372119

Äj68.6.198216,91,32,46,9508,016042164

Äj627.7.19820,510,91,610,9983,57,3404,217022135

Äj67.9.198217,211,7963,27,1608,523053265

Äj69.11.198210,113,3913,66,7454,2160633135

Äj625.1.19830,50,112,2854,26,7252,81301076118

Äj62.3.19830,50,113,2904,76,8152,01701176117

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Äj614.6.1983114,510,41023,37,2506,032124

Äj618.8.19830,510,611,41033,57,3506,3170154

Äj615.9.198318,310,3883,66,9707,0110310186

Äj626.10.19830,5013,1902,96,8607,4194648125

Äj65.1.198410,112,3844,16,6203,01701563109

Äj625.4.198410,113,4924,57,1202,6170769137

Äj613.6.19840,58,611,19537,1405,530026133,2 Äj620.9.198416,211,6943,46,9607,716

Äj613.12.198410,112,6864,16,7202,41501268118

FS108.5.20070,22,6-13937,81,23,27,17519034413613

FS1023.5.20070,14,8-11881,81,31,56,2872303410235,6

FS1024.8.20070,212,3-10982,81,23,37,1831803410395,3

FS1026.9.20070,27,2-11901,60,763,16,9822003411267,9

FS1025.3.20080,20,1-13872,24,36,926200355117

FS105.4.20090,21,1-13920,80,665,92,400,296,8102,0150< 2< 357106

FS1011.5.20090,27,4-12,11013,81,739,720,16,37010,029044< 2266

FS102.6.20090,29,4-10,9951,91,26,68,750,146,9507,7230< 2< 2< 2143

FS1015.7.20090,214,5-10,1990,70,693,35,8517,2405,1150< 2< 2< 2104

FS1016.10.20090,20,1-13,4920,50,534,33,220,297,1203,21505< 27105

FS1026.1.201010-13880,50,74,52,580,286,9101,916012< 2691010

FS103.5.20103,5-13,1984,10,854,34,880,267,1354,3180< 2< 223157

FS1018.5.20106-11,1892,721,611,380,0716,314011,03204< 22367

FS1015.7.201014,1-9,9961,10,823,18,520,27,1607,6170< 2< 2< 2164

FS107.9.20101 m7,1-10,688<0,50,863,56,030,226,9405,11293< 2< 294

FS1028.2.20111 m0,1-11,679<0,50,74,52,260,296,7151,71658< 272108

FS1028.4.20111 m2,3-13955,11,92,88,570,156,7709,0265< 2< 292710

FS1025.5.20111 m8,5-10,4891,90,892,78,750,167,0708,22053< 23167

FS1025.7.20111 m15,4-9,9991,11,13,76,590,227,3405,9166< 2< 2< 2156

Näytteet 1981-1984

keskiarvo4,51,512,1933,67,0405,0190738146 min0,01,310,3842,46,6101,010022103

maks14,51,6141034,77,3708,54101576269

keskiarvo, kesä (kesä-, heinä-, elokuu)10,11,511,01003,07,1486,420833144

Näytteet 2007 - 2011

keskiarvo6,111,6922,41,13,66,390,266,9545,91963,2< 220197

min0,09,9790,50,51,52,260,076,2101,7129< 2< 2< 293

maks15,413,41017,826,611,381,007,314011320124723913

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,511,8933,71,32,78,680,156,7808,42363,04,013258

keskiarvo, kesä (kesä -elokuu)13,110,2971,51,04,07,430,397,1556,6179< 2< 22,8194

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmgPt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Äkäsjoki, Hannukainen FS09 (Äj5), koordinaatit 7497936 - 3370435

Äj512.5.19750,53,311,99252,26,35114,041

Äj511.5.19760,22,412,994213,26,94811,090

Äj530.5.19770,54,211,7901,53,51,96,25811,024

Äj518.8.19830,510,611,41033,47,4506,6130143 Äj515.9.19830,58,710,4893,67,0707,6110210155 Äj526.10.19830,4013,39136,8708,3222333114

Äj55.1.19840,50,112,4854,16,7203,71301171108

Äj525.4.198410,113,4924,67,0202,81701084126

Äj513.6.19840,59,111,3872,97,2406,022027126,2

Äj520.9.19840,56,611,9973,37,17010,7140010175,6

Äj513.12.19840,30,112,98846,8202,9180860107

Äj524.8.19870,191,22,80,147,4709,4441166

Äj524.2.19880,50,113894,46,8202,02209

FS098.5.20070,22,4-13955,31,13,37,044230343003410

FS0923.5.20070,14,8-12912,41,11,56,3802503,3410215,6

FS0924.8.20070,212,9-10992,61,13,27,2871903410195

FS0926.9.20070,27,4-11951,50,833,17,0891703410245,7

FS0925.3.20080,20,1-138714,26,9312304,253154,4

FS095.4.20090,2-0,21,5-13,1930,30,594,82,3950,296,9152,2150< 2< 362106

FS0911.5.20090,2-0,25,9-14,21143,61,71,89,6270,16,4609,927044< 2267

FS092.6.20090,2-0,29,2-10,8941,30,842,49,3040,147,0507,9190< 2< 2< 2124

FS0915.7.20090,2-0,214,2-10,1980,70,73,25,850,27,3405,51602< 2< 293

FS0916.10.20090,1-0,20-14960,60,594,33,8230,287,0203,3110< 2< 25108

FS0926.1.201010-13901,30,94,62,810,286,8102,21809< 2721110

FS096.5.20102,5-12,8941,10,994,35,6190,267,2405,3160< 2< 2161515

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

FS0919.5.20105,5-11,1882,51,91,512,070,0626,28011,03203< 2< 2367

FS0915.7.201014,7-10,21000,80,8438,9360,197,2607,71803< 2< 2123

FS097.9.20101 m7,4-10,6880,60,983,57,8760,227,0405,91522< 2< 2105

FS0928.2.20111 m0-11,780<0,50,74,52,4870,286,8152,11574< 27497

FS0928.4.20111 m2,1-13954,31,838,3140,166,8708,2281< 2< 213259

FS0925.5.20111 m8,5-10,3881,30,932,79,4420,157,0708,52114< 22176

FS0925.7.20111 m16,4-9,910111,13,67,2310,227,4405,8179< 2< 2< 2145

Näytteet 1975-1988

keskiarvo4,41,812,3934,32,33,50,147,0426,0196742206

min0,01,810,4850,21,21,90,146,251,01100292

maks13,11,813,8104213,54,70,147,57014460151009012

keskiarvo, kevät (toukokuu)2,010,6785,21,92,45,7448,0160390

keskiarvo, kesä (kesä-, heinä-, elokuu)10,31,811,3991,01,23,10,147,3516,3193312144

Näytteet 2007 - 2011

keskiarvo6,111,8941,81,03,36,840,206,9506,11983< 233177

min0,09,9800,30,61,52,400,066,2102,1110< 2< 2< 293

maks16,414,21145,31,94,812,070,297,48911320943003615

keskiarvo,kevät (toukokuu)4,912,2952,71,32,59,190,146,7628,724032,555258

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)13,510,2981,30,93,17,830,197,2556,71802< 23134

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min

maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Äkäsjoki, hankealueen yläpuoli FS11 (ÄjPu), koordinaatit: 7498931

ÄjPu14.8.2006116,83,80,2577,8305,715031102

FS118.5.20070,22,2-1394191,13,27,0671803459309

FS1123.5.20070,14,9-11893,11,11,46,3842503410226

FS1124.8.20070,212,8-10971,31,13,17,1861803410186

FS1126.9.20070,27,4-11901,50,8237,0822003410486

FS1125.3.20080,20,1-139013,96,928180356148

FS115.4.20090,22-13,5980,30,564,83,0860,286,9152,41302< 360106

FS1111.5.20090,26,3-11,8963,21,81,79,4880,16,4509,827034< 2267

FS112.6.20090,210,4-10,8971,50,952,49,3040,147,2508,2190< 2< 2< 2135

FS1115.7.20090,215,4-9,8980,70,6536,080,27,1405,5190< 2< 2< 2114

FS119.10.20090,20,5-12,9900,30,73,64,4220,257,0253,81203< 2< 294

FS1116.2.201010-13884,72,54,52,6250,296,8203,435034< 2762522

FS116.5.20101,7-13,1941,714,15,850,267,3405,3160< 2< 28448

FS1119.5.20105,5-10,8862,721,511,70,0636,28011,03205< 2< 2316

FS1115.7.201014,6-9,7960,90,832,98,9360,197,1607,91703<

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011) PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

FS26 (Äj327), koordinaatit: 7488368 - 3359146

Äj327400

Äj327400

Äj327380

Äj327390

Äj327470

Äj3276,3520

Äj3271,3238

Äj3271,4572

Äj327240

Äj3271,9199

Äj327510

Äj3271,5476

Äj327450

Äj3271,4398

Äj3272,7297

Äj3271,3373

Äj3277,6407

Äj3271,4185

Äj3271,5406

Äj3271,7323

Äj3271,5799

Äj3271,9338

Äj3271,4391

Äj3270,51,75,02210,601,001,801,9013,610,0

Äj3270,61,66,12120,601,201,902,20146,2

Äj3270,9183

Äj3270,9489

Äj3273,8578

Äj3272,9377

Äj3272,8433

Äj3271,0398

Äj3273,3302

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

Äj3271,3473

Äj3271,2454

Äj3271,5420

Äj3270,9533

Äj3271,2192

Äj3270,9291

Äj3271,0346

Äj3270,8307

Äj3271,0536

Äj3270,5686

Äj3270,7319

Äj3271,3236

Äj3271,3640

Äj3271,1335

Äj3271,0229

Äj3270,8457

Äj3270,9506

Äj3270,9257

Äj3270,8489

Äj3271,0683

Äj3271,0226

Äj3271,3365

Äj3271,1537

Äj3271,1290

Äj3270,9484

Äj3272,2184

Äj3271,3479

Äj327230

Äj327400

FS261,02,53,013000,530,871,2011433504405

FS260,82,01,94000,300,470,86114311284405

Äj327260

FS261,02,03,85400,371,101,8011433124405

FS260,82,54,14,1248<0,41,081,761,385,2810<0,056,79<0,0020,0330,2390,206<0,0023,80,260,168,610,0217,30,3<0,01

FS260,82,14,64,62000,431,272,041,666,597<0,058,240,00210,0270,2320,115<0,00210,90,240,158,83<0,0120,30,3<0,01

FS260,74,14,44,43960,671,161,771,605,71170,0547,97<0,0020,1220,2270,523<0,00217,30,2440,1811,40,0318,90,4<0,01

FS260,57,71,51,64870,500,490,802,58630,0796,540,00630,2010,2180,5010,005336,40,0760,2821,30,087,391,6<0,01

FS260,55,13,03,4369<0,40,931,604,25270,0957,710,00310,0690,1730,386<0,0029,60,2380,279,860,0316,10,40,01

FS260,63,73,63,83310,471,001,765,12180,0587,42<0,0020,0540,2730,282<0,0026,10,2470,217,730,0217,40,4<0,01

FS260,81,74,94,92790,601,391,931,597,0621<0,059,830,00290,0440,2910,557<0,0025,50,2800,2014,10,2120,92,60,05

FS260,76,62,92,82800,640,801,200,913,40210,058,20<0,0050,130,3000,50015,00,1600,200,0213,00,7

FS260,56,12,92,82400,400,771,401,003,50320,118,80< 0,005< 0,050,3000,4003,50,1500,10< 0,0213,00,30,26

FS260,83,73,73,82400,421,001,601,304,2080,128,700,007< 0,050,2000,3002,20,280,200,0818,01,0

Näytteet 1975-1999 keskiarvo1,42,94,04,24880,531,031,731,80

min2000,380,490,800,672,587<0,056,54<0,0020,0270,1730,115<0.0012,20,0760,106,1<0,017,390,3<0,010,26 maks5400,671,392,041,757,28710,129,830,0140,2510,3000,7220,0136,40,3690,3725,10,2120,92,60,050,26

Valkeajoen alapuolella FS10 (Äj6), koordinaatit: 7496907 - 3368263

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

FS100,9923,89700,520,871,411433354405-

FS100,8421,83800,310,480,8411433224405-

FS10124,25800,361,11,8114331014405-

FS101,122,84800,380,831,7114330,21314405-

FS100,913,13,12400,54211430,26,33440-

FS100,82,33,94,792520,6131,32,141,717,3519,5<0.059,080,00270,0610,3510,502<0.0015,010,250,2510,20,0521,92,40,02-

FS100,56,51,725750,5870,5560,9760,673364,80,09557,250,00820,2480,3060,6580,00239,80,0870,31260,128,12,50,01-

FS100,65,62,92,623270,4220,7331,360,9184,1450,05857,30,00440,1040,2950,7650,001512,90,1440,32140,112,50,6950,01-

FS100,63,63,43,392100,3420,9531,611,314,4514,20,05726,97<0,0020,0480,1860,249<0,0013,380,2040,165,960,0316,30,374<0,01FS100,82,54,84,22150,5321,151,961,515,7910,8<0,058,65<0,0020,0420,2280,183<0,0024,920,2170,168,770,0219,50,393<0,01-

FS100,71,54,74,432080,491,2121,636,416,9<0,058,280,00260,0390,2160,116<0,0025,050,2110,1110,2<0,0120,40,349<0,01FS100,73,44,84,493360,5731,181,811,685,9613,8<0,058,08<0,0020,0750,2280,3920,002411,70,2090,1912,80,02200,332<0,01-

FS100,37,71,61,64340,4450,4750,7852,4959,70,08536,590,00440,1240,2160,5080,05534,60,0610,3119,80,067,41,65<0,01-

FS100,44,52,83,46353<0,40,921,554,29280,1497,51<0,0020,0580,3030,321<0,0027,290,2010,399,470,0317,11,13<0,01-

FS100,63,83,63,663340,4860,9721,74,8119,50,07228,040,00260,0460,2780,205<0,0026,650,2010,228,940,0217,60,506<0,01-

FS100,71,64,94,742910,571,291,891,566,8811,8<0,059,42<0,0020,0630,212<0,1<0,00210,60,2470,1311,90,0320,80,491<0,01-

FS100,76,532,92400,670,781,30,953,3250,077,3<

FS100,55,22,82,62200,390,731,413,4290,0810<

2011 keskiarvo3030,500,941,581,294,7425,60,068,080,0030,0700,2510,368<0,00211,20,1770,23130,0416,00,89<0,010,10 min2080,340,480,790,672,496,9<0,056,59<0,0020,0390,186<0,1<0.0012,50,0610,116,0<0,017,40,30<0,010,09 maks5750,671,302,141,717,3564,80,15100,00820,2480,3510,7650,05539,80,2500,39260,1221,92,50,020,11

KloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Hannukainen FS09 (Äj5), koordinaatit 7497936 - 3370435

FS090,821,73700,280,470,8211433244405-

FS091,1235900,311,11,7114331314405-

FS0912,52,95200,380,861,7114330,21314405-

FS091,12,53,12600,5211430,27,13440-

FS090,81,74,64,682440,5511,292,041,66,9915,8<0.058,740,00320,0330,2970,179<0.0013,520,2250,1510,80,0320,80,9150,01-

FS090,56,51,624930,540,5420,9640,64366,20,08898,030,0060,1820,3010,4710,002342,50,0790,3324,50,118,291,720,02-

FS090,562,72,533230,3670,7211,270,9163,8644,60,06777,090,00590,0970,2810,7090,00219,740,1220,313,20,0911,40,3960,01FS090,63,93,32,911720,3360,8331,391,464,1214,30,06075,85<0,0020,040,1970,397<0,0012,870,1880,214,60,0513,82,060,01FS090,82,74,34,272450,471,171,951,445,4613,30,05498,47<0,0020,0340,3270,242<0,0025,30,1990,168,620,0519,81,460,02FS090,61,94,44,472160,5031,241,931,656,287,71<0,058,43<0,0020,0320,2440,165<0,0023,20,1840,1310,30,0119,90,614<0,01FS090,73,84,74,434020,5521,21,781,65,714,7<0,057,91<0,0020,0560,2470,2470,00237,210,1830,15110,0219,90,445<0,01-

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET ÄKÄSJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

FS090,37,81,41,49397<0,40,4390,7372,33640,06736,810,00790,120,3340,6560,093431,6<0,050,2721,60,066,971,58<0,01-

FS090,652,93,46393<0,40,9491,514,0429,9<0,27,6<0,0020,0770,2960,3240,003710,10,1790,2411,90,0316,70,880,01-

FS090,64,23,43,65382<0,40,9981,654,5421,20,06518,120,00250,0770,260,281<0,0028,140,1730,239,170,0417,10,75<0,01-

FS090,82,25,04,82550,5141,331,881,586,698,1<0,059,53<0,0020,0270,2240,508<0,0023,40,2150,1312,50,0121,20,49<0,01-

FS090,86,33,132300,630,811,313,4230,067,5< 0,005< 0,050,20,450,140,2< 0,02121,20,10

FS090,56,12,62,62200,370,731,30,983,4350,119,4< 0,005< 0,050,30,33,10,120,1< 0,02120,40,09

FS090,64,13,63,62400,330,961,61,33,512<

min1720,330,440,740,642,337,7<0,055,85<0,0020,0270,1970,165<0.0011,7<0,050,104,60,016,970,300<0,010,09 maks4930,631,332,041,656,9966,20,119,530,00790,1820,3340,7090,093442,50,2250,3324,50,1121,22,060,020,10

Piste KloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

hankealueen yläpuoli FS11 (ÄjPu), koordinaatit: 7498931

ÄjPu2,53,63,72600,311,76,6

FS111,02,03,67700,510,891,511433374405FS110,92,01,63800,280,470,8211433284405-

FS111,02,04,05900,31,11,7114331214405-

FS111,12,02,85200,360,841,7114330,21514405-

FS111,02,43,02700,46211430,24,13440-

FS110,82,04,04,42470,4731,231,981,387,0116,8<0.058,430,00340,0320,3540,17<0.0013,720,2280,1510,40,0520,11,3<0.01-

FS110,56,41,62,05310,5390,5540,9820,635362,80,08427,950,00580,1540,3250,4380,001744,30,0820,323,20,128,316,530,01-

FS110,55,72,32,43440,350,7161,30,8153,7846,80,08037,020,00350,0550,2940,3330,001310,70,1160,2513,70,0711,30,5060,01-

FS110,63,82,82,71590,3180,8011,371,24,0816,20,06185,5<0,0020,0280,230,301<0,0012,950,1960,215,930,04130,745<0,01FS110,82,73,53,7265<0,40,9911,671,184,8811,60,05467,29<0,0020,020,2130,127<0,0023,450,2040,1410,20,0116,10,296<0,01-

FS110,82,03,94,44450,7841,262,091,366,7612,2<0,059,370,00390,0550,3780,759<0,00225,30,1940,317,50,0420,511,90,09-

FS110,73,54,14,23380,5471,161,751,415,7612,8<0,057,47<0,0020,0230,2650,207<0,0023,820,1790,1410,50,0218,70,268<0,01FS110,37,81,41,5397<0,40,4430,7312,3665,90,08746,860,00530,0970,1640,410,10530,1<0,050,2318,90,076,921,62<0,01FS110,54,62,53,1390<0,40,8681,423,7826,40,17,540,00270,0460,2750,193<0,0027,890,170,187,70,0315,21,16<0,01-

FS110,64,52,93,63980,4330,9791,624,5320,10,06598,16<0,0020,030,2060,159<0,0027,220,1650,158,710,0216,70,37<0,01-

FS110,72,04,44,72750,5181,341,861,486,737,61<0,059,5<0,0020,0160,2330,137<0,0023,180,2120,119,920,0220,60,4730,01-

min1590,310,440,730,642,367,6<0,055,50<0,0020,0160,1640,127<0.0012,1<0,050,115,90,016,90,27<0,010,08 maks5310,781,342,091,487,0165,90,1120,00580,1540,3780,7590,10544,30,2280,3023,20,1220,611,90,090,10

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET KUERJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2010 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C

Kuerjoen alaosa FS40, koordinaatit: 7501480 - 3373997

FS4020.10.2010pinta2,6-1288<0,50,934,70,226,8354,11053< 2< 2127

FS408.3.20111 m0-12,2830,60,73,72,00,276,9101,585< 2< 2401111

FS402.5.20111 m2,9-13931,11,01,711,80,116,680112623< 2< 2239

FS4025.5.20111 m8,4-1085< 0,50,72,411,10,156,880111952< 2< 2178

FS4028.7.20111 m14,4-9,5930,81,33,37,50,247,12006,6168< 2< 2< 2136

Näytteet 2010 - 2011 (5 kpl)

keskiarvo5,711,3880,60,92,87,40,206,8816,81632< 29158

min.0,09,583<0,50,71,72,00,116,6101,585< 2< 2< 2116

maks.14,413,0931,11,33,711,80,277,1200112623,0< 3402311

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg

Kuerjoen alaosa (K1), koordinaatit: 7503509 - 3373408

K128.5.19840,411,310,2932,36,89010,434026

K121.1.19870,20,30,10,74,36,76101,910021

K128.5.19870,33,51,96,67709,727027

K115.7.19870,5132,97,2235411014

K124.8.19870,17,60,72,10,16,8810014,225041176

K124.9.19870,34,812,4970,32,46,7850815016

K118.11.19870,50,23,26,79152,110218

K115.6.2004110,41,510,2912,41,90,166,810220310177

K120.7.2004119,31,59,21002,52,60,186,91428038198

K116.8.2004110,80,511992,62,50,186,914240312614

K117.9.200414,20,511,4872,22,50,136,61222031158

K15.10.200415,50,511,1882,31,80,166,79,8180311610

K131.3.200510,213,4923,50,40,266,9201,9763241611

K113.3.200610,213,8950,61,03,60,266,9151,9953391712

K111.5.200615,811,8941,31,21,60,096,7859,930032247

K117.8.200611110910,60,93,60,287,1252,312061116

K124.10.200610,213,6940,90,73,50,267,0304,21204139

K125.8.201017,511,6960,31,03,10,227,3405,516031137

K11.11.201010,612,6881,10,93,00,216,8355,310036168

Näytteet 2004 - 2010 (22 kpl)

keskiarvo5,20,912,0931,51,22,82,00,196,9467,51764112412 min.0,20,59,2870,30,71,60,40,076,4151,67631116

maks.19,31,513,91005,73,03,82,60,287,390143008469644

keskiarvo, kevät (toukokuu)3,812,3933,02,01,90,116,68512275523615

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)11,91,210,3951,31,22,92,30,217,0498,819933199

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l Kivivuopionojan alaosa ennen laskua Kuerjokeen (FS42), koordinaatit: 7504155 - 3371442

FS4220.10.2010pinta2,2-10,778<0,50,71,813,60,116,4701318512< 2< 22015

FS428.3.20111 m0-11,2771,00,63,12,70,256,6152,5712< 2171313

FS422.5.20111 m1,7-11790,80,71,318,50,045,8100173375< 2< 23111

FS426.6.20111 m8,8-9,279< 0,50,31,62,60,086,4150202344< 2< 22114

FS4228.7.20111 m12,8-7,6720,80,52,517,20,186,6100162253< 222517

Näytteet 2010 - 2011 (5 kpl)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Kivivuopionojan ylempitarkkailupiste (FS41), koordinaatit: 7504155 - 3371442

FS4120.10.2010pinta2,4-10,7781,70,91,816,70,106,380152224< 2< 23019

FS418.3.20111 m0,4-11,4790,60,53,12,40,256,6151,977< 2< 2221614

FS412.5.20111 m1,3-11810,50,81,218,70,045,8100173555< 2< 23615

FS416.6.20111 m8,1-9,681< 0,50,41,724,90,096,3150192354< 2< 22317

FS4128.7.20111 m11,5-8,3760,80,62,518,00,196,6100162133< 2< 22518

Näytteet 2010 - 2011 (5 kpl)

keskiarvo4,710,2790,80,62,116,10,136,389142203< 252617 min.0,48,376< 0,50,41,22,40,045,8151,977< 2< 2< 21614 maks.11,511,4811,70,93,124,90,256,6150193555< 2223619

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET KUERJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2010 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

Kuerjoen alaosa FS40, koordinaatit: 7501480 - 3373997

FS400,63,92,63,08365<0,40,961,60,96,817

FS400,51,42,83,392360,421,111,90,87,66

K10,47,71,62,53800,20,71,58,4

K10,39,91,42,76600,20,81,58,8

K10,49,81,52,710010,20,81,69,9

K10,59,51,42,16000,20,71,49,0

K10,57,01,62,15600,20,71,410

K10,52,53,12700,41,02,013

K10,61,32,63,43200,41,02,0145

K10,36,11,01,46000,30,41,16,312

K10,52,02,43,33100,41,01,91013

K10,63,52,63,22800,41,01,9135

K10,51,42,63,42800,41,01,8145

K10,4101,21,85100,40,61,06,397

K10,46,21,937000,30,91,71113

K10,55,81,82,34200,20,71,3105

K10,51,72,53,23400,41,01,8145

K10,27,30,91,39200,20,40,95,472

K10,46,01,72,77700,30,81,69,35

K10,67,51,52,25100,30,71,31016

K1850

K11100

K1390

K1420

Näytteet 2004 - 2010 (22 kpl)

keskiarvo0,56,01,82,65380,30,81,51021

min.0,21,30,91,32700,20,40,95,45

maks.0,6102,63,411000,41,02,01497

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,37,81,01,57830,30,51,06,060

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,46,91,82,86020,30,81,61010

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

alaosa ennen laskua Kuerjokeen (FS42), koordinaatit: 7504155 -

FS420,810,52,70,95200,470,311,00,172,3370,102,3< 0,0050,060,30,28,90,08< 0,10,0953,10,03 FS420,213,50,61,55100,220,541,40,233,9590,127,7< 0,005< 0,050,50,11,80,180,200,14101,2FS420,510,10,82,34000,220,831,80,295,8260,064,7< 0,005< 0,050,50,11,70,140,100,10160,7-Näytteet 2010 - 2011 (5 kpl) keskiarvo0,58,81,31,74010,260,661,50,265,3320,074,3< 0,0050,030,40,1<0,0023,40,150,10180,09121,2<0,010,03 min.0,21,70,60,91900,220,311,00,172,310 <0,05 2,3<0,0020,020,2<0,1<0,0021,70,080,06150,0550,3<0,010,03 maks.0,813,52,72,55200,471,011,90,327,7590,127,7< 0,0050,060,50,2<0,0028,90,230,20200,14173,1<0,010,03

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Kivivuopionojan ylempi tarkkailupiste (FS41), koordinaatit: 7504155 - 3371442

FS410,610,12,01,7506<0,40,611,20,366,4340,103,3<0,0020,070,3<0,1<0,0025,60,090,11280,18111,30,01-

FS410,71,31,32,61530,431,031,90,338,07,4 <0,05 3,3<0,0020,020,4<0,1<0,0021,40,22<0,05160,0418<0,2<0,01-

FS410,510,80,70,85100,450,291,00,182,5380,102,10,0080,060,30,28,60,08< 0,10,1053,90,03

FS410,313,50,61,65100,200,591,50,244,1540,126,5< 0,005< 0,050,5< 0,12,50,210,100,15101,1FS410,510,90,82,44100,270,851,80,305,7270,064,3< 0,005< 0,050,51,01,30,140,100,14171,3--

Näytteet 2010 - 2011 (5 kpl)

keskiarvo0,59,31,11,84180,310,671,50,285,3320,083,9< 0,0050,040,40,3<0,0023,90,150,17220,12121,5<0,010,03 min.0,31,30,60,81530,200,291,00,182,57,40,062,1<0,0020,020,3<0,1<0,0021,30,080,21160,045<0,2<0,010,03 maks.0,713,52,02,65100,451,031,90,368,0540,126,50,0080,070,51,0<0,0028,60,220,23280,18183,90,010,03

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET VALKEAJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylliaO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

FS08, koordinaatit: 7497256 - 3368759

Valkeajoen alaosa

FS088.5.20070,23,1-13964,50,612,67,14312034882912

FS0823.5.20070,13,8-12902,20,991,46,4503303410217,9

FS0824.8.20070,28,3-11971,80,442,77,1409134101510

FS0826.9.20070,26,6-11911,30,312,77,0558734103612

FS0825.3.20080,20,1-1386136,91750316158,2

FS085.4.20090,1-0,22,7-13,61001,10,293,21,150,226,951,0< 100< 2< 381612

FS0811.5.20090,1-0,27-12,31014,70,971,58,480,076,5509,5260184< 2346

FS082.6.20090,1-0,28,9-11,61000,80,42,94,190,156,9203,3100< 2< 2< 2104

FS0815.7.20090,1-0,210,5-11990,40,342,64,220,197,2253,5< 1002< 23127

FS0816.10.20090,1-0,20,2-13,5930,60,282,81,840,27,051,5< 100< 2< 2< 2129

FS0826.1.201010,1-1391< 0,50,332,350,26,851,0< 1003< 2211413

FS086.5.20103,5-12,7951,20,372,95,670,197,1405,4130< 2< 251611

FS0819.5.20105,1-10,9853,81,91,511,70,0576,270123504< 2< 24512

FS0815.7.201010,7-11,11000,70,382,48,240,177,1507,1120< 2< 2< 2178

FS087.9.20101 m5,2-1294<0,50,32,82,950,197,0156,359<

296

FS0824.2.20111 m0,1-1175<0,50,23,22,300,196,750,7662< 2251411

FS0828.4.20111 m3,2-13981,80,652,17,880,126,8608,4190<

FS0825.5.20111 m6,4-11,2911,20,382,84,740,157,0354,21112<

FS0825.7.20111 m13,1-10,61012,10,62,86,630,197,4406,1160< 2<

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

22313

21510

2209

keskiarvo5,212,0941,80,52,65,170,166,9335,012434,0112010

min.0,110,6750,40,21,41,150,066,250,7502< 2< 294

maks.13,113,61014,71,93,211,70,227,47012350184,0884513

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,812,0932,90,92,17,650,126,7487,821754,0182710

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)10,311,1991,20,42,75,820,187,1355,0104< 24,03158

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min

maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Valkeajoki Kivivuopionojan yläpuoli FS07, koordinaatit: 7498210 - 3368495

FS078.5.20070,23,1-13,0933,80,42,67,12711034322814

FS0722.5.20070,15-12,0941,60,61,46,3461903410248,8

FS0724.8.20070,210,5-12,01001,40,52,77,3511103410159,7

FS0726.9.20070,26,6-11,0901,20,32,97,040873,54102212

FS0725.3.20080,10,1-13,0902,03,27,0173501716308,5

FS075.4.20090,1-0,23,3-12,6951,40,43,11,110,206,951,2< 1002< 352015

FS0711.5.20090,1-0,25,8-12,197341,31,67,000,086,4408,1310143< 23412

FS072.6.20090,1-0,210,5-11,61040,60,32,53,680,156,9202,7< 1002< 2< 2118

FS0715.7.20090,1-0,211,2-11,01000,20,32,63,591,807,3202,9< 100< 2< 2< 2138

FS0714.10.20090,1-0,20-13,9951,10,43,02,580,196,851,6< 100< 2< 2< 21511

FS0726.1.201010,1-13,091< 0,50,23,01,700,206,7< 50,9< 1003< 2231515

FS076.5.20103,5-11,7880,80,32,94,050,197,1353,9< 1003< 27169

FS0719.5.20104,6-11,2865,42,01,49,530,066,370103604<

FS0715.7.201010,8-11,1100<

FS0724.2.20111

aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l

Kivivuopionoja laskussa Valkeajokeen (FS02), koordinaatit: 7498477- 3368656

FS028.5.20070,20,3-12,0844,50,72,06,69919034802710

FS0222.5.20070,15,2-11,0841,30,81,46,1862203410256

FS0224.8.20070,29,3-10,0891,81,02,96,810018034102313

FS0226.9.20070,26,6-10,0831,30,42,46,711017034102212

FS0225.3.20080,10,1-13,0921,03,47,22071316107

FS025.4.20090,01-0,20,8-13,8960,30,43,52,20,267,1101,7< 100< 2< 31586

FS0211.5.20090,01-0,23,8-11,5871,20,81,214,00,066,2801438065< 2256

FS022.6.20090,01-0,27,3-10,6880,40,32,58,80,146,9507,6110< 2< 2< 296

FS0216.7.20090,01-0,39,3-10,2880,50,63,08,80,227,0607,9150< 2< 2< 2149

FS0216.10.20090,01-0,20-12,7870,30,43,42,40,276,9101,9< 100< 2< 2< 288

FS0211.5.20100-12,1834,51,01,915,40,116,5100152702< 2< 22514

FS0224.5.20105,9-9,878< 0,50,51,913,40,086,380132003<

FS0215.7.201010,5-9,4840,80,62,514,70,176,810013200<

2176

2189

FS027.9.20101 m5,4-10,8860,60,72,96,80,216,9506,598< 2< 2< 2139

FS0228.2.20111 m0-11,5790,90,62,84,00,186,6304,32115< 2123523

FS022.5.20111 m0,9-12,0871,10,61,811,10,116,580102193< 2< 2178

FS0225.5.20111 m5,2-10,280< 0,50,42,49,10,146,8658,6155< 2< 2< 2126

FS0228.7.20111 m10,7-9,4850,70,63,111,10,227,0709,9156< 2< 2< 2139

Näytteet 2007 - 2011 (18 kpl)

keskiarvo4,511,1861,20,62,59,40,176,7678,71712,3< 29189

min.0,09,4780,30,31,22,20,066,1101,771< 2< 2< 286

maks.10,713,8964,51,03,515,40,277,2110153806,05,0803523

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET VALKEAJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylliaO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

keskiarvo,kevät(toukokuu)3,011,2832,10,71,812,60,106,484122333,02,414218

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)9,49,9870,80,62,810,90,196,9769,6159< 24,03159 Metallit v. 2009 - 2011

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET VALKEAJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Valkeajoen alaosa FS08, koordinaatit: 7497256 - 3368759

FS080,72,02,63800,470,581,411433114405FS080,72,01,52000,320,311,0114337,54405-

FS080,82,03,12000,360,651,9114335,014405-

FS080,92,02,11800,390,541,9114330,24,614405-

FS080,72,02560,402,011430,23,03440-

FS080,51,22,72,91160,440,772,00,977,213<0.054,10,00280,040,420,17<0.0013,70,410,077180,02200,7<0.01-

FS080,56,11,01,03410,540,391,00,533,0860,0973,20,00680,160,440,880,005615,20,160,253340,1392,10,02-

FS080,72,63,22,4910,400,621,71,045,223<0,053,60,00320,060,280,53<0,0013,00,320,19130,06171,2<0,01-

FS080,52,92,22,4980,260,621,60,905,815<0,053,3<0,0020,020,320,300,00140,90,350,124110,02170,4<0,01-

FS080,51,12,92,788<0,40,701,90,916,711<0,053,7<0,0020,030,290,19<0,0022,90,310,109120,02190,70,01-

FS080,51,52,72,773<0,40,731,90,986,67<0,053,2<0,0020,020,280,12<0,0021,50,330,07112<0,01190,3<0,01-

FS080,53,72,62,81490,460,721,70,855,7180,0623,5<0,0020,020,300,30<0,0022,30,320,13513<0,01190,5<0,01-

FS080,38,21,41,32890,410,380,83,062<0,052,80,00610,090,340,720,04518,50,160,236270,0591,50,01-

FS080,44,81,92,6202<0,40,641,65,1330,1093,6<0,0020,040,390,33<0,0022,10,310,119140,01180,5<0,01-

FS080,51,72,62,793<0,40,681,86,112<0,053,2<0,0020,020,320,18<0,0021,10,320,0889<0,01190,3<0,01-

FS080,70,72,82,9740,520,772,00,947,17<0,053,6<0,0020,020,220,15<0,0024,20,340,066150,01202,50,01-

FS080,65,61,92,01200,710,571,30,553,3280,072,9<

FS080,43,52,92,3800,310,591,61,004,217<

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,55,42,01,92400,420,501,3

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,73,82,32,61380,310,641,7

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo1370,440,631,610,865,325<0,053,65< 0,0050,040,320,340,0053,60,290,13160,0316,70,9<0,010,11 min730,260,380,850,533,07<0,052,78<0,0020,020,220,12<0,0010,70,160,079<0,018,7< 0,2<0,010,09 maks3410,710,772,011,047,2860,115,900,0070,160,440,880,04515,20,410,25340,1320,32,50,020,13

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Kivivuopionojan yläpuoli FS07, koordinaatit: 7498210 - 3368495

FS070,82,02,72600,470,551,611433154405FS070,82,01,21500,400,350,910231010610102-

FS070,82,02,61700,350,621,911433314405-

FS070,92,02,11300,400,522,0114330,2314405FS071,02,02,11200,542,211430,27,53440-

FS070,60,92,82,91220,410,742,01,017,116<0.053,9<0.0020,050,360,18<0.0013,40,400,10200,026200,85<0.01-

FS070,46,61,41,02430,600,381,00,543,0740,0713,00,00840,130,410,890,0019140,200,23310,12992,890,03FS070,42,33,22,4690,330,591,61,055,320<0,053,20,00570,030,270,51<0,0012,20,310,15140,04717<0,2<0,01-

FS070,52,02,32,4730,260,601,60,935,714<0,053,2<0,0020,020,300,24<0,0010,90,360,13130,021170,37<0,01-

FS070,61,22,92,8570,490,701,90,976,811<0,054,30,01640,070,380,60<0,0028,30,310,11130,176188,920,27FS070,51,12,82,7530,410,711,91,056,66<0,052,9<0,0020,020,380,18<0,0021,00,320,09120,012201,91<0,01-

FS070,52,72,82,81050,430,681,70,895,7150,0573,3<0,0020,020,200,41<0,0021,70,320,0914<0,0120<0,2<0,01-

FS070,37,21,51,3197<0,40,370,93,2570,0632,30,00430,070,330,720,03766,40,140,22280,04291,03<0,01-

FS070,34,11,92,6144<0,40,621,65,1310,0573,5<0,0020,030,360,37<0,0021,90,300,17140,018190,750,01-

FS070,51,42,62,7650,450,661,86,111<0,053,1<0,0020,020,320,19<0,0021,00,320,109<0,01190,26<0,01FS070,50,52,02,9990,450,761,91,007,09<0,053,4<0,0020,030,340,20<0,0024,00,340,06160,018211,39<0,01-

FS070,65,13,02,1910,610,571,30,643,8270,053,1< 0,005< 0,050,300,502,60,280,100,030130,800,13

FS070,42,93,02,4600,360,581,61,104,416<

FS070,53,82,22,7830,320,621,70,765,513<

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo0,63,02,32,31210,400,591,6

min.0,30,51,41,0530,260,350,9

maks.1,07,23,22,92600,610,762,2

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,54,92,11,91690,410,481,3

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,53,12,32,51080,290,611,7

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo1040,430,611,610,905,423<0.053,50,0040,040,330,400,0043,50,300,13170,041171,430,030,26 min530,260,370,890,543,06<0.052,3<0,0020,020,200,18<0.0010,50,140,069<0,019<0,2<0,010,11 maks2430,610,761,991,107,1740,075,50,0160,130,410,890,038140,400,23310,176218,920,270,55

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Kivivuopionoja laskussa Valkeajokeen (FS02), koordinaatit: 7498477 - 3368656

FS021,42,01,97200,520,601,111433194405-

FS020,82,01,54200,400,420,710231010710102-

FS021,02,03,57300,350,931,9114331014405-

FS021,12,02,35900,300,591,6114330,293,24405-

FS020,82,02,02100,442,111430,253440-

FS020,61,42,13,21650,491,042,20,677,916<0.053,70,00250,0300,350,12<0.0013,190,50,0848,710,052201,52<0.01-

FS020,49,30,91,04350,440,380,80,402,0570,102,60,00630,0930,340,380,00278,690,110,16925,70,08881,740,02-

FS020,55,62,62,42590,270,681,50,865,2380,073,50,00480,0430,390,320,00143,310,280,11511,70,055150,767<0,01-

FS020,65,31,73,14430,240,961,80,726,3290,094,1<0,0020,0570,360,18<0,0015,250,330,17311,60,025200,718<0,01-

FS020,51,72,53,32080,411,022,10,767,411<0,054,1<0,0020,0280,290,110<0,0025,150,330,0757,550,023211,250,01-

FS020,4101,12,15710,610,631,03,4450,083,3<0,0020,0890,280,240,020815,00,1400,18618,20,042141,660,02-

FS020,39,02,31,9439<0,40,531,24,3580,083,5<0,0020,0570,380,220,1364,870,190,18813,80,027121,890,01-

FS020,48,21,42,8583<0,40,791,55,3540,134,2<0,0020,0760,530,22<0,0028,440,30,18615,00,035181,650,01-

FS020,84,82,23,04110,490,871,86,6240,063,9<0,0020,0450,35<0,1<0,0024,630,340,13512,30,016190,694<0,01-

FS020,53,12,22,21710,730,902,10,728,323<0,052,60,01290,0540,330,476<0,00232,60,370,11731,80,052134,620,05FS020,67,11,41,73300,560,551,30,423,3340,082,7< 0,005< 0,050,300,2002,500,1900,20< 0,0291,800,14

FS020,46,42,32,22300,310,651,40,794,2340,084,5< 0,005< 0,050,400,2003,100,240< 0,10,02140,50-

FS020,57,31,73,12600,280,911,80,626,226< 0,054,7< 0,0050,0600,400,1004,630,4000,100,04210,80-0,15

Näytteet 2007 - 2011 (18 kpl)

keskiarvo0,66,11,92,43990,400,731,5 min.0,31,40,91,01650,240,380,7 maks.1,4102,63,57300,731,042,2

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET VALKEAJOESTA JA KIVIVUOPIONOJASTA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

keskiarvo,kevät(toukokuu)0,68,41,71,84490,440,541,1

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,66,61,93,04550,270,851,7

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo3470,440,761,570,665,4350,073,70,0030,0520,360,2170,0177,800,2860,1415,60,04161,510,010,15 min1650,240,380,830,402,0110,062,6<0,0020,0280,28<0,1<0.0012,500,1120,077,550,0280,500,010,14 maks5830,731,042,180,868,3580,134,70,0130,0930,530,4760,13632,60,4950,2031,80,09214,620,050,15

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSETLAURINOJAN jaKUERVAARAN VANHAT AVOLOUHOKSET (Perustilaselvitykset v 2005 - 2011) PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylliaO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn

keskiarvo (10 m)104,610,582<1200,597,2<1<509<220215,0<2

keskiarvo (20 m)204,09,573<1210,607,1<112510<236376,82

keskiarvo(30 m)304,71,411<1290,916,9<11409<21251266,33

keskiarvo (40 m)394,61,3102,0311,037,0<1173175<2<5<7119

keskiarvo (50 - 60 m)554,32,7202,0321,267,2<120035

keskiarvo (65 - 75 m)704,21,3103,1341,507,2<132763

keskiarvo (80 m)804,11,9132,2321,237,2<1260410<2<5<75376

Metallit 2011

keskiarvo (1 - 50 m) min

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSETLAURINOJAN jaKUERVAARAN VANHAT AVOLOUHOKSET (Perustilaselvitykset v 2005 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylliaO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

m°C μg/lmg/l%mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg

keskiarvo(20m)204,9<0,2<1,0911501,005,941205029

keskiarvo (25 - 27 m)264,4<0,2<1,01281601,306,146275021

Metallit 2011

keskiarvo (1 - 25 m)

min (1 - 25 m)

max (1 - 25 m)

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSETLAURINOJAN jaKUERVAARAN VANHAT AVOLOUHOKSET (Perustilaselvitykset v 2005 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

(1-80 m)2,91,61204949003,86,5 keskiarvo (1 m)1,51,65221451,74,2

keskiarvo (10 m)1,75521381,74,5

keskiarvo (20 m)1,86024481,84,9

keskiarvo (30 m)2,68827641,95,0

keskiarvo (40 m)2,9923612543,45,9

keskiarvo (50 - 60 m)2,999419513,86,2

keskiarvo (65 - 75 m)1134013676,0

keskiarvo (80 m)923912505,9

Metallit 2011

keskiarvo (1 - 50 m)2182,24,63,8197,96,90,08230,0122,00,086,21570,356,00,050,041025,511 min (1 - 50 m)61,74,03,5147,13,20,0621<0,0051,2<0,10,3240,181,40,020,04851,18,3

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSETLAURINOJAN jaKUERVAARAN VANHAT AVOLOUHOKSET (Perustilaselvitykset v 2005 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

keskiarvo(20m)3,07791432006023,031

keskiarvo (25 - 27 m)5,710371463508809,632

Metallit 2011

keskiarvo (1 - 25 m)503103,9369,32319,16320,10200,058810,2721050< 0,051290,250,32454370,79 min (1 - 25 m)12482,4278,61985,62,80,0919<0,00517<0,10,1673< 0,053,4<0,020,323802,30,20 max (1 -25 m)2944009,64010,133411,08040,12210,0831040,49728040,061670,450,32494521,06

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET RAUTUOJA, KYLMÄOJA (KYLMÄMAANOJA) JA LAURINOJA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

Rautuojan alaosa FS27, koordinaatit: 7496272 - 3366949

FS2724.4.20080,20,4-13,0881,72,96,9982903754118

FS2726.5.20080,24,2-10,0781,31,66,51202303102913

FS2713.8.20080,210,6-10,0931,53,26,7120503102917

FS2713.10.20080,21,6-12,0891,22,86,91101603182918

FS2719.7.20090,29,0-12,01001,41,23,29,00,276,9607,21805< 2< 22616

FS279.10.20090,1-0,20,1-12,384472,83,45,20,266,8404,71704< 2243927

FS279.2.201010,0-13,0910,60,93,93,30,297,0152,51707< 2232016

FS273.5.20102,0-11,7843,91,52,922,50,166,613022360< 2< 2< 23824

FS2718.5.20108,1-10,1850,81,41,319,20,025,6130174405< 2< 26021

FS2720.7.20101 m10,3-9,7861,91,73,014,00,226,880112304< 2104226

FS279.9.20101 m6,2-10,8872,51,23,48,00,256,96061282< 2< 22920

FS271.3.20111 m0-12,2831,20,63,82,30,286,7101,4106< 2< 2122119

FS275.5.20111 m2,9-12,2904,21,12,011,30,126,680103033< 2< 24024

FS2725.5.20111 m6,6-10,1823,00,82,515,40,146,6100132714< 243625

FS2728.7.20111 m11,4-10,2941,41,83,511,80,267,0669,2182< 2< 233928

Näytteet 2008 - 2011 (15 kpl)

keskiarvo4,911,3884,91,42,911,10,216,7819,52183,3< 2133521

min.0,09,7780,60,61,32,30,025,6101,450< 2< 2< 22013

maks.11,413,0100472,83,922,50,297,0130224407< 2756028

keskiarvo, kevät (toukokuu)3,911,0843,11,12,316,40,146,6108152913< 243622

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)10,310,5931,61,63,211,60,256,9829,11613< 263422

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo

min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmgPt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Rautuojan alaosa tien nro 940 sillan kohdalla FS28, koordinaatit: 7495347 - 3367856

FS2824.4.20080,20,4-11,0741,72,06,31404603,61604021

FS2826.5.20080,23,2-11,0811,41,35,91402703,7102910

FS2813.8.20080,210,5-7,4671,12,36,31803403103322

FS2813.10.20080,22-10,0751,21,96,31604403,6123823

FS2820.7.20090,28,9-8,977202,53,011,40,216,610011530200< 2329359

FS282.10.20090,1-0,23,4-10,9811,11,02,811,20,186,78092603< 2533428

FS289.2.201010-13,08610,73,73,20,276,91531303< 2422219

FS283.5.20102-10,8784,61,32,629,60,116,1160294503< 2< 23921

FS2818.5.20107,8-9,2771,71,41,319,00,025,5130164806< 23711029

FS2820.7.20101 m12-6,6612,31,12,022,00,116,11501841015< 2215833

FS289.9.20101 m7,3-8,26821,32,313,90,156,480112993< 2414324

FS281.3.20111 m0,6-10,87520,63,32,40,246,81521249< 2532622

FS285.5.20111 m3,4-10,7811,91,01,213,20,056,080124284< 2< 24216

FS2825.5.20111 m8,3-7,463< 0,50,71,819,30,076,1120163956< 2134327

FS2828.7.20111 m13-7,77321,42,416,90,156,4130153874< 2406035

Näytteet 2008 - 2011 (15 kpl)

keskiarvo5,59,6743,01,22,314,70,146,31121336018,0< 2354726

min.0,06,661< 0,50,61,22,40,025,51521243,0< 2< 22210

maks.13,013,086202,53,729,60,276,918029530200,0< 216011059

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,210,0762,01,01,720,70,086,0125193864,2< 263819

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)11,17,7706,41,72,416,80,166,31401541755,5< 2266137

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmgPt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Rautujärvi FS29, koordinaatit: 7494847 - 3368879

FS2924.4.200810,9-8,5602,42,76,26190910374205526

FS2924.4.20082,50,9-2,4172,02,26,071707801603405747

FS2926.5.20080,23-8,1601,61,66,0615044044108317

FS2913.8.20080,215,6-9,6972,21,66,5515047015104116

FS2913.10.200813,6-10,0782,41,86,4716096069117948

fS2913.10.200834-9,4722,11,86,4616059078118152

FS2920.7.2009pinta16,7-11,011010,0181,515,80,087100151 70092< 2< 2834

FS2920.7.2009pohja16,7-5,3551,82,41,715,60,096,210011550130< 2< 27238

FS292.10.20090,1-0,23,4-9,1682,03,81,916,70,116,7100111 100400< 28413090

FS293.3.201010,2-6,0431,51,72,716,70,075,8100141900130669012083

FS2911.5.20103-5,1381,21,11,911,30,055,880117705< 24007342

FS2925.5.20100,1m9,1-8,5734,62,81,614,60,0661201360026< 2139543

FS2925.5.20103,5m3,5-8,3633,62,91,515,00,056,11201256035< 21910051

FS2921.7.20101 m17,449,28,4885,92,31,415,80,076,3100155605< 2< 2597

FS2921.7.20103,5 m13,9-2,4238,5241,620,50,1262001568079< 2< 2190130

FS2921.9.20101 m9,6-7,5663,42,81,517,20,086,21401359927< 2< 27424

FS2921.9.20103,5 m3,5-7,5563,82,81,617,50,086,31401257128< 2< 26028

FS298.3.20111 m0,8-8,056<0,50,71,614,90,0661001153245< 21515233

FS298.3.20113,0 m4-0,002,8283,237,50,256150141187643< 2610782

FS295.5.20111 m5-12,81002,31,40,910,40,046,3809,44293< 2< 2379

FS2913.6.20111 m17,3-9,0942,92,41,515,40,086,51201351511< 2< 25214

FS2913.6.20113,5 m8,7-3,5303,53,81,716,40,106,11401244750< 2< 28662

Näytteet 2008 - 2011 (22 kpl)

keskiarvo7,349,27,3613,26,31,816,90,096,21301376696< 2998143

min.0,249,20,00<0,50,70,910,40,045,88094293< 2< 2374

maks.17,449,212,811010,0283,237,50,257,0200151900643< 2690190130

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,78,6672,72,11,512,80,056,11101156023< 2897832

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)15,249,27,0715,08,81,616,60,096,41301470355< 228339

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET RAUTUOJA, KYLMÄOJA (KYLMÄMAANOJA) JA LAURINOJA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

Rautuoja yläosa FS30, koordinaatit: 7495068 - 3369264

FS3024.4.20080,20,2-8,3571,73,16,5120580331103413

FS3026.5.20080,23,1-9,8731,31,56,272170410122

FS3013.8.20080,210,2-9,0802,52,56,61203103,310249

FS3013.10.20080,20,6-12,0801,32,26,51102503108,83

FS3019.7.20090,211-8,5770,60,52,514,60,226,6100142403<

FS302.10.20090,1-0,27-8,267121,22,517,00,186,3100174002<

FS3011.5.20100-10,2700,60,41,920,40,065,8120214303<

FS3024.5.20105,8-8,669<

2

maks.12,812,08012,01,23,122,20,226,61402158033< 21103414

keskiarvo, kevät (toukokuu)2,49,7711,00,41,613,00,066,076132564< 23126

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)10,57,7691,60,42,316,80,166,4107152844< 23165

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmgPt/lmg/l

Kylmämaanoja FS03, koordinaatit: 7497191 - 3370098

FS038.5.20070,22,5-12,091161,82,76,69537034965621

FS0323.5.20070,15,2-11,0863,61,21,66,01002504410278

FS0324.8.20070,212,1-10,09731,74,07,11102103410238

FS0326.9.20070,27-11,0891,90,93,36,9962003412215

FS0311.3.20080,20,1-12,0851,55,76,84123042641611

FS035.4.20090,1-0,20,7-13,7960,61,56,62,60,527,0202,21908< 3120378

FS0311.5.20090,1-0,27,1-11,3935,51,71,413,40,066,2801232055< 2299

FS032.6.20090,1-0,28,8-10,8931,41,03,39,10,196,9507,2160249126

FS0316.7.20090,1-0,311,5-10,4960,81,04,37,00,277,2505,81502< 2< 2114

FS039.10.20090,1-0,20-13,0890,60,95,72,50,337,0155,018026< 25283

FS0326.1.201010-13,0880,71,26,72,50,367,0101,623057< 21201212

FS033.5.20104-13,41021,31,45,58,70,307,2707,92603< 259147

FS0319.5.20107,8-9,8826,22,51,516,70,045,960164103< 2< 25310

FS0315.7.201012,4-10,0931,11,44,79,60,287,1707,71902< 26175

FS037.9.20101 m5,8-11,8940,71,04,94,50,307,1353,7107< 2< 2< 263

FS031.3.20111 m0-10,1690,81,56,42,30,277,0151,323155< 2136118

FS0328.4.20111 m1,3-13,089202,9212,20,096,580123442< 23711

FS0325.5.20111 m8,3-10,1861,41,23,210,70,186,980102345< 214168

FS0325.7.20111 m12,9-9,8931,31,757,50,317,0505,9164< 2< 26187

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo5,711,4903,61,54,17,80,256,8597,023312238218

min.0,09,8690,60,91,42,30,045,9101,3107< 2< 2< 263

maks.12,913,7102202,96,716,70,527,2110164105751365621

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,811,3905,71,62,712,40,156,5811130743303311

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)11,510,2941,51,44,38,30,267,1666,7175226,4166

Metallit v. 2009 - 2011 keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

Laurinoja FS04, koordinaatit: 7498757 - 3371132

FS048.5.20070,21,2-12,0876,41,75,06,58334034725319

FS0423.5.20070,14,2-12,0882,00,93,46,2922804410183,5

FS0424.8.20070,29,8-9,6858,82,16,36,71703203410255,9

FS0426.9.20070,27,4-11,0891,30,77,16,71102203410173,2

FS0425.3.20080,10,1-13,0903,612,07,019150566115,6

FS045.4.20090,1-0,21,8-13,093339,213,63,00,296,7256,513033674726

FS0411.5.20090,1-0,25,9-11,6933,31,52,611,70,066,18012400115< 2213

FS042.6.20090,1-0,29,8-11,0971,40,86,99,70,166,7608,0160< 24773

FS0415.7.20090,1-0,310,4-9,9891,61,97,215,01,106,9100132403< 27115

FS0416.10.20090,1-0,20,1-12,7870,80,611,22,40,296,8102,4< 1003< 23453

FS0426.1.201010,7-13,0922,21,411,72,60,286,8102,41508< 26487

FS046.5.20101,7-12,4893,51,86,714,60,176,610014300< 2< 2252720

FS0419.5.20108,2-9,7820,51,33,118,10,055,9100184203< 2< 2253

FS0415.7.201010,1-10,0891,51,16,015,10,186,8100132102< 27134

FS047.9.20101 m5,4-10,9860,81,08,26,80,236,8506,21262< 2783

FS041.3.20111 m0,3-12,7871,30,612,32,30,276,9101,61225< 27062

FS045.5.20111 m1,9-12,2880,80,77,28,70,136,6607,82413< 2211213

FS0425.5.20111 m4,9-13,61061,30,56,910,00,146,8809,72094< 211104

FS0428.7.20111 m10,5-9,9891,31,58,811,11,147,0906,01922< 29105

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo5,011,6904,01,67,79,40,326,7718,622442,226,3187

min.0,19,6820,50,52,62,30,055,9101,6< 100< 2< 2< 252

maks.10,513,6106339,213,618,11,147,017018420115,0725326

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,011,9902,51,25,012,60,116,485123134220249

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)10,110,1902,91,57,012,70,656,810410224228135

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET RAUTUOJA, KYLMÄOJA (KYLMÄMAANOJA) JA LAURINOJA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Rautuojan alaosa FS27, koordinaatit: 7496272 - 3366949

FS271,12,01,75600,491,911430,25,23440-

FS270,82,01,55100,241,511430,27,13440-

FS271,12,01,86600,412,311430,25,73440-

FS271,13,21,66100,381,811430,25,93440-

FS270,74,81,52,743940,471,32,20,586,5330,099<0,0020,050,510,420,0021,90,210,29150,04170,7<0,01-

FS271,03,52,32,79409<0,41,32,30,728,524<0,057<0,0020,060,460,33<0,0025,10,210,20210,05160,90,01-

FS270,81,72,22,962160,641,52,50,759,315<0,058<0,0020,050,475,42<0,0022,90,260,15180,02180,5<0,01-

FS270,6151,72,917660,671,21,70,666,3950,10511<0,0020,350,551,070,00318,70,160,47300,07171,10,01-

FS270,3121,00,977622<0,40,40,93,61210,14750,00920,200,370,990,00417,3<0,050,31400,0961,2<0,01-

FS270,57,31,52,656310,421,11,96,3580,1249<0,0020,130,650,42<0,0025,10,190,35310,05160,60,01-

FS270,74,21,92,774590,551,22,27,8320,0888<0,0020,090,510,33<0,0024,20,200,24270,05179,0<0,01-

FS270,81,02,42,841570,731,62,50,689,517<0,0580,00220,050,480,40<0,0028,70,290,14240,04162,80,18-

FS270,56,81,41,63600,480,71,30,464,4450,096< 0,0050,090,400,506,50,150,200,0591,7-

FS270,69,21,524900,410,91,70,595,0670,1410< 0,0050,100,501,003,60,100,200,08130,9-

FS270,76,31,82,93500,491,32,20,657,0290,109< 0,0050,100,600,402,90,450,300,06180,4--

Näytteet 2008 - 2011 (15 kpl)

keskiarvo0,86,51,92,24800,451,11,9

min.0,31,01,01,01570,240,40,9

maks.1,1153,23,07660,731,62,5

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,6101,72,05320,450,91,5

keskiarvo,kesä (kesä - elokuu)0,86,11,72,55090,451,22,2

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo4410,481,11,90,646,7490,098< 0,0050,120,501,030,0027,00,200,26260,06151,80,03 min1570,410,40,90,463,615<0,055<0,0020,050,370,33<0,0021,9<0,050,14150,0260,4<0,01 maks7660,731,62,50,759,51210,15110,0090,350,655,420,00418,70,450,47400,09189,00,18

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

FS28, koordinaatit: 7495347 - 3367856

Rautuojan alaosa tien nro 940 sillan kohdalla

FS280,92,01,78600,311,411430,2113440-

FS280,82,01,25600,131,011430,28,83440-

FS281,02,01,69800,151,711430,27,93440-

FS281,02,81,910000,211,511430,24,73440-

FS280,75,81,32,45560,451,02,00,527,0390,12110,0030,100,470,540,0024,00,160,36120,06151,7<0,01-

FS280,96,22,02,37220,511,02,10,697,6470,07100,0050,130,460,89<0,0025,40,190,36310,11135,10,04-

FS280,71,62,32,81900,651,32,50,769,220<0,059<0,0020,090,400,75<0,0022,50,250,21220,03170,3<0,01-

FS280,619,21,62,89080,711,11,50,695,71160,14140,0040,470,471,460,00522,20,120,51310,14171,50,02-

FS280,310,91,00,8746<0,40,30,93,7960,1160,0060,190,281,35<0,00214,1<0,050,24480,1461,1<0,01-

FS280,411,20,91,8937<0,40,61,44,1750,1311<0,0020,230,370,62<0,00210,70,120,38410,31116,50,023-

FS280,67,01,31,9798<0,40,71,86,3570,109<0,0020,120,400,42<0,0023,60,140,24420,14120,9<0,01FS280,61,62,42,63100,601,22,30,718,618<0,059<0,0020,080,400,20<0,0026,00,280,12280,06150,70,04FS280,48,20,90,94500,300,30,90,312,7470,096< 0,0050,090,300,507,50,070,100,0951,9FS280,411,01,11,47200,270,51,30,443,8780,1811< 0,0050,120,400,504,4< 0,050,100,1390,6FS280,59,21,22,06000,260,81,70,465,7480,1011< 0,0050,140,500,404,30,170,300,10130,4--

Näytteet 2008 - 2011 (15 kpl)

keskiarvo0,78,41,71,96890,340,81,6 min.0,31,60,90,81900,130,30,9

maks.1,019,22,82,810000,711,32,5

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,612,81,41,66600,350,61,2

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,68,71,42,07680,290,81,7

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo6310,400,81,70,575,8580,10100,0030,160,400,69<0,0027,70,140,26320,12121,90,02 min1900,260,30,90,312,718<0,056<0,0020,080,280,20<0,0022,5<0,050,10120,0350,3<0,01

maks9370,711,32,50,769,21160,18140,0060,470,501,460,00522,20,280,51480,31176,50,04

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

Rautujärvi FS29, koordinaatit: 7494847 - 3368879

FS291,522,710000,331,911430,2243440FS291,022,112000,241,511430,2183440FS290,921,48800,211,111430,2103440FS290,821,39100,111,211430,263440-

FS290,821,714000,201,211430,2103440fS290,821,714000,191,211430,2113440-

FS290,47,20,61,56670,260,51,20,332,5340,1113<0,0020,080,240,52<0,0018,0<0,050,12260,1491,70,01-

FS290,57,10,71,510100,220,51,20,263,0430,1213<0,0020,090,280,470,01412,0<0,050,27230,1381,50,04FS290,46,80,81,41470<0,40,41,30,344,2420,12130,0040,070,220,55<0,0028,8<0,050,161100,1780,60,01FS291,110,21,11,714301,020,62,20,535,4490,14160,0060,151,023,33<0,00220,80,060,521040,391028,20,05-

FS290,46,90,91,4892<0,40,51,34,8310,10120,0060,080,290,400,03313,2<0,050,18640,1691,00,01-

FS290,48,51,01,2995<0,40,41,14,1540,1110<0,0020,100,230,530,00313,0<0,050,15650,1471,00,01-

FS290,48,40,91,21100<0,40,41,14,2530,12110,0040,090,240,510,04813,2<0,050,18730,1471,00,01FS290,39,30,81,3580<0,40,41,01,2400,1212<0,0020,080,190,36<0,0028,4<0,050,07160,1081,40,02-

FS290,49,10,71,61690<0,40,41,13,4540,1316<0,0020,130,330,400,03015,5<0,050,131100,1092,20,01-

FS290,47,80,71,41010<0,40,51,20,413,7510,13130,0070,080,290,410,00312,30,180,13410,1785,80,02-

FS290,37,50,71,3908<0,40,41,00,443,5540,1411<0,0020,070,320,500,05112,1<0,050,19580,1771,70,02FS290,57,91,01,2962<0,40,41,10,324,0610,1111<0,0020,080,460,530,18311,9<0,050,35530,1771,60,08FS290,49,21,02,86370<0,40,81,60,357,8910,33220,0040,230,670,630,05233,40,080,303080,28161,50,02FS290,46,10,70,73300,230,20,70,211,8280,086< 0,0050,050,200,408,7< 0,05< 0,10,0943,4FS290,47,90,91,35900,230,41,20,353,7460,1114< 0,0050,050,300,507,30,060,100,1181,0FS290,57,50,81,48300,240,41,20,324,2470,1113< 0,0050,090,300,7015,0< 0,050,300,1192,0-

Näytteet 2008 - 2011 (22 kpl)

keskiarvo0,68,01,21,512560,250,51,2

min.0,36,10,60,73300,110,20,7

maks.1,510,22,02,863701,020,82,2

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,57,51,11,28390,210,41,0

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,58,00,91,48970,210,41,2

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo13020,260,51,20,353,8490,13130,0030,100,350,670,03213,4<0,050,21810,1683,50,02 min3300,220,20,70,211,2280,086<0,0020,050,190,36<0,0017,3<0,050,07160,0940,60,01

maks63701,020,82,20,537,8910,33220,0070,231,023,330,18333,40,180,523080,391628,20,08

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET RAUTUOJA, KYLMÄOJA (KYLMÄMAANOJA) JA LAURINOJA (Perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Rautuoja yläosa FS30, koordinaatit: 7495068 - 3369264

FS301,023,14800,601,511430,27,23440-

FS300,821,2990,171,111430,233440-

FS300,922,34000,151,611430,233440-

FS301,13,41,92400,261,311430,233440-

FS300,47,40,93,03540,120,81,40,414,2450,1034<0,0020,040,380,450,0021,00,100,29120,06151,4<0,01-

FS300,99,20,93,21150<0,40,91,50,395,4590,11420,0060,260,360,77<0,00223,00,060,44260,31164,7<0,01-

FS300,514,11,31,72451,160,60,82,8290,1115<0,0020,060,130,590,00810,3<0,050,16120,1072,00,01-

FS300,46,22,01,3125<0,40,41,13,5350,0712<0,0020,040,170,580,0032,10,060,1450,0560,5<0,01-

FS300,311,90,82,8432<0,40,71,23,6530,1434<0,0020,060,370,56<0,0025,20,110,3590,14144,20,02-

FS301,111,50,93,04620,530,81,40,644,5400,1232<0,0020,070,320,56<0,00215,10,060,3390,12148,50,02-

FS300,55,41,91,11600,630,31,10,593,4190,0611< 0,0050,060,200,406,90,09< 0,10,0351,7-

FS300,48,41,41,71600,220,51,20,482,2320,12210,011< 0,050,300,801,50,250,200,1191,3-

Näytteet 2008 - 2011 (12 kpl)

keskiarvo0,79,31,62,23590,370,61,3

min.0,35,40,81,1990,120,30,8

maks.1,114,13,43,211501,160,91,6

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,68,61,81,31570,650,41,0

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,59,21,32,53370,170,71,4

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo3860,410,61,20,503,7390,10250,0030,080,280,590,0038,10,090,24120,11113,00,01

min1250,120,30,80,392,2190,0611<0,0020,040,130,40<0,0021,0<0,05< 0,150,0350,5<0,01 maks11501,160,91,50,645,4590,14420,0110,260,380,800,00823,00,250,44260,31168,50,02

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

FS03, koordinaatit: 7497191 - 3370098

FS031,12,03,221000,570,781,3114331504405FS030,82,01,76100,330,450,911433324405-

FS031,12,04,19100,561,302,011433291,34405-

FS031,22,13,05600,540,861,9114330,2213,14405-

FS031,25,13,64400,892,31145,80,2201440-

FS030,91,47,56,85131,021,692,52,78,120<0.0513,70,0040,430,320,48<0.001360,240,57150,05232,70,01-

FS030,48,31,41,07330,590,410,80,63,0790,116,20,0070,760,340,800,003520,060,65250,1361,20,02-

FS030,54,84,03,43860,490,881,61,34,8420,078,00,0050,420,340,46<0,001320,160,60170,0813<0,20,01-

FS030,74,14,74,64100,581,192,01,75,3180,069,8<0,0020,170,260,42<0,001150,220,4880,03170,20,01-

FS030,92,48,35,71830,721,452,22,86,49<0,0513,5<0,0020,090,270,26<0,00290,240,3980,01190,2<0,01-

FS030,81,78,56,52500,871,702,53,17,68<0,0512,7<0,0020,130,220,190,004270,210,36100,01230,2<0,01-

FS030,94,97,35,85211,021,462,12,66,5220,0512,3<0,0020,210,240,45<0,002260,210,53140,04200,3<0,01-

FS030,310,11,51,5618<0,40,410,82,5860,096,00,0070,570,340,750,175310,090,76250,0862,40,02FS030,65,04,74,85670,611,201,85,0260,1010,7<0,0020,190,280,31<0,002160,210,53100,04180,6<0,01FS030,92,86,55,42750,771,282,15,412<0,0512,2<0,0020,090,230,20<0,00280,190,3050,01190,2<0,01FS031,01,88,67,04380,971,822,42,78,08<0,0515,9<0,0020,190,210,33<0,002330,260,46130,01230,30,01FS030,67,92,02,15000,770,571,00,62,4340,086,2< 0,0050,180,200,50250,080,400,0461,50,06

FS030,56,33,53,23200,470,821,61,33,6460,119,0< 0,0050,230,300,30180,120,400,04120,30,13

FS031,43,85,55,23800,671,301,91,94,9110,0511,0< 0,0050,090,300,3080,280,400,06200,3-0,07

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo0,84,74,64,15640,661,091,8

min.0,31,41,41,01830,330,410,8

maks.1,410,18,67,021001,021,822,5

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,77,43,02,78170,530,721,3

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,94,44,24,45310,581,171,9

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo4350,701,161,81,95,3300,0610,50,0030,270,270,410,017240,180,49140,05160,8<0,010,09 min183<0,40,410,80,62,48<0,056,0<0,0020,090,200,19<0,00180,060,3050,016<0,2<0,010,06 maks7331,021,822,53,18,1860,1115,90,0070,760,340,800,175520,280,76250,13232,70,020,13

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Laurinoja FS04, koordinaatit: 7498757 - 3371132

FS041,18,16,221000,611,21,3115,4311534405-

FS040,92,04,75100,330,81,111434,1284405-

FS041,44,08,416000,421,72,1114,236,6462,94405-

FS041,3196,25800,511,72,211436,30,2284,84405-

FS041,2259,54300,783,01143,00,2233,0440-

FS041,22,9381657100,812,92,813,38,21910,1126,20,0087,441,132,6<0.0011300,301,8530,30722,5<0.01-

FS040,58,06,63,06210,580,61,02,03,01100,107,00,0102,620,384,50,003640,081,4220,14143,80,02FS040,65,8208,23910,481,51,86,85,3810,0611,50,0102,020,405,20,002210,212,3100,07371,5<0,01-

FS040,78,8187,46640,451,51,77,85,7750,0811,9<0,0020,660,413,80,002100,212,180,05351,70,01-

FS041,02,23712,72410,622,62,610,47,618<0,0519,5<0,0020,820,241,3<0,002170,201,140,01591,0<0,01-

FS040,72,03213,53410,602,82,711,77,816<0,0519,0<0,0020,680,260,5<0,002170,220,670,03640,9<0,01-

FS040,79,1177,88130,751,71,85,95,9680,0814,7<0,0020,910,353,00,004260,161,0130,06381,30,01-

FS040,4137,63,6570<0,40,71,03,31340,098,00,0051,670,476,40,004280,091,8150,07173,00,02-

FS044,48,5137,2686<0,41,51,85,3850,0712,5<0,0021,790,465,1<0,002190,212,0100,06362,00,01-

FS040,84,2219,44100,571,92,26,8490,0714,4<0,0021,060,333,1<0,002140,221,660,02451,1<0,01-

FS041,11,64016,22320,813,12,813,48,416<0,0521,7<0,0020,540,190,5<0,002230,230,760,04711,00,25-

FS040,65,8228,42700,671,41,66,84,649< 0,0512,0< 0,0051,060,303,0130,161,30,02333,20,52

FS040,56,9197,82600,521,41,76,34,2830,0912,0< 0,0051,100,403,3100,151,50,03351,50,09

FS040,97,426103200,481,92,28,26,045< 0,0514,0< 0,0051,400,404,8140,282,40,06461,4-0,55

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo1,16,2208,88820,551,72,0

min.0,41,62,03,02320,330,61,0

maks.4,4134016,257100,813,13,0

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,78,6125,97350,521,11,4

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)1,67,6168,37320,401,61,9

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo8240,551,82,08,45,9730,0614,60,0031,70,413,4<0,002290,191,5140,07431,90,030,39 min2320,450,61,02,03,0160,067,0<0,0020,50,190,5<0.001100,080,640,01140,9<0,010,09 maks57100,813,12,813,48,41910,1126,20,0107,41,136,40,0041300,302,4530,30723,80,250,55

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Niesajoki suualue FS12 (N4), koordinaatit: 7484130 - 3361390

N423.5.200017,19,0740,44,16,29312,025855173

N46.6.200018,08,1682,010,56,9859,24826660182

N429.8.2000111,710,2940,822,87,2444,613815131

N415.9.20000,34,111,6890,414,07,4435,52167

N430.5.20010,24,011,7890,88,06,7888,148018463121

N423.8.20010,210,710,3931,014,17,1618,23183164

N423.10.20010,20,113,1901,211,97,0736,82981071157

N417.9.20030,25,410,8861,69,97,5243,339125124

N422.4.20040,2830,56,66,517126,11876

N418.5.20040,2790,76,66,810111,431820

N42.6.20040,2960,512,17,037,236420

N426.7.20040,2951,28,47,4329,767445187

N428.7.20040,21001,16,36,710722,2460253310

N413.9.20040,2811,911,66,912014,8327235248

N423.9.20040,2781,08,26,711818,833220

N42.11.20040,2802,28,77,0666,017616

N427.4.20050,2824,09,27,0463,532133

N426.5.20050,2811,33,06,47314,231924

N420.6.20050,2891,910,86,911010,646215

N419.7.20050,2961,617,47,4435,3243574102

N427.7.20050,21,911,77,29611,23201247143

N415.8.20050,2882,615,97,2559,1237421183

N420.9.20050,2901,313,56,97311,9285268133

N46.10.20050,2861,215,06,81089,330114

N425.4.20060,2823,07,67,0694,628626

N416.5.20060,2841,28,06,8719,939221

N48.6.20060,2901,215,17,0346,244413

N45.7.20060,215,810,01001,418,07,3535,5330286122

N414.8.20060,213,49,9951,411,07,5343,214025131

N417.4.20070,20,28,9613,510,06,9594,124051

FS1210.5.20070,20,2-12,0836,02,63,86,5110350341216317

N421.5.20070,25,39,8771,04,16,211014,031020

FS1223.5.20070,16,1-9,5762,31,35,46,4100270741014184

FS1212.5.20090,1-0,211,0-10,2923,21,83,615,40,126,310015,045095< 26264

N412.5.20090,23,011,0822,03,66,515016,036025253

FS122.6.20090,1-0,212,7-10,3972,11,710,510,30,367,0808,440039999108124

N46.7.20090,211,49,0821,514,07,3574,83802240143

FS1219.7.20090,1-0,211,6-10,0920,71,415,26,30,467,2505,63102< 2140141102

N44.8.20090,213,710,01001,617,07,3405,9260291111

FS121.10.20090,1-0,24,6-10,7830,71,215,64,30,527,3354,21902< 22425113

N413.10.20090,20,212,0851,827,06,8234,134022

FS1225.1.201010,1-13,0870,92,316,53,00,566,8202,7310323150153128

N416.3.20100,50,211,0772,617,06,9424,364018

FS123.5.20100,1-9,0625,32,010,013,80,656,910013,04004< 223243313

FS1218.5.20109,5-8,1711,31,73,616,90,106,210017,03303< 2< 22346

N425.5.20100,28,28,8751,16,76,811015,037018

FS1212.7.201013,5-9,6931,11,812,210,00,447,2808,0350< 2< 2140141123

N420.7.20100,213,49,7932,111,07,3779,93903146

N48.9.20100,26,510,0831,416,07,5384,0160282

FS128.9.20101 m6,4-10,4840,61,315,44,40,507,2304,0149< 2< 256103

N412.10.20100,21,813,0901,615,07,3314,22302123

FS122.3.20111 m0,0-10,8740,61,816,43,10,516,9202,435319< 2218219115

FS1226.4.20111 m0,3-12,080205,95,216,20,336,712017,02834< 212135827

FS1225.5.20111 m8,1-9,4801,11,49,310,60,326,9809,83471728182145

FS1220.7.20111 m14,2-9,9970,72,014,46,00,507,5405,0185< 2< 2171894

Näytteet 2000 - 2011 (68 kpl)

keskiarvo6,610,5852,31,811,78,80,437,0708,73491136769185

min0,08,1610,40,53,03,00,106,232,4138< 2< 2< 2281

maks15,813,1100205,927,016,90,657,517126187618492182405827

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,710,0792,61,55,714,20,306,510012,93482632524225

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)12,39,7921,21,613,88,10,447,2617,83347,438885143

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO 2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μ

Niesajoki alaosa FS16 (N5), koordinaatit: 7486310 - 3365090

N523.5.200016,88,8721,24,36,210012277145183

N56.6.200017,89,6811,68,66,7819,44608360205

N529.8.2000112,49,8921,224,07,1454,612615141

N515.9.20000,34,010,7821,214,17,2415,658035112

N530.5.20010,24,611,1860,48,86,7847,951828374143

N523.8.20010,211,79,8901,215,47,0537,4261153

N523.10.20010,20,112,4851,613,56,9646,23101162154

N518.5.20040,2790,69,26,78412333

N52.6.20040,2860,713,16,9727,643524

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

N526.7.20040,2901,78,47,1989,643345176

N523.9.20040,2750,98,06,51192033422

N52.11.20040,2751,48,66,9595,614216

N526.5.20050,2811,43,16,21151432423

N520.6.20050,2821,211,86,9991048315

N519.7.20050,2921,318,27,2326,02846124133

N515.8.20050,2812,417,07,0557,6243237174

N520.9.20050,2841,314,66,9679,131612

N56.10.20050,2831,115,66,8559,132515

N516.5.20060,2821,18,46,7571032819

N58.6.20060,2850,915,36,9285,649417

FS168.5.20070,21,3-11,08116,03,24,86,7140340341001045518

N521.5.20070,25,49,8781,04,46,21101432020

FS1623.5.20070,15,8-9,4752,01,45,66,41103302841014194

N53.7.20070,212,99,4891,017,07,1355,24102210111

N513.8.20070,212,68,6811,718,07,1737,5290260165

FS1628.8.20070,29,3-9,2811,31,715,07,094280344145113

FS1626.9.20070,27,4-9,3781,51,015,06,994300346569212

N510.10.20070,22,412,0851,912,06,8921333011

FS1611.3.20080,20,1-10,0713,110,06,965140755239

N59.4.20080,20,211,0782,611,07,1514,022020

N526.5.20080,26,09,8791,04,86,51101226020

N516.7.20080,213,39,5911,215,07,1656,03702170103

N513.8.20080,210,78,0722,213,06,8708,5330272115

N515.10.20080,22,711,0851,219,06,8506,213001458111

FS166.4.20090,1-0,21,1-11,4801,52,516,33,10,526,9302,9560116200206178

FS1612.5.20090,1-0,25,0-10,3807,33,75,015,40,126,210014460116< 27306

N512.5.20090,23,011,0823,53,46,41701536025317

FS162.6.20090,1-0,211,5-9,6881,51,711,59,90,326,8608,24508611110121123

N56.7.20090,210,811,0961,815,07,2504,84602300131

FS1619.7.20090,1-0,212,0-10,0930,61,316,15,70,407,0405,4400< 2< 222022192

N54.8.20090,213,410,0961,618,07,0405,93502150111

N513.10.20090,20,211,0721,617,06,7182,721015

FS1616.10.20090,1-0,20,1-10,2700,81,117,02,80,516,7152,92206< 27374114

FS1625.2.201010,0-11,0773,44,616,13,00,516,8203,74604631401433718

FS1611.5.20101,8-11,5828,95,05,415,60,236,7130163902< 211124716

FS1618.5.20109,8-7,7681,41,94,117,00,116,3130164904< 2< 22334

N525.5.20100,27,98,2691,17,06,71101439018

FS1613.7.201013,6-8,5820,81,413,68,50,416,9707,84002< 2230231113

N520.7.20100,213,68,9861,713,07,1679,54505154

FS168.9.20101 m6,6-10,2830,81,116,33,80,446,9253,9177< 2< 2404192

N58.9.20100,27,011,0871,217,07,3293,9220241

N512.10.20100,21,412,0831,416,07,2284,32604123

FS162.3.20111 m0,0-10,0680,71,616,42,90,486,8202,4355312213215116

FS165.5.20111 m3,2-11,0822,01,56,811,80,256,880113084< 223241916

FS1625.5.20111 m7,8-9,1770,81,310,010,10,296,880103684238790144

FS1625.7.20111 m14,9-8,4841,81,816,35,00,426,9405,2259< 2< 27677144

Näytteet 2000 - 2011 (56 kpl)

keskiarvo6,610,1822,51,712,28,20,366,8708,33631938988185

min0,07,7680,40,63,12,80,116,2152,41261< 210241

maks14,912,49616,05,024,017,00,527,3170201300283112303005518

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,39,9784,42,05,914,00,206,5107133623933334258

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)12,09,4871,31,514,97,30,397,0607,1370124135115143

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO 2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Niesajoki yläosa FS15 (N10), koordinaatit: 7489480 - 3368050

N1023.5.200016,69,4772,45,36,311113330465237

N106.6.200017,79,9831,610,96,8859,6493101100211

N1029.8.2000115,610,41041,626,17,1494,6198220144

N1015.9.20000,34,710,7832,821,17,0415,2367135263

N1030.5.20010,24,711,4892,016,46,8797,198665498263

N1023.8.20010,213,210,0954,022,57,0626,87571920234

N1023.10.20010,20,112,9882,823,17,0575,044633134225

N1018.5.20040,2860,816,96,98911266

N102.6.20040,2940,922,27,1196,877140

N1026.7.20040,2882,216,47,459104529753010

N1023.9.20040,2801,113,26,71141942640

N102.11.20040,2821,915,57,1265,919524

N1020.6.20050,286221,67,0908,283719

N1019.7.20050,2891,427,57,2205,447317259173

N1015.8.20050,2863,821,37,0629,33821089247

N1020.9.20050,2881,523,87,0574045720

N106.10.20050,2881,725,46,9377,544620

N1016.5.20060,2842,516,26,9718,546832

N108.6.20060,2861,625,56,9324,883435

FS158.5.20070,21,2-12,083427,77,16,81503203418018410035

N1021.5.20070,24,99,8772,08,66,41001438024

FS1522.5.20070,14,2-10,0802,62,19,36,410041010041014235

N103.7.20070,212,78,6811,7277,1314,953039350181

N1013.8.20070,212,58,4782,7277,2756,93905120245

FS1528.8.20070,210,4-9,6861,32,1247,1683503498102153

FS1526.9.20070,27,8-10,0841,31,2237,090370124120124283

N1010.10.20070,22,512,0871,9217,0851041029

FS1511.3.20080,20,1-11,0783,4166,88018011672711

N109.4.20080,20,212,0824,3187,1644,930028

N1026.5.20080,25,510,0831,4116,61101127027

N1016.7.20080,212,99,3881,7277,0484,667071520131

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT

N1013.8.20080,210,69,0812,0226,7638,842010200174

N1015.10.20080,22,612,0891,2236,8746,45202987183

FS156.4.20090,1-0,21,2-10,3733,13,823,83,30,576,8403,35207536270306178

FS1512.5.20090,1-0,27,2-10,88918155,917,00,166,413015510510< 2114514

N1012.5.20090,23,011,0857,05,86,6190163902154210

FS152.6.20090,1-0,210,8-9,7871,73,020,811,30,457,0607,179045011150161163

N106.7.20090,210,69,9891,9277,2364,9960110720161

FS1519.7.20090,1-0,213,8-9,3902,32,026,54,10,397,1404,98906012560572163

N104.8.20090,213,49,1872,3287,0326,16406410161

N1013.10.20090,20,211,0781,3176,7203,320017

FS1516.10.20090,1-0,20,1-11,4781,71,9273,00,556,8253,938027< 2110111213

FS1516.2.201010,0-13,0872,03,123,53,70,587,0354,15001405150155177

FS1511.5.20102,5-11,181105,28,814,80,336,7130144403< 226273717

FS1524.5.20109,0-8,7763,12,814,112,80,396,912012530150< 24141594

N1025.5.20100,29,68,8771,8136,91101463024

FS1513.7.201015,6-8,2831,01,921,77,40,477,0607,37905427500527153

N1020.7.20100,214,18,0782,0227,2608,371021195

N108.9.20100,27,210,0841,7277,2373,93802114

FS158.9.20101 m8,7-9,9851,02,024,84,00,436,9354,23993< 2177178132

N1012.10.20100,21,912,0891,7267,3284,237015245

FS157.3.20111 m0,0-11,0751,02,927,53,80,516,7403,95871066296302166

FS1518.5.20111 m7,0-9,5782,72,616,79,70,427,0809,0486118< 25758257

FS157.6.20111 m11,1-8,9810,91,721,17,60,367,0607,771615315281296173

FS1520.7.20111 m16,6-8,4870,92,025,34,50,417,0405,15433< 2278278164

Näytteet 2000 - 2011 (55 kpl)

keskiarvo7,110,2844,52,619,87,60,436,9678,4499678177185256

min0,08,0730,90,85,33,00,166,3193,31802< 2105111

maks16,613,0104421528,017,00,587,4190409866543656072010035

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,510,282104,211,113,60,336,7112124581203,563503711

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)12,39,2871,72,022,87,00,427,1546,96116314311272213

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo

min

maks

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Niesajoki altaasta lähtevä FS14, koordinaatit: 7491395 - 3368754

FS1422.5.20070,26,5-9,3759,08,9406,456950870831204

FS1428.8.20070,213,5-6,9671,31,0356,935490794190302

FS1426.9.20070,28,0-9,7822,31,6386,944610824280182

FS1411.3.20080,20,1-0,53,62,9476,810036013010463

FS146.4.20090,22,1-8,3601,11,43010,31,106,9806,02005318255

FS1426.5.20090,215,3-141421,82,6267,80,787,3606,823075< 230< 2

FS1416.6.20090,215,2-9,6961,31,4295,20,797,6406,51909< 2< 227< 2

FS1420.7.20090,1-0,218,0-9,3981,00,7294,90,737,6407,024012< 2224< 2

FS142.10.20090,1-0,27,4-10851,41,5224,20,857,5255,82202< 2< 2323

FS149.2.201010,0-8,7600,91,8186,30,846,9406,154025< 219196

FS145.5.20104,0-7,3551,51,9206,30,836,9505,2260< 2< 250214

FS1425.5.20109,3-8,4732,55,0238,90,717,2807,829019< 22344

FS1413.7.201018,71,58,8950,60,6246,70,637,7407,72202<

FS148.9.20101

FS147.3.20111

Näytteet 2007 - 2011 (18 kpl)

2< 221< 2

keskiarvo9,61,58,5772,02,3276,70,787,2526,9339802,135273

min0,01,50,53,60,60,6182,60,636,4255,2190< 2< 2< 218< 2 maks18,71,514,21429,08,94710,31,107,71008,09508708,2280467

keskiarvo, kevät(toukokuu)8,89,9873,44,2267,60,777,0636,64032253,217275

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)16,51,58,7901,41,3276,20,697,5417,327620< 233253

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO 2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P

Niesajoki allas 1, FS13, koordinaatit: 7492738 - 3369832

FS1322.5.20070,26,0-9,3755,23,9527,42726022454564 FS1328.8.20070,214,2-8,7851,20,8547,7161803410452

FS1326.9.20070,28,0-10,0881,30,6547,8232104410482

FS1311.3.200810,2-0,432,0306,673930290693613

FS1316.7.2008117,5-7,9831,2336,73814004705009,52

FS136.4.20090,1-0,21,5-3,5256,23,4312,10,556,4604,6910171101503012

FS1326.5.20090,1-0,213,2-13,21264,02,9280,90,406,9352,82 6002 300118721< 2

FS1316.6.20090,1-0,215,2-9,9994,14,0311,20,297,1353,22 6001 9001139016< 2

FS1320.7.20090,1-0,218,0-8,5901,31,3341,90,177,0204,42 000560780082

FS132.10.20090,1-0,27,0-9,7804,12,7302,90,257,2404,9750130< 2150222

FS139.2.201010,0-2,7183,74,3248,80,816,5806,9850450< 2< 29924

FS135.5.20103,0-12,8955,24,1282,30,557,1504,8550874514

FS1326.5.20109,0-9,4815,45,6272,60,517,0603,423001900< 24323< 2

FS1313.7.201018,43,48,1861,10,7302,50,427,0154,11900100017520113

FS138.9.20101 m10,6-7,8702,01,5326,30,236,8203,570875< 2264162

FS137.3.20111 m0,6-5,6390,80,4391,90,206,253105826011273123

FS1316.5.20111 m9,0-12,51083,93,2322,40,366,3402,51378958296232

FS138.6.20111 m14,9-8,5843,64,5351,50,226,9352,92152125013594162

FS1328.7.20111 m19,215,49,41023,71,8322,00,187,225476843324016< 2

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo9,89,48,3763,22,7352,80,376,9373,9123761312,2224294

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötila Klorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg

min0,03,40,430,80,4240,90,176,252,51803< 2< 28< 2 maks19,215,413,21266,25,6548,80,817,8806,9260023001108009924 keskiarvo, kevät (toukokuu)8,011,4974,73,9342,00,466,9423,414181038557352,3 keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)16,89,48,7902,32,2361,80,267,1263,71571747943617< 2 Metallit v. 2009 - 2011 keskiarvo min maks

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

suualue FS12 (N4), koordinaatit: 7484130 - 3361390

N4129805,001,55

FS121,07,74,711000,81,41,11,001433124405-

N44,35705,001,55

FS121,08,65,95900,62,31,41,001433344405-

N4184200,5023,7

N4207800,5021,5

FS121,948169201,55,43,01,001433,8374405-

FS122,039116301,55,02,81,0014370,2332,004405-

N48,66700,5021,5

FS121,1126,48101,32,81,00146,90,2231,30440-

N4

N44,15900,5021,5

N49,86600,5021,5

N49,87900,5021,5

N4125700,50211

N49,45800,5021,5

FS121,62,834166811,85,43,713,39,1170,166,8<0.0020,270,371,33<0.001340,182,5814,20,02432,7<0.01FS120,510,35,73,08980,71,01,02,03,01030,315,00,01130,330,312,410,002270,081,8822,00,09102,70,02N42,99900,5021,5

FS121,06,925126741,24,12,49,85,4540,477,40,00640,450,421,65<0,001570,202,9715,20,07282,20,02N49,75300,5021,5

FS121,55,138165901,65,33,314,35,4140,187,7<0,0020,130,270,93<0,001180,221,197,60,02400,6<0,01N4165100,5021,5

FS122,03,740164661,85,53,514,25,990,137,8<0,0020,120,290,73<0,002260,191,129,40,02410,8<0,01N4253100,5021,53,9

FS121,92,838174421,95,64,014,07,7100,127,7<0,0020,170,260,66<0,002320,151,4310,10,02451,0<0,01N4136100,5021,5

FS122,216,48,29,718501,63,12,36,06,1570,428,3<0,0020,930,361,490,0041800,122,4025,10,06271,30,01-

FS120,511,47,23,75820,61,21,03,1890,335,80,00720,200,301,920,005130,061,5119,40,04111,7<0,01N47,18700,5021,5

FS121,06,628137001,34,12,85,2270,277,40,00290,190,361,05<0,002380,211,6116,70,02340,70,01N47,48800,5021,5

N4153500,5021,5

FS121,73,741173571,95,33,55,780,157,6<0,0020,110,250,78<0,002140,201,047,6<0,01440,5<0,01N4114500,5021,5

FS122,02,151195542,36,84,016,98,390,269,3<0,0020,160,260,76<0,002430,161,9910,8<0,01490,90,03-

FS120,911,0105,27801,31,71,23,12,8390,456,6< 0,0050,510,301,30850,122,000,03141,20,23

FS121,27,7199,14401,03,12,27,24,3390,457,7< 0,0050,190,401,30270,122,00< 0,02240,60,09

FS123,14,936163901,85,23,512,05,270,066,2< 0,0050,090,200,80100,251,100,06400,3-0,15

Näytteet 2000 - 2011 (68 kpl)

keskiarvo1,56,826116681,44,02,6

min0,52,15,72,93100,61,01,0

maks3,116,4512518502,36,84,0

keskiarvo, kevät (toukokuu)1,111,59,45,47900,92,01,5

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)1,75,93513,66571,54,83,0

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo6721,54,12,710,25,5340,277,20,0030,270,311,220,002430,161,7714,40,03321,20,010,16 min3570,61,01,02,02,870,065,0<0,0020,090,200,66<0,001100,061,047,6<0,01100,3<0,010,09 maks18502,36,84,016,99,11030,479,30,0110,930,422,410,0051800,252,9725,10,09492,70,030,23

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Niesajoki alaosa FS16 (N5), koordinaatit: 7486310 - 3365090 N5630 N5570 N5444

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

N56147,51,55

N540651,55

FS161,27,05,025000,91,91,3114331204405-

N54,164051,55

FS161,1116,26500,62,41,611433564405N5194400,524

N5226600,521,5

FS162,023157501,65,73,211433364405-

FS162,134135701,76,13,111436,90,2332,24405-

N59,46100,521,5

FS161,27,45,67101,32,91146,50,2461,7440-

N5

N53,74900,521,5

N5104900,521,5

N58,37200,521,5

N5124400,521,5

FS161,72,438167501,85,63,814,39,2250,197,3<0.0021,320,451,28<0.0011560,1853,71160,02451,6<0.01-

FS160,510,37,23,010000,81,01,03,03,01660,3898,20,0101,430,452,080,00261300,0942,94270,11112,70,02N52,712000,5

FS1616,235125201,44,72,711,95,4560,5846,70,0070,680,411,58<0,001850,1853,88150,07304,80,02N59,83900,5

FS161,74,545164301,86,13,617,05,3160,207,0<0,0020,210,211,1<0,001340,2031,4680,01430,3<0,01N5154600,5

N5122700,5

FS161,72,87,5163001,95,83,815,16,8120,1738,8<0,0020,200,300,87<0,002520,1691,66100,03440,70,01-

FS161,83,341164601,85,64,114,47,4150,1447,8<0,0020,420,290,58<0,002940,1351,82110,03461,90,02-

FS160,69,79,65,616601,11,91,44,3740,5927,1<0,0021,240,381,030,1472040,0882,35210,07171,60,01-

FS160,411,49,23,96400,61,41,13,0960,4045,90,0060,300,351,360,204210,1112,09150,06136,10,02-

N56,87100,5

FS161,46,736145101,54,93,35,1260,2827,0<0,0020,270,291,10<0,002480,1962,05110,02390,70,02-

N57,96800,5

FS161,93,348172902,15,83,85,6130,1746,9<0,0020,150,220,94<0,002230,1761,2370,01462,2<0,01-

N5153100,5

N5113600,5

FS162,02,450195202,37,04,117,48,2110,309,4<0,0020,520,290,87<0,0021140,1622,77110,02511,70,07-

FS160,88,2156,56101,12,21,84,64,7560,435,8< 0,0050,430,400,90590,1202,100,03171,5-

FS161,17,5249,53801,13,42,38,44,2440,557,5< 0,0050,290,300,90480,1102,40< 0,02250,80,27

FS161,84,344162201,95,73,716,05,560,137,5< 0,0050,090,200,80100,1901,300,05460,3--

Näytteet 2000 - 2011 (56 kpl)

keskiarvo1,45,926116121,44,32,8

min0,42,47,02,72200,61,01,0

maks2,111,4502225002,37,04,1

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,89,4125,28560,92,01,5

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)1,65,437145241,65,43,3

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo5921,54,42,912,25,6440,337,30,0030,540,321,100,030770,1522,27140,04341,90,020,27 min2200,61,01,03,03,060,135,8<0,0020,090,200,58<0,001100,0881,2370,01110,3<0,010,27 maks16602,37,04,117,49,21660,599,40,0101,430,452,080,2042040,2033,88270,11516,10,070,27

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

yläosa FS15 (N10), koordinaatit: 7489480 - 3368050

N10843

N10671

N10489

N10620

N10640

N10878

N10759

N1013500,559

N107730,530,5

N107790,520,5

N109377,565

N10552555

FS151,917744001,22,91,8117,933,51904405-

N10891051,55

FS151,518109601,03,81,71023101022010102-

N10316200,527,8

N10308100,525

FS152,790278102,69,64,511433,8994405-

FS152,688236103,49,74,211437,60,212044405-

N10206400,521,5

FS151,326910001,93,71146,90,2644,4440N10

N1086400,521,55,7

N10245600,523,35,2

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

N10187300,523,14,6

N10157000,564,66,8

FS152,53,271248302,89,15,0278,5190,29120,00315,990,202,1<0.0016000,117,2160,02673,7<0.01-

FS150,61113520001,02,01,053,00,30,568,20,01322,080,873,90,00221100,074,5320,24153,10,02-

N10419000,5023,26,6

FS1526,080237302,49,64,0284,4431,42100,00613,750,312,5<0,0013120,229,9190,09511,50,02-

N10243900,5021,53,9

FS153,14,493285103,2115,3363,4180,369,7<0,0020,4760,133,1<0,00196,30,164,3120,03701,50,04-

N10253900,5021,51,5

N10123200,5021,51,5

FS153,73,987284303,2115,4324,4130,4412<0,0020,830,132,0<0,0021520,184,6170,03711,50,02-

FS152,73,472267402,99,85,4285,9140,46110,00242,110,201,6<0,0024340,114,9190,02701,2<0,01-

FS150,89,419918501,43,31,94,2541,188,2<0,0021,660,341,40,02872400,143,3190,06242,00,01-

FS151,09,0421510501,85,82,73,5741,989,80,00442,130,292,70,00232670,228,1190,05331,80,02-

N101411001,6021,56,4

FS152,35,671236002,78,84,63,4180,557,80,00390,300,192,3<0,00293,40,184,2150,02590,90,013N10187700,5021,53,1 N10273800,5021,51,5

FS153,14,090284503,3115,34,2120,439,6<0,0020,450,142,1<0,0021040,143,6120,01741,0<0,01N10214400,5021,53,4

FS153,33,5103267803,1105,2316,4190,70120,0044,210,181,60,0034810,116,5160,02693,70,02-

FS151,57,246165801,96,53,1164,0281,708,7< 0,0052,000,301,32170,166,6< 0,02381,4-

FS151,96,271223402,48,84,1233,6231,129,20,0051,100,301,61800,226,60,02471,7-

FS153,05,291262903,1105,2323,26,00,258,2< 0,0050,270,101,8840,203,30,06710,8--

Näytteet 2000 - 2011 (55 kpl)

keskiarvo2,25,86219848

min0,63,2134290

maks3,711103314400

keskiarvo, kevät (toukokuu)1,29,026101369

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)2,55,58324629

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo7992,58,34,2264,4240,829,70,0041,950,262,10,0042410,165,5180,05541,80,02 min2901,02,01,053,00,30,257,8<0,0020,270,101,3<0,001840,073,3120,01150,8<0,01 maks20003,3115,4368,5741,98120,0135,990,873,90,0296000,2210320,24743,70,04

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

FS14, koordinaatit: 7491395 - 3368754

FS143,91904533003,9175,5102681010265010182-

FS144,4130364604,0176,1118,439,94604405-

FS144,3150428004,1156,211173120,25808,14405-

FS142,51204321004,47,25,5166,40,236024440-

FS141,65,4783316603,0145,2327,789,9240,0052,130,261,8<0.0011360,6017270,03540,70,03-

FS141,35104327904,0155,0383,0405,0170,0142,000,302,6< 0,0011580,5322310,14497,10,04-

FS141,95,3118343003,1164,7432,8253,4160,0110,770,262,3<0,001380,6019320,22522,00,04-

FS141,47,1101311603,0154,4381,8113,313<0,0020,190,142,4<0,00190,5910250,02460,70,04-

FS141,35,391301102,6134,2311,754,5130,0040,160,112,4<0,00270,6810240,02440,50,04-

FS141,15,439186602,083,7147,4162,6150,0050,942,602,2<0,002840,407,5190,08337,30,08-

FS141,04,543218402,193,8185,994,716<0,0021,210,281,20,0291290,498,0180,03370,90,03-

FS140,95,9742710902,6123,63,3439,2160,0052,940,261,7<0,0022780,5319270,06400,90,03-

FS140,86,381262102,6113,71,9184,112<0,0020,200,192,3<0,002660,4611190,06403,60,04-

FS140,86,374273002,5113,72,097,413<0,0020,220,172,8<0,002150,6211220,02420,70,04-

FS141,16,4612118902,193,7177,3267,6170,0041,300,242,3<0,0021500,4010240,05383,60,06-

FS141,05,968245802,4103,7253,6636,516< 0,0051,350,301,81630,38160,07407,01,4

FS141,07,380253302,5123,9273,1195,615< 0,0050,150,202,0130,41140,08402,01,5

FS140,97,770242102,2103,6261,765,612< 0,0050,100,202,220,448,70,04390,7-1,1

Näytteet 2007 - 2011 (18 kpl)

keskiarvo1,76,09330877

min0,84,53918110

maks4,47,7190453300

keskiarvo, kevät (toukokuu)1,65,396301320

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)1,76,79729278

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo6522,6124,1283,8215,7150,0040,980,392,1<0,002890,5113240,07422,70,041,3 min1102,083,6141,752,612<0,0020,100,111,2<0,00120,387,5180,02330,50,031,1 maks18904,0165,2437,7639,9240,0142,942,602,80,0292780,6822320,22547,30,081,5

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU

Niesajoki allas 1, FS13, koordinaatit: 7492738 - 3369832

FS132,4100607905,4298,01025101028010102-

FS132,119053805,4378,831433,1234405FS132,123062705,4288,02,61437,40,225164405FS133,7532119003,87,211199,70,220009,9440-

FS134,4110324603,86,411128,50,274012440-

FS133,74,01223212004,0136,7426,9310,068190,007160,313,3<0.00114100,0711200,03867,2<0.01-

FS134,63,0127307904,0126,0433,0320,109180,011300,065,5< 0,0012 160< 0,0514140,08787,1< 0,01-

FS137,42,9138349804,5146,7521,3570,052170,013200,079,4<0,0011380<0,0517190,16896,30,01-

FS135,54,8145362704,5146,8520,4480,05313<0,00250,027,8<0,001538<0,057,690,02903,0<0,01-

FS135,34,0140364904,0146,6500,1220,056120,00260,043,4<0,002622<0,056,4130,03872,1<0,01-

FS133,25,0672423203,2106,0257,1200,084220,003130,311,4<0,00219200,065,1380,08714,60,03-

FS134,23,9103318203,8126,3392,270,06219<0,00290,111,00,01571830<0,054,9250,02822,1<0,01-

FS134,23,31033014003,9115,61,3380,083180,005200,065,9<0,0022070<0,0511150,047611,7<0,01-

FS135,03,3123322004,7136,90,6180,0611<0,00240,024,8<0,002718<0,057,480,03861,6<0,01-

FS135,43,5141363904,5146,71,6300,092130,00370,084,9<0,002408<0,057,5120,079111,30,02-

FS135,53,1168381104,7157,3493,113<0,05160,00760,072,3<0,002521<0,057,8110,029710,40,09-

FS134,42,8110281703,7115,9402,6130,0616< 0,005200,202,31618< 0,05110,177528,00,11

FS135,52,7153361004,8157,3511,84< 0,0515< 0,00511< 0,12,31028< 0,0511< 0,02855,10,11

FS135,45,014235504,5147,0510,95< 0,0510< 0,0053< 0,13,0385< 0,055,70,06912,2-0,14

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo4,43,713036663

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET NIESAJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

min2,12,7532150 maks7,45,0230622320

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,03,310936794

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)5,03,714337306

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo6644,2136,6452,3240,06160,004120,104,1<0,0021186< 0,059,1170,06847,30,020,12

min503,2105,6250,14< 0,0510<0,00230,021,0<0,001385<0,054,980,02711,6<0,010,11 maks23204,8157,3527,1570,11220,013300,319,40,01621600,0717380,179728,00,090,14

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET YLLÄSJOESTA (Perustilaselvitykset v 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT

Ylläsjoki ylä (FS44), koordinaatit: 7481577 - 3372262

FS4419.10.20111,04,0-10,6812,02,02,517,60,136,61003336812,7< 227,3-16,25,3

Ylläsjoki ala (FS45), koordinaatit: 7477220 - 3363949

FS4519.10.20111,03,9-11,0832,832,618,40,146,61001639213,2< 232,8-20,97,2

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET YLLÄSJOESTA (Perustilaselvitykset v 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Ylläsjoki ylä (FS44), koordinaatit: 7481577 - 3372262

FS440,7810,11,52,98710,450,761,200,583,61770,148,600,0060,140,560,40-21,20,140,37-0,0510,62,4-0,11

Ylläsjoki ala (FS45), koordinaatit: 7477220 - 3363949

FS450,8311,01,83,39390,440,861,200,673,81860,159,040,0060,210,610,70-31,70,120,47-0,0511,52,5-0,1

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET MUONIONJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT

FS2412.7.201017,1-9,3971,51,12,85,90,197,2405,82008<

FS246.9.20101 m9,3-10,8940,71,43,65,80,257,1405,4155<

FS2428.2.20111 m0,0-12,988<0,50,99,75,20,677,1404,9 41920< 224024152

FS2426.4.20111 m0,1-12,6864,92,83,312,70,226,780103023< 2892913

FS2431.5.20111 m8,7-10,5902,31,02,28,10,137,1387,72305< 2< 22133

FS2420.7.20111 m17,8-9,4990,51,33,16,60,227,3345,62168< 256102

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo6,711,6933,01,84,07,00,417,0566,4259623133174,2 min.0,09,3790,30,71,63,00,136,5202,3150< 2< 2< 225< 2 maks.19,50,016,3115126,410,412,72,27,3110114302552402414413

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,312,0927,13,02,79,80,186,8809,23104358286,9

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)15,89,9991,21,22,96,20,687,2455,718952459< 2

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Muonionjoki Niesajoen yläpuoli FS23 (M2/1),koordinaatit: 7484843-3361019

M2/123.5.200014,411,3873,22,06,4931128135298

M2/16.6.200017,18,7723,21,66,7698,522745173

M2/129.8.2000111,99,8910,84,37,5455,01382591

M2/115.9.20000,35,611,8931,03,17,4395,72252581

M2/130.5.20010,26,011,8951,62,06,6768,320045101

M2/123.8.20010,213,79,7942,02,97,174103881910183

M2/123.10.20010,20,113,9961,23,27,1546,42484593

2< 22144

FS2320.7.20111 m18,2-9,41003,51,73,46,00,217,2255,82154< 267144

Näytteet 2000 - 2011 (26 kpl)

keskiarvo6,711,2902,71,63,36,40,247,0576,62747< 22219184

min.0,08,772< 0,50,71,62,90,116,4152,0138< 2< 2< 2261

maks.19,613,9108104,25,912,30,407,510011130046588884912

keskiarvo, kevät (toukokuu)4,411,8905,52,72,69,10,176,7789,141911379316

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)13,79,7941,81,13,06,20,197,1576,72205< 246112

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo min maks

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO 2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

Muonionjoki Niesajoen alapuoli M71, koordinaatit: 7482248 - 3360212

M7123.5.200014,38,7675,21,66,49310,228845298

M716.6.200017,08,8734,41,66,7738,822255206

M7129.8.2000114,31,26,07,4474,61264591

M7115.9.20000,35,811,2901,23,77,3385,51892591

M7130.5.20010,25,711,8942,42,66,6787,1237125881

M7123.8.20010,213,310,0952,53,37,27510,4322310151

M7123.10.20010,20,113,3912,04,36,9647,127345292

M7117.7.20030,222,79,11050,73,67,7183,01705577

M7117.9.20030,27,810,1850,64,57,3133,02184551

M7122.4.20041811,16,86,8462,729227

M7128.7.20040,2940,63,26,99711,328155143

M7113.9.20041931,55,17,09511,5274225163

M7127.4.20051860,97,36,963,123710

M7127.7.20050,21071,04,17,3547,6245155111

M7120.9.20050,2991,03,97,2679,121125102

M7125.4.20060,2852,26,86,96515,725115

M714.7.20060,218,28,8940,62,67,2516,3190257,11

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET MUONIONJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn

M7114.8.20060,219,29,71100,64,17,7243,6160256,51

M7117.4.20070,20,29,4641,27,66,9312,721022

M7116.7.20070,219,111,01200,76,07,7425,7350727202

M7114.8.20070,218,810,01100,94,67,4555,818025152

M717.4.20080,20,311,0782,36,76,8433,121044

M7116.7.20080,217,410,01100,74,17,1546,01805148,81

M719.9.20080,212,10,56,67,7334,22004154,11

M711.4.200910,213,0881,56,96,8214,52708,8

M716.7.20090,212,810,0980,72,97,1424,513025121

M7115.9.20090,210,412,01101,14,77,1417,5220218111

Näytteet 2000 - 2009 (27 kpl)

keskiarvo10,510,4932,71,04,67,1516,522749182 min.0,18,7641,20,51,66,462,71262541

maks.22,713,31205,22,37,67,79715,73501527888

keskiarvo, kevät (toukokuu)5,010,3813,82,16,5868,726385595

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)16,39,71012,70,73,87,3536,521358122

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn NTOT NH4NNO2NNO3NNO2-3NPTOT PO4-P m°C μg/lmg/lKyll %mg/lFNUmS/m¹/mmmol/lmg Pt/lmg/l

Muonionjoki Kaunisjokisuu, Mkjs, koordinaatit: 7472910 - 3360060

Mkjs2.7.20030,219,59,31011,04,17,4404,82285581

Mkjs17.7.2003123,28,0930,73,47,4173,21674561

Mkjs4.8.2003119,88,4920,53,97,533,82094585

Mkjs14.8.2003117,69,5990,43,97,5223,82883581

Mkjs17.9.200317,611,0920,74,37,4143,23052551

Mkjs26.11.200310,112,2831,26,76,8226,1105912

Mkjs27.1.20041681,35,96,6152,62377

Mkjs24.3.20041741,16,06,731,61926

Mkjs22.4.20041770,95,86,9382,13388

Mkjs6.5.20041891,12,56,68115,9173220284

Mkjs18.5.20041890,52,26,8408,73111251522

Mkjs24.5.20040,2900,62,86,9488,525545162

Mkjs2.6.20041962,86,9

Mkjs8.7.20040,2910,93,37,0419,241725131

Mkjs22.7.20040,116,59,3951,72,87,07510,02905162

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET MUONIONJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteAikaSyvyysLämpötilaKlorofylli aO2 O2 %KiintoaineSameusS-johtAbsAlkpHVäriCODMn

Mkjs9.9.200818,412,01000,93,57,3515,22403561

Mkjs18.11.200810,213,0861,04,97,1474,51607

Mkjs27.1.200910,212,0793,76,16,8723,823013

Mkjs10.3.200910,212,0820,95,96,932,61808

Mkjs1.4.200910,212,0806,47,66,61004,328019

Mkjs12.5.20090,23,412,0912,92,26,615014,036025306

Mkjs18.5.20090,210,09,8872,12,36,717014,035025236

Mkjs25.5.20090,29,410,0882,12,56,915014,030025183

Mkjs8.6.2009111,41,93,16,71108,323095134

Mkjs6.7.2009112,410,0961,84,27,1595,017055101

Mkjs20.7.2009117,910,01101,44,06,8394,717035103

Mkjs4.8.2009119,89,31000,73,67,3224,119025101

Mkjs17.8.2009115,210,01001,13,97,1224,118025101

Mkjs15.9.2009110,411,0981,53,37,0448,122025131

Mkjs10.11.20090,20,212,0824,96,57,1734,416016

Näytteet 2003 - 2009 (87 kpl)

keskiarvo9,410,4891,53,77,0607,326659195

min.0,18,0610,41,76,231,61102251

maks.23,213,01106,47,67,517019,210592410020284

keskiarvo,kevät (toukokuu)4,411,4871,92,66,89111,33146184811

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)16,19,4951,23,27,1557,023256122

LIITE 42 VEDENLAATUTULOKSET MUONIONJOESTA (Hertta-tietokanta ja perustilaselvitykset v 2007 - 2011)

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l

Muonionjoki Äkäsjoen yläpuoli FS24, koordinaatit: 7488640 - 3355795

FS241,12,03,616000,751,21,211433234405

FS240,92,02,111000,460,60,811433464405

FS240,96,04,65400,471,21,5114339,14405

FS241,12,03,14800,551,01,4114330,21314405

FS241,22,64,85301,002,611430,28,83440 -

FS24 1,02,14,46,24230,911,72,21,77,114<0.059,9<0.0020,030,250,28<0.0012,70,310,176,30,019300,86<0.01-

FS24 0,57,41,12,010900,730,70,90,52,4830,076,40,0060,230,210,530,001460,100,20210,105106,830,01-

FS24 0,75,41,52,23540,500,61,00,52,2580,064,70,0060,100,250,410,002130,160,30110,075100,90<0,01-

FS240,73,12,73,52770,461,01,30,92,315<0,054,3<0,0020,030,140,31<0,0017,60,250,153,60,012160,26<0,01-

FS241,33,31,84,12570,531,11,41,02,913<0,055,7<0,0020,020,180,26<0,0024,80,250,174,70,01717<0,2<0,01-

FS241,02,74,76,24270,951,82,11,66,49<0,0510,4<0,0020,020,180,17<0,0024,10,230,104,6<0,01300,97<0,01-

FS240,84,83,65,08631,021,41,71,34,9230,068,00,0040,050,260,450,030140,230,24140,026240,94<0,01-

FS240,58,01,22,316500,800,70,92,4620,067,90,0070,270,200,380,287800,090,24150,083123,92<0,01-

FS240,54,51,93,03330,450,81,22,1250,134,80,0070,060,280,33<0,002140,250,256,20,024140,680,01-

FS240,63,92,53,94140,481,11,53,1190,065,5<0,0020,040,190,23<0,0026,60,260,176,30,019180,35<0,01-

FS241,54,77,911,25591,593,13,72,811,6160,0619,40,0030,060,410,35<0,002140,490,265,50,066522,420,07-

FS240,87,62,63,45161,031,01,30,93,424<

FS240,76,21,52,21780,620,61,00,51,950<

FS240,65,02,23,32770,430,91,20,82,214<

Näytteet 2007 - 2011 (19 kpl)

keskiarvo0,94,92,94,06250,721,11,5

min.0,52,11,12,01780,430,60,8

maks.1,58,07,91116501,593,13,7

keskiarvo, kevät (toukokuu)0,76,61,92,910800,730,91,1

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,74,52,93,33560,460,91,3

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo5440,751,21,51,13,9300,057,60,0030,070,220,370,030160,230,298,90,042191,470,01

min1780,430,60,90,51,99<0,054,3<0,0020,020,140,17<0.00130,090,103,6<0,019<0,2<0,01 maks16501,593,13,72,811,6830,1319,40,0070,270,410,800,287800,491,42210,105526,830,07

PisteKloridiTOCSO4 CaFeKMgNaSSiAlAsBaCdCoCrCuHgMnMoNiPPbSrZnSbU mg/lmg/lmg/lmg/l μg/lmg/lmg/lmg/lmg/lmg/l

Niesajoen yläpuoli FS23 (M2/1),koordinaatit: 7484843-3361019

FS23 0,75,41,72,33560,500,61,10,62,6570,055,10,0040,110,230,370,002130,160,30110,062100,280,01-

FS230,73,62,83,01520,440,81,21,22,714<0,054,1<0,0020,030,120,37<0,0013,40,250,183,40,039130,38<0,01-

FS230,82,93,24,02300,531,01,41,13,213<0,055,4<0,0020,030,210,23<0,0023,40,240,164,70,011160,32<0,01-

FS230,81,64,55,83630,661,62,11,76,59<0,0510<0,0020,020,260,380,0033,10,250,135,20,012280,66<0,01-

FS232,36,04,15,34661,551,32,51,65,1780,078,10,0100,190,554,590,008450,280,726,50,31322510,10FS230,67,63,62,07760,640,60,92,6570,076,90,0070,160,270,460,098170,080,32200,082102,2<0,01FS230,54,12,43,12820,510,81,42,5260,095,00,0040,060,280,48<0,002280,240,256,30,047141,60,01FS230,54,52,73,83250,521,01,53,4180,065,6<0,0020,040,200,23<0,0024,30,240,185,30,017180,38<0,01-

FS230,92,14,65,84110,801,62,01,46,612<0,0510<0,0020,030,180,24<0,002110,270,145,40,033261,90,09-

FS230,85,83,13,84100,851,11,51,03,818< 0,057,8< 0,0050,070,200,459,40,200,190,028181,4-

FS230,75,41,72,31710,660,71,00,62,0490,066,90,020< 0,050,230,823,00,160,250,040100,53-

FS230,75,12,43,32450,400,91,30,92,413< 0,056,2< 0,005< 0,050,180,363,50,250,360,052160,93--

Näytteet 2000 - 2011 (26 kpl)

keskiarvo0,94,52,83,74920,661,01,5

min.0,51,61,31,91520,400,60,8

maks.2,37,64,66,316001,551,72,5

keskiarvo, kevät (toukokuu)1,06,52,52,87980,790,81,2

keskiarvo, kesä (kesä - elokuu)0,74,52,33,23030,460,91,3

Metallit v. 2009 - 2011

keskiarvo3970,691,01,51,13,8330,057,00,0050,070,250,690,011130,220,279,00,062174,60,02

min1520,400,60,90,62,09<0,054,1<0,0020,020,120,20<0,0012,80,080,133,40,01190,28<0.01

maks9571,551,72,51,87,3830,09100,0200,240,554,590,098450,330,72250,31329510,10