Oikeus olla ja elää

Teksti: Tanja Verho, kuva: Ville Salminen

– Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus tehdä niitä asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi, sanoo Janali Haidari ja katsoo tiiviisti silmiin. Hän on 28-vuotias afganistanilainen, joka tuli Suomeen vuonna 2005.

Janali opiskelee ravintolakokiksi. Koulutus kestää puolitoista vuotta, joten ammattitutkinto on taskussa maaliskuussa 2011. Mies on kulkenut pitkän matkan tähän pisteeseen: –Kun tulin Suomeen, en tiennyt tästä maasta yhtään mitään, hän nauraa.

Sujuvasti aksentilla suomea jutustava mies on asettunut Tampereelle. Kielitaito on karttunut, hän on löytänyt ystäviä ja kouluttautuu ammattiin. Suomessa hän arvostaa eniten rauhaa ja perustuslakia, jota myös noudatetaan. Asiat, jotka hän mainitsee, ovat itsestäänselvyyksiä – minulle.

Täytyyhän sitä ammatti olla

Janali Haidari tykkää laittaa ruokaa. Suomalaisen ja afganistanilaisen keittiön eroja ovat esimerkiksi mausteiden käyttö. Maanmiehensä ruokaan hän uskaltaa laittaa enemmän makua, suomalainen ystävä saa hillitymmän version. Opintoihinsa Janali on ollut tyytyväinen. – Täytyyhän sitä ammatti olla! Halusin, että minullakin on ammatti, kun sitä kysytään joka paikassa. Koulutus on ollut kaikin puolin hyödyllinen, hän summaa. Koulutusta hän kehuu opettajia myöten. Parasta on se, kun asiakas tilaa, maksaa ja nauttii ruuan – ja on tyytyväinen. – Ajattele, hän uhraa aikaa ja rahaa, ja kun hän on tyytyväinen, minä olen onnistunut, mies riemuitsee.

Palaset paikoilleen

Valmistumisensa jälkeen Janali haaveilee oman pikaruokapaikan perustamisesta. Yrittäminen ei häntä pelota, saati alan kova kilpailu: – Se on bisnestä, se kuuluu asiaan, mies kuittaa.

Janali Haidari asettelee elämänsä palasia paikoilleen. Kun on työtä ja toimeentulo, voi ajatella omaa perhettä. Lapset kuuluvat tulevaisuudensuunnitelmiin, totta kai. Janali haluaa tarjota omille lapsilleen mahdollisuuksia, joita hänellä itsellään ei ole ollut. – Haaveilen siitä, että lapseni voittaa vaikkapa uinnin olympiamitalin, urheilua harrastava mies hymyilee.

Sitä ennen Janali Haidari keskittyy opintojensa loppurutistukseen ja toivomaan, että nuorempi sisko pääsisi myös Suomeen – tekemään sellaisia asioita, jotka saavat siskon iloiseksi.

TEATTERI TELAKKA

Taiteellisia yritysunelmia

Teksti: Jussi Mattila, kuva: Kai Baer

Näytelmästä ”Seksi seksi seksi seksi Ja seksi” (2010), kuvassa Piia Soikkeli ja Petri Mäkipää.

Viisitoista vuotta sitten kolmen ammattiteatterin tekijät haaveilivat itselleen merkityksellisen teatterin tekemisestä. Unelma muuttui todeksi, kun ryhmä kunnosti Tullin alueelta löytyneen varastorakennuksen kulttuuritaloksi. Tilat syntyivät myös gallerialle ja ravintolalle. Ne ovat erillisiä yrityksiä, joten teatterin bisnes-haasteet pysyivät taiteilijoilla.

Talous ja hallinto haastavat taiteilijan

Petri Mäkipää haaveili näyttelijän ammatista jo lukioiässä. Nyt hän on näytellyt Telakalla yli kymmenen vuotta ja toiminut pari vuotta Teatteri Telakan hallituksen puheenjohtajana. Hän toteuttaa omiensa lisäksi myös muiden unelmia. – Tuemme jäsentemme independent-tuotantoja. Monet sooloesitykset pääsevät Telakalla estradille, Petri valottaa.

Telakalla Mäkipää on oppinut liiketoimintataitojen tärkeyden. Teatterin pyörittäminen on kallista valo- ja äänisuunnitteluineen, lavastuksineen ja puvustuksineen. Ulkopuolisesta rahoituksesta ollaan riippuvaisia. Rahoitus ei kuitenkaan ole ruhtinaallista, joten budjetit ja kannattavuuslaskelmat pitää tehdä vimpan päälle. Petrin mukaan taiteellinen työskentely vaatii usein niin suuren panoksen, ettei virtaa tahdo löytyä vaikkapa markkinointiin saati talous- ja henkilöstöhallintoon.

”Haasteisiin kannattaa kouluttautua, kun on mahdollisuus.”

– Kun ei ole varaa palkata toimitusjohtajaa, asiat on hoidettava itse eli toimivan hallituksen ja toimistohenkilökunnan kanssa.

Itsenäiset teatterin tekijät kamppailevat aina kannattavuuden kanssa. Työn itsenäisyys on kuitenkin tekijöille tärkeää ja palkitsevaa. Myös taiteilijoiden yhteistyö vahvistuu ja kestää kovatkin hankaukset. Petrille yritysosaaminen merkitsee paljolti ajankäytöllisiä asioita. Kun toiminta on tehokasta, asiat tapahtuvat. Kun hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, tarjolla oli luovien alojen yrittäjille suunnattu yrittäjyyskoulutus. Hän päätti hyödyntää mahdollisuuden ja meni mukaan. Oppeja hän soveltaa mm. markkinointitutkimuksissa. Niillä selvitetään yritysten ja ihmisten kiinnostuksia ja haluja. Tiedot auttavat kilpailemaan ihmisten vapaa-ajasta muiden aktiviteettien kanssa. – Jotta ajoitus ja tuotteet saadaan kohdilleen, Petri tiivistää.

POTKUA TUOTTEISTAMISEEN

Perinteisen teatteritoiminnan lisäksi Teatteri Telakka on ruvennut tuottamaan koulutuspalveluita. Lapsille tarjotaan sadunkerrontaesitys ja siihen liittyvä työpaja. Aikuiselle väelle järjestetään esiintymis- ja vuorovaikutuskoulutuksia. Petri luottaa uusien koulutustuotteiden laatuun ja toimivuuteen, mutta aikoo hankkia yrittäjyysneuvonnasta tukea palveluiden tuotteistamiseen. – Haluan varmistaa tuotteidemme kannattavuuden ja sparraus on tarpeen esimerkiksi kannattavuuslaskelmissa, verotus- ja kirjanpitoasioissa.

TAKK on tehnyt opiskelijoidensa yrittäjyysneuvonnan mahdollisimman joustavaksi. Aiheita ei ole rajattu ja keskustelemaan voi poiketa ilman ajanvaraustakin. – Kaikki yritystoimintaa liippaavat aiheet yritysmuodoista osa-aikaisuuteen, vakuutuksiin ja lakiasioihin ovat mahdollisia. Jos emme tiedä vastausta, ohjaamme opiskelijan kuitenkin tiedon luo, kouluttaja Martti Pellas kertoo.