Demariraportti

Raportti vuoden 2010 puoluekokouksen päätösten toteutumisesta

Sisällysluettelo Saatteeksi Sisäpoliittinen julkilausuma ................................................................................................. 4 Eurooppa tarvitsee työtä - Eurooppa-poliittinen julkilausuma ......................................................... 7 Turvallisempi yhteistyön maailma - kansainvälispoliittinen julkilausuma ......................................... 10 Päätökset talous-, työllisyys-, elinkeino-, vero- ja työelämä-poliittisista aloitteista 1-58...................... 14 Päätökset sosiaali-, sosiaalipalvelu- ja terveyspoliittisista aloitteista 59-143 .................................... 24 Päätökset ympäristö-, energia- ja liikenne-, asunto- ja maapoliittisista aloitteista 144-172 .................. 40 Päätökset koulutus-, kulttuuri- ja viestintäpoliittisista aloitteista 173-209 ....................................... 47 Päätökset kansainvälisistä aloitteista 210-220 .......................................................................... 54 Päätökset laki-, hallinto-, kunta-, kaupunki- ja aluepoliittisista aloitteista 221-272 ............................ 57 Päätökset järjestötoiminta-, järjestötalous-, sääntö- ja ohjelma-aloitteista 273-345 .......................... 68

2

Saatteeksi Oheen on koottu tausta-aineistoksi puoluekokousedustajille SDP:n 42. puoluekokouksen päätökset Joensuussa 27.-29.5.2010 ja niiden toteutuminen.

Raportin alussa ovat puoluekokouksen sisäpoliittinen, Eurooppa-poliittinen ja kv-julkilausumat.

Muut päätökset ovat puoluekokouksen aloitekirjan mukaisessa järjestyksessä valiokunnittain. Päätösten alussa on linkki puoluekokouksen hyväksymään Varjosta valoon –tulevaisuusasiakirjaan.

Päätökset perustuvat puoluejärjestöjen ja yksittäisten jäsenten tekemiin aloitteisiin. Aloiteaika päättyi marraskuun lopussa 2009. Aloitteet ja puoluehallituksen lausunnot toimitettiin järjestöjen käsittelyyn helmikuun 2010 loppuun mennessä.

Puoluekokouksen päätökset loivat perustan vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjalle ja Varjosta valoon -tulevaisuusasiakirja myös suomalaisen yhteiskunnan pidemmän ajan uudistamiselle. Ne ovat olleet ohjenuorana puolueen edustajille eduskunnassa, hallituksessa ja muissa päätöksenteko- ja valmisteluelimissä.

Helsingissä 22.5.2012 SDP / Poliittinen osasto

3

SISÄPOLIITTINEN JULKILAUSUMA 29.5.2010 KOHTI UUTTA KASVUPOLITIIKKAA Sosialidemokraatit haluavat rakentaa sellaista tulevaisuuden Suomea, joka perustuu luottamukseen ja luovuuteen. Haluamme vakaata ja turvallista edistystä. Seuraavat vuodet eivät kuitenkaan tule olemaan maallemme helppoja. Me ymmärrämme Suomen taloudellisen tilanteen vakavuuden. Suomi on nostettava jaloilleen. Saimme maamme uudelleen kasvun tielle edellisen porvarihallituksen jäljiltä ja sen me teemme vastuullisesti ja kansalaisia oikeudenmukaisesti kohdellen nytkin. Vaihtoehtomme perustuu talouskasvun tukemiselle, työllisyyden nostamiselle ja vahvalle sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Suomi tarvitsee uutta teollisuuspolitiikkaa olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja uusien luomiseksi. Meidän on pidettävä huolta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta, joka on myös kustannustehokasta. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen tasoa on nostettava. Kansalaisten osaamispohjaa on vahvistettava. Perinteistä teollisuuttamme on uudistettava niin, että se tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän teollisia palveluita ja reagoi tarpeeseen ympäristöystävällisemmän teknologian kysynnän kasvusta.

Sosialidemokraattien tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii kahden hallituskauden johdonmukaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Työllisyysastetta on nostettava kaikissa ikäryhmissä, ei vain iäkkäiden kansalaisten parissa.

Työkyvyttömyyden syihin on puututtava päättäväisesti. Osatyökykyisten palveluita ja mahdollisuuksia heille sopiviin töihin on parannettava. Työelämän on muututtava nykyistä inhimillisemmäksi.

Erityisesti nuorille työttömille ja työttömyysuhan alaisille on lisättävä aktiivisen työllisyyspolitiikan toimenpiteitä. Jokaiselle nuorelle on tarjottava työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuoreen otetaan yhteyttä ja tehdään tilannekartoitus kuukauden sisällä. Vain näin pystytään estämään nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi laaditaan kaksi vaalikautta kattava kansallinen ohjelma, jossa julkiselle taloudelle turvataan riittävä rahoitus, mahdolliset säästöt toteutetaan aikanaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja jossa työttömyyden torjuminen nostetaan politiikan ykkösasiaksi. Samalla on pikaisesti haettava keinoja uudelle kasvupolitiikalle, jotta Suomi voi menestyä tulevaisuudessa.

Suurituloisten veronalennuksia ei voida enää jatkaa. Yhteiskunnan voimavarat on käytettävä työllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Veronalennukset eivät tuo tässä tilanteessa suomalaisille lisää työtä ja hyvinvointia. Päinvastoin verotusta pitää korjata oikeudenmukaisemmaksi. Pääomatulonsaajien tulee osallistua nykyistä enemmän yhteisen potin kasaamiseen. Pienituloisten tulonmuodostusta ja työllistymismahdollisuuksia voidaan tukea edelleen veropolitiikalla.

Suomen on palattava sopimisen kulttuuriin. Maan hallitus ei ole osannut päättää, ovatko palkansaajajärjestöt sille kumppani vai vastustaja. Palkkamaltin turvanneesta sopimisesta luopuminen on johtanut työmarkkinoiden epävakauteen, joka jarruttaa Suomen uutta nousua.

KEINOTTELIJAT KURIIN Kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden säätelemättömyyden aiheuttama finanssikriisin ensimmäinen vaihe yhdessä porvarihallituksen virheellisen talouspolitiikan kanssa aiheutti Suomessa bruttokansantuotteen jyrkän laskun, viennin romahduksen sekä ennätyksellisen nopeasti kasvaneen julkisen talouden alijäämän. Työttömyys on samalla kasvanut nopeasti ja erityisesti nuorten työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet pikavauhdilla.

Eurooppalaiset sosialidemokraatit esittivät jo ennen ensimmäisen finanssikriisin puhkeamista Euroopan parlamentille pääomamarkkinoiden säätelyä ja rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Finanssikriisin toisessa, erityisesti Eurooppaa ja euroaluetta koskevassa, vaiheessa olemme uudelleen nostaneet esille vaatimuksen kansainvälisen spekulaation ja keinottelun hillitsemisestä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa kynnyskysymyksenä tuestamme muille euroaluetta vakauttaville toimenpiteille. Me emme hyväksy sitä, että veronmaksajat joutuvat vastuuseen keinottelijoiden virheistä.

4

Rahoituslaitosten on kannettava oma vastuunsa ja osuutensa kriisin kustannuksista. Sosialidemokraattien päättäväisyyden tässä asiassa ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Muualla Euroopassa, mm.

Saksassa jopa keskustaoikeistolaiset puolueet hyväksyvät pikku hiljaa ajatuksen unionin alueella toteutettavasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen porvarihallitus kuitenkin kieltäytyy edes keskustelemasta opposition kanssa asiasta. Hallitus kyykyttää eduskuntaa tuomalla sen eteen valtavan rahoituspaketin ota-tai-jätä –asenteella. Hallituseliitti sanelee ja kansanvalta korkeintaan anelee.

Euroalueen kriisi toimii myös keppihevosena finanssikriisissä tappiolle jääneen uusliberalistisen talousopin uudelleen elvyttämiseksi. Julkisen talouden tasapainottaminen on kyllä jokaisen vastuullisen hallituksen tehtävä kahden seuraavan hallituskauden aikana. Kaikkien unioninmaiden yhtäaikainen finanssipolitiikan jarrutus voi kuitenkin johtaa kriisin pahenemiseen. Oikeisto yrittääkin väistellä finanssijärjestelmän rakennevirheiden korjaamista asettamalla säästövaatimuksia yksistään julkistalouden kontolle myös sellaisissa maissa, joissa julkisen talouden alijäämän ovat kansainvälisesti katsottuna suhteellisen alhaiset, niin kuin tilanne Suomessa on.

TAISTELUUN KÖYHYYTTÄ JA SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN Kansakunnan kahtiajako ei saa enää jatkua. Köyhyyden kasvu on pysäytettävä ja se on käännettävä laskuun. Veronalennusten ja mekaanisten leikkauslistojen vaihtoehtona on yhteisvastuuseen ja tasaarvoon perustuva linja. Jokaisen ihmisen ihmisarvo on turvattava ja heille on tarjottava tiheä turvaverkko, mahdollisuudet kehittää itseään ja nousta ihmisarvoiseen elämään.

Lapsiperheiden köyhyyden nopea kasvu viimeisten vuosien aikana on maamme häpeäpilkku. Yksihuoltajaperheiden köyhyyttä ehkäistään parhaiten parantamalla työllisyyttä ja turvaamalla perheiden palvelut. Työttömien lapsiperheiden asemaa on parannettava nostamalla kunnallista perusvähennystä tuntuvasti. Sosiaalipoliittisten tulonsiirtojen ja palkkatyön yhteensovittamisen ongelmat tulee korjata, jotta kaikissa tilanteissa työn vastaanottaminen on kannattavaa. Päivähoitopaikan saaminen on oltava joustavaa. Nämä toimet lisäävät samalla tilapäisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen mahdollisuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja on pienenettävä ja lasten sekä nuorten mielenterveyspalveluihin on panostettava nykyistä enemmän.

Eläkeläisköyhyyttä on vähennettävä nostamalla kansaneläkettä. Tämä parantaa samalla myös pienimpiä työeläkkeitä ja palkitsee eläkevuosina tehdystä työstä edistäen ikäihmisten työllisyysastetta.

Sosialidemokraatit haluavat myös säätää vanhuspalvelulain, jolla turvataan kakkien ikäihmisten asema ja palveluiden saatavuus koko maassa. Tämän olemme velkaa maamme rakentajille.

Työttömyysturva on nostettava etuuksien tason suhteen pohjoismaiselle tasolle. SDP sitoutuu siihen, ettei työeläkkeitä leikata tulevalla vaalikaudella.

Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteeksi. Kuntien mahdollisuutta vastata perusterveydenhuollon palveluista vahvistetaan ja rahoitusjärjestelmää selkeytetään tasa-arvoa tukevaksi.

ULKOMAISEN TYÖVOIMAN RIISTO ESTETTÄVÄ Maahanmuuttopolitiikan on oltava hallittua ja osallisuutta korostavaa. EU/ETA-maiden ulkopuoliselta alueelta tulevan työperäisen maahanmuuton tulee perustua aitoon työvoimatarpeeseen talouden eri toimialoilla. Hyvin suunniteltu ja hoidettu maahanmuuttopolitiikka parantaa maahanmuuttajien asemaa ja auttaa suomalaista yhteiskuntaa samaan parhaan mahdollisen hyödyn maahanmuuttajien tiedoista ja taidoista.

Talouden dynaamisuus ja uuden työn synty edellyttää ihmisten kansainvälistä osallistumista ja avoimuutta maailmaa kohtaan. Jos työttömyys lisääntyy, on työperäistä maahanmuuttoa koskevan politiikan oltava hyvin suunniteltua ja harkittua. Siksi juuri nyt ei ole oikea aika muuttaa olemassa olevaa maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Työvoiman saatavuusharkinta on säilytettävä nykymuodossaan, jotta maassa tällä hetkellä työttömänä oleva työvoima saadaan täysimääräisesti käyttöön niin täällä työttömänä olevien maahanmuuttajien kuin kantasuomalaistenkin osalta.

Reilut työehdot kuuluvat kaikille kansallisuuteen katsomatta. Tämä vaatii riittävää panostusta työehtojen valvontaan. Meidän on estettävä Suomeen syntyneiden halpatyömarkkinoiden leviäminen sekä 5

saatava harmaat työvoimamarkkinat normaaliin yhteiskunnallisen toiminnan piiriin. Näin estämme ulkomaalaisten työntekijöiden riiston ja epäinhimilliset työolosuhteet ja autamme niitä yrityksiä, jotka hoitavat asiansa mallikelpoisesti toimimaan maassamme.

SDP pitää välttämättömänä, että ulkomaisen työvoiman käyttöä valvovien viranomaisten resursseja vahvistetaan ja että tuottavuusohjelman nimissä henkilöstöä ei valvontatehtävistä vähennetä. Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöä on myös säädeltävä nykyistä tarkemmin. Ulkomaisen työvoiman on oltava verotukseen liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden osalta samassa asemassa kuin kotimaisenkin työvoiman. Maahanmuuttajilla on oltava myös mahdollisuus saada tietoa työelämän ja suomalaisen yhteiskunnan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Suomeen muuttaville ihmisille on taattava mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Avainasemassa on kielenopetus. Työnantajan on osallistuttava rekrytoimansa ulkomaisen työntekijän kotouttamisesta sekä esimerkiksi kielikoulutuksesta ja tulkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille alueille erityisesti suurissa kaupungeissa vaikeuttaa kotoutumista ja voi pahimmillaan johtaa kantaväestön ja maahanmuuttajien väliseen vastakkainasetteluun. Alueellinen eriytyminen on siksi estettävä. Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on panostettava paitsi asuinalueiden monipuoliseen asuntotarjontaan, myös koulujen resursointiin.

6

EUROOPPA TARVITSEE TYÖTÄ Eurooppa-poliittinen julkilausuma 29.5.2010

1. Turvallisempi hyvinvoinnin Eurooppa Sosialidemokraateille Euroopan unioni on tärkein ylikansallisen vaikuttamisen kanava. SDP toimii Euroopan Sosialidemokraattisen puolueen aktiivisena jäsenenä osana poliittista yhteisöä. Tavoittelemme turvallista ja hyvinvoivaa Eurooppaa, joka tuntee vastuunsa globaalista kehityksestä, ja jolle tehokkaasti ja kestävällä tavalla toimiva talous on väline hyvinvoinnin lisäämiseksi. Sosiaalinen Eurooppa edellyttää eurooppalaisten sosialidemokraattien aktiivisuutta yhdessä ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sosiaalinen Eurooppa tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien nostamista etusijalle unionin kehittämisessä.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo joulukuussa 2009 on vahvistanut unionin demokraattisuutta ja erityisesti Euroopan parlamentin asemaa. Oikeudellisen sitovuuden saanut unionin perusoikeuskirja antaa eväät EU-kansalaisuuden ja perusoikeuksien voimistuvalle roolille unionissa, jossa niin ikään hyvän hallinnon, avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet korostuvat. Kansalaisten perusoikeuksia, mukaan lukien työtaisteluoikeutta, ei voi syrjäyttää vapaan liikkuvuuden, kuten yritysten sijoittautumisvapauden eikä rajat ylittävän tilapäisen palveluiden tarjoamisen varjolla. Unionin tulee liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen pikimmiten.

Päätöksentekojärjestelmän kehittämistä tulee edelleen jatkaa kokemusten pohjalta, joita saadaan Lissabonin sopimuksen soveltamisesta. Tavoitteena tulee olla parlamentin ja neuvoston tasavertaisuus kaikkia päätöksiä tehtäessä. Unionia on kehitettävä täysmääräisen poliittisen yhteistyön suuntaan, jolla on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Vain kansalaisten mukana olo ja hyväksyntä voi taata poliittisen liiton legitimiteetin ja mahdollisuuden kehittää unionia myös tulevaisuudessa vastaamaan yhteisen Euroopan haasteisiin.

2. Taloudelle säädettävä suitset Eurooppa tarvitsee työtä ja taloudellista vakautta. On löydettävä tehokkaampia keinoja talouspolitiikan tekemiseen ja budjettialijäämien on pysyttävä tiukasti hallinnassa. Kaikilla EU:n jäsenmailla on jakamaton vastuu oman julkisen taloutensa tasapainosta. Koko euroalueen ja unionin vakauden kannalta on kuitenkin tärkeää, että vakavan taloudellisen kriisin kohdanneiden jäsenmaiden toimintakyky turvataan. Auttaakseen rahoitusvaikeuksiin joutunutta jäsenmaata saamaan markkinoilta riittävästi rahoitusta kohtuullisilla ehdoilla EU:n tulee luoda uusia, tehokkaampia ja halvempia rahoitusinstrumentteja.

Katse tulee kohottaa Kreikka-kriisin hoitamisen yli. Kasvu- ja vakaussopimus solmittiin alun perin estämään vastaavat tilanteet. Ongelmana on kuitenkin ollut, että useat euromaat eivät ole noudattaneet yhdessä sovittuja vakaussääntöjä. Sopimusrikkojia vastaan ei myöskään ole oltu halukkaista käyttämään tehokkaita sanktioita. Yhteisesti sovitun kasvu- ja vakaus-sopimuksen toimeenpanon valvontaa pitää täten tiukentaa ja asettaa komissio sopimuksen sanktioiden määrääjäksi. Jäsenmaiden tulee myös kehittää yhteisiä suuntaviivoja julkisen talouden tasapainon ylläpitämiseksi. Tämä ei sulje pois vastuullista elvytyspolitiikkaa taantumien aikana, mikäli julkisen talouden tasapainosta on nousukaudella pidetty huolta. Veropolitiikalle on löydettävä yhteisiä, kestäviä linjoja: painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristö- ja ilmasto- sekä pääoman verotukseen. Verotuksen progressiivisuudesta on pidettävä kiinni.

Tulevaisuudessa ei enää voida sallia finanssikriisiin johtanutta vastuutonta riskinottoa, joka on mahdollistanut voittojen yksityistämisen pankkien, vakuutusyhtiöiden ja rahoitusmarkkinoilla toimivien lukuun ja sen jälkeen pakottanut tappioiden sosialisointiin kaikkien veronmaksajien kustannuksella.

Vastuuton toiminta on vaarantanut luottamuksen niin yksityisten kuin julkisten tahojen maksukykyyn, ja reaalitalouteen heijastuneet ongelmat ovat aiheuttaneet joukkotyöttömyyttä. Korkotason nousu ja verotuksen kiristyminen pahentavat tilannetta entisestään vähentämällä yksityistä kulutusta.

Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla rahoituksen läpinäkyvyys on keskeisellä sijalla. Finanssivalvontaa on tiukennettava sekä EU- että kansallisella tasolla. Pankkisektorin on maksettava saamansa 7

tuet takaisin ja pankkiverolla on koottava varoja vakauttaviin toimiin. Vakavaraisuussääntelyn kautta pitää lisäksi kiristää pankkien pääomavaatimuksia asettaen ehtoja bonusjärjestelmille, velkaantumiselle, lainojen eteenpäin myynnille sekä pääoman laadulle. Riskiarvioiden pakollisuutta ja sallitun riskinoton rajoja on säänneltävä. Rikosoikeudellisista sanktioista ja rikosoikeudellisesta vastuusta säätämistä tarvitaan hallitsemattoman riskinoton tapauksissa.

Eurooppa ja koko maailma tarvitsee parempaa globaalin talouden sääntelyä. Tässä Euroopan unionin tulee toimia tärkeänä tiennäyttäjänä. EU:n alueella tulisi ottaa käyttöön kaikkiin rahoitusmarkkinoiden liiketoimiin kohdistuva rahoitusmarkkinavero, jolla vähennettäisiin lyhyen tähtäimen spekulatiivisia pääoman liikkeitä ja kerättäisiin tuloja. EU:ssa tarvitaan kattavaa sääntelyä kaikkien rahoituslaitosten toiminnalle, erityisesti vipurahastoille. Unionin tulee myös voimistaa toimia veroparatiisien purkamiseksi ja luoda automaattisia verotietojen vaihtojärjestelmiä. Unionin on harkittava riippumattoman luottoluokituslaitoksen perustamista. EU:n tulee vaikuttaa ulkosuhteissaan rahoitusmarkkinaveron ja muiden sääntelytoimien toteuttamiseksi globaalisti.

3. Uuden kasvun avaimet Euroaluetta koetelleesta rahoituskriisistä huolimatta Euroopassa tulee edelleen harjoittaa elvyttävää finanssipolitiikkaa työllisyyden vahvistamiseksi ja uuden kasvun luomiseksi. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion vahvuuksia tulee ajaa myös EU:ssa. Euroopan tulevaisuus on osaamisessa, kaikkien saatavilla olevassa koulutuksessa, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä sekä vahvassa yhdessä sopimisen ja tekemisen kulttuurissa, ei työsuhteen ehdoista eikä hyvinvoinnista tinkimisessä. Laadukkaat julkiset palvelut ja sosiaalinen turvaverkko on taattava kaikille.

Globalisaation aiheuttamat haasteet rajojen aukeamisen myötä vaativat uusia ratkaisuja. Työelämän kehittämisessä on korostettava turvallisuutta, hyviä työpaikkoja ja oikeudenmukaista palkkausta yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Unionin tulee tunnustaa kansalliset työehtosopimukset ja työmarkkinakäytännöt, tukea monikansallisten työmarkkinasopimusten käyttöä sekä varmistaa, että työehtojen heikennyksiä ei käytetä jäsenmaiden välisenä kilpailukeinona. Jäsenmaasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden on saatava samat edut ja oikeudet kuin työntekomaan työntekijöillä on.

Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat on otettava huomioon sisämarkkinamääräyksistä poikkeamisen oikeuttamisperusteina.

Vahva työmarkkinaosapuolien välinen yhteistyö ja luottamus ovat keskeisiä elementtejä vakaan palkkakehityksen ja talouskasvun sekä työelämän laadun takaamiseksi. Työhyvinvointia tulee edistää uudistamalla työaikadirektiivi – keskimääräisen työviikon tulee olla korkeintaan 40 tunnin mittainen.

Direktiivissä pitää sopia työajan enimmäismääristä yksiselitteisesti ja ilman poikkeuksia. Työurien pidentämisessä on keskitettävä huomio reiluihin työehtoihin, työterveyteen ja -hyvinvointiin sekä eläkkeelle jäämisen myöhentämisen kannustamiseen. Pienituloisuutta vastaan tarvitaan aktiivisia toimia: erityisesti työtä tekevien köyhyydestä, sukupuolten välisistä palkkaeroista ja lapsiköyhyydestä on päästävä eroon. Kaikille on taattava vähimmäispalkka tai -toimeentulo. Köyhyyden poistaminen liittyy keskeisesti koulutuksen, terveyden ja työelämän parantamisen tavoitteisiin.

Työttömyysturvan oheen on luotava työllisyysturva: kaikille on tarjottava vähintään mahdollisuus uuteen työhön tai uuteen alkuun. Erityisesti yli 20 prosentin nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi on luotava eurooppalainen nuorten yhteiskuntatakuu: kolmessa kuukaudessa opintojen tai edellisen työn päättymisestä nuorelle on tarjottava työpaikka, uusi opiskelupaikka tai työharjoittelupaikka.

Tavoitteena tulee olla, että kaikki nuoret saavat toisen asteen tutkinnon ja 50 prosenttia kansalaisista on korkeakoulutettuja. Oppilaitoksille on taattava riittävät resurssit jatkokouluttaa työttömäksi jääneitä - elinikäisen oppimisen mahdollisuudet tulee taata kaikille. Yrittäjyyttä kokeilemaan halukkaille on myönnettävä mikroluottoja. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jonka toimintaa ohjaa taloudellisen voiton ohella yhteiskunnallisen hyvän tavoittelu, on edistettävä. Naisten työssäkäyntiä on tuettava pohjoismaiseen tapaan esimerkiksi takaamalla kaikille lapsille oikeus kohtuuhintaiseen päivähoitopaikkaan.

Kaikkiin näihin tavoitteisiin unionin jäsenmaiden on sitouduttava vuoden 2020 visiossaan ja vuosien 2014–2020 rahoituskehyksissään. Budjetissa on yleisesti painotettava talouskasvun ja hyvinvoinnin edellytysten luomista. Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehittelyn tukemiseen on varattava EUrahaa panostaen erityisesti ympäristö- ja ilmastoinnovaatioihin sekä pk-yritysten erikoistumiseen.

Tämän rahoituksen joustavampi yhdistäminen kansallisiin ohjelmiin ja -rahoitukseen on mahdollistettava. Myös terveydenhuoltosektorin kasvun strategiset tarpeet väestön ikääntymisen myötä on huomioitava. Unionin on investoitava kestävän kehityksen mukaiseen infrastruktuuriin, esimerkiksi 8

Euroopan-laajuiseen luotijunaverkostoon ja moderneihin tietoverkkoihin. Myös kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuurivaihtoa on tuettava. Maatalouspolitiikan yhteiset poliittiset suuntaviivat on edelleen sovittava EU-tasolla, mutta tukipäätökset ja -maksatukset on siirrettävä kansalliselle tasolle. Unionin budjetti on yksinkertaisesti liian pieni rahoittaakseen täysimääräisesti yhtäkään politiikka-alaa. Unionin varoilla on tehokkain vaikutus, kun EU:n budjetti toimii osarahoittajana ja kansallisen ja yksityisen rahoituksen liikkeellepanijana.

4. Globalisaatio vaatii vahvaa unionia Globaalit haasteet vaativat ratketakseen eurooppalaista aktiivisuutta. EU on arvoyhteisö, jonka voimistuvan ulkopolitiikan ja rakennettavan ulkosuhdehallinnon kautta voimme suoraan vaikuttaa merkittävällä painoarvolla maailmanlaajuiseen kehitykseen. Unionin tulee vaikuttaa aktiivisesti YKjärjestelmässä ja muutoin globaalisti talouden ja finanssimarkkinoiden sääntelyn, ympäristönsuojelun sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden edistämiseen. Vuosituhattavoitteiden täyttämiseen on pyrittävä kaikilla sektoreilla. Ihmisoikeuksien, rauhan ja demokratian toteutuminen ovat ennakkoehtoja maailman vakaalle kehitykselle. Näiden pohjalta unionin on myös tarkasteltava mahdollisia tulevia laajentumisiaan.

EU:n tulee toimia yhtenäisemmin puolustaessaan ja edistäessään omia arvojaan kansainvälisissä järjestöissä. Unionin tulee suosia monenkeskisyyttä, mutta myös välttämättömiä kahdenvälisiä kauppasopimuksia tehdessään sen pitää aktiivisesti vaatia ympäristönsuojelun sekä ihmisoikeuksien, etenkin lapsi- ja pakkotyövoiman kiellon sekä ay-oikeuksien kunnioittamista, ja liittää vaatimuksiin tehokas valvontamahdollisuus. Unionin jäsenmaiden on maahanmuuttopolitiikassaan vaalittava samoja oikeuksia ja tähdättävä yhteiseen oikeustilaan sekä määriteltävä täsmällisesti maahanmuuttajien velvollisuudet ja oikeudet.

Unionin on toimittava globaalin ilmastopolitiikan tiennäyttäjänä myös tulevaisuudessa. Sitovien ja riittävän tehokkaiden kansainvälisten ilmastosopimusten aikaansaamisen edesauttamiseksi EU:n on säädettävä hiilitullista, jonka kohteeksi joutuvat ilmastotoimiin sitoutumattomat maat. Näin päästömaksut voidaan siirtää näistä maista tuotujen tuotteiden hintoihin. Unionin on myös pidettävä huolta energiahuollostaan ja -tehokkuudestaan erityisesti sähkö- ja kaasuverkkoja yhdistämällä niin sisäisesti kuin ulkorajojensa yli.

9

TURVALLISEMPI YHTEISTYÖN MAAILMA Kansainvälispoliittinen julkilausuma 29.5.2010

1. Yhteistyövarainen turvallisuus Suomen turvallisuus perustuu yhä enemmän yhteistyöhön muiden kansakuntien ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Globaalin järjestelmän uhkakuvat ovat muuttuneet kylmän sodan asetelmasta. Uusia uhkia ovat mm. terrorismi ja erityisesti joukkotuhoaseiden päätyminen terroristien ulottuville. Ilmaston muutokseen liittyvät luonnonolosuhteiden muutokset luovat kasvavaa painetta hallitsemattomiin väestöliikkeisiin. Globaali köyhyys ja epätasa-arvoisuus uhkaavat kansainvälistä turvallisuutta ja globaali vuorovaikutus luo mahdollisuuden myös kasvaviin kansaterveydellisiin riskeihin kuten pandemioihin.

Laajan turvallisuuden ajattelun mukaisesti Suomen tulee olla aktiivinen köyhyyden vastaisessa työssä ja muissa kehityspoliittisissa ponnisteluissa, taloudellisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä, kansainvälisessä kriisinhallinnassa, ydinaseiden leviämisen ehkäisyssä, aseidenriisunnassa, kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen, ekokatastrofien ja terrorismin torjunnassa. Turvallisuus pohjautuu viimekädessä luottamukseen, joka on kaiken yhteistoiminnan perusta. Tätä perustaa on kaikessa turvallisuusyhteistyössä tuettava.

Suomelle pohjoismainen yhteistyö on luonteva toimintakenttä. Pohjoismaisesta ajattelusta ja käytännöistä alkunsa saanut hyvinvointivaltiomalli on laajasti osoittanut olevansa tehokas mahdollisuuksien ja oikeudenmukaiseen elämän luomisessa. Tämän mallin perustalle voidaan rakentaa myös tulevaisuuden hyvinvointi. Nyt Suomelta tarvitaan uutta aktivoitumista. Seuraavan hallituskauden yksi prioriteetti tulee olla pohjoismaisen yhteistyön uusi syventäminen yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa. Maamme itsenäisyyttä tai alueellista koskemattomuutta vastaan ei ole näköpiirissä uhkia.

Suomen turvallisuuteen vaikuttaa lähialueidemme kehityksen ohella myös se mitä maailmassa laajasti ottaen tapahtuu. Euroopan muutos kylmän sodan jälkeen on ollut nopea ja poistanut suoran sotilaallisen vastakkainasettelun, vaikkakaan ei kaikkia eturistiriitoja ja niiden mukanaan tuomaa jännitettä.

Suomi on mukana YK:n piirissä tapahtuvassa yhteistyössä, Etyjin toiminnassa, Euroopan unionin tiivistyvässä turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä, nopeasti kehittyvässä pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä ja käytännönläheisessä rauhankumppanuusyhteistyössä Naton kanssa. Lähtökohtamme on, että Suomi huolehtii itse alueensa puolustamisesta voimankäyttöä tai sillä uhkaamista vastaan. SDP ei pidä Suomen Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena tulevallakaan vaalikaudella.

Suomen puolustuspolitiikan tehtävä on tukea ulkopolitiikkaa ja varmistaa valtiollisen itsenäisen toiminnan edellytykset sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan.

Yleinen asevelvollisuus on toiminut Suomen puolustuksen kivijalkana. Korkean koulutustason maassa se on tarjonnut motivoituneen ja osaavan joukon puolustusvoimien palvelukseen. Myös kriisinhallintatehtäviin osallistuvat vapaaehtoiset on voitu rekrytoida varusmiespalveluksen suorittaneista. SDP ei pidä mahdollisena ammattiarmeijaan siirtymistä Suomessa.

Iso kysymys on, ovatko tulevat ikäluokat valmiita edelleenkin valitsemaan varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen nykyisessä laajuudessa. SDP esittää, että tulevalla vaalikaudella tehdään laaja ja perusteellinen selvitys koko ikäluokkaa koskevasta kansalaispalveluksesta, sen tarpeista ja toteuttamismahdollisuuksista

10

2. Aseidenriisunta SDP korostaa aseidenriisunnan merkitystä. Suomen on toimittava aktiivisesti sekä Euroopan unionin että YK:n piirissä aseidenriisunnan edistämiseksi. Erityisesti on panostettava pienaseiden määrän radikaaliin vähentämiseen. Niiden käyttö maailman kriisipesäkkeissä on pahin jatkuvasti ihmisuhreja tuottava ongelma. Myös EU:n vahvoin toimin on panostettava asekaupan valvontaan ja rajoittamiseen sekä ennaltaehkäistävä aseiden salakuljetusta.

Suomen tavoitteena on ydinaseeton maailma. Siihen pyrittäessä Yhdysvaltojen ja Venäjän strategisten ydinaseiden aseidenriisuntaprosessia on jatkettava ja ulotettava se myös taktisiin ydinaseisiin.

IAEA:n asemaa, tarkistusvaltuuksia ja resursseja on vahvistettava. Ydinsulkusopimus on saatettava voimaan ja ydinsulkusopimuksen ulkopuoliset maat, kuten Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea on saatava sen piiriin.

Globaalit varustelumenot ovat jatkuvasti kasvaneet. Maailman talous on taantumassa ja monet kansalaisten arjen hyvinvoinnin ongelmat ovat ratkaisematta. Tavoitteemme on varustelumenojen jäädytys ja niiden saattaminen vähenevälle kasvu-uralle. Vapautuvat resurssit voidaan suunnata hyvinvointia lisääviin ja köyhyyttä vähentäviin tuottavampiin investointeihin kuten koulutukseen, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä ympäristöinvestointeihin.

3. Globalisaatio, sen hallinta ja YK Globalisaatio on moniulotteinen prosessi, joka on tuottaa yksilöille ja yhteisöille sekä hyötyjä että haittoja. Globalisaatio tarjoaa kasvavia edellytyksiä yksilöiden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen sekä kaupan kasvuun. Kehittyvän teknologian ja tietotaidon globaali leviäminen luo myös hyvinvoinnin kasvattamisen edellytyksiä. Näiden hyötyjen saavuttamisen kääntöpuolena on ollut mahdollisuuksien epätasainen jakautuminen sekä valtioiden kesken että yksilöiden välillä.

Muutos kansainvälisessä kauppajärjestelmässä on voimistumassa. Nousevat uudet taloudet kuten Kiina, Intia ja Brasilia ovat saamassa yhä merkittävämmän aseman markkinoilla, mutta niillä ei ole vastaavaa asemaa kansainvälisiissä instituutioissa kuten IMF:n päätöksenteossa. Myös Afrikan kehitys ansaitsee erityisen huomiomme. Kehittyvien maiden onkin tulevaisuudessa saatava niille kuuluva asema kansainvälisissä taloudellisissa instituutioissa.

Globaalitaloudessa rahoitusmarkkinasääntely on ollut riittämätöntä. Epätasapaino keskeisten kansantalouksien välillä on kasvanut sekä yhteiskuntien sisäinen eriarvoistuminen on voimistunut. Tulevina vuosina globaalissa taloudessa on huolehdittava hyvinvointierojen kaventamisesta tasaisemman tulonjaon kautta. Hyvinvointivaltiota tarvitaan paitsi globalisaation riskien yhteiseen ja oikeudenmukaiseen jakamiseen, myös taloudellisen menestymisen varmistamiseen.

Yhteisen turvallisuuden, ekologisen tasapainon, köyhyyden ja väestönkasvun kasvavat haasteet sekä valtioiden kaventunut liikkumavara taloudessa, ovat osa globalisaation ilmenemistä. Tavoitteena on globalisaation haittojen hillitseminen ja hyötyjen jakaminen tasa-arvoisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Näin globalisaatio voidaan saada taloudellisesti, sosiaalisesti sekä ekologisesti kestävälle uralle. Tarvitsemme uutta yhteistyötä, suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, enemmän sääntelyä sekä lisää globaalia demokratiaa ja laajempaa kansalaisten osallistumista, jotta globaalitalous voi tuottaa hyvinvointia yhä useammalle kestävällä ja vakaammalla tavalla.

Tarvitsemme toimivan YK:n. Yhdistyneillä Kansakunnilla ja sen erityisjärjestöillä tulee edelleen olla kansainvälisinä instituutioina keskeinen rooli. YK:n toiminta on tehostettava ja sen turvallisuusneuvosto uudistettava. Finanssikriisin jälkeen ns. G-20 maaryhmä vahvisti rooliaan päätöksiin kykenevänä kansainvälisenä foorumina. G-20:n ongelmana on siihen liittyvä legitimiteettivaje. Tilanteen korjaamiseksi on G-20:n ja YK:n turvallisuusneuvoston reformit on yhdistettävä. YK:n turvallisuusneuvostoa on laajennettava viidellä uudella pysyvällä, mutta veto-oikeudettomalla jäsenellä, joista ensisijaisia ehdokkaita ovat Brasilia, Japani, Intia, Etelä-Afrikka ja Saksa. Samalla vaihtuvien jäsenten määrää tulee lisätä. Suomen jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa kaudella 2013–2014 olisi tärkeä edistysaskel. SDP edistää jäsenyyttä kansainvälisen verkostonsa kautta.

11

4. Kehityspolitiikka Talous-, ruoka- ja ilmastokriisit sekä väestönkasvu ovat aiheuttaneet inhimillisen katastrofin monessa kehitysmaassa. Muuttoliikkeet kehitysmaista ovat kasvaneet. Väestön kasvu ja väestön tasaiseen jakautumiseen liittyvät kysymykset ovat yksi ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalon kysymyksistä. Kehitysyhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan juuri nyt. Kehityspoliittisista sitoumuksista on tärkeää pitää kiinni. YK:n vuosituhattavoitteet, kuten lukutaidon lisääminen ja köyhyyden puolittaminen on saavutettava aikataulussaan. Kaikkien väestöryhmien terveydentilan kohentaminen luo kestävät edellytykset kaikelle kehitykselle. Maailmassa on kuitenkin edelleen alueita, joissa myös humanitaarinen hätätila on jatkuvasti käsillä.

Koulutukseen ja naisten ja lasten aseman parantamisen kehitysyhteistyöprojektit ovat tehokkaimpia hyvinvoinnin kasvun luojia ja köyhyyden vähentäjiä. Niihin sijoittaminen myös jatkossa on tärkeää.

Kehitysmaille suunnattava ilmastorahoitus ei saa vähentää muihin kehitysyhteistyöprojekteihin käytettäviä resursseja ja eri alueiden rahoituspäätösten on oltava keskenään läpinäkyviä ja eroteltavissa. Vahvistamalla demokratiaa, lisäämällä osallistumismahdollisuuksia sekä kasvattamalla hyvää hallintoa luodaan kestävää kehitystä. Naisten aseman vahvistamista konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanprosesseissa on YK:n päätöslauselma 1325 mukaisesti vahvistettava. Suomen tulee YK:n aktiivisena toimijana ajaa vastaavaa hanketta nuorten osalta. Erityisesti kasvava nuorisotyöttömyys maailmassa lisää konfliktiriskiä.

Suomen nykyhallituksen tekemät kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauspäätökset ovat olleet vastuuttomia. Nykyistä laajempaa pakolaiskulujen kirjaamista osaksi kehitysapua ei myöskään voi hyväksyä. Kehitysyhteistyön laadun kannalta on tärkeää, että kehitysavun määrärahat kasvavat tasaisesti ja ennustettavasti. Suomen on saavutettava YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantuotetavoitteen vuoteen 2015 mennessä. SDP esittää, että syksyllä 2010 on laadittava yli vaalikauden menevä kaikkien suomalaisten puolueiden sopimus tämän 0,7 % BKT-tavoitteen saavuttamiseksi tässä aikataulussa.

5. Venäjä Venäjä on Suomelle tärkeä naapurimaa ja kauppakumppani. Taloudellinen yhteistyö maiden eri toimijoiden välillä luo kansatalouksille kasvupotentiaalia mm. energiaan, sen käyttöön ja tehokkuuteen liittyvissä hankkeissa. Suomen Venäjä-suhteeseen tulee panostaa enemmän. EU-Venäjä -politiikkaa on vahvistettava ja yhtenäistettävä.

Suomen on voimistettava omia kahdenvälisiä Venäjä-suhteitaan kansalaisyhteiskunnan eri tasoilla.

Suomalaiset toimijat voivat olla myötävaikuttamassa Venäjän modernisaatioprosessiin tarjoamalla tietotaitoa pohjoismaisesta hyvinvointimallista ja sen toimintamuodoista sekä erilaista sosiaalisista innovaatioista ja käytänteistä.

Venäjä pyrkii kasvattamaan jalostusastetta teollisuudessaan ja rakentamaan uusia taloudellisia tukijalkoja energiasektorin rinnalle. Suomalaiselle osaamiselle on suuri potentiaali esimerkiksi Venäjän logistiikka-osaamisen kehittämisessä. Suomen yrityselämälle on kokonaisuutena avautumassa suuria mahdollisuuksia, joita valtiovallan tulee edistää aktiivisella Venäjä-politiikalla.

Suomelle on jatkossakin tärkeää seurata Venäjän kehitystä ja toimia myötävaikuttajana sen kehityksessä kohti modernia, demokraattista ja moniarvoista eurooppalaista oikeusvaltiota.

Seuraavan hallituskauden alussa Suomen on laadittava nykyistä Venäjä-toimintaohjelmaa konkreettisempi aikataulutettu Venäjä-poliittinen ohjelma, jonka toteutumista tulee seurata vuosittain.

6. Arktiset alueet Maapallon pohjoisilla alueilla on käynnissä nopea ympäristöllinen muutos. Sen seurauksena arktisten alueiden profiili ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät intressit vahvistuvat. Kulkureittien kuten koillisväylän avautuminen luo kasvavia mahdollisuuksia taloudelliseen toimintaan lähivuosien ja vuosikymmenten aikana. Myös alueen turvallisuuspoliittinen merkitys kasvaa.

SDP:n mielestä Suomen on oltava arktisen alueen kehittämisessä aktiivinen ja aloitteellinen. Seuraavan hallituksen ulkopolitiikan yksi päätavoitteista tulee olla arktisten alueiden ohjelman tekeminen 12

heti vaalikauden alussa ja aktiivinen toiminta sekä EU:n puitteissa että alueella vaikuttavien valtioiden kanssa. Arktisen neuvoston toiminnassa on nyt oikea aika avata uusi voimakkaampi vaihe.

Arktisen alueen hyödyntämisessä on otettava tulevaisuudessakin huomioon alueen luonnon ja lajien poikkeuksellisen haavoittuva asema sekä kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen alueella. Meidän tulee käydä rakentavaa keskustelua alkuperäiskansojen kanssa toiminnan rajoista ja arktisen alueen ihmisten tulee olla toiminnan keskiössä ja kumppaneina.

7. Monipuolistuvaan kriisinhallintaan Kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta ovat osallistumista yhteiseen taakan kantoon globaalin vakauden takaamiseksi. Sen perusteena on yhteinen vastuu ihmisoikeuksien, turvallisen elinympäristön ja kehitysmahdollisuuksien takaamisesta kaikille maailman kansalaisille. Osa tämän toiminnan perustaa on myös vastavuoroisuuden periaate, joka lisää jokaisen mukana olevan kansakunnan pitkän aikavälin turvallisuutta. On aina kalliimpaa hoitaa sodan jälkiä kuin ehkäistä niitä. Romahtaessaan heikot valtiot tuottavat pakolaisuutta, epävakautta, terrorismia, köyhyyttä sekä järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta.

Suomen on voimistettava aktiivista rauhanvälitystoimintaa presidentti Martti Ahtisaaren toiminnan pohjalta. Suomi on osana kansainvälistä yhteisöä, YK:n pyynnöstä, kantamassa vastuuta myös Afganistanin tilanteen vakauttamisessa. Afganistanin tilanteen kestävä vakaus edellyttää afganistanilaisten omaa kasvavaa vastuuta alueen turvallisuudesta ja kehityksestä. Tavoite on Afganistanin rauhanomaisen kehityksen luominen afgaaniyhteiskunnan sisäistä vuoropuhelua lisäämällä. Kansainvälisen tuen turvin on vahvistettava hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa. Afganistanin tilanteeseen ei löydy ratkaisua pelkästään sotilaallisin keinoin. EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön on lisättävä rauhanponnisteluja Afganistanin ja Pakistanin alueella. Suomen on tehtävä samoin kuin kansainvälisen yhteisön, vuoden 2011 lopussa kokonaisarvio Afganistanin rauhanturvaoperaatiosta ja sen jatkosta. Tällöin myös Suomen on luonteva tarkastella sotilaallista läsnäoloaan Afganistanissa.

Suomen ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan merkitys suhteessa turvallisuuspolitiikkaan korostuu, uusien uhkien usein ollessa yhteydessä heikkoihin tai hajoaviin valtioihin.

SDP korostaa siviilikriisinhallinnan merkitystä. Oikeusvaltioiden kehittäminen ja siviiliyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen ovat pysyviä rauhan rakennuspuita. Siksi Suomen on panostettava lisää voimavaroja siviilikriisinhallintaan ja kehitettävä edelleen, jo nyt hyvää osaamistaan, kriisinhallinnan kokonaissuunnittelun ja koordinoinnin osalta.

13

PÄÄTÖKSET TALOUS-, TYÖLLISYYS-, ELINKEINO-, VERO- JA TYÖELÄMÄPOLIITTISISTA ALOITTEISTA 1-58 Aloitekirjan sivut 1-107, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

1. Tulevaisuusohjelma (erillinen asiakirja) http://www.sdp.fi/images/puoluekokousasiakirjat/tulevaisuusohjelma_pk2010.pdf 2. Valtion toiminta taloustaantumassa (s. 2) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ottamaan huomioon lisääntyvän työttömyyden myötä kasvavan epävarmuuden, kun puoluehallitus laatii itselleen tavoitteita toimikaudelleen. Puoluekokous viittaa edellisen puoluekokouksen hyväksymään Suomalaisen työn tulevaisuus -ohjelmaan ja tulevaisuusasiakirjaan, joissa esitetään erillisen vakausrahaston rakentamista talouden nopeiden rakennemuutosten vaikutusten pehmentämiseen ja uuden talouskasvun ja työpaikkojen luomiseen.

Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kiinnittämään erityistä huomioita yritysten rahoitusvastuuseen kollektiivisten rakennemuutospuskureiden rahoittamisessa. Puoluekokous toteaa, että irtisanomissuojan lisäksi sosialidemokraattinen liike painottaa edelleen muutosturvan kehittämistä, niin että se nykyistä tehokkaammin turvaa palkansaajia nopeissa talouden rakennemuutoksissa ja yhteiskuntaa tämän turvan rahoittamisessa ja tämän rahoitusvastuun oikeudenmukaisessa kohdentumisessa.

Toteutuminen: Työttömyys ei onneksi ole kasvanut tavalla, jota puoluekokous oletti. Muutosturvan kehittäminen etenee esimerkiksi osana äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia, joka osa hallitusohjelmaa.

3. Tietoa valtion velkojen maksamisesta (s. 4) Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen kasvavasta työttömyydestä ja irtisanomisista. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kiinnittämään asiaan erityistä huomiota suunnitellessaan ohjelmatyötään toimikaudelleen. tasapainoon. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan, jossa esitetään valtion ja kuntien talouden tasapainottamista suhdannetilanteet huomioon ottaen.

Toteutuminen: Etenee sekä hallitusohjelman että kevään 2012 kehysriihipäätösten pohjalta.

4. SDP:n esitettävä oma talouspoliittinen vaihtoehto (s. 5) Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn vaatimukseen jatkaa SDP:n talouspoliittisen linjan selkeyttämistä ja vahvistamista.

Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Etenee.

Päätökset työllisyysaloitteista 5. Eroon työvoimapulasta ja työttömyydestä (s. 12). Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen, että Suomen suurin talouspoliittinen ongelma on liian korkea työttömyys sekä liian yksipuolinen toimialarakenne, joka ei tarjoa tarpeeksi työmahdollisuuksia niitä haluaville. Uusien toimialojen kehittäminen työllistäviksi vaatii yhteiskunnan ja yritysten T&K panostuksia nykyistä enemmän. Puoluekokous toteaa, että SDP on asettanut kansalliseksi työllisyystavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen kahden seuraavan vaalikauden loppuun mennessä ja yhtyy tähän tavoitteeseen. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

14

Toteutuminen: Etenee.

6. Kuria pimeille palkkamarkkinoille (s. 15) Kaikkia harmaan talouden aiheuttamia menetyksiä, menetetyillä veroilla rakentamatta jäänyttä infrastruktuuria, heikentynyttä koulutusta tai puutteellista vanhusten hoitoa on tarkasteltava myös pitkällä aikajänteellä. Harmaa talous syö myös tulevaisuuden tuotantopanoksia ja hyvinvointia.

Harmaan talouden torjunta edellyttää laajaa yhteiskunnallista sitoutumista ja säännöllistä viranomaisten torjuntatyön toimivuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmentamista. Tätä varten tarvitaan nykyistä perusteellisempaa viranomaistoiminnan arviointia ja myös tietoa siitä missä muodoissa ja kuinka syvälle harmaa talous on juurtunut eri tuotannon aloille. Harmaan talouden viranomaistorjunnan tavoitteena tulee olla sellaiset kontrollikeinot ja kontrollin taso, jolla saadaan ennaltaehkäistyä harmaata taloutta nykyistä huomattavasti tehokkaammin.

Puoluekokous pitää harmaan talouden torjuntaa tärkeänä asiana. Puoluekokous pitää parhaimpina keinoina harmaan talouden torjunnassa selkeää lainsäädäntöä ja tehokasta viranomaisyhteistyötä sekä riittävien voimavarojen osoittamista verohallinnolle, työsuojeluviranomaisille, tullille, poliisille ja rajaviranomaisille. Käännetyn arvonlisäveron vaikutuksia rakennusalalla on seurattava.

Toteutuminen: Etenee.

7. SDP:lle oma eläkkeellejäämisiän nostamiseen tähtäävä suunnitelma (s. 16) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että puolueella on tärkeää olla oma ohjelmallinen näkemys työurien pidentämiseksi. Puoluekokous viittaa lisäksi tulevaisuusasiakirjaan, jossa esitetään SDP:n linjaukset ikääntymisen vaikutusten oikeudenmukaisessa hallinnassa.

Toteutuminen: Etenee.

8. Työllisyys ja yrittäjyys (s. 18) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen rakentamaan toimikaudellaan SDP:lle yrittäjyysohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota pienten yritysten kasvun edistämiseen ja työllistämisen tukemiseen sekä yrittäjyyskoulutukseen aloittaville yrittäjille.

Progressiivisen pääomatuloveron osalta viitataan aloitteista 23-35 annettuun vastaukseen.

Toteutuminen: Etenee.

Päätökset elinkeinoaloitteista 9. Suomen kantaverkko valtion hallintaan (s. 19) Puoluekokouksen mielestä Suomen sähkön kantaverkon on oltava suomalaisissa käsissä ja valtiolla tulee olla määräävä asema Fingridin päätöksentekoelimissä. Valtion tavoite hankkia 50,1 prosenttia Fingridin osakkeista on kannatettava.

Toteutuminen: Toteutettu.

10. Stoppi tuhoisille pikavipeille (s. 21) Puoluekokous toteaa, että pikaluottoja tarjoavien yritysten rekisteröintiä ja vastuullista luotonantoa koskevaa lainsäädäntöä pitää kiirehtiä ja tehostaa sekä laajentaa kyseisten yritysten viranomaisvalvontaa.

15

Toteutuminen: Etenee.

11. Osta kotimaista (s. 22) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kiinnittämään toimintakaudellaan erityistä huomioita julkisten hankintojen valintakriteereihin ja julkisten toimijoiden hankintaosaamisen kohentamiseen niin, että julkisten palveluiden laadukkuus ja tehokkuus varmistetaan nykyistä paremmin. Suomalaisia yrittäjiä on myös koulutettava hallitsemaan hankintalainsäädäntö, jotta heidän mahdollisuutensa osallistua julkisen hallinnon kilpailuttamisiin paranevat. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa pitää kokonaisedullisuus ottaa huomioon nykyistä paremmin.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa ao. kirjaukset hankintalaista. Kirjauksien toimeenpano etenee. ”Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyysja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. Hankintalain menettelyjä yksinkertaistetaan EU-lainsäädännön sallimissa puitteissa. Tehostetaan harmaan talouden torjuntaa myös kuntien palveluja järjestettäessä.

Valtion ja kuntien yhteinen julkisten hankintojen neuvontayksikkö vakinaistetaan ja sen resurssit turvataan osapuolten sopimuksella.

Selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet.”

12. Kuluttajasuojan säilyttäminen 13. Kuluttaja-asiat tehokkaammin SDP:n ohjelmiin (s. 27) Puoluekokous toteaa, että SDP pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomen kuluttajasuojan taso paranee. Euroopan unionissa sosialidemokraattien tulee toimia Suomen kuluttajansuojan turvaamiseksi. SDP:n tulee ottaa omissa ohjelmissaan entistä paremmin huomioon kuluttaja-asiat.

Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan, jossa kiinnitetään huomiota kilpailun lisäämiseen ja kuluttajan etujen turvaamiseen. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen varmistamaan toimikaudellaan näiden linjausten etenemisen käytännön toimenpide-ehdotuksiksi.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa linjattiin kuluttajansuojan parantamisesta ja kuluttajajärjestöjen aseman vahvistamisesta sekä terveestä kilpailusta kuluttajan etuna. Kirjaukset toteutuvat kuluttajapoliittisessa ohjelmassa, jota valmistellaan kilpailu- ja kuluttaja-asioista vastaavan työministeri Ihalaisen alaisuudessa ja joka tulee valtioneuvostoon touko-kesäkuussa 2012. Osana kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelua selvitettiin kilpailu- ja kuluttajaviraston yhdistämistä, josta ministeri Ihalainen linjasi 10.5.2012: virastot yhdistetään 1.1.2013 alkaen. Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämisen tavoitteena on vahvistaa kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Hallitusohjelman mukaisesti lähtökohtana on, että erikokoisilla yrityksillä on tasaveroiset kilpailuolosuhteet ja että markkinat toimivat kuluttajien etujen mukaisesti Lisäksi maaliskuun 2013 loppuun mennessä käydään läpi työnjako viranomaisten ja kuluttajaliikkeen välillä muista kuin viranomaistehtävistä tavoitteena kuluttajaliikkeen roolin vahvistaminen kuluttajapolitiikassa. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa kuluttajaliikkeen roolia kuluttajapolitiikassa.

Maaliskuun 2012 kehysriihessä hallitus päätti erikseen terveen kilpailun edistämisohjelmasta, jonka vetäjäksi työ- ja elinkeinoministeriöön on 12 kuukauden ajaksi nimitetty 1.5.2012 lukien kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen.

16

14. Valtion oma pankkitoiminta käynnistettävä uudelleen 15. Valtioenemmistöinen pankki perustettava (s. 30) Puoluekokous pitää perusteltuna huolta pankkisektorin epävakaudesta. Valtion omistajapolitiikan ja finanssivalvonnan vaikuttavuutta on lisättävä. Julkiset elinkeinopoliittiset panostukset on suunnattava niin, että ne tukevat työllisyyden ja talouden kasvua tehokkaasti. Tiedossa olevista ongelmista huolimatta uuden valtiollisen pankin perustamista tulee selvittää erityisesti siitä näkökulmasta, voitaisiinko näin tukea pienituloisten edullisempaa pankkiasiointia ja sosiaalisen luototuksen lisäämistä.

Toteutuminen: Valtion omistajapolitiikan ja finanssivalvonnan vaikuttavuutta on lisätty periaatepäätöksin ja lainsäädäntömuutoksin. Julkisia elinkeinopoliittisia panostuksia ollaan suuntaamassa uudelleen kasvua tehokkaammin tukevilla tavoilla. Uuden valtiollisen pankin perustamista ei toistaiseksi ole selvitetty.

16. GMO-tuotantoa rajoitettava (s. 33) Puoluekokous toteaa, että SDP tukee geenimuuntelun vaikutusten arviointia suorittavaa tutkimusta ja suhtautuu geenimanipuloituun ruoantuotantoon kriittisen varovaisesti. GMOelintarvikkeita ei tule kieltää tai muuten syrjiä markkinoilla, elleivät ne todennetusti aiheuta vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. SDP tulee gm-tuotantoa koskevissa kannanotoissaan kiinnittämään aikaisempaa selkeämmin huomiota sen taloudellisiin ja sosiaalisiin seurausvaikutuksiin. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Toteutuminen: Lainsäädäntötyö jatkuu EU-tasolla. Komission tilanneselvitykset EU:n geenitekniikkalainsäädännön toimivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista valmistuivat lokakuussa 2011. Selvitysten johtopäätelmissä todettiin itse lainsäädäntökehikon että sen pääasiallisten tavoitteiden kuten terveyden ja ympäristön suojelu sekä sisämarkkinoiden toiminta, olevan yleisesti hyväksyttyjä. Ongelmia aiheuttaa lainsäädännön toimeenpano, mm. tuotehyväksyntäjärjestelmän tehottomuus. Viljelyn osalta toivotaan lisäjoustavuutta alueellisten erityisolosuhteiden paremmaksi huomioimiseksi. Arvio lainsäädännön mukauttamisen tarpeesta on parhaillaan komission pohdittavana.

Suomi on edelleen kokonaisuudessaan "gm-vapaa". Viljelykokeissa (ei siis kaupallisessa tuotannossa) on ollut gm-peruna, jonka käyttötarkoitus on paperiteollisuudessa, ei siis elintarvikkeena tai rehuna.

17. Työpaikkojen lisääminen metsäteollisuuden jalostusastetta nostamalla (s. 36) Puoluekokous toteaa, että SDP toimii edelleen voimakkaasti sen puolesta, että Suomessa metsä- ja puunjalostusteollisuutta monipuolistettaisiin ja jalostusastetta nostettaisiin. Samalla kun jalostusastetta nostetaan, muistetaan tehokas mutta kestävä ja terve metsien hoitaminen sekä investoinnit myös perinteisen puunjalostusteollisuuteen kehittämiseen, kuten esimerkiksi bioenergiahankkeet sahojen kyljessä. Samalla kartoitetaan ja poistetaan mahdolliset hallinnolliset, lainsäädännölliset ja muut esteet, jotka haittaavat metsäalan monipuolista kehittymistä. Suunnitelmat metsästä saatavan energian lisäämiseksi eivät saa johtaa epäterveeseen tukipaketointiin, joka uhkaa jatkojalostusta. Puoluekokous viittaa SDP:n metsäohjelmaan tammikuulta 2010 sekä tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen, puun käytön ja puurakentamisen lisääminen sekä uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. Metsäalan strategista ohjelmaa on jatkettu näiden tavoitteiden edistämiseksi. Uusiutuvan energian tukien toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

Energiavaltaisen teollisuuden sähköveron alennuksella on pystytty siirtämään metsäteollisuuden tuotantoa Suomeen.

18. Teollisuudella turvataan hyvinvointiyhteiskunta (s. 42) Puoluekokous korostaa vahvan ja uudistuvan sekä monialaisemman teollisen perustan merkitystä Suomen taloudelle. Puoluekokouksen mielestä suomalaiselle teollisuudelle on taattava mahdollisimman tasavertaiset kilpailuasetelmat maailmantaloudessa. Puoluekokous vaatii kohtuuhintaisen,

17

turvallisen sekä ympäristöä säästävämmän energian saatavuuden turvaamista, logistiikan ja infrastruktuurin parantamista sekä koulutus- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä.

Toteutuminen: SDP:n tavoitteet on suurelta osin kirjattu mukaan hallitusohjelmaan ja niitä edistetään muun muassa hallituksen eri hankkeissa kuten metsäalan strategisessa ohjelmassa, ympäristöliikennetoiminnan hankkeessa, ilmasto- ja energiapolitiikassa, liikennepoliittisen selonteon toimenpiteillä sekä tehdyillä energiaveroratkaisuilla. Hallituksen kasvupoliittinen tulevaisuusselonteko tähtää siihen että Suomella on tulevaisuudessakin menestyvä teollisuus.

19. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistettävä Suomessa (s. 44) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään toimiin selvittääkseen keinoja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Suomessa.

Toteutuminen: Suomalaisessa keskustelussa sekoittuvat käsitteet yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen yrittäjyys. Käsitteitä selkeytetään osana EU:n komissiosta tulevaa säädöspohjaa. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö käydään läpi ja uudistetaan 2014 alkaen.

20. Pienten yritysten työntekijöiden palkkausta tuettava (s. 45) Puoluekokous pitää yritysten kasvumahdollisuuksien parantamista ja pienyrittäjien aseman helpottamista tärkeänä. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Etenee hallitusohjelman linjauksien mukaan. Esimerkiksi TEKES-rahoitusta on suunnattu kasvuyrityksiin ja pienyrittäjien asemaa on linjattu hallitusohjelmassa vahvistettavaksi lieventämällä vaatimuksia työvälineiden myynnistä työttömyysturvan ehtona STM:ssä tehtävän työryhmätyön esitysten jälkeen. Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien osalta hallitusohjelmassa on useita kirjauksia liittyen hallinnollisen taakan keventämiseen, itsensä työllistäjien asemaan, jotka etenevät.

21. SDP ympäristöystävällisen ruokateollisuuden puolueeksi (s. 47) Puoluekokouksen mielestä elintarvikealan elinkeinopolitiikassa sekä maatalouspolitiikassa pitäisi kyetä nykyistä paremmin huomioimaan ympäristönäkökohdat. Ympäristöystävällisestä elintarviketeollisuudesta voi tulla oikeilla toimenpiteillä kasvava ala Suomessa.

Toteutuminen: Toteutuu hallitusohjelman mukaan.

Päätökset veroaloitteista 22. Veropohjaa on laajennettava (s. 49) Puoluekokous toteaa, että veropolitiikan tavoitteena on oltava laaja ja aukoton veropohja sekä selkeä verojärjestelmä. Erilaiset verotuet ja -vähennykset on otettava kokonaisarvioinnin kohteeksi, ja niitä on vähennettävä nykyisestä. Kehysmenettelyn käyttöä on järkeistettävä, jotta se ei johda epätarkoituksenmukaisesti verovähennysten ja verotukien turhaan käyttöön.

Toteutuminen: Veropohjaa on tilkitty vähennyksiä karsimalla, mutta myös uusien vähennysten käyttöönotosta on päätetty. Pitkällä aikavälillä veropohjaa pyritään laajentamaan. Olennaista on kuitenkin kasvuhakuisuus ja uusien yritysten ja toimialojen menestyminen globaalissa kilpailussa.

23. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava 24. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava 25. Työn verotuksesta omaisuuden verotukseen 26. Oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen verotukseen 27. Varallisuusvero takaisin 28. Varallisuusveron palauttaminen 18

29. Tuloeroja kavennettava ja varallisuusvero palautettava 30. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava 31. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava 32. Pääomavero 35 prosenttiin 33. Yleinen kiinteistövero jaettava kahtia, asuin- ja muille tonteille eri veroluokka 34. Kiinteistöverotuksen tulee huomioida vapaa-ajan kiinteistöt kunnallistekniikan alueella 35. Asuinrakennusten kiinteistöveron porrastaminen ei saa eriarvoistaa kiinteistöjen omistajia (s. 65) Puoluekokous toteaa, että omaisuuksia ja varallisuutta pitää verottaa nykyistä kireämmin.

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen pääomatuloveron kiristämisestä ja kannattaa sen tekemistä progressiiviseksi.

Puoluekokous toteaa, että kiinteistövero on edelleen käyttökelpoinen vero palveluiden rahoittamiseksi. Kiinteistöveron taso on Suomessa kansainvälisesti ottaen alhainen. Kiinteistöverotus on siten yksi keino etsittäessä keinoja turvata kuntien riittävät verotulot. Mikäli kiinteistöveroa joudutaan kiristämään, pitää tulonjakovakovaikutuksia pehmentää erilaisten lykkäys- ja huojennusjärjestelmien avulla. Kunnilla tulee olla riittävästi liikkumavaraa kiinteistöveroprosenttien päättämisessä.

Pääomaverotuoton suuntaamisesta kunnille puoluekokous ottaa kantaa aloitteiden 36-37 päätöksessä.

Toteutuminen: Etenee, mutta kiinteistöveron kiristyksiä ei ole tehty.

36. Yhteisöverotulot kunnille 37. Luonnollisten henkilöiden saamien pääomatulojen saattaminen kunnallisverotuksen piiriin (s. 69) Puoluekokous toteaa, että kuntien rahoitus on syytä pitää mahdollisimman vakaana ja ennustettavana.

Samalla on rakennettava kunnille mahdollisuuksia nykyistä parempaan taloudelliseen itsenäisyyteen ja pyrittävä parempaan kuntalaisten keskinäiseen tasavertaisuuteen. Kunta-valtio – suhteen uudistamisessa on monipuolistettava kuntien veropohjaa ohjaamalla osa yhteisö- ja pääomatuloverotuloista pysyvästi kunnille.

Pääomaverotuksen rakenteen ja tason osalta puoluekokous viittaa aloitteiden 23-35 päätökseen.

Toteutuminen: Aloitteen 36 osalta etenee, aloitteen 37 osalta etenee, mutta pääomatuloveroista ei ole toistaiseksi ohjattu kunnille osuutta.

38. Eläkeläisten verotuksen alentaminen (s. 70) Puoluekokous yhtyy huoleen eläkeläisten toimeentulosta, mutta toteaa, että eläkeläisten toimeentulosta on huolehdittava ensi sijassa eläkepolitiikan keinoin. Eläkkeiden muita tuloja alhaisempi verotus ei ole perusteltua.

Pääomaverotuksen osalta puoluekokous viittaa aloitteiden 23-35 päätökseen.

Toteutuminen: Etenee.

39. Maksujen ja verojen oikeudenmukaistaminen 40. 1200 euroa kuukaudessa ansaitsevien vapauttaminen tuloverosta (s. 72) Puoluekokous toteaa, että verotuksen progressiota on lisättävä. Veropolitiikan peruslähtökohtana on oikeudenmukaisuus. Maksettavien verojen on nykyistä vahvemmin perustuttava veronmaksukykyyn, mikä edellyttää progressiivisten elementtien lisäämistä. Verotettavan tulon alarajaa on nostettava kunnallisverotuksessa, kuitenkin niin, ettei vaaranneta kuntien peruspalveluita.

Toteutuminen: Etenee.

19

41. Valuutanvaihtoveron ja kansainvälisten verojen toteuttaminen (s. 76) Puoluekokous toteaa, että finanssimarkkinoiden demokraattista kontrollia on lisättävä ja hallitsematonta spekulaatiota on hillittävä. Finanssimarkkinat on saatava nykyistä paremmin palvelemaan tuotannollista toimintaa palvelevia investointeja. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävien politiikkatoimenpiteiden on oltava kansainvälisiä. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ja yhteyksissä uusien kansain-välisten verojen ja sääntelytoimien aikaansaamiseksi.

Toteutuminen: Etenee.

42. Asuntolainojen verovähennysoikeuden rajoittaminen ahtaasti asuviin 43. Yleiseen asumisvähennykseen 44. Vuokra-asumisen tukemiseen panostettava (s. 80) Puoluekokous toteaa, että asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta tulee kehittää osana verotuksen kokonaisuudistusta. Tavoitteena tulee olla tuen ohjautuminen nykyistä selkeämmin sitä tarvitseville. Julkisten tukijärjestelmien tulee kohdella myös omistus- ja vuokralla-asumista tasapuolisesti. Julkisen asuntotuotannon roolia asuntopolitiikassa on kasvatettava. Tavoitteeksi tulee asettaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyys.

Toteutuminen: Etenee.

45. Vuokra-asuntojen tuotanto arvonlisäverolliseksi (s. 83) Puoluekokous toteaa, että vuokra-asumisen kustannuksia on kevennettävä. Samalla tasapainotettaisiin omistusasumiseen suunnattua tukea. Arvonlisäverotuksen kautta annettu tuki on periaatteessa mahdollista, mutta siihen liittyvä EU-lainsäädäntö on sekava ja edellyttäisi lisäselvitystä.

Koska toisaalta olisi vältettävä rinnakkaisia tukijärjestelmiä, puoluekokous pitää asumistuen kehittämistä ensisijaisena vuokra-asumisen tukimuotona.

Toteutuminen: Asumistuen kehittämistä ja vuokra-asuntojen rakentamista on pidetty ensisijaisena vuokra-asumisen tukimuotona.

46. Kotitalouden kakkosauton ajoneuvovero (s. 84) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen vähentää yksityisautoilua. Ajoneuvoveron porrastaminen kotitalouden ajoneuvojen määrän mukaan ei kuitenkaan olisi toimiva ratkaisu, eikä sitä tule ottaa käyttöön.

Toteutuminen: Etenee.

47. Yksityisautolla tapahtuvan työmatkaliikenteen verovähennysoikeuden poistaminen (s. 86) Puoluekokous toteaa, että yksityisautolla tapahtuvaa työmatkaliikennettä tulee ensisijaisesti vähentää tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen houkuttelevuutta. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten verovähennysoikeuden poistaminen yksityisautolla tapahtuvista työmatkoista on hyvin hankalasti toteutettavissa, joten se ei ole tehokas keino yksityisautoilun vähentämisessä. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten verovähennysoikeutta on tarkasteltava osana veropohjan laajentamistavoitetta ja verovähennysten karsimistavoitetta. Työsuhdeautoedun tulisi koskea vain niitä yrityksiä, jotka ovat ottaneet käyttöön työsuhdematkalipun.

Toteutuminen: Työmatkavähennykseen ei ole tehty muutoksia, mutta km-korvauksiin liittyvää ylikompensaatiota suurissa km-määrissä on päätetty alentaa.

20

Päätökset työelämäaloitteista 48. Työntekijän tasavertaiset oikeudet työelämässä (s. 89) SDP selvittää EU-direktiiviin ja työsopimuslainsäädäntöön perustuvan liikkeenluovutusta koskevan sääntelyn toimivuutta ja toimii vahvistaakseen henkilöstön turvaa liikkeenluovutustilanteissa.

49. Kunnat panostamaan työntekijöittensä jaksamiseen (s. 92) Sosialidemokraattiset toimijat panostavat sekä kunta- että valtiotasolla kuntien työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen lisäämällä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, keventämällä palvelujen hallinnointia ja purkamalla turhia hierarkioita. SDP toimii sen eteen, että palveluiden tuottamiseen – erityisesti hoiva- ja hoitopalveluihin – saadaan lisää voimavaroja, mutta myös tuottavuutta lisätään mm. edistämällä aktiivisesti kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista. Kuntatyönantajan kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Tämä ehkäisee palveluiden ideologista yksityistämistä ja ulkoistamista.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa vahvat työelämäkirjaukset, joita hallitus toteuttaa. Yhtenä hallituksen kärkihankkeena on valmisteltu työpolitiikan periaatepäätös ja sen rinnalla laaja työelämän kehittämisstrategia. Molemmat menevät valtioneuvostoon toukokesäkuussa 2012, jonka jälkeen laajapohjaisesti valmisteltu strategia pyritään jalkauttamaan työyhteisöihin. Osana työelämän kehittämisstrategiaa toteutetaan STM:n johdolla julkisen ja yksityisen sektorin johtamisverkosto, joka koskee myös kuntia työnantajia.

50. Työn jakaminen 51. Lyhennetyn työaikamallin käyttö Suomessa selvitettävä (s. 95) SDP katsoo, että Suomen lainsäädäntöön perustuva lomautusmalli on pääosin toimiva keino irtisanomisten välttämiseksi. On kuitenkin syytä selvittää pysyvään työsuhteeseen perustuvien uusien työn jakamismallien soveltuvuutta suomalaisille työmarkkinoille. Vuorotteluvapaan käyttöä tulee heikossa työllisyystilanteessa lisätä keventämällä määräaikaisesti sen ehtoja, ja ottamalla käyttöön korotettu tuki silloin, kun vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän tilalle palkataan kaksi nuorta työnhakijaa. Myös työttömien työllistymistä ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukeva osa-aikalisän uudistaminen on toteutettava välittömästi erityisesti nuorten työttömien työllistymistä tukevalla tavalla.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa on linjattu työaikakysymyksien käsittely osana muuttuvia työn tekemisen tapoja.

Työajan lyhentämisen osalta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, vaan päähuomio Sdp:n työpolitiikassa on työn tarjonnan lisäämisessä ja sen analyysissa.

52. Pätkätyöläisten oikeusturvasta pidettävä huolta 53. SDP:n ajettava pätkätyöläisille lomapankkia 54. Vuokratyön työehtoja parannettava 55. Määräaikaisten työsuhteiden määrää vähennettävä (s. 102) Puoluekokous velvoittaa SDP:n eri toimijoiden ottavan pätkä- ja muissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeusturvan ja sen kehittämisen tasaveroiseksi painopisteeksi vakituisista työsuhteista huolehtimisen rinnalle, sekä toimimaan sen eteen, että työelämässä heikossa asemassa olevilla on nykyistä vahvemmat oikeudet ja ennen kaikkea keinot toteuttaa noita oikeuksia. SDP ajaa vuokratyöntekijöille varallaolokorvauksen kaltaista takuupalkkaa sekä parempaa työsuhdeturvaa, tavoitteenaan taata vuokratyöntekijöille työsuhde henkilöstöä vuokraavaan yritykseen. Ns. pätkätyöläisten lomapankki on otettava käyttöön, niin että sen käytännöt sopivat erilaisiin työsuhdemuotoihin. Päämääränä on, että samankaltaisista työntekotilanteista ansaitsee samalla työmäärällä samat edut ja oikeudet riippumatta työnteon ja työsuhteen muodosta.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa on lukuisia kirjauksia aiheeseen liittyen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaalija terveysministeriön vastuulla on hallitusohjelman mukaisesti työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muutostrendejä tarkasteleva työryhmä, joka voi työnsä pohjalta päätyä myös lainsäädäntömuutosesityksiin. Työryhmän väliraportti, jossa toimenpide-esityksiä liittyen määräaikaisiin työsuh21

teisiin, osa-aikatyöhön, vuokratyöhön ja itsensä työllistäjiä, luovutettiin ministeri Ihalaiselle 15.5.2012.

56. Työsuojelupiirien toimintaedellytykset turvattava 57. Työsuojelun resurssit turvattava (s. 105) Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Puolue toimii jatkossakin niin, että työsuojeluviranomaisten riittävät resurssit turvataan, jotta konkreettiset työpaikkakäynnit ovat mahdollisia. Samalla edistetään myös ennakkoluulottomasti keinoja, joilla voidaan taata työntekijöille oikeus aitoon vapaaaikaan.

Toteutuminen: 24.4.2012 valmistuneen sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan työsuojeluvalvonta on ammattitaitoisesti hoidettua ja tarkastuksissa käsitellään olennaisia asioita. Jos työsuojelutarkastaja on huomannut puutteita työturvallisuudessa, tarkastuksen jälkeen työpaikalla on asiat hoidettu kuntoon.

58. Yksilölliset voimavarat on huomioitava ja hyödynnettävä (s. 107) Esteettömyyden tulee toteutua niin työelämässä kuin muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Työntekijöiden asemaa tukevia työelämän joustoja on lisättävä silmälläpitäen osatyökykyisten mahdollisuudet työntekoon. Samalla on huolehdittava sosiaaliturvan riittävyydestä, mm. työkyvyttömyyseläkkeen, eläkkeensaajien asumistuen ja työansioiden yhteensovittamisesta niin, että tuloloukkujen syntyminen estetään ja että toimeentulon taso on riittävä.

Toteutuminen: Hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaa koskevissa linjauksissa todetaan, että ”osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen parannetaan. Toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on osatyökykyisten ja vammaisten työn tekemisen mahdollisuuksien kehittäminen”.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 1. selvittää ja arvioida keskeisimmät osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavat tekijät ja sen perusteella; 2. arvioida ja tehdä ehdotukset, millä tavoin sosiaali- ja verolainsäädäntöä tulisi muuttaa osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi; 3. selvittää, miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voitaisiin edistää seuraavilla toimilla: a. Osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva soveltamisikäraja nostetaan työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen ja b. Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistetaan myös kansaneläkkeessä; 4. arvioida, vastaako työlainsäädäntö ja siihen perustuvat työehtosopimukset niihin haasteisiin, joita osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä on ja tarvittaessa tehdä ehdotukset työlainsäädännön muuttamiseksi; 5. tehdä ehdotukset työn ja sosiaaliturvan paremmasta yhteensovittamisesta niin, että se kannustaa osatyökykyisiä hakeutumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä; 6. tehdä ehdotukset palvelujen (ml. tuet ja avustukset) kehittämiseksi niin, että ne nykyistä paremmin tukevat osatyökykyisen työvoiman tarjontaa ja kysyntää ja näin parantavat osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia ja lisäävät yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä; 7. levittää ja juurruttaa osatyökykyisten työllistämisen hyviä käytäntöjä; ja 8. valmistella osatyökykyisten työllistämistä edistävä viestintäohjelma.

Työryhmän tulee kiinnittää erityistä huomiota työnantajan kannusteisiin palkata ja pitää työssään osatyökykyisiä, osatyökykyisten tarvitseman tuen tarjoamiseen tämän elämäntilanteeseen sopivan työllistämispolun löytämiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen nykyistä kannustavampaan yhteensovittamiseen.

Työryhmä laatii välimietintönään tehtäviään koskevan toimintaohjelman ottaen huomioon hallitusohjelman muut meneillään olevat hankkeet 30.11.2012 mennessä, tekee arvion tarpeellisimmista uu-

22

distuksista ja tekee esitykset niiden toteuttamiseksi. Kiireellisiä esityksiä toimintaohjelman toteuttamiseksi voidaan tehdä myös toimikauden aikana.

23

PÄÄTÖKSET SOSIAALI-, SOSIAALIPALVELU- JA TERVEYSPOLIITTISISTA ALOITTEISTA 59-143 Aloitekirjan sivut 109-268, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

Päätökset sosiaalialoitteista 59. Työttömyyspäivärahan maksatus (s. 110) Puoluekokous pitää nykyistä kerran kuukaudessa tapahtuvaa sosiaalietuuksien maksatusta perusteltuna eikä näe syytä muuttaa lainsäädäntöä tältä osin.

60. Perustulosta uuden polven sosiaalivakuutus 61. SDP:lle perusteltu kanta perustulosta (s. 113) Puoluekokous toteaa, että perusteiltaan nykymuotoinen, syyperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on toimiva, kannustava ja oikeudenmukainen. Puoluekokous pitää tärkeänä tavoitteena, että koko hyvinvointijärjestelmän toimeenpano on asianmukaista ja joutuisaa sekä asiakaslähtöistä ja luotettavaa. Puoluekokous pitää myös tärkeänä, että sosiaaliturvan ja koko hyvinvointivaltion suunnista käydään avointa ja vilkasta keskustelua puolueessa ja että järjestelmiä kehitetään ja selkeytetään ottaen huomioon työelämän ja yhteiskunnan muutos. Huomio pitää kiinnittää myös siihen, että työn vastaanottaminen olisi kaikissa tilanteissa edullisempaa kuin tukien varassa eläminen.

Toteutuminen: Hallitusohjelma: ”Työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Vähennetään edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa.”

Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa perustulosta.

Vaalitavoitteet 2011: ”Työttömyysturvalainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja selkiytetään nykyjärjestelmän pohjalta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.”

62. Upphandlingslagen gör svaga och gamla människor till spelbrickor Hankintalaki tekee heikoista ja vanhoista pelinappuloita (s. 121) Puoluekokous katsoo, että palvelujen osto-osaamista kunnissa tulee vahvistaa silmälläpitäen erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua. Hankintalainsäädännön sosiaali- ja terveyspalveluille asettama 50 000 euron kynnysarvo on vähintään kaksinkertaistettava. On myös pidettävä esillä sosialidemokraattien kantaa, jonka mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen alalla kuuluu julkiselle vallalle, ja yleishyödyllisten yhteisöjen ja yksityisen yritystoiminnan tuottamat palvelut ovat ainoastaan laajaa julkista palvelutuotantoa täydentäviä. Kaupallisesti tuotettuja palveluja on järkevää hyödyntää vain silloin, kun se on välttämätöntä ja kun ne tehostavat kunnan palvelutuotantoa aiheuttamatta palvelujen tasa-arvoiselle saatavuudelle tai ihmisten elämään kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Palveluiden tuottajien laadunvalvontaa on tehostettava. (s. 124) Partikongressen anser att upphandlingskunnandet i kommunerna bör förstärkas särskilt då det gäller kvaliteten i social- och hälsovårdsservicen. Upphandlingslagens tröskelvärde för social- och hälsovårdstjänsterna på 50 000 euro bör minst fördubblas. Vi bör också framhålla socialdemokraternas ståndpunkt enligt vilken ansvaret för produktionen av social- och hälsovårdsservicen och utbildningen är den offentliga maktens, och att den service som produceras av allmännyttiga organisationer och privata företag endast är ett komplement till den offentliga breda serviceproduktionen.

Kommersiellt producerad service är det förnuftigt att utnyttja då det är nödvändigt och då en sådan upphandling effektiverar kommunens serviceproduktion utan att förorsaka negativa effekter på en jämbördig servicetillgänglighet och människors liv. Vi bör effektivera kvalitetsövervakningen av serviceproduktionen.

Toteutuminen: Edellisen hallituksen aikana 1.6.2010 sosiaali- ja terveyspalvelujen osto-osaamista vahvistettiin puoluekokousaloitteen 62 ehdottamalla tavalla. Hankintalainsäädännön sosiaali- ja terveyspalveluille asettama kynnysarvo kaksinkertaistettiin 100 000 euroon.

24

63. Minimieläke 1100 euroa kuukaudessa 64. Eläkkeiden korjaus 65. Motverka utslagning av pensionärerna Eläkeläisten syrjäyttämistä vastaan 66. Eläkeindeksin tarkistusajankohta ja määritysperusteet tulee muuttaa sekä pieniin eläkkeisiin tulee tehdä selkeä tasokorotus tai poistaa verotus kokonaan 67. SDP:n ajettava köyhän kansan asiaa 68. Pieniä työeläkkeitä ja työeläkeindeksi parannettava (s. 131) Puoluekokous toteaa, että nykyinen työeläkeindeksi on osa vuonna 2005 tehtyä työeläkeuudistusta, jolla pyrittiin varmistamaan kohtuullinen työeläketurva eri sukupolvien välille ja vahvistamaan työeläkejärjestelmän rahoitusta. Työeläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet kehittää indeksijärjestelmää. Puoluekokous toteaa, että työeläkkeiden indeksiturvaa koskevat tarpeelliset selvitykset ja niiden johdosta mahdollisesti tehtävät muutokset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kolmikantaneuvotteluin.

Työeläketurvassa ja sen rahoituksessa on otettava huomioon myös sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Myös kansaneläkkeen riittävä taso on turvattava.

Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien tasoa on jatkuvasti seurattava. Tarkastelun tulee perustua kokonaisuuden seuraamiseen ja ottaa huomioon muut etuudet kuten asumistuki. Kokonaisuutena on turvattava kohtuullinen elämisen taso.

Aloitteessa 67 esitetään lisäksi muutosta lapsilisiin, minkä osalta viitataan vastaukseen aloitteista 83–84 sekä varallisuusveron palauttamista, minkä osalta viitataan aloitteiden 23–35 vastaukseen. (s. 133) Partikongressen konstaterar att det nuvarande arbetspensionsindexet är en del av arbetspensionsreformen från 2005 i vilken strävan var att garantera ett rimligt arbetspensionsskydd mellan olika generationer och förstärka finansieringen av arbetspensionssystemet. För att trygga arbetspensionernas köpkraft utreds möjligheterna att utveckla indexsystemet. Partikongressen konstaterar att nödvändiga utredningar av pensionernas indexskydd och därefter eventuella förändringar bör ske i trepartsförhandlingar mellan arbetsmarknadsorganisationerna och statsmakten.

I arbetspensionsskyddet och dess finansiering bör man också beakta rättvisa mellan generationerna.

En tillräckligt hög nivå på folkpensionen bör tryggas.

Man bör fortlöpande granska nivån på pensionerna och de övriga sociala förmånerna. Granskningen bör grunda sig på att följa med helheten och man bör också ta i beaktande andra förmåner, exempelvis bostadsstödet. Som helhet bör en rimlig levnadsstandard tryggas.

I motion 67 föreslås vidare förändringar i barnbidragen och till den delen hänvisas till svaren på motionerna 83-84, samt ett återinförande av förmögenhetsskatten och till den delen hänvisas till svaren på motionerna 23-35.

Toteutuminen: Hallitusohjelma: ”Asetetaan työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Tässä työssä yhteen sovitetaan työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja kohtuullisina pysyvät työeläkemaksut. Varmistetaan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä. Työryhmä kuulee muita työnsä kannalta tärkeitä sidosryhmiä.”

Vaalitavoitteissamme 2011 tämä esitys oli mukana.

69. Maahamme saatava köyhyyden vähentämisohjelma 70. Perusturvaa korotettava 71. Pieneläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulotuen parantaminen 72. Kansallisen köyhyysohjelman laatiminen 73. Pienituloiset yksineläjät köyhyysloukussa 74. Perusturvan tasoa nostettava 75. Perusturvan tasoa parannettava 76. Riittävä toimeentulo takaa omaehtoisen elämän

25

(s. 142) Puoluekokous yhtyy aloitteiden vaatimukseen hyvinvointierojen tasaamisesta ja köyhyyden ja syrjäytymisen määrätietoisesta ehkäisemisestä. Puoluekokous toteaa, että niiden tulee olla läpikäyvinä teemoina maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa ja kaikilla harjoitettavan politiikan osa-alueilla.

Toteutuminen: Hallitusohjelma: 1. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuen korotus 100 eurolla kuukaudessa 2. Yleisen asumistuen uudistaminen: mm. tulorajojen korottaminen, omavastuiden alentaminen ja hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen korottaminen.

3. Toimeentulotuen perusosan korottaminen noin 6 %:lla ja kohdentamalla erityistä tukea yksinhuoltajille.

4. Opintotuen sitominen indeksiin 1.9.2014 lähtien.

VATT (2012): Hallitusohjelman ja kehysriihen seurauksena tuloerot pienentyvät Suomessa.

Vaalitavoitteissa 2011 todetaan muun muassa näin: ”Perusturvan parantamiseksi hallitus nostaa työttömän peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, alimpia sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä kuntoutusrahaa sadalla eurolla kuukaudessa. Nykymuotoinen yhteys ansioturvaan säilytetään. Työmarkkinatukeen vaikuttava puolison tuloihin perustuva tarveharkinta poistetaan. Perusturvaa parantamalla vähennetään riippuvuutta viimesijaisesta toimeentulotuesta.” Vaalitavoitteet perusturvan parantamisen osalta toteutuivat laajalti.

77. Palomiesten eläkeiän palauttaminen 55 ikävuoteen 78. Palomiesten eläkeikä (s. 145) Puoluehallitus viittaa vuoden 2008 puoluekokouksessa tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen. Tätä tavoitetta on syytä tarkistaa, mikäli palomiesten työnkuvassa ja työn organisoinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia palomiesten työkyvystä panostamalla työterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen ja työjärjestelyihin.

Toteutuminen: Hallitusohjelmatavoitteisiimme linjattiin seuraavasti: ”Pelastustoimessa vahvistetaan valmiutta suuronnettomuuksien hoitamiseksi. Palomiesten eläkeikää alennetaan 58 vuoteen.”

79. Sovitteleva päiväraha pois nykyisessä muodossaan 80. Työttömyysturvan odotusajan kohtuullistaminen (s. 147) Puoluekokous pitää perusteltuna kehittää työttömyysturvalainsäädäntöä siten, että se kaikissa tilanteissa kannustaa työn tekoon, kouluttautumiseen tai muihin aktiivitoimiin. Työttömyysturvajärjestelmän tulee myös taata kohtuullinen toimeentulo kaikissa tilanteissa. Jos viiden kuukauden odotusaika uhkaa kohtuullista toimeentuloa, on ryhdyttävä toimenpiteisiin toimeentulon turvaamiseksi aikaa lyhentämällä tai muilla toimenpiteillä.

Toteutuminen: Asia ei ole edennyt.

81. Taiteilijaeläkkeiden lukumäärä tuplattava 82. Valtion eläke vapaille tutkijoille ja intellektuelleille (s. 151) Puoluekokous katsoo, että taiteilijaeläkkeiden lukumäärä on asteittain kaksinkertaistettava.

Muilta osin Suomessa asuvan eläketurva on järjestetty lakisääteisten työ- ja kansaneläkejärjestelmien kautta.

Toteutuminen: Asia ei ole edennyt.

83. Lapsilisä täydellisenä myös toimeentulotukiasiakkaille 84. Stop tuloerojen kasvulle

26

(s. 154) Lapsilisäjärjestelmää on uudistettava niin, että kaikista lapsista maksetaan samansuuruinen lapsilisä. Lapsilisät tulee sitoa indeksiin ja lapsilisää tulee maksaa myös 17-vuotiaista. Puoluekokous edellyttää, että selvitetään, voidaanko lapsilisä muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä.

Toteutuminen: Tämä oli vaali- ja hallitusohjelmatavoitteissamme 2011, mutta asiaa ei saatu hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittua eikä kirjausta hallitusohjelmaan tehty.

85. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistettava 86. Vanhempainvapaajärjestelmää on muutettava 87. Vanhempainrahojen korvattava palkka kokonaan 88. Vanhempainvapaat jaettava 6+6+6 -mallin mukaan (s. 159) Puoluekokous toteaa, että vanhempainvapaajärjestelmää tulee edelleen kehittää kannustamalla isiä vanhempainvapaiden pitämiseen ja varaamalla molemmille oman osansa vanhempainvapaista. Vanhemmuuden kustannuksia mies- ja naisvaltaisten alojen kesken on syytä tasata entistä paremmin. Vanhempainpäivärahojen tasoa tulee korottaa nykyisestä ja vanhempainrahakautta tulee tulevaisuudessa ajallisesti jatkaa.

Toteutuminen: Hallitusohjelma: ”Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään.

Lisäksi pyritään parantamaan adoptio-, monikko- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuutta muiden perheiden kanssa.” HO:ssa ei ole mainintaa päivärahan korotuksesta tai etuusoikeuden pitkittämisestä ajallisesti.

Vaalitavoitteissa 2011 oli vanhempainvapaajärjestelmän kehittäminen hallitusohjelmassa ilmaistulla tavalla.

89. Verottoman tuen alaraja nostettava (s. 161) Puoluekokous velvoittaa SDP:n eri tahot toimimaan oikeudenmukaisen verotuksen puolesta sekä sen eteen, että sosiaaliturvan taso on köyhyyden ehkäisemiseksi riittävän korkealla ja koordinoitu verotuksen kanssa sekä että julkisten palveluiden riittävä saatavuus ja hyvä laatu turvataan.

Lisäksi viitataan aloitteista 39-40 annettuun vastaukseen.

Toteutuminen: Hallitusohjelma: ”Sosiaaliturvan kehittämisessä pääpaino on palvelujen laadun saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa sekä etuuksien kehittämisessä niin, että jokaisen toimeentulo turvataan:” 90. Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen (s. 166) Rakennetyöttömyyden kohteeksi joutuneiden aseman parantamiseksi on irtisanottujen muutosturvaa laajennettava niin, että yksittäisiä työntekijöitä pystytään tehokkaammin suojaamaan työelämässä tapahtuvien rakennemuutosten kielteisiltä vaikutuksilta.

Ammattiyhdistys- ja työnantajajärjestöjen kanssa on neuvoteltava ratkaisu vapaan saamiseksi omien, apua tarvitsevien vanhempien hoitamiseen samoin kuin sairastuneiden lasten hoitamiseksi. 2-3 kuukauden pituisen ikääntyneiden vanhempien hoitamiseen ja asioiden järjestämiseen tarkoitetun palkattoman hoitovapaan vaikutukset selvitetään ja ryhdytään selvityksen pohjalta mahdollisiin toimenpiteisiin.

Työttömän mahdollisuuksia opiskella ja kehittää työmarkkinakelpoisuuttaan työttömyyden aikana kehitetään edelleen.

Perhevapaajärjestelmää koskevien esitysten osalta viitataan aloitteiden 85-88 päätökseen.

Verotuksen ja yrittäjyyttä koskevien esitysten osalta viitataan aloitteiden 22, 8, 19 ja 20 päätöksiin.

Toteutuminen: Vaalitavoitteemme 2011 työttömyyden torjumiseksi on laajasti huomioitu hallitusohjelmassa: 27

”Työllisyysasteen nostamiseksi, työurien pidentämiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi työttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään.

Lisäksi tarvitaan uusia toimia, jotta voidaan nopeasti reagoida suhdannemuutoksiin ja purkaa rakennetyöttömyyttä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työpaikkansa menettävä työntekijä löytää nopeasti uutta työtä tai työllistyy muulla tavoin ja estetään työttömyyden pitkittyminen.”

Hallitusohjelma (omaishoidosta): ”Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa.

Omaishoitajien ja hoidettavien yhden-vertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään.

Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan.” Omaishoidon uudistaminen oli yksi eduskuntavaalitavoitteistamme.

Hallitusohjelma (perhevapaista): ”Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään. Lisäksi pyritään parantamaan adoptio-, monikko- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuutta muiden perheiden kanssa.” HO:ssa ei ole mainintaa päivärahan korotuksesta tai etuusoikeuden pitkittämisestä ajallisesti. Tavoittelimme vaalien jälkeen perhevapaapäivärahan korottamista siinä onnistumatta toistaiseksi.

91. Koulukuraattorien tehtävät ja kelpoisuudet selvennettävä (s. 170) Puoluekokous yhtyy esityksiin turvata oppilaiden mahdollisuudet saada riittävät koulukuraattoripalvelut. Oppilashuollon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on palvelujen vähimmäismitoitus määriteltävä lainsäädännössä. Koulukuraattorien saatavuudesta on huolehdittava ja kelpoisuusvaatimuksista tulee säätää lailla pitäen lähtökohtana koulukuraattorin tehtävässä tarvittavaa vahvaa, monipuolista ja riittävän laaja-alaista sosiaalityön osaamista.

Toteutuminen: Asia ei ole edennyt.

Päätökset sosiaalipalvelualoitteista 92. Vanhuksista huolehdittava 93. Vanhustenhuollon palvelujen kehittämisohjelma 94. Ikääntyneiden oikeudesta hoitoon ja hoivaan on säädettävä laki 95. Vanhustenhoivalakia tarvitaan turvaamaan laadukkaat ja riittävät palvelut 96. Kaikki tuki vanhustenhoitolaille 97. Ikäihmisille arvokas ikääntyminen 98. Vuosien karttuessa 99. Vastuu vanhuksista (s. 184) Puoluekokous yhtyy aloitteiden vaatimuksiin vanhusten hoivan ja hoidon toimivuuden ja laadun parantamiseksi ja asiakkaan oikeuksien kunnioittamiseksi. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan ja toteaa, että jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ihmisarvoiseen elämään ja palvelujärjestelmän on tuettava tätä oikeutta ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Puoluekokous vaatii, että vanhustenhoitoon säädetään laki, joka takaa vanhuksille oikeuden ihmisarvoista ja mielekästä elämää tukeviin palveluihin. Valtion on kuntien valtionosuuksissa otettava huomioon tämän lain toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset kuntataloudelle. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan sosialidemokraattien linjaukset lain sisällöksi.

Puoluekokous katsoo, että ikäihmisten hoidon laatua on nostettava vahvistamalla ammatillista erityisosaamista ja tarjoamalla ikäihmisille yksilöllisiä, palvelutarpeen arviointia vastaavia palvelukokonaisuuksia ja yhtenäisiä hoitoketjuja sekä toteuttamalla ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työotetta.

Puoluekokous vaatii vapaaehtoistoiminnan edellytysten vahvistamista vanhustenpalveluissa järjestöjä tukemalla sekä ikääntyvien oman järjestötoiminnan riittävää resursointia.

Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan puolueen vanhuspoliittisen ohjelman seuraavaan puoluevaltuustoon.

28

Puoluekokous toteaa, että puoluehallitus ottaa aloitteessa 97 tehdyn esityksen eläkepoliittisesta ohjelmasta huomioon suunnitellessaan ohjelmatyötä toimintakaudelleen.

Aloitteessa 99 esitetään myös muutoksia omaishoidon tukeen, minkä osalta viitataan vastaukseen aloitteista 104-107.

Aloitteen 99 viimeisessä kohdassa mm. vaaditaan resursseja vammaisten lasten perheiden palveluihin. Sen osalta viitataan vastaukseen aloitteista 118-121.

Toteutuminen: Päätöksen mukaisesti valmisteltiin kansanedustaja Anneli Kiljusen vetämän työryhmän toimesta puolueen vanhuspoliittinen ohjelma, joka hyväksyttiin SDP:n puoluevaltuustossa syksyllä 2010.

Vanhuspoliittisen ohjelmamme keskeisiin tavoitteisiin on kirjattu jokaisen ihmisen oikeus ihmisarvoiseen elämään ja listattu useita keinoja siitä, miten palvelujärjestelmä voi tämän oikeuden toteutumista tukea ikäihmisten osalta.

Vanhuspoliittinen ohjelma vaati paitsi palvelujärjestelmän, myös demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamista. Keinoina tähän esitettiin mm. ikääntyvien järjestötoiminnan monipuolista tukemista. Puoluevaltuuston 2010 hyväksymässä ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu myös vanhusten palveluiden ja oikeuksien turvaaminen lainsäädännössä.

Eduskuntavaaliohjelmassa sitouduimme säätämään vanhuspalvelulain ja turvaamaan ikäihmisten laadukkaat palvelut. Esitimme, että laissa säädetään vanhusten oikeuksista palveluihin sekä palvelujen laatuvaatimuksista, rahoituksesta ja valvonnasta. Katsoimme, että kotona asumisen tueksi on taattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut ja kuntien on tiedotettava paremmin tarjolla olevista palveluista.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa keskeinen sosiaali- ja terveyspoliittinen tavoitteemme oli vanhuspalvelulaki, jolla säädetään iäkkäiden henkilöiden oikeudesta palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin asettama työryhmä on jo kuluneena keväänä luovuttanut oman esityksensä laiksi ministerille ja esitys on lausuntokierroksella.

Hallituksen esityksen odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2012.

100. Turvakotitoiminta lakisääteiseksi (s. 187) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen saada turvakotipaikkojen määrä EU:n suositusten tasolle. Puoluekokous toteaa, että väkivallan vastaista työtä on tehtävä määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Puoluekokous viittaa myös vastaukseen aloitteesta 254, jossa käsitellään osittain samaa teemaa.

Toteutuminen: Hallitusohjelmatavoitteissamme esitimme, että turvakotipalveluiden järjestäminen tulee määritellä lailla ja maahan luodaan Euroopan neuvoston suositusten mukainen määrä turvakotipaikkoja kiinnittäen huomiota myös niiden alueellisen jakautumiseen.

Hallitusohjelmaan on myös kirjattu turvakotipaikkojen lisääminen ja alueellisesti nykyistä tasaisempi jakautuminen.

101. Maksuton ja laadukas päivähoito 102. Aamu- ja iltapäiväkerhomaksut tulosidonnaisiksi 103. Pidämme pienten puolta (s. 192) Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyihin tavoitteisiin päivähoidon laadullisesta kehittämisestä, maksupolitiikasta ja ryhmäkokojen säätelystä.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. varhaiskasvatuslain säätäminen tavoitteena laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus koko ikäluokalle. Samoin on päätetty varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtämisestä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. Siirron valmistelu on käynnissä ja myös varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä on perusteilla. Päivähoitoa on hallitusohjelmassa sitouduttu kehittämään myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä, pienituloi29

sille maksuttomana palveluna. Myös maksuja kehitetään siten, etteivät ne muodosta työllistymiskynnystä ja erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Nämä tavoitteet olivat myös puolueemme tavoitteita.

104. Vanhustenhoitoketju ja vanhustenkotihoito sekä omaishoito kuntoon 105. Omaishoidon yhdenvertaisuuden varmistaminen 106. Omaishoidontuen maksamisen siirtäminen KELAlle 107. Arvostettu vanhuus (s. 199) Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin kehittää omaishoitoa vapaaehtoisena, inhimillisenä tapana hoitaa vammaisia ja ikääntyviä ihmisiä kotonaan. Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tuki tulee siirtää Kelan maksettavaksi ja tuen tarve valtakunnallisin kriteerein arvioitavaksi.

Puoluekokous katsoo, että omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen on välttämätöntä ja vapaapäiväjärjestelyissä asiakkaiden omia toiveita on kunnioitettava ja tarpeita huomioitava.

Puoluekokous velvoittaa sosialidemokraattiset päättäjät kunnissa toimimaan siten, että omaishoitajat ja -hoidettavat saavat heille palvelusuunnitelmissa tarkoitetut palvelut.

Aloitteen 104 perusteluosassa puututaan yleisesti vanhustenhoitoon, jonka osalta viitataan vastaukseen aloitteista 92-99.

Toteutuminen: SDP vaati vanhuspalveluohjelmassaan vuodelta 2010 omaishoidosta säädetyn lain vahvistamista, jotta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän oikeusturvan. Ohjelmassa edellytettiin myös, että omaishoitoon turvataan riittävät tukipalvelut ja työlainsäädännössä huomioidaan omaishoidosta johtuvat järjestelyt.

Eduskuntavaalitavoitteissamme vaadimme edelleen, että omaishoitajien tasavertainen asema on turvattava kaikkialla maassa, korvaukset on säädettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille on turvattava laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää omaishoitoa yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa, yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet sekä tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Lisäksi luvataan tukea omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.

Myös mahdollisuus poistaa omaishoidon tuen verotus arvioidaan.

SDP:n hallitusohjelmaneuvotteluissa esittämän vaatimuksen mukaisesti peruspalveluministeri on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, jotta omaishoitajien asemaa voidaan parantaa suunnitelmallisesti. Ohjelmassa on tarkoitus esittää toimenpiteet, laatia kustannusarviot sekä toimeenpanosuunnitelma edellä kuvattujen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

108. Viittomakielisten kansalaisten hyvinvointia koskeva kannanotto (s. 202) Puoluekokous katsoo, että vammaispolitiikan tehtävänä on varmistaa vammaisten henkilöiden yhtäläisten oikeuksien täysimääräinen toteutuminen ja syrjimättömyys yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomen on ratifioitava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaan on kirjattu puolueen tavoitteiden mukaisesti vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jatkaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi, vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Yleissopimuksen ratifiointia käsitellään tällä hetkellä ulkoministeriön työryhmässä.

Hallitus myös jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta, millä tavoitellaan osaltaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista.

30

109. Hyvä elämänkaari jokaiselle (s. 204) Puoluekokous toteaa, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tavoite on tasa-arvoisen, tasapuolisen ja hyvän elämänkaaren takaaminen jokaiselle jäsenelleen. Hyvinvointipolitiikan osana on myös yksilön vastuu omasta terveydestä ja hyvästä elämästä.

Toteutuminen: SDP on sekä eduskuntavaaliohjelmassaan että hallitusneuvotteluissa puhunut vahvasti työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta, jotta jokaiselle kansalaiselle voidaan taata hyvä elämä, riittävät palvelut ja mahdollisuudet eri elämänvaiheissa sekä edellytykset elättää itseään ja perhettään työtä tekemällä. Nämä hyvinvointiyhteiskunnalle keskeiset arvot näkyvät vahvasti myös hallitusohjelmassa.

110. SDP:n on ajettava stressaantuneiden miesten tukemista matalan kynnyksen tukipistein kunnissa (s. 207) Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen miesten syrjäytymisestä ja edellyttää puoluehallituksen toimivan siten, että palvelujärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös miesten terveyden edistäminen.

Toteutuminen: Puolueen tavoitteena on uudistaa terveyskeskusten toimintaa asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien erilaiset tarpeet. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota pitää toteuttaa palveluiden parantamiseksi ja parhaiden toimintatapojen käyttöönottoa tulee edistää. Puolue on linjannut näin eri yhteyksissä, mm. vaalitavoitteissamme. Käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen yhteydessä palveluiden vaikuttavuutta ja saavutettavuutta pitää parantaa. Tämä tarkoittaa mm. matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä.

111. SDP:n on huolehdittava siitä, että nuoremme eivät syrjäydy 112. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämä (s. 213) Puoluekokous yhtyy aloitteiden vaatimuksiin parantaa lapsiperheiden hyvinvointia ja estää lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys. Puoluekokous velvoittaa sosialidemokraattiset päättäjät toimimaan yli hallintosektoreiden siten, että lasten ja nuorten oikeudet hyvään elämään toteutuvat ja he voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä ja tuntea aitoa osallisuutta yhteiskunnassa.

Puoluekokous ei hyväksy porvarihallituksen toimettomuutta nuorisotyöttömyyden edessä. Puoluekokous edellyttää, että paikallisesti kehitetään toimintamalleja, joiden avulla kyetään tunnistamaan syrjäytymis- ja/tai koulunsa keskeyttämisvaarassa olevat nuoret. Tuetaan heitä moniammatillisesti yli hallintokuntarajojen ja huolehditaan siitä, että tukea ja ohjausta annetaan myös peruskoulun jälkeen.

Puoluekokous katsoo, että nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava ja sitä on edelleen kehitettävä yhä vaikuttavammaksi välineeksi kiinnittää nuoret osaksi yhteiskuntaa ja työelämää.

Aloitteen 112 lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia koskevan esityksen osalta viitataan vastauksiin aloitteista 69-76 sekä aloitteista 83-84.

Toteutuminen: Eduskuntavaalitavoitteissaan SDP edellytti mm. että lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannetaan ja sosiaalipäivystys ulotetaan koko maahan. Lisäksi linjattiin, että lastensuojelun voimavaroja on suunnattava nimenomaan perheiden varhaiseen tukeen. Vaadimme myös resurssien lisäämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP esitti lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen kuten kotipalvelun, neuvolatoiminnan ja perheneuvonnan vahvistamista. Samoin esitimme lastensuojelun voimavaroja vahvistamista ja suuntaamista entistä enemmän avohuollon tukitoimiin ja varhaisen vaiheen arviointiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen KASTE I ohjelman hyvien käytäntöjen mukaisesti, perhekeskustoiminnan laajentaminen, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen sekä parisuhdeneuvonnan ja erosovittelun kehittäminen lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin.

31

Edelleen hallitusohjelmassa luvataan kaventaa kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Oppilashuoltoa kehitetään yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Myös lapsivaikutusten arviointia tullaan lisäämään kaikessa päätöksenteossa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämä oli SDP:lle keskeinen tavoite niin eduskuntavaaliohjelmassa kuin hallitusohjelmaneuvotteluissakin. Hallitus on työministeri Lauri Ihalaisen johdolla käynnistänyt TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisen hankkeen, jossa on valmistelu ja jonka puitteissa tullaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.

Satsaaminen ongelmien ennalta ehkäisyyn ja perheiden arjen tukemiseen on erittäin järkevää lasten turvallisen kasvun näkökulmasta. On tärkeää, että taloustilanteen mahdollisesta heikkenemisestä huolimatta perheiden palveluita parannetaan.

113. Puutarhaterapiaa vanhuksille (s. 215) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sisältyvään yleiseen tavoitteeseen edistää hyvien käytäntöjen leviämistä vanhustenhoidossa, sekä erityisesti edistää tutuista ja arkisista asioista koituvaa iloa hoitoa tarvitseville vanhuksille. Puutarhaterapia on yksi esimerkki hyvästä käytännöstä, jossa arkisia iloja hyödynnetään terapeuttisesti.

Puoluehallitus viittaa vastaukseen aloitteista 92-99 ja toteaa, että vanhustenhoidossa on otettava käyttöön uusia ennakkoluulottomia ajattelumalleja ja hyviä käytäntöjä.

Toteutuminen: SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma edellyttää, että vanhustenhoitoon on saatava juuri kokonaisvaltaista ja ennakkoluulotonta ajattelua vanhusten hyvän elämän turvaamiseksi. Hyvien käytäntöjen levittäminen vanhustenhoidossa on erittäin tärkeää. Erilaisten terapeuttisten, ajattelua ja aisteja aktivoivien toimintojen kehittäminen on hyvä tapa parantaa ikääntyvien elämälaatua. Myös peruspalveluministerille luovutettu vanhuspalvelulakiluonnos edustaa modernia ajattelua, jossa nähdään vanhusten hyvinvointi kokonaisvaltaisesti.

114. Vanhusten perhehoito (s. 217) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin edistää ammatillista perhehoitoa kunnissa sekä valtion tuesta perhehoidolle.

Toteutuminen: SDP:n vanhuspoliittisessa ohjelmassa todettiin, että perhehoito soveltuu hyvin mm. muistisairaiden ihmisten hoitoon ja on laitoshoitoa taloudellisempi ja inhimillisempi hoitomuoto. Linjasimme, että perhehoitoon on määriteltävä ammatillinen pätevyys, jotta voidaan taata laadukas hoito. Lisäksi perhehoidon kustannuksia on seurattava. Sekä hallitusohjelmatavoitteisiin että hallitusohjelmaan on kirjattu perhehoitolainsäädännön kehittäminen edelleen ottaen huomioon myös väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen hallitusohjelmassa varatusta lisäpanostuksesta osa on tarkoitettu nimenomaan perhehoidon kehittämiseen.

115. Palveluasuntojen maksut säädeltävä ja palveluasunnoissa asuville turvattava käyttövara (s. 220) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin säädellä palveluasumisen maksuja ja turvata palveluasumisen piirissä oleville henkilökohtainen käyttövara.

Toteutuminen: SDP on edellyttänyt palveluasumisen maksun säätelyä ja käyttövaraa monessa otteessa, mm. vanhuspoliittisessa ohjelmassa. Tämä tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan. ”Palveluasumisen maksuja uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta siten, että kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Yhtenäistetään tehostetun palveluasumisen maksut ja säädetään niin sanottu vähimmäiskäyttövara.”

32

116. Lasten huostaanottojen lisääntymisen hillitseminen muuttamalla lastensuojelun rahoitusmallia (s. 223) Puoluekokous edellyttää SDP:n toimivan siten, että lastensuojelua kunnissa toteutetaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi tukemalla kuntien ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä resursseja lisäämällä, eivätkä lastensuojelun rahoitusmallit ohjaa päätöksentekoa.

Toteutuminen: Hallitusohjelmatavoitteissamme tavoitteenamme oli lastensuojelun voimavarojen vahvistaminen ja suuntaaminen avohuollon tukitoimiin ja varhaisen vaiheen arviointiin. Tämä tavoite on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Linjasimme myös, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tulee selvittää erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lastensuojelun asiakkaiden nykytilanne ja ryhtyä tarvittaessa valtion ohjausta tehostaviin toimenpiteisiin.

117. Ikääntyneen väestön hyvinvointi (s. 227) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vaikuttaa ikääntyvien kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Puoluekokous ei hyväksy voimassa olevaa palvelusetelilainsäädäntöä vaan vaatii palvelusetelin arvon sitomista kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään terveyden tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme.

Tulevan työllisyyskehityksen osalta puoluekokous viittaa vastauksiin aloitteista 5 ja 7 sekä tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Hallitusohjelmatavoitteenamme oli kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen siten, etteivät maksut estä hyvinvointipalvelujen käyttöä sekä asiakasmaksujen terveyserojen kasvuun liittyvien vaikutusten arviointi.

Myös hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksujärjestelmän kehittäminen, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja on tarkoitus yhdistää ja uudistaa. Maksujärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset kootaan samaan lakiin.

Käynnissä olevan kuntauudistuksen yksi keskeinen tarkoitus on turvata vahvan peruskunnan mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnan omana tuotantona.

Linjamme palvelusetelin käyttöön on ennallaan.

118. Vanhemmuutta tuettava 119. Sijaisvanhemmuutta tuettava 120. Ennen lapsen tuloa 121. Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen (s. 235) Puoluekokous yhtyy aloitteiden vaatimukseen lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen kehittämisestä. Erityishuomion tulee jatkossa olla varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Puoluekokous kehottaa sosialidemokraatteja paikallisella tasolla edistämään lapsiperheiden hyvinvointia ja palveluiden kehittämistä.

Puoluekokous kehottaa sosialidemokraattisia päätöksentekijöitä toimimaan sen puolesta, että erilaiset perhemallit ja jaetun vanhemmuuden tukeminen myös eron jälkeen huomioidaan aiempaa paremmin myös perhepoliittisia järjestelmiä kehitettäessä.

Toteutuminen: Eduskuntavaalitavoitteissaan SDP edellytti mm. että lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannetaan ja sosiaalipäivystys ulotetaan koko maahan. Lisäksi linjattiin, että lastensuojelun voimavaro-

33

ja on suunnattava nimenomaan perheiden varhaiseen tukeen. Vaadimme myös resurssien lisäämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP esitti lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen kuten kotipalvelun, neuvolatoiminnan ja perheneuvonnan vahvistamista. Samoin esitimme lastensuojelun voimavaroja vahvistamista ja suuntaamista entistä enemmän avohuollon tukitoimiin ja varhaisen vaiheen arviointiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen KASTE I ohjelman hyvien käytäntöjen mukaisesti, perhekeskustoiminnan laajentaminen, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen sekä parisuhdeneuvonnan ja erosovittelun kehittäminen lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin.

Edelleen hallitusohjelmassa luvataan kaventaa kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Oppilashuoltoa kehitetään yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Myös lapsivaikutusten arviointia tullaan lisäämään kaikessa päätöksenteossa.

SDP on sitoutunut vahvasti näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Satsaaminen ongelmien ennalta ehkäisyyn ja perheiden arjen tukemiseen on erittäin järkevää lasten turvallisen kasvun näkökulmasta.

Päätökset terveysaloitteista Perusterveydenhoito ja julkinen terveydenhuolto yleisesti 122. Terveyspalvelut kuntien järjestämänä 123. Sosiaali- ja terveyspalveluiden eriarvoistumisen vähentämiseksi 124. Julkisen terveydenhuollon toimivuudesta on pidettävä huolta 125. Julkiset palvelut on turvattava (s. 241) Puoluekokous toteaa, että julkisen terveydenhuollon turvaaminen on yksi keskeinen alkavan puoluekokouskauden tavoite. Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin turvata julkinen terveydenhuolto, tiukentaa ja resursoida terveyspalvelujen valtakunnallista ohjausta sekä pyrkiä terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseen.

SDP:n tavoitteen mukainen terveydenhuolto asettuu seuraavien tukijalkojen varaan: 1) riittävät julkiset resurssit 2) vahvat peruskunnat, jotka järjestävät terveyspalvelut 3) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä 4) sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys 5) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö, sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö 6) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa, sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille 7) terveyserojen kaventaminen 8) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen terveydenhuollon ja sen rahoituksen vahvistamista alkavalla puoluekokouskaudella.

Toteutuminen: SDP on noudattanut päätöksessä mainittuja terveyspolitiikan tukijalkoja, ottaen ne tavoitteikseen hallitusneuvotteluissa 1) Julkisten resurssien osalta SDP:n hallituskauden alkua ovat hankaloittaneet edelliseltä oikeistohallitukselta peritty 8 miljardia alijäämäinen budjetti, sekä hidas talouskasvu.

34

Kuitenkin valtiovarainministeri Urpilaisen esittämässä valtiontalouden kehyksessä vuosille 2013-2016 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuoden 2015 tasolla 125 miljoonan euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.

2, 3 ja 4) Vahvat peruskunnat ovat olleet SDP:n tavoitteena hallitusneuvotteluissa ja hallituksessa.

Vahvat peruskunnat tuli tavoitteeksi, johon hallituksen aloittama kuntauudistus tähtää. Lisäksi nämä tavoitteet otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksessä ja järjestämistä koskevan lain valmistelussa, siinä määrin kuin SDP:n vaikuttaminen on mahdollista. Ko. prosessi kestää 2012 vuoden loppuun, ja Terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun osalta hallitusohjelmaan kirjattiin: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä (esimerkiksi nk. peruserikoissairaanhoito) sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaali-huollon tehtävistä kunnat ja sote-alueet vastaavat yhdessä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.”

Tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydestä on otettu huomioon ennen kaikkea SDP:n vaikuttaessa kuntauudistukseen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen. Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä edistetään kuntien sektorivetoisten organisaatioiden uudistamista asiakaslähtöisesti nykyiset hallinnon rajat ylittäen.

Lisätietoa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1739779 5) on otettu huomioon, muun muassa Toimiva terveyskeskus – hankkeessa Lisätietoa: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/toimivaterveyskeskus 6) tavoite on otettu huomioon SDP:n toiminnassa hallituksessa ja hallitusneuvotteluissa 7 ja 8) ovat keskeisesti otettu huomioon muun muassa seuraavasti: - Kaste – ohjelmassa: kaste ohjelma kokoaa konkreettisia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostamaan koko kansan hyvinvointia lisäävän eheän kokonaisuuden.

Lisätietoa: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste - Nuorten yhteiskuntatakuun yhteydessä: yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle taataan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä koulutus- työ- harjoittelu- kuntoutus- tai työpajapaikka. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on sovittu hallitusohjelmassa.

Lisätietoa: http://www.tem.fi/index.phtml?s=4659 - Perusturvan sadan euron korotuksena: SDP:n tultua hallitukseen perusturvaa korotettiin sadalla eurolla kuukaudessa alkaen vuoden 2012 alusta - Siten, että valtiontalouden yhteensä laskettuna 5 miljardin sopeutuksessa (verojen korotuksessa ja menojen leikkauksissa) ei heikennetty vähäosaisten asemaa - Toimiva terveyskeskus – hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa kehittämällä terveyskeskusten käytäntöjä, hallintoa ja johtamista sekä terveydenhuollon koulutusta ja tutkimusta.

Lisätietoja: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/toimivaterveyskeskus 126. Ensihoitopalvelun järjestämistä ja saatavuutta uhkaavat epävarmuustekijät poistettava (s. 245) Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyihin perusteisiin ensihoitoa koskevalle päätöksenteolle.

35

Toteutuminen: Vuoden 2011 toukokuussa voiman tulleen terveydenhuoltolain myötä ensihoitopalveluista vastaavat sairaanhoitopiirit. Lisäksi laissa määritellään esimerkiksi eri ammattiryhmille kuuluvat tehtävät.

Nämä muutokset edistävät ensihoitopalvelun saatavuutta koko maassa.

127. Kielteinen päätös kaikille terveydenhoidon ja vanhustenhoidon yksityistämisille (s. 247) Puoluekokous ei pidä tässä tilanteessa mahdollisena ehdottoman kielteistä kantaa yksityisten palvelujen käyttämisestä julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhoidon täydentäjinä. Puoluekokous toteaa kuitenkin julkisen palvelutuotannon vahvistamisen ja tehostamisen kiireelliseksi maamme kaikissa osissa.

Toteutuminen: SDP on toiminut päätöksen mukaisesti puolueen vaikuttaessa kuntauudistukseen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen. Ks. myös päätösten 122-125 seuranta.

Lisätietoa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1739779 128. Terveydenhuolto maksuttomaksi (s. 248) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sisältyvään tavoitteeseen alentaa terveydenhuollon maksurasitetta kansalaisille.

Puoluekokous toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmää tulee selkeyttää ja kehittää. Maksukattoa tulee madaltaa, eikä asiakasmaksuja tule sitoa elintasoindeksiin. Terveydenhoitajan vastaanoton tulee olla maksuton.

Toteutuminen: Toistaiseksi SDP ei ole voinut toteuttaa tätä päätöstä, johtuen ennen kaikkea julkisen talouden rajoitteista.

129. Päihdehuoltoa kehitettävä Suomessa (s. 249) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen lisätä päihdehuollon resursseja. Edelleen puoluekokous yhtyy kantaan siitä, että päihdeongelmaisten äitien tahdosta riippumattoman hoidon tulee olla viimesijainen keino hoidossa. Lapsen etu puoltaa päihdeongelmaisten äitien tahdosta riippumattoman hoidon saamista yhteiskunnan keinovalikoimaan. Hoitotakuun tulee toteutua päihdehuollossa. Raskaana oleville naisille tulee taata oikeus päihdehoitoon.

Toteutuminen: Päätösten toteutuminen on kesken. SDP voi vaikuttaa niihin etenkin kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon kautta, sekä tehtäessä poliittisia päätöksiä sosiaali- ja terveysministeriön alaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -työryhmän esityksistä. ko. työryhmä lopettaa työnsä vuoden 2012 lopulla.

Lisätietoja: http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/itsemaaraamisoikeus http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/paihdetyo_ja_palvelut/paihdetyo Erikoissairaanhoito 130. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannusten siirtäminen valtiolle 131. Erikoissairaanhoito valtion kustannettavaksi 132. Erikoissairaanhoito valtion vastuulle (s. 252) Puoluekokous yhtyy aloitteiden tarkoitukseen siitä, että erikoissairaanhoidon palvelut tulevat turvatuiksi ja että ne ovat saatavilla tasavertaisesti koko maassa. Valtiolla on viimesijainen vastuu sen turvaamisesta, että kansalaiset pääsevät tasavertaisesti erikoissairaanhoitoon.

Toteutuminen: SDP on toiminut päätöksen mukaisesti puolueen vaikuttaessa kuntauudistukseen, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen. Ks. myös päätösten 122-125 seuranta.

36

Terveyden edistäminen 133. SDP:n on ajettava Suomeen malli, jossa painopiste on ennaltaehkäisyssä (s. 253) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen nykyistä tehokkaammasta terveyden edistämistoiminnasta. Aloitteen mukaisen koko kansan neuvolan perustamista puoluekokous ei pidä tarpeellisena. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjan terveyspoliittisiin tavoitteisiin ja toteaa, että aloitteessa kuvattu neuvolatehtävä toteutuu SDP:n tulevaisuusasiakirjan mukaisessa uudessa terveyskeskuksessa, sekä sitä täydentävässä työterveydenhuollossa, vanhusneuvolassa, kaikille suunnatussa terveystarkastuksessa ja internetpohjaisessa terveyspalvelussa.

Toteutuminen: Terveyden edistämisessä on vielä tehtävää kohti sitä mallia, johon päätöksessä viitataan. Yhtä kaikki, SDP:n tavoitteina on parempi terveyden edistäminen, ja tämä näkyy useilla tavoilla.

Hallitusohjelman terveyspoliittinen lähtökohta on seuraava: ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemassa.” (Hallitusohjelma, s .56).

Terveyden edistäminen on keskeinen tavoite myös Kaste-ohjelmassa. Tämä sosiaali- ja terveysministeriön alainen ohjelma kokoaa konkreettisia toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostamaan koko kansan hyvinvointia lisäävän eheän kokonaisuuden.

Kaste-ohjelman tavoitteena on, että 1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ■ riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ■ ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia ■ lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt 2.sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti ■ asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen ■ johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ■ palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Lisätietoa: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 134. Arkiliikunnan mahdollisuuksien lisääminen väestön terveyden edistäjänä (s. 255) Puoluekokous toteaa arkiliikunnan lisäämisen olevan tavoiteltavaa myönteisten terveysvaikutusten vuoksi, sekä arkiliikunnan olevan yksi monista mahdollisuuksista vähentää Suomen hiilipäästöjä. Näistä syistä puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen arkiliikunnan mahdollisuuksien lisäämisestä. Mahdollisuuksia luodaan niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Puoluekokous kannustaa SDP:n päättäjiä edistämään päätöksenteossaan arkiliikuntaa, sekä kehottaa puoluehallitusta ottamaan ohjelmatyössään pohdittavaksi keinoja edistää arkiliikunnan mahdollisuuksia muun muassa työpaikkoja, kouluja sekä urheiluseuroja tukena käyttäen.

Toteutuminen: SDP on toiminut tavoitteen suuntaisesti etenkin kunnissa.

Terveydenhuollon rahoitus 135. Julkiset varat julkisen terveydenhoidon kehittämiseen 136. Yksityisten terveydenhoitopalvelujen Kela-korvausjärjestelmä purettava 137. Julkisen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi 138. Julkinen terveydenhuolto on pelastettava (s. 261) Viitaten tulevaisuusasiakirjan terveyspoliittisiin tavoitteisiin puoluekokous toteaa, että rahoitusta koskeva ohjelmallinen ja poliittinen valmistelu on käynnistetty puoluekokouskaudella 20082010 ja jatkuu puoluekokouskaudella 2010-2012.

37

Lisäksi viitataan aloitteista 122-125 annettuun vastaukseen.

Toteutuminen: SDP on pitänyt hallitusneuvotteluissa tärkeänä terveydenhuollon rahoituksen selkiyttämistä. Hallitusohjelmassa päädyttiin kuuden puolueen yhteistyössä kirjaukseen: ”Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi.” (hallitusohjelma s.56) Terveydenhoito työnä 139. Terveydenhoitoalan työ arvostetuksi ja palkka kohtuulliseksi (s. 263) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen hoitoalan työolojen, koulutuksen ja palkkauksen saattamisesta sellaiselle tasolle, joka tukee henkilökunnan jaksamista ja edistää alan houkuttelevuutta. Koulutuksessa erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden selviäminen työstä otetaan huomioon.

Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kartoittamaan keinoja, jolla tavoitetta voi tukea tietäen, että puolue ei ole palkka- ja työehtoneuvotteluiden osapuoli.

Toteutuminen: Sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva terveyskeskus – hanke puuttuu päätöksessä tarkoitettuun tavoitteeseen.

Puolueen terveystyöryhmä on tuottanut puoluehallituksen käyttöön laajan materiaalin terveyskeskustyön kehittämisestä.

Lisätietoja: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/toimivaterveyskeskus Lasten ja nuorten terveys 140. Terapiapalvelut peruskouluihin oppilaiden saataville (s. 264) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen koulujen oppilashuollon kehittämisestä. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ottamaan oppilashuollon kehittämisen sekä mahdolliset terapiapalvelut huomioon ohjelmatyössään puoluekokouskaudella.

Toteutuminen: Puoluehallitus on ottanut ko. palveluiden kehittämisen huomioon mm. valmistautuessa hallitusneuvotteluihin, ja hallitusohjelman laadintaan.

141. Nuorten mielenterveyspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön panostetaan (s. 265) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, ja toteaa, että keskeistä nuorten mielenterveyspalveluiden saattamisessa kuntoon on valtion selkeä normiohjaus siitä, millaiset palvelut on järjestettävä, sekä tätä ohjausta vastaava rahoitus kunnille. Nuorten mielenterveysongelmia on ehkäistävä ennalta.

Toteutuminen: Syrjäytyminen kohottaa mielenterveysongelmien puhkeamisen riskiä. Tässä mielessä hallituksen aloittama, ja SDP:n keskeisenä hankkeena edistämä nuorten yhteiskuntatakuu on hyvää ennalta ehkäisevää työtä. Yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä työ- harjoittelu- kuntoutus- työpaja- tai koulutuspaikka.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen osoitetaan 60 miljoonan euron määräraha. On tärkeää, että nuoret peruskoulun jälkeen hankkivat toisen asteen koulutuksen ja että koulutuksen saaneet pääsevät nopeasti työuran alkuun. Tämä osaltaan estää syrjäytymistä, josta aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja kustannuksia.

Ks. myös: mieli- ja päihdesuunnitelman linjaukset: 38

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/mielijapaihde/linjaukset 142. Opiskeluterveydenhuolto turvattava (s. 266) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että opiskelijoiden eriarvoisuutta terveyspalveluiden suhteen on kavennettava parantamalla heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden palveluita ja opiskeluterveydenhuoltoa tulee kehittää kokonaisuutena ja sen on lähdettävä opiskelijoiden omista tarpeista.

Toteutuminen: SDP on toiminut kohti tavoitetta.

Ministeri Urpilaisen valmistelemissa valtiontalouden kehyksissä todetaan, että oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetaan 13 milj. euroa vuosina 2014—2015.

143. Alle 25-vuotiaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomiin ehkäisyvälineisiin (s. 267) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen seksuaaliterveydenhuollon tasa-arvosta. Samalla puoluekokous kuitenkin katsoo, että suurin este tasa-arvon tiellä on nuorten vaihteleva ja riittämätön tieto ja ymmärrys suojaamattoman seksin riskeistä. Maksuttomat ehkäisyvälineet on nähtävä osana valistustyötä, ei itseisarvollisena ja subjektiivisena yksilön oikeutena.

Tästä syystä puoluekokous yhtyy aloitteen tarkoitukseen seksuaaliterveydenhuollon tasa-arvon edistämisestä todeten, että maksuttomat ehkäisyvälineet voivat nykyistä laajemmin kuulua valistustyöhön, mutta korostaa, että subjektiivista oikeutta maksuttomiin ehkäisyvälineisiin ei ole syytä tavoitella.

Toteutuminen: SDP on toiminut päätöksen mukaisesti.

39

PÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖ-, ENERGIA- JA LIIKENNE-, ASUNTO- JA MAAPOLIITTISISTA ALOITTEISTA 144-172 Aloitekirjan sivut 269-321, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

Päätökset ympäristöaloitteista 144. Alueelliset ympäristökeskukset takaisin (s. 271) Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen ja katsoo, että SDP ottaa tavoitteekseen alueellisten ympäristöviranomaisten riippumattomuuden vahvistamisen. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että ympäristöministeriö säilytetään itsenäisenä myös tulevissa hallintouudistuksissa.

Toteutuminen: Vahvasti SDP:n työn tuloksena hallitusohjelmaan kirjattiin seuraava lause: "Ympäristöhallinnon roolia, kuten sen edellytyksiä hoitaa hallinnonalat ylittäviä koordinaatiotehtäviä, vahvistetaan ja sen resurssit turvataan." Tämän toteutumista tullaan valvomaan mm. ympäristönsuojelulain uudistamisessa (erityisesti valvontaan liittyvät kysymykset, ml. valvonnan maksullisuus, joka osaltaan auttaisi turvaamaan ympäristöhallinnon resursseja).

145. Suurten asutuskeskusten ruuhkamaksuista pidättäydyttävä (s. 274) Puoluekokous pitää erilaisten ruuhkamaksumallien jatkoselvittämistä kannatettavana. Erityistä huomiota sopivan ruuhkamaksumallin valinnassa on kiinnitettävä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tehokkaiden ja asiakasmaksuiltaan edullisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen on kuitenkin nähtävä ensisijaisena keinona yksityisautoilun vähentämisessä.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä valtion joukkoliikennepanostuksia. Tämä edellyttää erityisesti valtion joukkoliikennetuen lisäämistä nykytasosta.

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaisesti nykyinen hallitus on aloittanut satelliittijärjestelmään pohjautuvan, koko maata koskevan tiemaksun selvitystyön. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä joukkoliikenteen rahoitus nousi edellisvuoteen verrattuna 22 miljoonaa euroa, tosin nousu johtui länsimetron valtionavustuksesta. Muiden joukkoliikenteen määrärahojen taso pysyi suurin piirtein samana kuin aiemminkin, mikä on hyvä tilanne talousarvioesityksessä, jossa lähes jokainen sektori joutui pienen leikkauksen kohteeksi. Lisäksi kehysriihessään keväällä 2012 hallitus teki historiallisen päätöksen investoida enemmän rataverkkoon kuin tieverkkoon.

146. Koiranjalostuksen eettisyyden parantaminen (s. 276) Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen toimia lemmikkieläinjalostuksen eettisyyden parantamiseksi. Puoluekokous pitää perusteltuna, että selvitetään mahdollisuuksia säätää asiasta lainsäädäntöteitse.

Toteutuminen: Hallituskauden aikana tehdään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Siinä yhteydessä tullaan arvioimaan myös seura- ja harrastuseläinten jalostus ja mahdollisuudet sen eettisyyden parantamiseen.

Myös seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta on pitänyt seura- ja harrastuseläinten jalostuksen parantamista tärkeänä asiana.

147. Todellisuuden selvittäminen ns. ilmastonmuutoksesta (s. 278) Puoluekokous osoittaa tukensa IPCC:n pitkään tekemälle työlle ja keräämälle arvokkaalle tiedolle ilmastonmuutokseen liittyen. Jotta ihmiskunta saa mahdollisimman oikeaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja mahdollisista seurauksista, on IPCC:n aina kyettävä vastaamaan myös niihin kysymyksiin, jotka haastavat kullakin hetkellä vallalla olevia käsityksiä ilmastonmuutoksen problematiikan monista yksityiskohdista. Tiedemaailmassa käytävä akateeminen keskustelu ei kuitenkaan saa hidastaa konkreettista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

40

Toteutuminen: Hallitus edistää monipuolista ilmastotieteellistä akateemista keskustelua mm. asettamansa ilmastopaneelin kautta. Ilmastopaneeli perustettiin joulukuussa 2011.

Päätökset energia-aloitteista 148. Puolueen energialinjan tarkentaminen 149. Ydinvoiman lisärakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista 150. Suomen energiapolitiikan ainoa kestävä ratkaisu on energiakulutuksen vähentäminen 151. Ei lisää ydinvoimaa Suomeen 152. SDP tuulivoiman asialle (s. 286) Puoluekokous yhtyy aloitteen 150 esitykseen siitä, että kehitystä ohjataan edelleen kohti matalaenergiarakentamista ja olemassa olevan rakennuskannan osalta energiatehokkuutta parannetaan erityisesti julkisten rakennusten osalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tarvitaan lisää.

Puoluekokous toteaa, että uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia ohjauskeinoja, kuten vihreiden sertifikaattien järjestelmä. Tämä tukisi paitsi tuulivoima-, myös muita uusiutuviin energialähteisiin perustuvia investointeja tasapuolisesti ja tehokkaasti.

Suomesta poistuu lähivuosina käytöstä useiden tuhansien megawattituntien verran vanhaa sähköntuotantokapasiteettia. Samalla energiankäytön tehokkuus paranee ja sähköntarve kasvaa. Teollisuuden ja liike-elämän menestymismahdollisuudet vaativat kohtuuhintaisen sähkön tuotantomahdollisuuksia. Siten myös uutta ydinvoimaa tarvitaan edelleen maltillisesti.

Toteutuminen: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen implementointi on valmistelussa tavoitteena saada tarvittavat säädökset ja muut menettelyt annettua kevään 2012 aikana. On käynnistetty hanke rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalista hallitusohjelman mukaan. Valmistellaan hallinnonalan ilmasto- ja energiastrategian päivitystä. Rakennusten korjauksiin kohdistetaan energiaavustuksia käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten tiekartan, jonka tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen vuoteen 2020 mennessä, valmistelu on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2012 aikana. Myös korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ovat valmisteilla ja ne valmistuvat vuoden 2012 aikana. Energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota osana olemassa olevan rakennuskannan ylläpito- ja korjaustoiminnan kehittämistä.

Tuulivoimatuottajille maksettu takuuhinta eli syöttötariffit on otettu käyttöön tuulivoiman tukemisessa. Mikäli rakentamisen tiellä olevat hallinnolliset esteet saadaan virtaviivaistettua, tukijärjestelmä tulee nopeuttamaan tuulivoiman käyttöönottoa. Biomassan käyttöä tuetaan energiantuotannossa mm. pienpuun korjuutuella ja syöttötariffilla (jonka ensimmäinen esitys kaatui kuitenkin EUkomission vastustukseen).

Eduskunta myönsi periaatepäätöksen kahdelle ydinvoimalaitokselle. Näistä molemmat ovat teollisuuden ja energiantuottajien omistamia Mankala-pohjaisia yhteisyrityksiä, joiden yhtenä tarkoituksena on kohtuuhintaisen sähkön tuotanto teollisuutta varten.

Päätökset liikennealoitteista 153. Raskaiden ajoneuvojen rengasmääräyksien muutosesitys (s. 288) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja painottaa erityisesti sitä, että myös raskaan liikenteen talvirenkaiden urasyvyyden tulee olla vähintään 3,0 millimetriä koko renkaan kulutuspinnalla. Pinnoitettujen renkaiden käyttö etuakselilla tulee kieltää.

41

Toteutuminen: Nykyisin Suomessa talvirengaspakko ei ulotu yli 3,5 t:n ajoneuvoihin ja yli 3,5 t:n kokonaismassaisten ajoneuvojen renkaiden kulutuspintavaatimuksena sovelletaan edelleen EU:n direktiivin mukaista 1,6 mm:n vähimmäisurasyvyyttä. Sekä Ruotsi että Norja ovat vastikään tiukentaneet raskaan kaluston talvella käytettävien renkaiden vaatimuksia lähinnä parantaakseen raskaan kaluston talviliikkuvuuden varmuutta. Suomessakin on todettu samoista syistä kuin Ruotsissa ja Norjassa tarve raskaan kaluston talvella käyttämien renkaiden vaatimusten kehittämiseen. Toistaiseksi Suomessa tilanne on kuitenkin säilynyt sellaisena kuin kirjallisessa kysymyksessä kk 367/2010 on todettu ja jatkossa vaatimusten kehittämistyössä on tarkoitus seurata Ruotsissa ja Norjassa vastikään toteutetuista tiukennuksista käytäntöön saatavia kokemuksia.

Pinnoitettujen renkaiden osalta tilanne on, että raskaan kaluston pinnoitetuille renkaille on vuodesta 2006 lähtien tullut käyttöön tekniset hyväksyntävaatimukset edellyttäen pinnoitettujen renkaiden osalta YK:n E-säännön no 109 mukaisuutta. Raskaan kaluston pinnoitettujen renkaiden vaatimusten ja sen myötä laadun ja toimintavarmuuden parantuessa ei pinnoitettujen renkaiden käytön kieltämistä eturenkaissa ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

154. Joukkoliikenteen kehittäminen ja liikennepäästöt kuriin sekä sopusointuun luonnon kanssa 155. Joukkoliikennetukea lisättävä (s. 292) Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen lisätä joukkoliikenteen tukea. Perusväylänpitoon raideyhteyksien tukemiseksi tarvitaan lisärahoitusta. Tämän lisäksi henkilöliikenne- ja joukkoliikennelakien toimimista on jatkuvasti arvioitava siltä kannalta, kasvaako joukkoliikenteen liikennematkaosuus riittävästi ja ovatko palvelut riittävän kattavasti turvatut. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lipputukijärjestelmän tehoon joukkoliikenteen liikennemuoto-osuuden kasvattamisessa suurilla kaupunkiseuduilla.

Toimiva yhdyskuntarakenne on asumisen, toimitilasijoittelun ja liikenteen järjestämisen kokonaisuus. Puoluekokous edellyttää, että nykyistä tiiviimpää ja ilmastoystävällisempää yhdyskuntarakennetta edistetään kaikilla päätöksentekotasoilla ja kiinnitetään erityistä huomiota tehokkaiden joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen työssäkäyntialueilla.

Toteutuminen: Hallituksen liikennepoliittisen selonteon mukaan joukkoliikenteestä luodaan eri osapuolten yhteistyönä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää myös käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän.

Valtion rahoituksen edellytyksenä on toimijoiden sitoutuminen yhteiskäyttöisen maksujärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Toimivaa yhdyskuntarakennetta edistetään neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla MALaiesopimusten avulla. Niiden sitovuutta parannetaan ja vahvistetaan.

MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita liikenneverkon kehittämistoimia tällä hallituskaudella 30 milj. euroa.

Joukkoliikenteen suurten kaupunkien tuki kytketään aiesopimuksissa sovittaviin, joukkoliikennettä edistäviin toimiin. Myös liikenteenhallinnan yhteisistä seudullisista toimintamalleista ja työkaluista sekä liityntäpysäköinnin järjestämisestä sovitaan osana aiesopimuksia. Kunnat sitoutuvat omalta osaltaan sovittuihin maankäytön ja asumisen ratkaisuihin.

156. Raskaan liikenteen valvontayksikkö perustettava sekä viranomaisyhteistyötä tehostettava harmaan talouden kitkemiseksi (s. 294) Puoluekokous kannattaa raskaan liikenteen valvontayksikön perustamista.

Puoluekokous tukee harmaan talouden kitkemisen tehostamista kuljetusalalla.

Toteutuminen: Hallitusohjelman yksi tärkeimmistä painopisteitä on harmaan talouden torjunta. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi tavarankuljetuksissa ja liikennelupapakon uusimisesta.

42

157. Tieverkon rapautuminen estettävä (s. 296) Puoluekokous kannattaa liikenneväylien ylläpidon, hoidon ja kehittämisen määrärahojen tuntuvaa nostoa nykytasosta.

Toteutuminen: Perusväylänpidon rahoitus on ostoarvoltaan laskenut 2000-luvulla. Samaan aikaan liikenne on kasvanut. Rahoitus ei ole riittänyt verkon kunnon ylläpitämiseen. Tilanne on pystytty kuitenkin hallitsemaan rahoitusta uudelleen kohdistamalla ja supistamalla pienten investointien määrä minimiin.

Hallituksen liikennepoliittista selontekoa valmistellut työryhmä on esittänyt, että väyläinvestoinneista siirretään 100 M€/v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen.

158. Ammattimaisen liikenteen seuraamusjärjestelmän tehostaminen (s. 297) Puoluekokous kannattaa tuntuvampia sanktiota ajo- ja lepoaikoja, painorajoituksia sekä kuormasidontasäännöksiä rikkoneille kuljetusyrittäjille ja kuljetuksenantajille. Edelleen puoluekokous katsoo, että ammattiautoilijoiden osalta ajokieltojärjestelmä tulisi uudistaa pisteytysjärjestelmänä.

Toteutuminen: Ajo- ja lepoaikojen rikkomisesta säädetään tieliikennelain 105 a §:ssä. Seuraamus näistä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisista on sakkorangaistus. Seuraamusten tosiasiallinen määrääminen / tuomitseminen on poliisin ja tuomioistuinten toimivallassa eikä liikenne- ja viestintäministeriöllä ole mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Maksuseuraamusta sinänsä voidaan pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena kyseisestä teosta tai laiminlyönnistä.

Ajoneuvojen painorajoitusten ja kuormien sidontasäännösten rikkomisista voidaan tuomita seuraamus rikoslain 23 luvun perusteella. Esim. liikenneturvallisuuden vaarantamisen perustustunnusmerkistön perusteella voidaan näistä teoista tuomita enintään 6 kuukauden vankeusrangaistus, törkeä tekomuoto voi johtaa enintään kahden vuoden vankeuteen. Kuten sanottua, lainkäyttöratkaisut (mahdolliset seuraamuslajit ja määrät) ovat näiltäkin osin poliisin ja tuomioistuinten tehtäviä. Painorajoitusten rikkominen voi rikosoikeudellisen seuraamusten lisäksi johtaa hallinnolliseen sanktioon, ylikuormamaksuun. Maksun määrääminen yrittäjälle on poliisin toimivallassa.

Pisteytysjärjestelmän käyttöönotto selvitetään tämän hallituskauden aikana.

159. Lisää kapasiteettia pääradalle 160. Suomi raiteille (s. 300) Puoluekokous yhtyy aloitteiden esityksiin, joiden mukaan raideliikenteen kehittäminen on keskeinen osa nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa koko Suomessa, raideliikenteen kehittäminen vaatii lisäyksiä määrärahoihin ja tavoitteena tulee erityisesti olla pääradan liikenteen parempi sujuminen ja ruuhkaisuuden purkaminen. Puoluekokous katsoo, että valtakunnallisesti tärkeän Seinäjoki-Oulu –radan perusparannukseen on varattava Liikenneviraston esittämä riittävä vuosittainen määräraha.

Pääkaupunkiseudun suuret ratahankkeet kuten Pisara-rata ja raideyhteys lentoasemalle ovat tärkeitä paitsi pääkaupunkiseudun, myös valtakunnallisten liikenneyhteyksien parantamisen kannalta ja edellyttävät valtiovallan aktiivista tukea ja myötävaikutusta. Myös muita ratahankkeita kuten maan poikittaisyhteyksiä ja metroverkon pikaista rakentamista sekä länteen että itään päin on edistettävä pitkäjänteisesti. Raideliikenneratkaisujen ohella tulee kehittää linja-autoliikennettä osana tehokasta joukkoliikennettä, mm. lisäämällä bussikaistoja, valoetuisuuksia ja järkeistämällä reittijärjestelyjä.

Lähiraideliikenteen kehittämistä tuetaan ja siitä tehdään toimiva osa suurimpien kaupunkiseutujen joukkoliikennejärjestelmää.

Toteutuminen: Osana hallituksen liikennepoliittista selontekoa on hallituksen kehysbudjettineuvotteluissa päätetty tämän hallituskauden liikenneinvestoinneista. ensimmäisen kerran raideliikenteen investoinnit ovat euromääräisesti suuremmat kuin tieliikenneinvestointien määrä.

43

Seinäjoki-Oulu –radan perusparannuksen 2. vaihe on menossa v. 2012.

Periaatepäätös Pisara –radan rakentamisesta on tehty hallituksen kehysbudjettineuvotteluissa keväällä 2012. Radan suunnitteluun on varattu määrärahat.

Liikennepoliittisen selonteon mukaan sitoudutaan Pisara-radan lisäksi vv. 2016 – 2022 kahteen muuhun kärkihankkeeseen, joita ovat Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe ja Imatra-Luumäki kaksoisraide ja ratavälin parantaminen Imatralta Venäjän rajalle.

Hallitus avustaa metron rakentamista Espooseen 30 % osuudella.

Päätökset asunto- ja maapoliittisista aloitteista 161. Asumisen turvallisuutta kehitettävä (s. 302) Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta lainsäädäntömuutoksiin, mutta taloyhtiöillä on mahdollisuus saada halutessaan asukasluettelo väestötietojärjestelmästä.

162. Talonmiehet takaisin (s. 305) Puoluekokous tunnustaa talonmiehen kiinteistöhuoltoyhtiötä laajemman merkityksen kiinteistöjen ylläpidossa. Puoluekokous toteaa, että asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallitus ja viime kädessä yhtiön osakkaat päättävät siitä, millä tavalla kiinteistönhoito on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Puoluekokous haluaa edistää talonmiesten käyttöä julkisissa kiinteistöissä.

Toteutuminen: Vastuu kiinteistöhuollon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä on yhtiön omistajilla. Esimerkiksi kouluissa on käytössä vahtimestareita, joilla on osittain myös talonmiesten tehtäviä hoidettavinaan.

163. SDP mukaan Asumisen Hinta Alas (AHA) -yhteisrintamaan (s. 307) Puoluekokous pitää asiaa tärkeänä ja toteaa, että SDP toimii aktiivisesti aloitteessa esitettyjen tavoitteiden edistämiseksi.

Toteutuminen: Puolue on toiminut aktiivisesti asumisen hinnan alentamiseksi. Puolue saavutti hallitusohjelmaan historialliseksikin luonnehditun tavoitteensa korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittamisesta vuoden 2014 loppuun asti. Puolitus koskee niin sanottuja normaaleja valtion tuella rakennettavia vuokra-asuntoja. Tällä toimenpiteellä voidaan alentaa uusien asuntojen laskennallisia lähtövuokria noin 2,5-4 euroa neliötä kohden kuukaudessa.

Hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa vuosille 2012–2015 on kohtuuhintaisten vuokraasuntojen uudistuotannon lisääminen kaikkein keskeisin tavoite. Ohjelmassa on 45 toimenpidettä ja 16 selvitystehtävää.

164. Asuntopolitiikka nähtävä osana sosiaalipolitiikkaa 165. Asunnottomuus on poistettava 166. Jokainen tarvitsee kodin 167. Jokaiselle koti (s. 312) Puoluekokous yhtyy aloitteiden esitysosiin. Puoluekokous edellyttää, että puolue toimii aktiivisesti asunnottomuuden poistamiseksi ja edullisen ja laadukkaan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi.

Toteutuminen: Puolue on toiminut aktiivisesti asunnottomuuden poistamiseksi ja kohtuuhintaisen ja laadukkaan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi. Hallitus hyväksyi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosille 2012-2015 joulukuussa 2011. Ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Se tapahtuu lisäämällä vuoteen 2015 mennessä noin 1250 asuntoa tai hoitopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille sekä tarjoamalla sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja erityisryhmille. Ohjelman 44

avulla halutaan lisätä pysyvää, pääosin vuokra-asumista. Asuntolat ja muut tilapäiset majoitustilat pyritään korvaamaan ajanmukaisilla tuki- ja palveluasunnoilla. Näin parannetaan merkittävästi sekä päihdeongelmaisten että mielenterveyskuntoutujien asumisoloja ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Puolue saavutti hallitusohjelmaan historialliseksikin luonnehditun tavoitteensa korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittamisesta vuoden 2014 loppuun asti. Puolitus koskee niin sanottuja normaaleja valtion tuella rakennettavia vuokra-asuntoja. Tällä toimenpiteellä voidaan alentaa uusien asuntojen laskennallisia lähtövuokria noin 2,5-4 euroa neliötä kohden kuukaudessa.

Hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa vuosille 2012–2015 on kohtuuhintaisten vuokraasuntojen uudistuotannon lisääminen kaikkein keskeisin tavoite. Ohjelmassa on 45 toimenpidettä ja 16 selvitystehtävää.

168. Asunto on perusoikeus (s. 313) Puoluekokous yhtyy aloitteen esitysosaan. Puoluekokous toteaa, että puolueen yksiä keskeisiä asuntopoliittisia tavoitteita kautta historian on ollut asuinalueiden sosiaalinen ja ekologinen eheys.

Toteutuminen: Puolue on toiminut aktiivisesti asuinalueiden sosiaalisen ja ekologisen eheyden puolesta. Hallituksen asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa on sovittu käynnistettävän uusi, poikkihallinnollinen ohjelma asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi vuosiksi 2013-2015.

Sen toteuttamiseen varataan määrärahoja vuosina 2013-2015 vuosittain 4 miljoonaa euroa.

169. SDP edistämään matalaenergiarakentamista 170. SDP:n edistettävä ekologista rakentamista opiskelija-asuntotuotannossa (s. 316) Puoluekokous yhtyy aloitteiden päätösesityksiin. Puoluekokous toteaa, että matalaenergiarakentamista tulee edistää kaikessa rakentamisessa.

Toteutuminen: Puolue on toiminut aktiivisesti matalaenergiarakentamisen puolesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että laaditaan rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten tiekartta, jonka tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen vuoteen 2020 mennessä. Tiekartan avulla pyritään määräysten voimaan saattamiseen suurempina kokonaisuuksina. Korjausrakentamiselle säädetään myös energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta. Lisäksi hallitusohjelman mukaan ARA-vuokra-asuntojen uudistuotannossa ja perusparannusjärjestelmässä painotetaan energiatehokkuutta.

Energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyy tärkeänä osana tiivis yhdyskuntarakenne. Hallitusohjelman mukaisesti maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia ja ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Uudisrakentamista ohjataan olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Lisäksi hallituskaudella toteutetaan Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 toimintaohjelman (ERA17) keskeiset toimenpiteet.

171. Jätevesiasetuksen muuttaminen (s. 318) Puoluekokous toteaa, että valtio tukee jo haja-asutusalueilla asuvien pienituloisien jätevesihuollon saattamista vuonna 2014 voimaan astuvien normien mukaisiksi. On tärkeää, että määrärahojen riittävyydestä ja tiedotuksen kattavuudesta huolehditaan.

Erityisen tärkeää on huolehtia jätevesihuollosta pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä. Sen sijaan muualla haja-asutusalueilla annetaan tarvittaessa lisää siirtymäaikaa ratkaisujen toteuttamiseen.

Toteutuminen: Jätevestiasetuksen uusituista säännöksistä on päivitetty esite- ja opasmateriaalia. Se on jaettu ELYihin ja kuntiin. Lisäksi tiedotuksessa hyödynnetään internetsivustoa.

172. Suomelle edistyksellistä asumis-, maa- ja kaupunkipolitiikkaa

45

(s. 321) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen ja järkevän suunnittelun turvaamiseksi. Puoluekokous pitää tarpeellisena, että yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja raideliikennettä kehitetään. Muilta osin puoluekokous katsoo, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaisesti maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia ja ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Uudisrakentamista ohjataan olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Samalla luodaan kestävällä tavalla edellytyksiä tonttikohtaiselle täydennysja lisärakentamiselle. Lisäksi tarkistetaan asemakaava-alueen ulkopuolisten alueiden kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen periaatteita erityisesti kaupunki- ja kasvuseuduilla. Hallituskauden aikana on tarkoitus selvittää myös taloudelliset ohjauskeinot yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi.

46

PÄÄTÖKSET KOULUTUS-, KULTTUURI- JA VIESTINTÄPOLIITTISISTA ALOITTEISTA 173-209 Aloitekirjan sivut 323-391, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

Päätökset koulutusaloitteista 173. Oppivelvollisuuden pidentäminen 174. Toisen asteen koulutusta uudistettava ja oppivelvollisuutta pidennettävä 175. Oppivelvollisuutta on pidennettävä (s. 328) Puoluekokous yhtyy aloitteisiin 173 ja 174 sekä aloitteen 175 henkeen. Puoluekokous pitää tärkeänä varmistaa, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen koulutuksen sekä pitää oppivelvollisuuden jatkamista päättymään sinä vuonna, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta, välttämättömänä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan. Puoluekokous ei yhdy ehdotukseen alentaa oppivelvollisuusiän alkua, mutta pitää tarpeellisena, että vuoden kestävä esiopetus ennen koulunkäynnin aloittamista tehdään kaikille velvoittavaksi. Jokaisella nuorella on oltava tarvittaessa mahdollisuus päästä perusopetuksen lisäopetukseen (10. luokka).

Yhtenäiseen toisen asteen koulutukseen siirtymisen osalta puoluekokous viittaa aloitteesta 179 annettuun vastaukseen.

Toteutuminen: Hallitus on sitoutunut siihen, että ”Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.” Tavoitteen saavuttamiseksi tällä hallituskaudella toteutetaan oppivelvollisuuden pidentämistä lukuun ottamatta kaikki mahdolliset toimenpiteet koulutuspaikkojen saatavuuden parantamisesta ja alueellisesta uudelleensuuntaamisesta opiskelijavalintojen uudistamiseen.

Hallitusohjelman mukaan ”Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20–24vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.” Tämä tarkoittaisi vailla tutkintoa olevan ikäluokkaosuuden puolittumista nykyisestä.

Hallitus on myös sitoutunut selvittämään ”esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen.” Selvitys tullaan toteuttamaan syksyllä 2012.

176. Ammattiin opiskelevien työharjoittelujaksot palkallisiksi (s. 330) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

177. Lääkärikoulutuspaikkojen lisääminen (s. 332) Puoluekokous katsoo, että lääkäripulaan ja sen aiheuttamaan terveyspalvelujen eriarvoistumiseen tulee puuttua monin eri keinoin. Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotuksiin lääkärien koulutuspaikkoja lisäämisestä ja rajoitetun reseptioikeuden myöntämisestä erikoissairaanhoitajille. Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen muuntokoulutuksen aloittamisesta.

Toteutuminen: Hyväksyessään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2012-2016 hallitus päätti lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä. Koulutus laajenee 770 aloituspaikkaan vuonna 2016. Lisäys vuoteen 2009 verrattuna on 151 aloituspaikkaa.

178. Sosionomien koulutusta kehitettävä (s. 333) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa, että pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä on todellinen, mutta ratkaisuna ei voi olla vain pätevyysvaatimusten alentaminen. Sosiaalityön arvostusta tulee parantaa ja työn kuormittavuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta pätevät sosiaalityöntekijät viihtyvät työssään.

47

Puoluekokous katsoo myös, että kuntien sosiaalitoimissa työt tulee organisoida niin, että sosionomi (amk) -tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

179. Yhtenäiseen toisen asteen koulutukseen (s. 336) Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen siirtyä yhtenäiseen toisen asteen koulutusjärjestelmään, jossa opiskelijoilla on entistä paremmat mahdollisuudet suorittaa joustavasti ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto että ns. yhdistelmätutkinto, ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan. Puoluekokous korostaa, että toisen asteen koulutuksen uudistamisen keskeinen tavoite on opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen toisen asteen koulutuksessa.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa korostetaan, että ”Toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina.

Samalla lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen.”

Lisäksi hallitusohjelma korostaa toisen asteen oppilaitosten tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäytön kehittämistä keinona varmistaa koulutuksen saavutettavuus koko maassa. Opetusja kulttuuriministeriö valmistelee alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi toisen asteen yhteistyön ja palvelukyvyn vahvistamisen toimenpideohjelman, joka painottuu oppilaitosten tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäytön kehittämiseen.

180. Maahanmuuttajien työllistymisongelma 181. Elämänkatsomusaineet yhdistettävä elämänkatsomustiedoksi 182. Uskonnonopetus säilytettävä (s. 341) Puoluekokous pitää tärkeänä avoimen ja jatkuvan keskustelun käymistä uskonnon opetuksesta ja uskonnonopetuksen uudistamisesta tavoitteena laajasti, kriittisesti, kunnioittavasti ja avoimesti erilaisia katsomuksia käsittelevä opetus. Eri uskontokunnille suunnatun uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä uskontotiedon opetuksella tulee selvittää.

Toteutuminen: Uskonnonopetuksen järjestämisessä ei ole tapahtunut muutosta, eikä yleistä uskontotietoa ole selvitetty.

183. Kansainvälisempi ja kielitaitoisempi Suomi tulevaisuudessa (s. 343) Puoluekokous yhtyy ajatukseen, että kielten osaaminen on etu kansainvälistyvässä maailmassa. Laajaa kielitarjontaa voidaan käyttää välineenä koulujen houkuttelevuuden parantamisessa.

Korkeakouluja on kannustettava kansainvälistymiseen.

Maahanmuuttajien kielen opetukseen on panostettava. Samalla on selvitettävä mahdollisuudet joustaa kielitaitovaatimuksissa.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa kieliohjelmaa monipuolistetaan. Asiaa valmistelleen virkamiestyöryhmän esityksessä kieliohjelmaa monipuolistettaisiin suuntaamalla erityistä valtionavustusta harvinaisten kielten opetukseen.

Korkeakouluja kannustetaan voimakkaasti kansainvälistymiseen mm. hallituksen vasta uudistamalla rahoitusmallilla, joka painottaa voimakkaasti korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita, erityisesti kansainvälisten referoitujen tutkimusjulkaisujen määrää rahoituksen perusteena.

184. Yliopistojen tuntiopettajien kurimukselle loppu: opetusvirkoja lisättävä, tuntiopettajien palkkiot tuplattava ja lisäksi tarvitaan luentojen valmisteluraha (s. 345) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen mutta toteaa, että yliopistoissa opettamisen arvostusta on lisättävä ja opettajien viihtymiseen työssä panostettava.

48

Toteutuminen: Hallitusohjelma painottaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa kaikissa koulutusjärjestelmän osissa. Opetusja kulttuuriministeriö on sosialidemokraattien johdolla korostanut hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä koulutuspoliittisten ja rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa.

185. Yhteisvastuulliseen korkeakoulutuksen rahoitukseen 186. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilari (s. 348) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen 185. Puoluekokous yhtyy aloitteen 186 vaatimukseen maksuttoman koulutuksen puolustamisesta, mutta ei kannata jo aloitetun lukukausimaksukokeilun lopettamista kesken. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan ja toteaa, että koulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta.

Toteutuminen: Hallitusohjelma toteaa sosialidemokraattien linjan mukaisesti, että ”Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella asteella ja korkea-asteella säilytetään maksuttomana.” Lisäksi hallitus on sitoutunut arvioimaan käynnissä olevan lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

187. ATK-palvelujen järjestäminen kunnallisina palveluina ikäihmisille (s. 349) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen, että kirjastoille turvataan resurssit tarjota mahdollisuudet modernin tietotekniikan ja internetin hyödyntämiseen kaikille. Vapaan sivistystyön roolia ATKtaitojen opettamisessa myös ikäihmisille vahvistetaan.

Toteutuminen: Sekä kirjastojen että vapaan sivistystyön asema on turvattu kohtuullisesti hallituksen säästöpäätöksissä ja niiden resurssikehitys on olennaisesti parempi kuin koulutussektorien, joille säästöt kohdistuvat raskaammin. Rahoitus luo edellytyksiä ATK-palvelujen tarjoamiselle sekä taitojen opettamiselle.

188. Perusopetuksen tuntikehyksen riittävyyden takaaminen kunnissa (s. 351) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja pitää perusteltuna, että perusopetuksen tuntikehystä ei leikata edes taloudellisesti tiukkoina aikoina. Valtion tulee omien toimenpiteidensä avulla huolehtia perusopetuksen resurssien riittävyydestä.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaneuvotteluissa perusopetukseen kohdistettuja resursseja lisättiin huolimatta raskaista säästöistä kaikilla hallinnonaloilla. 34,6 miljoonan euron lisäys suunnattiin erityisesti perusopetuksen laadun parantamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen.

Vuonna 2012 valtion menoarviossa kunnille osoitettiin 50,5 miljoonan euron rahoitus opetusryhmien pienentämiseen. Etteivät resurssit menisi kuntien vastaavien menoleikkausten paikkaamiseen, on ne ehdollistettu siten, että avustus voidaan myöntää vain, jos resursseilla todella pienennetään ryhmäkokoja eikä kunta ole tehnyt päätöstä ryhmäkokojen suurentamisesta. Näin kunnille tehdään vähemmän kannattavaksi kohdentaa säästöjä perusopetukseen tavalla, joka kasvattaa luokkakokoja ja heikentää koulutuksen laatua.

189. Ammattiin opiskeleville kansalaisvaikuttamisen avaimet (s. 352) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja pitää perusteltuna, että suurissa ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaskunnan toimintaa tuettaisiin palkatun henkilön toimesta.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa korostetaan yhteiskunnallisen kasvatuksen merkitystä kaikessa koulutuksessa. ”Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.”

Hallitus myös pyrkii Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetun mukaisesti oppilaskuntatoiminnan vahvistamiseen peruskouluissa ja toisella asteella.

49

190. Selkeyttä ja ihmisläheisiä päätöksiä koulutuspolitiikkaan (s. 356) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää siinä esitettyjä näkökohtia tärkeinä ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

191. Suomen peruskoulujen tasa-arvoisuus turvattava (s. 359) Puoluekokous yhtyy esitykseen huolehtia peruskoulutuksen tasa-arvoisuudesta ja korkeasta laadusta ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Hallitus on sitoutunut estämään peruskoulujen eriytymisen. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja ”uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.”

Indikaattoreita ja niillä jaettavien resurssien suuruutta koskeva opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä Ritva Jakku-Sihvosen ja Jorma Kuuselan selvitys julkaistaan toukokuun 2012 lopussa.

192. Turvallisesti elämään (s. 362) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että koulutuksen eriarvoistumiseen on puututtava, kouluterveydenhuoltoa ja muuta oppilashuoltoa on kehitettävä ja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa painotettava enemmän toisten ihmisten huomioon ottamista. Koulukiusaamiseen on saatava nollatoleranssi kaikissa kouluissa.

Toteutuminen: Hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin, joilla puututaan koulutuksen eriarvoistumiseen. Valtioneuvosto tulee vuoden loppuun mennessä hyväksymään Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, joka sisältää keinot valtioneuvoston asettamien keskeisten tasa-arvotavoitteiden toteuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

193. Nuorille yhteiskuntatakuu (s. 364) Puoluekokous yhtyy ajatukseen, että oppilaanohjausta lisätään ja oppivelvollisuuden piiriin kuuluessaan jokaiselle peruskoulunsa päättävälle taataan opiskelupaikka, ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan. Vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Opintotukea kehitetään siten, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelun.

Toteutuminen: Yhteiskuntatakuu sisältyy hallitusohjelmaan ja hallitus on sitoutunut takaamaan koulutuspaikan jokaiselle perusasteen päättävälle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettamassa työryhmää, jonka tulee vuoden loppuun mennessä tehdä esitys opintotuen kehittämisestä.

194. Ammattikoululaisten jatkokouluttautuminen helpommaksi (s. 366) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen, että ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuva voi helpommin pyrkiä korkea-asteelle todistuksesta riippumatta.

Toteutuminen: Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan hallitusohjelman pohjalta kaksivaiheisesti siten, että ensimmäisessä vaiheessa korkeakouluille tulee mahdollisuus varata kiintiö ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Toisessa vaiheessa korkeakoulujen yhteishaku varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Uudistuksella tehostetaan korkeakoulutuksen aloituspaikkojen käyttöä ja siten toisen asteen päättäneiden nopeaa sijoittumista korkeakoulutukseen.

195. Ruokarukous ei kuulu kouluun (s. 368) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Puoluekokous katsoo, että ruokarukous on uskonnon harjoittamista, johon jokaisella uskonnonvapauslain mukaan tulee olla mahdollisuus, mutta johon ei voi velvoittaa ketään.

50

Toteutuminen: Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtinut virkamiestyöryhmä esittää ”uuteen asetukseen selkeyttäväksi ohjeeksi erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa vastaavasti, että vaikka opetuksessa voi painottaa arvoja, eivät toiminta, kasvatus ja opetus voi kuitenkaan olla ristiriidassa perusopetukselle asetettujen yleisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa eikä opetus voisi sitouttaa kyseiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopillisen järjestelmän taustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen näkemykseen.”

196. Kansalaistaito peruskoulujen opetussuunnitelmiin erillisenä opetusaineena (s. 369) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että kansalaistaitojen ja ihmisenä olemisen oppiminen on keskeinen peruskoulun tehtävä. Nämä tavoitteet saavutetaan opetussuunnitelmien sisältämien aihekokonaisuuksien kautta.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa perusopetuksen tuntijaon yhteydessä halutaan vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta. Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtinut virkamiestyöryhmä esittää yhteiskuntaopin lisäämistä vuosiluokille 5-6.

197. Taito- ja taideaineiden tuntiresurssin lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan (s. 372) Puoluehallitus yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että taito- ja taideaineita kouluissa on lisättävä.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa perusopetuksen tuntijaon on sovittu vahvistavan taito- ja taideaineita. Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtinut virkamiestyöryhmä esittää taito- ja taideaineiden kokonaismäärän lisäämistä sekä erityisesti kaikille yhteisen taito- ja taideaineiden opetuksen lisäämistä.

198. Maahanmuuttajien opetuksessa luetun tekstin ymmärtämisen tehostaminen (s. 372) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen, että maahanmuuttajien koulutuksessa painotetaan yksilöllistä, pienryhmissä tapahtuvaa opetusta.

Toteutuminen: Hallitus on sitoutunut estämään peruskoulujen eriytymisen. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja ”uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.” Uudistuksen avulla turvattaisiin koulujen mahdollisuus vastata koulutuksessa mm. maahanmuuttajien kantaväestöä suurempaan tuen tarpeeseen.

199. Opintotukijärjestelmän tulee huomioida onko tukeen oikeutetulla elatusvelvollisuutta 200. Opintotuen elementit sidottava indeksiin 201. Opintotukijärjestelmä on uudistettava ja opiskelijan asumisen tukeminen siirrettävä yleisen asumistuen piiriin (s. 376) Puoluehallitus yhtyy aloitteiden henkeen ja toteaa, että opintotuen tulee tukea opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa, ja täten taata mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun. Perheellisiä opiskelijoita on tuettava. Opintotuki on uudistettava siten, että opiskelijoiden toimeentulo turvataan ja opintotukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Samassa yhteydessä tarkastellaan opiskelijoiden asumisen tukemista.

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaan ”Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.”

51

Valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa maaliskuussa 2012 päätettiin, että Opintotuen rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetetaan työryhmä, jonka esitykset valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. Opintotuen uudistamista koskevat linjapäätökset tehdään vuoden 2013 kehysriihessä niin, että uudistettu opintotukijärjestelmä on voimassa vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettamassa työryhmää, jonka tulee tehdä esitys opintotuen uudistamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä.

202. Opintolainalle korkokatto (s. 378) Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen asettaa opintolainalle korkokatto, sillä siihen liittyy rahoitusmarkkinoilla käytännön ongelmia, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa opintolainojen saatavuuden heikkenemiseen.

Puoluekokous kuitenkin yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että valtion on kannustettava opiskelijoita käyttämään opintolainaa ja valmistumaan nopeammin. Puoluekokous painottaa, että vastavalmistuneiden työllisyystilanteen parantaminen on kestävin keino edesauttaa opintolainan takaisinmaksua.

Toteutuminen: Opintolainan käytön lisäämiseksi käyttöön otetun opintolainavähennyksen vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa maaliskuussa 2012 päätettiin, että Opintotuen rakenteellista kehittämistä valmistelemaan asetetaan työryhmä, jonka esitykset valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. Opintotuen uudistamista koskevat linjapäätökset tehdään vuoden 2013 kehysriihessä niin, että uudistettu opintotukijärjestelmä on voimassa vuonna 2014.

Päätökset kulttuurialoitteista 203. Veikkausvoittovarat käytettävä lain mukaisiin tarkoituksiin (s. 381) Puoluekokous yhtyy aloitteen osioon, jossa vaaditaan veikkausvoittovarojen käyttämistä lain ja asetuksen mukaisiin tarkoituksiin. Jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta on tuloutettava määrärahoja veikkausvoittovarojen edunsaajille tukena kuntien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen sekä tieteen kehittämiseen. Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen korvamerkitä erityisvaltionavut.

Toteutuminen: Veikkausvoittovarat käytetään lain mukaisiin tarkoituksiin ja ne ovat niukkana aikana tukeneet olennaisella tavalla liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelujen järjestämistä myös taloudellisesti niukkana aikana.

204. Populaarikulttuurin tukeminen (s. 382) Puoluekokous pitää perusteltuna, että SDP toimii jatkossakin populaarikulttuurin toimintamahdollisuuksien tukena.

Toteutuminen: Populaarikulttuurin merkitystä on korostettu osana SDP:n laajempaa kulttuuripolitiikkaa.

205. Itärajan kynnyksiä alentamaan (s. 385) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja pitää tärkeänä, että Karjalan alueen tarjoamat mahdollisuudet Suomen ja Venäjän välisten suhteiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon.

Toteutuminen: Karjalan alueen tarjoamat mahdollisuudet otetaan SDP:n toiminnassa huomioon poikkileikkausperiaatteella.

52

Päätökset viestintäaloitteista 206. YLE:n toimintakulujen kattamisesta valtion tulo- ja menoarviosta 207. Ylen toiminta rahoitettava valtion budjetista Puoluekokous katsoo, että Ylen rahoitus on turvattava niin, että se mahdollistaa julkisen palvelun tehtävän hoidon nykyisessä laajuudessaan. Rahoitusmallia tulee etsiä siten, että Ylen riippumattomuus ja rahoituksen jatkuvuus on turvattu.

Toteutuminen: Eduskuntaryhmät sopivat loppuvuodesta 2011 Ylen rahoituksen uudistamisesta yksimielisesti. Valtioneuvosto antoi esityksensä Yle-uudistuksesta eduskunnalle huhtikuussa 2012.

Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitus perustuu vuoden 2013 alusta tulonsaajien ja eräiden yritysten ja yhteisöjen maksamaan Yle-veroon. Samalla luovutaan televisiomaksun perimisestä. Vuonna 2013 rahoituksen taso on 500 miljoonaa euroa veroineen. Tasoa tarkistetaan vuodesta 2014 alkaen vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Rahoituksen tasosta säädetään lailla. Meno ei sisälly valtiontalouden kehyksiin.

208. Television jakeluverkko takaisin suomalaiseen omistukseen (s. 390) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Keskeinen viestintäpoliittinen tavoite on toimivan ja kattavan televisiolähetysten maanpäällisen lähetysverkon turvaaminen. Huomattava markkinavoiman aseman väärinkäyttö ja ylihinnoittelu eivät ole hyväksyttäviä ilmiöitä, ja epäkohtiin on löydyttävä ratkaisu.

Toteutuminen: Suurin osa maanpäällisten televisiolähetysten ohjelmaluvista päättyy vuoden 2016 lopussa. Liikenneja viestintäministeriö valmistelee sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa, jossa linjataan se, millä tavalla televisioverkot ja –kanavat jaetaan vuoden 2016 jälkeen 209. Liikenneyhteydet maassa ja ilmassa (s. 391) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen: Sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman valmistelussa tavoitteena on turvata se, että maanpäällisiä televisiolähetyksiä voidaan katsoa yleisen edun kanavilla myös perinteisellä tekniikalla.

Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että 100 megan laajakaistayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin tilaajajohdon päässä vakinaisista asuinpaikoista.

Liikenne- ja viestintäministeriö avustaa näitä hankkeita haja-asutusalueilla, ja hankkeiden avustusehtoja ja myöntämismenettelyä ollaan joustavoittamassa uudessa periaatepäätöksessä.

53

PÄÄTÖKSET KANSAINVÄLISISTÄ ALOITTEISTA 210-220 Aloitekirjan sivut 393-418, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

210. Kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin 211. 0,7 % Suomen BKT:sta kehitysyhteistyöhön 212. Kehitys vaatii tekijänsä (s. 397) Suomen on tasaisesti nostettava kehitysmäärärahaansa YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä. Viimeaikaiset kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauspäätökset ovat olleet vastuuttomia. SDP ei myöskään hyväksy, että entistä suurempi osa pakolaiskuluista kirjataan osaksi kehitysapua. SDP suhtautuu myös myönteisesti ilmastorahoituksen integroimiseen kehitysmaiden kansallisiin kehitys- ja köyhyyden vähentämissuunnitelmiin. Se ei saa kuitenkaan vaarantaa perinteisen kehitysyhteistyön voimavaroja.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaneuvotteluissa 2011 SDP nosti tämän teeman esiin ja neuvotteli kehityspolitiikasta selkeät linjaukset, jotka sisälsivät mm seuraavan kirjauksen: ”Hallituksen tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Selvitetään edelleen mahdollisuutta ottaa käyttöön innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä rahoituspohjan kasvattamiseksi. Hallitus kasvattaa kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä. Hallitus lisää Finnfundin toiminnan resursseja. Hallitus laatii kehityspoliittisen toimenpideohjelman ja antaa selonteon kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.”

Tulevaisuudessa on pidettävä erityistä huolta, että mm. ilmastokaupasta tuloutettavat resurssit tullaan sijoittamaan niin, että kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu saadaan vaalikauden aikana nousemaan 0,7 % tasolle.

213. Ei Nato-jäsenyydelle 214. Länsi-integraatiota jatkettava – myös turvallisuuspolitiikassa (s. 402) Puoluekokous toteaa, että Suomen turvallisuus perustuu monipuoliseen yhteistyöhön ja ensisijaisesti jäsenyytemme Euroopan unionissa ja viittaa muilta osin puoluekokouksen kansainväliseen julkilausumaan.

Toteutuminen: SDP neuvotteli hallitusohjelmaan mm. seuraavan kirjauksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta: ”Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi Lissabonin sopimuksen antamien mahdollisuuksien mukaisesti.

Tulevaisuuden verkottuneessa puolustuksessa osaamista ja suorituskykyjä hyödynnetään vastavuoroisesti yhteistyössä EU-kumppanien ja pohjoismaisten kumppanien kanssa.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina”.

215. Euroopan unioni on demokratisoitava (s. 404) Puoluekokous toteaa, että Lissabonin sopimuksen pohjalta on hyvä jatkaa EU:n toiminnan kehittämistä kansalaisten parhaaksi. Uusi perussopimus lisää Euroopan parlamentin valtaa ja tekee siitä pitkälti tasaveroisen toimijan neuvoston rinnalle. Päätöksentekojärjestelmää tulee kehittää kokemusten pohjalta, joita saadaan uuden sopimuksen soveltamisesta. Tavoitteena tulee olla parlamentin ja neuvoston tasavertaisuus kaikkia päätöksiä tehtäessä. SDP suhtautuu myönteisesti unionin kehittämiseen täysmääräisen poliittisen yhteistyön suuntaan, jolla on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus.

54

EU-politiikka on olennainen osa SDP:n toimintaa. Sosialidemokraateille tärkeitä teemoja kuten sosiaalista Eurooppaa, ympäristöpolitiikkaa ja EU:n merkitystä kansainvälisenä toimijana tulee nostaa esille. SDP panostaa selkeään ja ymmärrettävään tiedottamiseen EU-politiikastaan. Puolue ottaa huomioon alueiden komitean päätöksenteossaan kuntien ja alueiden edunvalvonnasta.

Toteutuminen: SDP neuvotteli hallitusohjelmaan mm. seuraavan kannanoton linjaamaan Suomen tulevaa EUpolitiikkaa: ”Euroopan unioni on Suomelle luonteva poliittinen yhteisö, jonka kehittäminen vahvistaa Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen Euroopan unionin jäsen.

Suomi edistää kilpailukykyisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja tehokkaasti toimivan Euroopan unionin kehittymistä.

Hallitus tukee EU:n kehittämistä nykyisten perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen.

Suomi korostaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, institutionaalista tasapainoa sekä komission itsenäistä asemaa. Yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen. Hallitus tarkastelee eriytyvän integraation hankkeita tapauskohtaisesti. Lähtökohtana on, että Suomi pyrkii olemaan mukana unionin keskeisissä hankkeissa”.

Tämä tulee ohjaamaan hallituskauden aikana 6 puolueen hallituksen toimintaa.

216. Länsi-Sahara: "viimeinen siirtomaa” (s. 406) Puoluekokous velvoittaa, että puolue käytännön työssään tukee Länsi-Saharan itsenäisyyteen johtavaa kehitystä.

Toteutuminen: SDP:n edustajat ovat pyrkineet ulkopoliittisessa toiminnassaan ottamaan puoluekokouspäätöksen sisällön ja hengen huomioon. Itse kriisi ei ole valitettavasti osoittanut mainittavia ratkeamisen merkkejä. Polisarion edustajiin on pidetty säännöllistä yhteyttä niin Suomessa kuin kansainvälisissä kokouksissa, jolloin on saatu tietoja tilanteen kehittymisestä alueella.

217. Gör värnplikten till samhällstjänst för alla Asevelvollisuus kaikkia koskevaksi yhteiskuntapalveluksi 218. Suomessa on siirryttävä yleiseen kansalaispalvelukseen (s. 411) Puoluekokous toteaa, että yleinen asevelvollisuusjärjestelmä tarvitaan Suomen puolustuksesta huolehtimiseksi. Ikäluokkien pienentyminen pienentää sekä varusmiesten että reservin määrää.

SDP esittää, että tulevalla vaalikaudella tehdään laaja ja perusteellinen selvitys koko ikäluokkaa koskevasta kansalaispalveluksesta, sen tarpeista ja toteuttamismahdollisuuksista. SDP ei pidä mahdollisena ammattiarmeijaan siirtymistä Suomessa.

Muilta osin puoluekokous viittaa kansainväliseen julkilausumaan. (s. 413) Partikongressen konstaterar att det allmänna värnpliktssystemet behövs för att värna om Finlands försvar. Mindre åldersklasser minskar också både antalet värnpliktiga och reservister. SDP föreslår att man under den kommande valperioden utför en bred och grundlig undersökning om en medborgartjänst som skulle gälla hela åldersklassen, behovet av medborgartjänst och möjligheterna att förverkliga frågan. SDP anser inte att det i Finland är möjligt att övergå till en yrkesarmé i Finland.

Till övriga delar hänvisar partikongressen till den internationella resolutionen.

Toteutuminen: Hallitusohjelmaan kirjattiin keväällä 2012 seuraava lausuma: ”Suomen tulee jatkossakin huolehtia omasta uskottavasta puolustuksestaan ja osallistua kehittyvään eurooppalaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lähtökohtana on, että koko maata puolustetaan ja puolustusjärjestelmän perustana säilyy yleinen asevelvollisuus.”

55

219. Siviilipalvelusta uudistettava (s. 416) Puoluekokous katsoo, että Suomessa tarvitaan yleinen asevelvollisuusjärjestelmä, koska sen avulla huolehditaan Suomen puolustuksesta. Vaihtoehtona aseelliselle palvelukselle on siviilipalvelus. On tärkeää, että siviilipalvelusta kehitetään yleisiä siviilikriisinhallinnan valmiuksia edistävään suuntaan. Nykyinen siviilipalvelusaika on sama kuin pisin varusmiespalvelusaika. Siviilipalveluksen pituuden osalta on huomioitava myös palveluksen muu sitovuus ja kokonaisvaltaisuus verrattuna varusmiespalvelukseen. Puoluekokous katsoo, että siviilipalvelus on vaihtoehto, eikä siihen tule pituudenkaan osalta liittää rangaistavuuteen liitettäviä perusteluja. Siksi puoluekokous esittää, että seuraavalla vaalikaudella hallitus tekee asiallisen ja kattavan selvityksen, jossa arvioidaan eri palvelusvaihtoehtojen sisältöä ja rasittavuutta.

Muilta osin puoluekokous viittaa kansainväliseen julkilausumaan.

Toteutuminen: Hallitusohjelmassa ei ole mukana siviilipalvelukseen liittyviä kirjauksia. SDP pitää tärkeänä, että siviilipalveluksen kestosta ja kehittämisestä keskustellaan ja haetaan laajaa poliittista tukea em. työryhmän ehdotuksille.

Siviilipalvelus kestää nyt saman ajan kuin varusmiespalvelus pisimmillään. Varusmieskoulutusaikoja tullaan lyhentämään kaksi viikkoa Siilasmaan työryhmän esityksen mukaan. SDP katsoo, että myös siviilipalvelusaikaa tulisi lyhentää vastaavasti.

220. Luovutettujen alueiden palauttaminen (s. 418) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

56

PÄÄTÖKSET LAKI-, HALLINTO-, KUNTA-, KAUPUNKI- JA ALUEPOLIITTISISTA ALOITTEISTA 221-272 Aloitekirjan sivut 419-519, sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

Päätökset laki- ja hallintoaloitteista 221. Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirja lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta ratifioitava (s. 421) Puoluekokous toteaa, että lasten oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjan lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta kansallista ratifioimista tulee kiirehtiä. Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen parantaa eri ministeriöiden välistä yhteistyötä lapsipoliittisissa asioissa.

Toteutuminen: Hallitus antoi syksyllä 2011 esityksen eduskunnalle lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Eduskunta käsitteli asian kevään 2012 valtiopäivien aikana. Eduskunta päätti hyväksyä yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely ja samalla asian käsittely päättyi maaliskuussa 2012. Pöytäkirjan voimaansaattamista koskeva laki tullee voimaan valtioneuvoston asetuksella samanaikaisesti, kun pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. Tässä yhteydessä on otettava huomioon pöytäkirjan voimaantuloon liittyvä adoptiolain muutos, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012 ja jota ennen pöytäkirja ei voi tulla kansallisesti voimaan. Asian käsittelyn yhteydessä eduskunnassa ilmeni, että lapsen myyminen tilanteissa, joissa lasta ei saateta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, ei ole sopimuksen tai muutenkaan Suomen lain nojalla tällä hetkellä kriminalisoitua. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pekonen jätti asian korjaamiseksi toimenpidealoitteen, jota sosialidemokraattiset lakivaliokunnan edustajat tukivat. Esimerkiksi Suna Kymäläisen täysistuntopuheenvuorossa 13.3.2012 edellytettiin oikeusministeriltä pikaisia lainsäädäntötoimia asian korjaamiseksi.

222. Pitkät listat ja pakollinen jäsenäänestys eduskunta- ja kunnallisvaaleihin 223. Kielteinen kanta listavaaliin 224. Henkilövaali vai listavaali eduskuntavaaleissa?

225. Pitkien vaalilistojen käyttö eduskuntavaaleissa 226. Suomessa siirryttävä listavaaliin 227. Vaaliliitot kieltoon, yhteislistat tilalle 228. Listavaaliin siirtyminen aluksi EU-vaaleissa (s. 428) Puoluekokous toteaa, että äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi tulisi pikaisesti selvittää ja tehdä ehdotukset seuraavista asiakokonaisuuksista.

1. Ennakkoäänestysajan ja varsinaisen vaalipäivän yhdistäminen siten, ettei äänestämiseen synny välipäiviä.

2. Vaalien ajankohtien yhdistäminen toisiinsa ja sen mahdolliset vaikutukset äänestysaktiivisuuteen.

3. Erilaisten vaalijärjestelmien (listavaalit) sekä vaalipiirijaon vaikutukset äänestysaktiivisuuteen sekä puolue- ja ehdokasvalintaan.

4. Sähköisen äänestämisen laajentaminen.

5. Positiivisten osallistumisnormien vahvistaminen – äänestäminen kansalaisvelvollisuutena.

6. Yhteiskunnallisten valmiuksien kehittäminen koulujen ja oppilaitosten kansalaiskasvatuksen kautta.

7. Julkisen ja maksuttoman ehdokaskohtaisen vaali-informaation kehittäminen, jotta ehdokkaiden näkyvyyttä voidaan parantaa tasapuolisesti.

57

Toteutuminen: SDP ei ole vielä toistaiseksi aloittanut edellisen puoluekokouksen päättämää selvitystyötä, vaan vastaavansisältöiset aloitteet on jätetty myös toukokuun 2012 puoluekokoukselle. Uusissa aloitteissa kannetaan edelleen huolta äänestysaktiivisuuden laskusta. Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi tulisi puoluehallituksen lausunnon mukaan pikaisesti selvittää ja tehdä ehdotukset ennakkoäänestysajan ja varsinaisen vaalipäivän yhdistämisestä siten, ettei äänestämiseen synny välipäiviä. Myös vaalien ajankohtien yhdistäminen toisiinsa ja sen mahdolliset vaikutukset äänestysaktiivisuuteen sekä erilaisten vaalijärjestelmien vaikutukset äänestysaktiivisuuteen on puoluehallituksen lausunnon mukaan arvioitava. Puolue on myös hyväksymässä uutta demokratia-asiakirjaa puoluekokouksessaan Helsingissä 2012.

229. Eduskunnan avustajajärjestelmä paremmin palvelemaan kansalaisia (s. 433) Puoluekokous toteaa, että kansanedustajien avustajajärjestelmää tulee kehittää enemmän ryhmän työtä tukevaksi, mutta päätösvalta asiassa on eduskuntaryhmällä.

Toteutuminen: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä aloitti 1.1.2012 kokeilun, jossa vanhan eduskuntaavustajamallin rinnalla sovelletaan kokeiluun osallistuvien kansanedustajien kohdalla ns. ryhmäkansliamallia. Kokeilussa mukana olevien edustajien eduskunta-avustajaa varten budjetoidut varat siirretään eduskuntaryhmälle, joka palkkaa niillä ryhmäavustajan tai poliittisen avustajan työskentelemään ryhmäkanslian alaisuuteen. Tavoitteena on, että kokeilussa mukana olevat edustajat saavat edelleen yksilöllistä avustajapalvelua ryhmäkansliasta, mutta eduskuntaryhmän palveluksessa olevien työntekijöiden työpanosta voidaan ohjata aikaisempaa keskitetymmin ja suunnitelmallisemmin.

Ajatuksena on, että työntekijöiden yksilöllinen asiantuntemus saadaan näin palvelemaan paremmin laajaa sosialidemokraattista liikettä. Kokeilussa on huhtikuuhun 2012 mennessä mukana 13 kansanedustajaa. Kokeilu on toistaiseksi voimassa vuoden 2013 loppuun saakka.

230. Oikeudenmukaisuutta kiinteistö- ja maakauppoihin (s. 436) Puoluekokous toteaa, että asiaa tulee selvittää edelleen yhteistyössä Venäjän asianomaisten viranomaisten kanssa.

Toteutuminen: Suomi on asteittain luopunut ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteää omaisuutta koskevista hankintarajoituksista. Viimeiset rajoitukset poistuivat 1.1.2000, kun laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta (1613/1992) kumottiin. Rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna. Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan toistaiseksi ole nähty tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Ulkomaalaisten kiinteistönomistustilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin jatkossakin. Valtioneuvostossa kiinteistökauppojen seuranta kuuluu oikeusministeri Henrikssonin vastuulle, jota seuraa opetusministeri Jukka Gustafsson.

231. Vertaistuen ja -neuvonnan kuluja korvattava 232. Maahanmuuttajat keskuudessamme 233. Uussuomalaisten entistä tehokkaampi integrointi yhteiskuntaamme (s. 443) Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin maahanmuuttajien kotoutumismahdollisuuksien parantamisesta. Avainasemassa ovat koulutus ja kieltenopetus. Tavoitteiden saavuttamiseksi on toimille varattava riittävät resurssit. Kotouttamistoimenpiteiden kohteena tulee olla myös työvoiman ulkopuolella oleva maahanmuuttajaväestö.

Puoluekokous katsoo kestävän maahanmuuttopolitiikan rakentuvan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolle. Kaikilta Suomessa oleskelevilta vaaditaan lakien noudattamista. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on estettävä. Lisäksi on estettävä kaksien työmarkkinoiden syntyminen. Suomalaisilla työmarkkinoilla tulee noudattaa suomalaisia työehtoja.

58

Puoluekokous kannattaa EU:n yhteisen pakolais- ja turvapaikkapolitiikan harmonisointia tavalla joka kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä Geneven pakolaissopimusta. Ulkomaalaislainsäädäntöä kehitettäessä tulee perheenyhdistämistapauksissa säilyttää mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan.

Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa määritellään SDP:n tarkat kannat maahanmuuttopoliittisiin kysymyksiin.

Toteutuminen: Maahanmuuttajien kotouttamisasioiden valmistelu siirtyi sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle vuoden 2012 alusta lukien. Kotouttamisasioista vastaa siten työministeri Lauri Ihalainen. Uusi kotouttamislaki astui voimaan 1.9.2011. Sen nojalla kaikki Suomeen muuttavat henkilöt saavat perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Ministeri Ihalainen on asettanut tavoitteeksi maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään lukuisilla eri työllisyyttä edistävillä hankkeilla ja toimenpiteillä. Sen sijaan pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on ensisijaisesti sisäasiainministeri Päivi Räsäsen vastuulla, jota Ihalainen seuraa hallituksessa. Sisäasiainministeriö julkaisi 11.4.2012 selvityksen Pohjoismaiden perheenyhdistämiskäytäntöjen eroista ja yhtäläisyyksistä, jossa se ehdottaa jatkotoimiksi mahdollisia kiristämistoimenpiteitä perheenyhdistämisen ehtoihin eri maahanmuuttajaryhmille. Ennen hankkeen käynnistämistä annettu selvitys lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Ministeri Ihalainen seuraa, että ulkomaalaislainsäädäntöä muutettaessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia sekä Geneven pakolaissopimusta. SDP valmisteli oman maahanmuuttopoliittisen raporttinsa Reilu ja hallittu maahanmuuttopolitiikka Maarit Feldt-Rannan johdolla kesällä 2010.

234. Bryt banden mellan kyrka och stat Kirkon ja valtion välinen side katkaistava 235. Valtion ja kirkon erottaminen (s. 448) Puoluekokous toteaa, että aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. (s. 450) Partikongressen konstaterar att motionerna inte föranleder några åtgärder.

236. SDP:n on vahvistettava parlamentarismia 237. Parlamentarismi kunniaan (s. 453) Puoluekokous pitää puoluevaltuuston kannanoton mukaisesti tärkeänä tarkastella perustuslain kokonaisuutta pitkäjänteisesti. Parlamentarismin vahvistamisen tulee tapahtua nykyisen perustuslain toimivuuden arvioinnin pohjalta. Ulkopolitiikan johtamisen työnjakoon valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita perustuslaillisia muutoksia. Ulkopolitiikan johtaminen perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemistä yhdessä. Yhteistyön velvoittavuutta voidaan lisätä sekä työmuotoja kehittämällä että tarkemmalla sääntelyllä valtioneuvostolaissa. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan samalla selkeyttää.

Sisäpoliittisissa asioissa puoluekokous on tarvittaessa valmis sellaisiin perustuslain tarkistuksiin, jotka vahvistavat parlamentaarisen demokratian toimivuutta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista.

Puoluekokous edellyttää, että perustuslain muuttamista on käsiteltävä jatkossakin laajalla yhteisymmärryksellä ja erityisesti kansanvallan käytännön toimivuutta painottaen.

Toteutuminen: Laki Suomen perustuslain muuttamisesta (1112/2011) astui voimaan 1.3.2012. Muutokset olivat jatkoa SDP:n pitkälle linjalle parlamentarismin vahvistamiseksi valtiosääntömme toteutuksessa. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välistä työnjakoa selkeytettiin muuttamalla myös valtioneuvostosta annettua lakia. Muutokset astuivat voimaan samaan aikaan perustuslain muutosten kanssa.

Demokratian kehittämistä on sen sijaan jatkettava. SDP on laatimassa uutta demokratia-asiakirjaa seuraavan puoluekokouksen hyväksyttäväksi ihmisten vapauden ja kansan vallan kehittämiseksi.

238. Opiskelijoille oikeus hoitaa luottamustoimia (s. 455) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että SDP haluaa edistää opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia muihin kansalaisiin verrattuna kunnallista luottamustointa hoidettaessa.

Toteutuminen: 59

Kuntalain edellisellä muutoksella vuonna 2007 helpotettiin kuntademokratiaan osallistumista monelta osin. Tällä hetkellä on käynnissä kunta- ja palvelurakenneuudistus jolla on vaikutuksia myös kuntademokratian toteutumiseen. SDP:n puoluehallitus on helmikuussa 2012 linjannut, että SDP:n mielestä kuntauudistus on nähtävä kokonaisuutena. Rakenneuudistuksen ohella uudistuksessa on kyse kuntien rahoituksen vahvistamisesta, palvelujen parantamisesta sekä demokratian lisäämisestä. Tämän vuoksi niin kuntien rahoitusjärjestelmän kuin kuntalain uudistaminen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä kuntauudistuksen kanssa. Kun uutta kuntalakia ollaan säätämässä, tulee varmistaa että opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kunnallisten luottamustoimien hoitamiseen.

239. Liikennerikkomuksista rankaiseminen (s. 456) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen lisätä tieliikenteen turvallisuutta ja toteaa, että tieliikennelain rikkomuksista seuraavien rangaistusten tiukentamista tulee selvittää liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Toteutuminen: Uusien kuljettajien nopeusrajoituksen palauttamista ei ole päädytty hallituksessa puoltamaan. Tunnuksen käyttöön liittyi aikanaan erilaisia epäkohtia yhtäältä kokeneempien kuljettajien käytöksen vuoksi ja toisaalta siksi, että jonoissa ja ruuhkissa ajaminen on lisääntynyt. Lisäksi tunnuksesta eroon pääsyyn liittyi tuolloin erilaisia nopeusajoriittejä, joita pidettiin turvallisuusuhkana.

Ajokortin kuljettajakoulutus on vastikään viime vuonna uusitun ajokorttilain myötä uudistunut. Sisällöissä painotetaan myös asennepuoleen vaikuttamista. Mopo-opetus on jo toteutettu. Auton ajokortin kohdalla valmistaudutaan ensi vuonna voimaan tulevaan muutokseen. Mopokortin saaminen edellyttää koulutusta. Opetus on mahdollista antaa myös opetusluvalla, jolloin sekä opetettava että esim. vanhempi opetusluvan haltijana joutuvat turvallisuustunnille, jossa käsitellään ajoneuvon virittämiseen yms. liittyviä turvallisuusaiheita.

Auton kuljettajaopetus on niin ikään uudistumassa tulevana vuonna. Koulutuksessa tullaan panostamaan paitsi kuljettajavalmiuksiin myös ennakointiin, taloudelliseen ajotapaan, ympäristövaatimuksiin, sekä vastuullisuuteen liikenteessä muista tienkäyttäjistä ja sen osoittamista myös ajotavoissa.

Tieliikennelain ja liikennerikoslainsäädännön rikkomisesta seuraavien rangaistusten tiukentamista selvitetään oikeusministeriössä. Useat ministerit ml. peruspalveluministeri Guzenina-Richardson ovat julkisesti kannattaneet rattijuopumuksen promillerajan laskemista.

240. Oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaana 241. Uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisen ikärajaa alennettava (s. 459) Puoluekokous pitää perusteltuna, että uskonnonvapautta kunnioitetaan ja ikärajaa uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamiselle alaikäisenä ilman huoltajan suostumusta lasketaan 16 vuoteen.

Toteutuminen: Vuodelta 2003 peräisin olevan uskonnonvapauslain mukaan viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. 15—17vuotias lapsi saa tehdä oma-aloitteisesti uskonnollisia valintoja, mutta vanhemmat voivat 1) estää häntä liittymästä uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja 2) estää häntä eroamasta uskonnollisesta yhdyskunnasta siihen asti kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Tällä hetkellä uskonnonvapauslakiin ei ole valmisteilla muutoksia. Uskonnonvapauslain muuttaminen kuuluisi valtioneuvostossa kirkollisasioista vastaavan sisäasiainministeri Päivi Räsäsen valmisteluun eikä siitä syystä ole oletettavissa asian suhteen aktiivisuutta ikärajan laskemiseksi. Sisäasiainministeriä seuraa hallituksessa Lauri Ihalainen.

242. Avioliittolaista sukupuolineutraali (s. 461) Puoluekokous pitää perusteltuna, että yhdenvertaisuuden periaatetta lainsäädännössämme vahvistetaan ja avioliittolaki muutetaan sukupuolineutraaliksi.

60

Toteutuminen: Tasa-arvoisella, eli ns. sukupuolineutraalilla avioliittolailla tarkoitetaan lakimuutosta, jonka myötä myös samaa sukupuolta olevat parit voisivat mennä naimisiin keskenään. Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, ettei avioliittoa enää määriteltäisi vain miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Laki antaisi samaa sukupuolta oleville pareille mahdollisuuden avioitua ja poistaisi näin osaltaan monia kummallisia tilanteita, joihin laki rekisteröidyistä parisuhteista on johtanut. Muutosta ajaa ryhmä kansanedustajia, johon kuuluu edustajia kaikista muista hallituspuolueista paitsi Kristillisdemokraateista.

Ryhmä laati tasa-arvoisesta avioliittolaista lakialoitteen (LA 2/2012 vp), jonka allekirjoitti eduskunnassa kevään 2012 aikana 76 kansanedustajaa, mukana ministereitä ja puolueiden puheenjohtajia, mukaan lukien SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Aloite sai myös runsaasti huomiota julkisuudessa. Koska aloitteen taakse ei saatu tarvittavaa sataa kansanedustajaa, jotta aloite saataisiin sisällöllisesti eduskunnan käsiteltäväksi, sitä tulisi lakivaliokunnan enemmistön kannattaa. Tällä hetkellä lakivaliokunnan kaikki sd-jäsenet kannattavat tasa-arvoisen avioliittolain käsittelemistä, samoin kuin Vasemmistoliiton ja Vihreiden jäsenet. Sen sijaan suurin osa Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kansanedustajista vastustaa aloitetta. Lakivaliokunnan on tarkoitus äänestää asian käsittelyyn ottamisesta kevään 2012 aikana. Jollei Kokoomuksen, Keskustan tai Perussuomalaisten edustajien kanta muutu, sd-jäsenten aloite hävinnee äänestyksen.

243. Elinsiirron luovutuksesta lainmuutos (s. 464) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen parantaa elinsiirteiden saatavuutta ja kannattaa asiaa koskevan lainsäädännön muutoksen valmistelun kiirehtimistä.

Toteutuminen: Uusittu elinsiirtolaki tuli voimaan 1.8.2010. Sen mukaan jos elinsiirtoon sopivan vainajan elinsiirtotahtoa ei tiedetä, oletetaan, että hän suostuisi elintensä siirtoon toisen ihmisen hoitamiseksi. Lain tavoitteena on helpottaa siirtoelinten saantia. Laki painottaa yksilön elinaikaista tahtoa elintensä luovuttamiseen. Elimiä ei siirretä, jos tiedetään, että vainaja kielsi sen elinaikanaan. Huoltajan tai omaisen suostumus tarvitaan, jos elinsiirtoon sopiva vainaja on alaikäinen tai hän ei olisi sairautensa tai kehitystasonsa vuoksi kyennyt elinaikanaan muodostamaan mielipidettä asiasta. Sairaanhoitopiirien tulee huolehtia henkilöstönsä riittävästä osaamisesta elinsiirtoihin liittyen.

244. Seksuaalirikoksiin huomiota (s. 467) Puoluekokous pitää perusteltuna, että seksuaalirikosten tuomioiden yhdenmukaisuutta seurataan ja että rangaistuksia mitattaessa painotettaisiin uhrin henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksen vakavuutta. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että Suomen tulee aktiivisesti sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla edistää rikosten uhrien riittävää jälkihoitoa ja korvausoikeuksien täysimääräistä toteutumista.

Toteutuminen: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuodelta 2009 peräisin olevan tutkimuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö oli maassamme epäyhtenäinen. Tutkimustarkastelussa rikosten kokonaiskontrolli on ankaroitunut ja rangaistuskäytäntö on kiristynyt. Sakkorangaistusten osuus on laskenut, ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittujen vankeusvuosien määrä seitsenkertaistunut noin viidestätoista vuodesta sataan vuoteen ehdotonta vankeutta. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset ovat muiden seksuaalirikosten tavoin pidentyneet vuoden 1999 lainuudistuksen jälkeen noin puoli vuotta. 2000-luvulla tuomittujen rangaistusten keskipituus on pysynyt ennallaan. Rangaistuskäytäntö on kuitenkin osin epäyhtenäistä.

Etenkään perustunnusmerkistön (RL 20:6) mukaiselle lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole muodostunut yhtenäistä rangaistuskäytäntöä. Tutkimuksessa käytetyllä tilastollisella mallilla onnistuttiin selittämään vain 32 prosenttia perustunnusmerkistön mukaan tuomittujen rangaistusten pituuksien kokonaisvaihtelusta. Rangaistuskäytännössä ei kuitenkaan ole systemaattisia alueellisia eroja. Sen sijaan rangaistukset tekotavoiltaan samantyyppisistä rikoksista voivat vaihdella huomattavastikin eri tuomioistuimissa kautta maan. Tuomioistuimet ovat Suomessa aikaisemmin puuttuneet rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyteen erityisesti omalla kehittämistoiminnallaan. Yhtenäisyyttä voidaankin lisätä panostamalla tuomioistuinten omaan sisäiseen koulutukseen. Tätä varten tarvitaan luotettavaa, ajantasaista tietoa eri rikosten rangaistuskäytännöstä. Etenkin salassa pidettävissä rikoksissa rangaistuksia koskevan tiedon tuottamisessa keskeisessä asemassa on tieteellinen tutkimus.

Rangaistuksen mittaamiskäytäntöjä koskevat tutkimustulokset ovat tällöin hyödynnettävissä tuomioistuinten omassa kehittämistoiminnassa. Tutkimus edistää näin yhdenvertaisuuden toteutumista ja 61

parantaa kansalaisten oikeusturvaa. SDP on kantanut huolta oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoista ja ollut aloitteellinen niin oppositio- kuin hallituskaudellakin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP onnistui saamaan tekstiin sisälle tavoitteensa siitä, että väkivaltarikollisuuteen puututaan nykyistä päättäväisemmin ja väkivallan vastaista työtä tehostetaan. Hallitusohjelmassa mainittuna erityiskohderyhmänä ovat haavoittuvat ryhmät kuten vanhukset, maahanmuuttajanaiset, lapset ja vammaiset. Seksuaalisen väkivallan uhreille turvataan SDP:n tavoitteiden mukaisesti katkeamaton hoitoketju. Lisäksi turvakotipaikkoja lisätään.

245. Kansanedustajaehdokkaaksi vain omassa vaalipiirissä (s. 468) Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

246. Jokamiehenoikeudet turvattava (s. 471) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen säilyttää jokamiehenoikeudet nykyisellään. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii aktiivisesti vesistöjen suojelemiseksi ja rehevöitymisen pysäyttämiseksi.

Lisäksi metsähallituksen hallintomuodolla ei saa olla vaikutuksia jokamiehenoikeuksiin.

Toteutuminen: Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Metsähallitus maanhaltijana on oikeutettu ja velvollinen puuttumaan mahdolliseen jokamiehenoikeuksien väärinkäyttöön. Metsähallituksen yhtiöittämishanke on meneillään valtioneuvostossa, joka tekee asiasta ministerivaliokunnassa päätöksen toukokuun aikana. Valmistelussa ehdotetaan erillisellä lainsäädännöllä erityisliikelaitoksen muodostamista. Ehdotus perustuu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseen valmisteluun. Hallinnointimuutoksella ei valmistelusta saadun tiedon perusteella ole muutoksia jokamiehenoikeuksiin.

247. Luottamustoimet eivät saa vähentää työttömän päivärahaoikeutta (s. 473) Puoluekokous toteaa, että luottamustoimen hoitaminen ei saa johtaa sosiaalietuuden kuten työttömän päivärahan tai työttömyyseläkkeen menetykseen. Lainsäädäntöä tulee tältä osin selkiyttää.

Toteutuminen: Sovitellussa ansiopäivärahassa otetaan huomioon henkilön saama palkka tai muu veronalainen ansiotulo, jonka henkilö saa korvauksena työstä. Sovittelussa huomioon otettavia tuloja ovat myös mm. tekijänoikeuskorvaukset, rojaltit, palvelurahat, osinkotulojen ansiotulo-osa ja palkkaan rinnastettavat palkkiot. Palkkaan rinnastettavia palkkioita ovat esim. palkkiot, joita henkilö voi saada luottamustoimen perusteella yksityisoikeudellisesta yhteisöstä (tyypillisimmillään kyse on osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön maksamista kokouspalkkioista, kiinteistä kuukausipalkkioista tai muista vastaavista etuuksista). Tulot jotka huomioidaan ansiopäivärahan määrässä ja tulot joita ei oteta huomioon ansiopäivärahan sovittelussa, on lueteltu tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 30.12.2002/13322). Kyseinen asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Asetuksen muuttamiseksi aloitteen teko kuuluisi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle. Häntä seuraa hallituksessa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

248. Opintovapaalaki päivitettävä nykyaikaan sopivaksi 249. Opintovapaalaki päivitettävä nykyaikaan sopivaksi 250. Opintovapaalaki päivitettävä nykyaikaan sopivaksi (s. 477) Puoluekokous toteaa, että aloite on työurien pidentämistä koskevan puolueen tavoitteen ja aikuiskoulutusjärjestelmän uusimistavoitteen mukainen. Puoluekokous velvoittaa puolueen ajamaan opintovapaan pidentämistä kahdesta kolmeen vuoteen.

Toteutuminen: Tällä hetkellä voimassa oleva opintovapaalainsäädäntö on peräisin 2000-luvun alkupuolelta. Opintovapaajärjestelmän tarkoituksena on parantaa työntekijöiden koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.

Nykylain nojalla opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi 62

käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Opintovapaalainsäädäntö kuuluu hallituksessa ministeri Ihalaisen vastuulle.

251. Adoptio-oikeutta kehitettävä 252. Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan (s. 480) Puoluekokous toteaa, että adoptioprosessia tulee kehittää yhteneväiseksi koko maassa, ottolapsineuvontaa tulee lisätä ja pakolliseen adoptioneuvontaan tulee päästä puolen vuoden sisällä riippumatta kotikunnasta. Lisäksi samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien perheen ulkoinen adoptio tulee mahdollistaa lakimuutoksella.

Toteutuminen: Adoptio edellyttää aina lakisääteistä adoptioneuvontaa, jossa käsitellään adoption hakijan vanhemmuutta koskevia edellytyksiä, parisuhdetta ja muita vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä. Adoptioneuvonnalla pyritään varmistamaan adoptiolapsen turvallisuus ja etu. Kansainväliseen adoptioon tarvitaan lupa, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (adoptiolautakunta). Adoptiolautakunnan tehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriöstä Valviraan. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaalitoimistot sekä Pelastakaa Lapset ry. Uusi adoptiolaki astuu voimaan 1.7.2012 alkaen. Jatkossa lapsen adoptioon tarvitaan lupa myös silloin, kun adoptio tapahtuu kotimaasta. Tähän asti adoptiolautakunnan lupaa on edellytetty vain kansainväliseen adoptioon. Lain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptiossa. Lupamenettelyn laajentamisella halutaan turvata se, että hakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös uuden adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä. Tilanne homoparien kohdalla säilyy siten epätasa-arvoisena. Adoptoiminen on edelleen mahdollista yksin käytännössä vain adoptiota hakeville naisille.

253. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen (s. 483) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen turvata riittävät päihde- ja mielenterveyspotilaiden tukimuodot ja velvoittaa puolueen sitoutumaan koko maan laajuisen yhtenevän päihdeäitien hoitojärjestelmän luomiseen. SDP pitää tärkeänä, että Ensi- ja turvakotien liiton päihdeyksikkötyön rahoitus varmistetaan valtion talousarviosta.

Toteutuminen: Päihdeäitien hoitojärjestelmästä on tarkoitus tehdä koko maan laajuinen erikoissairaanhoidon palvelu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Toistaiseksi erityistä osaamista vaativaa palvelua on tuottanut Ensi- ja turvakotien liitto ry luomallaan Pidä kiinni – hoitojärjestelmällä, jonka rahoitus on hoidettu pitkälti Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kuluvan vuoden 2012 toiminnan rahoitus on turvattu siten, että valtion talousarviosta maksetaan toiminnan kuluja kahden miljoonan euron edestä ja Raha-automaattiyhdistyksen osuus on ollut laskeva ollen tänä vuonna 1,2 miljoonaa euroa.

Vuoden 2013 rahoituksesta neuvotellaan hallituksen asiasta vastaavien ministerien kesken.

254. Väkivalta on rikos myös perheen sisällä (s. 486) Turvakotipaikkoja on lisättävä Suomessa yhteen jokaista 10 000 asukasta kohti ja niiden alueellisesti tasaisempaan jakautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poliisien yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa väkivaltaan liittyvillä kotikäynneillä on lisättävä. Jokaisen perheväkivaltakotikäynnin jälkeen uhrille ja tekijälle on muodostettava yhteys sosiaaliviranomaisten palveluihin.

Poliisissa rikostutkinnan resursseja on lisättävä ja osaltaan myös kohdennettava lähisuhdeväkivaltatapausten tutkimiseen.

Raiskausrikoksen uhrin syyllistämisen lopettamisen osalta viitataan aloitteen 244 vastaukseen.

Toteutuminen: Suomessa on kaikkiaan 21 turvakotia, joissa on 123 perhehuonetta ja 321 vuodepaikkaa (2009). Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa on 83 perhehuonetta, mikä on 67 prosenttia kokonaismäärästä.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP:n tavoitteisiin lukeutui uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman luominen, jossa määritellään keskeisimmät turvallisuushaasteet. Tämä toteutetaan hallituskaudella.

63

Ohjelman puitteissa lisätään ja parannetaan viranomaisyhteistyötä. Väkivaltarikollisuuteen puututaan nykyistä päättäväisemmin ja väkivallan vastaista työtä tehostetaan. Erityiskohderyhmänä ovat haavoittuvat ryhmät kuten vanhukset, maahanmuuttajanaiset, lapset ja vammaiset. Seksuaalisen väkivallan uhreille turvataan SDP:n tavoitteiden mukaisesti katkeamaton hoitoketju. Hallitusohjelman mukaan turvakotipaikkoja lisätään.

255. 80-lätkät takaisin autoihin (s. 488) Puoluekokous toteaa, että liikenneturvallisuuden lisäämiseksi uusien kuljettajien nopeusrajoituksen palauttamista on syytä selvittää ja asennekasvatuksen lisäämistä erityisesti liikenneopetuksessa kehittää.

Toteutuminen: Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu Tavoitteet todeksi, Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014, jossa todetaan nuorien liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisesta seuraavaa: ”Osana elinikäistä liikennekasvatusta liikenneasioiden käsittely perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa turvataan opetussuunnitelmanperusteita uudistettaessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.” Opetushallitus määrittelee opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteiden uusimisen yhteydessä tiedot ja taidot, joihin liikennekasvatuksella perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa pyritään. Opetuksen tavoitteena on, että nuoret ymmärtävät ja hallitsevat turvallisen liikennekäyttäytymisen taidot. Liikenneturva ja muut järjestöt tarjoavat yhteistyössä opetusviranomaisten kanssa kouluille ja opettajille toimintamalleja ja aineistoa liikenneturvallisuuden monipuolista käsittelyä varten. Opettajat perehdytetään aineistojen käyttöön.

Liikennerikkomusten seuraamuksena uusille kuljettajille otetaan käyttöön ajoneuvoon asennettavia ajotavan seurantalaitteita (”musta laatikko”). LVM teettää vuonna 2012 selvityksen, jossa kartoitetaan tämänhetkiset mahdollisuudet ajotavan seurantaan mukaan lukien vaikutusarviointi (mm. kansalaisille aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ja vaikutus valvontaviranomaisten resursseihin). Trafi kehittää lisäksi vapaaehtoisen ajotapapalautetta antavan ja välittävän tietoteknisen sovelluksen uusille kuljettajille, minkä avulla saadaan vanhemmat mukaan tukemaan oppimisprosessia. Samalla poliisin ajokieltoasian käsittelyyn liittyvää puhuttelumenettelyä kehitetään siten, että rikkomukseen syyllistyneen uuden kuljettajan puhutteluun kehitetään yhtenäinen sisältörunko ja mahdollisesti vähimmäiskesto. Poliisihallitus laatii puhuttelurungon kevään 2012 aikana, jolloin siinä voidaan huomioida uuden ajokorttilain tuomat muutokset.

Nuorten aiheuttamien liikenneonnettomuuksien ja erityisesti liikennekuolemien vähentäminen edellyttävät monenlaisia toimenpiteitä liittyen mm. asennekasvatukseen, ajokoulutukseen sekä uusien kuljettajien ajokorttijärjestelmään. Uusi ajokorttilaki astuu voimaan vuonna 2013. Se sisältää säännöksiä muun muassa kuljettajaopetuksesta ja eri ajokorttiluokkien vähimmäisikärajoista. Tavoitteena on tehostaa sekä autokouluopetusta että opetuslupaopetusta. Uusi kolmivaiheinen kuljettajaopetusmalli lisää ajo-opetuksen määrää nykyisestä. Kolmivaiheinen kuljettajaopetus jaetaan toisiinsa kytkeytyviin vaiheisiin: perusvaihe, harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe. Opetuksen pääpaino on perusvaiheessa, jonka jälkeen seuraa kuljettajantutkinto. Myönnetty ajo-oikeus oikeuttaa siirtymään harjoitteluvaiheeseen, jonka jälkeen suoritetaan kuljettajaopetuksen päättävä syventävä vaihe.

Syventävässä vaiheessa kehitetään perusvaiheen opetuksessa ja harjoitteluvaiheessa hankittuja tietoja ja taitoja. Siinä myös lisätään valmiuksia ajaa vaikeissa olosuhteissa, tunnistaa ja välttää vaaratilanteita sekä ottaa huomioon ympäristövaikutuksia.

256. SDP kansanäänestysten ykköskannattajaksi (s. 493) Puoluekokous toteaa, että kansalaisaloitteen säätämistä tulee edistää kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian kehittämiseksi.

Toteutuminen: Laki Suomen perustuslain muuttamisesta (1112/2011) astui voimaan 1.3.2012. Muutosten mukana tuli voimaan myös uusi kansalaisten suora vaikuttamismahdollisuus kansalaisaloitteen myötä. Kansalaisaloitteella tarkoitetaan 50 000 nimen keräämisen jälkeen mahdollisuutta ilman asianomaisen ministerin myötävaikutusta saattaa eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädäntömuutos voimassa olevaan lakiin tai kokonaan uusi lakihanke. SDP:n tavoite kansalaisaloitteen säätämisen edistämisestä on toteutunut. Demokratian kehittämistä on sen sijaan jatkettava. SDP on laatimassa uutta demokratiaasiakirjaa seuraavan puoluekokouksen hyväksyttäväksi ihmisten vapauden ja kansan vallan kehittämiseksi.

64

Päätökset kunta-, kaupunki- ja aluealoitteista 257. SDP:n linjaus aluehallinnon kehittämiseen (s. 495) Puoluekokous yhtyy lausunnossa esitettyihin linjauksiin.

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty kuntarakenneuudistus, jonka tavoitteena on palvelujen järjestämiseen kykenevät vahvat peruskunnat.

258. Kouluruokailun laadusta pidettävä kiinni (s. 497) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen: SDP on toiminut tavoitteen suuntaisesti.

259. Kuntatalous ja valtionosuuslain muuttaminen 260. Valtion määrittelemät lakisääteiset palvelut ja niiden kustannusvaikutus kuntalaisten elämään 261. Kuntien itsehallintoa osittain rajoitettava (s. 501) Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen riittävästä tasosta ja kohdentumisesta. Puoluekokous ei yhdy näkemyksiin nykyisen verotuloihin perustuvan valtionosuusjärjestelmän eikä verotulojen tasausjärjestelmän perusteiden muuttamisesta eikä palaamisesta valtionosuuksien korvamerkitsemiseen. Kuntien omaa rahoituspohjaa on syytä vahvistaa ja monipuolistaa valtionosuusriippuvuuden vähentämiseksi. Kunnille osoitettujen uusien tehtävien osalta valtion rahoitusosuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

Toteutuminen: Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntauudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Hallitusohjelman mukaisesti uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista.

262. Hyvä suomen kielen käyttö kunniaan (s. 502) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että SDP:n luottamushenkilöt kaikilla tasoilla kiinnittävät huomiota hallintokielen selkeäsanaisuuteen.

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaisesti laaditaan toimintaohjelma lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi.

263. Kuntademokratian kehittäminen (s. 504) Puoluekokous kannattaa pormestarimallin kokeilua ja käyttöönottoa kunnan valtuuston niin päättäessä.

Toteutuminen: Pormestarimalli on otettu käyttöön Tampereella ja Pirkkalassa.

264. Palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen (s. 506) Puoluekokous asettaa puolueen yhdeksi kunnallispoliittiseksi tavoitteeksi palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamisedellytysten vahvistamisen ja edellyttää sosialidemokraattisten kunnanvaltuutettujen huolehtivan siitä, että tämä toteutuu paikallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toteutuminen: SDP on toiminut tavoitteen suuntaisesti.

65

265. Helsingin seudulle luotava Metropolihallinto 266. Sosialidemokraattista metropolipolitiikkaa (s. 510) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen julkaisemaan työryhmän esitykset metropolipolitiikasta käytävän laajan keskustelun pohjaksi puoluevaltuuston käsittelyä varten.

Toteutuminen: SDP:n metropolityöryhmän raportti on julkaistu 16.6.2010.

267. Valtioneuvoston oikeus ja velvollisuus päättää kuntarakenteesta 268. Virastopohjaiset kuntaliitokset (s. 513) Puoluekokous toteaa, että kaikki yhteistyömallit, jotka edistävät SDP:n PARAS–hankkeelle asettamia tavoitteita, ovat kannatettavia. Puoluekokouksen mielestä puitelain antamia mahdollisuuksia kuntauudistuksen edistämiseksi on tehostettava.

Toteutuminen: Hallitus on käynnistänyt kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan Paras-hankkeen puitelain.

269. Energiatehokkuutta lisättävä kunnissa (s. 514) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa sosialidemokraattisia kuntien luottamushenkilöitä vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman moni kunta allekirjoittaa energiatehokkuussopimuksen ja kaikilla muillakin tavoin edistäisi kestävää kehitystä ja osallistuisi ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Toteutuminen: SDP on toiminut tavoitteen suuntaisesti.

270. Kuntapalvelujen ulkoistaminen johtaa palvelujen kaupallistumiseen (s. 516) Puoluekokous suhtautuu erittäin kriittisesti julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Samalla se kehottaa puoluetta laatimaan erityisesti kuntapäättäjien käyttöön ohjeen, joka valottaa yhtiöittämiseen, ulkoistamiseen, palvelusetelien ja ostopalvelujen käyttöön sekä yksityistämiseen liittyviä erityispiirteitä.

Toteutuminen: Hallitus on käynnistänyt koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahvoilla peruskunnilla luodaan edellytykset kuntien riittävälle omalle palvelutuotannolle ja kuntien kyvylle hallita palvelumarkkinoita yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja palvelutuotannon eheyden varmistamiseksi. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja lainsäädännön puitteissa.

Puoluekokouskaudella alettiin lähettää sähköisesti SDP:n kuntavaikuttajakirjettä, joissa käsitellään ajankohtaisia kuntakysymyksiä. Kirje lähetetään SDP:n jäsenrekisterissä olevilla tiedoilla.

271. Kunnallisten palveluiden kehittäminen (s. 518) Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen ja toteaa, että tavoitetta mahdollisuuksien mukaan edistetään niin kuntatoimijoiden keskuudessa kuin myös puolueen sisäisessä työskentelyssä.

Toteutuminen: SDP on toiminut tavoitteen suuntaisesti.

272. Lähidemokratian parantaminen kunnissa (s. 519) SDP tukee julkishallinnon yhteisten palvelupisteiden perustamista niin maaseutukunnissa kuin kaupungeissa. Valtion on huolehdittava omien palveluittensa rahoittamisesta täysimääräisesti.

66

Toteutuminen: Hallitusohjelman mukaisesti luodaan koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko. Määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Lisäksi selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin.

67

PÄÄTÖKSET JÄRJESTÖTOIMINTA-, JÄRJESTÖTALOUS-, SÄÄNTÖ- JA OHJELMAALOITTEISTA 273-345 Aloitekirjan sivut 521-625. Sivunumero (s. xx) päätöksen edessä viittaa aloitekirjaan.

Päätökset järjestötoiminta-aloitteista 273. Nuorten Kotkien ja puolueen yhteistyön tiivistäminen (s. 522) Puoluekokous pitää puolueen ja Nuorten Kotkien yhteistyötä tärkeänä. Yhteistyömuotoja tarkastellaan vuosittain toiminnan suunnittelun yhteydessä.

Toteutuminen: Yhteistyö Nuorten Kotkien kanssa on vielä liian sattumanvaraista. Sitä täytyy edelleen tiivistää.

274. Kirjallinen vastaus puoluekokousaloitteisiin aloitteentekijälle (s. 523) Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

275. SDP:n piiriorganisaation uudistaminen 276. Puolueen työntekijäresurssit jaettava väestöpohjan mukaan (s. 525) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kehittää puolueen organisaatiota ja edellyttää puoluehallituksen valmistelevan puoluekokoukselle mallin, jolla SDP:ssä tuetaan alueellista jäsen- ja järjestötyötä. Tämä tarkoittaa myös nykyistä parempia resursseja alueelliseen työhön.

Organisaatiouudistusta valmistelevaan työryhmään tulee valita edustaja jokaisesta piirijärjestöstä.

Toteutuminen: Puoluehallitus on nimennyt puoluetoiminnan kehittämistä valmistelevan työryhmän, jonka tavoitteena on saada työnsä valmiiksi elokuussa 2012 ja jättää konkreettiset esityksensä sen jälkeen puoluehallitukselle.

277. Perusyhdistysten kotisivujen yhdenmukaistaminen 278. Puolueosastojen kotisivut (s. 528) Puoluekokous yhtyy aloitteiden korostuksiin verkkoviestinnän tärkeydestä ja toteaa, että puolueosastojen verkkosivustojen luominen ja yhdenmukaistaminen on käynnissä. Puolueosastot saavat halutessaan maksutta käyttöönsä yhdenmukaisen sivustopohjan ja verkko-osoitteen. Puoluekokous toivoo, että mahdollisimman moni puolueosasto tarttuu tarjoukseen.

Toteutuminen: SDP:n verkkoviestinnän ja vaikuttamisen strategian jalkauttamista on jatkettu toteuttamalla mm järjestämällä alueellista verkkokoulutusta osastojen aktiiveille. Osastoille on mahdollistettu edullinen kotisivuratkaisu. Sähköinen liittyminen on mahdollistettu siihen halukkaiden puolue-osastojen osalta jo kesällä 2009.

279. Jäsendemokratian vahvistaminen ja puoluetoiminnan vetovoiman lisääminen (s. 529) Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

280. Nuorten osallistaminen (s. 530) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen: SDP on pyrkinyt helpottamaan jäseneksi liittymistä mm. mahdollistamalla sähköisen liittymisen.

Verkkoviestinnän strategian avulla pyritään tavoittamaan entistä paremmin myös nuoria siellä missä he vapaa-aikaansa viettävät. Puolue lähestyy kirjeitse Demarinuoriin ja -opiskelijoihin liittyviä henkilöitä, jotka eivät ole ennen tai samalla liittyneet puolueen jäseniksi.

68

281. Puoluetoiminnan kehittäminen (s. 534) Puoluekokous viittaa puoluehallituksen lausuntoon sekä raporttiin suoran demokratian kehittämisestä puolueen toiminnassa ja korostaa myös puolueosastoissa tapahtuvan päätöksenteon merkitystä.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

282. SDP:n luotava oma uskottava profiili (s. 535) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen: SDP on jatkanut ja jatkaa edelleen pitkäjänteistä ja ammattimaista viestintätyötä sekä mediaviestinnän että jäsen- ja järjestöviestinnän saralla. Työtä on valtavasti ja sen hedelmät näkyvät vasta ajan kuluttua.

Päätökset järjestötalousaloitteista 283. Esitys puolueen jäsenmaksuksi vuosiksi 2011–2012 (s. 538) Vuosina 2011–2012 ovat käytössä seuraavat jäsenmaksuluokat: luokka I Sääntöjen mukaisilla perusteilla jäsenmaksuista vapautetut jäsenet. luokka II Alennetun jäsenmaksun maksavat jäsen, joko sääntöjen mukaisin perustein määrätyt jäsenet tai puoluevaltuuston erikseen määrittelemät alennusperusteet määräajaksi. luokka III Täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet. luokka IV Kannatus- ja tukimaksut Puoluekokous edellyttää, että puoluevaltuusto ja -hallitus seuraavat tarkoin jäsenvelvoitteiden noudattamista jäsenmaksujen maksamisessa.

Muilta osin noudatetaan puolueen sääntöjä jäsenmaksujen ja ylimääräisten jäsenmaksujen perimisen suhteen.

Toteutuminen: Toimittu puoluekokouksen tekemän päätöksen mukaisesti puoluevaltuuston päätöksin.

284. Maaseudun Työväentalot ja Puolueen järjestöuudistus 285. Puusta rakennettujen työväentalojen ylläpitorahasto 286. Työväentalojen käyttömenojen avustaminen yhteiskunnan tuella 287. Puolueelta tukea ja linjaa pienten yhdistysten ja työväentalojen säilyttämiseksi 288. Tukea, apua ja neuvontaa työväenliikkeen kiinteistönhoitoon (s. 544) Puoluekokous kannustaa sd-toimijoita luomaan entistä parempia edellytyksiä järjestöjen ylläpitämien kokoontumistilojen toimimiselle kansalaisten tämän päivän kokoontumistarpeiden tyydyttämiseksi. Seurantalomäärärahojen tason korottaminen korjaustarvetta vastaavaksi on keskeinen ylläpidon kannalta.

Puoluekokous ei kannata erillisen uuden rahaston perustamista puisten työväentalojen ylläpitoon.

Puoluekokous edellyttää SDP:n edustajien toimivan niin, että suojelun piiriin kuuluvien talojen korjaus- ja ylläpitokustannuksiin osallistuu myös suojelupäätöksen tekevä taho.

69

Toteutuminen: Korjausmäärärahat ovat pysyneet aiemmalla tasolla, korotukset eivät ole olleet mahdollisia julkisen talouden kireydestä johtuen.

289. Piirien taloudellinen toiminta turvattava (s. 546) Puoluekokous kehottaa sd-vaikuttajia toimimaan edelleen niin, että vaalikampanjoiden käymiselle asetetaan kampanjakohtaiset ylärajat. Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta, valmistelussaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, huomioimaan resurssien kohdentaminen aloitteessa mainitut näkökohdat.

Puoluekokous vetoaa kaikkiin SDP:n jäseniin ja tukijoihin, että he mahdollisuuksiensa mukaan osallistuisivat myös suoran taloudellisen tuen antamiseen puoluejärjestöille.

Toteutuminen: Vaalirahoituksen kattorajojen asettaminen ei toteutunut, vaikka SDP niin esitti. Eduskuntavaalien jälkeen 2011 puoluehallitus on linjannut viestintätukilinjauksen, ja piirien toiminnallisten resurssien määrittelytyö on meneillään.

Jäsenistön panos on edelleen keskeinen, mutta vähentynyt jäsenpohja tuo lisähaasteita tätä kautta saatavaan taloudelliseen panokseen.

290. Työväenlehdistön voimavarat keskitettävä 291. Pirkanmaan viestintätuki 292. Pirkanmaan viestintätuki (s. 550) Puoluekokous toteaa, että puoluehallitus tekee vuoden 2011 alkupuolella SDP:n viestintätuen jakolinjauksen, jossa otetaan tarvittavalla tavalla huomioon puoluekokoukselle asiasta tehdyt aloitteet ja SDP:n puoluekokouksen 2008 SDP uudistuu –asiakirjalinjaukset.

Toteutuminen: Puoluehallitus teki viestintätuen linjapäätöksen kesäkuussa 2011.

293. SDP:n jäsenmaksun periminen e-laskulla (s. 551) Aloite ei anna aihetta uusiin toimenpiteisiin. Puoluekokous kehottaa mahdollisimman monen puoluejäsenen siirtyvän käyttämään tätä taloudellisesti ja ekologisesti tehokasta maksutapaa.

Toteutuminen: E-laskun käyttöönotto on siirtynyt teknisten ongelmien johdosta. Toteutuu vuoden 2012 jälkipuoliskolla.

294. Puolueen vaalityö ja vaalirahoitus (s. 553) Puoluekokous korostaa vaalitilanteessakin yhtenäisen toiminnan merkitystä vaalituloksen kannalta. Ehdokkaiden keskinäistä kilvoittelua ei ole syytä rajoittaa, kunhan pidetään huoli siitä, että vaalikampanjat suuntautuvat puolueen tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti.

Vaali- ja muissakin kampanjoissa puolueen tulee huolehtia riittävän kampanja-aineiston saatavuudesta mahdollisimman helposti ja edullisesti.

Yhtenäistä varainhankintaa tulee kehittää, mutta puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen kategorisesta yhteisistä rahankeräysseminaareista.

Toteutuminen: Toimittu puoluekokouspäätöksen mukaisesti.

295. Puolueen nuorisojäsenmaksu poistettava kokonaan (s. 554) Puoluekokous toteaa asiasta päätetyn jäsenmaksupäätöksen yhteydessä.

70

Päätökset sääntöaloitteista I Puoluejohdon valinnat jäsenäänestyksellä ja jäsenkyselyt 296. SDP:n puheenjohtajisto ja puoluesihteeri valittava suoralla jäsenäänestyksellä 297. SDP:n puheenjohtaja ja puoluesihteeri valittava suoralla jäsenäänestyksellä 298. SDP:n puheenjohtajan valitseminen jäsenäänestyksellä 299. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä 300. Jäsenäänestys SDP:n puheenjohtajasta 301. Puolueen puheenjohtajalla on oltava vahva mandaatti 302. Jäsenkyselyjä puolueen jäsenille jäsendemokratian lisäämiseksi 303. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä 304. SDP:n sisäisen demokratian kehittäminen 305. SDP:n järjestötyön kehittäminen (s. 565) Puoluekokous toteaa, että puoluevaltuustolla on nykysääntöjen puitteissa valta päättää jäsenäänestysten järjestämisestä muissa kuin säännöissä erikseen mainituissa tapauksissa. Tämä tarkoittaa myös puoluejohdosta käytävää neuvoa-antavaa jäsenäänestystä.

Puolueen resurssien kohdentamisen osalta viitataan aloitteiden 275-276 vastaukseen.

Muilta osin puoluekokous viittaa raporttiin suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

II Puoluekokouskausi 306. Puoluekokoukset takaisin kolmenvuoden periodiin 307. Alueellisen toiminnan turvaaminen 308. Puoluekokouskausi takaisin kolmivuotiseksi 309. Sääntömuutos puoluekokousjaksotukseen 310. Puoluekokouskausi pidennettävä kolmeen vuoteen 311. Puoluekokousaikavälin muuttaminen kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen 312. Puoluekokous takaisin kolmevuotiskauteen (s. 570) Aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

III Kunnallisjärjestön mallisäännöt 313. SDP:n säännöt 314. Suora jäsenvaali kunnallisjärjestön edustajiston valitsemiseksi 315. Kunnallisjärjestön mallisääntöjen muuttaminen 316. Uusi kunnallispoliittinen mallisääntö 317. Kunnallistoimikunnan nimen muuttaminen 318. Kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien ja kunnallistoimikuntien jäsenten valinta suoralla jäsenvaalilla (s. 577) Aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

IV Eduskuntavaaliehdokkaiden ja puoluekokousedustajien jäsenvaalit 319. Eduskuntavaalien jäsenvaalia uudistettava 320. Puoluekokousedustajat tulee valita demokraattisesti 321. Puoluekokousedustajien valitsemisperiaatteiden muuttaminen demokraattisemmiksi 322. Puoluekokousedustajien valitseminen 323. Puoluekokousedustajien valinta 324. Jäsenille samanarvoinen äänioikeus jäsenäänestyksissä (s. 581) Aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

Tikkurilan työväenyhdistyksen aloite (aloite 319) tulee ottaa huomioon, kun seuraavalle puoluekokoukselle valmistellaan sääntömuutoksia.

71

V Jäsenasiat 325. Jäsenmaksujärjestelmän selkeyttäminen ja vapaajäsenyydestä luopuminen 326. SDP:n vapaajäsenten jäsenmaksuvapaudesta luopuminen 327. SDP:ssä on siirryttävä suoraan puoluejäsenyyteen 328. Puolueen vapaajäsenyys ja nuorisomaksuluokka poistettava (s. 586) Puoluekokous edellyttää puoluehallitusta tekemään selvityksen jäsenmaksutuottojen mahdollisesta karttumisesta ja tekemään sen pohjalta mahdolliset ehdotukset seuraavaan sääntömääräiseen puoluekokoukseen.

Puoluekokous edellyttää, että puoluehallitus valmistelee mallin, jolla tarjotaan puolueen vapaajäsenille vuosittain mahdollisuus kartuttaa nuorten kansanedustajaehdokkaiden tukemiseen tarkoitettua rahastoa.

Lisäksi puoluekokous edellyttää puoluehallituksen tekevän pikaisen selvityksen jäsenmaksutuottojen kartuttamisesta ja sen pohjalta ehdotukset seuraavaan sääntömääräiseen puoluekokoukseen.

Mikäli puoluehallitus katsoo kokonaisuuden kannalta tarpeelliseksi ottaa säännöt käsittelyyn seuraavassa sääntömääräisessä puoluekokouksessa, niin tällöin tulee tarkastella myös kysymys suoran jäsenyyden mahdollisuuksista.

Muilta osin aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

VI Piirijärjestöjen säännöt 329. Sosialidemokraattisen piirin piirihallituksen varajäsen 330. Piirihallitukseen tulee voida valita myös varajäseniä (s. 588) Aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

Kun seuraavan kerran piirijärjestön sääntöjä muutetaan, on aloite otettava huomioon.

VII Muut sääntömuutosaloitteet 331. SDP:n pääkaupunkiseututason yhteistyö, metropolijärjestö (s. 591) Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kehittää puolueen organisaatiota. Metropolialuetason yhteistoimintaa tarkastellaan järjestötoimintamallin tarkastelun yhteydessä ottaen huomioon metropolihallinnossa tehtävät ratkaisut.

Sääntömuutosesitysten osalta aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Päätökset ohjelma-aloitteista 332. Vanhuspoliittinen ohjelma (s. 594) Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan puolueen vanhuspoliittisen ohjelman seuraavaan puoluevaltuustoon. Puoluekokous viittaa myös aloitteista 92-99 annettuun vastaukseen, jossa kuvataan laajalti SDP:n vanhuspoliittisia linjauksia.

Toteutuminen: Puolue on laatinut puoluekokouskaudella vanhuspoliittisen ohjelman, josta on johdettu SDP:n tavoitteet vanhuspolitiikan osalta myös eduskuntavaaleihin 2011 sekä sen jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain uudistusta, jossa sosialidemokraattien vanhuspoliittisen ohjelman tavoitteita konkretisoidaan.

333. Puolueen periaateohjelma on uudistettava huomisen ja ylihuomisen tasolle (s. 595) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja katsoo tarpeelliseksi valmistella osastotasolle suunnattuja keskustelu- ym. aineistoja tulevan ohjelmatyön tueksi. Lisäksi puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjassa esitettyihin linjauksiin. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

72

Toteutuminen: Puolue ei ole käynnistänyt puoluekokouskaudella periaateohjelmauudistusta koskevaa keskustelua.

334. SDP:n ohjelmatyössä ympäristöasiat on nostettava ihmisen ja työn rinnalle (s. 597) Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: SDP on huomioinut ympäristöasiat tavoitteenasettelussaan ja pitänyt niitä mm. hallitusohjelmaneuvotteluissa vahvasti esillä. SDP:lle ympäristöasiat ovat tärkeitä ja niiden vahvistaminen kaikessa päätöksenteossa on välttämätöntä myös tulevaisuudessa.

335. SDP informaatioteknologian hyödyntämisen edelläkävijäksi (s. 600) Puoluehallitus yhtyy aloitteen arvioon tietoteknisten ratkaisujen keskeisyydestä demokratian vahvistamisessa sekä julkisen sektorin toiminnan kehittämisessä. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen vahvistamaan SDP:n otetta kyseisistä asioista käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, valmistelemaan SDP:lle perustellut linjaukset aiheesta sekä edistämään e-demokratiaa.

Toteutuminen: SDP on kehittänyt kuluneella erityisen vahvasti tietoteknologisia ratkaisuja omassa työskentelyssään.

Jäsenistöä on osallistettu erilaisin kyselyin, on luotu jäsenistölle lähettävä sähköinen e-Aimo, uutiskirjeet, Facebook- ja twitter-viestintää sekä erityisesti kotisivujen tarjontaa. Puoluekokousasiakirjojen 2012 käsittelyä varten on otettu käyttöön sähköinen kommentointi- järjestelmä. Lisäksi SDP on sisäisessä työskentelyssään ottanut käyttöön etäyhteys-kokousjärjestelmän, jota on mahdollista seuraavassa vaiheessa laajentaa jäsenkentän ja kansalaisvuoropuhelun välineeksi. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja ja ministerit ovat tämän välineistön avulla keskustelleet perusyhdistysten puheenjohtajien kanssa tai järjestäneet ministerien kyselytunteja.

336. SDP energia- ja elinkeinopolitiikan edelläkävijäksi (s. 602) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ottamaan aloitteen esityksen huomioon osana muuta ohjelmatyötä puoluekokouskauden ohjelmallisia painopisteitä suunnitellessaan. Puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan sekä aloitteista 148-152 annettuun lausuntoon.

Toteutuminen: Alkuperäisessä aloitteessa esitettiin, että SDP laatii pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän energia- ja elinkeinopoliittisen ohjelman. Puoluekokous totesi, että asia aloite on huomioitava ohjelmallisia painopisteitä suunniteltaessa.

Energia- ja elinkeinopoliittiset kysymykset on huomioitu puolueen ohjelmatyössä osana kokonaisuutta, mutta erillistä uutta energia- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa ei puolueelle ole luotu, koska puoluekokouksessa 2008 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen ohjelma ”Neljä vuodenaikaa” ja se oli puoluekokouskaudella vielä hyvin ajantasainen. Ohjelman päivittäminen ilmasto- ja energiatyöryhmän sekä ympäristötyöryhmän toimesta puoluekokouskaudella 2012-2014 on tarpeen.

337. Kunta – valtio suhde uudelle tasolle (s. 604) Puoluekokous kannustaa SDP:n jäseniä aktiiviseen keskusteluun kuntien ja valtion välisen työnjaon selkeyttämisestä.

Toteutuminen: Puolueessa on käyty eri tasoilla aktiivista keskustelua kunta-valtio- suhteesta ja työnjaosta eri palveluiden järjestämisen suhteen. SDP:n edustajat sopivat hallitusohjelmaneuvotteluissa kuntauudistuksen toteuttamisesta ja istuvan hallituksen ohjelmaan nostettiin toteamus; ”kuntaneuvottelumenettelyä kehitetään niin, että kunnille mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia parannetaan. Peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä parempi ennakointi.

Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Valtion ja kuntien 73

väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita.”

Hallitusohjelman mukaisesti valtion ja kuntien välisestä tehtävien jaosta on sovittu tehtäväksi arvio osana kuntauudistusta.

338. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma (s. 606) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puolueen laatimaan SDP:lle maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Lisäksi puoluekokous viittaa aloitteista 231-233 annettuun lausuntoon.

Toteutuminen: Puolueelle on laadittu vuonna 2010 puoluehallituksen hyväksymä maahanmuuttopoliittinen ohjelma.

339. SDP:n linjaukset (s. 608) Puoluekokous yhtyy aloitteen esittämiin näkemyksiin selkeistä vaalilupauksista, heikompiosaisten kansalaisten tukemisesta sekä työn ja ympäristökysymysten painottamisesta SDP:n politiikassa.

Toteutuminen: SDP:n edellisen puoluekokouksen hyväksymissä ohjelmissa, vaaliohjelmassa 2011, hallitusohjelmaneuvotteluissa ja toteutetussa hallituspolitiikassa 2011-2012 on johdonmukaisesti nostettu esille tuloerojen kaventaminen talous- ja veropolitiikassa, perusturvan korottaminen sekä heikompiosaisten palveluiden parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotyöttömyyden poistaminen nuorisotakuun avulla on myös osa näitä toimenpiteitä. SDP sai pääosan vaalilupauksistaan osaksi hallitusohjelmaa ja niistä tiedotettu laajasti jäsenkirjeillä, tiedotteilla ja puhujien tueksi on luotu puolueen kotisivuille power-point -esittelymateriaalia tavoitteistamme ja hallituksessa saavutetuista tuloksista. Aloitteen vaatimus, että ”tulee lisätä sellaista informaatiota, jossa kaikille tulee selväksi, mikä puolue todella ja johdonmukaisesti toimii työväestön ja heikompien asialla”, voidaan katsoa toteutuneeksi.

340. Vammaispoliittinen ohjelma (s. 611) Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ottamaan aloitteen esityksen huomioon osana muuta ohjelmavalmistelua tulevan puoluekokouskauden ohjelmallisia painopisteitä suunnitellessaan.

Puoluekokous viittaa aloitteisiin 104-107 annettuun vastaukseen sekä aloitteeseen 58 annettuun vastaukseen.

Toteutuminen: Puolue on ottanut vammaispoliittiset asiat valtavirtaisesti huomioon ohjelmatyössään. Erillistä vammaispoliittista ohjelmaa ei ole laadittu.

341. SDP:n poliittiset ja ideologiset tulevaisuuden linjaukset (s. 616) Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Aloitteessa esitettyjä asiakokonaisuuksia, esimerkiksi verotuksen progressiivisuutta, demokratian vahvistamista, ihmisten hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen tavoitteita on käsitelty puoluekokouskaudella verotyötyöryhmässä, demokratiaohjelmatyöryhmässä, sosiaali- ja terveystyöryhmässä ja työelämätyöryhmässä. Tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia.

342. SDP suurimmaksi puolueeksi (s. 619) Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen SDP:n asemasta kaikkien palkansaajien puolueena. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ottamaan aloitteen esityksen huomioon suunnitellessaan puoluekokouskauden ohjelmallisia painopisteitä. Lisäksi puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Aloitteessa esitettiin mm. kattavan työelämäohjelman laatimista puolueelle. Puoluekokouksen vastauksessa 2010 viitattiin tuolloin jo käynnissä olleeseen työllisyysvoimala- hankkeeseen ja puolueen 74

vaaliohjelmavalmisteluun työllisyyden osalta. SDP ei ole valmistellut muita erillisiä työllisyysohjelmia puoluekokouskaudella 2010-2012.

343. Eläkeläisten asiat (s. 620) Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja velvoittaa puoluehallituksen ottamaan aloitteen mukaisen esityksen huomioon puoluekokouskauden ohjelmallisia painopisteitä suunnitellessaan.

Toteutuminen: Aloitteessa esitettiin eläkeläisten asioita koskevan ohjelman laatimista puolueelle. Puoluekokous yhtyi aloitteen henkeen. Ohjelman sijaan eläkeläisiä koskevissa tavoitteissa on tehty käytännön yhteistyötä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa ja kuultu seniorivaikuttajia.

344. SDP:lle ohjelma köyhyyden poistamiseksi (s. 622) Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Toteutuminen: Aloitteessa esitettiin ohjelmatyön käynnistämistä köyhyyden poistamiseksi. Puoluekokouksen vastauksessa todetaan kyseisen ohjelmatyön olleen jo käynnissä ja että puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Kyseinen ohjelmatyö toteutettiin puoluekokouskaudelle Ilkka Taipaleen vuonna 2011 puolueen pyynnöstä laatiman selvityksen ”köyhyyden puolittamiseksi Suomessa vuoteen 2015” kautta. Selvitystä on hyödynnetty puolueen sosiaalipoliittisissa ohjelmissa ja vaalien tavoitteenasettelussa. Sellaisenaan selvitystä ei toteutettu, mutta ehdotuksia on mahdollisuus hyödyntää köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa työssä myös tulevaisuudessa.

345. SDP palkkatyön puolueesta emansipatorisen tuotannon puolueeksi (s. 625) Puoluekokous toteaa, että aloitteen teemoja on syytä käsitellä tulevassa periaatteellisessa keskustelussa sekä osana talous- ja työllisyyspoliittista ohjelmanrakennusta. Samalla puoluekokous viittaa tulevaisuusasiakirjaan.

Toteutuminen: Aloite on luonteeltaan periaatteellinen. Koska periaateohjelmatyötä ei puoluekokouskaudella ole käynnistetty, ei myöskään aloitetta ole käsitelty varsinaisessa ohjelmatyössä.

75