Talouselämä 29/2016 by Talentum Media

ys t i v sel ö i t ayh v i Ho

Esperi Care ja 19 muuta:

JO 1,2 MILJARDIN LIIKEVAIHTO

S. 35–43

nro 29 | 26.8.2016 | 7,90€ | www.talouselama.fi

MIKKO HELANDER:

Näillä palkoilla työt jäävät tekemättä S. 12

#OPERAATIOILMALA Toimistot takaisin kaupunkiin! Rakennamme toimitilaa tulevaisuuden bisneskeskuksen ytimeen, Helsingin Ilmalaan. Kohde sijoittuu aivan Ilmalan juna-aseman yhteyteen. Valmistumisajankohta 12/2017.

7 min. keskustaan, 20 min. lentoasemalle.

Lähes nollaenergiarakennus.

Hyvän arkkitehtuurin ansiosta tilaan mahtuu tehokkaasti isokin yritys.

Pyöräparkki ja suihkut on!

www.hartela.ﬁ

Kysy lisää vuokrattavista tiloista: Anna-Maija Ruohonen, p. 050 4100 874 tai Ville Kero, p. 0400 516 229 www.operaatioilmala.ﬁ

PÄÄKIRJOITUS

Ikuisia asioita on olemassa SUOMEN POLIITTISET päättäjät ansaitsevat aasinhatun, koska vielä vuonna 2016 meillä pitää keskustella kannustinloukuista.

Kun konkurssi tulee hiljaa hiipien, keneltäkään ei löydy tarpeeksi tahtoa muutokseen. Kyynisyydellä ei saavuteta mitään, joten kaikille kannustinloukkujen purkajille pitää antaa täysi tuki. MONIMUTKAISTEN ASIOIDEN käsittelyssä ei kannata Sen sijaan hölmöydet pitää ampua alas nopeasti. hosua. Seurauksena voi olla enNiihin kuuluu muun muastistä vaikeampi sekasotku. sa Kelan pääjohtajan Liisa HysKannustinloukkujen kanssa MUUTOS EDELLYTTÄÄ sälän (kesk) ja vasemmistoliiton Suomi ei ole hosunut. Ensimmäipuheenjohtajan Li Anderssonin SELVÄJÄRKISYYDEN sen kerran hallitus puuttui niisammakko vuokrasäännöstelysJA LUOTTAMUKSEN hin vuonna 1996, kun ministeri tä. Yhtä hilpeä on toisen PUUSKAA MYÖS Arja Alhon (sd) työryhmä selvitkepulaisen, ympäristöteli tuloloukkuja ja niiden purkaministeriön kansliaTYÖMARKKINOILLA. mista. Tarkoitus oli kehittää järpäällikkö Hannele jestelmää niin, että työnteko olisi Pokan pohdinta siiaina kannattavampaa kuin tulonsiirtojen varassa elä- tä, paljonko rakennusyhtiöiden olisi sopiminen. vaa tuottaa voittoa. Järjestelmää on hieman säädelty silloin tällöin, mutOnhan se silti helpottavaa katsella ta itse perusongelmaan yksikään hallitus ei ole halun- järven pintaa, kun selän takana panut kunnolla puuttua, vaikka pääministeripuolueena laa huvila. ■ ovat vaihdelleet keskusta, kokoomus ja SDP. Omien taustaryhmien edunvalvonta ja oman vallan pönkitys ovat olleet poliitikoille tärkeämpiä kuin kokonai040 3424350 suuden korjaaminen. Muutos edellyttää selväjärkisyyden ja luottamuk- reijo.ruokanen@almamedia.fi sen puuskaa myös työmarkkinoilla. Ay-liikkeen on @reijoruokanen ymmärrettävä, että pienenkin ansion työ on arvokasta. Työnantajien on hyväksyttävä, ettei palkkoja voi korvata tulonsiirroilla. ASIAAN EI tule korjausta tälläkään vaalikaudella (ks s. 10). Jos Suomen talous ajautuisi yhtäkkiseen kriisiin, kannustinloukut purettaisiin muutamassa viikossa. POMO & VÄISÄNEN

REIJO RUOKANEN päätoimittaja

KOMMENTTI

KUUDEN VUODEN KUULIAISUUS OLEN OLLUT Talouselämän päätoimittaja kuusi vuotta. Ensi viikosta lähtien lehdestä kantavat vastuun muut. On ollut etuoikeus tehdä yhteistyötä loistavan toimituksen ja hienon, vaativan lukijakunnan kanssa. Kuudessa vuodessa ehtii hyvin tehdä sen, minkä osaa. Päätoimittajan vaihdos tekee Talouselämälle hyvää. Puhelinnumeroni säilyy ennallaan. Otan yhä kehut lehdestä vastaan sujuvasti. Kriittisen palautteen pyydän osoittamaan toimituspäällikkö Emilia Kullakselle, joka toimii päätoimittajana, kunnes seuraajani on valittu.

REIJO RUOKANEN

Talouselämä 29/2016

Sisällys

26. ELOKUUTA 2016 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 46 NUMEROA VUODESSA |

NOPEA MUUTOS. Ne Siwat ja Valintatalot, joita Kesko ei kilpailuviraston määräyksestä huolimatta saa myytyä, se voi pitää omassa verkostossaan. S. 17

TIEDÄN MITEN OSTAT. Toimitusjohtaja Erja Hyrsky vastaa siitä, että Unileverin tuotteita löytyy jokaisesta suomalaisesta kodista. S. 30

REKRYJACKPOT. Olli Sarekoski on yllätysvalinta rahapeliyhtiön johtoon. Hän aloittaa Veikkauksen toimitusjohtajana ensi vuoden alusta. S. 51

Uutiset

Keskellä

Työ&Ura

Huawei harppoo ohi Oi jätti pelon Kotiovelle vaikka tappiolla Helpuutus tulee Työllisyyspaketti lykkääntymässä SRV loi Viipuriin pienen Sotši-ilmiön HAASTATTELU Keskon pääjohtaja Mikko Helander kehottaa rohkeisiin kokeiluihin työn ja toimeentulon turvaamiseksi

KANNEN KUVA ANTTI MANNERMAA

IRTONUMERO 7,90 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

6 7 8 9 10 11

TALOUSARVIO Salatut miljardit

Terrafame saa apua Aasiasta

VALTAVIRTA Kolmella sanalla historiaan

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Siwoista K-Marketeiksi: Ensin nopea muutos Hammashoitokin on ideologiaa Laakkonen luopui Peugeotista Verianalyysiyhtiö tähtää ulkomaille

17 18 19 20

TEKNIIKKALAJI Kerro, kerro kamera

Kolmen päivän postisota Minä tiedän, miten sinä ostat

22 30

HOIVAYRITYKSET 2016 Hoivan työmaa kuumenee Mehiläinen pomppasi kärkeen

35 41

51 53 54 55 56 57

Tebatti

Sijoituselämä Pörssiyhtiöt kaunistelevat Yrityskaupat ovat Innofactorin uhka ja mahdollisuus Miksi Nokia on ostopaperi? Pörssiviikko

Takamatkalta tuli rekryjackpot Kupliva elämä saa puolestapuhujan Hankkija hamuaa kasvukeskuksiin Hissipuhe: Somesta kaikki irti Pilko palaverit palasiksi Matonkuteita matkaa Intiaan

44 46 47 48

Veroriidat vaativat osaavaa hallintaa Kuntien ei kannata kiinnittää rahaa seiniin Huhut yritysmyyjän kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja Kuinka me pärjäämme talouden kuudennessa syklissä? Innovatiiviset palvelumallit eivät leviä terveydenhuollossa

59 61

KIRJAT

PELIN HENKI

62 62 63

Talouselämä 29/2016

Uutiset

Uutispäällikkö Kati Haapakoski

PEKKA KARHUNEN

NYT SE TULEE. Suomen Yhteisverkon puolalaisasentajat rakentavat kiivaaseen tahtiin Huawein laitteilla 4g-verkkoa Puumalaan Saimaan seudulle.

VERKKOVALMISTAJAT

Huawei harppoo ohi Kiinan verkkojätti Huawei on puolessa vuodessa noussut liikevaihdolla mitaten lähes yhtä suureksi kuin Nokia ja Ericsson yhteensä. Teksti Matti Kankare MITÄ OIKEIN on tapahtunut verkkojättien maailmassa? Mobiiliverkkomarkkinat olivat muutama vuosi sitten kuuden yrityksen käsissä. Alalla arvioitiin, että tilaa on 3–4 pelurille. Nyt vakavia pelureita on enää kolme: tutkimusyhtiö Dell’Oron mukaan Ruotsin Ericssonin, Kiinan Huawein ja Suomen Nokian osuus radioverkkomarkkinoista oli jo 82 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tässä ei ole läheskään kaikki. Heinä- ja

Talouselämä 29/2016

elokuun vaihteessa sekä Nokia että Ericsson kertoivat alkuvuoden huonoista tuloksistaan. Pohjolan telejättien liikevaihdot laskivat ja kannattavuus oli huono. Ericssonin kuuden kuukauden liikevaihto väheni neljä prosenttia 11,3 miljardiin euroon. Nokian raportoitu liikevaihto jäi 11,1 miljardiin euroon. Ericsson teki 658 miljoonan euron liiketuloksen, mutta Nokian Alcatel-Lucent hankinta toi tappiota lähes 1,5 miljardia euroa. HUAWEI KERTOI aivan erilaisesta kehityksestä. Koko konsernin eli verkko-

liiketoiminnan, kuluttajamyynnin ja yritysratkaisujen liikevaihto kohosi tammi–kesäkuussa 40 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta ja päätyi 33,3 miljardiin euroon. Verkkoliiketoiminnan tarkkaa lukua Huawei ei edes kysyttäessä kertonut, mutta yhtiö kertoi kännykkäbisneksen liikevaihdoksi 10,5 miljardia euroa. Huawein mukaan sen yritysratkaisuja tarjoava Enterprise-divisioona on kasvanut selvästi. Viime vuonna sen osuus oli 7 prosenttia liikevaihdosta. Talouselämä arvioi osuuden nousseen noin 10 prosenttiin.

HUAWEI KASVAA, MUUT HYYTYVÄT

TOIMITTAJAN KOMMENTTI Matti Kankare

32,9

Verkkolaitevalmistajien liikevaihto, mrd. euroa 25,1

26,9

24,9

26,8

23,5 19,5−20,01 11,1

11,3

+ 2014

2015 1−6/2016

2014

2015 1−6/2016

2014 2

2015 1−6/2016

Talouselämän arvio

Tämä tarkoittaisi sitä, että Huawein verkkoliiketoiminnan liikevaihto on noussut jo 19,5–20 miljardiin euroon alkuvuonna.

LÄHDE: YHTIÖT

ovat yleensä maissa, joilla on taloudellisia ongelmia. Marginaalit ovat maissa alhaiset ja operaattoreiden vaatimukset rahoitukselle korkeat erityisesti Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.”

MUUTOS ON hirmuinen. Huawein verkkotoiminnat olisivat jo yksinään lähes yhtä suuria kuin Nokian ja Ericssonin liike- HUAWEIN KASVU näyttää yllättäneen movaihto yhteensä. Viime vuonna Huawein net, sillä yksittäistä syytä näin hurjaan verkkotoiminnat toivat liikevaihtoa liki 33 irtiottoon ei löydy. Analyysitalo Inderemiljardia euroa. Ericssonin ja Nokia-Alca- sin toimitusjohtaja ja analyytikko Mikatel-Lucentin luvut jäivät noin 25 miljar- el Rautanen sanoo, että ainakaan Kiinan diin euroon. omat markkinat eivät selitä Huawein kasEricssonin huono kannattavuus joh- vua. ti jo yhtiön toimitusjohtajan Hans Vest”Kiinan markkinoiden tilanne on ollut bergin potkuihin, ja nyt ruotsalaismedia enemmänkin se, että uusien tilausten piikon heittämässä tuleen yhtiön hallituksen ki on siellä jo ohi. Kiina selittää laitevalpuheenjohtajan Leif Johanssonin. Yhti- mistajien viime vuosien kasvua, mutta ei ön kannattavuutta on heikentänyt erityi- tätä vuotta.” sesti koveneva kilpailu verkkolaitemarkRautasen mukaan Kiinan verkkomarkkinoilla sekä mahdollisesti kinoista kolmannes on myös operaattoreiden halänsiyhtiöillä ja kakUSA PELKÄÄ luttomuus investoida uusi kolmannesta pääosin HUAWEITA teen teknologiaan hitaan Huaweilla ja ZTE:n kalKUIN RUTTOA. talouskasvun vuoksi. taisilla muilla kiinalaisEricsson kertoi heinävalmistajilla. kuussa, että operaattorit ovat haluttomia Onko Huawei saanut ja ottanut markkiuusiin 4g- ja LTE-investointeihin. Tätä to- naosuutta Euroopasta, Afrikasta ja muualdisti myös Dell’Oron tutkimuslaitos pari ta Aasiasta? viikkoa sitten uudessa markkina-analyy- ”Yksinkertainen vastaus on kyllä, jos lusissään. vut pitävät paikkansa. Pohjois-AmerikasNokian toimitusjohtaja Rajeev Suri ei tu- ta Huawei ei amerikkalaisten vakoilupellosjulkistuksen yhteydessä sanonut tark- kojen vuoksi ole voinut markkinaosuutta kaan ottaen, että 4g-markkinat olisivat haalia. Huaweihan on syönyt jo trendihiipuneet. Sen sijaan Suri totesi, että ”huo- nä markkinoita länsimaisilta toimijoilta”, lenamme on edelleenkin liikevaihtomme Rautanen sanoo. Rautasen mukaan hinnan ohella laitetoilasku, joka heijastaa markkinaympäristön mittajan toiminta operaattorin rahoittajahaastavuutta.” Nokialta ei suoraan haluttu kommen- pankkina voi lisätä merkittävästi laitevaltoida Huawein menestystä, vaan todet- mistajan vetovoimaa. ”Huaweilla on jo pitkään ollut omistajatiin Surin kommentoineen markkinatilannetta sijoittajapuhelussa. Siinä Suri totesi, taustansa ansiosta hyvin edullista rahoiettä ”itse asiassa me uskomme, että on ole- tusta, millä yhtiö on pystynyt tarjoamaan massa joitakin mahdollisuuksia kasvaa, jos operaattoreille todella suotuisia maksuehhaluamme, mutta nämä mahdollisuudet toja.” ■

Oi jätti pelon BRASILIAN SUURIMMAN teleoperaattorin Oi S.A.-konsernin velkasaneeraus ja jopa mahdollinen konkurssi iski Nokiaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Oi haki kesällä suojaa suurilta velkojiltaan Nokialta, Ericssonilta ja IBM:ltä. Kyse oli Reutersin mukaan vielä vain 150 miljoonan dollarin saatavista, jotka teleoperaattori on velkaa laitevalmistajilleen. Ongelma on se, että tappiot voivat kasvaa tästä vielä huomattavasti suuremmaksi. Oi:ta ovat lainoittaneet myös Finnveran kaltaiset kehityspankit Suomesta, Kiinasta, Kanadasta ja Saksasta. Kyse on lähes miljardin dollarin lainoista, joista rahoitusyhtiöt ovat vastuussa. Finnvera kertoi toissaviikolla varautuvansa siihen, että brasilialaisoperaattori voi aiheuttaa ainakin 55 miljoonan euron tappion valtion erityisrahoitusyhtiölle eli käytännössä veronmaksajille. Edellä mainittu kertoo konkreettisesti, miten Nokian kasvu on sidoksissa myös suomalaisten veronmaksajien halukkuuteen osallistua suuryrityksen vientiponnisteluihin. Kiinalaisen Huawein menestys perustuu pitkälle samaan logiikkaan. Riittävä tekninen valmius toteuttaa 4g- tai tulevaisuuden 5g-hankkeita on vain yksi osa telelaitevalmistajien kilpailukykyä. Laitevalmistajien kyky ja halu rahoittaa teleoperaattoreiden investointeja on erityisesti kehittyvillä markkinoilla on tärkeä osa yrityksen kilpailukykyä. Siinä tullaan Huawein lähes ylivoimaiseen asemaan sen kilpailijoihin Nokiaan ja Ericssoniin verrattuna. Vaikka Huawei on virallisesti työntekijöidensä ja Kiinan kansanarmeijan entisen upseerin, insinööri Ren Zhengfein omistuksessa, Huawein rahoitusaseman takalukkona toimii Kiinan valtava valuuttavarannon ylijäämä, joka kesäkuun lopussa oli yli 3 200 miljardia dollaria. ■ Talouselämä 29/2016

Uutiset VERKKOKAUPPA

Kotiovelle vaikka tappiolla Ruoan verkkokaupat ovat edelleen kannattamattomia. Pahimmillaan tappioita on tehty 20 vuotta.

KERÄILYÄ. Osa Prismoistakin on lähtenyt mukaan ruoan verkkokauppaan.

”SUOMI ALKAA olla todellinen Albania ruoan verkkokaupassa”, toteaa Kauppahalli24:n toimitusjohtaja Veijo Heinonen. Hän perusti ruoan verkkokaupan noin kaksikymmentä vuotta sitten. ”Uskoin silloin, että verkkokauppa rävähtää kasvuun. Uskon siihen yhä.” Kauppahalli24.fi poimii tuotteet kuluttajille suoraan tavarantoimittajilta. Toimitusaika on näin parikin päivää, mutta toisaalta varastottomuus tietää kevyempiä kustannuksia. ”Meidän liikevaihtomme tulee olemaan noin kolme miljoonaa euroa tänä vuonna. Tappio on vielä reipas, ja haihtuu vasta noin kolminkertaisilla volyymeilla. Mutta Woltit ja muut ovat aktivoituneet. Jos tilaat lounaan netistä, mikset tilaisi myös muuta ruokaa”, pohtii Heinonen ja kertoo yrityksensä myynnin noin puolitoistakertaistuvan vuosittain. Yhtiön isoimmat omistajat ovat Tradeka, Heinon Tukku ja Tarjoustalon perustaja Kari Hautanen. TUTKIMUSYHTIÖ NIELSENIN tilastojen mukaan ruoan verkkokaupan myynti oli

ANTTI MANNERMAA

Teksti Olli Harma

Suomessa viime vuonna noin 26 miljoonaa euroa. S-ryhmän osuus oli 15,5 miljoonaa, ja se kasvoi noin puolella edellisvuodesta. Verkkokaupan osuus ruokakaupasta oli kuitenkin vain 0,2 prosentin luokkaa. Talouselämän soittokierroksen perusteella laajamittainen verkkokauppa oli tappiollista viime vuonna. Hankalinta on ollut pienillä toimijoilla kuten 300 000 euron liikevaihtoa tehneel-

lä Ruoka.netillä. Se koki myös ison kolauksen, kun Posti päätti lopettaa kylmäkuljetukset osassa maata. ”Se vei meiltä hetkessä melkein puolet liikevaihdosta”, päivittelee toimitusjohtaja Eva Tenhunen. Yritysmyyntiin panostaminen on kuitenkin paikannut Ruoka.netin kuluttajamyynnin pudotusta ja yksityisten kuljetetusyritysten kilpailuttaminen on parantanut

MITÄ NYT

KELPAAKO KULTTUURI? KESÄTAPAHTUMIEN JÄLKEEN teatteri, konserttisalit ja muut sisälavat käynnistävät syyskautensa. Yleisö herää uuteen kauteen, mutta osa näytöksistä on jo loppuunmyytyjä. Helsingissä kansalliset kulttuurilaitokset tekevät yhteistyötä muun muassa Kulttuurisatanen-lippupaketillaan, mutta muutenkin kulttuurilaitokset satsaavat viestintään. Talouskasvu saattaa olla olematonta, mutta esittävän taiteen talot tekevät myyntiennätyksiään. ELINA HAKOLA

Talouselämä 29/2016

LIISA RIEKKI viestintäjohtaja, Suomen Kansallisooppera ja -baletti ”Yleisö on selvästi herännyt syyskauteen. Lippukassalla on nytkin jono. Kevät meni meillä upeasti, sillä täyttöasteemme oli yli 91 prosenttia! Ohjelmisto on monipuolinen ja kysyntä on

tasaista kaikkiin produktioihin. Kausikorttien myynnissä on tehty uusi ennätys. Haluamme, että kynnys tulla taloon olisi mahdollisimman matala. Siksi olemme satsanneet ohjelmistoon, viestintään ja markkinointiin.”

RUOAN VERKKOKAUPAN TARJOAJIA 앬 Alepa Kauppakassi ja

muut S-ryhmän verkkokaupat 앬 K-ruokakauppa.fi ja muut Keskon konseptit 앬 Kauppahalli24.fi 앬 Ruoka.net 앬 Kauppakassi.com 앬 M-kauppojen verkkokaupat 앬 Pientuottajien omat verkkokaupat 앬 Ruokaasuomesta.fi

yhtiön kannattavuutta. Ruoka.net on tehnyt tappiota 17 vuotta, mutta Tenhusen mukaan tänä vuonna toiminta voi yltää plussalle. ”Pienenä perheyhtiönä emme kuitenkaan pysty kilpailemaan hinnoilla isojen kanssa.” S-RYHMÄN VERKKOMYYNTI on jatkanut noin 40 prosentin kasvussa tänä vuonna. SOK:n verkkokaupan päällikön Matti Torniaisen mukaan kasvua hillitsevät Suomen hyvät ja lähellä sijaitsevat ruokakaupat. Hidasteena ovat olleet myös ennakkoluulot elintarvikkeiden tuoreudesta, mutta niiden Torniainen uskoo hälvenneen. Markkinakakkosella Ruokakeskolla jarruna ovat olleet pelot asiakaskadosta. Kuluvana vuonna padot ovat alkaneet murtua. Verkkomyynti on tuplaantunut, ja mukana on jo 70 kauppiasta. Isoimpia marketteja yhä odotellaan. Olennaista olisi saada määriä ylös. ”Kun luonnollinen keskiostos on alle sata euroa ja ilmaisen kotiinkuljetuksen raja 120 euroa, ostosmääriä nostetaan helposti. Pääkohderyhmä ovat lapsiperheet”, kertoo Keskon johtaja Arhi Kivilahti. ”Tiettyjä asioita kannattaa toisaalta teh-

RUOKAKASSIPALVELUN TARJOAJIA 앬 Sannan Ruokakassi

(ent. Keittiökaveri) 앬 Anton & Anton 앬 Makuviikko

(ent. Middag ja Syöhyvin)

Helpuutus tulee

앬 Komero 앬 Kotikokki

dä, vaikka ne eivät olisikaan kannattavia.” Verkkokaupan edelläkävijämaassa IsoBritanniassa kauppaketju Tescon myynnistä jo lähes kymmenes tulee verkosta. Ocado-verkkoruokakaupan käyttökatteen osuus liikevaihdosta oli alkuvuonna jo seitsemän prosenttia. Kannattavuus on siis saavutettavissa, mutta se edellyttää isoja asiakasmääriä ja investointeja. Ruokakesko esimerkiksi pohtii kuljetusten järjestämistä jatkossa itse. Tilausten poimimisen helpottamisessakin riittää työsarkaa. TUTKIMUSYHTIÖ MCKINSEYN mukaan ruoan verkkokaupan voittajia tulevat olemaan ne, jotka toimivat varhain ja ovat kurinalaisia ja sopeutuvia. Painetta lisää amerikkalainen Amazon, joka toi ruoan verkkokauppansa kesällä Britteihin. ”Jos me emme ota asiaa vakavasti, tämän tekee joku isompi kansainvälinen toimija”, perusteli MTK äskettäin Ruokaasuomesta.fi-verkkokauppansa perustamista. Sivusto kokoaa yhteen kotimaisia maatiloja, jotka voivat näin ollen ohittaa halpuutukseen hurahtaneet kauppaketjut. Ne saavat kuitenkin vastata verkkokauppansa ylläpidosta ja kuljetuksista itse. ■

PÄIVI ISOSAARI, tuotantojohtaja, Kansallisteatteri

”Viime vuosi oli meille ennätysvuosi lipunmyynnissä, mutta useampaan vuoteen voi olla tyytyväinen. Tänä vuonna yritysmyynti ja oheispalvelut vetävät todella hyvin. Ravintola-

TOIMITTAJAN KOMMENTTI Olli Harma

”MITÄ TÄNÄÄN syötäisiin?” Siinä kysymys, joka nousee esiin lapsiperheissä lähes päivittäin. Paitsi jos päätöksenteko on ulkoistettu. Kaupan ketjut ovat yrittäneet helpottaa perheiden arkea reseptipalveluin ja tv-ohjelmin, mutta ruokakassipalvelujen tarjoajat ovat tehneet kokkaamisesta entistä vaivattomampaa: teemoitetut 1–5 päivän ateriareseptit ja niihin liittyvät ainekset kärrätään suoraan kotiovelle. Ja toisin kuin ruoan verkkokauppa, tämä liiketoiminta kannattaa osin jo nyt. Helsinkiläinen ruokakauppa Anton & Anton kertoo tehneensä ruokakasseillaan tulosta pari vuotta. Salaisuus on siinä, ettei toimituksia tarvitse ajaa joka päivä, ja kuljetuskustannukset peritään asiakkailta kokonaisuudessaan. Ruotsin esimerkki taas osoittaa, että konsepti voi toimia myös ilman kivijalkabrändiä. Suomalaiseen Sannan Ruokakassiin investoiva Linas Matkasse tekee Pohjoismaissa sadan miljoonan euron liikevaihtoa ja plusmerkkistä tulosta. Ei ihme, että Keskokin pohtii tällaisen kevyemmän verkkokaupan toteutuksia. Kyseessähän on vastatrendi halpuutukseen – eräänlainen helpuutus.

JUHA-PEKKA VOUTILAINEN markkinointi- ja myyntipäällikkö, Tampereen Työväen Teatteri myynti on piristynyt. Uskon, että kulttuuritapahtumat ovat suosittuja osittain siksi, että se on vastapainoa digitaalisen viihteen kuluttamiselle. Näyttämöllä on eläviä ihmisiä ja kokemuksen voi jakaa muiden katsojien kanssa. Keikoilla ja konserteissakin käy paljon ihmisiä.”

”Syyskausi näyttää hyvältä! Lipunmyynnin tavoite ennen ensi-iltoja on 50 prosenttia ja nyt olemme 40 prosentissa. Olemme jalkautuneet kesän aikana ihmisten pariin esimer-

kiksi Pride-tapahtumiin Kabaree-näytelmällämme ja kampanjoineet aktiivisesti nuorille. Satsaamme verkkomyyntiin. Verkossa myytävien lippujen hinta on jatkossa sama kuin lippumyymälässä.”

Talouselämä 29/2016

Uutiset TYÖTTÖMYYS

Työllisyyspaketti lykkääntymässä Keskustan ja kokoomuksen erimielisyys palkka-alesta hidastaa kannustinloukkujen purkamista. Teksti Matti Virtanen KANNUSTINLOUKKUJEN purkamiseen tähtäävä hallituksen työllisyyspaketti on lykkääntymässä ensi viikolla pidettävän budjettiriihen yli ensi vuoden puolelle. Taustalla on päähallituspuolueiden eli keskustan ja kokoomuksen erimielisyys niin sanottujen matalapalkkatöiden lisäämisestä. Hallitus esittelee ensi viikolla vuoden 2017 budjettiesityksensä, jonka yhteydessä julkistetaan joitakin työministeri Jari Lindströmin (ps) huhtikuussa esittelemiä uudistuksia työllisyyden edistämiseksi. Suuri osa uudistuksista liittyy kuitenkin julkisen talouden pidemmän aikavälin suunnitelmaan vuosille 2017–2020. Viime päivien työllistämiskeskustelu on painottunut matalapalkkatöiden lisäämiseen julkisen palkkatuen avulla. Puheen-

vuoroja asiasta ovat käyttäneet kokoomuslaisiksi luetut virkamiehet, mutta keskusta on suhtautunut asiaan nihkeästi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi tiistaina puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa Ylen mukaan, että ”ei me mihinkään palkka-aleen olla lähdössä”. Sipilän mukaan keskusteluissa on jopa 40 erilaista työllistämisehdotusta. KESKUSTALÄHTEIDEN MUKAAN työllisyyspakettiin kuuluu rakenteellisia toimenpiteitä, jotka vaativat vielä useiden kuukausien virkamiesvalmistelua. Luonteva tilaisuus päätöksentekoon olisi hallituksen puolimatkan riihi ensi keväänä. Kokoomuksen ministerit ovat pysyneet asiassa hiljaa, mutta puolueen muurinmurtajana tunnettu veteraaniedustaja Ben Zyskowicz ehdotti viime viikolla, että olisi hyvä jos työttömiä voisi työllistää pienellä palkalla ja p j työntekijän y j toimeentuloa täysosiaaliturvalla. dennettäisiin sosiaalitu ehdotuksia ovat Samansuuntaisia eh esittäneet valtiovarainministeriön valtiovara ykkösvirkamies, valtiosihteeri sekä työ- ja elinMartti Hetemäki se

KENEN ASIALLA? Oppositiossa epäillään, että työministeriön Jari Gustafsson ja rahaministeriön Martti Hetemäki osallistuvat ”kokoomusvyörytykseen”.

Talouselämä 29/2016

TYÖLLISYYSKEINOJA HAETAAN PIILO- ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa voimakkaasti. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS on kasvanut vuodesta 2012 asti. HALLITUS valmistelee työllisyyden parantamiseen tähtäävää pakettia, jota on odotettu budjettiriiheen elo–syyskuun vaihteeseen. VIRKAMIESJOHTO on ottanut esiin pienipalkkaisiin töihin kannustamisen.

keinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Hetemäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomessa on hyväksyttävä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyysaste saataisiin nousuun. Gustafsson puolestaan kirjoitti Kauppalehdessä, että Suomessa on aika käydä palkka-alesta vakava keskustelu. ”Kumpi on parempi vaihtoehto, pitkäaikaistyöttömyys yhteiskunnan tuen varassa vai paluu työllisyyteen työehtosopimuksia alemmilla palkkatasoilla”, Gustafsson kysyi. Hänen mukaansa pienten palkkojen täydentäminen tulonsiirroilla voisi jopa tasata tuloeroja nykyisestä. OPPOSITIOSSA ARVELLAAN jo, että menossa on ”kokoomusvyörytys”, jonka tarkoitus on horjuttaa työehtosopimusjärjestelmää ja kyseenalaistaa työehtosopimusten yleissitovuutta. Kesäkuussa allekirjoitetun kilpailukykysopimuksen mukaan työehtojen paikallista sopimista, yleissitovuutta ja työttömyysturvaa koskevat muutokset pitäisi kuitenkin valmistella kolmikannassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Hallitus ja keskusjärjestöt ovatkin tällä viikolla keskustelleet työllisyyden edistämisestä. Tapaamisia on kuitenkin luonnehdittu kolmikantakahvitteluksi, eikä niissä ainakaan keskiviikkoon mennessä ollut päästy puusta pitkään. Sipilän mainitsemista 40 työllistämisehdotuksesta helpoimmat voidaan toteuttaa heti, mutta keskustalähteiden mukaan ne eivät vielä muodosta työllisyyspakettia. Kokoomuslaiset puolestaan kertovat, että budjettiin liittyy joku paketti. Hallituksen sanavalinnoista ensi viikon tiedotustilaisuuksissa voinee päätellä, kumpi puolue sai tällä kertaa tahtonsa läpi. ■

PAPULA ON VANHA HANKE

RAKENTAMINEN

SRV loi Viipuriin pienen Sotši-ilmiön Suomalaiset rakennusyhtiöt sinnittelevät Venäjällä.

SRV alkoi suunnitella Papula-hanketta vuonna 2004 lähinnä seudun ulkomaisille yrityksille ja niiden henkilöstölle. FINANSSIKRIISI ajoi ulkomaalaiset pois vuonna 2008, jolloin SRV:n pääkohderyhmäksi nousi viipurilainen keskiluokka. KAKSI ensimmäistä taloa valmistui Papulaan vuonna 2009 ja 2012. KAIKKIAAN SRV on suunnitellut merenrantaan seitsemän kerrostaloa sekä rivi- ja omakotitaloja.

TÄMÄHÄN ON kuin Suomessa! Viipurin merellisessä Papulassa rakennusyhtiö SRV:n Malaja Finljandija eli li Pieni Suomi -asuinalueella seisoo oo ASUNTOvalmiina kaksi suomalai-RAKENTAMINEN sen näköistä modernia VENÄJÄLLÄ. Viipurin Papulan asuinkerrostaloa, ja niiuusien asuinkerrostaden viereen nousee parlojen lopullinen neliöhaillaan kaksi uutta. hinta liikkuu 1 500 Venäläisittäin pienen ja a euron tietämillä. syrjäisen Viipurin asuinraakentamisessa on SRV:n Papula-hanketta lukuun ottamatta kuolemanhiljaista. Suurissakin venäläiskaupungeissa asuntorakentaminen mataa. Etenkin tavanomaista hieman kalliimman suomalaisrakenteisen asunnon ostaminen on useimmille venäläisille mahdotonta. Kahteen ensi kesäksi valmistuvaan taloon tulee 110 asuntoa. Niiden kauppa on na investoijana, osakkaana, rakentajana ja käynyt yllättävänkin hyvin, sillä kaupun- operaattorina. Tänä vuonna avautuu Ohta gissa on vähän kunnollisia asuintaloja. Mall -kauppakeskus Pietarissa ja 4Daily SRV:n Venäjän-maajohtajan Jussi Kuut- Moskovassa. Yhtiön ensimmäinen Venäsan mukaan puolet asunnoista on myyty. jän-kauppakeskus Pearl Plaza avautui Pie”Viisi kuudesosaa ostajista on viipuri- tarissa 2013. laisia, ja loput ovat hyvinkin kaukaa. Kyselyjä on tullut esimerkiksi Sahalinin alueelta”, Kuutsa sanoo. TAVOITTEENA ON VIIPURISSA NÄKYY pienessä mittakaavassa sama ilmiö kuin Mustanmeren Sotšissa: Murmanskissa tai muissa syrjäisissä öljyja teollisuuskaupungeissa työskentelevät ostavat sijoitusmielessä tai eläkepäiviksi lokoisan asunnon sijainniltaan ja ilmastoltaan miellyttävämmästä kaupungista. SRV:n liikevaihdosta noin kahdeksan prosenttia tulee Venäjältä. Sen tulos oli Venäjällä miinuksella tammi–kesäkuussa. Yhtiön pääbisnes Venäjällä on kauppakeskusliiketoiminta, jossa yhtiö on muka-

KÄÄNTÄÄ TULOS POSITIIVISEKSI LOPPUVUODESTA.

MYÖS MUUT suomalaiset rakennusyhtiöt saivat Venäjällä takkiinsa alkuvuonna, mutta vetäytymistä ne eivät pidä vaihtoehtona. Kovimmin talouskriisi on kurittanut asuntorakentamiseen idässä keskittynyttä YIT:tä, jolle Venäjä-liiketoimet toivat

JUHA METSO

Teksti Outi Salovaara

27 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2013. YIT:n Venäjän-johtajan Teemu Helppolaisen mukaan Venäjän osuus liikevaihdosta on enää noin 13 prosenttia. ”Tavoitteena on kääntää Venäjän tulos positiiviseksi loppuvuodesta”, Helppolainen sanoo. LEMMINKÄISEN LIIKEVAIHDOSTA Venäjän osuus on laskenut takavuosien seitsemästä noin kolmeen prosenttiin. Venäjälle sitoutuneen pääoman määrä on nopeasti laskenut 130 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan. Lemminkäinen vetäytyi viime vuonna kokonaan omaperustaisesta talonrakennuksesta Venäjällä ja tekee nyt vain urakointia. Lisäksi yhtiöllä on Venäjällä tienpäällystysbisnestä. ”Venäjän näkymät ovat heikentyneet vielä viime vuodestakin”, arvioi toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ■ Talouselämä 29/2016

Uutiset

KUKA

MIKKO HELANDER, 56 TYÖ Keskon pääjohtaja vuoden 2015 alusta lähtien LUOTTAMUSTOIMIA EK:n varapuheenjohtaja, Kaupan liiton, Keskuskauppakamarin ja Ilmarisen hallituksissa URA Metsä Boardin toimitusjohtaja ja sitä ennen Metsä Tissuen toimitusjohtaja, aloitti uransa paperikoneyhtiö Valmetissa KOULUTUS Diplomi-insinööri PERHE Vaimo ja kaksi tytärtä HARRASTUKSET Hyötyliikunta, ulkoilu, mökkeily

YKSITYISEN SEKTORIN KESKIMÄÄRÄISIÄ TUNTIPALKKOJA SIIVOOJAT, KOTIAPULAISET JA MUUT PUHDISTUSTYÖNTEKIJÄT. Naiset 10,68 euroa, miehet 11,76 euroa.

MAA-, METSÄ- JA KALATALOUDEN AVUSTAVAT TYÖNTEKIJÄT. Naiset 9,53 euroa, miehet 10,54 euroa.

KAUPAN MYYJÄT. Naiset 10,62 euroa, miehet 11,03 euroa.

KATUJEN PUHTAANAPIDON JA JÄTEHUOLLON TYÖNTEKIJÄT. Naiset 10,56 euroa, miehet 12,09 euroa.

SUOJELU- JA VARTIOINTITYÖNTEKIJÄT. Naiset 12,72 euroa, miehet 13,10 euroa.

LÄHDE: TILASTOKESKUS, TIEDOT VUODELTA 2015

Talouselämä 29/2016

HAASTATELTAVANA MIKKO HELANDER

”Suurin osa ruohosta jää leikkaamatta” Liian paljon työtä jää nyt kokonaan tekemättä, koska siitä pitää maksaa liikaa palkkaa, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Teksti Mirva Heiskanen Kuva Nick Tulinen Kuinka pienellä palkalla töihin pitäisi olla valmis menemään, Keskon pääjohtaja Mikko Helander? ”Töitä on niin monenlaisia, ja aina joku sen työn maksaa. Kuinka paljon mistäkin työstä ollaan valmiita maksamaan, se määrittelee tason.” ”Mutta silloin on myös työtehtäviä, joissa ansainta jää niin pieneksi, että sillä ei tule toimeen. Silloin pitää miettiä, miten sen päälle hoidetaan toimeentuloa.” Miten toimeentulo pitäisi hoitaa, kannatatteko yhteiskunnan kustantamaa perustuloa? ”Kansalaispalkkaa pitäisi avata tarkemmin, siitä on monenlaisia sovelluksia. Pitäisi rohkeasti kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.” ”Meillä on paljon tekemätöntä työtä. Työstä ei ole pulaa – kyse on siitä, miten löydetään keinot, että töiden tekeminen on taloudellisesti järkevää. Tänä päivänä on paljon ihmisiä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan.” Asumistukijärjestelmä on yksi kannustinloukkujen aiheuttaja. Ei ole järkevää mennä töihin, koska asumistuki laskee ja samalla kokonaistulot. Pitäisikö asumistukijärjestelmästä hankkiutua eroon? ”On väärä lähestyminen, että otetaan yksi asia kerrallaan. Kaikkia kotitalouksille annettavia tulonsiirtoja pitää tarkastella. Samalla pitää miettiä, miten näistä pienipalkkaisista työtehtävistä ja sosiaaliturvasta saadaan kombinaatio, jossa on järkevämpää olla töissä kuin toimettomana kotona.” ”Tässä on myös inhimillinen puoli. On su-

rullista, että terveet ihmiset joutuvat vuodesta toiseen istumaan toimettomana.”

ihmiset leikkaavat ne itse. Tämä asetelma meillä on monessa työssä.”

Pitäisikö työnantajien alkaa rakennuttamaan työntekijöille halpoja asuntoja? ”Se tuntuu vieraalta. Sitten mennään takaisin aikaan ennen itsenäisyyttä, kun yritykset hoitivat ihmiset kehdosta hautaan. Asuntokysymykset ovat yhteiskunnan asioita.”

Mitkä työt jäävät tekemättä? ”Niitä on paljon. Esimerkiksi yleistä puhtaanapitoa ja kunnossapitoa, kotitaloustyötä. Usein lapsiperheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä, perheet hoitavat silti itse kaiken kotitaloustyön – koska normaalin toimeentulon ihmisillä ei ole varaa palkata ulkopuolista apua.”

Monien mielestä liian pienten palkkojen täydentäminen sosiaaliturvalla merkitsee, että yhteiskunta subventoi yritysten omistajia. ”Ymmärrän ajattelun tiettyyn rajaan asti, mutta se on suppea tapa katsoa asioita.” ”Meillä on valtava määrä tekemätöntä työtä, samoin valtava määrä ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä. Yhteiskunta maksaa näille ihmisille toimeentulon, mikä tulee meille kalliiksi ja on inhimillinen tragedia. Se että saataisiin ihmisiä isossa mittakaavassa töihin vähän pienemmälläkin palkalla ja yhteiskunnan maksuosuus pienenisi, niin onhan se veronmaksajan ja systeemin kannalta edistysaskel.” Pitääkö olla kuitenkin jokin minimipalkka? ”Mitä korkeammalle se asetetaan, sitä enemmän jää töitä tekemättä. Se on realiteetti.” ”Jos minimipalkka vedetään riittävän alas, se voisi toimia. Mutta pitäisin tärkeänä, että katsotaan kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan vaikka ruohonleikkuusta. Jos yhteiskunta sanoo, että ruohonleikkuusta pitää maksaa kolmekymppiä tunnilta niin todennäköisesti suurin osa ruohoista jää leikkaamatta tai

Pitääkö ihmisen olla valmis ottamaan vastaan työtä, joka ei ole oman koulutuksen mukaista? ”Parasta on tehdä kannustavia uudistuksia. Kepin tarjoaminen ei saa olla ensisijainen lähtökohta, vaan kannustinloukkujen poistaminen.” Palkansaajapuolen mielestä keskustelu työehtosopimusta pienempien palkkojen hyväksymisestä merkitsee, että työnantajat hakevat lisää heikennyksiä jo solmitun kilpailukykysopimuksen päälle. ”Tässä on kyse ihan eri asiasta. Nyt puhutaan siitä, että meillä on paljon työtä mikä jää tekemättä.” Millaiset ovat kaupan ja talouden näkymät? ”Näkyvyys on huono, ja maailman taloudessa on edelleen paljon epävarmuutta. Suomessa on kuitenkin positiivisia signaaleja siellä sun täällä. Uskon, että kilpailukykysopimus auttaa meitä. Kaupan alalla sääntelyn purkaminen on tuonut 2 500 uutta työpaikkaa.” ”Olemme Suomessa itse ratkoneet asioita, ja se lisää uskoa uusiin muutoksiin.” ■ Talouselämä 29/2016

TALOUSARVIO

Salatut miljardit SUOMESSA ON meneillään miljardi-investointi, joka on pahasti pimennossa. Tämä investointi on perheille ja kansantaloudelle tärkeämpi kuin Metsä Groupin ja Kaidin biojalostamot yhteensä. Investoinnin onnistuminen nimittäin ratkaisee, kaatuuko veronmaksaja taakkaansa vai ei. Suomi tarvitsee jopa kaksi tuhatta uutta hoivakotia. Tälle apajalle pyrkivät nyt kaikki, eikä ponnistuksen pelisääntöjä ole laatinut kukaan. Pitäisikin puhua hoivateollisuudesta, jotta talouden ja politiikan päättäjät höristäisivät korviaan. Pelkät vanhusten ja vammaisten asumispalvelut tuottavat 2,6 miljardin euron liikevaihdon – tai miljardikustannukset, jos asiaa katsoo veronmaksajan vinkkelistä. HOIVAYRITYKSET KASVAVAT hurjasti, mutta hoivarakentaminen villisti. Hoivabuumi on ennen muuta satoja miljoonia euroja joka vuosi nielevää rakentamista. Hoivataloja pitää nyt rakentaa vimmatusti, jotta niitä riittäisi tarpeeksi 2030-luvulla. Talojen rakennuttaminen ja omistaminen on isoa liiketoimintaa. Siihen eivät suomalaisten veronmaksajien rahat ja riskinsietokyky yksin riitä. Niinpä seiniä omistavat ennen kaikkea säätiöt ja kiinteistösijoittajat, joista monet pyörittävät pohjoismaisia ja kansainvälisiä kiinteistörahastoja. Onneksi velkaraha on halpaa ja kiinteistöihin sijoittaminen houkuttelevaa. Hoivayhtiö ja talon omistaja elävät kaupallisessa symbioosissa. Hoivayhtiö tinkii vuokraa alas, talon omistaja ylös. Jos talon omistaja pääsee pahasti niskan päälle, asumisen kustannukset nousevat. Tässä päättäjien pitää olla tarkkana. Hyvä tuotto on palkkio valtavista investoinneista, mutta kohtuullisuuden ja

Talouselämä 29/2016

Teksti Seija Holtari

kermanlatkimisen ero on kapea. Nyt otsikoissa ovat vuokra-asumisen korkeat kustannukset. 2030-luvulla kuohuttavat hoiva-asumisen kustannukset. Silloin nykyiset kolme- ja nelikymppiset ovat parhaassa työ- ja veronmaksuiässä, ja suuri osa kansasta tarvitsee järeitä hoivapalveluja. Suomalaisten vanheneminen tuottaa monelle sijoittajalle mukavasti kahisevaa. Mukana kekkereissä ovat pien-, pääoma- ja instituutiosijoittajat. Tässä ei ole mitään pahaa. Samalla tavalla suomalaiset vaanivat tuottoa vietnamilaisten keskiluokkaistumisesta tai vehnäsadon tuhoutumisesta Amerikoissa. YRITYKSET HOITAVAT hoiva-asumisen palveluista noin puolet. Vertailut paljastavat, että julkinen palveluntuotanto on monilla paikkakunnilla jopa räikeästi kalliimpaa kuin yksityinen tuotanto. Tästä syntyy yllättäen uusia ongelmia. Ne liittyvät palvelujen hinnoitteluun vuoden 2019 alussa toteutuvan soteuudistuksen jälkeen. Jos palvelut järjestävä maakunta käyttää laskelmiensa perustana hoivayritysten tuotantokustannuksia, hinta on niin matala, etteivät julkiset hoivatuottajat siihen taivu. Niiden korkea kustannusrakenne tiputtaa ne nopeasti kilpailun ja valinnanvapauden kyydistä. Tätä maan nykyinen ja tuleva hallitus eivät salli. Ratkaisu on palveluseteli. Sen avulla jokainen perhe voi äänestää, kannattaako kenties kalliimpaa julkista palvelua vai edullisempaa yksityistä palvelua. Erotuksen voi maksaa omasta lompakostaan. ■ Selvitys 20 suurimmasta hoivayhtiöstä sivuilla 35–43.

RAAKA-AINEET

Terrafame saa apua Aasiasta Nikkelikaivosten sulkeminen Filippiineillä parantaa Terrafamen eloonjäämisen mahdollisuuksia.

LIIKA VESI kaivosalueella on vähentynyt tänä vuonna 28 prosenttia, 7,2 miljoonaan kuutioon. TOIMIVIEN liuotuskasojen haihdutus oli kesällä voimakasta, ne nielivät varastoista 0,6 miljoonaa kuutiota vettä. HÄTÄJUOKSUTUKSISTA joulu- ja huhtikuussa on tehty poliisille tutkintapyyntö. Terrafame pitää sitä perusteettomana.

NIKKELIN NOUSU TAITTUI SINKKI KALLISTUU YHÄ

Nikkelin hintakehitys, USD/t 11 000 VALTION TERRAFAME kiihdyttää kaivostoimintaansa Sotkamossa kuin viimeistä 10 000 päivää – kirjaimellisesti. Valtio aikoo päät9 000 tää vuoden loppuun mennessä, jatkaako 8 000 se kaivostoimintaa vai aloittaako alasajon. Terrafame tekee kaikkensa torjuakseen 7 000 sulkemisen. Se louhii nyt entistä nikkeli1.1.2016—22.8.2016 pitoisempaa malmia. Lisäksi se käynnistää metallitehtaansa toisen linjan lähiaikoina, mikä yli kaksinkertaistaa loppuvuoden aiuotankana nikkelin ja sinkin tuotankanon. Koko alkuvuoden aikaTUOTANTO ä na Terrafame tuotti nikkeliä TUPLAKSI. Bioliuotus toimii ja nik3 309 tonnia ja sinkkiä 7 567 kelipitoisuus Terrafamen tonnia, mutta koko vuokaivoksen bioliuoksessa den tuotannon se aikoo kasvaa. Loppuvuoden nostaa 11 500 tonniin nikaikana yhtiö yli kaksinkertaistaa nikkelin ja keliä ja 24 700 tonniin sinksinkin tuotannon. kiä. kee Sulkemispäätöksen tekee entistä vaikeammaksi yhtiön päätuotteiden hintakehitys. Nikkelin hinta on viidenneksen korkeampi kuin toukokuus- vielä lohduton, käyttökatetasollakin 98 sa, jolloin valtio päätti antaa kaivokselle miljoonaa euroa. Viimeisellä vuosineljänarmonaikaa vuoden loppuun asti. Sinkin neksellä tappioluvut näyttävät jo hurjan hinta taas on noussut samana aikana liki paljon siedettävämmiltä, jos Terrafame tuotantotavoitteensa saavuttaa. neljänneksen. Villisti heiluvat metallien hintaennusPYSTYISIKÖ KAIVOS nykyisillä metallien teet kuitenkin lupaavat nyt lähivuosille hinnoilla jo toimimaan kannattavasti sit- selvästi parempaa kuin ennusteet vielä ten, kun tuotanto on päässyt tavoiteta- pari kuukautta sitten. Korkeimmat povaukset ennakoivat jo reilusti yli 20 000 dolsolleen? ”Nykyhintataso on jo sellainen, että kai- larin tonnihintoja nikkelille vuonna 2020. voksen kannattava toiminta pitkällä aika- Terrafame seuraa ennusteiden keskiarvoa, välillä on mahdollinen”, sanoo hallituksen joka nyt lupaa yli 15 000 dollarin nikkelipuheenjohtaja Lauri Ratia. ”Pitkä aikavä- tonnin hintaa vuodelle 2020. ”Jolloin kaivos voisi toimia jo erittäin li” tarkoittaa, että kaivos on saavuttanut tuotantotavoitteensa, 30 000 tonnia nik- kannattavasti”, sanoo Ratia. Kaikkiaan hintaennusteet tosin ovat keliä ja 65 000 tonnia sinkkiä. Noihin tuotantolukuihin siis on vielä matkaa, samoin erittäin epäluotettavia. Yleensä metallikuin kaivoksen kääntymiseen voitolliseksi. markkina-analyytikot ennustavat tulevakEnsimmäisen vuosipuoliskon tappio oli si sen, mikä on jo käytännössä tapahtunut.

Sinkin hintakehitys, USD/t

2 500 2 200 1 900 1 600 1 300

1.1.2016—22.8.2016

TIINA SOMERPURO / ALMA TALENT -ARKISTO

Teksti Ismo Virta

VESI VÄHENI

RATIA PERUSTELEE omaa uskoaan hintojen nousuun myös sillä, että nykyhinnoillakin useimmat kaivokset tekevät vielä tappiota. Se ei voi jatkua loputtomiin. Hintojen nytkähdys ylöspäin johtuu juuri kaivosten sulkemisesta. Filippiinien presidentinvaaleissa voittanut Rodrigo Duterte alkoi lunastaa vaalilupauksiaan, joiden mukaan ympäristö- ja muita velvoitteita räikeästi rikkovat kaivokset suljetaan. Päätöstä on helpottanut kaivosten kehno kannattavuus. Filippiinit tuottaa viidesosan maailman nikkelistä ja neljäsosaa maan kaivoksista uhkaa sulkeminen. Tärkeimmässä nikkelin ostajamaassa Kiinassa taas nikkelin kysyntä on kasvanut. Suuria sinkkikaivoksia taas on mennyt kiinni sekä Irlannissa että Australiassa. Sekä nikkeli- että sinkkivarastot ovat pienentyneet, mikä nostaa hintoja. ■ Talouselämä 29/2016

VALTAVIRTA

Kolmella sanalla historiaan

Teksti Matti Virtanen

”ME HOIDAMME TÄMÄN.” Saksan liittokansleri Angela Merkel toivotti näillä sanoilla noin miljoona turvapaikanhakijaa tervetulleeksi Saksaan vuosi sitten elokuussa. Sanat muuttivat Merkelin julkisuuskuvaa, ja monien mielestä koko Saksaa. Aiemmin viileänä opportunistina pidetty kansleri otti riskin asettumalla muukalaisvihamieliseksi kallistuvaa kansalaismielipidettä vastaan. Talousviikkolehti Wirtschaftswoche kävi tällä viikolla läpi pakolaisvuoden saldoa. Kriisin kokonaiskustannuksista Saksalle on vain pyöreitä arvioita. Jotkut ekonomistit odottivat jopa 50 miljardin euron lisämenoja, mutta tuorein arvio ensimmäisten 12 kuukauden menoista on noin 20 miljardia euroa. Summa on väkilukuun ja tulijamäärään suhteutettuna samaa luokkaa kuin Suomessa. TYÖLLISTÄMISESSÄ AVAINASEMASSA on Saksan keskikokoisten yritysten suuri joukko eli Mittelstand. Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia yrityksistä on valmis työllistämään pakolaisia. Todellisuus on kuitenkin toinen: vain 10 prosenttia yrityksistä on palkannut pakolaisia, ja näistäkin työsuhteista puolet on harjoittelupaikkoja tai 450 euron ”minijobeja”. Sata suuryhtiötä ovat löytäneet pakolaisille 1 800 harjoittelupaikkaa, 532 oppisopimusta ja 449 vakituista työsuhdetta. Pahimmat esteet pakolaisten työllistymiselle ovat kielitaidon ja ammattitutkintojen puute. Pakolaiskriisi on kuitenkin auttanut saksalaisten omaa työllisyyttä: kouluihin, lastentarhoihin ja poliisiin on perustettu kymmeniätuhansia uusia virkoja. Saksan maahanmuuttovirasto kompuroi pahasti turvapaikka-anomusten käsittelyssä, mutta henkilökunnan määrän nelinkertaistaminen 8 000:een on saanut urakkaan vauhtia. Viraston johtaja FrankJürgen Weise lupaa, että puolen miljoonan hakemuk-

Talouselämä 29/2016

sen suma saadaan purettua ensi kesään mennessä. Merkelin uhkapelin poliittiset seuraukset mitataan ensi vuoden liittopäivävaaleissa. Populistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on nyt 14 prosentin kannatuksellaan kolmanneksi suurin, eli se noussee parlamenttiin häiritsemään maahanmuuttopolitiikan konsensusta. ”ME HOIDAMME TÄMÄN” (Wir schaffen das) jää joka tapauksessa historiaan Merkelin tunnuslauseeksi, joka peittoaa ihmisten mielissä tilastot ja liittohallituksen lakiuudistukset. Wirtschaftswoche rinnastaa lausahduksen aiempien kanslereiden historiallisiin sanoihin. Willy Brandt kehotti kansaa uskomaan demokratiaan (Mehr Demokratie wagen), Helmut Kohl lupasi itäiseen Saksaan kukoistavia kunnaita (Blühende Landschaften) ja Gerhard Schröder vei läpi työmarkkinauudistuksen, joka sekä kannusti että vaati kansalaisia tekemään työtä (Fördern und Fordern). Olisi hienoa, jos myös suomalaiset poliitikot osaisivat kiteyttää sanomansa niin että heidät muistettaisiin. Pakolaiskriisiä hoitanut sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi viime syyskuussa, että ”Suomi kantaa vastuunsa”. Hän nousi sittemmin kokoomuksen puheenjohtajaksi ja valtiovarainministeriksi. Pääministeriluokkaan tarvitaan kuitenkin jotain nasevampaa. Juha Sipilä (kesk) lupasi viime syyskuussa oman Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön ja sanoi, että ”idea oli vaimoni”. ■

matti.virtanen@almamedia.fi Twitter: @MVirtanen

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Toimittanut Eeva-Riitta Seies

LAURI OLANDER

ENSIMMÄINEN. K-Market Amerinkulmaksi muutettu Siwa Helsingin Käpylässä sai K-kauppiaaksi Olli Runokankaan, joka on myös Käpylässä sijaitsevan K-Market Masurkan kauppias.

SIWOISTA K-MARKETEIKSI

Ensin nopea muutos Jos Kesko ei saa myytyä kaikkia niitä Valintataloja ja Siwoja, jotka kilpailuvirasto määräsi sen myymään, se voi pitää ne omassa verkostossaan. Teksti Eeva-Riitta Seies SIIRTYMINEN SIWASTA tai Valintatalosta KMarketiksi käy nopeasti. Kesällä siirtyi viisi myymälää viikossa, nyt tahti on kymmenen myymälää viikossa. Elokuun loppuun mennessä yhteensä 70 entistä Siwaa ja Valintataloa on muutettu K-Marketiksi. ”Ulkoasu, koko tuotevalikoima, hinnoittelu ja markkinointi muuttuvat”, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Jorma Rauhala. Yhteensä noin 600 Siwaa ja Valintataloa muuttuu K-Marketeiksi Keskon ostet-

tua Suomen Lähikaupan. Moni Siwa on nyt välitilassa: myymälässä on jo Pirkka-tuotteita, ja myymälä voi olla yhtä aikaa mukana sekä K-Marketien että Siwojen markkinoinnissa. Siinäkin on syy, miksi Kesko haluaa myymälöiden muuttuvan nopeasti. HUOMATTAVASTI HITAAMMIN käy K-kauppiaan tulo entiseen Siwaan ja Valintataloon. Ensimmäinen K-Marketiksi muutettu Siwa sai K-kauppiaan viime viikolla. ”Kauppiaistaminen kestää pidempään, koska kauppiaiksi pitää valita oikeat henkilöt, valmentaa heidät ja osa myymälöis-

tä remontoidaan ennen uuden kauppiaan saapumista”, Rauhala kertoo. Suomen Lähikaupasta tuleville Kesko järjestää oman K-kauppiasvalmennuksen. Nykyiset K-kauppiaat voivat saada oman myymälänsä läheltä Siwan satelliittimyymäläkseen. Tällainen on Helsingin Käpylän Amerinkulmakin. Siwoista tehdään myös jopa viiden myymälän nippuja. Viime vuonna Kesko muutti strategiaansa niin, että yhdellä kauppiaalla voi olla useita kauppoja. ”Näin saadaan kauppiaille mielekkäitä työuria. Kauppiailla on nykyään vähem-

Talouselämä 29/2016

Yrityskaupat HAMMASLÄÄKÄRIASEMAT

nen on varauduttava tulevaisuudessa. ”Tämä toimiala ei ole vielä niin palvelevaa kuin sen pitäisi olla”, sanoo edellisessä työpaikassaan palveluita kehittänyt ISS:n entinen toimitusjohtaja Virta. ”Qmedicalin osaaminen on luksusta”, Virta kertoo. Hän kävi itsekin hoidattamassa hampaansa Qmedicalissa yrityskauppaprosessin alussa ja oli tyytyväinen saamaansa palveluun. Med Group halusi ostaa hammaslääkäriaseman, Qmedical toimii Helsingissä Kruununjonka osaaminen on luksusta. haassa Mariankadulla ja Pohjola Sairaalan tiloissa Pikku-Huopalahdessa. Tarjoaako yritysosto lisää yhteistyömahdollisuuksia ympäri maata levittäytyvän Pohjola Sairaalan kanssa? ”Pohjola Sairaala oli sivuosuma yrityskaupassa. Hyvä yhteistyö jatkuu Pikku-Huopalahdessa.” Med Groupin liikevaihto kasvaa Virran mukaan tänä vuonna noin 70 miljoonaan euroon. Reilu kolmannes liikevaihdosta tulee suun terveydenhoidosta. Hammaslääkäriasemia sillä on nyt 22. lääk Med Group tarjoaa myös PALVELUA. esimerkiksi kotisairaanhoie Med Groupin Kari Virta (vasemmalla) kävi toa ja vammaisten avustajahoidettavana Qmedica- palveluja. Tytäryhtiö Medlissa jo ennen yrityskaupFlight kuljettaa hoitoa tarpaa. Antero Salo on vitsevia potilaita lentokosuu- ja leukakirurgian erikoislääkäri. neessa, laivalla ja ambulansn seilla. sei Pihtipudas, Med Groupin ulkoisTeksti Eeva-Riitta Seies ta tulee Med Groupin konseptijohtaja, joka tuksista uusin, ulkoistaa suun terveydenkehittää yrityksen ideologiaa. ”Ajattelemme samalla lailla siitä, miten huollon kokonaan Med Groupille syys”QMEDICAL ON meille strateginen ostos. Halusimme lisää erikoishammaslääkä- asiakkaita kohdellaan ja miten yritystä kuun alusta alkaen. Kokonaisterveydenriosaamista ja parempaa palvelua asiak- johdetaan. Asiakkaat ovat oikeasti yksilöi- huollon ulkoistuksia Med Group ei ole kaillemme”, sanoo hammaslääkäri- ja en- tä. Kun puhuimme Salon kanssa toiminta- vielä kunnilta saanut, mutta mieluusti niisihoitopalveluita sekä kotiin vietäviä hoi- mallista, ajattelin heti, että olisi kiva tehdä täkin haluaisi. Toukokuussa Med Group käynnisti Lavapalveluja tarjoavan Med Groupin toimi- yhdessä töitä.” Asiakaslähtöisyys on Virran mukaan esi- pinjärven kunnan kanssa kehityshankkeen tusjohtaja Kari Virta. Med Group saa myös lisää kehitysresurs- merkiksi sitä, että asiakkaalle kerrotaan, vanhuksille kotiin vietävien palveluiden seja. Qmedicalin myyneestä Antero Salos- miltä hänen suussaan näyttää ja mihin hä- järjestämisessä. ■

OUTI JÄRVINEN

Hammashoitokin on ideologiaa

män mahdollisuuksia siirtyä entistä isompaan K-kauppaan, koska isoja hypermarketteja ei enää rakenneta aiempaan tapaan.” Synergiaa syntyy siitäkin, että Helsingin keskustassa on monta Siwaa lähekkäin. ”Jos kauppaa ei saada kannattamaan, se suljetaan. Meidän intressissä on, että mahdollisimman moni jatkaa.” HITAASTI SUJUU myös Siwojen myynti kilpailijoille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Suomen Lähikaupan myynnin sillä ehdolla, että Kesko myy 61 kauppaa kilpai-

Talouselämä 29/2016

lijoille – mutta sen ei ole pakko myydä. Kilpailuvirastokin nimittäin tiesi, että joillekin myymälöille olisi vaikea löytää ostajia. Myyntikehotuksen saaneet myymälät ovat hajallaan eri puolilla Suomea, useimmat pienillä paikkakunnilla. Yhtään myymälää ei ole vielä myyty. Kesko neuvottelee parhaillaan useamman ostajaehdokkaan kanssa. ”On niitä, jotka ostaisivat isomman kokonaisuuden ja niitä, jotka ovat kiinnostuneita yksittäisestä myymälästä. Palapelin rakentaminen kestää, siihen menee vähin-

tään kuukausia”, Rauhala arvioi. Kilpailuviraston on myös hyväksyttävä ostajat ennen kuin kaupat tulevat voimaan. ”Jos kaupat eivät toteudu, me arvioimme myymättä jääneiden myymälöiden elinkelpoisuuden ja sen sopivatko ne meidän verkostoomme.” Kesko voi pitää siis myymälät itse, jos ostajia ei löydy. ”Uskottu mies on mukana prosessissa. Hän on ulkopuolinen, joka arvioi, että olemme tehneet kaiken voitavamme myymälöiden myymiseksi.” ■

VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Laakkonen luopui Peugeotista Peugeot oli Laakkoselle pieni merkki, ja toimintaa tehostettaessa sen edustus meni myyntiin. Laakkosen autokaupan liikevaihto oli viime vuonna 650 miljoonaa euroa. 6 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

Veho Group Oy (Aminoffin suku), Helsinki, LänsiAuto Oy (Laineen perhe 95 % sekä Tommi Köninki 5 %), Lahti ja Autotalo Hartikainen (E.Hartikainen Oy / Arto Hartikainen), Joensuu

Med Group Oy (Adelis Equity Partnersin rahasto yli 50 %, Ruotsi, Kustaa Piha ja Ali Omar)

100

Boat Store Finland Oy (Tomi Varjonen)

Varamiespalvelu Group Oy ”VMP” (Savolaisen perhe)

Visma Finland Holding Oy (Visma AS, Norja / HK Capitalin, Cinvenin ja KKR:n rahastot) Simeon Logistics Ab, Ruotsi (Kiitosimeon Oy / Juha ja Marja-Leena Lehtinen 75 %, Varma 15 %, Ari Penttinen 7 %)

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Veljekset Laakkonen Oy:n Peugeot-automyynti ja -jälkimarkkinointitoiminnot, Helsinki, Lahti ja Joensuu

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

Veljekset Laakkonen Oy (Laakkosen perhe)

Kirurgipalvelu Antero Salo Oy, Qmedical -erikoishammashoidon klinikka, Helsinki

Konekesko Oy:n Yamaha Center Vantaan liiketoiminta, moottoriveneiden, moottoripyörien ja perämoottorien kauppa, Vantaa

PD Personnel Oy Ltd, henkilöarvioinnit, rekrytointi- ja suorahakupalvelut, Tampere

Ari Juvonen, Jarkko Laine, Harri Mäkelä, Tuija Pulkkinen ja Maria Nevala

100

Virvo Oy, henkilöstöjohtamisen palvelut ja konsultointi, Helsinki

Anne Haggrén yli 50 %, Ari Himma, Maritta Marjomaa-Mäkinen ja Denali Oy / Matti Lainema)

Arne Olsson Åkeri AB:n polttonesteiden kuljetusliiketoiminta, Ruotsi

Arne Olsson Åkeri AB (Arne Olsson), Ruotsi

Antero Salo

Konekesko Oy (Kesko)

VIIKON KAUPAT

VISMA LAAJENTAA HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN

KIITOSIMEON KASVAA RUOTSISSA

TALOUS- JA palkkahallinnon ulkoistuspalveluja tarjoava Visma kasvaa ostamalla Virvon, joka on erikoistunut henkilöstöjohtamisen konsultointiin, rekrytointeihin ja henkilöarviointeihin. ”Harva pystyy tarjoamaan tällaisen palveluvalikoiman. Haluamme olla mukana hr:n roolin muutoksessa”, sanoo Visman liiketoimintajohtaja Ulla Nikkanen.

KULJETUSYHTIÖ Kiitosimeon on markkinajohtaja Suomen polttonesteiden kuljetuksissa. Nyt se osti kuljetusliiketoimintaa Ruotsista ja kasvattaa Ruotsin liikevaihtonsa kymmeneen miljoonaan euroon. ”Ostamme perheyhtiöitä, joilla on sukupolvenvaihdos edessä. Olemme harjaantu-

neita sulauttamaan niitä toimintaamme ja organisaatioomme. Ne tulevat osaksemme ilman, että kiinteät kulumme kasvavat merkittävästi”, sanoo Kiitosimeonin toimitusjohtaja Ari Penttinen. Ruotsin jälkeen Kiitosimeon etenee ehkä Norjaan.

Talouselämä 29/2016

Kasvuyritykset VERIANALYYSI

BRAINSHAKE OY

Verianalyysiyhtiö tähtää ulkomaille

PERUSTETTU nykymuodossaan vuonna 2013. PERUSTAJAT Antti Kangas, Pasi Soininen ja Teemu Suna ovat laskennallisen lääketieteen asiantuntijoita. Toimitusjohtaja Teemu Suna on entinen Fujitsu Finland Oy:n teknologiajohtaja. LIIKEVAIHTO vuonna 2015 oli 1,6 miljoonaa euroa ja tulos 585 000 euroa.

Brainshaken verianalyysiteknologia odottaa vielä CE-merkintää. Teksti Elina Hakola IHMISEN TERVEYDENTILAN diagnooseista 70 prosenttia perustuu verianalyysiin. Yleisimmät verikokeet tarjoavat kuitenkin rajoitetusti biologista tietoa, jonka avulla voisi ennaltaehkäistä sairauksia. Suomalainen verianalyysiin erikoistunut Brainshake haluaa muuttaa tilannetta. ”Ongelma on datan puute. Esimerkiksi diabetes todetaan yhdestä veren merkkiarvosta eli biomarkkerista: glukoosiarvosta. Jos se on yli seitsemän, potilaalla on diabetes. Jos se on alle seitsemän, hänellä ei ole diabetesta. Sairauteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Laajempi biologinen data kertoisi enemmän elimistön tilasta, jolloin sairauden syntyä voisi paremmin ehkäistä”, Brainshaken toimitusjohtaja Teemu Suna kertoo. Brainshaken taustalla on suomalainen laskennallisen lääketieteen yliopistoinnovaatio. Yritys pystyy kääntämään veren molekyylirakenteen spektridatan lääketieteen käyttämään muotoon, joka on millimoolia per litra. BRAINSHAKEN ASIAKKAITA ovat kansainväliset yliopistot ja tutkimuskeskukset. Ne

lähettävät Brainshakelle verinäytteitä ja tekevät tulosten perusteella tutkimuksia. Yritys on saanut 3,5 miljoonan euron rahoituspaketin Tekesiltä, Nordealta ja Finnveralta. Lisäksi osakkaaksi lähtee terveydenhuoltoyhtiö Coronarian omistaja Cor Group. Brainshake on hakenut rahoitusta vuoännyt desta 2014 lähtien, mutta se on hylännyt a. useita pääomasijoittajien tarjouksia. ERO. ”Rahoituksen ehdot ovat usein Enemmän biomarkkereita lisää kohtuuttomia. Meidän pitäisi esimerkiksi luopua omistamistamme sairauksien ennustettavuutta ja sitä osakkeista, jotka sitten tienaisimkautta kustanme takaisin. Mielestäni yrityksen sinussäästöjä. pi sällä on pakko olla sijoittajia parempi käsitys yrityksen toiminnasta. Miksi sitä tain sellaista, mitä kannattaa tehdä täei kunnioiteta?” Suna miettii. hän maailmaan. Suomessa keskustelussa Brainshake tekee kannattavaa liiketoion jatkuvasti läsnä rahan menettämisen mintaa, joten sen ei ole ollut pakko ottaa pelko”, Suna sanoo. vastaan rahaa huonoilla ehdoilla. Nyt saadun rahan Brainshake aikoo käyttää myynti- ja markkinointistrategioiYRITYS ON käynyt neuvotteluita myös Piiden kehittämiseen, sertifiointeihin ja laakson sijoittajien kanssa. Keskusteluiakkreditointeihin. Suna on iloinen Cor den jatko odottaa verianalyysiteknologiGroupin roolista strategisena osakkaana. an CE-merkintää, mutta Sunan mielestä ”Cor Groupilla on osaamista terveydenero on sijoittajien asenteessa. huollon sääntelystä, vahva suhde kliini”Eräs Piilaakson sijoittaja ei halunnut seen työhön Coronarian kautta sekä lääkepuhua rahasta, vaan kysyi, onko tämä jolaitevalmistusosaamista”, Suna sanoo. ■

KASVUYRITYSSIJOITUKSET RAHAA ALKUUN JA KASVUUN. Talouselämä seuraa alkuvaiheen yrityksiin tehtyjä sijoituksia eli venture-rahoitusta. Keräämme tiedot järjestelyistä, joissa kohdeyhtiö saa oman pääoman ehtoista rahoitusta vähintään 100 000 euroa. SIJOITTAJA

RAHOITUS, MILJ. E.

SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, KOTIPAIKKA, PER. VUOSI

Cor Group Oy

0,7

Brainshake Oy, verinäytteiden analyysipalvelun kehitys, Helsinki, 2013

Takeoff Partners Oy, Gorilla Ventures Oy, Juho Lipsanen, Matti Lapinleimu, Timo Hentunen, Kalle Katevuo, Antti Kemppainen sekä Tapio Talvisalo

0,2

Futures Platform Oy, tulevaisuuden ennakointityökalun kehitys, Helsinki, 2016

Talouselämä 29/2016

LIIKEVAIHTO 2015, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

1,6

OMISTAJAT

Antti Kangas, Pasi Soininen ja Teemu Suna sekä yksityisiä piensijoittajia Tuomo Kuosa, Jari Koskinen, Mika Ilari Koskinen, Ville Vanhala ja Markko Vaarnas

TEKNIIKKALAJI

Kerro, kerro kamera

Teksti Saara Koho

VALOKUVA EI valehtele, ajateltiin ennen. Nykyään kuvien parantelu on niin arkipäiväistä, että muokkaamattomalle kuvalle on sosiaalisessa mediassa oma hashtaginsa #nofilter, ei suodatinta. Siitä on pitkälti kiittäminen erään amerikkalaispariskunnan Meksikon-lomaa. Kesällä 2010 amerikkalainen startup-yrittäjä Kevin Systrom käveli rannalla Bajan niemimaalla tyttöystävänsä Nicole Schuetzin kanssa. Systrom suunnitteli uutta mobiilisovellusta, johon käyttäjät lataisivat valokuviaan ja kertoisivat sijaintinsa. Tyttöystävä oli kuitenkin skeptinen. Hän sanoi olevansa niin huono valokuvaaja, ettei haluaisi esitellä kännykkäkameralla ottamiaan kuvia julkisesti. Systrom sai idean: hän alkoi kehittää suodattimia, jotka tekisivät amatöörivalokuvaajien kuvista tyylikkäitä helposti ja nopeasti. Näin syntyi kuvien muokkaamiseen ja jakamiseen perustuva sovellus Instagram. Se teki kuvista neliönmallisia ja lämpimän sävyisiä, antoi niille vanhojen pikakameroiden retron ilmeen. Hipsterit hurmaantuivat heti. Instagramin suosio perustuu myös siihen, että se sopii selfieiden ottamiseen. Suodattimet tekevät kuvista sopivan epätarkkoja: utuinen kerros peittää ihohuokoset, finnit ja silmäpussit. Ne tuovat kasvoille hehkua ja kauniin sävyn. Miksi antaa valokuvan olla julman rehellinen, jos maailmasta voi tehdä yhdellä sormen painalluksella pastellimaisen pehmeän? Samalla kun Instagramin käyttäjämäärä on noussut 500 miljoonaan, sovelluksen tarjoamasta visuaalises-

ta tyylistä on kuitenkin tullut helposti tunnistettavaa valtavirtaa. Kun kaikilla on samat keinot käytössään, erottautuminen on vaikeaa. KUVANMUOKKAUKSEN UUSIIN tulokkaisiin kuuluu tänä kesänä julkaistu keinoälyä ja neuroverkkoja hyödyntävä Prisma. Venäläisen Aleksei Moiseenkovin startupin kehittämä sovellus ei tyydy vain parantelemaan kuvien värimaailmaa. Se purkaa kuvan osiksi ja muokkaa siitä uuden, itsenäisen taideteoksen. Sovelluksessa on 30 suodatinta, joiden tyylimaailmassa on selkeitä vaikutteita esimerkiksi Alfons Muchan, Wassily Kandinskyn, Katsushika Hokusain ja Pablo Picasson tapaisten tunnettujen taiteilijoiden kädenjäljestä. Prismasta tuli välitön hitti, joka keikkuu Applen ja Googlen kauppojen ladatuimpien sovellusten listalla. Mutta kuinka kauan senkään tarjoamat kuvanmuokkausmahdollisuudet pysyvät riittävän tuoreina ja pysäyttävinä? Instagramin nimi viittaa Kodak Instamatic -pikakameroihin. Kodak oli 1980-luvulla alansa ehdoton markkinajohtaja, jolla oli suurimmillaan 150 000 työntekijää. Digitaalisuus kuitenkin söi filmibisneksen, ja Kodak joutui hakeutumaan yrityssaneeraukseen välttyäkseen konkurssilta. Kodak-ilmiö osoittaa, että muuttuvassa maailmassa huippubränditkin voivat kuolla. Maailmassa ei ole koskaan otettu niin paljon valokuvia kuin juuri nyt. Vaikka filmikamerat kuolivat, valokuvaus elää renessanssia. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

VIIKON LUKU

95 MORAALI. ”Meidän täytyy kantaa vastuu tekoälyn toimista. ’Robottini teki sen’ ei riitä tekosyyksi”, Allen Institute of Artificial Intelligencen toimitusjohtaja Oren Etzioni totesi MIT Technology Review’ssa.

SELFIE. Instagramissa julkaistaan joka päivä yli 95 miljoonaa valokuvaa.

KOUKUSSA. Mikä saa ihmisen katsomaan Youtubevideoita, joissa muut pelaavat konsolipelejä? Lue Wiredissa julkaistu essee skannaamalla tämä koodi puhelimellasi tai osoitteesta bit.ly/tekniikkalaji29

Seuraa kirjoittajaa twitterissä @SaaraKoho Talouselämä 29/2016

KOLMIPÄIVÄISEEN JAKELUUN? ”Minulle se olisi aivan sama, mutta, jos joku odottaa postia tietylle päivälle tai postia tulee paljon, niin silloin pidempi odotus varmaan harmittaisi”, sanoo Aatu Tapio, joka jakoi kesällä päiväpostia Rovaniemellä opiskelun ohessa.

Posti luopuu pian tiistaista ja haluaa karsia kirjejakelun kolmeen päivään. Kustantajat pelkäävät, että muutos romuttaisi samalla sanomalehtien jakelun. Teksti Pekka Lähteenmäki Kuvat Jouni Porsanger

KOLMEN PÄI 22

Talouselämä 29/2016

VÄN POSTISOTA Talouselämä 29/2016

”AINA JAKELUMUUTOSTEN JÄLKEEN TULEE TILAUKSISSA PERUUTUSPIIKKI.” Vesa-Pekka Kangaskorpi, Keskisuomalainen

esällä sanomalehti Keskisuomalaisen etusivun täytti poikkeuksellinen ilmoitus. Siinä lehden johto kertoi, kuinka Posti tyytyy nykyään kuljettamaan päiväjakelun lehdet perille iltakuuteen

mennessä. Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja päätoimittaja Pekka Mervola vetosivat Postin toimitusjohtajaan Heikki Maliseen, jotta Posti hoitaisi päivän postin ja sanomalehden perille aamupäivällä tai päivällä. Lisäksi kirjoittajat toivovat pääministeri Juha Sipilän (kesk) tarttuvan asiaan. Aamun lehti iltakuudelta ei lukijoille maistu eivätkä kaikki lukijat ole valmiita digilehtiin. ”Aina jakelumuutosten jälkeen tulee tilauksissa peruutuspiikki”, sanoo Kangaskorpi. Postinkulun myöhästely ja jakeluaikojen venyminen ärsyttävät kansalaisia. Toisaalta Posti kuljettaisi lehdet perille vaikka aamuyöllä, mutta sanomalehtiyhtiöt eivät halua siitä maksaa. Jaettava vähenee ja koko postiverkostoa uhkaa näivettyminen. Posti on yhä niukasti voitollinen, mutta kannattavuuden varjelemiseksi yhtiö on tehnyt isoja irtisanomisia. Nyt hallitus onkin tarttunut postiasiaan, mutta ei ihan sillä tavalla kuin maakunnissa haluttaisiin. Heinäkuussa liikenne- ja viestintäministeriö lähetti lausuntokierrokselle kaksi ehdotusta. Ensimmäisessä ehdotuksessa Postin yleispalveluvelvoitetta heikennettäisiin niin, että Posti saisi karsia kirjeiden jakelun viidestä päivästä kolmeen. Toinen ehdotus pitäisi postinjakelun viisipäiväisenä, mutta valtio ja kilpailijat maksaisivat Postille jakelusta tulevia ”kohtuuttomia” kustannuksia. Kilpaili-

joita nämä lisäkulut eivät miellytä. Sanomalehtien jakaminen ei ole osa yleispalvelua. Silti jakelumuutokset voisivat iskeä rajusti juuri niihin. PELASTETAANKO POSTI VAI POSTI? ”Tilattaville sanomalehdille viisipäiväinen jakelu on ehdoton elinehto. Ajatus, ettei sitä olisi, on mahdoton”, sanoo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja ja Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja VesaPekka Kangaskorpi. Hän pelkää, että perusjakelun supistuminen kolmeen päivään tekisi lehtien lisäjakamisesta Postin päiväjakelussa viitenä tai seitsemänä päivänä viikossa sietämättömän kallista. Kyse ei ole pikkumäärästä lehtiä. Suomen yli kolmepäiväisten sanomalehtien levikistä 15–20 prosenttia eli 200 000–260 000 kappaletta päivässä kulkee peruspostin mukana päiväjakelussa. Loput kulkevat Postin tai jakeluyhtiöiden varhaisjakelussa. Posti muistuttaa, että sanomalehtien jakaminen ei ole velvoite, vaan se on nytkin bisnestä. ”Olemme tässä yleispalvelun pelastamistalkoissa. Pitäisi antaa liikkumavapautta ja keinoja tehostaa toimintaa, jotta pystymme ylläpitämään tämän maanlaajuisen verkoston”, sanoo Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp. Päättäjillä on pohdittavaa. Onko tärkeämpää viisipäiväinen yleispalvelun postinjakelu ja sanomalehtien kilpailukyky? Vai onko olennaisempaa pitää Posti kannattavana ja kilpailukykyisenä keventämällä velvoitteita? Voidaanko nämä asiat yhdistää? Onnistuisiko temppu ehkä jakamalla Posti kahtia markkinaehtoiseen ja julkisen palvelun yhtiöön, kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti elokuussa?

MIKÄ

POSTI

KULJETTAA perinteistä postia, paketteja ja rahtia. Logistiikkapalveluissa toimii myös Venäjällä. Tytäryhtiö OpusCapita tarjoaa taloushallinnon palveluja ja ohjelmistoja. OMISTAJA Suomen valtio HENKILÖSTÖ 22 482 TOIMITUSJOHTAJA Heikki Malinen marraskuusta 2012 POSTI

Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa

Talouselämä 29/2016

2013

2014

2015

1 980 5

18 60 4

1 650 11

YLEISPALVELU ON PIENI SIIVU Postin liikevaihto vuonna 2015, milj. euroa

Postipalvelut 742 Konserni1 yhteensä 1 650

Paketti- ja logistiikkapalvelut 597 OpusCapita 257 Itella Venäjä 119 Muut toiminnot 9

1 Konsernin liikevaihdosta on vähennetty sisäinen myynti, joka on 73 miljoona euroa. LÄHDE: POSTI

joista 155 milj. e on yleispalvelua

TÄRKEÄ TYÖ. ”Kyllä sen huomaa kuinka pettyneitä varsinkin vanhat ihmiset ovat, jos posti tulee myöhässä. Monelle vaikkapa se Seiska-lehti on päivän kohokohta”, sanoo kesällä postia jakanut opiskelija Aatu Tapio.

TIISTAINA EI TIPAHDA ENÄÄ Posti merkitsee suomalaisille kaikkea, mikä laatikkoon tai luukusta kolahtaa. Postilla ei kuitenkaan ole mitään velvoitetta kuljettaa sanoma- ja aikakauslehtiä, laskuja tai mainoksia. Postin yleispalveluvelvoite kattaa pian ainoastaan postimerkillä varustetut kirjeet. Postimerkillä kuljetettavat paketit ovat näet jo velvoitteesta katoamassa lokakuun lopussa. Postille jää paketeissa ainoastaan velvoite kuljettaa kotimaasta ulkomaille alle kymmenen kilon painoisia paketteja. Tästäkin taakasta Posti haluaisi eroon. Viestintävirasto poisti pakettivelvoitteen, koska kuluttajalla on pakettibisneksessä vaihtoehtoja riittävästi. Yleispalvelu on kokonaisuus, joka toi Postin liikevaihdosta viime vuonna 155 miljoonaa euroa eli vajaan kymmeneksen. Kuluttajia ei haittaisi, vaikka kirjeet kolahtaisivat laatikkoon vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Se on tulos Postin syksyllä 2014 tekemästä jakelukokeilusta. Vantaan Korsossa, Espoon Kivenlahdessa, Porvoossa, Riihimäellä, Varkaudessa ja Leppävirralla asuneiden kuluttajien tyytyväisyys oli samaa tasoa ennen ja jälkeen kokeilun. Hyvä, ettei kuluttajia muutos haitannut, koska pos-

VELVOITTEITA POIS POSTILTA ENSI VUODEN alusta alkaen Posti ei aio enää tiistaisin jakaa aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä. Lokakuun lopussa Viestintävirasto poistaa Postin yleisvelvoitteesta vaatimuksen jakaa postipaketteja. Hallitus uusii postilakia. Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa ehdotetaan, että Postin velvoite kuljettaa kirjeposti muutettaisiin viisipäiväisestä kolmepäiväiseksi. Viestintävirasto kannattaa velvoitteen lieventämistä. Hallitus aikoo viedä eduskuntaan esityksen uudeksi postilaiksi vielä tänä vuonna. Sanomalehtikustantajat pelkäävät, että kolmipäiväinen jakelu tekisi lehtien jakamisesta Postin päiväjakelussa yli kolmena päivänä hyvin kallista. tinjakelu harvenee pian – ja ihan ilman postilain muuttumista. Ensi vuoden alusta lukien Posti ei jaa tiistaisin aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä. Maanantaina postitettu kirje tulee siis keskiviikkona. Pikakirjeet ja ulkomailta saapuvat kirjeet jaetaan yhä viitenä päivänä viikossa. Uudistus täyttää Postin mukaan postilain vaatimuksen, jonka mukaan yleispalvelun kirjeistä vähintään

Talouselämä 29/2016

KIMMO PENTTINEN/ALMA MEDIA -ARKISTO

95 prosentin on oltava perillä viimeistään toisena arkipäivänä jättöpäivästä lukien. Postinjakajalla ei siis ensi vuonna tiistaisin ole laatikolle juuri muuta asiaa kuin päiväjakelun sanomalehdet. LAILLA EI VOI PAKOTTAA LUKEMAAN ”Ongelma on, että meillä ei edelleenkään ole mitään tietoa, millä hinnalla se tiistain sanomalehti jaetaan”, sanoo Alma Mediaan kuuluvan Alma Regionsin johtaja Kari Juutilainen, joka johtaa myös sanomalehtien yhdessä omistaman Jakeluyhtiö Suomen hallitusta. Alma Media julkaisee myös Talouselämä-lehteä. Juutilainen pelkää, että tiistai vertautuu hinnoiltaan lauantaihin, jolloin jakelun hinta on pahimmillaan kolminkertainen arkeen verrattuna. ”Lauantaina sanomalehden jakelun hinta on useilla alueilla maaseudulla lähellä euroa”, Juutilainen sanoo. Ongelma on pahin Lapissa, jossa päiväjakelussa on Alma Median lehdistä jopa kolmannes. Siellä ei Postin palveluille ole äkkiä tarjolla vaihtoehtoja, jos jakelupäivät supistuvat kolmeen. ”On selvää, että jos kuormassa ei ole muuta jaettavana kuin sanomalehtiä, kustannukset tulevat olemaan liian korkeita meidän lehdillemme”, Juutilainen sanoo. Toki lehtiyhtiöt voisivat jakaa lehtiä enemmän Jakeluyhtiö Suomeen kuuluvien jakeluyhtiöiden kautta. ”Jos emme järkevällä hinnalla saa postia perille, se voi tulla mietittäviksi jo sen tiistaipäivän osalta”, Juutilainen sanoo. Nousseiden jakelukustannusten takia lehtitalot ovat päätyneet tekemään jakelun heikennyksiä myös itse. Esimerkiksi levikkialueen rajoilla osa lukijoista on Etelä-Suomessakin alkanut saamaan viikonlopun lehdet vasta maanantaina. Näitä lukijoita ei ole Juutilaisen mukaan merkittäviä määriä.

Talouselämä 29/2016

PAKKO SÄÄSTÄÄ. Toimitusjohtaja Heikki Malisen johtama Posti on käynyt tänä vuonna useita yt-neuvotteluja. Maaliskuussa väheni 180 työpaikkaa ja elokuussa 47. Yhä jatkuvissa Uudenmaan yt-neuvotteluissa alustava vähennystarve on 370 työpaikkaa.

MITEN POSTI SELVIÄÄ? Postin päiväjakelun volyymikehitys ja ennuste

Milj. kpl 1 600 1 200 800 400 0

1980

1990

2000

2010

2020

2030

LÄHDE: POSTI

Juutilainen miettii miten ehdotettu kolmipäiväisyys toteutuisi. ”Varmaankaan Posti ei tekisi kolmipäiväisiä työvuoroja, vaan viitenä päivänä jaettaisiin postia eri alueille, eri päivinä. Se johtaisi mahdottomaan tilanteeseen. Sanomalehtien toimittaminen haja-asutusalueelle vaarantuisi”, Juutilainen sanoo. Posti ymmärtää lehtien tuskan, mutta ei näe mitään yhteyttä postilain muuttamisen ja sanomalehtien jakelun välillä. ”Sanomalehtien jakelu on nytkin täysin markkinaehtoista toimintaa. Postilaki ei säätele jakelua millään tavalla. Vaikka velvollisuus muuttuisi viidestä kolmeen päivään, me edelleenkin markkinaehtoisesti jakelemme sanomalehtiä”, Postin Kulp sanoo. Mutta ehkä jakelun hinta nousee liian kovaksi, koska postilaatikolle ei enää ole muuta asiaa? ”Tahtoo olla niin, että ostajalla ja myyjällä on aina eri käsitys oikeasta hintatasosta. Hinnoittelu on asiakaskohtaista”, Kulp sanoo. Velvoitteen keveneminen ei myöskään tarkoita sitä, että Posti heti lähtisi harventamaan jakelupäiviään. ”Tottakai, kun sanomalehtien levikit laskevat, tulee

”OSTAJALLA JA MYYJÄLLÄ ON AINA ERI KÄSITYS OIKEASTA HINTATASOSTA.” Kaj Kulp, Posti

yhä vaikeammaksi ylläpitää heidän liiketoimintamalliaan, mutta se ongelma ei postilailla muutu. Postilailla ei voida pakottaa ihmisiä lukemaan enempää sanomalehtiä”, Kulp sanoo. VERKOSTOT YHTEEN? SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti kesällä Postin jakamista kahtia. Toinen puoli kilpailisi markkinoilla. Toinen puoli hoitaisi yleispalveluvelvoitetta ja yhtiön omistajiksi tulisivat ehkä valtion lisäksi lehtiyhtiöt. ”Se voi olla yksi tapa ratkaista asiaa ja sitä kannattaa pohtia”, sanoo Keskisuomalaisen Kangaskorpi. Hänen mielestään ehdotuksesta puuttuu kuitenkin konkretiaa. Ehkä lehtiyhtiöiden omistama jakeluyhtiö Suomi voisi olla Postin kumppani. Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa on kuitenkin myös se mahdollisuus, että viisipäiväinen jakelu säilyisi kuten Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa velvoite on virallisesti viisipäiväinen, mutta käytännössä

jokainen talous saa postia vain kahdesti viikossa. Uudessa-Seelannissa velvoite on kaupungissa kolmepäiväinen, maalla viisipäiväinen. Muut jakeluyhtiöt eivät kuitenkaan haluaisi maksaa Postille viisipäiväisyyden tuomia lisäkustannuksia. Sen sijaan Alma Median Juutilainen alentaisi jakelun kustannuksia kilpailulla ja varhais- sekä päiväjakelun yhdistämisellä. ”Kahden päällekkäisen jakeluverkon ylläpitämisessä ei ole järkeä. Esimerkiksi Jakeluyhtiö Suomen verkostossa voitaisiin jakaa enemmän myös kirjepostia”, Juutilainen sanoo. Osoitteellista kirjepostia postin kilpailijat jo jakavat. Juutilainen puhuu tilaaja-tuottajamallista, jossa vastuun postinjakelusta voisi kantaa paikallinen operaattori. Mutta suostuuko Posti luopumaan asemastaan? ”Postin ydinliiketoimintaa on postin jakaminen. Tässä jakelutyössä meidän oleellinen kilpailuetu on koko maan kattava verkko ja meillä on kova halu kaikin keinoin ylläpitää se”, sanoo Kulp.

Talouselämä 29/2016

Tätä jakeluverkkoa Posti haluaa käyttää esimerkiksi kasvavan nettikaupan pakettien kuljettamiseen. MAAKUNTA VASTAAN KAUPUNKI Lopulta jäljelle jää myös aina yksi, veronmaksajille epämieluisa vaihtoehto: julkinen tuki. Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen ehdotti elokuussa, että hajaasutusalueiden lehdille maksettaisiin kuljetustukea. Sitä on Suomessa maksettukin takavuosina. Ehkä lehtijakelun tulevaisuutta pohtinut kansliapäällikkö Harri Pursiainen oli kaukonäköinen vuonna 2010. Hän piti silloin välttämättömänä jakelutukea sanoma- ja aikakauslehdille. ”Tietoyhteiskunta ei ole vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan sellaisessa vaiheessa, että verkkolehti voisi jokaisen suomalaisen elämässä korvata perinteisen paperille painetun lehden”, Pursiainen totesi. Jakelutuen harkitsemista suositti myös selvitysmies Tuomas Harpf vuonna 2014. Ennen tukea jakelua voidaan tehostaa ehkä kaupungeissa. ”Taajamissa voidaan harventaa postinjakelua, koska siellä sanomalehdet tulevat kuitenkin varhaiskannossa”, sanoo Alma Median Juutilainen. Kerrostaloissa lehdet voitaisiin jakaa lokerikkoon. ”On jännä epäbalanssi siinä, että kerrostaloissa ihmisillä on oikeus saada postinsa kynnysmatolle, mut-

ta haja-asutusalueilla se voidaan hakea jopa kilometrin päästä”, toteaa Postin johtaja Kulp. Vastakkainasettelu on maakuntien poliitikoille kiihottava. ”Maakuntia on kepitetty ja hakattu. Sieltä on viety kaupalliset palvelut: pankit, kaupat ja vastaavat. Posti on ollut se, mihin on luotettu. Katson keskustan ja ehkä perussuomalaistenkin suuntaan. On uskottu, että maakuntien asia on aika lähellä näitä tahoja, mutta joskus alkaa epäilemään onko se enää näin”, sanoo Keskisuomalaisen Kangaskorpi. Ja toki Postin jakelussa on kyse myös postinjakajien työpaikoista ja vielä isommistakin asioista: demokratian toteutumisesta ja sananvapaudesta. Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa paljon sijaa saa kuitenkin Postin kannattavuus ja kilpailukyky. Ja sitten on vielä yksi pikkujuttu: vastaan– ottaja. ”Tässä keskustelussa on unohdettu kuluttaja, jolle posti viedään. Asiasta puhutaan Postin, yhden valtionyhtiön kannattavuuden ehdoilla. Onhan Postilla myös yhteiskunnallinen tehtävä”, sanoo Alma Median Juutilainen. Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistion lausuntoaika päättyy syyskuun puolivälissä. Hallituksen on tarkoitus viedä eduskuntaan ehdotus uudeksi postilaiksi vielä tämän vuoden aikana. ■

SIJOITA METSÄÄN, SIJOITA KASVUUN. Katso uudet sijoittajakohteemme osoitteessa www.bonvesta.ﬁ

Suomen parhaat metsätilat. 28

Talouselämä 29/2016

UPM BONVESTA

MARKKINOINTIA. Unileverin Magnumkahvila Helsingin keskustassa on ollut jättimenestys. ”Se tuo ripauksen luksusta arkeen”, toimitusjohtaja Erja Hyrsky sanoo.

KUKA

ERJA HYRSKY, 37 TYÖ Unilever Finlandin toimitusjohtaja URA Unilever, Procter & Gamble, Hewlett-Packard KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri PERHE Mies ja kaksi lasta HARRASTUKSET Aktiivinen yhdessäolo perheen kanssa, ruoanlaitto, laskettelu ja matkustaminen

Talouselämä 29/2016

MINÄ TIEDÄN, miten sinä ostat Suomalainen ostaa tutun brändin deodorantin, mutta valitsee jäätelöaltaalla uutuusmaun, sanoo Unileverin Erja Hyrsky. Teksti Saara Koho Kuvat Arttu Laitala

Talouselämä 29/2016

UNILEVERIN TÄRKEÄT BRÄNDIT SUOMESSA

BECEL. Ravintorasvaa sydän- ja verisuonitautiselle kansalle.

BEN & JERRY’S. Unilever osti reilun kaupan raaka-aineita käyttävän amerikkalais– yhtiön vuonna 2000.

CRÈME BONJOUR. Maustetut tuorejuustot maistuvat vain suomalaisille ja ruotsalaisille kuluttajille.

rja Hyrsky valitsee jäätelönsä päälle chiliä, kuivattua mansikkaa ja suolaista karamellirouhetta. Koristeltuja Magnum-jäätelöjä myyvä pop up -kahvila Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla on pystyssä kolmatta kesää. Aukiolo on venynyt kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. ”Helsingin Magnum-kahvila on ollut kansainvälisesti vertailtunakin jättimenestys. Suomalaiset ovat jäätelökansaa, ja täällä jäätelön voi nauttia hienossa miljöössä ja tuunata omien makunystyröidensä mukaiseksi”, Hyrsky sanoo. Hän aloitti elokuun alussa brittiläis-hollantilaisen Unileverin toimitusjohtajana Suomessa. Yhtiön myyntijohtajana aiemmin työskennellyt Hyrsky vastaa siitä, että Unileverin tuotteita löytyy jokaisesta suomalaisesta kodista. Yhtiön kansainvälisiä superbrändejä ovat esimerkiksi Axe, Omo, Dove, Rexona, Knorr, Lipton, Magnum ja Sunsilk. Suomessa Unileverillä on myös tuotantoa: Ingmanin jäätelöt valmistetaan Sipoossa ja Turun sinappi Pyhännällä. ”Olimme ensimmäisiä yhtiöitä, jotka palauttivat elintarvikkeiden tuotantoa Suomeen. Siitä on tullut paljon hyvää palautetta. Sinappi on suomalaisille selvästi tunneasia”, Hyrsky sanoo. Unilever osti Turun Sinappia -tuotemerkin vuonna 1992 ja Ingmanin jäätelöliiketoiminnan vuonna 2011. Sinappi on tuote, jossa makumieltymykset vaihte-

DOVE. Suihkusaippuoiden ja voiteiden mainoskuvissa esiintyvät tavalliset naiset.

TURUN SINAPPIA. Unilever siirsi tuotannon Puolaan vuonna 2008, mutta taipui kuluttajapalautteen edessä ja palautti tuotannon Suomeen vuonna 2014.

levat suuresti maittain: ranskalaiset pitävät Dijonista, amerikkalaiset kirkkaan keltaisesta väristä, ruotsalaiset makeudesta ja suomalaiset mietoudesta. ”Unileverin vahvuus on, että sillä on yhdistelmä kansainvälisiä ja paikallisia brändejä. Turun sinapin lisäksi myymme Suomessa ranskalaista Maille-sinappia, jota käytetään täällä erityisesti ruoanlaitossa.” Unileverillä on Suomessa myynnissä 30 brändiä. Maailmalla se valmistaa ja myy tuotteita yli 400 tuotemerkillä. Kaksi miljardia ihmistä käyttää yhtiön tuotteita joka päivä. Tuoteportfoliot vaihtelevat maittain. Saman kansainvälisesti tunnetun brändin alla voi olla paikallisesti räätälöityjä tuotteita. Esimerkiksi Espanjassa kylmä gazpacho on Knorrin suosituin keitto, suomalaiset taas nauttivat tomaattikeittonsa lämpimänä. PÄÄTÖS SYNTYY MYYMÄLÄSSÄ Hyrskyn työ on tuntea suomalaisten ostokäyttäytyminen. Hän sanoo, että 60–70 prosenttia ostopäätöksistä tehdään myymälässä. Osa on rutiiniostoksia: loppuneen hammastahnan tilalle täytyy ostaa uusi. Osa päätöksistä syntyy inspiraatiosta. ”Kuluttaja miettii, mitä laittaa tänään ruoaksi. Lihatiskin vieressä hän näkee Maailman maut -paketin ja päättää kokeilla intialaista ruokaa”, Hyrsky kuvaa. Uskollisuus tietylle brändille vaihtelee tuotekategorioittain. Esimerkiksi deodorantin, hammastah-

MIKÄ

UNILEVER MIKÄ Hollantilais-brittiläinen päivittäistavaroiden valmistaja KAKSI emoyhtiötä, jotka on listattu Lontoon, Amsterdamin ja New Yorkin pörsseihin. Yhtiö syntyi vuonna 1930, kun hollantilainen margariiniyritys Margarine Unie ja englantilainen saippuayhtiö Lever Brothers fuusioituivat. TOIMITUSJOHTAJA Paul Polman LIIKEVAIHTO 53 miljardia euroa vuonna 2015, Nettotulos 5,3 miljardia euroa.

Talouselämä 29/2016

YHTIÖLLÄ on 13 brändiä, joiden liikevaihto on yli miljardi euroa. SUOMESSA myy 30 brändin tuotteita. TYÖLLISTÄÄ maailmanlaajuisesti 168 000 työntekijää. Suomessa työntekijöitä vajaat 300. UNILEVER FINLAND

2013

2014

Liikevaihto, milj.euroa Liiketulos, milj.euroa

278 7

283 9

2015

254 9

LÄHDE: TALOUSELÄMÄ 500

Talouselämä 29/2016

YKSILÖLLISESTI. Jessica KouassiviBenissan koristeli Erja Hyrskyn jäätelön chilillä, mansikalla ja suolaisella karamellilla.

nan ja pesuaineen ostamisessa suositaan tuttua brändiä. Jäätelöostoksensa suomalainen tekee kuitenkin impulsiivisesti. ”Alkaa tehdä mieli jäätelöä, ja se tulee kaupassa sopivassa kohtaa vastaan. On myös paljon kuluttajia, jotka käyvät kesän aikana kaikki uutuusmaut läpi.” Unilever oli viime vuonna Suomen suurin televisiomainostaja. Se mainostaa yhä kaikkien tuotekategorioidensa pääbrändejä televisiossa, mutta rinnalle on tullut myös muita kanavia. Paras väline riippuu siitä, miten ostopäätös syntyy. Kun Unilever lanseerasi kesällä Jaffa-jäätelöt, se rakensi kolmessa päivässä esillepanon tuotteista yli 700 myymälään. Impulssiostoksissa näkyvyys myymälöissä on tärkeää. Esimerkiksi Crème Bonjour -sarjaa Unilever myy vain Suomessa ja Ruotsissa. Tuorejuuston markkinointi on painottunut digikanaviin, koska kuluttajat etsivät netistä reseptejä ja jakavat ruokakuvia sosiaalisessa mediassa. Uutuusmaut, kuten kuningatar ja lakritsi, on suunniteltu sopimaan suomalaiseen makupalettiin ja paikalliseen leivontakulttuuriin. ETIKETTI SYYNISSÄ Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalainen kuluttaja on Hyrskyn mukaan valveutunut, laatu- ja ympäristötietoinen sekä terveellisyyttä arvostava. Peräti 56 prosenttia suomalaisista lukee ensimmäisellä ostokerralla myös pakkauksen takaetiketin eli tuoteselostuksen. ”Se on aika poikkeuksellista. Suomalaiset haluavat tietää, mistä raaka-aineista tuotteet on tehty ja kuka ne on valmistanut.” Suomalaiset ovat myös edelläkävijöitä. Monet trendit, kuten luonnonmukaisuus, tulevat meille pari vuotta ennen kuin ne nousevat Etelä-Euroopassa. ”Suolan vähentäminen ja terveellisyys ovat mega–

Talouselämä 29/2016

trendejä. Siksi esimerkiksi lasten jäätelöissämme on korkeintaan 110 kilokaloria.” Toisaalta kuluttajien käyttäytyminen pirstaloituu. Ei ole enää yhtä suomalaista kuluttajaa, vaan monta pienempää ryhmää. Esimerkiksi helsinkiläiset yhden hengen kotitaloudet, jotka noudattavat maidotonta ja gluteenitonta ruokavaliota. ”Koko kansakunta ei lähde enää yhdessä karppaamaan. On monta pienempää trendiä, jotka nousevat, kuten maidottomuus ja hyvien kasvirasvojen suosiminen.” Tällä hetkellä pinnalla ovat myös välipalat, joita otetaan mukaan kouluun tai kuntosalille. Tähän trendiin Unilever on iskenyt tuomalla Knorr-brändin alle Snack pot -ateria-ainekset, joihin lisätään kuuma vesi. LUKSUSTA ARKEEN Vähittäiskauppa on Suomessa suuressa murroksessa. Kesko osti Suomen Lähikaupan, aukiololainsäädänto on vapautunut ja halpuutus tullut jäädäkseen. Onko tulevaisuus kauppojen omien brändien? ”Ne kasvavat varmasti Suomessa myös jatkossa. Meidän kaltaisemme bränditalon tehtävä on tuntea suomalaiset kuluttajat ja rakentaa innovaatioita, jotka tuovat kasvua”, Hyrsky sanoo. Hän uskoo, että suomalaiset arvostavat laatua ja haluavat saada vastinetta rahalleen. Vaikeassa taloustilanteessa kuluttaja saattaa lykätä isoja hankintoja, mutta hakee pientä luksusta arkeensa. ”Tästä Ben & Jerry’s -jäätelön pärjääminen on hyvä esimerkki.” Unileverin niin kutsuttujen vastuullisten brändien liikevaihdot kasvoivat 30 prosenttia nopeammin kuin yhtiön muiden brändien. Dove tukee tyttöjen ja naisten itsetuntoa, Becel edistää sydänterveyttä ja Ben & Jerry’s kamppailee ilmastonmuutosta vastaan. ”Vastuullisuus on Unileverillä toiminnan ytimessä, mutta myös kannattavaa liiketoimintaa”, Hyrsky sanoo. ■

Teksti Seija Holtari Kuvat Arttu Laitala

HOIVAN TYÖMAA KUUMENEE

Hoivayritykset 2016

HOIVAN RAKENTAJAT. Esperi Caren Marja AarnioIsohanni ja Timo Larjomaa toteuttavat 240 miljoonan euron investointia.

Suomeen on rakenteilla ainakin sata uutta hoivataloa – ja tämä on vasta alkua. Vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee 2 200 uutta hoivakotia, arvioivat Esperi Caren Marja Aarnio-Isohanni ja Timo Larjomaa. Talouselämä 29/2016

ARJEN LUKSUSTA. Siiri Kotajärvi vetää asukkaille allasjumppaa. Dosentinlinna valmistui kesällä Helsingin Munkkiniemeen.

ailis ja Risto Järviö muuttivat uuteen kaksioonsa Dosentinlinnaan muutama viikko sitten. 84- ja 90-vuotiaan pariskunnan valintaan vaikuttivat hoivakodin sijainti ja monipuoliset palvelut. Parhaillaan altaalla on meneillään vesijumppa, kattoterassille on katettu samppanjalasit toisen asukkaan tupaantuliaisia varten. Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Dosentinlinna on yksi hoivayhtiö Esperi Caren tänä vuonna valmistuneista hoivakodeista. Yhtiöllä on rakenteilla kolmisenkymmentä palvelutaloa ja hoivakotia. Investointien arvo on yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Kaikki tilat on jo myyty eteenpäin kiinteistösijoittajille, ja hoivayhtiö toimii tiloissa vuokralaisena. Esperi Caren kasvua rahoittaa uusi omistaja, brittiläinen pääomasijoittaja Intermediate Capital Group. ”Ensi vuonna Esperi Caren liikevaihto on jo yli 200 miljoonaa euroa. Nopea kasvu ja yritysostot jatkuvat”, linjaa ICG:n Pohjoismaiden johtaja Timo Larjomaa. Kaikki suurimmat hoivayritykset rakennuttavat nyt raivokkaasti uusia tiloja ympäri Suomen, minkä lisäksi pienet hoivayhtiöt toteuttavat omia hankkeitaan. Rakenteilla on ainakin sata uutta hoivataloa. Kiivas rakentamisen tahti ei lähivuosina laannu. Tarvetta on parille tuhannelle hoivakodille. Vanhan-

Talouselämä 29/2016

aikainen laitoshoito vetelee viimeisiään, muistisairaiden määrä kasvaa ja viranomaisten ja asukkaiden vaatimukset kiristyvät. Erilaisia hoivakoteja tarvitsevat vanhusten lisäksi esimerkiksi huostaanotetut lapset, kehitysvammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Hoivakodit ovat tilastonimeltään asumispalveluja. Näiden palvelujen kokonaisarvo on noin 2,6 miljardia euroa vuodessa, mistä hoivayritysten osuus on 1,4 miljardia. Yritykset siis hoitavat puolet palveluista, kuntien omistama hoivatuotanto toisen puolen. Hoivabuumi sataa hoivayritysten, pääomasijoittajien, säätiöiden, rakentajien ja kiinteistösijoittajien laariin. Yritysvetoinen hoivakiihko saattaa tuottaa etuja myös veronmaksajille, sillä yritykset tuottavat palvelut pienemmin kustannuksin kuin kunnat – ainakin kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tämän todistavat kaupunkien itse tuottamat tilastot. Esperi Caressa suurin tehokkuus syntyy rakennuttamisessa ja hoivakotien johtamisessa. TUTKIJA PALJASTAA KOHTEET Toimitusjohtaja Marja-Aarnio Isohanni on Esperi Caren myyntitykki. Hän viettää toimistolla vain maanantait ja kiertää muut päivät kuntia. Viime vuonna hän tapasi noin 250 kunnan edustajat.

UUTEEN KOTIIN. Mailis ja Risto Järviö muuttivat hoivakotiin muutaman kilometrin päästä Töölöstä, koska sairaus vaatii kuntoutusta ja hoivapalveluja.

HOIVA RAKENTAA VILLISTI Viiden suurimman hoivayhtiön hoivatalohankkeet, kappaletta YRITYS

Mehiläinen Attendo Esperi Care Mobility Finland Mi-Hoiva 1

”Yritys lähti melkein tyhjästä 15 vuotta sitten. Ensi vuonna liikevaihto ylittää 200 miljoonaa euroa. Tämä kasvu on tehty jalkatyöllä – aika monta suomalaista peltoa olen nähnyt”, Aarnio-Isohanni sanoo. Uuden hoivakodin perustaminen alkaa taustatyöllä. Esperi Caren kunta-analyytikko tutkii väestötilastoja, käy läpi kuntien vanhustyön strategioita ja kilpailijoiden markkina-asemaa. Hoivayhtiö ei siis tee hakuammuntaa kaikissa Suomen 313 kunnassa. Säntäily olisi tyhmää eikä siihen riittäisi väkeäkään. Tämän jälkeen toimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja tapaavat kunnanjohtajan. Silloin täsmentyvät kunnan palveluasumisen tarpeet lähivuosina. ”Teen kotiläksyt hyvin ennen tapaamista. Meillä on paljon valtakunnallisia vertailuja, joita kunnilla ei ole käytössään. Hirveän harvoin käynnit ovat turhia”, Aarnio-Isohanni kertoo. Vuosien varrella toimitusjohtaja on oppinut paljon. Esimerkiksi sen, että ensimmäiseksi kannattaa tavata juuri kunnanjohtaja. Ja ettei pieniin kuntiin kannata mennä kakkosena, vaan aina ennen kilpailijoita. Esperi Care törmää kunnissa usein Mehiläiseen, Attendoon ja Mi-Hoivaan. Ajoitus on valtavan tärkeää, ja ripeät rakennushankkeet antavat kilpailuetua.

rakenteilla olevat

RAKENNETTU 2015–2016

10 15 30 2 30

TULEVAT / VUOSI, ARVIO

.. 231 30 2–4 10-15 LÄHDE: TALOUSELÄMÄ

”Kunnassa on oltava aito tarve palvelulle, muuten emme etene. Tarvetta on, jos vanhusväestön määrä kasvaa, kotihoidossa on paljon kunnalle kalliita potilaita, käytössä olevat hoivakiinteistöt ovat huonoja ja laitoshoitoa pitää vielä purkaa.” Esperi Care toteuttaa hoivahankkeita myös kasvukeskusten ulkopuolella, jos palveluiden kysyntänäkymät ovat hyvät. Pienissä 10 000–15 000 asukkaan kunnissa valmistelu ja päätöksenteko etenevät yleensä ripeästi. Isoissa kaupungeissa hankkeet saattavat vaatia kaavamuutoksia, ja niiden läpimeno kestää parikin vuotta. Kunnat ostavat palveluita puitesopimuksilla tai ostositoumuksilla. Osa kunnista jakaa palveluita tarvitseville palveluseteleitä. ”Ennen juhannusta kunnista ryöpsähti hillitön määrä tarjouspyyntöjä puitesopimuksiin. Kunnat haluavat turvata lähipalveluja, kun niiden kohtalo on soteuudistuksessa vain lupausten varassa”, AarnioIsohanni kertoo. HOIVAKOTI LIHOTTAA RAKENTAJAA Hoivakoti on kaiken kokoisissa kunnissa haluttu investointi, kunhan siihen ei tarvita kunnan rahaa. Yksi hoivakoti tuo mukanaan kymmeniä pysyviä työpaikkoja. Hoivatyöpaikat taas sitovat perheet paikkakunnalle ja kunta iloitsee vakaista verotuloista. Esperi Caren erikoisuus ovat hyville paikoille rakennettavat hoiva-asunnot kuten Dosentinlinna. Se on Saga-brändin alla kulkeva palvelukoti, jossa monet asiakkaista maksavat palveluista suurehkon osan itse. Helsingin, Turun ja Rauman lisäksi uusia Sagoja nousee Vantaalle, Lahteen, Mikkeliin, Lappeenrantaan ja Seinäjoelle. ”Joka ikinen kunta haluaa Sagan. Kaikkialle niitä ei voi eikä kannata tehdä, mutta muutamia vuodessa”, Aarnio-Isohanni sanoo. Talouselämä 29/2016

SÄÄTIÖN SEINÄT. Saga-hoivatalot omistaa Ruissalo Säätiö, Esperi Care on tiloissa vuokralla.

Talouselämä 29/2016

KYMMENEN SEURAAVAN VUODEN AIKANA VANHUSTEN MÄÄRÄ KASVAA YHDEN TAMPEREEN VERRAN. Monilla suurilla hoivayhtiöillä on eri toimintoihin sopivat mallitalot, niin Esperilläkin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa hankkeita. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavat talot ovat 30–60-paikkaisia, mielenterveyskuntoutujen ja kehitysvammaisten hoivatalot usein 20-paikkaisia. Rakentajista yhtiön pääkumppaneita ovat Lehto ja Lapti. Molemmat kasvavat kovaa, ja Lehto listautui hiljattain Helsingin pörssiin. Yksittäisiä kohteita ovat rakentaneet myös Hartela, Skanska, Fira, Turun Teollisuuden Rakentajat, Hovako, YIT ja Peab. Joskus kunnat vaativat, että hoivakodin rakentaa paikallinen yritys. ”Esperin kiinteistöosastolla on kaksi ja puoli työntekijää. Meillä on varaa vain hyviin kumppaneihin”, huomauttaa Aarnio-Isohanni. TALOT ELÄVÄT SALKUISSA Esperi Care niputtaa yleensä yhteen kymmenkunta hoivakiinteistöä, jolloin niistä muodostuu tarpeeksi iso kokonaisuus kiinteistösijoittajille. Tämä tapahtuu jo ennen kuin rakennustyöt on aloitettu. Kymmenen kohteen joukossa voi olla pari kohdetta, jotka sijaitsevat pienillä paikkakunnilla. Rakentaminen on kuitenkin vilkkainta kasvukeskuksissa. ”Esperi pystyy kilpailuttamaan kiinteistösijoittajat. Kiinnostusta on paljon, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kilpailutamme sijoittajia niin, että he tyytyvät mahdollisimman pieneen tuottoon, jolloin me taas saamme hoivatilojen vuokria alaspäin”, Marja AarnioIsohanni kuvaa. Sijoittajat innostuvat uusista ja tiloiltaan tehokkaista kohteista ja tyytyvät pienempään tuottoon kuin vanhoissa kiinteistöissä. Tilojen riskit liittyvät viranomaisten tiukkeneviin määräyksiin ja liian syrjäiseen sijaintiin. Hoivakoteja on paikallisten, alueellisten, valtakunnallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten sijoittajien salkuissa. Esperi Caren kiinteistöjä omistavat Titanium, EQ, Northern Horizon Capital, Hemsö, Trevian ja Etera. Eläkevakuuttajat ja muut institutionaaliset sijoittajat panevat usein rahansa kiinteistösijoittajien rahastoihin. Pienet kiinteistösalkut päätyvät usein osaksi hieman isomman sijoittajan salkkua, joka taas myy ne edelleen vielä isomman sijoittajan kiinteistösalkkuun. Myyntitahti on usein kiivas. Esimerkiksi Trevian myi vuonna 2013 perustamansa 90 miljoonan euron hoivakiinteistörahastonsa Hemsölle jo vuonna 2014.

MIKÄ

ESPERI CARE TEKEE Asumispalveluja vanhuksille ja erityisryhmille. Yhtiö syntyi vuonna 2001, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa. TOIMITUSJOHTAJA Marja Aarnio-Isohanni, joka omistaa yhtiöistä runsaat 10 prosenttia. LIIKEVAIHTO viime vuonna 126 miljoonaa euroa, liiketulos 8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihto arviolta 160 miljoonaa. OSTANUT historiansa aikana noin 80 hoivayritystä ja avannut kymmeniä uusia hoivakoteja.

INTERMEDIATE CAPITAL GROUP TEKEE Brittiläinen sijoitusyhtiö, joka osti Esperi Caren enemmistön toukokuussa. Omistaa hoiva- ja terveysyhtiöitä myös Ranskassa, Saksassa, Britanniassa ja Australiassa. Omisti muutama vuosi sitten myös Attendoa. PÄÄOMIA ICG:n eri rahastoissa yhteensä noin 22 miljardia euroa. Yhtiö on listattu Lontoon pörssiin. POHJOISMAIDEN toiminnasta vastaa johtaja Timo Larjomaa.

Tyypillisiä tilojen omistajia ovat myös säätiöt, joille hoivakodit tuottavat tasaista ja varmaa tuloa. Esimerkiksi Saga-hoivatalot omistaa Niemen perheen perustama Ruissalo Säätiö. Säätiöt ovat pitkäjänteisiä omistajia. Tyypilliset tilojen vuokrasopimukset ovat 10–15 vuoden mittaisia. SUPERTIIMI PUUTTUU ONGELMIIN Hyvä esimies on hoivakodin kannattavuuden kannalta tärkein henkilö. Hän pitää yllä hoivan laatua, jolloin hoivakoti on asiakkaiden, heidän perheidensä ja kunnan mielestä vetovoimainen. Lisäksi hän pitää henkilöstön tyytyväisenä, jolloin vaihtuvuus on vähäistä ja sairauslomat pysyvät kurissa. ”Toiminnan saa kuralle kuukaudessa”, Marja Aarnio-Isohanni yllättää. Esperi Caren hoivainsinöörit mittaavat laatua, tyytyväisyyttä ja sairauslomia. Vertailutietoa kertyy paljon, kun yksikköjä on kymmenittäin. Henkilöstöhallinto aloittaa nopeasti tukitoimet, jos yksikön mittarit vilkkuvat punaisella. Talouselämä 29/2016

LISÄÄ VAUHTIA. Uusi omistaja ICG tuo lisää voimaa Marja Aarnio-Isohannin ja Timo Larjomaan kasvuhankkeisiin.

”Esimies saa hyvin käytännönläheistä tukea arkeensa. Miten pidetään henkilöstölle hyvä viikkopalaveri? Milloin ja miten pitää puuttua toistuviin sairauslomiin? Miten annetaan varoitus? Esimiehet eivät aina uskalla puuttua ongelmiin, vaikka epäilisivät niitä”, Aarnio-Isohanni kuvaa. Nyrkkisääntö on, että poikkeukselliset sairauslomat kertovat ongelmista johtamisessa. Influenssa voi viedä väkeä petiin yhden kuukauden ja norovirus toisen kuukauden, mutta kolmas kuukausi on harvoin sattumaa. Esperi Caren henkilökunta on sairauslomalla keskimäärin kahdeksan päivää vuodessa. Kuntien hoivassa vastaava luku on 18 päivää vuodessa. Esimerkiksi henkilöstön ikärakenne ei yksin selitä eroa. Poissaolot ovat kannattavuuden ja laadun olennainen mittari, sillä hoiva on hyvin henkilötyövaltaista. 60 prosenttia yhtiön kuluista syntyy palkoista ja niiden sivukuista. LUVASSA HURJAA KASVUA Toukokuussa Esperi Care siirtyi viidennelle omistajalleen, kun suomalainen pääomasijoittaja Capman myi yhtiön isommalle pääomasijoittajalle ICG:lle. Myynnin valmistelu alkoi viime vuoden lokakuussa. Timo Larjomaa etsii parhaillaan hoivayhtiölle uut-

Talouselämä 29/2016

ta hallituksen puheenjohtajaa. Omistajan toiveena on suomalainen, yhtiön ulkopuolinen henkilö, jolla on palvelualan johtamiskokemusta ja näkemystä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Suomi harmaantuu, ja se on pääomasijoittajille loistava bisnesmahdollisuus. Kymmenen seuraavan vuoden aikana vanhusten määrä kasvaa 220 000 ihmisellä. Se on yksi tampereellinen tai yksitoista Heinolaa. ”Palveluasumisessa poliittinen riski on vähäinen. Hoiva-asumisen tarve kasvaa, ovatpa soteuudistuksen linjaukset millaisia vain”, Timo Larjomaa muistuttaa. Jo nyt 49 000 ihmistä hoidetaan kustannusten kannalta väärissä paikoissa. Heistä kolmannes on turhan kalliissa laitoshoidossa kuten sairaaloissa. Kaksi kolmannesta on taas liian heikossa kunnossa kotihoitoon, jolloin kotihoivan käyntejä voi olla kuusikin päivässä. Lisäksi 3 000 hoivattavaa asuu kuntien huonokuntoisissa kiinteistöissä. Suurten ikäluokkien muistisairauksien piikki iskee rajuna vuoden 2030 tienoilla. Silloin ympärivuorokautisen hoivan tarve ryöpsähtää 13 000 uuden hoivapaikan verran. ”Laskelma tarkoittaa 65 000 hoivapaikan tarvetta. Se on 2 200 uutta keskikokoista hoivakotia. Vielä riittää paljon rakennettavaa meille ja muille”, Marja Aarnio-Isohanni toteaa. ■

Hoivayritykset 2016

MEHILÄINEN pomppasi kärkeen Suurimmat hoivayhtiöt jatkavat hurjaa kasvua. 20 suurimman yhtiön liikevaihto kipusi yhteensä jo lähes 1,2 miljardiin euroon. Teksti Seija Holtari Taulukko Erkka Felt

so yrityskauppa nosti Mehiläisen Suomen suurimmaksi hoivayhtiöksi – ainakin hetkeksi. Niskaan hengittää Attendo, joka rakentaa vimmaisesti uusia hoivakoteja. Kolmanneksi suurin hoivayhtiö on Esperi Care, nelonen Mobility Finland ja viitonen Mi-Hoiva. Kilpailuasetelma käy ilmi Talouselämän Hoivayritykset 2016 -selvityksestä. Mehiläisen, Esperi Caren ja Mi-Hoivan omistajat ovat pääomasijoittajia. Attendo listautui Tukholman pörssiin, mutta pääomasijoittaja on yhä sen suuri omistaja. Mobility Finlandin omistaa Invalidiliitto, ja monet tuntevat sen nimellä Invalidiliiton Asumispalvelut. Hoivayhtiöiden suhteellisesti hurjin kasvaja on kuitenkin päiväkotiyhtiö Touhula. Sen liikevaihto kasvoi peräti 138 prosenttia 39 miljoonaan euroon. Tänä vuonna liikevaihtoa kertyy jo 70 miljoonaa euroa ja ensi vuonna menee rikki sata miljoonaa. ”Kuntien talous on ahtaalla eikä niiltä löydy riskinottokykyä rakennushankkeisiin niin kuin yrityksiltä ja niiden kumppaneilta”, sanoo Touhulan toimitusjohtaja Jari Mäki-Runsas. Touhulan pääomistajaksi tuli maaliskuussa ruotsalainen pääomasijoittaja EQT. Talouselämä listasi 20 suurinta hoivayritystä ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuolloin niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 522 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli jo 1 169 miljoonaa. Henkilöstöä suurimmilla hoivayhtiöillä oli viime vuonna 18 600, saman verran kuin Keskolla, Wärtsilällä tai Postilla. Talouselämän lista (sivulla 43) kuvaa hoivayhtiöi– den rakenteita sellaisina kuin ne nyt ovat. Niinpä Mainio Vire on luvuissa osa Mehiläistä ja Touhula on listalla itsenäisenä eikä enää osana Coronaria Hoivaketjua. Mehiläinen osti Mainio Vireen kesäkuussa.

HURJA LOIKKA

TUPLASTI VÄKEÄ

20 suurimman hoivayrityksen liikevaihto, milj. euroa

20 suurimman hoivayrityksen henkilöstö 20 000

1 200

1 169

18 590

1 000

10 000

600 400

522

15 000

800

9 420 5 000

200 0 2010

2015

0 2010

2015

PUOLIVALMIS KÄY KAUPAKSI Hoivayritysten kasvu on ollut hurjaa, ja sellaisena se pysyy. Yritykset kasvavat perustamalla kymmenittäin uusia hoivakoteja vuodessa ja jatkavat yrityskauppoja. Suomessa on tuhansia pieniä hoivayhtiöitä, joten ala on yhä hajanainen. Alan isot yrityskaupat läpi käynyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole asettanut yrityskaupoille ehtoja. Suurimmat yritykset haravoivat tarkasti pikkuyhtiöiden joukkoa. ”Esperi Care on käynyt läpi 3 000 yhtiötä, joista olemme tunnistaneet 400 meille sopivaa”, kertoo toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni. Uusi ilmiö on se, että isot ostavat mielellään pieniä hoivayhtiöitä, joilla on jo vireillä uusia rakennushankkeita. Näin ne nopeuttavat kasvua entisestään.

Talouselämä 29/2016

HOIVAN UUDET VALLANKÄYTTÄJÄT

UUSI YKKÖNEN. Niklas Härus kasvattaa Mehiläisen hoivapalveluja, suurin saalis on Mainio Vireen osto.

VALTAVIN KASVU. Jari Mäki-Runsaan johtama Touhula avasi elokuussa 20 uutta päiväkotia.

KAAPPAUS LÄNNESTÄ. Rasmus Nerman johtaa pohjoismaista pörssiyhtiö Humanaa, joka osti Arjessa-konsernin.

Esimerkiksi Attendo osti keväällä Onnentäyttymysyhtiön, jolla on toiminnassa yksi hoivakoti, rakenteilla neljä ja pitkälle suunniteltuina kolme hoivakotia. Peräti yksitoista suurimmista hoivayhtiöistä on säätiöiden tai järjestöjen omistamia. Ne tuottavat lähes kolmanneksen suurimpien hoivayhtiöiden liikevaihdosta, 403 miljoonaa euroa. Järjestötaustaisilla yrityksillä on vahva ote erityisesti vanhusten ja vammaisten asumisessa. Nämä niin kutsutut kolmannen sektorin omistamat yritykset kasvavat kuitenkin hitaammin kuin alan muut isot yhtiöt. Ne eivät rahoita kasvuaan vahvasti velkarahalla niin kuin pääomasijoittajien yhtiöt. Tämä näkyy viereisen sivun taulukossa hyvinä TEarvosanoina. Säätiöt ovat viime vuosina järjestelleet palvelutuotantoaan yhtiöiksi. Kuntoutusjätti KK-Verve syntyi, kun Hengitysliiton omistama Verve ja Kankaanpään ja Punkaharjun kuntoutussairaalasäätiöiden KK-Kunto ryhmittelivät toimintojaan uusiksi viime vuoden helmikuussa. Syntynyt kokonaisuus tuottaa yhteensä 37 miljoonan euron liikevaihdon, mutta ei muodosta konsernia. SOTE SEKOITTAA PAKKAA Tuleva soteuudistus pohdituttaa hoivayhtiöitä, vaikka yksityiskohdat ovat vielä auki. ”Kuntoutuksessa Kela on hankkinut palveluja valtakunnallisesti ja luonut palvelujen laatustandardit. Onkohan järkevää hajauttaa kuntoutuksen järjestäminen 15 maakunnalle”, pohtii KK-Verven toimitusjohtaja Hannu Ronkainen. Alueelliset ja paikalliset yhtiöt taas kantavat huolta siitä, että maakunta on paljon isompi kumppani kuin kunnat. ”On todennäköistä, että kilpailutusten volyymit kasvavat ja kerralla kilpailutetaan entistä laajempia kokonaisuuksia. Hankintayksiköt palvelevat koko maakuntaa ja tilaajien ja tuottajien välinen vuoropuhelu saattaa jäädä etäiseksi”, arvioi hoivakoteja pyörittävän Yrjö &Hanna-yhtiön toimitusjohtaja Anni Lausvaara.

Talouselämä 29/2016

SÄÄTIÖN VOIMAA. Anni Lausvaaran johtama Yrjö&Hanna kehittää monimuotoista hoiva-asumista.

UUSI TULOKAS. Ricardo Menezes kasvattaa MediVidaa yritysostoin.

Hoivassa muutokset eivät kuitenkaan ole niin radikaaleja kuin terveyspalveluissa. ”Suunta on valinnanvapauden lisääntymiseen, jolloin yksityisten asema vahvistuu”, arvioi Talouselämän listan uuden tulokkaan MediVidan toimitusjohtaja Ricardo Menezes. Mi-Hoivan toimitusjohtaja Petri Pitkäranta korostaa, että sotessa tärkeintä on suunnitella ja toteuttaa hyvä rahoitusmalli. ”Valinnanvapaus muuttaa markkinaa enemmän kuluttajavetoiseksi, jolloin laadun merkitys korostuu entisestään”, hän arvioi. Markkinaykkönen Mehiläinen korostaa aitoa kilpailua, joka syntyy yksityisen ja julkisen palveluntuotannon kesken. ”Keskeistä on määritellä palveluntuottajille asetettavat kriteerit niin, että ne ovat tasapuolisia kaikille toimijoille. Kuluttajien on saatava valintojensa pohjaksi läpinäkyvää ja luotettavaa tietoa”, vaatii Mehiläisen hoivapalveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus. ■

MIKÄ

HOIVAYRITYKSET 2016 TALOUSELÄMÄ SELVITTI viidettä kertaa hoivayritysten kasvua, kannattavuutta ja näkymiä. Hoivaselvitys koskee asumispalveluja, kuntoutusta ja hoivaa. Yritykset tuottavat esimerkiksi muistisairaiden, mielenterveyskuntoutujien, päihdehuollon ja lastensuojelun palveluita. Yrityksille on laskettu TE-arvosana, joka on Talouselämän kehittämä tunnusluku. Se on yhdistelmä pääoman tuottoa, omavaraisuutta ja nettovelkaantumisastetta. Huonoin arvosana on neljä, paras kymmenen. Lista kuvaa yritysten nykyisiä rakenteita, joten Mainio Vire on jo osa Mehiläistä ja Touhula on itsenäinen yhtiö eikä enää osa Coronariaa. Kuluvan vuoden liikevaihdot ovat yritysten antamia tai Talouselämän arvioita. Selvityksessä ei ole mukana kaupunkikonserneihin kuuluvia yhtiöitä.

20 SUURINTA HOIVAYRITYSTÄ SIJA 2016

YRITYS *=KONSERNI

LIIKEVAIHTO 2015, MILJ. EUROA

MUUTOS, %

TAULUKKO ERKKA FELT JA SEIJA HOLTARI

LIIKETULOS, MILJ. EUROA

NETTOOMAVARAITULOS, SUUSASTE MILJ. EUROA

HENKILÖSTÖ

INVESTE-ARVOSANA, TOINNIT, ASTEIKKO MILJ. EUROA 4- 10

LIIKEVAIHTO 2016 E, MILJ. EUROA

TOIMINTA JA OMISTUS

Mehiläinen hoivapalvelut 1

206,4

2 925

6,6

Osti kesällä Maino Vireen. Suuret omistajat Triton, KKR, Ilmarinen ja Varma.

Attendo Hoiva 2

200,0

2 400

Ruotsalainen emoyhtiö listautui Tukholman pörssiin.

Esperi Care Group* 3

126,4

8,7

1,8

2 283

3,7

5,9

160

Mobility Finland*

101,9

2,5

1,8

1 971

6,1

9,1

Mi-Hoiva* 4

82,3

-3,2

-7,3

-26

1 443

3,7

4,0

100

Rinnekoti* 5

69,1

0,5

0,6

1 095

6,6

Tuottaa palveluja kehitysvammaisille, säätiö omistaa.

Folkhälsan 6

46,8

876

Säätiö omistaa, toimintaa Helsingin seudulla ja Pohjanmaalla.

A-klinikkasäätiö 5

45,3

-4

0,2

694

0,8

Touhula Varhaiskasvatus*

39,0

138

3,8

2,7

906

4,4

8,4

10.

Vetrea Terveys*

36,8

0,8

0,3

589

0,2

7,8

Erilliset yhtiöt konserniksi. Pääomistaja osuuskunta KPY.

11.

Arjessa*

32,0

1,7

0,6

537

3,8

7,2

Osaksi Tukholman pörssiin listattua Humana AB:ta, jonka pääomistaja Argan Capital Advisors.

12.

Nuorten Ystävät -Kiinteistöt*

26,5

-6

0,5

0,3

443

3,3

5,2

Lastensuojelu-, vammais- ja avopalveluja, järjestö omistaa.

13.

KVPS Tukena

25,9

0,9

0,7

478

0,6

Listan komein TE-arvosana, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö omistaa.

14.

Medivida

22,2

0,8

0,6

320

1,6

9,4

Kasvaa yritysostoin. Pääomistajat Aki Kamppinen ja Ricardo Menezes.

15.

Coronaria 7

21,0

550

16.

Aspa Palvelut

20,7

0,9

0,7

413

0,1

9,9

17.

Yrjö&Hanna

19,0

1,9

1,6

250

0,4

9,4

18.

KK-Verve

16,0

239

0,2

0,1

168

2,4

7,5

Kuntoutusta ja työelämän palveluja, säätiöt omistavat. Koko ryhmän liikevaihto 37 miljoonaa.

19.

Autismisäätiö

16,0

0,2

249

Asumista ja valmennusta neuropsykiatriaan, säätiö omistaa.

20.

Gaius-säätiö 5

15,4

-4

0,5

0,1

Capman myi kovan kasvajan pääomasijoittaja ICG:lle. Toimii Validia-nimellä, osa Invalidiliitto-konsernia. Raju kasvaja, sijoittaja G Squaren rahasto omistaa.

Kunnat vähentäneet palveluostoja. Säätiöomisteinen. Kymmenittäin uusia päiväkoteja. Pääomistajaksi EQT.

Tipahti listalla, kun Touhula irtautui konsernista. Emo COR Group. Asumispalveluja, vammaisjärjestöt omistavat säätiön kautta. Säätiö omistaa hoivayhtiön ja rakennuttaa kiinteistöjä.

Juuret Helsingin seurakuntayhtymässä, säätiö omistaa.

pro forma, Mehiläinen ja Mainio Vire yhdessä, 2 Hoivatoiminta Suomessa, Talouselämän arvio, 3 ifrs-tilinpäätös, 4 konsernissa mm. Mikeva, DF-Care, Venla-Kodit, 5 Säätiö, liikevaihto = tuotot yhteensä. Liiketulos = tuottojäämä, nettotulos = tilikauden ylijäämä tai tilikauden tulos, 6 pro forma, sis. Folkhälsan Botnia, Syd ja Åland, 7 Talouselämän arvio, pro forma, hoivatoiminta 2015 ilman Touhula Varhaiskasvatus -konsernia 1

Talouselämä 29/2016

Sijoituselämä

Toimittanut Emilia Kullas

OIKAISU ALASPÄIN. Starbucksinkin mukeja valmistava Huhtamäki korosti vaihtoehtoisilla luvuilla heikompaa tulosta kuin mitä raportoidut luvut kertoivat.

RAPORTOINTI

Pörssiyhtiöt kaunistelevat Kertaluonteiset erät paisuttivat aiemmin nettotuloksia vuosittain useiden miljardien edestä. Nyt ne piiloutuvat uusien tunnuslukujen taakse. Teksti Erkka Felt PÖRSSIYHTIÖIDEN MAHDOLLISUUDET raportoida kulueriään kertaluonteisiksi poistuivat tänä kesänä, kun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA laati uudet ohjeet. Arvopaperiviranomaisten pinna kiristyi, sillä pörssiyhtiöt järjestelivät vuodesta toiseen toimintojaan uusiksi ja kulut laskettiin kertaluonteisiksi. Rakennemuutosprosessista aiheutuvat kulut eivät voi olla yhdellä tilikaudella kertaluonteista kulua, jos järjestelyt kestävät vuodesta toiseen.

Talouselämä 29/2016

Sana ”kertaluonteinen” onkin nyt lähes pannassa. Uusi ohjeistus muutti vaihtoehtoisten tunnuslukujen nimiä, mutta ei pörssiyhtiöiden tapaa laskea parempaa tulosta. Kertaluonteisen tilalla raporteissa on nyt operatiivinen, oikaistu, vertailukelpoinen tai ilman uudelleenjärjestelykuluja. Entiset kertaluonteiset erät kätkeytyvät edellä mainittuihin tunnuslukuihin. Kuluilla tai tuotoilla oikaistujen vaihtoehtoisten tunnuslukujen tarkoitus on antaa sijoittajalle parempi kuva yhtiön kannattavuuden kehityksestä. Yritysjohdon

mielestä viralliset ifrs-luvut myös piilottavat yhtiön todellisen kannattavuuden. Virallisista luvuista poikkeavat tulosluvut ovat johdon viesti siitä, mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää tuloksessa huomiota. Raportointi voi harhauttaa sijoittajaa, jos osaa liiketoimintaan liittyvistä kuluista ei enää lasketa mukaan. PÖRSSIYHTIÖIDEN uudelleenjärjestelyt ovat vuosittain miljardiluokkaa. Balance Consultingin laskelmien mukaan vuosi 2013 oli kuluerien huippuvuosi, jolloin lähes 40 prosenttia Helsingin pörssin yh-

KAKSIEN NUMEROIDEN KERHO

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja käyttäneet Helsingin pörssin isot yhtiöt 1–6/2016 OIKAISTU LIIKEVOITTO MILJ. E

Amer Sports Cargotec Fortum Huhtamäki Kesko Konecranes Metsa Board Metso Neste

34 124 397 136 111 51 71 124 457

LIIKEVOITTO (IFRS) MILJ. E

28 120 436 135 102 29 67 120 534

OIKAISTU TULOS/ OSAKE, EUROA

0,12 1,28 0,40 0,94 0,86 0,46 0,14 0,49 1,41

TULOS /OSAKE, EUROA, IFRS

0,07 1,24 0,43 0,93 0,77 0,18 0,14 0,46 1,66

OIKAISTU LIIKEVOITTO MILJ. E

Nokia Outokumpu Outotec Stora Enso Tieto UPM Valmet Wärtsilä YIT

677 -25 -2 474 67 545 69 206 32

LIIKEVOITTO (IFRS) MILJ. E

-1 472 -6 -13 442 61 539 66 179 23

OIKAISTU TULOS/ OSAKE, EUROA

TULOS /OSAKE, EUROA, IFRS

0,06 -0,18 -0,03 0,31 0,71 0,79 0,32 0,50 0,06

-0,21 -0,15 -0,07 0,31 0,62 0,80 0,29 0,48 0,06 LÄHDE: FACTSET

teenlasketusta 8,2 miljardin euron nettotuloksesta muodostui kuluja oikaisemalla. Vuonna 2014 kertaluonteisia eriä oli yhteensä seitsemän miljardin edestä jakaantuen melkein tasan kuluihin ja tuottoihin. Vuonna 2015 Fortumin sähköverkkojen myyntivoitto nosti kertaluonteisten erien yhteismäärän lähes kymmeneen miljardiin, joista kuluerien osuus oli kolme miljardia euroa. Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman yhtiön yhteenlaskettu liiketulos kertaeristä oikaistuna on ollut kahtena viime vuonna 1,5 miljardia euroa suurempi kuin raportoidut viralliset luvut. ESIMERKIKSI NOKIAN osavuosiraportointi ja ohjeistus on pitkään perustunut vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin. Ne ovat olleet pääsääntöisesti parempia kuin viralliset ifrs-standardin mukaan lasketut luvut. Kolme vuotta sitten Nokian voittokerrointa eli p/e -lukua ei voinut ifrsluvuista laskea tappioiden vuoksi. Vuoden 2015 ifrs-luvuilla laskettuna luku on 16, vaihtoehtoisilla luvuilla 14. Tuloksen etumerkki muuttuu vaihtoehtoislaskelmien myötä harvoin, viimeksi Outotecin kohdalla. Yhtiö teki viime vuonna 17 miljoonan euron nettotappion, mutta kustannussäästöohjelman liki 50 miljoonan euron kulut poislukien nettotulos oli tyydyttävästi voitollinen. Kuluilla oikaistu tulos ei ollut kuitenkaan sijoittajalupaus todellisesta kannattavuudesta, sillä tänä vuonna Outotec ei ole yltänyt edes nollatulokseen vaihtoehtoisillakaan luvuilla. Laskelmien ero voi olla välillä suuri, eikä syy ole aina yritysjohdon. Myös analyytikot tulkitsevat herkästi kulueriä kertaluonteisiksi. Baswaren ifrs-standardin mukaan laskettu osakekohtainen tulos viime vuodelta oli 0,22 euroa, mutta Iso-Britannian

yhteisyrityksen 1,6 miljoonan euron perustamiskustannus oikaistu nettotulosta kertyi analyytikoiden enemmistön mielestä jo 0,45 euroa per osake. Analyytikkoennusteita keräävän Factsetin tietokannassa Baswaren p/e -luku on oikaistulla 2015 nettotuloksella 88, mutta raportoidulla tuloksella p/e -luku on jo 180. Tänä vuonna Basware on tehnyt tappiota, kaikilla laskutavoilla, joten voittokerrointa ei voi enää laskea.

PÖRSSIYHTIÖT JULKAISEVAT VAIHTOEHTOISLASKELMIA VUODESTA TOISEEN JA LIIAN KEVYIN PERUSTEIN. HELSINGIN PÖRSSIN 25 isoimmasta yrityksestä 13 käytti viimeisissä osavuosiraporteissaan uuden ohjeistuksen mukaisia vaihtoehtoislukuja kertoakseen paremmasta kannattavuudesta, tai esittämään parempaa tuloksen kasvuvauhtia. Jotkut yhtiöt toimivat päinvastoin, vaikka niiden ei ole pakko. Huhtamäki, Neste, UPM, Outokumpu, Kesko, Tieto ja Val-

met korostivat vaihtoehtoisilla luvuilla nyt heikompaa taloudellista menestystä kuin mitä niiden viralliset luvut kertovat. Nordea ilmoitti liiketuloksen myös ilman Visa Europesta saatua myyntivoittoa. Kone, Orion, Nokian Renkaat ja Sampo eivät raportoi lainkaan vaihtoehtoisia tunnuslukuja. KILPAILEVIEN YRITYSTEN keskinäistä vertailua on järkevämpi tehdä virallisten lukujen pohjalta, jos vaihtoehtoislaskelmien sisältö ei vaikuta yhtenäiseltä. Erityisen tarkkana pitää olla silloin, kun raportoidut luvut ovat tappiolliset, mutta vaihtoehtoiset luvut voitolliset. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen antama tieto on sijoittajalle tärkeintä silloin, kun yhtiö on muutostilassa siksi, että se on myynyt tai ostanut liiketoimintaa. Muutoin pakottavaa tarvetta tulosta parantaville vaihtoehtoislaskelmille ei yleensä ole. Pörssiyhtiöiden johto julkaisee vaihtoehtoislaskelmia vuodesta toiseen ja liian kevyin perustein miellyttääkseen sijoittajia ja analyytikkoja. Parhain päin selittämistä on vaikea lopettaa, koska sen uskotaan vaikuttavan positiivisesti yrityksen arvoon. ■

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

PIENI PARANNUS KERTALUONTEISTEN ERIEN ongelmana oli se, että vastuu siirtyi raporttien lukijoille. Lopulta oli valittava joko yritysjohdon laskelmat tai tukeuduttava virallisiin lukuihin. Talouselämä ei analyyseissään ole hyväksynyt kertaluonteisiksi kuluja, joita syntyi kannattavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen tarkoitus ei ole kertoa yrityksen ”oikeaa tulosta” vaan selittää kannattavuutta. Uusi raportointiohjeistus kuitenkin lisää laskelmien avoimuutta, mikä on sijoittajan kannalta pieni askel parempaan suuntaan. ERKKA FELT Kertaluonteisia eriä ei jää kukaan kaipaamaan.

Talouselämä 29/2016

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Yrityskaupat ovat Innofactorin uhka ja mahdollisuus Helsingin pörssiin pieniin ja vähän seurattuihin yhtiöihin kuuluva Innofactor näyttää saaneen kannattavuutensa kuntoon. Teksti Mikael Sjöström

ALKUVUODEN TULOSKEHITYKSEN perusteella Innofactorin kannattavuus on palaamassa normaaliksi. Tätä ennen yhtiö kärsi pari vuotta huonosta kannattavuudesta. Taustalta löytyvät suomalaisen atBusinessin osto kesällä 2013 ja Enabling Groupin hankinta Tanskasta puoli vuotta myöhemmin. AtBusiness liki tuplasi Innofactorin liikevaihdon Suomessa ja oli strategisesti

TIINA SOMERPURO / ALMA TALENT -ARKISTO

MICROSOFT-TEKNOLOGIOIHIN erikoistunut Innofactor teki huhti-kesäkuussa liikevaihdolla ja käyttökatteella mitattuna historiansa parhaan toisen neljänneksen. Liikevaihto kasvoi yli kolmanneksen vertailukaudesta 15,2 miljoonaan. Käyttökate yli tuplaantui 1,1 miljoonaan euroon eli seitsemään prosenttiin liikevaihdosta. Nopea kasvu johtuu joulukuussa tehdystä yrityskaupasta, jossa Innofactor osti nopeasti kasvaneen ja kannattavan ruotsalaisen Cinterosin. Osake on kohonnut lähes kolmanneksen juhannuksen jälkeisestä Brexit-kuopasta. Samaan aikaan Helsingin pörssin yleisindeksi on vahvistunut 13,5 prosenttia.

KAUPOILLA. Innofactoria vuodesta 2000 lähtien vetänyt toimitusjohtaja Sami Ensio laajentaa Pohjoismaihin.

onnistunut siirto, mutta toimintojen sulauttaminen vei odotettua pidempään. Tanskassa Enabling Groupin projekteista paljastui arvostusvirheitä, joista maajohtaja sai potkut. Nyt Innofactor odottaa kasvattavansa liikevaihtoaan ja käyttökatetta merkittävästi viime vuodesta. Ensi vuonna päättyvällä nelivuotiskaudella yhtiö tavoittelee 25–35 prosentin vuosikasvua sekä yli kymmenen prosentin käyttökatemarginaalia. Kas-

vu on toteutunut, mutta kannattavuus on vasta alkanut parantua. Olisiko nyt siis aika ostaa osaketta? INDERESIN ANALYYTIKKO Mikael Rautanen nosti Innofactorin ostolistalleen elokuun alussa. Hänestä erityisesti Cinteros-yrityskaupan tuoma tuloskasvu tekee arvostuksesta houkuttelevan. ”Innofactorin lähivuosien ifrs-poistoilla oikaistut p/e-luvut laskevat alle kymme-

LYHYET

RAUTELLE DIILI PUOLASTA

OUTOTECILLE TILAUS MEKSIKOSTA

KOTIPIZZAN KAUPPA KÄY

ISOJA TILAUKSIA tipahtelee, kun tipahtelee. Siihen ovat Rauten osakkeenomistajat saaneet tottua. Puolasta saatu 17,5 miljoonan euron tilaus viilupalkin valmistuksen koneista ja laitteista vastaa 15 prosenttia yhtiön tälle vuodelle ennustetusta liikevaihdosta. Tulosnäkymiä ei tilaus ei muuta.

KAIVOSTEKNOLOGIAYHTIÖ Outotec toimittaa prosessilaitteita Peñasquiton kaivokselle Meksikoon yhteensä 23 miljoonan euron arvosta. Tämä oli kaivattu uutinen, sillä edellisen kerran yhtiö tiedotti vastaavan kokoisesta kaupasta tammikuussa. Kesäkuun lopussa yhtiön tilauskanta oli 1 017 miljardia euroa.

KOTIPIZZAN ketjumyynti on sujunut odotettua paremmin. Yhtiö odottaa nyt koko vuoden ketjumyynnin kasvavan yli kymmenen prosenttia viime vuodesta ja vertailukelpoisen käyttökatteen kasvavan selvästi viime vuodesta. Reipas positiivinen tulosvaroitus pompautti Kotipizzan kurssia.

Talouselämä 29/2016

16.8.2013–18.8.2016

euroa 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7

2014 TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2015

2016

3–6/2015

3–6/2016

11,5 0 0,71

15,2 0,02 0,65 LÄHDE: FACTSET

nen ja ovat selvästi alle vertailuryhmän”, Rautanen sanoo. Hän uskoo, että luvassa on lisää yritysostoja, todennäköisesti Norjasta, missä Innofactor ei ole vielä läsnä. ”Taseen puolesta yrityskaupat voivat toteutua vielä tänä vuonna, sillä ne eivät sido pääomaa, jos maksuvälineenä käytetään omaa osaketta”, Rautanen arvioi. Innofactor on perinteisiä it-palveluyhtiöitä tuotto- ja riskihakuisempi. Sijoittaminen yhtiöön edellyttää luottamusta toimitusjohtaja Sami Ensioon ja muuhun johtoon sekä strategiaan ja päämieheen eli Microsoftiin. ”Erikoistuminen Microsoft-teknologioihin luo Innofactorille sen tärkeimmän kilpailuedun, mutta tekee yhtiön strategiasta haavoittuvaisen, mikäli Microsoftin asema markkinoilla alkaisi murentua”, Rautanen sanoo. IT-PALVELUALA ON tänä keväänä piristynyt niin paljon, että kilpailu on siirtynyt asiakkaiden tilauksista parhaan työvoiman rekrytointiin. Innofactorin tavoitteena on palkata Suomeen tänä vuonna sata it-osaajaa. Peruspalkka ei koodarin houkutteluun riitä. ”Tiimipalavereja varten löytyy esimerkiksi biljardisali, frisbeegolfrata, rantasauna, vene ja kanootteja”, Innofactor kehuu tiedotteessaan. Rautanen muistuttaa, että ohjelmistoyhtiöistä poiketen Innofactorin kaltaiset it-palveluyhtiöt tarjoavat vakaata kassavirtaa ja kannattavuutta. ”Yhtiön pitää olla todella huonosti hoidettu, jos tällä sektorilla tekee tappiota.” ■

Miksi Nokia on ostopaperi?

Soita me analyytm ikolle

”Kasvunäkymistä yhtiö ei saanut pisteitä, mutta arvostus on edelleen houkutteleva”, sanoo Kim Gorschelnik. Teksti Mikko Laitila OSTA EDULLISTA Metsä Boardia ja Nestettä. Siinä FIMin näkemys Helsingin pörssin ostopapereista kesän tuloskauden perusteella. Top 5 -listalle mahtuivat myös Nokia, Nordea ja Sampo. Metsä Boardin osake on painunut kuluvan vuoden aikana 25 prosenttia. Miksi sitä pitäisi ostaa lisää, FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik? ”Metsä Boardin arvostus on houkuttelevalla tasolla, yhtiön markkina-arvo suhteessa liikevoittoon on sekä absoluuttisesti että suhteessa verrokkeihin edullinen, ja yhtiön kasvunäkymät ovat hyvät”, Gorschelnik sanoo. FIM rankkaa osakkeet vakiomuuttujien kuten edellä mainitun ev/ebit arvostuksen, analyytikoiden suositusten, tuloksen mojen yllätyksellisyyden ja muuttuvien teemojen avulla. Teemoissa painottuu nyt yrityksen kasvupotentiaali. Miksi riskiä saa nyt olla aiempaa enemmän? ”Talouden makroluvut ovat parantuneet eväästä ja huhti-kesäkuun tulosraporkeväästä tit olivat odotuksia parempia etenkin tukasvun osalta. Olemme nyt enemmän loskasvun kkeisiin kallellaan, koska yrityslainojen osakkeisiin o heikkenee edelleen. Nyt myös kotuotto kkinoilla vankasti toimivat yritykset timarkkinoilla saivat plussaa”, Gorschelnik sanoo. tiö on pysynyt top-listalla Mikä yhtiö n? pisimpään? n ollut listalla jo viisi kvartaalia ”Neste on peräkkäin. Perustelut ovat vaihdelleet, ön arvostustaso on pysynyt mutta yhtiön ana. Alma Media on ollut Top houkuttelevana. 10 -listalla jo vuoden. Normaalisti kymmehtiön listalla vaihtuu 3–6 yrinen suosikkiyhtiön änneksen aikana.” tystä vuosineljänneksen Miksi Nokiaakin sopisi ostaa, vaikka it näyttävät olevan verkkoinvestoinnit mässä? globaalisti vähenemässä?

”Kasvunäkymistä yhtiö ei tosiaan saanut pisteitä, mutta Nokian arvostus on edelleen houkutteleva.” Parhaimmiston lisäksi FIM listaa kurjakkeet. Bottom 5 -listan pohjimmaisena sädehtii hyvää osinkoa maksava ja tänäkin vuonna kymmenen prosenttia kallistunut Orion. Miksi? ”Tuoton ja riskin suhde ei ole houkutteleva. Suuri osa analyytikoista pitää osaketta liian korkealle hinnoiteltuna.” Mitkä kymmenen kärkeen päässet yritysnimet yllättivät teidät? ”Finnair ja Lemminkäinen ovat listan jokereita. Finnairin tulos oli selvä pettymys, mutta yhtiö on edullinen suhteessa markkinoihin ja omaan arvostushistoriaansa.” Miltä sijoitusvuosi näyttää tähän mennessä? ut yllätysten vuosi. Markki”Tämä on ollut noilla on menty ylös ja alas. Kurssilasku hellitti keväällä, kunnes brexit-pelot painoivat kursseja uudelleen. Heinäkuussa alkanut kurssinousu yllätti monet ammattilaisetkin.” ■

JUHA SALMINEN

INNOFACTOR

Kim Gorschelnik

Talouselämä 29/2016

Sijoituselämä PÖRSSIVIIKKO

ERKKI OLLIKKA

Öljynjalostajalla edessä erittäin vahva vuosi Neste on onnistunut kasvattamaan sijoitetun pääoman tuottoa neljännes toisensa perään. Harva prosessiteollisuuden yhtiö yltää lähes 20 prosentin tasoon. OSAKKEET 22.8.2016

HINTA, EUROA

Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

ARVOKKAIMMAT MARKKINA- KURSSIARVO, MUUTOS MILJ. EUROA 1KK, %

Nordea Nokia Kone Sampo Telia Fortum Neste UPM Wärtsilä Stora Enso Elisa Orion Nokian Renkaat Huhtamäki Metso Kesko Amer Sports Cargotec SSAB Outokumpu Citycon Tieto Metsä Board Kemira Valmet Konecranes Sponda Fiskars Sanoma Uponor

32 713 28 839 24 438 20 143 17 586 12 322 9 887 9 831 7 560 6 403 5 417 4 984 4 467 4 149 3 880 3 853 2 978 2 612 2 431 2 235 2 024 2 002 1 818 1 793 1 779 1 734 1 553 1 435 1 324 1 174

3 -7 2 -4 -3 -8 24 3 0 0 -4 -4 -2 -2 3 -1 3 -1 -6 16 3 0 0 -1 -2 9 16 -2 15 9

LÄHDE: FACTSET

Talouselämä 29/2016

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Asiakastieto Aspo Atria Basware Bittium Cargotec Caverion Citycon Comptel Consti Cramo Digia Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lehto Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Nokia Nokian Renkaat Nordea Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu

2,80 8,95 8,88 4,41 25,13 13,08 17,15 7,06 9,01 39,46 6,49 40,36 6,04 2,27 2,34 14,20 23,61 3,52 32,37 5,23 4,66 17,52 13,87 3,46 3,26 38,50 11,54 39,30 46,47 27,40 17,11 8,55 14,17 7,51 25,81 5,02 11,24 38,56 4,94 32,87 8,08 26,69 4,26 35,31 5,38

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-3 -6 13 14 2 -15 4 55 3 6 2 -4 1 16 3 7 1 4 7 0 17 35 -1 37 1 -33 3 -3 1 102 23 .. 12 26 1 52 -4 12 12 39 4 61 -2 -4 -8 -6 24 47 3 -22 -2 32 -1 7 -1 22 2 32 9 -4 0 1 23 .. 1 18 4 -19 3 12 0 -9 7 25 24 65 -7 -10 -2 39 3 -21 3 7 1 1 -4 2 16 48

2015

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2016E 2017E

6 6 8 35 ▲ 11 27 ▼ 52 53 54 10 21 27 122 151 181 -4 3 7 11 16 16 18 ▼ 19 15 ▼ 14 23 26 3 -10 0 2 4 8 143 169 ▲ 191 ▲ 47 2 54 110 155 ▲ 155 ▲ 5 8 10 4 9 10 ▲ 50 73 81 5 5 5 243 256 ▲ 278 ▲ 6 8 10 89 82 ▼ 108 ▼ 85 67 69 ▼ 4 139 601 ▲ 570 ▲ 12 14 17 0 8 18 148 199 ▼ 218 ▲ 71 107 ▼ 133 ▼ 102 185 222 1 032 1 011 ▲ 1 035 ▼ 56 65 94 38 44 43 30 ▲ 21 25 ▲ 27 ▼ 8 17 ▼ 1 3 4 442 153 ▲ 186 ▼ 137 105 159 23 46 55 558 780 ▲ 687 ▲ 1 321 -648 ▼ 1 781 ▲ 241 243 266 3 662 3 385 ▼ 3 420 ▼ 35 ▼ 22 31 ▼ 49 ▼ 45 45 ▼ 208 224 ▲ 210 ▲ 94 -65 ▲ 131 ▲

HINTA/TULOS (P/E) 2016E 2017E

15 16 11 16 19 27 17 15 11 .. 54 14 27 14 31 13 14 15 20 14 12 26 22 38 20 20 15 20 24 19 16 20 21 18 22 17 13 13 26 18 10 18 17 23 ..

8 12 11 13 16 12 16 12 10 .. 31 13 14 13 26 11 12 14 19 13 9 21 22 31 10 18 13 17 23 17 15 17 13 16 20 11 10 15 16 17 10 16 16 24 19

OSINKOTUOTTO, % 2016E 2017E

6,8 3,6 7,2 3,6 2,5 5,4 5,2 5,8 4,7 0,0 1,0 2,3 4,6 6,6 1,7 4,3 3,2 2,3 4,9 2,9 1,9 4,1 5,0 2,5 4,4 2,0 4,6 5,0 3,2 3,8 5,3 2,1 2,5 4,7 4,1 3,9 3,6 2,7 3,7 4,7 7,9 3,0 3,8 3,7 0,0

7,9 3,7 7,4 4,1 3,0 6,1 5,8 5,8 5,0 0,0 2,3 2,6 5,0 6,6 2,4 5,0 3,4 2,3 4,6 3,8 2,3 4,2 5,0 2,9 5,2 2,2 4,6 5,0 3,4 3,8 5,7 2,4 3,2 5,3 4,1 4,1 4,4 2,9 3,8 4,9 8,0 3,2 4,5 3,6 0,0

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,0 1,4 1,0 3,1 3,1 0,7 3,4 2,1 0,6 4,0 2,6 1,9 3,0 0,9 6,9 1,0 2,1 1,8 5,6 3,3 0,8 1,2 0,9 7,0 0,4 4,0 1,5 1,8 9,4 3,5 3,1 15,0 1,0 2,3 2,7 1,7 1,4 3,2 1,9 3,6 1,1 3,0 4,0 8,4 1,0

63 418 633 363 2 978 83 259 219 255 568 232 2 612 759 2 024 255 112 1 055 73 5 417 130 597 1 435 12 322 549 179 4 149 1 793 3 853 24 438 1 734 664 498 329 61 3 880 1 818 574 9 887 28 839 4 467 32 713 554 772 4 984 2 235

CONSTI. Korjausrakentaja Constin osake on kirinyt elokuun alusta jo 27 prosenttia. Vielä kuun alussa osakkeesta piti maksaa 11,50 euroa. Constin puolivuotistulos näytti kasvua, joskaan ei päätähuimaavaa. Ennätystason tilauskanta ja hyvä ohjeistus miellyttävät sijoittajia pörssitaipaleen vaisun alun jälkeen.

S. SABAWOON

TECNOTREE. Operaattoreille laskutusratkaisuja toimittava Tecnotree on saanut eksoottisen asiakkaan. Yhtiö toimittaa asiakkuudenhallintaratkaisun Afganistanin johtavalle operaattorille. Järjestelmä palvelee yli 10 miljoonaa prepaidasiakasta.

HINTA, EUROA

Outotec 4,01 Pihlajalinna 16,10 PKC 18,47 Ponsse 25,04 Pöyry 3,15 Raisio 3,95 Ramirent 6,57 Rapala 4,55 Restamax 5,32 Revenio Group 27,69 Sampo 35,97 Sanoma 8,14 Sponda 4,57 SRV Yhtiöt 4,43 SSAB 2,75 Stockmann 6,72 Stora Enso 7,98 Technopolis 3,79 Teleste 9,28 Telia 4,06 Tieto 27,01 Tikkurila 19,10 UPM 18,42 Uponor 16,04 Vaisala 32,70 Valmet 11,87 Verkkokauppa.com 6,57 Wärtsilä 38,33 YIT 5,99

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-17 -25 -2 19 9 3 -1 65 -8 -17 -2 -8 -13 -11 7 -10 5 25 9 21 -4 -17 15 139 16 23 -4 59 -6 -4 18 -13 0 1 2 6 6 17 -3 -18 0 24 12 23 3 21 9 17 6 32 -2 25 -5 14 0 2 -11 18

2015

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2016E 2017E

-17 4▲ 30 ▲ 15 ▼ 1 9▼ 7 13 24 41 45 47 6 -2 7 41 ▼ 35 20 ▼ 39 43 53 7 10 12 5 6 7 5 6 8 1 656 1 531 ▼ 1 551 ▲ -143 107 89 227 111 114 14 11 25 96 ▲ -55 63 ▲ 15 ▲ -175 -17 ▼ 807 651 ▲ 597 ▼ 55 ▲ 45 53 ▲ 14 ▼ 11 12 ▼ 934 1 323 ▼ 1 384 ▲ 91 108 ▲ 113 ▲ 42 46 49 916 782 ▼ 736 ▼ 68 ▲ 37 45 ▼ 27 26 33 77 115 ▲ 130 ▲ 6 10 12 445 411 ▼ 460 ▼ 47 34 63

HINTA/TULOS (P/E) 2016E 2017E

80 35 22 15 .. 17 16 18 15 40 13 16 13 19 34 .. 11 8 14 13 16 18 12 20 22 15 30 16 22

24 22 18 15 26 15 13 15 12 28 13 14 13 10 24 32 11 8 12 13 15 17 13 17 18 13 24 16 12

OSINKOTUOTTO, % 2016E 2017E

0,0 1,1 3,8 2,5 0,0 4,6 6,1 4,2 5,4 2,7 6,3 2,2 4,2 2,5 0,0 0,0 4,4 4,5 3,0 5,2 4,8 4,2 4,4 2,9 3,1 3,4 2,7 3,3 3,8

1,2 1,8 3,9 2,6 0,0 4,7 6,1 4,6 5,6 3,3 6,6 2,5 4,4 3,5 1,2 0,0 4,6 4,9 3,3 5,5 4,8 4,5 4,6 3,4 3,3 3,8 3,3 3,4 4,3

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,8 3,6 3,0 5,9 1,8 1,8 2,2 1,4 2,2 14,2 1,8 1,9 0,8 1,0 0,4 0,5 1,2 0,8 2,2 1,6 4,1 4,3 1,2 4,7 3,2 2,1 8,3 3,4 1,4

734 332 446 701 188 652 714 177 87 221 20 143 1 324 1 553 268 2 431 489 6 403 404 176 17 586 2 002 842 9 831 1 174 596 1 779 296 7 560 762

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Neo Industrial Detection Technology Suomen Hoivatilat Herantis Pharma Neste F-Secure Lehto Group Consti Tokmanni Stockmann

103 59 41 25 24 24 23 23 19 18 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Ramirent Wulff YIT Takoma Glaston Fortum Pöyry Nexstim Honkarakenne Afarak Group

-13 -11 -11 -11 -11 -8 -8 -8 -8 -7 LÄHDE: FACTSET

LYHYET

LEHDOLLA RIITTÄÄ RAKENNETTAVAA

PANDORA JAKAA MIELIPITEET

KIINA AVAA Hongkongin ja Shenzenin pörssien välille kaupankäyntilinkin loppuvuodesta. Sijoittajien valinnanmahdollisuudet lisääntyvät, kun kiintiöt ja toimialarajoitukset poistuvat ja mannerkiinalaisten valtionpankkien lisäksi tarjolle tulevat teknologia- ja kuluttajayhtiöt. Piensijoittajalle nämä ovat tarjolla vain rahastojen kautta.

KEVÄÄLLÄ PÖRSSIIN listautunut Lehto Group rakentaa VVO:lle kaksi kerrostaloa pääkaupunkiseudulle. Vuosina 2017–2018 rakennettaviin kohteisiin valmistuu yhteensä yli 100 Lumo-vuokra-asuntoa. Tämä on ensimmäinen sopimus Lehdon ja VVO:n välillä. Lehdon osake on noussut listautumisesta jo yli 70 prosenttia.

TANSKALAISEN koruvalmistajan Pandoran osake on noussut viidessä vuodessa 2 200 prosenttia, mutta laskenut kevään huipuista 12 prosenttia. Onko kurssiraketista puhti poissa? Nordea poisti Pandoran mallisalkustaan, FIM nosti pohjoismaisten kärkilistalle. Analyytikoiden keskitavoitehinta jättää osakkeelle nousuvaraa 27 prosenttia.

JEROME FAVRE

SALKKUUN KIINALAISTA?

Talouselämä 29/2016

Kenestä Vuoden Talousjohtaja 2016? Talousjohtaja 2016

22.9.2016 – Pörssitalo, Helsinki Ilmoittaudu mukaan talousjohtajien vuoden tärkeimpään tapahtumaan! Tapahtuman ohjelma on monipuolinen kattaus ajankohtaisia teemoja modernin talousjohtamisen kehityssuunnista Suomen mielenkiintoisimpien puhujien johdolla. Päivän päätteeksi julkistetaan perinteisesti Vuoden Talousjohtaja. Arvostettu palkinto on jaettu vuodesta 2006 lähtien. Valinta tehdään Suomen 200 liikevaihdoltaan suurimman yrityksen joukosta. Palkinto on tunnustus talousjohtamisen huippuosaajalle. Samalla palkinnon tarkoitus on nostaa talousjohtamisen ja talousjohtajien arvostusta. Lämpimästi tervetuloa mukaan: talentumevents.fi/talousjohtaja Järjestäjä:

Strateginen kumppani:

Yhteistyössä:

Työ&Ura

Toimittanut Ninni Myllyoja

KEMIA PELAA. ”Ensi tapaamisella OlliPekka Kallasvuon kanssa tuli tunne, että kemia pelaa hallituksen puheenjohtajan kanssa”, Olli Sarekoski sanoo. Uudelle Veikkaukselle puuhataan myös hallintoneuvostoa.

Takamatkalta tuli rekryjackpot

Olli Sarekoski on yllätysvalinta rahapeliyhtiön johtoon. Kokemus peliliiketoiminnasta nosti hänet ”takamatkalta” esimiehensä ja muiden ohi unelmatyöhön. Teksti Antti Mikkonen Kuvat Pekka Karhunen

Talouselämä 29/2016

Työ&Ura

OLLI SAREKOSKEA MUOVANNEET HENKILÖT JA TAPAHTUMAT TOLERANSSI. ”Minulla on kaksi lasta edellisestä avioliitostani kreikkalaisen rouvan kanssa. Nykyinen vaimoni on Meksikosta. Tällaisella perhetaustalla on helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä.”

LUOTTAMUS. ”Kolme vuotta sitten metsällä uroskarhu seisoi 30 metrin päässä takajaloillaan ja katsoi metsästyskaveriani ja minua. Parasta on, kun voi täysin luottaa toisiinsa.”

2 VUODEN 2017 alussa syntyvän rahapeliyhtiön toimitusjohtajalla on ollut hikinen kesä. Veikkaus Oy:n varatoimitusjohtaja Olli Sarekoski sai nimityksen juhannuksen jälkeisenä tiistaina ja jo saman viikon torstaina hän kokosi johtoryhmää tulevalle yhtiölle. Sarekoski poimi johtoryhmänsä alkukarsintaan parikymmentä potentiaalista henkilöä. Valtaosa heistä oli yhdistyvien Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Finntoton johtajia. Elokuun yhdeksäs oltiin niin in pitkällä, että Olli-Pekka Kallasvuon johtama ohtama uuden rahapeliyhtiön hallitus julkisti ulkisti tulevan johtoryhmän nimet. ”Jonkun mielestä yhdentoista ta henkilön johtoryhmä voi olla laaja. aja. Mielestäni ryhmässä pitää olla lla monipuolista kokemusta yhdisstyvien yritysten liiketoiminnassta. Lisäksi Veikkauksen kaltai-sen yhtiön johdossa on oltava a yhteiskunnallista osaamista ja a edunsaajan näkökulmaa”, Sa-rekoski toteaa. ”Pyrin löytämään ryhmään n KUKA

OLLI SAREKOSKI, 51 TYÖ Veikkauksen toimitusjohtaja 1.1.2017 .1.2 .1.2017 .1. .2 20 017 7 URA Veikkaus 2003–, Urheilutelevisio, visio, vis vi iisssio iio o, k ku kultult ult lttuuriministeri Suvi Lindénin (kok) e erityisavuserityisavus ri rity ityisa savustaja, Euroopan parlamentti, Allianssi Kossi ss si ry si rry, y, K Ko ookoomuksen Nuorten Liitto, Koululaisjärjestöaaisjärjestö ais isjä sjärrje jesstttö öjen ja keskiasteen opiskelijoiden keskusliitto esskussli eskusliitto esk lliiiit it ittttto o KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri steri st teri ri PERHE Vaimo Abril Fernandez-Sarekoski, arekoski ar a rekosk ski, i, uusperheessä kolme aikuista lasta a HARRASTUKSET Metsästys, kalastus, stus, sstu tus tus, ruoanlaitto, dekkarit

Talouselämä 29/2016

RYHMÄSIDOS. ”Olemme käyneet vuodesta 2004 samalla porukalla kalassa Inarinjärvellä. Miten voikaan miesten välille syntyä niin vahva sidos, kun istutaan leirinuotiolla!”

HYVÄ SPARRAUS. ”Tauno Äijälä oli Urheilutelevision hallituksen puheenjohtaja, kun minusta tuli toimitusjohtaja. Hän herätti näkemään, mitä kannustava sparraus voi merkitä.”

TIIMIYTYMINEN. ”Opin Veikkauksen johtoryhmässä Risto Niemiseltä, että oikeanlainen tiimiytyminen tuo ryhmään hyvää energiaa. Pois jää negatiivinen kisa kollegoiden kanssa.”

ihmisiä, jotka täydentävät osaamisiltaan ja persoonallisuuksiltaan toisiaan. Ihan sattumaa ei ole sekään, että johtoryhmässäni on viisi naista. Minulla on hyviä kokemuksia siitä, että tiimissä on sukupuolten balanssi.” Yksi yllätysnimi johtoryhmässä on uuden Veikkauksen henkilöstöjohtajaksi valittu Raha-automaattiyhdistyksen henkilöstöjohtaja Sirpa Ontronen. Hän ei ole kuulunut RAY:n johtoryhmään. Sarekoski nosti johtoryhmäänsä myös omaa alaistaan: kaupalliseksi kolme oma johtajaksi Nora Vähävirran, asiakjohtajak kuus- jja myyntijohtajaksi Ari Aarnihuhdan sekä strategiajohAarnihu Heidi Ioannidoun. Heillätajaksi H kään ei ole kokemusta johkää toryhmätyöstä. Vähävirta to johtaa nykyisin Veikkaukjo ssen suurinta pottipelien liiketoimintaryhmää, Aarli nihuhta asiakkuutta ja n IIoannidou toiseksi suurrinta päivittäispelien ryhmää. m Toimitusjohtajan paikasta Sarekosken kanssa ka kilvoitellut RAY:n toimiki tusjohtaja Velipekka Numtusj mikoski saa vastuulleen viesmiko tinnän ja yhteiskuntasuhteet tittelillä varatoimitusjohtaja. tittelill Finntoton toimitusjohtajan PertFinntoto Koskenniemen nimike on ti Kosk myyntijohtaja. myyntij ”Halusin heidät molemmat joh”Halusi toryhmääni”, Sarekoski kommentoryhmä toi. Erikoiselta tuntuu, että uuErik den Veikkauksen toimitusjohtaja Sarekoski ja varajo

toimitusjohtaja Nummikoski ovat entisiä kokoomusaktiiveja. ”Se on puhdas sattuma. Olen puolueen jäsen, enkä ole miettinyt jäsenyydestä luopumista. Viimeksi kävin puolueen tilaisuudessa vuonna 2000”, Sarekoski sanoo. KUN KOLME organisaatiota pannaan yhteen, ei tarvita kolmea toimitusjohtajaa eikä kolmea talousjohtajaa. Yt-neuvottelut ovatkin tulossa satavarmasti – pelkästään siksi, että monet toimenkuvat muuttuvat kahdentuhannen työntekijän rahapeliyhtiössä. Lisäksi hallinnossa ja palveluissa on päällekkäisyyksiä. ”Rahapelien liiketoiminta on kansainvälisesti voimakkaassa murroksessa. Jos haluamme pärjätä kilpailussa, yrityksen on oltava tehokas. Resurssien täytyy olla tehokkaassa käytössä ja tietojärjestelmiin ja asiakaskokemukseen pitää panostaa vahvasti”, Sarekoski pohjustaa tulevia henkilöstöratkaisuja. Mihin unohtui Veikkauksen nykyinen toimitusjohtaja Juha Koponen? Tamro-taustainen Koponen on fuusion suurin menettäjä. Hän tuli neljä vuotta sitten lähes 140 hakijan joukosta johtamaan Veikkausta (Talouselämä 35/2012). Nytkin Koponen, 50, oli hallituksen päättämällä noin kymmenen nimen ehdokaslistalla, mutta valituksi tuli hänen varamiehensä Sarekoski. Koponen putosi kisasta loppuvaiheissa ennen viimeistä kaksinkamppailua. Siinä hallitus asetti Sarekosken ulkopuolisen ehdokkaan edelle. Sarekosken mukaan ”tällaisissa hakuprosesseissa on aina listoilla useita henkilöitä, jotka pystyisivät hoitamaan tehtävän”. ”Valinnan ratkaisee se, mitä osaamista hallitus kulloinkin painottaa. Vuonna 2012

UUSI TYÖ

+ Veikkaukselle haettiin johtajaa erilaisessa tilanteessa.” Kuultuaan toimitusjohtajavalinnan tuloksen Koponen ilmoitti Sarekoskelle, ettei ole käytettävissä, kun uuden organisaation paikkoja täytetään. Koponen jatkaa kuitenkin Veikkauksen toimitusjohtajana vuoden loppuun saakka. OLLI SAREKOSKI on tyytyväinen 32 000 euron kuukausipalkkaansa. ”Minusta palkka on hyvä. Valtio-omistajan linjauksen mukaisesti tulokseen sidottu bonus voi olla enintään 40 prosenttia vuosipalkastani. Eläkeikä on lakisääteinen ja irtisanomisaika kuusi kuukautta”, mutkattoman oloinen johtaja luettelee työsuhteensa ehtoja. Sarekoski on valinnut haastattelupaikaksi RAY:n pääkonttorin Espoon Leppävaarassa. Siitä tulee myös uuden yhtiön pääkonttori, koska se on modernimpi ja sijainniltaan parempi kuin nyky-Veikkauksen toimitalo Vantaan Pähkinärinteessä. Edessä voi olla toimitilasaneeraus Leppävaarassa tai uuden pääkonttorin etsintä, sillä koko henkilöstöä ei voi sulloa yhteenkään nykyisistä taloista. Sarekoskella on kolmentoista vuoden kokemus nyky-Veikkauksen rahapeliliiketoiminnasta. Kokemusta varsinkin digipelaamisesta oli enemmän kuin muilla ehdokkailla. Se ratkaisi. ”Digitaalinen ja tunnistautunut pelaaminen ovat avainsanoja uudessa yhtiössä. Rahapeliliiketoiminnassa koko kasvu tulee jo mobiilista. Tavoite on, ettei Suomesta ulkomaille tapahtuvan pelaamisen osuus kasva. Uuden yhtiön on pystyttävä maltilliseen kasvuun Suomessa tai muussa tapauksessa pelaaminen valuu ulkomaille.” ■

Kupliva elämä saa puolestapuhujan Me Naisten uusi päätoimittaja Iina Artima-Kyrki tykkää lukea muiden ihmisten tarinoita. Teksti Irmeli Salo ME NAISET -lehden päätoimittajana aloittava Iina Artima-Kyrki on tehnyt pitkän työrupeaman Ilta-Sanomissa. Toimittajana vuonna 2000 aloittanut ArtimaimaKyrki on työskennellyt toimimiVERKKOA JA PRINTTIÄ. tuspäällikkönä vuodesta 2006.. Viime vuodet hän on vastan- ”Hesarin ja Talouselämän lisäksi luen veneily- ja lifenut Ilta-Sanomien lifestyle- ja stylelehtiä. Pidän ruotsateemasisällöistä sekä digitaalaisten ja tanskalaisten lehtien ja bloggaajien listen sisältöjen kehittämisestyylistä”, Iina Artimatä. Me Naisten nykyinen pää-Kyrki sanoo. toimittaja Johanna Lahti siirtyi yi kesäkuun alussa Sanoma Media Finlandin Sanoma Lifestylen johtajaksi. KUKA Millaisena näet naistenlehtien tulevaisuuden, Iina Artima-Kyrki? IINA ARTIMA-KYRKI, 41 ”Karsintaa varmasti tapahtuu kuten kai- TYÖ Me Naiset -lehden päätoimittaja kissa printtimedioissa. Laadukkaille ja tun- 15.9.2016 alkaen netuille brändeille on kysyntää jatkossa- URA Ilta-Sanomat, STT kin. Mutta työtä ja kiinnostavia sisältöjä KOULUTUS Valtiotieteiden maisteri se vaatii.” PERHE Aviomies Tapani ja 8-vuotias poika Paperilehtien lukijat vanhenevat, ja Noel sekä saksanpaimenkoiravanhus Rolle nuoret alkavat olla verkkonatiiveja. Miten HARRASTUKSET Juoksu ja uiminen aiot houkutella uusia lukijoita Me Naisille? avannossa ja radalla, talvella lumilautailu ”Nuoret lukijat ovat haaste kaikelle printti- ja kesällä veneily sekä purjehdus medialle. Printin on pystyttävä tarjoamaan jotain todellista lisäarvoa digiin verrattuna ja luotava vahva lukijasuhde.” jouluherkut, laihduttaminen, kesäherkut ja Mitä lifestyle sinulle itsellesi merkitsee? bikinikunnon saavuttaminen? ”Lifestylen pitää olla kuplivaa, ei missään ”Fakta on, että ihmiset ovat kiinnostuneinimessä haudanvakavaa. Pidän kokkaa- ta kesäherkuista kesällä ja jouluherkuismisesta ja ajoittain myös sisustamisesta. ta joulun alla. Ja lehdissä nähdään paljon Muotia seuraan vähemmän, minulla on vaivaa, jotta näihin toistuviin teemoihin ja liiankin jämähtäneen tarkka maku sen suh- puheenaiheisiin löydetään freesejä näköteen, mitä puen päälleni. En pidä valmiik- kulmia. Me tekijät kyllästymme usein jutsi pureskelluista vinkkijutuista. Tykkään tuformaatteihin tai sisältöihin paljon hellukea vertaisjuttuja, joissa mielenkiintoi- pommin kuin lukijat.” set ihmiset kertovat omasta elämäntyylis- Miten sinusta tuli toimittaja? tään: miten he syövät, kokkaavat, pukeu- ”Halusin sisustusarkkitehdiksi, mutta en tuvat, asuvat.” päässyt opiskelemaan alaa, joten toimittaja oli toiseksi paras vaihtoehto. Lähdin Eikö olisi jo aika murtaa kaavaa, jossa opiskelemaan poliittista historiaa.” ■ samat jutut tehdään joka vuosi, kuten Talouselämä 29/2016

ARTTU LAITALA

ITSENSÄ JOHTAMINEN. ”Tiukassa paikassa ei pysty johtamaan, elleivät oma perheelämä, fysiikka ja psyyke ole kunnossa. Kun piuha alkaa kiristyä, pitää rukata kalenteria.”

Työ&Ura UUSI TYÖ

Hankkija hamuaa kasvukeskuksiin Agrimarketit ovat nyt Hankkijoita. Jyrki Lepistö etsii yritykselle kasvua helsinkiläisten puutarhoista.

KUKA

JYRKI LEPISTÖ, 46 TYÖ Hankkijan toimitusjohtaja URA Hankkija, Alko, Maatalouden tutkimuskeskus KOULUTUS Agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri PERHE Vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET Kuntoliikunta

KESKUSLIIKE HANKKIJAN toimitusjohtajana lokakuussa aloittavalle Jyrki Lepistölle on selvää, miksi suomalaista ruokaa kannattaa suosia. Puhtaus, tiukat tuotantokriteerit ja huoltovarmuuden turvaaminen ovat asioita, jotka maatalousalan pitäisi viestiä kuluttajille paremmin. Jos kotimainen ruoantuotanto rapistuu, sitä ei polkaista nopeasti pystyyn. Suomi olisi kriisien keskelläkin tuontiruoan varassa. ”Suomalaisessa ruoassa on vähän raskasmetalleja ja kemikaalijäämiä eikä meillä tarvitse pelätä saavansa ruoasta salmonellaa. Kotieläintuotannossa on tarkat vaatimukset.” Lepistö kasvoi maatilalla Salossa, jossa maatalouden työt tulivat tutuiksi. Hänelle oli luontevaa lähteä opiskelemaan maatalous-metsätieteitä. Kotitilaansa hän viljelee sivutoimisesti edelleen. Lepistö aloitti Hankkija-uransa lähes 20 vuotta sitten konekaupassa, mutta on työskennellyt myös markkinoinnissa, rehujen parissa ja maatalouskaupan johtajana. ”Kun aloitin, Hankkijalla oli monta tasavahvaa kilpailijaa. Nykyään olemme sel-

VOLYYMIA. ”Maatalous on trendikäs tulevaisuuden ala. Ruoan tarve kasvaa maailmalla”, Jyrki Lepistö sanoo.

keästi alamme suurin toimija Suomessa.” Viime vuonna yrityksen Agrimarket ja Multasormi -liikkeistä tuli Hankkijoita. Yhden brändin alla oleminen selkeyttää yrityksen markkinointia. Hankkijan leipälaji on b2b-kauppa ammattiviljelijöille. Siinä myyjien asiantuntemuksella on erittäin tärkeä rooli. ”Haluamme tarjota ratkaisuja, joilla viljelijä pystyy parantamaan viljelyn kannattavuutta.” Hankkija kuuluu Danish Agro -ryhmään. Yritys työllistää Suomessa noin 800 työntekijää. Sen liikevaihto oli viime vuonna 819 miljoonaa ja nettotulos 3,6 miljoonaa euroa.

KIMMO HAAPALA

Teksti Saara Koho

Maatalouskauppa on kilpailtu ja haastava ala. Lepistö uskoo kuitenkin, että kasvua on saatavissa kuluttajakaupan puolelta. Pienkoneille sekä puutarha-, hevosja lemmikkieläintarvikkeille on kysyntää kaupungeissakin. ”Kaikki tuntevat vähintään Hankkijan vanhat oranssit lippikset. Mutta tiedetäänkö, mitä kaikkea Hankkija tarjoaa?” Hän luottaa myös tuotekehitykseen. Hankkijan lupaaviin uutuuksiin kuuluu mäntyöljyn pihka-aineista tehty Progresrehu, jolla parannetaan eläinten suoliston hyvinvointia. ■

LYHYET

NAISET LOISTAVAT JURISTIPÄÄSYKOKEISSA SA A ENEMMISTÖ tänä syksynä juristiopiskelijoiksi aloittavista on naisia. Kaikissa oikeustieteellisissä koulutuksissa naisten osuus sisäänpäässeistä oli vähintään 65 prosenttia, mutta alle 70. Yhteenlasketusti naisten osuus uusista oikkareista on 66 prosenttia. Oikeustieteellisissä tiedekunnissa pitää siis edelleen kutinsa jo useamman vuoden ajan meneillään ollut ilmiö: naisia pääsee

Talouselämä 29/2016

sisään enemmän kuin heidän osuutensa on hakijoista. Lapin yliopiston oikeustieteelliseen hakijoista 58 prosenttia oli naisia, mutta sisäänpäässeistä naisia oli jopa 66 prosenttia. Turussa valintakokeisiin osallistuneista 64 prosenttia oli naisia, sisäänpäässeistä

65. Itä-Suomen yliopistoon hakeneista naisten osuus oli 59 prosenttia, kokeisiin osallistuneista oli 61 prosenttia, sisäänpäässeistä naisten osuus oli jo 65. Suhteellisesti eniten naisia pääsi opiskelemaan Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan suomenkielisten valintakokeesta: hyväksytyistä naisia oli 69 prosenttia.

HISSIPUHE

Somesta kaikki irti

Osaavatko suomalaiset yritykset hyödyntää sosiaalista mediaa?

”

LAURI OLANDER

Tulin Suomi24:lle töihin yli kymmenen vuotta sitten. Kirjoitan nyt palvelun historiikkia. Sosiaalisen median, kuten Facebookin, Suomi24:n ja Twitterin merkitys yrityksille on kasvanut kovaa vauhtia. Somesta voivat hyötyä muutkin kuin suuret kuluttajia palvelevat yritykset. Yritysasiakkaita palveleva yritys voi somen kautta vaikuttaa ostopäättäjiin. Esimerkiksi eräs pienemmän paikkakunnan kampaamo ryhtyi jakamaan Suomi24:ssä ohjeita hiusten hoidosta. Asiakasmäärät kasvoivat ja heitä alkoi tulla kauempaakin. Kampaamoon piti palkata lisää työntekijöitä. Kaikkien yritysten ei tarvitse olla somessa, mutta useimKUKA pien kannattaisi miettiä somePIRJO VÄYRYNEN, 41 strategiaansa: käytetäänkö TYÖ Allerin yhteisösitä maineen hallintaan, markhallinnasta ja yksityisyykinointiin, asiakaspalveluun, destä vastaava johtaja tunnettuuden kasvattamiseen URA Suomi24, vai asiakastyytyväisyyden Eniro Finland, Elisa seurantaan. Huonoin malli KOULUTUS Kaksi on, että somessa kirjoitellaan matkailualan tutkintoa silloin tällöin jotain suunnittePERHE Puoliso ja kaksi lematonta. teini-ikäistä lasta Joissakin keskusteluissa yriHARRASTUKSET tysten palveluihin ja tuotteisiin Liikunta ja ruoan laitto kohdistuu voimakasta arvostelua. Tämä voi tuntua pelottavalta. Yritystä koskeviin keskusteluihin kannattaa kuitenkin osallistua. Silloin palstaa lukevat näkevät, että yritys suhtautuu kritiikkiin vakavasti ja kuuntelee asiakkaita. Suomi24:n keskustelupalstoille tulee päivässä noin 15 000 viestiä. Aggressiivisista keskustelijoista monet ovat vanhempia ihmisiä. Nuoret, jotka ovat syntyneet nettiaikana, ymmärtävät paremmin miten netissä käyttäydytään. Jos asiakkaan kanssa on ongelmia, niitä ei pidä setviä keskustelupalstalla. Yrityksen on parempi pyytää asiakasta ottamaan suoraan yhteyttä, jotta asiasta voi keskustella henkilökohtaisesti. Monesti tyytymättömät asiakkaat ovat jälkikäteen ilmoittaneet keskustelupalstalla, että asia on hoidettu.” ILKKA JAUHIAINEN

Talouselämä 29/2016

Työ&Ura TÄNÄÄN TÖISSÄ

Pilko palaverit palasiksi Jos työpäivät ovat yhtä juoksua palaverista toiseen, kannattaa organisaation miettiä yhteisiä pelisääntöjä kokouskäytäntöihin. Teksti Henna Ikävalko VIITASAAREN KAUPUNGIN ja Pihtiputaan kunnan muodostamassa Wiitaunionissa tehtiin vuonna 2014 työhyvinvointikysely. Vastauksista saatiin selville, että kuntaparin työntekijät olivat huomanneet istuvansa monissa pitkäpiimäisissä palavereissa, joista osa tuntui tarpeettomilta ja puuduttavilta. Käsiteltäviä asioita ei ollut jäsennelty tarpeeksi eikä ääntään saanut kuuluviin. ”Jotkut kokoukset olivat yksipuolista sanelua. Niihin osallistuttiin, mutta niissä ei oltu läsnä”, kertoo Wiitaunionin perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila. Työhyvinvointikyselyn tuloksena tilannetta kartoitettiin erillisellä kyselyllä. Jokainen sai kertoa, mitkä asiat organisaatiossa toimivat ja minkälaisia käytäntöjä tulisi kehittää. Tässä vaiheessa Wiitaunionin perusturvan johtoryhmän puheenjohtajaksi hypännyt Laurila päätti ottaa kokouksissa käyttöön osallistavan johtamisen keinot. ”Palastelin keskustelut pienempiin osakeskusteluihin. Ensin keskustellaan vierustoverin kanssa, sitten pienryhmissä ja lopuksi tulokset kerrotaan kaikille”, Laurila sanoo.

”Esimerkiksi haastavista esimiestilanteista syntyy nykyään hyvin kollegiaalista vuoropuhelua. Uskon, että johtoryhmässä käytettyjä menetelmiä kokeillaan myös tiimipalavereissa”, hän jatkaa. WIITAUNIONIN perhe- ja mielenterveyspalvelujohtaja Tytti Mäkisen mielestä uusi kokoustamisen toimintamalli on lisännyt vuorovaikutteisuutta työntekijöiden välillä ja ihmiset ovat tulleet pois omista poteroistaan. Kun aiemmin johtoryhmä kokoontui kerran viikossa, nyt joka toinen viikko palaveria pidetään palvelujohtajien kesken pienryhmissä ja koko johtoryhmä kootaan yhteen vain joka toinen viikko. ”Valmistelemme asioita syvällisemmin ja sovimme monesta asiasta jo ennen johtoryhmän kokousta”, hän sanoo. Mäkisen mukaan Wiitaunionin kokoukset ovat selvästi lyhentyneet ja jämäköityneet. Muistiot jaetaan nopeasti kokousten jälkeen ja asioiden käsittely pienemmissä ryhmissä on koettu erinomaiseksi ratkaisuksi. ”Voisimme palastella asioita vieläkin enemmän. Palaveriaika voitaisiin käyttää silloin

tehokkaammin valmiiden esitysten käsittelyyn”, hän tuumii. TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIJA Minna Toivanen vetää Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ajanhallintaa verkosto- ja projektimaisessa asiantuntijatyössä. Hankkeen asiantuntijakyselyssä huomattiin, että työpaikoilla kaivataan yhteisiä ajankäytön pelisääntöjä ja yhteistä ajanhallintaa. ”Palavereihin saatetaan kutsua tietty joukko ihmisiä miettimättä, keitä sinne oikeasti tarvitaan. Aikaa varataan automaattisesti puoli tuntia tai tunti, vaikka joskus kymmenen minuutin kokous on ihan riittävä. Ketterien menetelmien mukaiset minuutin puheenvuorotkin voivat olla toimiva ratkaisu”, hän sanoo. Useissa organisaatioissa yhteisiä palaveriaikoja on erittäin vaikea ellei mahdotonta löytää. Ongelman ratkaisemiseksi

SOVI työpaikka- tai projektikohtaiset raamit kokouskäytännöille. MIETI tarkkaan kokouksen tavoite, tarvitut osallistujat sekä kuinka paljon aikaa tavoitteeseen pääsy vaatii. Kirkasta tavoite osallistujille. PYSY tavoitteessa ja varaa uusille esiin nousseille asioille uusi aika. TEE ja jaa muistio. Tarkista, että osallis-

Talouselämä 29/2016

tujat ovat ymmärtäneet kokouksen tulokset. RAIKASTA kokouskäytäntöjä erilaisilla kokeiluilla, jolloin tekemiseen voi saada uusia näkökulmia. KUNNIOITA yhteistä aikaa, ole läsnä. Ole valmis dialogiin: kerro, mutta myös kuuntele. VARAA aikaa kokousten välisiin siirtymiin.

TOMI MALKKI

ENEMMÄN IRTI KOKOUKSISTA

OIKEASSA IÄSSÄ

Matonkuteita matkaa Intiaan Joona Alestalo jätti palkkatyön digitoimistossa ja ryhtyi välittämään matonkuteita. tarvittaisiin työpaikka- tai projektitasoisia tukimuotoja. ”Olemme kuulleet paljon tarinoita, että tärkeästä asiasta ei voida tehdä päätöstä, koska kalenterista ei löydy yhteistä aikaa. Olisi hyvä pohtia yhteisiä aikaraameja. Voidaan esimerkiksi sopia tietyt päivät, jolloin kokoustetaan ja päiviä, jolloin pystyy keskittymään syventymistä vaativaan ajattelutyöhön”, Toivanen kertoo. Läsnäolostakin Toivasella on sanottavaa: ”Kokouksen idea on kokoontua yhteen ja tuottaa yhdessä jotain – esimerkiksi päätöksiä tai uusia ideoita. Siellä ollaan dialogissa, sen jälkeen voi uppoutua taas omiin asioihin.”

KOKOUKSET OLIVAT YKSIPUOLISTA SANELUA. NIIHIN OSALLISTUTTIIN, MUTTA NIISSÄ EI OLTU LÄSNÄ. WIITAUNIONI ON saanut perusturvalautakunnalta hyvää palautetta kokouskäytäntöjen tehostamisesta. Lautakunnassa on huomattu, että esityksiä on mietitty tarkemmin ja eri näkökannat on otettu paremmin huomioon. Samalla Wiitaunioni on karsinut päällekkäisiä toimintoja, joten toiminta on kustannustehokkaampaa. Työntekijöiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksellisen keskustelun lisääntyminen on näkynyt konkreettisesti myös kuntalaisille. ”Lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä kuului aiemmin sosiaalipalveluihin. Havaitsimme, että parempi paikka voisi olla neuvolassa. Nyt neuvolan perhetyöntekijän palvelu on kaikkien saatavilla eikä asiakas leimaudu siitä, että hänellä käy työntekijä, joka tarvittaessa ohjaa hänet sosiaalipalveluiden piiriin”, Laurila kertoo. ■

Teksti Pirjo Kupila Aloitit toukokuussa lahtelaisen perheyrityksenne Alestalon mattokutomon toimitusjohtajana neljännessä sukupolvessa. Oliko siirtyminen perheyrityksen en AINA PAIKALLA. johtoon helppo päätös? Intiassa tehdään ”Päätös ei ollut missään nitöitä lauantainakin. messä helppo. Mietin perheSiksi Joona Alestalo yrityksen jatkamista useita vastaa puhelimeen myös lomalla ja vuosia. Kaupallisen kouluviikonloppuisin. tuksen saaneena tiedän myös,, mitä muuta on tarjolla.” ”Perheyrityksemme on 99-vuotias, joten mukana on pikkaisen velvollisuuUMPU IJA KELLOK dentuntoakin sukua ja henkilöstöä kohSANNA-MA taan. Osa työntekijöistä on tuntenut minut syntymästäni saakka. Siskoni ei voinut elämäntilanteensa takia harkita jatkajan pesKUKA tiä. Perheyrityksen johtoon pitää haluta, ja minä osoitin häntä enemmän kiinnostus- JOONA ALESTALO, 28 TYÖ Alestalon mattokutomon ta tehtävään.” toimitusjohtaja Miten yrittäjyys hiipuvalla tekstiilialalla KOULUTUS KTM päihitti asiakkuusjohtajan palkkatyön URA Dingle, Finnkino modernissa digitoimistossa, jossa aiemPERHE Naimaton min olit? ”Ulkomaankaupalla ja kansainvälisyydel- HARRASTUKSET Matkustaminen, lä. Perheyrityksemme on toiminut Intiassa yhdistystoiminta, kuntosali vuodesta 1992. Myymme ulkomailta ostamiamme tekstiiliteollisuuden sivutuotteita matonkuteiksi Intiaan noin sata konttia vuodessa. Tästä trading-toiminnasta tulee 70 prosenttia yrityksemme 1,2 miljoonan euron liikevaihdosta. Näen ulkomaankaupassamme paljon kehittämisen mahdollisuuksia, koska Intiassa markkinat ovat kyltymättömät.” Osallistuuko muu perhe yrityksen toimintaan? ”Isäni Esa Alestalo jatkaa vanhempana neuvonantajana. Hän tulee toimistolle vieläkin joka päivä, vaikka on tehnyt töitä firmassa lähes 50 vuotta. Hän saa nyt tehdä mitä haluaa, minä vastaan kaikesta. Liik-

keenjohdon konsulttina muualla toimiva siskoni antaa hyviä neuvoja. Hän on yrityksen vähemmistöosakas.” Lähdetkö mielelläsi reissuun töissä ja vapaalla? ”Pidän matkustamisesta yli kaiken. Minua ei ole ikinä harmittanut lähteä edes työmatkalle. Digitoimistossa oli nuorekasta ja vauhdikasta, mutta siellä ei päässyt koskaan matkustamaan. Perheyrityksessämme pääsee reissaamaan hyvin erikoisiin paikkoihin. Osa työmatkoista käy seikkailusta. Olin esimerkiksi keväällä Bangladeshissa keskellä viidakkoa tutustumassa erääseen mattotoimittajaan.” ■ Talouselämä 29/2016

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Työoikeuden asiantuntijaohjelma 2016–2017 27.9.2016–26.4.2017 Helsinki

Talentum Pro/Lakimiesliiton Koulutus järjestää yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Työoikeuden asiantuntijaohjelman kymmenennen kerran. Saat koulutusohjelmasta syvällisen kokonaiskuvan työsuhteen osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista työsopimuksen tekemisestä aina työsuhteen päättymiseen saakka. Koulutusohjelman osat: 1.

Työsuhteen ehtojen määräytyminen ja yhteistoiminta yrityksissä 27.–28.9.2016 Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja yksityisyyden suoja työsuhteessa 8.11.2016

Immateriaalioikeudet, salassapito ja kilpailukiellot työsuhteissa 13.12.2016 4. Työaika, vuosiloma ja muut työsuhdevapaat 31.1.–1.2.2017 5. Yrityskaupat ja työoikeus 14.–15.3.2017 6. Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen 25.–26.4.2017

Ennakkohinta voimassa 31.8. saakka – ilmoittaudu mukaan!

Koulutusohjelman suunnittelusta vastaavat myös:

Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö

Emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen, Helsingin yliopisto

Professori Ulla Liukkunen, Helsingin yliopisto Asianajaja Petteri Uoti, Dittmar & Indrenius Lakiasiainjohtaja Markus Äimälä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Ennakkohinta: 4 500 € (norm. 5 200 €). Ennakkohinta on voimassa 31.8.2016 saakka.. Alv lisätään hintoihin.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

Tebatti

MAXIM USIK

Toimittanut Juha Ruonala

Veroriidat vaativat osaavaa hallintaa Verotarkastus ja sitä seuraava prosessi sitovat aina yrityksen resursseja.

Teksti Jouni Weckström ja Sanna Lindqvist YRITYKSIÄ KOSKEVISSA merkittävissä veroriidoissa on viime aikoina useimmiten ollut

kyse konsernien sisäisten liiketoimien hinnoittelusta. Verohallinnon aggressiivisimmat tulkinnat kitkettiin pois korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuilla pari vuotta sitten. Siirtohinnoitteluun sisältyy silti edelleen paljon tulkinnanvaraisuutta. KHO:n toukokuussa julkaisemat korkojen vähennyskelpoisuutta koskevat ratkaisut pureutuivat veronkiertämisen rajapintoihin. KHO arvioi järjestelyjä, joissa yrityskaupan yhteydessä käytettiin ulkomaisen yhtiön

Talouselämä 29/2016

Tebatti ti

Kirjoittajat Sanna Lindqvist ja Jouni Weckström toimivat asianajajina asianajotoimisto Krogerus Oy:ssä.

nakollisen arvioinnin ja tiivistyvän asiakasyhteisSuomessa olevaa kiinteää toimipaikkaa. KHO katsoi, ettei kiinteän toimipaikan varoiksi työn mahdollisuuksiin. Tämä on erinomainen allokoituja osakekannan hankinnasta aiheutunei- asia, sillä moni turha riita on vältettävissä juuta velan korkoja saanut vähentää verotuksessa. ri ennakoivalla keskustelukulttuurilla. Tähän on Verohallinto on ilmoittanut tutkivansa kymme- niin verovelvollisen kuin Verohallinnonkin syynien vastaavanlaisten, merkittäviä verointresse- tä sitoutua. Asiat voidaan tapauskohtaisesti varmistaa myös jä sisältävien tapausten kohtalon noudattamalla muodollisilla ennakkoKHO:n uusia linjauksia. ratkaisumekanismeilla. OECD:n ajama niin sanottu BEPS-hanke (Base Erosion Niiden haasteena on tälRASKAILTA and Profit Shifting) tulee lisäklä hetkellä kuitenkin prosi entisestään kiristämään vesessin liiallinen kesto varPROSESSEILTA rovelvollisten asemaa. EU on sinkin merkittävissä tulVÄLTTYY VARMIMMIN saavuttanut poliittisen yhkintakysymyksissä. ENNAKOIMALLA. teisymmärryksen BEPSiin pohjautuvasta veronkiertoMIKÄLI VEROHALLINTO paketista, johon kuuluva vepuuttuu jälkikäteen yhronkiertämistä ehkäisevä direktiivi hyväksyttiin tiön verotukseen, on asiassa vastaaminen resurheinäkuussa. soitava tehokkaasti. Verohallinto saattaa lähettää esimerkiksi 50–100 sivua käsittävän verotarkasERI VALTIOIDEN veroviranomaisten aktiivisuus eri- tuskertomuksen, jossa esitetään kymmenien tai tyisesti konsernien sisäisten järjestelyjen tarkas- jopa satojen miljoonien eurojen lisäystä verotettelussa on lisääntynyt huomattavasti. Verotar- tavaan tuloon. Verovelvollinen saattaa saada vain kaksi viikkoa kastukset ja niitä seuraavat prosessit saattavat käsittää useamman kuin yhden valtion verotus- aikaa vastineensa antamiseen. Tällöin on tehtävä vallan piiriin kuuluvan kysymyksen. Toisinaan nopea päätös esimerkiksi asiamiehen käyttämisesveroviranomaiset ovat keskenäänkin eri mieltä tä. On päätettävä, hyväksytäänkö lisäysesitys vai kiistetäänkö se osittain tai kokonaan. tulkinnoista. Prosessia kannattaa lähestyä kokonaisvaltaisesti Konsernin sisäisten järjestelyjen intressit ovat usein huomattavia, ja verotarkastusprosessit voi- ja huomioida sen mahdollinen jatkuminen. Jo heti vat olla kestoltaan pitkiä. Verotarkastus ja siitä verotarkastusprosessin alkuvaiheessa on luonnolmahdollisesti seuraava veroprosessi sitovat aina lisesti pyrittävä korjaamaan mahdollisesti syntyneet väärinkäsitykset. myös yrityksen resursseja. Oikean kokonaiskuvan antamiseksi prosessin Veroriitojen menestyksekäs hoitaminen edellyttää riittävien resurssien lisäksi eri alojen asiantun- menestyksekäs hallinnointi edellyttää usein myös temusta, yrityksen liiketoiminnan ymmärtämistä pyydettyä laajemman selvityksen esittämistä Vesekä osaamista oikeudenkäyntien johtamisesta ja rohallinnolle. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kommukoordinoinnista. Raskailta prosesseilta välttyy varmimmin enna- nikointi tapahtuu samalla ”kielellä” Verohallinkoimalla. Verotuksen näkökulma on syytä ottaa non edustajan kanssa. Verohallinnon esittämien kokonaisvaltaisesti huomioon yrityksen toimin- kysymysten tausta ja tarkoitus tulee ymmärtää, nassa ja toimintojen suunnittelussa. Esimerkiksi ja vastaukset tulee antaa siten, että niitä ei ymliiketoimintamallia ja konsernin sisäisiä sopimuk- märretä väärin. Verotarkastusprosessiin osallistuu usein laaja sia muutettaessa liiketoiminnalliset riskit jakaantuvat konsernissa uudella tavalla. Tämän vuoksi joukko ihmisiä Suomessa ja ulkomailla. Jollei viesmyös konsernin sisäiset veloitukset on arvioita- tintä osapuolten välillä ole hyvin hallinnassa, tuloksena voi olla ristiriitaisia ja verotuksen kannalva uudelleen. Verohallinto on mainostanut panostavansa en- ta jopa virheellisiä ilmaisuja. ■

Talouselämä 29/2016

Kuntien ei kannata kiinnittĂ¤Ă¤ rahaa seiniin FUTURISTI James Wallman vieraili Suomessa kesĂ¤kuun alussa. Wallmanin ydinviesti on, ettĂ¤ elĂ¤mme jakamistalouden ja â&#x20AC;?alustavallankumouksenâ&#x20AC;? aikakautta, jossa omistamisesta tulee yhĂ¤ tarpeettomampaa: â&#x20AC;?ElĂ¤mme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista varastoa, maailman suurin hotelliyhtiĂś (Airbnb) ei omista huoneita ja maailman suurin taksiyhtiĂś (Uber) ei omista autoja.â&#x20AC;? Kuntien omaisuusmassasta ylivoimaisesti suurin osuus (noin 70 prosenttia) on kiinni kiinteistĂśissĂ¤ ja rakennuksissa. Kunnat ja kuntayhtymĂ¤t ovat Suomen suurimpia kiinteistĂśnomistajia ja toimitilojen kĂ¤yttĂ¤jiĂ¤. MitĂ¤ tĂ¤mĂ¤ omistamisen ja alustojen murros voisi tarkoittaa julkisille kiinteistĂśille? Parhaillaan linjataan sote-uudistuksen valinnanvapautta. Samaan aikaan julkinen ja yksityinen sektori valmistautuvat tulevaan. Yhden osan tĂ¤tĂ¤ valmistautumisprosessia pitĂ¤isi olla sivistys- ja sotesektorin kiinteistĂśstrategian uudistus. Nykyisin kunnat kiinnittĂ¤vĂ¤t seiniin mittavia mĂ¤Ă¤riĂ¤ rahaa. Strategian ja uuden ajattelun keskiĂśssĂ¤ tulisi olla alustavallankumous. OLETAN, ettĂ¤ pienten lasten, ikĂ¤Ă¤ntyneiden ja sairaiden vanhusten tai vammaisten ihmisten asumiseen ja hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessakin fyysisiĂ¤ tiloja.

Sivistys- ja sote-sektoreilla futuristin ajatus tarkoittaa uudenlaista ajattelua ainakin seuraavilla osa-alueilla: tilojen kĂ¤yttĂśtarkoitus ja muuntojoustavuus, tilojen monipuolisempi hyĂśdyntĂ¤minen 24/7 ja omistamisen uudet mallit.

â&#x20AC;?ALUSTAVALLANKUMOUKSENâ&#x20AC;? AIKAKAUDELLA OMISTAMISESTA TULEE YHĂ&#x201E; TARPEETTOMAMPAA.

Vanhushoivassa alustavallankumousta on selkeĂ¤sti se, ettĂ¤ kehittynyt turva- ja viestintĂ¤teknologia mahdollistaa asumisen tutussa ja turvallisessa kotiympĂ¤ristĂśssĂ¤ entistĂ¤ pidempĂ¤Ă¤n. Viimeiset pari kolme vuotta ovat kuitenkin tutkitusti suurimmalle osalle vanhuksia vaativaa aikaa. Muistisairaudet sekĂ¤ tuki- ja liikuntaelinsairaudet vievĂ¤t usein niin heikkoon kuntoon, ettĂ¤ on mahdotonta selviytyĂ¤ ilman ympĂ¤rivuorokautista tukea. TĂ¤llĂśin nykyaikaiset, kodinomaiset palveluja hoivakodit ovat toimiva ratkaisu. NykyistĂ¤ enemmĂ¤n tĂ¤ssĂ¤ vaativassa talousympĂ¤ristĂśssĂ¤ kiinteistĂśjen â&#x20AC;&#x201C; palvelualustojen â&#x20AC;&#x201C; omistajina ja myĂśs kiinteistĂś-

riskin kantajina voisivat toimia yksityiset yritykset ja kiinteistĂśrahastot. KUNTIEN EI kannata kiinnittĂ¤Ă¤ veronmaksajien rahoja tehottomasti seiniin. Erinomainen esimerkki uudesta ajattelusta on pĂ¤ivĂ¤hoidon jĂ¤rjestĂ¤minen palvelusetelillĂ¤: se on tuonut kymmenien prosenttien sĂ¤Ă¤stĂśt pĂ¤ivĂ¤hoitokuluihin ja tyytyvĂ¤iset asiakkaat. ElĂ¤mme aikaa, jolloin vanhustemme mĂ¤Ă¤rĂ¤ kaksinkertaistuu ja vĂ¤estĂś keskittyy kasvukeskuksiin. Vanhalla julkisvetoisella investointimallilla tĂ¤tĂ¤ murrosta ei voida yksin hoitaa. JUSSI KARJULA toimitusjohtaja, Suomen Hoivatilat Oyj

Oikaisu TALOUSELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; 27/2016 100 suurinta it-yritystĂ¤ -selvityksen taulukossa Opus Capita Groupin sijoitus (24.) perustui vain emoyhtiĂśn tilinpĂ¤Ă¤tĂśkseen ja 151 miljoonan euron liikevaihtoon Suomessa. Opus Capitan ulkomaiset tytĂ¤ryhtiĂśt huomioiden liikevaihto olisi ollut 257 miljoonaa euroa ja henkilĂśstĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤ 2 100. Postin tytĂ¤ryhtiĂśnĂ¤ Opus Capita ei kuitenkaan laadi konsernitilinpĂ¤Ă¤tĂśstĂ¤. TOIMITUS

XXX MBOTJBVUP Ă§ ZSJUZTNZZOUJ

LĂ¤nsiAuto on vastuullinen valinta yritysautoiluun. Tarjoamme uniikin palvelukokonaisuuden yritysasiakkaille, joka mahdollistaa ajoneuvojen hankinnat, yllĂ¤pidon, rahoituksen ja hallinnoinnin kustannustehokkaasti ilman vĂ¤likĂ¤siĂ¤. Oman autokaupan liiketoimintamme ansiosta meillĂ¤ on ainutlaatuinen osaaminen ja tiedot autojen teknisestĂ¤ kestĂ¤vyydestĂ¤ ja kilpailukyvyn sekĂ¤ jĂ¤Ă¤nnĂśsarvon todennĂ¤kĂśisistĂ¤ muutoksista. LisĂ¤ksi LĂ¤nsiAuto on leasing-yhtiĂśistĂ¤ ainoa suomalainen perheyritys. PyydĂ¤ maksuton analysointi sekĂ¤ optimointi yrityksesi ajoneuvoratkaisuihin osoitteesta XXX MBOTJBVUP Ă§ ZSJUZTNZZOUJ. TalouselĂ¤mĂ¤ 29/2016 61 LĂ¤nsiAuto-konserni ] -BJWBMBIEFOLBUV # )FMTJOLJ ] 1VI ] XXX MBOTJBVUP Ă§ ZSJUZTNZZOUJ

Tebatti

Huhut yritysmyyjän kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja AJANKOHTAISET OHJELMAT_ Innovaatiojohtamisen asiantuntijaohjelma 6 900 € + alv 25/11/16, 12 pv, Lahti Hankintatoimen johtamisen asiantuntijaohjelma 7 500 € + alv 3/2017, 14 pv, Lahti Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma 7 500 € + alv 4/2017, 14 pv, Lahti

TAVOITTEENA MBA?

LUT eMBA

AJANKOHTAISET MODUULIT_ Strateginen ajattelu ja transformaatio 2 050 € + alv 27/09/16, 3 pv, Lappeenranta Strateginen markkinointi 2 050 € + alv 27/10/16, 4 pv, Lappeenranta Innovaatio - uudistumisen taito 1 650 € + alv 25/11/16, 2 pv, Lahti Tilinpäätös ja sen tulkinta 1 925 € + alv 29/11/16, 4 pv, Lappeenranta

Tule tapaamaan meitä Esimies ja henkilöstö -messut osasto 4c49 Helsingissä 21.-22.9. Alihankinta-messut osasto A1348 Tampereella 27.-29.9.

K Y SY Y R I T Y S KO H TA I S I S TA R AT K A I S U I S TA M M E : Sari Valkeapää Asiakkuuspäällikkö sari.valkeapaa@lut.fi p. 040 535 1935 lut.fi/executive 62 Talouselämä 29/2016

MYYVÄÄ JA MARKKINOIVAA maailmaa on hätkähdyttänyt väite, jonka mukaan business-to-business -ostaja on tehnyt 57 prosenttia ostopäätöksestään ennen myyjän tapaamista. B-to-b -myynti olisi siis kokemassa saman digimuutoksen kuin kuluttajamyynti aiemmin. Asiakkaat etsivät omatoimisesti tietoa ja ovat yhä haluttomampia tapaamaan yritysmyyjää. Tämä muutos asettaa uusia vaateita henkilökohtaiselle myyntityölle. On myös kysytty, katoaako b-to-b -myyjän ammatti. Prosenttiluku on peräisin yhdysvaltaisen CEB Marketing Leadership Councilin vuonna 2011 tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 500 yritysostajaa. KÄYNNISTIMME VUONNA 2015 Tekesin rahoittaman DIVA-hankkeen, jossa tutkitaan b-to-b -ostajan matkaa digitalisoituneessa maailmassa. Hankkeessamme on mukana Haaga-Helian, Itä-Suomen yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja VTT:n tutkijoita. Osana hanketta teimme kyselyn, johon vastasi runsaat 2 300 yritysostajaa. Tulosten mukaan vain 27 prosenttia vastaajista oli käyttänyt viimeistä ostoaan tehdessään yrityksen digitaalisia palveluja. Näistä 18 prosenttia oli tehnyt ostopäätöksen verkossa ja 15 prosenttia oli tehnyt oston verkossa. Näiden lukujen ero edellä mainittuun 57 prosenttiin on huima. Ovatko suomalaiset jälkijunassa vai selittyykö ero muuten?

Emme suinkaan väitä, että CEB:n tutkimus on tehty väärin. Tutkimuksella ja sen maagisella 57 prosentin luvulla on ollut tärkeä viestinnällinen rooli. TUO 57 prosenttia on kuitenkin liian yksioikoinen väite kuvaamaan myynnin ja markkinoinnin muutosta. Digitalisaation vaikutuksia myyntiin on syytä tutkia monesta eri näkökulmasta. Olemme syventäneet kyselytutkimusta tekemällä yritysostajien haastatteluja ennen ja jälkeen myyjän kohtaamista Suomessa ja Belgiassa. Haastatteluissa b-to-b -ostajat ovat kertoneet arvostavansa sitä, että myyjäyritys pystyy auttamaan ostajaa tarpeensa määrittelyssä. Tämä tapahtuu sekä verkossa että henkilökohtaisessa myyntitapaamisessa. Tutkimustuloksemme kertovat sen, että myyjän rooli b-to-b -ostamisessa on tärkeä, eikä vaativan arvomyynnin osaamisen tarve ole katoamassa. Jos tällä hetkellä vain 15 prosenttia b-to-b -ostoista tehdään verkossa, voi robotisaatio tehostaa helposti verkosta ostettavien palvelujen ja tuotteiden myyntiä ja auttaa ostajan matkaa arvomyynnissä. Tästä huolimatta huhut b-to-b -myyjän nopeasta kuolemasta ovat ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja. JOHANNA VUORI yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu projektipäällikkö, DIVA-hanke

Kuinka me pärjäämme talouden kuudennessa syklissä? NEUVOSTOVENÄLÄISEN taloustieteilijän Nikolai Kondratjevin mukaan maailmantalous noudattaa perättäisiä 40–60 vuoden mittaisia syklejä. Syklien ajavana voimana on teknologiakehitys. Ensimmäisen 1780-luvulla käynnistyneen syklin suuri innovaatio oli höyryko-

ne, toinen perustui terästeollisuuden ja rautateiden yleistymiseen ja kolmas puolestaan sähkön ja peruskemikaalien tuotantoon. 1930-luvulla alkaneen neljännen syklin ytimessä oli öljynjalostus. Viides sykli, jonka ajurina on ollut ict on nyt päättynyt. Alkamassa on kuudes vaihe.

ViidennessĂ¤ syklissĂ¤ Suomi pĂ¤rjĂ¤si hienosti, mutta kuinka on kuudennen laita? Miten lĂśydĂ¤mme vahvuutemme ajassa, jonka keskiĂśssĂ¤ ovat ekologisuus, resurssitehokkuus ja biotieteet, life science? Juha SipilĂ¤n (kesk) hallitus panostaa bioenergiaan, puhtaisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon. Ne eivĂ¤t lĂ¤hde lentoon, jos unohdetaan materiaalit ja niihin kytkeytyvĂ¤ kemia. LĂ¤hes kaikki uudet teknologiat, myĂśs digitalisaatio, kytkeytyvĂ¤t materiaalien kehittymiseen: bititkĂ¤Ă¤n eivĂ¤t synny tyhjĂ¤stĂ¤. Esimerkiksi ilman Suomessa keksittyĂ¤ atomikerroskasvatusmenetelmĂ¤Ă¤ nykyisten tietokoneiden valmistus ei olisi mahdollista.

â&#x20AC;&#x153;Alihankkijoissa on tulevaisuusâ&#x20AC;?

SiinĂ¤ missĂ¤ internet verkottaa yhteen ihmiset ja teollinen internet laitteet, kytkee kiertotalous aineet entistĂ¤ tiiviimmin

BITITKĂ&#x201E;Ă&#x201E;N EIVĂ&#x201E;T SYNNY TYHJĂ&#x201E;STĂ&#x201E;. toisiinsa. Kemianteollisuus tuottaa materiaaleja ja ratkaisuja kaikille muille toimialoille ja nousee nĂ¤in silloittajan rooliin. Silloittavat toimialat ovat uuden talouden ytimessĂ¤.

Ăśljynjalostajasta johtavaksi biopolttoaineiden valmistajaksi. Ekokem, joka aiemmin keskittyi ongelmajĂ¤tteiden kĂ¤sittelyyn, on uudistunut kiertotalouden monitoimijaksi ja jalostaa nykyĂ¤Ă¤n muun muassa muovijĂ¤tettĂ¤ uusiomuoviksi. Suomi pĂ¤rjĂ¤Ă¤ kierto- ja biotalouteen liittyvĂ¤n hightech-osaamisen avulla. Tarvitsemme systemaattista teknologiakehitystĂ¤, joka Ă¤lyn ja energian lisĂ¤ksi kattaa myĂśs materiaalipuolen. Tulevaisuudessa atomien jĂ¤rjestĂ¤misen jalo taito on entistĂ¤ tĂ¤rkeĂ¤mpi menestystekijĂ¤.

KEMIAN OSAAMINEN tuo tuotantoon joustavuutta. Esimerkiksi Neste on kehittynyt

MAIJA POHJAKALLIO johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry

TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN

TEOLLISUUSKYLĂ&#x201E;Ă&#x201E;N <31'2 /3,;!=!99! !ÂŁ!2 1'99<;!6!,;<1!99! 32 =<39-Ä§!-2 ÂŁ--00''ÂŁÂŁĂ&#x2030; 23-2 Â&#x2030;Â&#x2021; Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2021; ;'3ÂŁÂŁ-9<<&'2 !11!ŕŚˇÂŁ!-9;!T /3-9;! /30!-9;! @,&-9;Ă&#x2030;Ă&#x2030; ,!ÂŁ< ;',&Ă&#x2030; '2'11Ă&#x2030;2T 6!8'11-2T ;',300!!11-2 /! ;<3Ä§!=!11-2W Ňş esitellĂ¤Ă¤n kaikenlaisia -223=!!ŕŚ§3-;!U 11W ;<3Ä§'-;!T 6!ÂŁ='ÂŁ<-;!T ;<3;!2;3 ;!63/! /! f6839'99'/!T 1!;'8-!!ÂŁ'/! 9'0Ă&#x2030; 031632'2Ä§'/!W

#Alihankinta

YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellĂ¤ vierailulla kollegat ja nĂ¤kee missĂ¤ alalla mennĂ¤Ă¤n; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden nĂ¤kymĂ¤t. SUUNNITTELUSTA JA TUOTEKEHITYKSESTĂ&#x201E; vastaaville messut ovat erinomainen paikka lĂśytĂ¤Ă¤ uusia ideoita, ratkaisuja ja toimintamalleja.

95 % SUOSITTELISI KOLLEGALLEEN* @ Alihankinta # Alihankinta

Â&#x2030;Â?WŇťÂ&#x2030;Â&#x17D;WÂ&#x17D;WÂ&#x2030;Â&#x2021;Â&#x2C6;Â¤ Ňş

HANKINNOISTA VASTAAVA kĂ¤y yhdellĂ¤ vierailulla lĂ¤pi vaikka 20 kumppania!

TEEMAT 2016:

KOLUMNI:

BRELLA:

VIDEOKIOSKI:

-+-;!ÂŁ-9!!ŕŚ§3 /! johtaminen

Ajankohtaisia ajatuksia teollisuudesta

Verkostoidu ja sovi tapaamiset messuille

LĂśydĂ¤ kumppani ,'ÂŁ639ŕŚ§ /! 236'!9ŕŚ§ videolla

LUE LISĂ&#x201E;Ă&#x201E;: WWW.ALIHANKINTA.FI

TalouselĂ¤mĂ¤ 29/2016

Tebatti

Innovatiiviset palvelumallit eivät leviä terveydenhuollossa IÄKKÄIMMÄT POTILAAT kuormittavat jo tällä hetkellä päivystyspoliklinikoita ja vuodeosastoja. Palveluiden tarve kasvaa kuitenkin yhä, kun yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä moninkertaistuu nykyisestä. Kustannukset näyttävät paisuvan samaa tahtia. Emme silti ole umpikujassa, jos vain rohkenemme katsoa tavanomaisten rutiinien ulkopuolelle. Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu käynnistivät vuonna 2014 JYVÄ-tutkimushankkeen osana Tekesin terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmaa. Keväällä päättyneessä hank-

JULKINEN JA YKSITYINEN SEKTORI KILPAILEVAT SAMOISTA ASIAKKAISTA. keessa tutkittiin terveydenhuollon palveluinnovaatioita sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia. Yksi tärkeä havainto oli se, että julkinen ja yksityinen sektori kilpailevat samoista asiakkaista sen sijaan, että ne täydentäisivät toisiaan. Uudet keksinnöt syntyvät pääosin yksityisellä sektorilla, mutta muutosvastarinta torppaa niiden leviämisen.

Se on erikoista, sillä hankkeessa tutkitut innovaatiot paransivat toiminnan laatua, tuottavuutta tai vaikuttavuutta jopa useilla kymmenillä prosenteilla. ESIMERKIKSI VAASAN kaupunki säästi vanhusten terveyspalvelukustannuksista yli neljänneksen ottamalla käyttöön Doctagon Oy:n vastuulääkärimallin. Siinä jokaiselle potilaalle nimetään oma vastuulääkäri, joka käy hänen luonaan. Vanhuksia ei siten tarvitse liikutella paikasta toiseen. Hoitajat voivat olla lääkäriin yhteydessä vuorokauden ympäri. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan säästöt nousivat Vaasassa alle vuodessa yli 500 000 euroon samalla kun palveluiden laatu parani. Porvoossa sama malli toi kunnalle vuodessa yli miljoonan euron säästöt. Toiminta on kustannustehokasta ja vanhukset sekä henkilökunta voivat paremmin kuin ennen. Vastaavia esimerkkejä innovatiivisista palveluista on muitakin. Jyväskylä ja Megaklinikka Oy lyhensivät uudenlaisella kumppanuudella suun terveydenhuollon jonoja. Pohjolan Omasairaala Oy puolestaan lyhensi tapaturmapotilaiden hoitoketjua 15 prosenttia. Kokonaiskustannukset potilasta kohti vähenivät samassa suhteessa. Mehiläinen kiritti julkisia terveysasemia parantamaan toimintaansa.

www.talouselama.fi Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Emilia Kullas Uutispäälliköt Kati Haapakoski, Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Ulkoasu Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Ilkka Jauhiainen, Matti Kankare, Saara Koho, Elina Lappalainen, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Sami Rainisto, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Ismo Virta, Matti Virtanen Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Tiina Haavistola, Matti Lyytikkä / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Timo Pylvänäinen (kuvapäällikkö) Kuvankäsittely Faktor Oy

Talouselämä 29/2016

PALVELUIDEAT EIVÄT kuitenkaan ole levinneet. Se on ihme. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi 15 prosenttia muita halvempi ruokakauppa ei saisi nopeasti merkittävää markkinaosuutta. Hitaan talouskasvun vaiheessa on tärkeää, että innovaatioita saadaan laajempaan käyttöön. Kunnissa tehdään jatkuvasti päätöksiä, joilla säästöjä olisi saatavissa samantien. TOMI MALMSTRÖM tutkimusjohtaja, Aalto-yliopisto JANI NURISALO myynti- ja markkinointijohtaja, Doctagon Oy

DEBATOI TEBATISSA KIRJOITA NAPAKASTI. Tebatti-sivuilla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 2 000 merkkiä välilyönteineen. Lähetä kirjoituksen mukana yhteystietosi. Tekstejä voidaan muokata ja lyhentää tarvittaessa. Kirjoituksesi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen tebatti@talentum.com. VERKOSSA KESKUSTELU käy nyt kuumana uusiutuvasta energiasta. www.talouselama.fi/tebatti

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki Postiosoite PL 189, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@almamedia.fi tai etunimi.sukunimi@almamedia.fi MEDIAMYYNTI www.talouselama/mediatiedot ILMOITUSVARAUKSET JA AINEISTOLIIKENNE printtimainonta.almatalent@almamedia.fi puh. 010 665 8130 arkisin 8.30–16.30 PAINO Punamusta, 2016 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

TILAUKSET Sähköposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 317 euroa (12 kk)2 Määräaikaistilaus 337 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 ja 030 514110 (8,8 snt/min, sis alv 24 %)

1 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaan puhelumaksu. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2016 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Kirjat HYVÄÄ. Kuisman tyyli on ajoittain näsäviisas ja koko ajan hyvin poleeminen. Hyvä niin, perusteltua paasausta on ilo lukea.

HYVÄÄ. Kanniainen analysoi selkeästi yhteiskuntavastuun merkitystä talouden tehokkaan toiminnan kannalta.

HYVÄÄ. Mainio analyysi Englannin n ja Skotlannin kehityksen eroista.

Valtion sankarit

Hyvinvointia vahvistavaa

Karua kehitystä maailmassa

Valtion yhtiöt, nousu ja tuho Markku Kuisma Siltala 2016 334 sivua, 31 euroa

Yritysten yhteiskuntavastuun taloustiede. Vesa Kanniainen Books on Demand 2015 84 sivua, 10 euroa

The Great Divide – Unequal societies and what can we do about them Joseph E. Stiglitz W.W. Norton & Company 2016 427 sivua, 20 euroa

Teksti Ismo Virta

Teksti Paavo Okko

Teksti Reima Suomi

”TUHANSIEN VUOSIEN sivilisaatiohistoria ei tunne ainuttakaan menestynyttä yhteiskuntaa, jossa valtio olisi pieni, heikko ja talouselämään puuttumaton.” Tuohon Markku Kuisman virkkeeseen kiteytyy hänen uuden kirjansa näkemys ja se on parasta koko kirjassa. Näkemys on virkistävä, koska se poikkeaa jyrkästi viime vuosien valtaopista. Sen mukaan valtion yritystoiminta on pahasta ja vanhoista synneistä eli valtionyhtiöistä pitäisi päästä eroon yksityistämällä ne. Tällä linjalla valtio on pari vuosikymmentä jo toiminutkin ja se riepoo Kuismaa. Kuisman mukaan valtio ei ole yksityisiä parempi mutta ei myöskään huonompi omistaja. Ja valtion yhtiöt ovat saaneet aikaan paljon sellaista hyödyllistä, mitä yksityinen pääoma ei olisi koskaan tehnyt. Kuisma kirjoittaa valtion yhtiöt erikseen, koska ne poikkeavat paljon toisistaan. Kuisma mainitsee osuustoiminnan sivulauseessa, sekin on tänä vuonna joutunut saman ideologisen hyökkäyksen kohteeksi kuin valtionyhtiöt. Kumpaakin aidot kapitalistit paheksuvat vääräoppisina, Kuisman käsityksen mukaan lähinnä siksi, että ne häiritsevät kapitalistien voittojen keruuta. Kuisma perustelee näkemystään usean valtion yhtiön syntyhistorialla. Tarkimmin hän käsittelee Enso Gutzeitin, Veitsiluodon, Outokummun ja Nesteen. Samalla tulee kumotuksi harha siitä, että valtionyhtiöitä olisivat synnyttäneet sosialistit. Oikeasti ne olivat syvästi porvarillisten poliitikkojen ja itsepäisten ja yrittäjähenkisten yritysjohtajien rohkeita ja innovatiivisia luomuksia. Suurimmiksi sankareiksi Kuisman tarinassa kohoavat etenkin Outokummun luonut Eero Mäkinen ja Nesteen ensimmäinen toimitusjohtaja Uolevi Raade. Molemmat olivat aikanaan ankarasti haukuttuja ja vihattuja, mutta se ei menoa haitannut. ■

TYÖNTEKIJÖIDEN IRTISANOMINEN kannattavuuden parantamiseksi on monen mielestä moraalitonta. Tällaisten kysymysten pohdinnassa taloustieteilijät ovat jääneet sivustakatsojiksi. Emeritusprofessoriksi äskettäin siirtynyt Vesa Kanniainen on ollut poikkeus. Hän on jo pitkään luennoinut etiikasta ja taloudesta Helsingin yliopistossa. Taloustieteilijä haluaa pysyä omalla alueellaan ja pohtia yritysten yhteiskuntavastuuta taloustieteellisenä kysymyksenä. Kanniainen osoittaa, että taloustieteellä on paljon annettavaa keskusteluun. Vaikka taloustiede ei pidä tutkimuskohteenaan moraalia, sillä on suuri merkitys talouden toimivuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Moni ekonomisti katsoo Milton Friedmanin tapaan, että yritysten yhteiskuntavastuu tulee hoidetuksi, kun yritys tuottaa tehokkaasti voittoa. Taloustieteen näkökulmastakin pitää kysyä, edistääkö yhteiskuntavastuun mukainen käyttäytyminen tehokkuutta ja mitä kustannuksia se aiheuttaa. Kanniainen tarkastelee kysymystä sosiaalisen pääoman ja erityisesti luottamuspääoman rakentumisen näkökulmasta. Sosiaalisen pääoman rakentumisessa korostetaan usein hyvinvointiyhteiskunnan panosta; luottamus rakentuu tai rapautuu markkinatoimijoiden vuorovaikutuksessa. Luottamuspääoma on siis taloustieteen termein sisäsyntyinen tekijä, joka on samalla julkishyödyke. Se edistää talouden toimivuutta olemalla kaikkien käytettävissä eikä se kulu käytettäessä. Kanniainen rakentaa peliteorian avulla pelkistetyn taloustieteellisen mallin, joka on kirjan liitteenä. Kanniainen päätyy analyysissaan näkemykseen, että yritysten sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen voi vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia. ■

NOBELISTI Joseph Stiglitzin kirja on karua luettavaa. Kaikenlainen eriarvoisuus – ei vähiten taloudellinen – kasvaa maailmassa ennätysvauhtia, ja seuraukset kaikille, myös hyväosaisille, ovat lopulta katastrofaaliset. Prosentti maailman väestöstä kerää itselleen yhä suuremman osan tuloista ja varallisuudesta. Globalisaation häviäjä on erityisesti länsimaiden keskiluokka. Tämän väestönosan elintaso ei ole käytännössä noussut 30 vuoteen lainkaan, vaan jopa laskenut. Poikkeuksena on Kiina, joka on 30 vuoden aikana nostanut 500 miljoonaa ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä taloudellisesti melko vakaaseen elämään. Stiglitzin viesti on, että taloudellinen eriarvoisuus ei ole talouselämän luonnonlaki, vaan seurausta pitkästä jatkumosta poliittisia päätöksiä. Kirja keskittyy Yhdysvaltain talouteen, mutta sivuaa myös muiden maiden tilannetta. Suomi on Stiglitzin katsannossa mallimaa. Varsinaisena paratiisina näyttäytyy pieni 1,3 miljoonan asukkaan Mauritius, joka tarjoaa kansalaisilleen ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen. Transatlanttiset kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) ja muut vastaavat aloitteet saavat Stiglitziltä selkeän tuomion. Pääomien vapaa liikkuvuus Euroopassa on Stiglitzin mielestä johtanut vain taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. Tuomion saa myös Euroopan maiden harrastama talouden kiristyspolitiikka, jossa pyritään valtionvelan pienentämiseen julkisia menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Talouden suurin ongelma kaikkialla on kysynnän heikkous, joka Stiglitzin mukaan vaatisi köyhien ja keskiluokkaisten kotitalouksien ostovoiman kasvattamista. ■

Paavo Okko on kansantaloustieteen professori emeritus.

Reima Suomi on tietojärjestelmätieteen professori.

Toimittanut Eija Pöysä

Talouselämä 29/2016

PELIN HENKI

Postin salainen pitkĂ¤n aikavĂ¤lin suunnitelma í˘ą Muutos alkaa pienin askelin. EnsimmĂ¤isessĂ¤ vaiheessa jakeluaikoja myĂśhennetĂ¤Ă¤n nykyisestĂ¤ 15 minuutilla. Ei mistĂ¤Ă¤n erityisestĂ¤ logistisesta syystĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; ei kai kenellĂ¤kĂ¤Ă¤n ole niin kiire, ettei voisi odottaa postiaan 15 minuuttia pidempĂ¤Ă¤n? í˘˛ Vanha asiakaslupaus: 95 prosenttia posteista on jaettu kello 16 mennessĂ¤. Uusi asiakaslupaus: â&#x20AC;?Ennen kurki kuolee kuin posti on jaettuâ&#x20AC;?. í˘ł Ruohoa leikkaavat postinjakajat voivat lisĂ¤maksusta pĂ¤ivitellĂ¤ asiakkaalle sitĂ¤, ettĂ¤ â&#x20AC;?kyllĂ¤ ennen asiat olivat paremmin, kun postikin tuli perille ajoissa, miksikĂśhĂ¤n se nykyĂ¤Ă¤n on niin vaikeaa, tuosta jĂ¤i vielĂ¤ leikkaamatta?â&#x20AC;? í˘´ Jos asiakas huomauttaa postinjakajalle, ettĂ¤ pitĂ¤isikĂśhĂ¤n hĂ¤nen ruohonleikkuun lomassa kĂ¤ydĂ¤ jakamassa postit, hĂ¤ntĂ¤ pitĂ¤Ă¤ tuijottaa kuin vĂ¤hĂ¤jĂ¤rkistĂ¤. Paperikirjeet ovat siis niinku niin ysĂ¤riĂ¤! í˘ľ Uusi linjaus: aikakauslehtiĂ¤ ei enĂ¤Ă¤ luvata toimittaa asiakkaille tiettynĂ¤ viikonpĂ¤ivĂ¤nĂ¤, vaan â&#x20AC;?viikonparinâ&#x20AC;? sisĂ¤llĂ¤ lehden ilmestymisestĂ¤. Toivottavasti kaikkien mielestĂ¤ on mukava lukea tunnelmointijuttuja pian alkavista Rion kisoista. HellikĂśĂśn mitalisade Suomea! í˘ś Bonuspalvelu: Joinakin viikkoina lehtiĂ¤ ei toimiteta lainkaan perille. (Kokeilu on jo aloitettu menestyksekkĂ¤Ă¤sti.) í˘ˇ Torstain postinjakelu lopetetaan. Liikaa vaivaa. í˘¸ Tiistait. Kenen idea oli jakaa postia tiistaina? Ei pysty enĂ¤Ă¤. í˘š TĂ¤ssĂ¤ vaiheessa kansa on sen verran kypsĂ¤ksi riip-

TalouselĂ¤mĂ¤ 29/2016

Teksti Sami Rainisto

punutta lihaa, ettĂ¤ sanomalehtien aamujakelusta luopuminen menee ilmoitusasiana. Korvaukseksi kaikille postitetaan viisi ilmaista postimerkkiĂ¤, ironisesti. ě?&#x2026; Tulee koko ajan vaikeammaksi keksiĂ¤ palveluita, joita postinkantajat voivat maksua vastaan tehdĂ¤ asiakkaille. Kukaanhan ei mielellĂ¤Ă¤n kuori appelsiineja, joten postinkantajathan voisivat maksua vastaan tehdĂ¤ sitĂ¤. Villi idea: LisĂ¤maksua vastaan postinkantajat voivat myĂśs kiinnittĂ¤Ă¤ kuoret takaisin appelsiineihin? ě?&#x2C6; Posti lopettaa postin jakelun laatikoihin ja alkaa ampua kirjelĂ¤hetyksiĂ¤ joka aamu ympĂ¤ri kaupunkia valtavalla tykillĂ¤. Jos asiakas haluaa kirjeensĂ¤, hĂ¤nen pitĂ¤Ă¤ asentaa kĂ¤nnykkĂ¤Ă¤nsĂ¤ Postimon Go -sovellus ja lĂ¤hteĂ¤ kaupungille etsimĂ¤Ă¤n kirjettĂ¤Ă¤n. ě?&#x2030; Uusi palvelu: Postinkantajat tarjoavat 20 euron tuntipalkalla psykoterapiaa, jossa he hoitavat asiakkaidensa henkisiĂ¤ ongelmia samalla kun kuorivat appelsiineja. Kymmenen euron lisĂ¤hinnalla asiakas saa hoitaa postinkantajaa. Postinkantaja purskahtaa itkuun, kun hĂ¤nelle sanoo, ettĂ¤ kukaan ei halua heiltĂ¤ muuta kuin ettĂ¤ he tekisivĂ¤t yhden asian kunnolla eli veisivĂ¤t postin nopeasti perille. Tilanne rauhoittuu vasta, kun postinkantaja saa kiinnitettyĂ¤ kuoret takaisin appelsiiniin. â&#x2013; Kolumnin kirjoittajan kolumnit ehtivĂ¤t usein lukijoiden kĂ¤siin vasta maanantaina tai tiistaina.

MAISEMAKOTI KAUPUNGISSA MUUTTOVALMIS

Helsingin Arietta Kluuvi Alvar Aallon katu 5A | lemminkainen.fi/arietta Asunto Oy Helsingin Arietta tarjoaa todellista asumisen ylellisyyttä. Kerrostalon sijainti Töölönlahden vehreissä maisemissa on sopivan rauhallinen, mutta silti Helsingin ydinkeskusta on kävelymatkan päässä. Korkealuokkaiset materiaalit, suuret ikkunat ja avarat pohjaratkaisut saavat asumisen tuntumaan luksukselta. Energialuokka C2007. Alla esimerkkihuoneistoja. tyyppi 1h+kt 2-3h+kt+s 3h+kt+s

MUUTTOVALMIS

m2 35,0 74,0 103,0

mh. € 248 450 482 680 1 081 710

vh. € 491 000 995 500 1 795 500

krs 2 4 6

Helsingin Kompassi Saukonpaasi Saukonpaadenranta 20 | lemminkainen.fi/kompassi Asunto Oy Helsingin Kompassissa merelliset maisemat ovat osa sisustusta. Kerrostaloasuntojen vakiovarustelu on tasokas ja siihen kuuluvat esim. integroidut kodinkoneet sekä termostaatein ohjattava vesikiertoinen lattialämmitys. Kuntosali, pesula sekä kaksi kerhotilaa ovat myös asukkaiden käytössä. Energialuokka C2013. Alla esimerkkihuoneistoja. tyyppi 2h+kt+s 4h+kt+s

Visualisointi

ARVIOITU VALMISTUMINEN 28.10.2016

Lemminkäinen Talo Oy | Salmisaarenaukio 2, PL 169, 00181 Helsinki p. 0800 95005 (maksuton) | asuntomyynti.helsinki@lemminkainen.com facebook.com/lemminkainenasunnot

mh. € 267 410 308 955

vh. € 476 640 699 660

krs 5 3

Saukonpaaden Loisto Jätkäsaari Saukonpaadenranta 22 | lemminkainen.fi/loisto Asunto Oy Saukonpaaden Loiston kerrostalokodit ottavat kaiken irti sijainnistaan meren äärellä. Merelle aukeavat parvekkeet ja terassit jatkavat oleskelutilaa ulos. Laatua asumiseen tuovat korkeat ikkunat, integroidut keittiökoneet, kivi- tai parkettilattiat sekä kaukolämpöön kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Energialuokka C2013. Alla esimerkkihuoneistoja. tyyppi 2h+kt+s 3h+k+s 3(4)h+k+s

TUTUSTU ASUNTOIHIMME: lemminkainen.fi/asunnot

m2 49,0 91,5

m2 52,5 76,5 91,5

mh. € 239 230 289 090 334 420

vh. € 492 280 657 820 775 450

krs 3 2 1

Kokeile veloituksetta!

KOLME AMMATTILAISEN

TYÖKALUA YHDESTÄ OSOITTEESTA SUOMEN LAKI

Selvitä, mitä laki sanoo

FOKUS

Tutustu lain tulkintaan

VERKKOKIRJAHYLLY Syvennä osaamistasi

Kaikki tieto, mitä työssäsi tarvitset: talentumpro.fi