Tarina unelman saavuttamisesta
Lukijalle
7
Kauppaneuvosten kortteli
9
Taitokorttelin synty
11
Antti Juhana Mustonen
15
Mustosen talo
17
Petter Parviainen
23
Parviaisen talo
25
Tiilitalo
27
Piha-aitta
31
Taitokortteli
35
Tapahtumat
39
Taito Pohjois-Karjala ry
41
Mustosen talo
Tii litalo
P arvi ai sen talo
Pih a-aitta
6
LUkijalle
Kädessäsi on kappale Joensuun kaupunkihistoriaa, tarinaa kaupungin mahtimiehistä, kaupungin kehityksestä, ajan ja arvojen muutoksesta ja lopulta siitä, että unelmat ja osaaminen kantavat haluttuun tulokseen, niin ennen kuin nytkin. Kahden kauppaneuvoksen, Antti Juhana Mustosen ja Petter Parviaisen rakennuttamat talot sijaitsevat vierekkäin ja muodostavat tämän päivän Taitokorttelin sydämen. Talojen pihapiirissä sijaitseva kunnostettu punatiilitalo ja pihaan siirretty aitta yhdessä itse piha-alueen kanssa luovat Taitokorttelista ehjän kokonaisuuden. Alueesta onkin kehittynyt muutamassa vuodessa yksi Itä-Suomen merkittävimmistä käsityön, matkailun ja kulttuurin keskuksista. Taitokorttelin emäntä Taito Pohjois-Karjala ry omine toimintoineen ja korttelin käsityöyritykset luovat maassamme ainutlaatuisen yhteisön käsityön ammattilaisten, harrastajien, matkailijoiden ja kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Kahvila, myymälät ja puodit tarjoavat kävijälle korkeatasoisia tuotteita ja asiantuntevaa palvelua, ja toisaalta ne antavat käsityöyrittäjille erinomaisen paikan myydä tuotteitaan, käyhän alueella vuosittain pitkälti yli 100 000 asiakasta. Pihan ja aittojen kulttuuritapahtumat ja näyttelyt sekä Joulukylä ja muut tapahtumat tuovat oman lisänsä monipuoliseen tarjontaan. Tällä kirjasella haluamme kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä Joensuun kehittämiseksi. Samalla kerromme, mikä on meidän panoksemme tämän ajan kaupunkikulttuurin edistämiseksi. Haluan kiittää Joensuun kaupunkia, Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa, valtion aluehallintoviranomaisia sekä muita yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat osaltaan tehneet mahdolliseksi Taitokortteli-unelman muuttamisen eläväksi osaksi Joensuun kaupunkikeskustaa. Seppo Auvinen puheenjohtaja Taito Pohjois-Karjala ry
7
8
KAuppaneuvosten kortteli
Joensuun keskustassa sijaitseva Taitokortteli on yhtä kuin kauppaneuvos Mustosen ja kauppaneuvos Parviaisen perheilleen yli sata vuotta sitten rakennuttamat puutalot, sisäpihan tiilitalo ja punainen piha-aitta. Alun perin mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin – ja usein vieläpä toiselle paikallekin – tarkoitettuja rakennuksia on vuosien mittaan remontoitu ja uusittu ahkerasti. Nykypäivään säästyneet rakennukset palvelevat tänä päivänä niin jokapäiväistä kulkijaa, innokasta käsityöharrastajaa kuin maailmanmatkaajaakin. Taitokortteli-nimessä yhdistyvät tekemisen taito, toimintaa ylläpitävä Taito PohjoisKarjala ry ja kaupunkikorttelin vanhan ajan yhteishenki. Korttelin emäntä Taito Pohjois-Karjala ry vietti vuonna 2009 satavuotisen taipaleensa juhlavuotta. Kädentaitoja ja kulttuuria tarjoava puutalokortteli on viihdyttänyt ja ilahduttanut kaikenikäisiä kävijöitä pikkulapsista seniori-ikään ehtineisiin jo toukokuusta 2006 lähtien. 9
10
Taitokorttelin synt y
Taitokorttelin taival alkoi vuonna 2004. Unelma paikasta, jossa käsityöneuvonta, taide, kulttuuri ja käsityöhön liittyvä yritys- ja liiketoiminta voisivat kohdata matkailun, syntyi nopeasti Taito Pohjois-Karjala ry:ssä – tuolloin vielä nimeltään Pohjois-Karjalan käsija taideteollisuus ry. Yhdistyksen toimitilat sijaitsivat tuolloin Joensuun matkustajasatamassa olevassa Pakkahuoneessa. Koski- ja Rantakadun kulmauksen 1870–1880-luvuilla rakennetut kauppaneuvos Mustosen ja kauppaneuvos Parviaisen talot sekä tiilinen piharakennus olivat tuolloin Joensuun kaupungin teknisen viraston käytössä. Vuonna 2004 Taito Pohjois-Karjala ry:n johtokunnan Tavoitteena oli perusta a puheenjohtajana toiminut Petra Kärnä tutustui kaup- Joensuun ydinkeskusta an paneuvosten puutalokorttelin miljööseen. Kärnä otti toiminnallinen ja yhteyttä kaupunginjohtaja Juhani Meriläiseen, esitteli jatkuvasti kehitt y vä hänelle käsityökortteli-idean, ja ilmoitti, että yhdis- kulttuurim atk ailukohde. tys olisi kiinnostunut ottamaan puutalokorttelin käyttöönsä. Oli onnekas yhteensattuma, että Joensuun kaupunki oli juuri samaan aikaan suunnittelemassa teknisen viraston muuttoa pois puutalokorttelista. Kun käsityökortteli-idealle näytettiin kaupungin puolesta vihreää valoa, sai suunnittelu toden teolla alkaa. Kun yhdistyksen toimitilojen siirtyminen Mustosen taloon varmistui, puutalokorttelista teetettiin luonnokset arkkitehdeilla asemakaavaa ja tilasuunnittelua varten. Näiden pohjalta osa Koski- ja Rantakadun tiloista muutettiin uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi vuosien 2005–2007 aikana. Käsityökortteli-idean pohjalta perustettiin hanke, jonka tavoitteena oli perustaa Joensuun ydinkeskustaan toiminnallinen ja jatkuvasti kehittyvä kulttuurimatkailukohde. Hankkeen päämääränä oli palvelujen tarjoaminen niin alan harrastajille, yrittäjille kuin matkailijoille. Myös käsityön arvostuksen nostaminen elinkeinona ja henkistä hyvinvointia tuottavana harrasteena oli yksi hankkeen päätavoitteista.
11
12
Taitokorttelin synt y
Kun käsityökorttelin toteutuminen alkoi varmistua, syntyi myös ideoita siitä, mitä kaikkea kortteli voisi pitää sisällään. Uusien tilojen käyttäjiksi haluttiin käsityökorttelin henkeen sopivia käsityöyrityksiä, taiteen tekijöitä ja järjestöjä. Keväällä 2006 Mustosen talon isoon pääsaliin saivat muuttaa kutojat, Koskikadun siiven päähän perustettiin Kauppaneuvoksen kahvila ja muihin tiloihin sijoitettiin käsityöläisiä, putiikkeja ja pienyrityksiä heidän omien toiveittensa mukaan. Tiilitalon remontti valmistui vuotta myöhemmin, ja vuonna 2007 sen alakertaan pääsivät asettumaan Taidetakomo Tulikiila ja Taito Shop -myymälä, ja yläkertaan tuli työ- ja näyttelytiloja. Tontille siirrettiin Petra Kärnän ehdotuksesta myös vanha aittarakennus näyttelytiloiksi. Taitokortteli avattiin vuoden 2006 toukokuussa ja sen tiloissa toimii yritykset mukaan lukien nelisenkymmentä henkilöä. Taitokorttelin arjessa taito ja taide näkyvät kädenjäljessä, pohjoiskarjalaisuus parhaimmillaan vieraanvaraisuudessa. Taitokorttelissa yhdistyvät pienet putiikit, Kauppaneuvoksen kahvilan tuoksut ja tekemisen mahdollisuus.
13
14
Antti Juhana Mustonen
Antti Juhana Mustonen (1810–1877) syntyi Lieksan Hovilassa sikäläisen mahtisuvun jäseneksi. Hän ei käynyt kouluja, mutta sai vanhemmiltaan perustaidot lukemiseen ja laskemiseen. Mustonen jäi orvoksi 14-vuotiaana ja aloitti kauppiaan uransa 200 ruplan perinnöllä, jolla hän osti veneen. Hän hankki Lieksan saloilta voita, vuotia, lintuja ja kanoja, myi ne kirkolla ja vei paluutuotteina kyliin suolaa ja rihkamaa. Vuonna 1848 hän muutti vastaperustettuun Joensuun kaupunkiin. Ansaitsemallaan omaisuudella Mustonen hankki lotjan ja ulotti liikennöintiään vähitellen Saimaalle, Viipuriin ja Pietariin. Näin Joensuusta kehittyi nopeasti yksi Suomen suurimmista sisäsatamakaupungeista, jonka laivasto kasvoi nopeasti.
Mustonen ei k äyny t kouluja, mutta sai vanhemmilta an perustaidot lukemiseen ja laskemiseen.
Kauppahuoneen perustamiseksi piti saada porvarin arvo. Se myönnettiin Antti J. Mustoselle vuonna 1849. Yhteistyö Nils Ludvig Arppen kanssa laajensi tuotevalikoimaa. Kun Arppe tarvitsi raudantuotantorakennuksiinsa sahattavaa puuta Utraan, Puhokseen tai Kuurnaan, Mustonen hankki pilkkahinnalla metsiä talollisilta ja myi puut Arppelle.
Kauppatoiminnan ohella Mustosella oli paljon muita toimia, kuten virka kaupungin raatimiehenä, seurakuntaneuvoston jäsenenä ja sittemmin valtiopäivämiehenä kymmenen vuoden ajan vuodesta 1867. Senaatti myönsi vuonna 1874 hänelle kauppaneuvoksen arvon. Mustosella oli ilmiömäinen muisti: hänen päässään olivat velat, saamiset, hinnat ja varastotilanteet erinomaisessa järjestyksessä. Mustosen kuoltua äkillisesti keltatautiin 30.5.1877 yrityksen kirjanpito katosi hänen mukanaan ja koko liikeyritys kaatui näiden tietojen puuttuessa.
Mustonen ja kauppias Simo Parviainen yhdistivät rahavaransa ja yhdessä he ostivat omistukseensa mm. Utran ja Puhoksen
sahat sekä konepajan. Myöhemmin Mustonen osti nämä tehtaat kokonaan omiin nimiinsä ja rakensi Utraan lasitehtaan. Saha- ja kauppatoiminnan lisäksi myös Mustosen laivasto oli merkittävän suuri: kolme kuunaria, kolme hinaajaa, neljä höyrylaivaa, kaksi purjelaivaa ja 26 lotjaa. Kun Saimaan kanava avattiin 1856, joensuulaiset laivat pääsivät liikennöimään aina Pohjois-Euroopan laajemmille vesille asti. Muutamana vuotena Joensuussa oli koko Suomen toiseksi suurin laivasto.
15
16
Mustosen talo
Ranta- ja Koskikadun kulmassa oleva Mustosen patriisitalo valmistui 1870. Rakennuksen Rantakadun puolta asutti Mustosen kauppiasperhe ja Koskikadun puolta perheen palveluväki. Talon on suunnitellut Leander Backman, joka tuohon aikaan toimi Joensuun kaupungin johtavana rakennusmestarina. Talo mainitaan sveitsiläistyyliseksi ja sen pilasterijärjestelmä on sorvattu. Erityisen maininnan ansaitsevat parvekkeet ja katon päätykoristeet. Mustosen kuoltua 1877 talo siirtyi pois suvun käytöstä ja palveli kaupungintalona aina uuden kaupungintalon valmistumiseen saakka vuoteen 1914. Näinä vuosina rakennuksessa toimivat niin maistraatti, raastupa, kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, tyttökoulu kuin tullikamarikin.
R akennuk sessa toimivat niin m aistr a atti, r a astupa, k aupunginvaltuusto, r ahatoimik am ari, t y ttökoulu kuin tullik am arikin. Kun Suomen Pankki tuli Joensuuhun vuonna 1902, se määräsi, että kaupungin oli annettava sille toimitilat. Tilat annettiin juuri Mustosen talosta, joka toimi silloin kaupungintalona. Taloon oli saatava varma ja turvallinen kassaholvi. Niinpä Mustosen talon päätyyn muurattiin tiilirakennelma, jonka seinät on sisältä kalteroitu kauttaaltaan ratakiskolla ja verhoiltu punatiilellä. Mustosen talon tiilisiipi on rosvonkestävä eikä sinne ole asiaa edes piikkauskoneella. Vuosina 1914–1955 rakennuksessa toimi Joensuun posti- ja lennätinkonttori, minkä jälkeen rakennus siirtyi lääninhallituksen käyttöön.
17
18
Mustosen talo
Talon alkuperäinen huonejako muuttui täy- Vasta korjauk sen sin vuonna 1960, kun Pohjois-Karjalan lää- edist yessä löydettiin ninhallitus perustettiin ja sen toiminta pää- uudelleen Mustosen sali. tettiin sijoittaa Mustosen taloon. Rakennuksen käyttöönotto edellytti useita suuria toimistokäyttöön. Tuolloin rakennus päämuutoksia: keskelle taloa sijoitettiin käy- tettiin palauttaa niin lähelle alkuperäistä tävä ja työhuoneet asetettiin sen molem- tilaansa kuin mahdollista ja entistää niin mille puolille. Mustosen talon rakenteet lattiapinnat, ovet ja ikkunat, listoitukset muutettiin perusteellisesti: seinät lastule- kuin kattopaneelitkin. Vasta korjauksen edistyessä löydettiin uudelleen Mustosen vytettiin, ovet ja listat purettiin ja salista tehtiin kolme työhuonetta. Huonekorke- sali, kun talon perusrakenteet paljastuivat utta laskettiin ja lattiat laatoitettiin vinyy- 1960-luvulla tehtyjen muutostöiden alta. lillä. Rakennus oli lääninhallituksen käytössä aina siihen asti, kun se sai uudet toi- Kaikki rakennuksen ovet vaihdettiin perinmitilat Torikatu 36:sta. Sen jälkeen talossa teisenä puusepän käsityönä valmistettuihin toimi muun muassa Joensuun Energialai- peilioviin. Teollisten ja perinteisten tekniikoiden yhdistäminen ei kuitenkaan aina toksen toimisto. toiminut halutun lopputuloksen saamiseksi, Taloa ryhdyttiin jälleen korjamaan 1980- joten puuseppien oli kehitettävä uusia tekluvun puolivälissä Joensuun kaupun- niikoita. Remontti oli siis monessa suhgin toimesta matkailun ja kulttuurin teessa aivan uusi haaste sen tekijöille.
19
20
Mustosen talo
Aikaisemmin, ilmeisesti jo 1900-luvun alkupuolella Mustosen talon parvekkeet oli jouduttu purkamaan pois lahonneina. Parvekkeet olivat puuttuneet rakennuksen julkisivusta niin kauan, että vanhimmat kaupunkilaiset ihmettelivät, miksi parvekkeita nyt ryhdyttiin rakentamaan, kun niitä ei – heidän muistinsa mukaan – ollut koskaan talossa ollut. Parvekkeiden paikat ja mallit löydettiin vanhoista valokuvista suurennuslasi-tarkastelulla. Remontin aikana myös itse kauppaneuvos Mustonen osallistui työskentelyyn vuosien takaa. Purkuvaiheen yhteydessä löytyi seinien sisältä harvaa harsokangasta, jota talon ollessa vielä kauppiasperheen käytössä käytettiin tapettien taustakankaana, jotta tapetti pysyi suorana hirsiseinää vasten. Samaan aikaan joensuulainen harrastelija-arkeologi Paavo Pitkänen
löysi Nousiaisen talon purkamisen yhteydessä ullakolta kirjeen, jossa kauppaneuvos A. J. Mustonen omalla allekirjoituksellaan tilasi juuri samaista harsokangasta Viipurista oman salinsa seinälle. Kirje säilytettiin ja asetettiin Mustosen talon saliin, nykyiseen Joensuun Taitokeskukseen seinän sisältä pilkottavan harsokankaan viereen kaikkien talossa vierailevien nähtäville. Entistämistyön valmistuttua rakennukseen sijoittuivat Joensuun Laulujuhlat koko olemassaolonsa ajaksi vuosiksi 1981–1997, ja vuonna 2000 tiloihin muutti kaupungin tekninen virasto. Vuonna 2006 Mustosen talo saneerattiin uudelleen Taitokeskuksen, Kauppaneuvoksen kahvilan, Kauppaneuvoksen puodin ja lukuisten pienten käsityöyrittäjien käyttöön.
21
22
Petter Parviainen
Tohmajärveläissyntyinen Petter Parviainen (1824–1892) kuului siihen talonpoikaissyntyisten liikemiesten sukupolveen, joka nosti Joensuun nopeasti pienestä kaupunginalusta melkoiseksi satamakaupungiksi ja joudutti kotimaakuntansa taloudellista kehitystä esiteollisesta kaudesta elinkeinovapauden aikaan. Hän oli nuoruudestaan lähtien kauppamies, karjalainen kulkukauppias ja shemeikka, jonka kauppareviiri ylsi Pietarista aina Ouluun, Tornioon ja Ylitornioon saakka. Petter Parviainen lyöttäytyi noin 1836 isoveljensä Simo Parviaisen liikekumppaniksi ja harjoitti 30 vuotta kiertokauppaa Pietarista Pohjanmaalle asti. Veljekset veivät Venäjälle teetä ja nahkoja ja toivat viljaa, hamppua ja nahkatuotteita. Työn ohessa Parviainen hankki tyydyttävän kirjoitusja laskutaidon, ja vuonna 1856 hänelle myönnettiin porvarinoikeudet. Vähitellen kaupanteko laajeni tukkukaupaksi ja 1866 Parviainen perustikin oman tukkuja vähittäiskaupan toimialueenaan Pohjois-Karjala. Karjalainen-, Ilmarinen- ja Merkurius-kuunareiden omistajana hän oli toiseksi huomattavin avomeripurjehduksen harjoittaja Joensuussa.
Parviainen oli nuoruudesta an lähtien k auppamies, k arjalainen kulkuk auppias ja shemeikk a. Parviainen harjoitti lyhyen aikaa sahatoimintaa Utrassa yhdessä veljensä Simo Parviaisen ja Antti Mustosen kanssa, mutta luopui tästä sahasta pian. Hän perusti sen sijaan jokisuulle vuonna 1871 Penttilän sahan, sekä 1876 Karsikon sahan yhdessä Gustaf Cederbergin (1823–1875) kanssa. Lamavuonna 1879 hän myi sahaosuudet Cederbergin perillisille. Vuonna 1887 Petter Parviaisesta tuli kaupungin toinen kauppaneuvos. Nimityksen jälkeen hän keskittyi enemmän laivanvarustamiseen, ja parhaimmillaan Parviaisen laiva oli jokapäiväinen näky Joensuun satamassa. Yrityselämänsä loppupuolella Parviainen ansaitsi hyvin viinan poltolla ja oluen panemisella niin Joensuussa kuin Nurmeksessakin. 1889 perustettiin Petter Parviainen & Co. ja koko omaisuus siirrettiin sille. Johtoon astui Parviaisen kaksi poikaa, itse kauppaneuvos siirtyi maanviljelijäksi Karsikkoon, jossa hän kuoli 12.10.1892.
23
24
Parviaisen talo
Petter Parviainen rakennutti 1886 muiden joensuulaisten porvarien tapaan komean patriisitalon Tori- ja Suvantokadun kulmaan, josta rakennus siirrettiin Rantakatu 15:teen 1970-luvulla. Alkuperäisellä paikallaan talon erikoisuus oli niin kutsuttu valekulmataloratkaisu. Rakennuksen julkisivua hallitsee kolmivyöhykkeisyys: alimmaisena on komerovyöhyke koristeellisine tähtileikkauksineen, keskellä seinävyöhyke, jonka jakavat T-malliset ikkunat komeine vuorilaudoituksineen ja ylinnä ullakkovyöhyke päätyiikkoineen. Rakennusliike J. Puhakka antoi talon korvauksetta kaupungille keväällä 1977, kun rakennuksen silloiselle sijaintipaikalle alettiin suunnitella uudisrakennusta. Rakennus purettiin heti, sijoitettiin välivarastoon ja sen suorakaiteen muotoinen siipi rakennettiin uudelleen vuonna 1979 nykyiselle paikalleen Rantakadulle. Rakennusta purettaessa ulkoseinät paloiteltiin noin kuuden metrin paloiksi. Uudelleenrakennuksen yhteydessä Parviaisen taloon tehtiin kellari, sisäseinät ja kattorakennelmat kokonaan uusista materiaaleista. Ennen siirtymistään Taito Pohjois-Karjalan haltuun Parviaisen talo oli muun muassa Joensuun kaupungin virasto- ja toimistokäytössä.
25
26
tiilitalo
Taitokorttelin pihassa oleva tiilitalo rakennettiin vuonna 1931 autotalli- ja varastorakennukseksi. Rakennus palveli 1950-luvun taitteessa muun muassa postilaitoksen varastona ja autotallina sekä Itä-Suomen seminaarin väliaikaisena puutyöluokkana. Vuonna 2007 purku-uhan alla ollut tiilitalo remontoitiin Taitokorttelin käyttöön. Sisäpihan pinnoite vaihdettiin hiekasta graniittiin. Tiilitalon katto uusittiin, ensimmäisen kerroksen ikkunat suurennettiin näyteikkunoiksi ja pienemmät ikkunat entisöitiin alkuperäiseen malliin. Remontin aikana rakenteilla olleen viereisen rakennuksen paalutusvaihe vahingoitti tiilitaloa, ja varsinkin taidegalleriaan johtavissa portaissa voi huomata lattian kaltevuuden.
27
28
tiilitalo
Remontin valmistuttua tiilitalon alakertaan sijoittuivat taidetakomo ja Taito Shop Joensuu, yläkertaan taidegalleria ja sisustusliike. Lisäksi tiilitalon yläkerrassa on Taito Pohjois-Karjalan kurssiluokka, joka on miltei päivittäisessä käytössä. Taitokortteliin haluttiin saada monien eri alojen osaajia, jotka tekisivät korttelista paikan, jossa käsityö näkyy, kuuluu ja tuoksuu. Takomon kipinöissä, kangaspuiden paukkeessa ja neulekoneen rätinässä käsityö on joka päivä vahvasti läsnä.
29
30
piha-aitta
Taitokorttelin pihapiirissä oleva vuonna 1913 rakennettu aitta siirrettiin Koskikadulle vuonna 2007 yhden korttelin päästä Malmikatu 1:n pihasta, jossa se oli jäädä uudisrakentamisen jalkoihin. Rakennuksen siirtäminen on yksi kolmesta suurimmasta hirsitalosiirrosta joka Joensuussa on suoritettu. Muut siirretyt hirsirakennukset löytyvät Joensuun Linnunlahden ja Hasanniemen venesatamista. Aittaa lyhennettiin alkuperäisestä mitastaan kuutisen metriä, ja sen toinen kerros jätettiin osittain pois avoimemman näyttelytilan saamiseksi.
31
32
piha-aitta
Piha-aitta viimeistelee Taitokorttelin pihapiirin vanhan ajan tunnelmaa upealla tavalla. Aitta on auki pääasiassa kesäisin, jolloin se palvelee lähinnä näyttelytiloina. Joka vuosi vaihtuva kesänäyttely tuo kävijöiden ulottuville monialaista ja kansainvälistä kädentaitojen kulttuuria. Vuoden muina aikoina piha-aitta on myynti- ja näyttelykäytössä erilaisten tapahtumien aikana. Joulukylä-tapahtuman yhteydessä aitta muuntuu joulupirtiksi, joka tarjoaa kaupunkilaisille pienen hetken entisajan joulurauhaa vilskeen keskellä.
33
34
taitokortteli
Yhteensä Taitokorttelissa on noin 30 erilaista toimijaa ja toimintakokonaisuutta, aina kahvilasta arkkitehtitoimistoon asti. Verkostoituminen ja yrittäjien yhteistyö ovat toiminnan avainsanoja. Taitokorttelin käsityöputiikit tarjoavat kattavan katsauksen pohjoiskarjalaiseen käsityöosaamiseen. Valikoimasta löytyy perinteisiä kodin tekstiilejä, nuorten suunnittelijoiden kekseliäitä tuotteita, lasitöitä, koruja, saippuaa ja Taito PohjoisKarjalan oman Karjala-tuoteperheen tuotteita. Kauppaneuvoksen kahvila tarjoaa erinomaisen ympäristön keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle. Kahvilassa tarjotaan tuoreita, paikan päällä tehtyjä leivonnaisia, salaatteja ja keittolounasta. Kahvilassa voi myös nauttia lasillisen viiniä tai olutta. Upea miljöö tarjoaa hienot puitteet erilaisille juhlille; rippi-, ylioppilas- tai vaikkapa syntymäpäiväjuhlien viettoon Kauppaneuvoksen kahvila on sangen oivallinen paikka. 35
36
Taitokortteli
Mustosen talon salissa sijaitseva Taitokeskus Joensuu kymmenine kangaspuineen on Taitokorttelin sydän. Taitokeskuksen kurssitoiminta, käsityötarvikevalikoima ja käsintekemisen ideoita pursuava ilmapiiri on antanut monelle käsitöistä kiinnostuneelle virikkeen pidemmänkin harrastuksen aloittamiseen. Taitokeskukseen on helppo tulla harrastamaan, sillä ohjatun kudontatoiminnan lisäksi iltaisin järjestetään monipuolisia kursseja ja kerhoja kaikenikäisille. Taiteen perusopetukseen kuuluvat lasten Kässä-käsityökoulu ja aikuisten AIKUkäsityökoulu ovat myös osa Taitokeskuksen palveluja. Taitokeskus Joensuu järjestää myös vuosittain Karjalaiset Kudontaviikot ja kolmen vuoden välein Kansainvälisen kudontasymposiumin.
37
38
Tapahtum at
Myymälä- ja työpajatoiminnan lisäksi Taitokortteli tarjoaa paljon muutakin. Piha-aitassa ja Mustosen talon käytävillä on näyttelytoimintaa eri käsi- ja taideteollisuuden aloilta. Taitokorttelin suojaisalla sisäpihalla voi kesäisin nauttia Kauppaneuvoksen kahvilan virvokkeita ja tuoreita leivonnaisia sekä seurata teatteri- ja musiikkiesityksiä. Lapsille kortteli tarjoaa tekemistä niin polkuautojen, ohjattujen pihaleikkien kuin erilaisten tapahtumien muodossa. Elokuussa Taitokorttelissa juhlitaan Wanhan kaupungin päivää, jolloin korttelin pihalla järjestetään markkinatapahtuma menneen ajan tapaan. Jouluaikaan pihan pienet punaiset mökit tunnelmallisine valoineen luovat pihapiiriin aitoa Joulukylän tunnelmaa. Taitokorttelissa tapahtuu ympäri vuoden. Kiireettömyys ja tekemisen mahdollisuus ovat koko ajan läsnä käsityökorttelissa. Taitokortteli on ympärivuotinen, turvallinen ja suomalaista sekä pohjoiskarjalaista kulttuuria esittelevä matkailukohde.
39
40
Taito Pohjois-K arjala ry
Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys perustettiin vuonna 1909 edistämään käsityöosaamista ja nostamaan monimuotoinen käsityökulttuurimme maanviljelyn varjosta omaan, itsenäiseen asemaan. Yhdistys sai nopeasti hallintaansa Pohjois-Karjalan alueella jo toimineita käsityökouluja, joiden tarkoitus oli siirtää käsitöihin liittyviä perinteitä uusille sukupolville. Vuonna 1944 perustettiin Joensuun Siltakadulle Suomen ensimmäinen kotiteollisuusneuvonta-asema osaltaan lievittämään sodan jälkeistä pulaa raaka-aineista ja käyttötavaroista. Ilomantsiin, Lieksaan ja Nurmekseen neuvonta-asemat perustettiin vuonna 1949 ja Kiteelle neuvonta-asema saatiin vuonna 1956. Yhdistys tarjosi alusta pitäen niin koulutusta, kurssitoimintaa Yhdist ys tarjosi alusta kuin henkilökohtaista neuvontaakin. Palkkalistoilla oli kiertä- pitäen koulutusta, viä neuvojia, joiden tehtävänä oli nimensä mukaisesti kiertää kur ssitoiminta a ja maaseudun paikkakunnilla tarjoten käsitöihin liittyvää opas- henkilökohtaista tusta. Neuvontaa annettiin niin miesten kuin naistenkin aska- neuvonta a. reisiin: käsin valmistettiin miltei 1960-luvulle saakka niin liinavaatteet, hevosten loimet, pukukankaat, reet, kärryt, sukset, kuin kotitalousesineetkin. Yhdistyksen tarjoamat palvelut vaihtelivat vuosien mittaan, mutta uusien neuvonta-asemien perustaminen jatkui kuitenkin vilkkaana läpi vuosikymmenten. Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys saavutti 1980-luvulla tavoitteensa: jokaiseen kuntaan yhdistyksen toimialueella oli saatu oma neuvonta-asema. Vuonna 1986 Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistyksestä tuli Suomen suurin kotiteollisuusyhdistys. 41
42
Taito Pohjois-K arjala ry
Terminä kotiteollisuus oli koettu vanhaksi jo 1970-luvulla ja hiljalleen 1990-luvulle tultaessa käsi- ja taideteollisuus -termi kasvatti suosiotaan varsinkin oppilaitosten parissa. Vuonna 1991 Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys nimettiinkin Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:ksi, ja vuonna 2010 yhdistyksen nimi muuttui muotoon Taito Pohjois-Karjala ry. Yli 100 vuotta toimineen yhdistyksen toiminnan sydän on edelleen sama kuin vuonna 1909: kädentaitojen ja käsityökulttuurin siirtäminen eteenpäin sukupolvelta toiselle. Taito- ja käsityökeskuksia on nykyisin kuudella paikkakunnalla: Joensuussa, Ilomantsissa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n osana toimiva Taito Pohjois-Karjala ry tekee kattojärjestönsä tavoin työtä kestävän käsityön edistämiseksi. Itse tekemisen merkitys
Taito- ja k äsit yökeskuk sia on nyk yisin kuudella paikk akunnalla. on kasvanut koko 2000-luvun alkupuoliskon ajan, eikä taantumisen merkkejä näy. Taito Pohjois-Karjala ry tarjoaa kurssi- ja kerhotoimintaa sekä aikuisille että lapsille, ja käsityökeskuksissa kuka hyvänsä voi kokeilla kudonnantaitojaan asiantuntevan ohjauksen avulla. Syksyllä 2010 yhdistys palasi juurilleen Taitobussi-hankkeen myötä, jonka avulla päästiin jälleen tarjoamaan kiertävän käsityöneuvonnan palveluja Pohjois-Karjalan alueelle. Taito Pohjois-Karjala ry kehittää myös uusia tuotteita, joiden juuret ovat syvällä karjalaisuudessa. Karjala-tuoteperheeseen kuuluu muun muassa neuleita, kahvimukeja, pyyhkeitä ja tietenkin karjalaisia suklaapiirakoita.
43
44
45
lähteet
Erkki Huopion tekstiä mukaillen Joensuun kaupungin historia I. 1985. Kalevi Ahonen: Joensuun kaupunki 1848–1920. Esko Järvelin: Joensuun porvarimatrikkeli. 1993. Kansallinen elämäkerrasto IV. 1932. Heikki Kokkonen: Antti Juhana Mustonen: eräs karjalainen suurliikemies: 40-vuotismuisto. 1917. T. Könönen: Joensuun kaupunki vuosina 1848–1898. 1904. Niin tuli sota maahan!: sotien ja sotalaitoksen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. 1995. Hannu Kujanen: Krimin selkkaukset merenkulkumme kiusana ja kiihokkeena autonomian ajalla; Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymykset 1800-luvulla. 1952. Ragnar Öller: Antti Juhana Mustonen: pohjoiskarjalainen suurliikemies 1810–1877. 1927. Jaana Juvonen: Vanhan Tohmajärven historia. 1990. Veijo Saloheimo: Nurmeksen historia: Nurmeksen seurakunta, Nurmeksen maalaiskunta, Nurmeksen kauppala. 1953. Marja-Liisa Tuomi: Suur-Liperin historia. 1984. Veijo Saloheimo. Julkaistu 5.9.2009. Kuvat: Kimmo Kirves, Johanna Kokkola, Lisa McCartney, Pohjois-Karjalan museo, Eeva-Maija Pietilä, Pentti Potkonen, Outi Santaniemi, Silla Virmajoki, Hilja Wasenius. Pohjapiirros: Antti Raatikainen
46
Viiv y hetki k anssamme. Nauti, tunnustele, ole osa tarina a. Ota hy v채t muistot muk a asi. Tulethan uudesta an.
47
Koskikatu 1, 80100 Joensuu | puh. (013) 220 140 | www.taitokortteli.fi | www.taitopohjoiskarjala.fi