Luonnon ryöstäjät

Teksti: Riku Kangasniemi

Luonnonvaraisten eliöiden ja niiden osien laiton kauppa (englanniksi illegal wildlife trade) on monille tuttu ilmiö. Sen uhreiksi joutuu vuosittain valtava määrä erilaisia eläimiä, tunnetuimpina esimerkkeinä varmasti sarvikuonot ja norsut, suuret kissapedot sekä ihmisapinat. Sama ilmiö uhkaa kuitenkin myös monia kasveja, esimerkiksi näyttäviä trooppisia orkideoita, joita kerätään suuria määriä myytäväksi keräilijöille.

Eikä tuo ilmiö ole ennenkuulumaton Suomessakaan. Maamme ensimmäinen tunnettu baltiantoukokämmekkä (Dactylorhiza majalis subsp. baltica) varastettiin kaivamalla se ylös juurineen Morgonlandetin saarelta. Osansa ovat saaneet myös monet muut kasvit, kuten kangasvuokot (Pulsatilla vernalis) ja hämeen- eli sormikylmänkukat (P. patens) rauhoituksestaan huolimatta. Kauniit kukat viehättävät ja niitä halutaan omiin puutarhoihin, vaikka se laitonta olisikin. Suurin tragediahan on kasvien huono menestys puutarhoissa: ne tuppaavat kuolemaan siirron jälkeen, jolloin populaatio pienenee yhä vain ja sen monimuotoisuus köyhtyy. Lopulliset seuraukset voivat olla vakavia kokonaisten lajien kannalta.

Syyttömiä eivät ole tutkijatkaan. Varsinkin aikana ennen nykyistä optiikkaa ja muita kehittyneitä menetelmiä näytteitä tutkimusta varten kerättiin ampumalla, myrkyttämällä, keräämällä ja niin edelleen. Tämä on varmasti johtanut monien lajien kantojen vähenemiseen. Onpa Suomessakin arveltu mesikämmekän (Herminium monorchis) vähenemisen ja lopulta katoamisen yhtenä merkittävänä osasyynä olleen täysin ylimitoitettu keräily herbaarioihin (Salmia, 2013).

Kasveilla käytävän laittoman kaupan on todettu olevan paljon vähemmälle huomiolle jäävää, kuin eläinten vastaava kauppa (Margulies ym. 2019). Tämä on helppo ymmärtää, sillä asenteet ovat monesti arkipäiväisessäkin elämässä eläimiä korostavia ja kasveja vähätteleviä. Ovathan eläimet hellyyttäviä ja paljon liikkuvaisempia ja inhimillisempiä kuin kasvit. Kertoipa professori emeritus Carl-Adam Hæggströmkin, että Maarianhaminasta Lemlandin Nåtöhön kulkevaa tietä rakennettaessa oli eräs paikallinen viitannut alueen lähes ainutlaatuisen kasvillisuuteen ”vihreänä paskana, jota kasvaa joka paikassa”. Eikä kasveihin valitettavasti osoita suurta kiinnostusta biologian opiskelijoiden jakautuminen eri erikoistumisaloillekaan. Kasvitieteen opiskelijoita kun on meillä Helsingin yliopistossa vähemmän kuin minkään muun erikoistumisalamme. Jos ”suuri yleisö” ja me biologit suuntaamme lähtökohtaisesti katseemme pois kasveista, on ilmeistä, että ne jäävät vähälle huomiolle myös päätöksenteossa ja laittoman kaupan seurannassa. Olisi tärkeää yrittää puuttua myös kasvien laittomaan keräilyyn ja kauppaan yhtä tehokkaasti kuin eläinten vastaavaan.

Keräily on merkittävä uhka monille lajeille niin meillä Suomessa kuin maailmallakin (mm. Hyvärinen ym. 2019). Ilmiötä on vaikea kitkeä, sillä monissa maissa ihmiset tekevät sitä ansaitakseen elantonsa ja rikkaat haluavat leveillä tutuilleen hienoilla kokoelmillaan. Ilmiö on kuvottava ja vaarallinen, olipa kyse sitten lumileopardien (Panthera uncia) taljoista, tai harvinaisten orkideoiden kaupittelusta. Tähän ongelmaan on maailmassa yritetty keksiä ratkaisuja ja saada aikaan tuloksia muun muassa lajeja rauhoittamalla, perustamalla vartioituja luonnonsuojelualueita ja niin edelleen. Ongelma ei ole silti poistunut ja sen kitkemisen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä. Iso rooli on koulutuksella ja luonnonsuojelun itseisarvon sekä rahallisen arvon opettamisella. Ekoturismi on kasvava trendi, jolla voisi olla mahdollisuuksia merkittävänä elinkeinona.

Aina löytyy silti ihmisiä, joilla on käytettävissään niin paljon rahaa, että he saavat kaiken haluamansa, myös viattomia luontokappaleita. Ongelman juurisyynä voineekin pitää meidän ihmisten pohjatonta ahneutta ja omistushalua, joka jaksaa aina yllättää ja turhauttaa.

Lähteet:

Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.). 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s.

Margulies, J. D., Bullough, L. A., Hinsley, A., Ingram, D. J., Cowell, C., Goettsch, B., ... & Phelps, J. 2019. Illegal wildlife trade and the persistence of “plant blindness”. Plants, People, Planet, 1(3), 173-182.

Salmia, A. 2013. Pohjolan uhanalaiset orkideat. LounaisHämeen luonnosuojeluyhdistys. Sastamala. 342 s.