Linnut tyhjyydessä

Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Kurkottaessaan universumiin tähtitieteilijät ovat hahmottaneet monia tähdistöjä lintuina. Samalla niihin on yhdistynyt historian myyttejä.

Loppusyksy ja talvi ovat lintuharrastajalle usein latistavaa aikaa. Jokunen pöllö tai koskikara voi ilahduttaa ahkeraa ulkoilijaa, mutta yleisesti metsät, pellot ja taivaat ovat siivekkäistä hiljaisina. Katsetta ei kuitenkaan kannata laskea taivaasta: pimenevät illat nimittäin mahdollistavat jälleen harrastuksen, joka kesäkuukausina on ollut epätoivoista. Tähtien katselun.

Maailmankaikkeuteen katseensa kurottava voi kohdata mitä ihmeellisimpiä asioita näkökentässään. Tässä jutussa keskitymme revontulien ja tähdenlentojen sijaan taivaan tähtikuvioihin, joiden joukosta löytyy myös yhtä sun toista livertäjää. Pohjoisella taivaalla siivekkäitä tähtikuvioita on kaksi: Joutsenen ja Kotkan tähtikuviot.

Joukahainen säihkyvällä pyrstöllä

Tutumpi kahdesta lintutähtimerkistä lienee Joutsenen tähtimerkki, joka on näkyvä, noin Otavan kokoinen tähtikuvio. Joutsenen tähtimerkki sijoittuu taivaankannessa Linnunradalle ja valkoisen linnun voi katsoa lentävän taivaanrantaa kohti. Pohjan ristin tuntevalle Joutsenen tähdistö löytyy helposti, koska risti muodostaa osan Joutsenen ruumiista. Toinen maamerkki (vai pitäisikö sanoa taivasmerkki) Joukahaisen löytämiseen on Kesäkolmio, sillä yksi kolmesta kolmion tähdestä kuuluu Joutsenen tähdistöön.

Jos itse tähtikuvio on kookas, niin on myös sen kirkkain tähti Deneb. Sen on arvioitu olevan kooltaan noin 160–200 kertaa Aurinkoa kookkaampi. Jos siis Auringon siipiväli olisi yhtä suuri kuin pikkusinisiiven (Cupido minimus), olisi Deneb jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans). Valtava taivaankappale on yksi kirkkaimmista pohjoisen tähtitaivaan edustajista ja juuri se toimii yhtenä aiemmin mainitun Kesäkolmion kulmana.

Kirkkautensa lisäksi Denebillä on myös toinen ennätys Joutsenen tähtikuviossa. Se sijaitsee selvästi muita tähtiä kauempana, arviolta noin 1500 valovuoden päässä maasta. Periaatteessa verkkokalvollesi voi siis päätyä fotoni, joka on sinkoutunut irti Denebistä samoihin aikoihin, kun Länsi-Rooma oli juuri murskattu ja Madagaskarilla eli vielä useita norsulintuja ja sarvellisia krokotiileja.

Joutsenen tähdistössä Deneb sijoittuu pyrstöön, mistä tähden nimi juontuu (Al dhanab on arabiaa ja tarkoittaa häntää). Deneb on luonteeltaan sirkumpolaarinen, joten pääsemme nauttimaan vuoden ympäri Joukahaisen tuikkivasta perästä.

Elämää ja väriloistoa

Denebin lisäksi maininnan arvoinen tähti on Albireo, joka muodostaa Joutsenen pään. Albireo ei itse asiassa ole tähti, vaan kaksoistähti. Kaukoputken omaavalle Albireo voi tarjota lumoavia hetkiä, sillä Albireon kaksi tähteä ovat kauniin eri väriset (tai itse asiassa tähtien keskinäinen sijainti huijaa ihmissilmää korostamaan kontrastia kappaleiden välillä). Toinen tähti loistaa silmiimme kultaisena, kun taas toinen on syaaninsininen. Melkein yhtä upea parivaljakko kuin laulujoutsenen nokan musta kärki ja keltainen tyvi!

Joutsenen tähdistöstä tekee myös mielenkiintoisen se, että NASA löysi sieltä ensimmäisen maan kokoisen elinkelpoisen eksoplaneetan vuonna 2014. Kepler186f:ksi nimetty planeetta on kuitenkin sen verran kaukana (500 valovuotta), ettei siitä tiedetä juuri mitään.

Myyttejä valkoisesta linnusta ja nesteestä

Lumoava puoli tähdissä, kuten myös linnuissa, on se, että samoja ihmeellisyyksiä ovat kanssamme päässeet ihastelemaan ihmiset läpi historian. Joutsenen tähdistössä nämä kaksi ihmetyksen kohdetta yhdistyvät. Antiikin Kreikassa kerrottiin, että Zeus naamioi itsensä joutseneksi, jotta pääsisi muiskuttelemaan salaa spartalaiskuninkaan vaimoa Ledaa. Leda kiintyi kuin kiintyi joutseneen ja päätyi tämän kanssa jopa sänkyyn. Lopputuloksena tästä oli muna, josta kuoriutui Troijan Helena.

Suomalaisessa mytologiassa Joukahainen oli pyhä lintu. Joutsenesta juontunee myös Linnunradan nimi, sillä sen ajateltiin olevan reitti, jota pitkin joutsen lentää Lintukotoon. Lintukoto oli tarinoissa taianomainen paikka, jonne muuttolinnut lensivät talveksi. Lintukodon ajateltiin sijoittuvan kauas sinne, missä maanpinta ja taivaankaari kohtaavat. Entisajan ihmiset ajattelivat, että taivaankannen reunalla saattoi olla varsin ahdasta. Siksi Lintukoto nähtiin pienenä paikkana, mikä voi myös selittää lintukodon nykyistä merkitystä.

Sivujuonteena todettakoon, että monissa muissa kielissä Linnunrata on nimetty maidon mukaan (kuten englanninkielinen Milky Way). Tämä juontaa juurensa kreikkalaiseen mytologiaan, jonka mukaan Linnunrata olisi syntynyt Heran läikkyneestä maidosta. Monia tarinoita riittää siitä, mikä sai maidon läikkymään ympäri universumia. Yhden tarinan mukaan Hera imetti Herkulesta, mutta voimakas vauva puraisi Heran nänniä niin kovaa, että imettäjä riuhtaisi pienokaisen pois.

Himmeä peto

Toinen tähtitaivaallamme liitelevä lintu on Kotka, joka sijaitsee myös Linnunradan varrella. Kotkan tähtikuviosta pääsee nauttimaan Suomessa parhaiten syksyllä. Kotkan tähdistö ei ole niin näkyvä kuin Joutsenen johtuen himmeämmistä tähdistä sekä alemmasta sijainnista taivaankannella.

Kotkan tähdistön kirkkain tähti on Altair, joka muodostaa aiemmin mainitun Denebin ja Lyyran tähtikuvion Vegan kanssa Kesäkolmion. Denebistä poiketen Altair sijaitsee todella lähellä Maata, vain 17 valovuoden päässä. Se on myös yksi tähtitaivaamme kirkkaimmista tähdistä. Näin ollen vaikka muu kokon ruumis olisikin vaikeasti havaittavissa, näkyy linnun pää loisteliaana pimeydessä.

Altairia ovat ihmetelleet jo muinaiset eufratilaiset astronomit 3000 vuotta sitten. Altair-nimi toimii lyhenteenä arabian sanoista Al Nasr al Ta’ir, joka tarkoittaa yllättävästi lentävää kotkaa. Myös Rooman valtakunnassa tähti tunnettiin lentävänä kotkana, nimeltään Vultur volans.

Myös kotkaan liitetään muinaisia taruja, joista yhdessä päähenkilönä on jälleen kerran himokas Zeus. Tässä tarinassa kotka, joka oli Zeus valepuvussa tai Zeuksen kuninkaallinen lintu, sieppasi Troijan prinssi Ganymedeksen. Zeus haltioitui prinssistä ja teki tästä itselleen rakastajattaren sekä jumalten juomanlaskijan. Tarina päättyi Ganymedeksen siirtämiseen Vesimiehen tähdistön kupeeseen. Prinssin voi myös löytää kiertämästä Jupiteria, sillä Ganymedes on Jupiterin suurin kuu. Valtava kiertolainen voittaa koossaan jopa Merkuriuksen.

Alkuun uudessa harrastuksessa

Joutsenen ja Kotkan tähtikuvioiden lisäksi tähtitaivaalta löytyy runsaasti muutakin ihmeteltävää. Tähtikuvioiden paljoudessa sormi voi mennä suuhun, mutta muutaman vinkin avulla keltanokkakin voi päästä jyvälle taivaankappaleista.

Tähtitietoutta jakaa tähtitieteellinen yhdistys Ursa, jonka sivuilta löytyy paljon tietoa avaruudesta ja vinkkejä harrastajalle. Lisäksi Ursan sivuilta löytyy Tähtikartta, joka näyttää reaaliajassa, miltä tähtitaivas näyttää valitussa sijainnissa.

Tähtikartan perinteisempi versio on planisfääri, jonka avulla tähtikuvioiden etsiminen taivaalta helpottuu. Hifistelijä hankkii planisfäärin kylkeen punaisen valon. Punainen valo ärsyttää verkkokalvolla ainoastaan tappisoluja, joten pimeänäkö ei häiriinny planisfääriä tutkaillessa.

Koska tähdet näyttäytyvät ihmiselle niin pieninä, helpottuu niiden havaitseminen optiikan avulla. Lintukiikarit ja kaukoputket voi siten jalostaa uuteen uljaaseen virkaan.

Lähteet:

Moore, P. & Watson, F. (2008). Astronomica: Galaxies, Plantes Stars, Constellation Charts and Space Exploration. Millennium House.

Luontoportti, Laulujoutsen. https://luontoportti. com/t/619/laulujoutsen

Tiedetuubi, Taruja taivaalla: Joutsen. https://tiedetuubi. fi/taruja-tahtitaivaalla-joutsen

Wikipedia, Joutsen (tähdistö). https://fi.wikipedia.org/ wiki/Joutsen_(t%C3%A4hdist%C3%B6)

Tiedetuubi, Taruja taivaalla: Kotka. https://tiedetuubi. fi/taruja-tahtitaivaalla-kotka

Wikipedia, Lintukoto. https://fi.wikipedia.org/wiki/ Lintukoto