
3 minute read
Kurtturuusun luetut päivät
from Symbiontti 4/2020
by Symbioosi ry
Hävityksen kauhistus – kurtturuusun luetut päivät
Teksti: Tomi Kiviluoma – Kuvat: Tomi Kiviluoma & Roope Nykänen
Advertisement
Hanko 1. heinäkuuta hävityksen vuonna 2020. Seisoimme Tallholmenin luonnonsuojelualueen kupeessa, Neljän tuulen tuvan parkkipaikalla. Auton takakontti täyteen ahdattu puutarhatyökaluja, aina kuokista ja oksasaksista kahteen raivaussahaan. Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin sekä ELY-keskuksen edustajat esittelivät meille alueita, joilla meillä olisi valtuudet toimia. Repiä ruusua siis, kuten leikkimielisesti ystävillemme mainostimme pitkin kevättä ja kesää, kyllästymiseen asti. Seuraavat kaksitoista päivää tarkoituksenamme oli näivettää ja kaivaa niin paljon kurtturuusua kahdelta erityisen ongelmalliselta alueelta Hangossa kuin suinkin ehtisimme.
Ajatus vapaaehtoisprojektista luonnon hyväksi syntyi alkuvuodesta. Kesätyöhakuihin ja oravanpyörään kyllästynyt Roope ehdotti oma-aloitteista työrupeamaa luonnonsuojelun merkeissä. Innostuimme Pyryn kanssa välittömästi. Vieraslajien hävittäminen tuntui oivalta vaihtoehdolta. Matalan kynnyksen ulkotyötä, jossa oman työn vaikutus näkyy nopeasti. Yksittäisiä vieraslajitalkoita järjestetään paljon, mutta mielestämme olikin erityisen tärkeää sitoutua hieman pidemmäksi aikaa, edes kahdeksi viikoksi samalle alueelle. Omien tappioiden minimoimiseksi päätimme hakea projektillemme apurahaa eri tahoilta. Kukaan meistä ei ollut aiemmin kirjoittanut tällaisia hakemuksia, joten oppimiskokemus oli jyrkkä. Projektin tarpeellisuutta ei ollut vaikea perusteella. Siteerasimme ajankohtaisia tutkimuksia, Suomen lajien uhanalaisuutta arvioivaa Punaista kirjaa sekä kansallista vieraslajistrategiaa. Tuskailimme tyylin ja suunnitelmien tarkkuuden parissa. Esimerkiksi motivaatiotamme pohjustimme näin: ”Opiskelijoina koemme usein voimattomuutta koko
maailmaa koskevien riskien edessä, mutta paikalliseen suojeluun kykenee meistä jokainen.” Tällainen korkealentoinen, tunteisiin vetoava lausahdus ei välttämättä tee vaikutusta kaikkiin. Hakemuksen kieliasu tulee sovittaa kunkin tahon vaatimuksiin. Jos sellaisia ei ole kirjattu selkeästi, taustatyö on tehtävä huolella tahon kotisivuilta ja päättellä, mitä he odottavat.
Toukokuussa sähköpostiin singahti ilouutinen! Vuokon luonnonsuojelusäätiö oli myöntänyt projektillemme 1000 euron apurahan, joka turvaisi taloudelliset edellytyksemme. Edessä oli vielä kaikkein haastavin loppuvastus, jolle itse kurtturuusukin jää kakkoseksi. Nimittäin suomalaisten kaupungin- ja virastotalojen varjoissa sihisevä byrokratia. Hangon kaupungissa on luonnonsuojelutahojen toimesta vuosia järjestetty talkoita kurtturuusun kitkemiseksi. Siksi oletimme meidät otettavan vastaan avosylin. Laki vaatii kurtturuusuesiintymien hävittämistä 1.6.2022 mennessä, mutta mistä varat moiseen urakkaan? Ilmaista työvoimaa! Naiiveissa mielikuvissamme asia oli sovittavissa kahdella sähköpostilla.
Suurimmiksi kynnyskysymyksiksi nousivat vastuu ja vakuutus. Kurtturuusujen poistamista johtaa Hangossa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan jaosto ja heillä on luvat toimia julkisen omistuksen alaisilla tonteilla. Liitto ei voinut suoraan vastaanottaa meitä vapaiksi toimijoiksi käynnissä oleviin projekteihin. Keinotekoiset muurit kierrettiin lopulta muodollisella harjoittelusopimuksella. Käytännössä saimme vapauden suorittaa työt itsenäisesti ja opimme myös kantapään kautta luonnonsuojelutyön poliittisista haasteista.
Työkaluja saimme lahjoituksena ja lainaksi Hangon kaupungin ympäristötoimelta, Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta sekä Pyryn vanhemmilta. Alkuperäinen suunnitelmamme oli yöpyä Tvärminnen asemalla, ja tähän oli budjettiakin varattu apurahahakemuksessa. Vallitseva epidemiatilanne esti kuitenkin aikeemme viime hetkellä. Telttamajoitukselta vältyimme, kun loputtoman ystävällinen Hangon kaupunki tarjosi meille vuokra-asuntoa. Kesäleiritunnelmiin pääsimme nukkuessamme vierekkäin kalustamattoman yksiön lattialla.
Havaitsimme rehottavan kurtturuusuongelman lisäksi myös epäkohtia kansalaisten toiminnassa. Luonnonsuojelualueella voimassa olevia liikkumisrajoituksia ei noudatettu, vaan paitsi lomailijat, myös paikalliset oikoivat mielivaltaisesti alueiden läpi. Alueen ekosysteemeille kallisarvoisten muurahaisten reitit sekoitettiin jalankulkupoluiksi. Lisäksi useampana päivänä koiranulkoiluttajat pitivät koiriaan vapaina luonnonsuojelualueilla rikkoen samanaikaisesti sekä Suomen järjestys-, että luonnonsuojelulakia. Huomauttaessamme asianomaisil-
Kiinnostaako vieraslajien torjunta? Näillä sivuilla voit päästä alkuun:
https://vieraslajit.fi/ https://www.sll.fi/mitame-teemme/luonnonhoito/ viekas-life/vieraslajien-abc/
https://wwf.fi/ vapaaehtoistyo/ vieraslajitalkoot/



le ulkoilijoille asiasta ei vastaanotto ollut järin anteeksipyytävä tai aina painokelpoinenkaan. Toimme asian SLL:n tietoon ja tähän toivottavasti puututaan tulevina kesäkausina.
Kurtturuusun näivetys ja poistaminen on yhdenkin päivän rupeamana uuvuttavaa. Kahdentenatoista päivänä jäljet näkyivät kehoissa. Käsivarret naarmuilla, niskat palaneena ja alaselät jumissa. Rytmitimme työpäiviämme suunnittelemalla ja toteuttamalla eeppisiin mittasuhteisiin kasvanutta viestintäämme, joka oli keskeisessä osassa jo apurahahakemuksissamme. Sosiaalisen median näkyvyytemme toteutui yli villeimpien odotustemme. Kruunaavana hetkenä toimi Helsingin yliopiston virallisen Instagram-tilin haltuunotto yhden päivän ajaksi, jolloin yksittäisiä videoita oli parhaimmillaan katsottu yli 8000 kertaa. Instagram-tilimme avulla teimmekin projektistamme juuri oman näköisemme. Huumori on todennetusti oiva tehokeino valistukseen, ja keräsimmekin rutkasti positiivista palautetta. Monet asiaan perehtymättömät tutut ja tuntemattomat lähestyivät meitä kiittäen, että todella oppivat vieraslajien aiheuttamista uhista käytännössä.
Kannustamme kaikkia kanssaopiskelijoitamme pohtimaan omaa suhdettaan luonnonsuojelutyöhön. Toivottavasti tämä vaatimaton esimerkkimme osoittaa, että oma-aloitteisuus ja rohkeatkin ideat ovat suuressa roolissa. Jatkuvuuden takaamiseksi me olemme jo aloittaneet suunnitelmat Tallholmeniin palaamiseksi ensi kesänä.

