Onnistunut G. J. Ramstedtnäyttely ja -seminaari Lahdessa

Lahden pääkirjastossa pidettiin maailmankuulun kielitieteilijämme ja tutkimusmatkailijamme G. J. (Gustaf John) Ramstedtin näyttely

3.6. - 29.6.2022 sekä häntä monipuolisesti tarkastellut seminaari

11.6.2022. Kokonaisuus oli Japanilaisen Kulttuurin Ystävien, PäijätHämeen tutkimusseuran sekä Suomi-Mongolia-Seuran ideoima ja järjestämä. Kaiken vastuuhenkilönä toimivat japanologi Tero Salomaa ja lahtelainen, monialainen vaikuttaja Rauno Kurki.

G. J. Ramstedt (1873 - 1950) oli lähtöisin vaatimattomista työläistaustaisista oloista nykyisen Turun Raunistulasta. Lahti oli kuitenkin tapahtumalle luonteva pitopaikka, sillä Ramstedt asui perheineen Lahdessa vuosina 1903 - 1917. Hän oli sekä Lahden Yhteiskoulussa että Lahden Suomalaisessa Tyttökoulussa kielten opettajana, osallistui kaupungin kunnallispolitiikkaan Nuorsuomalaisen puolueen riveissä, toimi raittiusseurassa ja mm. opetti esperantoa. Lahdesta käsin hän teki tieteelliset tutkimusmatkansa, jotka suuntautuivat pääosin mongolien pariin, nykyisen Mongolian alueelle.

Hän julkaisi matkoiltaan keräämänsä aineiston pohjalta lukuisia tutkimuksia erityisesti mongolin, mongolinsukuisen kalmukin sekä turkinsukuisten tataarien kielistä. Kielitieteilijänä hän on uuden tieteenalan vertailevan altailaisen kielentutkimuksen (mongolilaiset, turkkilaiset ja tunguusilaiset kielet) perustaja ja samalla nykyaikaisen puhuttuun kieleen perustuvan mongolistiikan, mongolin kielen tutkimuksen keskeinen auktoriteetti. Hänen teoksensa Seitsemän retkeä itään (1944) on kansainvälisesti tunnettu matkakirjallisuuden klassikko. Hän kirjoitti myös ensimmäisen tieteellisesti pätevän korean kieliopin (1939).

Vuosiksi 1919 - 1929 hänet oli nimitetty Suomen asiainhoitajaksi itsenäisen Suomen ensimmäiseksi diplomaatiksi Kaukoitään (Japani, Kiina ja Siam, myöh. Thaimaa) asemapaikkanaan Tokio. Tältäkin kaudelta häneltä on säilynyt värikkäät muistelmat. Hän oli myös ensimmäisiä japanilaisen klassisen runouden suomentajia.

Lahden pääkirjaston aulaa hallitsi useiden suurten vitriinien näyttely. Päänäyttelyssä keskityttiin Ramstedtin Lahden aikaan, tutkijan ja diplomaatin uraa unohtamatta. Mukana oli muun muassa ensimmäistä kertaa esillä Ramstedtin itsensä Lahdessa ottamia valokuvia, jotka ovat Lahden museon hallussa. Toinen uniikki kuvasarja liittyi Ramstedtin matkaan turkkilais-tataarilaisten kumukkien asuinsijoille, nykyisen Dagestanin alueelle. Ramstedtin jälkeläisiltä oli saatu näyttelyyn kuvien lisäksi myös kirjeitä sekä hänen tutkimusmatkoillaan käyttämiään passeja.

Suomi-Mongolia-Seuralla oli käytössään kaksi vitriiniä, joissa esiteltiin seuran sekä seuran johtokunnan jäsenten hallussa olevaa Mongoliaa koskevaa esineellistä, kirjallista ja kuvallista aineistoa. Mukana oli myös edustava kokoelma Suomi-Mongolia-Seuran jäsenlehtiä sekä joitakin johtokunnan jäsenten kirjoittamia ja julkaisemia teoksia.

Itse seminaari pääkirjaston hienossa auditoriossa oli todella korkeatasoinen ja jokainen esitelmöitsijä oli alansa asiantuntija. Itsellenikin avautui Ramstedtista aivan uusia puolia, erityisesti esperantistina sekä hänen Japanin kaudestaan diplomaattina. Yleisöä kävi päivän aikana yli 80 henkeä ja jokaista esitelmää kuunteli vähintään 60 henkeä. Esitelmiä seurasivat yleisön kysymykset ja kommentit, joihin me esitelmöitsijät vastailimme parhaamme mukaan. Usein syntyi vilkas keskustelu, mutta aikataulussa oli pysyttävä. Mainittakoon, että SM-seuramme myi seminaarin aikana kaksi seuran t-paitaa sekä 47 jäsenlehtiä (50 sn/kpl) eli seuran kassa karttui yhteensä 63,50 eurolla. En ryhdy tässä tarkemmin selvittelemään seminaariesitelmien sisältöä, sillä ne tallennettiin kokonaisuudessaan ja ovat nähtävissä ja kuunneltavissa YouTubesta sekä Suomi-MongoliaSeuran Facebook-sivuilta. Pääosin seminaarin tallentaminen on onnistunut erinomaisesti. YouTubesta sitä voi hakea sanayhdistelmällä: Ramstedt seminaari. Esitelmistä avautuu laaja näkökulma G. J. Ramstedtin poikkeukselliseen elämään niin tutkijana, tutkimusmatkailijana, diplomaattina kuin ihmisenäkin. Seuramme edustajina oma esitelmäni alkaa kohdasta 1:18,25, jota seuraa Sauli Heikkilän valloitta- va kurkkulauluesitys kohdassa 1:54,30. Sauli esitteli kurkkulaulun taustaa, eri tekniikoita ja kurkkulauloi säestäen itseään perinteisin mongolialais-tuvalaisin soittimin. Havaitsin, kuinka hänen kurkkulaululla esittämänsä suomalaisen kansanlaulun ”Orvon huokaus” aikana monet kuulijat olivat syvästi liikuttuneita.

Erityiskiitos kuuluu suurtyön tehneelle japanologi Tero Salomaalle. Hän myös toimi seminaarin oivana puheenjohtajana, oli järjestänyt seminaarin digitaalisen tallentamisen ja avusti seminaarin aikana monessa muussakin: mm. nosteli lattialta esitelmän aikana sinne pudottamiani papereita kuten tallenteesta on havaittavissa.

Kirjallisuutta:

G. J. Ramstedt, Seitsemän retkeä itään 1898-1912. WSOY. Porvoo – Helsinki. 1944.

- Seitsemän retkeä itään -matkakertomuksesta on otettu useita painoksia ja se on käännetty monille kielille, kaksi vuotta sitten vihdoin myös mongoliksi

G. J. Ramstedt, Lähettiläänä Nipponissa. Muistelmia vuosilta 1919-1929. WSOY. Porvoo-Helsinki. 1950.

G. J. Ramstedt, Japanilaisia runoja. WSOY. Porvoo - Helsinki 1953.

Arno Forsius, G. J. Ramstedt (1873-1950) – kielentutkija, tutkimusmatkailija, kirjailija. http://www.saunalahti.fi>arnoldus>

Harry Halén, Biliktu Bakshi. The Knowledgeable Teacher. G. J. Ramstedt’s Career as a Scholar. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 229. Helsinki 1998.

- Halénin teos käännetty myös suomeksi, jossa erityisesti Ramstedtin omat suomenkieliset muistelut tulevat paremmin esiin. Valitettavasti sitä ei ole julkaistu vielä painetussa muodossa

Tero Salomaa, Ramstedt-seminaari ja -näyttely Lahdessa. Suomi-Mongolia-Seura. Jäsenlehti 1/2022, 11.

G. J. Ramstedt -seminaari ja -näyttely

Lahden pääkirjastossa 3.6. – 29.6.2022

Seminaari: 11.6, kello 10.30 – 15.30 (sisältää lounastauon)

10.30 Tervetuloa

10.40-11.15 Ramstedt – lahtelainen vaikuttaja. Tutkija Janne Ridanpää (Päivälehden arkisto)

11.20-11.40 Ramstedt esperantistina. Prof. Jouko Lindstedt

11.50-12.15 Ramstedt tutkimusmatkailijana ja kielitieteilijänä. Dos. Antti Ruotsala (Suomi-Mongolia-Seura)

Tauko 12.20-13.15

13.15 Kurkkulaulua. Sauli Heikkilä

13.30-14.15 Ramstedt diplomaattina.

Tutkija Juha Sahi (Oulun yliopisto)

14.20-14.45 Henkiä ja automaatteja. Mongolia ja Japani 100 vuotta Ramstedtin jälkeen. Ohjaaja, käsikirjoittaja

Martti Kaartinen

14.50-15.15 Ramstedtin japanilaiset verkostot -tutkimushanke. Anna-Maria Wiljanen (Suomen Japanin instituutti)

15.15-15.30 Keskustelua, päätössanat

Tšingis-kaani ja modernin maailman synty

Weatherford, Jack Rosebud 2022

Antropologi Jack Weatherfordin vuonna 2004 ilmestynyt Genghis Khan and the Making of the Modern World on lukukokemus, joka askarruttaa. Kuinka hän voi väittää, että mongolivaltakunnan luonut ja miltei koko maailman valloittanut, usein barbaarina pidetty kaani olikin renessanssin airut, uskonnonvapauden edelläkävijä ja modernin maailman syntyä ennakoiva esitaistelija?

Kirjassaan Weatherford sanoutuu irti perinteisistä käsityksistä modernin maailman synnystä ja eurooppalaisuuden merkityksestä maailman kulttuuriperinnölle. Weatherfordin esittämä näkemys on, että muutos kohti modernia maailmaa alkoi keskiajalla juuri mongolien vaikutuksesta.

Esipuheen ja jälkisanat on kirjoittanut filosofian tohtori ja folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti. Hänen erikoisaloihinsa kuuluu suullisen ja kirjallisen kertomarunouden tutkimus, kulttuuri-identiteetin kysymykset, arkistotutkimus ja kulttuuritieteiden tutkimushistoria. Tätä nykyä Harvilahti toimii vapaana tutkijana työsarkanaan itäisen Euraasian suulliset eepokset sekä mongolien ja turkkilaiskansojen varhaiset kirjalliset muistomerkit. Kirjan on suomentanut Eila Salomaa.