Mongolian uutisista saksittua

Tsagaan Sar 2019

Mongolialaiset ympäri maailmaa tervehtivät 5.2.2019 perinteisin menoin kuukalenterin mukaista uutta vuotta. Tuolloin keltaisen maakoiran vuosi muuttui keltaisen villisian vuodeksi. Ulaanbaatarissa Mongolian valtion päämiehet presidentti Kh. Battulgan johdolla juhlallisesti ottivat uutta vuotta vastaan puheilla, vastaanotoilla sekä osoittamalla kunnioitustaan yhdeksänhäntäiselle valkoiselle valtionstandardille.

Liian monta oppilaitosta

Mongolialaisen korkeakoulupolitiikan päämääränä on parantaa yliopistojen ja korkeakoulujen tasoa. Tätä silmällä pitäen tarkastetaan säännöllisesti Mongoliassa toimivien korkeakoulujen opintosuunnitelmia, opettajien pätevyyksiä, luokkahuoneitten tasoa sekä opetuslupia. Eräs ongelma on oppilaitosten suuri määrä, mikä ei suinkaan ole laadun tae. Vuosina 2004 ja 2005 Mongoliassa toimi yhteensä 184 (!) yliopistoa ja korkeakoulua. Tätä määrää on alennettu siten, että vuosina 2017/18 toimi enää 96 vastaavanlaista oppilaitosta.

Grand Prix palkinto mongolialaiselle baritonille

Uuden vuoden kunniaksi kestitsi presidentti Battulga valtiogerissä korkeita vieraita perinteisillä mongolialaisilla herkuilla.

Vuoden 2018 tilastolukuja

Valtiollisen tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kauppavaihto kasvoi vuonna 2018 22,3 % nousten 12,9 miljardiin dollariin. Vienti kasvoi 13,1 % (7 miljardia) ja tuonti 35,3 % (5,9 miljardia). Pääasiallisin vienti koostui mineraaleista ja tekstiileistä, ja Kiina oli suurin mongolialaisten vientitavaroitten vastaanottaja (85 % kaikesta viennistä).

Ensimmäisissä Venäjän Sahan tasavallassa Jakutskissa huhtikuun 19-23. päivinä 2019 järjestetyissä kansainvälisissä oopperalaulufestivaaleissa pääpalkinnon voitti Ulaanbaatarin oopperatalon laulaja Ch. Badral. Festivaaleihin osallistui laulajia kymmenestä maasta. Tällä hetkellä baritoni Ch. Badral työskentelee eri teattereissa ja oopperoissa Italiassa. Hän on myös saanut kutsun osallistua vuoden 2019 BBC:n Cardiff Singer of the World -kilpailuun.

Mongolialainen rock-yhtye

“The HU” menestyy

Vuonna 2016 perustettu rock-yhtye “The HU” on kappaleellaan “Wolf Totem” saavuttanut ensimmäisen sijan Billbord’s Hard Rock Digital Song Sales Chart -listalla ja tullut maailmankuuluksi. Itse he kutsuvat musiikkityyliänsä ”Hunnu-Rockiksi”. Neljän soittajan yhtye aloitti Eurooppa-kiertueensa Berliinistä 6. kesäkuuta. Ennen Euroopankiertuettaan yhtye antoi Ulaanbaatarissa konsertin innostuneille faneilleen.

Mongolialaiset sumo-painijat

Mongolialainen sumopainija D.Davaajargal, joka sumopainijana tunnetaan nimellä Hakuho, on saavuttanut korkeimman sumo-arvonimen yokozuna ja aikoo muuttaa kansalaisuutensa japanilaiseksi. Hakuho on hyvin suosittu Japanissa ja ylläpitää muun muassa leirejä nuorille, jotka haluavat kokeilla sumoa. Tällä hetkellä yokozuna-arvon ovat saavuttaneet kaksi mongolialaista, Hakuho ja Kakuryu. Tätä ennen kaksi mongolialaista sumopainijaa on ehtinyt muuttaa kansallisuuttaan: Kyokutenzan ja Asasekiryu. Saadessaan japanilaisen kansallisuuden Hakuho menettää Mongolian kansalaisuutensa. ja joukkueeseen kuuluivat huippumallit O. Purevdulam, N. Sarnai, N. Narmandakh, D. Dolgion ja T. Oyun-Erdene.

Muistopatsas Damdinsürenille paljastettu Ulaanbaaterissa

Ulaanbaatarin kansallispuistossa paljastettiin toukokuun 6. päivänä 2019 kirjailijan, kääntäjän, tutkijan ja Mongolian Akatemian jäsenen Tsendiin Damdinsürenin (1908-1986) patsas. Aloite patsaan pystyttämiselle tuli presidentti Kh. Battulgalta. Paljastustilaisuuteen osallistui suuri määrä Mongolian kulttuuri- ja tiedemaailman edustajia. Damdinsüren oli kolminkertainen valtionpalkinnon vastaanottaja ja käänsi muun muassa mongolialaisten kansalliseepoksen Salaisen historian nykymongolin kielelle sekä kirjoitti Mongolian kansallislaulun sanat.

Turismi Mongolissa

Mongolialaisia huippumalleja

Viisi mongolialaista huippumallia osallistui huhtikuun 5-6. päivinä 2018 Madridissa järjestettyyn Worldvision Fashion Showiin. Samalla rikottiin Guinnessin maailmanennätys eniten kansallisuuksien sekä catwalkiin osallistuneiden suhteen. Yli 300 suunnittelijaa ja mallia osallistui tapahtumaan. Mongolian ryhmää johti

Uilen Couturen pääsuunnittelija B. Zolzaya

Vuonna 2018 saapui Mongoliaan 529 370 turistia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 470 000. Vuonna 2018 turistit jättivät Mongoliaan 568 miljoonaa dollaria. Päämääränä on miljoona turistia tulevana viisivuotiskautena. Pientä takaiskua turismille aiheutti äskettäinen tapahtuma, joka huomioitiin myös ulkomailla. Venäläinen turistipari menehtyi syötyään raakaa, murmelieli paiseruton saastuttamaa murmelin munuaista. Turisteja varoitetaan tästä, mutta silti tapahtuu onnettomuuksia.

Ulaanbaatarin ilmaongelmat

Mongolia mielletään yleensä sinisen taivaan ja puhtaan ilman ja luonnon maaksi. Näin asia onkin suurimmalta osin harvaan asutussa Mongoliassa. Pääkaupungissa Ulaanbaatarissa tilanne on kuitenkin erityisesti talvisaikaan vallan toinen.

Jo vuonna 1989, kun ensimmäisen kerran kävin talvisessa Mongoliassa, huomasin utuisen, kivihiilestä haisevan ilman

Ulaanbaatarin yllä. Tuolloin väitettiin, että syntipukki on Ulaanbaatarin liepeillä sijaitseva suuri voimalaitos. Sen korkeista savupiipuista tuprutteli laaksoon leviävä savupilvi. Nyt 30 vuotta jälkeenpäin tilanne on vielä pahempi. Syy ei ole voimalaitos, jota vuosien kuluessa on uudistettu niin, että päästöt ovat hallinnassa. Nyt ilman erittäin huonon laadun syynä talvisaikaan on Mongolian modernisaatio. Maailman pääkaupungeista huonoin ilman laatu on nimenomaan Ulaanbaatarissa, Beijingissä ja New Delhissä. Ulaanbaatarissa on mitattu arvoja, jotka ovat ylittäneet jopa 3300 mikrogrammaa kuutiometrissä, kun suositus on korkeintaan 25 mikrogrammaa!

Ongelma keskittyy Ulaanbaatariin

Ulaanbaatarin huonoon ilmaan on kolme syytä. Kaupunki sijaitsee vuorien ympäröimässä laaksossa, johon kylmät ilmamassat laskeutuvat. Tämän ilmamassan yläpuolella oleva lämpimämpi kerros toimii ikään kun kattilan kantena, joka estää saastuneen ilman poistumista. Vahingollisten partikkelien lisääntyminen johtuu Ulaanbaatarin räjähdysmäisestä kasvusta. Kun kaupungissa vuonna 2005 oli noin 75 000 ajoneuvoa, niin autoja on tätä nykyä noin 350 000. Tämä tietää aika ajoin valtavia liikenneruuhkia pääkaupungissa. Autokannan uudistuessa tähän ongelmaan voidaan kyllä tulevaisuudessa jossain määrin vaikuttaa.

Pahin ongelma on kuitenkin pääkaupungin hallitsemattoman väestönkasvun seuraukset.

Mongolian 3,1 miljoonasta asukkaasta 1,3 miljoonaa asuu nykyään pääkaupungissa. Näistä noin 60 prosenttia asuu köyhillä ger-alueilla (jurtta-alueilla). Koska jokainen ger huolehtii omasta lämmityksestään, kuluu siihen valtava määrä polttoainetta. Yleisimmin käytetään raakaa kivihiiltä sekä kaikkea muuta lämmitykseen kelpaavaa. Päivässä kuluu gerissä keskimäärin 15 kiloa hiiltä. Ulaanbaatarissa poltetaan siten talven aikana noin 1,2 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Voi vain kuvitella, millaisia terveydelli- siä haittoja tästä koituu. Nimenomaan lasten terveydelle huono ilmanlaatu on haitallista. Se näkyy sairaaloitten päivystyksessä. Hengityselinten sairaudet, kuten astma ja keuhkoputkentulehdus, ovat kaupunkilaisten keskuudessa jyrkässä kasvussa.

Pääkaupungin asukkaat ovat monesti järjestäneet mielenosoituksia protestoidakseen nykyistä tilannetta. Mongolian hallitus onkin nyt päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin. Kuluvana talvena hallitus on määrännyt ylimääräisen koululoman (kesäloman kustannuksella), jotta oppilaat välttyisivät kehnolta ulkoilmalta. Lisäksi kielletään esikäsittelemättömän hiilen käyttö. Tämän jälkeen on ainoastaan brikettien käyttö sallittua. Niiden lämpöarvo on parempi, joten lämmittämiseen tarvitaan vähemmän hiiltä. Hallitus aikoo myös subventoida brikettien valmistusta, jotta hinnat saadaan alas. Myös uudet kattilamallit ja gerien parempi lämpöeristys vaikuttavat myönteisesti. Pidemmällä tähtäimellä sähköistys on eräs tavoite. Ongelmana on kuitenkin Ulaanbaatarin sähköverkosto, jonka rakenne ja kapasiteetti ei nykyoloissa kestäisi tällaista lisäkuormitusta. Toinen ongelma on sähkölämmityksen kalleus. Ger-alueilla kun asuu Ulaanbaatarin köyhin väestö.

Ulaanbaatarilla on siis edessään valtavat haasteet ilmaongelman ratkaisemiseksi. Kaupungin asukkaat odottelevat hartaasti kevään ja kesän tuloa, jolloin lapset taas voivat kulkea ja leikkiä ulkosalla. Tuolloin tulee myös voimaan kielto muuttaa maaseudulta pääkaupunkiin. Jää nähtäväksi, mikä vaikutus kiellolla on, kun pääkaupungilla näyttää olevan niin suuri vetovoima. Toivottavasti aiotut toimenpiteet myös hillitsevät maaseudun tyhjentymistä ja autioitumista. Pitkällä tähtäimellä nykyinen kehitys veisi pohjan Mongolian nomadikulttuurilta, joka on vuosituhansien ajan ollut mongolialaisten elämän perusta.