__MAIN_TEXT__

Page 1

MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

Yhteistyössä:

KIERTOTALOUS KÄYTÄNTÖÖN Circwaste-hanke tuo konkretiaa kiertotalouteen

Suuren generaattorin magneetti kannattaa kierrättää sivu 8 Atlaksesta selviää biomassojen määrä ja sijainti sivu 10 Golli-palvelun uusi ominaisuus vähentää tuotteiden hävikkiä sivu 12

Vuorineuvos Reijo Karhinen:

”Edessä on valtava murros”

MAINOSLIITE


2

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

TÄSSÄ LEHDESSÄ: 2

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus: Suomesta kiertotalouden mallimaa

Käytetään luonnonvarat viisaasti

4 Reijo Karhinen: ”Yritysten on tehtävä jopa dramaattisia muutoksia” 6 Sampaanalanlahdella minimoitiin ilmastopäästöt teollisuusalueen maarakentamisessa

Tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden mallimaa. Siinä onnistuminen on paljolti kiinni yritystoiminnasta.

7 Digitaalisessa markkinapaikassa kaupataan maa- ja kiviainesmateriaaleja 8 Maametallien raju hinnannousu synnytti idean kierrätysmagneeteista Karttapohjainen palvelu kertoo biomassojen määrän ja sijainnin

Keski-Suomessa lisätään biokaasun liikennekäyttöä Varsinais-Suomessa koostetaan Euroopan mitta kaavassa ainutlaatuista ruokahävikkitiekarttaa 12 Suosittu Golli-toimitus järjestelmä sai uuden lisäominaisuuden

Kiertopalkinto antaa tunnustusta kiertotalouden parissa työskenteleville

Ympäristökasvatuspolku innostaa lapsia ja nuoria kestävämpään kuluttamiseen 13

Yhteistyöryhmät antavat tukea ja asiantuntijuutta alueidensa hallinnolle, yrityksille ja asukkaille

14 Jätelainsäädännön uudistus vauhdittaa yritysten siirtymistä kiertotalouteen 15

Alueellista kiertotalouden seurantaa kehitetään yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa

Hallitukselta tukea kiertotalouden investointeihin ja kehittämiseen

Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (SYKE) Julkaisupäivä 14.9.2020 Päätoimittaja: Leena Rantajärvi (SYKE) Toimituskunta: Tuuli Myllymaa (SYKE), Hanna Savolahti (SYKE), Leena Rantajärvi (SYKE) Toimitus: Tarja Sinervo, Anna Kuronen, Laura Vasile (Mediaplanet) Layout: Emmi Hanninen (Mediaplanet) Kansikuva: Kai Widell (SYKE) Hankkeen grafiikka ja logot: Satu Turtiainen (SYKE)

facebook.com/Resurssiviisaus @circwaste Kierrätäthän tämän lehden

KUVA: KAI WIDELL

10

MAINOSLIITE

K

iertotalouden valtavirtaistaminen on yksi hallituksen ohjelmakärjistä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen siten, että muutos luo samalla sekä hyvinvointia että uutta kestävää liiketoimintaa, jossa talouskasvu olisi yhä vähemmän kytköksissä luonnonvarojen käyttöön. Kiertotalouden toteutuminen Tuuli Myllymaa edellyttää systeemistä muutosta, joka projektipäällikkö, lähtee tuotesuunnittelusta, kattaa Circwaste-hanke, Suomen ympäristökeskus tuotantoprosessien suunnittelun ja ulottuu kuluttajakäyttäytymisen uudistumiseen saakka. Kestävyyden kannalta ongelmallisia ovat halvat, lyhytikäiset ja huonolaatuiset tuotteet, jotka on tuotettu luontoarvojen kustannuksella neitseellisistä luonnonvaroista työntekijöiden kannalta epäeettisissä olosuhteissa. Suomella on mahdollisuus olla kestävän tuote- ja palvelusuunnittelun ja tuotannon edelläkävijä. Resepti on selkeä: tarvitaan laadukkaita, pitkäikäisiä, haitattomia, huollettavia ja korjattavia tuotteita, jotka on mahdollisimman suurelta osin tuotettu kierrätysmateriaaleista, vähäisin päästöin, mahdollisimman vähän luontoa kuluttavin prosessein ja työntekijöistä huolehtien. Digitalisaatio on myös tunnistettu merkittäväksi osaksi ratkaisua: Tilaa olisi vielä monille helppokäyttöisille ja aikaa säästäville palvelukonsepteille, jotka innostaisivat meitä kaikkia kokeilemaan vuokraus-, leasing- ja avaimet käteen -periaatteella toimivia palveluita.

Yritykset hyötyvät Circwaste-hankkeesta Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Circwaste-hanke edistää kiertotalouteen ja jätealaan liittyvien strategioiden ja tavoitteiden toteuttamista ja tuottaa tietoa kiertotaloudesta ja sen kehittymisestä. Hankkeessa on mukana yli 20 yhteistyöorganisaatiota. EU rahoittaa hanketta vuosina 2017–2023 yhteensä noin 11 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta merkittävä osa ohjautuu yrityksille. Hankkeessa mukana olevat yrityskumppanit ovat olleet muun muassa kehittämässä varastohävikin ja maamassojen hallinnan palvelusovelluksia, kierrätysmuovista valmistettavia komposiittituotteita, rakennusjätteiden lajittelua ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maarakentamisessa. Myös muut kuin hankkeen kumppaniyritykset ovat hyötyneet hankkeen saamasta rahoituksesta. Hankkeessa on mukana neljä kunnallista kehittämisyhtiötä, jotka edistävät alueensa yritysten kehittymistä ja kiertotalousliiketoiminnan kestävää kasvua. Esimerkiksi Satakunnassa on saavutettu uraauurtavia tuloksia kierrätysmagneettien valmistuksesta. Hankkeeseen osallistuvat kunnat, maakuntaliitot, jätelaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös luoneet työllään edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle ja kiertotalousliiketoiminnan kasvulle muun muassa tuottamalla alueellisia ja kansallisia tietoja jätteen määrästä, laadusta ja käsittelystä sekä kannusta-

malla julkisia toimijoita tekemään kiertotaloutta tukevia hankintoja.

Tarvitaan systeemitason muutoksia Kiertotalouden toteuttaminen edellyttää systeemitason muutoksia, jotka voivat toteutua vain yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tätä tavoitetta tukee erinomaisesti tekeillä oleva kansallinen poikkihallinnollinen Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma. Systeemitason muutoksia tukee myös valmistelussa oleva jätelainsäädännön muutos. Yritykset odottanevat jätelainsäädännön uudistukselta etenkin selkeyttä siihen, milloin materiaalia ei enää tulkita jätteeksi, vaan siitä tulee jälleen tuote. Tulkinta helpottaa kierrätysraaka-aineiden käyttöä tuotteissa ja kierrätysraaka-aineista valmistettujen tuotteiden markkinointia. Sitovan lainsäädännön rinnalla Suomessa on otettu menestyksellä käyttöön myös muita kiertotalouteen kannustavia työkaluja. Vapaaehtoiset Green deal -sopimukset ovat sitovaa lainsäädäntöä kevyempi konsepti, jossa elinkeinoelämä tai kunnat tekevät sopimuksen valtionhallinnon kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Sopimuksiin sisällytetään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittävät tavoitteet ja toimet, joiden edistymistä seurataan vuosittain. Sopimukset antavat yrityksille mahdollisuuden erottua joukosta profiloitumalla kiertotalouden edelläkävijöiksi ja vastuullisiksi toimijoiksi. Kiertotalouden mukaista materiaalikiertojen sulkemista ovat toisinaan hidastaneet rajalliset markkinat valmistetuille kierrätysraaka-aineille. Meillä on valtavasti prosessiteknistä osaamista, jota kannattaisi hyödyntää ja tehdä rohkeasti sitoumuksia kierrätysraaka-aineiden käytöstä uusien tuotteiden valmistuksessa. Se loisi kiertotalousliiketoiminnalle konkreettisia mahdollisuuksia ja kasvattaisi Suomen mainetta kiertotalouden mallimaana.

Circwaste-hankkeen tavoitteena on kestävä jätehuolto ja kiertotalouden valtavirtaistaminen. Hanketta vetää SYKE ja sitä toteutetaan etupäässä EU:n Life-rahoituksella. Vuonna 2016 alkanut hanke jatkuu vuoteen 2023. Hankkeessa on mukana yrityksiä tai kuntayhtiöitä (9), kuntia tai maakuntia (8) ja tutkimuslaitoksia (5). Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa. materiaalitkiertoon.fi #circwaste


MAINOSLIITE MAINOS

3

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu MAINOS

Pakkauksia tulevaisuutta varten Dispersiopäällystetyt pakkaukset on helppo kierrättää. Siksi ne ovatkin varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden kestäviksi ruokapakkauksiksi. Kun elämäntyylimme muuttuu alati kiireisemmäksi, myös mukaan otettavien ruokien menekki kasvaa. Erilaisten kertakulutushyödykkeiden myynnin ennustetaan kasvavan 2,7 prosentin vuositahdilla aina vuoteen 2040 saakka. Asiakaskuntaa tällaisille tuotteille ovat erityisesti nuoret työssäkäyvät aikuiset, joilla ei ole aikaa laittaa ruokaa, ja jotka haluavat syödä ruoan heti sen ostettuaan. Kulutustottumusten muutos asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös pakkausmateriaaleille ja kierrätyksen infrastruktuurille. Pakkausmateriaalivalmistaja Walki, jonka missio on kiihdyttää maailmaa kohti jätteetöntä tulevaisuutta, uskoo, että yksi tärkeimmistä tulevaisuuden teknologioista on dispersiopäällystys: sen avulla pakkauksista saadaan paitsi toiminnallisia myös helposti kierrätettäviä. Dispersiopäällystyksessä pakkauksen pohjamateriaaliin lisätään erityinen vesipohjainen päällyste, jonka lävitse vesi, vesihöyry, happi ja rasva eivät pääse. ”Yleensä dispersiokerros lisätään kuitupohjaiseen materiaaliin, esimerkiksi kartonkiin tai paperiin. Walkin dispersiopäällystetyt materiaalit ovat helppo joko kompostoida tai kierrättää”, kertoo Walkin innovaatiojohtaja Annika Sundell. Walkin dispersiomateriaaleja käytetään etenkin taiteltavissa kartonkirasioissa, kartonkivuoissa ja paperipusseissa. Taiteltavat kartonkirasiat ovat monille tuttuja noutoruoka-annoksista. Vuoat sopivat esimerkiksi lentoyhtiöiden tai muiden liikennöitsijöiden ateriatarjoiluun. Päällystetty paperipussi sopii hyvin kuivaruoille, joille halutaan myös pitkä hyllyikä. Ekologisesti kestävän pakkauksen kehittäminen ei ole aina suoraviivaista, Sundell kertoo. ”Kehitystyössä tarvitaan kokonaisvaltaista otetta ja monenlaisten teknologioiden yhdistämistä. Me Walkilla pystymme auttamaan asiakkaitamme laajan teknologisen osaamisemme ja tietotaitomme ansiosta.” Lue lisää: walki.fi

MAINOS

MAINOS

Kestävästi puhtaaseen bioenergiantuotantoon

Megawatista satoihin Tarpeeseenne sopivimmat ratkaisut. Uuteen ja vanhaan. Sellutehdas, lämmön- ja yhteistuotanto. ECP Group Oy • p. +358 20 741 8350 • ecpgroup.fi

ou al Sa vu ka as u ec npu pg hd ro is up tu .e s o u/ n cir ki cfl ert ue ot

Puhtaus Savut kiertotalouden käyttöön. Takuulla. Ympäristö ja käyttökustannukset kiittävät.

tta

Kestävyys Maanantai tulee joka viikko. Ratkaisumme kestävät sen. Vuosikymmeniä.


4

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

INSPIRAATIO KUVAT: KAI WIDELL

– Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olemaan tärkein talouskasvun lähde seuraavat kaksi-kolmekymmentä vuotta, sanoo Reijo Karhinen.

Reijo Karhinen (65): Vuorineuvos Työelämäprofessori Itä-Suomen yliopistossa OP-finanssiryhmän pääjohtaja vuosina 2007–2018 Valtion kehitysyhtiö VAKE OY:n hallituksen puheenjohtaja 2017-kevät 2020 Kansallista kiertotalouden edistämisohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja Kestävä elvytys -työryhmän jäsen Yhteinen ruokapöytä -ohjelman puheenjohtaja Keskuskauppakamarin osaamisvaliokunnan puheenjohtaja

Yritykset ovat valtavan muutoksen edessä – Kun Suomi siirtyy hiilineutraaliin kiertotalouteen, yrityksillä on edessään dramaattisen suuri ja nopea muutos. Pakon edessä luovuus on onneksi parhaimmillaan, arvioi Reijo Karhinen. Teksti Leena Rantajärvi


MAINOSLIITE

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

O

n juhannusta edeltävä viikko. Eläkkeellä oleva entinen OP-konsernin pääjohtaja ei kuitenkaan ole metsätilallaan Saimaan rannalla, vaan sukkuloi Helsingin keskustassa. Määränpäänä on ympäristöministeriö. Siellä on alkamassa Kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman kokous. Reijo Karhinen on ohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja. Suomen tavoitteena on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. – Siirtymä fossiilisesta taloudesta eifossiiliseen edellyttää yrityksiltä ja koko yhteiskunnalta rohkeaa ja nopeaa uudistumista. Pakon edessä luovuus on onneksi parhaimmillaan, arvioi Karhinen. – Luonnonvarojen käyttö on saatava kestävälle pohjalle. Kiertotalous on perimmältään teollisuuspolitiikkaa. Kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteiden käyttöikää pidennetään ja materiaalit palautetaan uudelleenkäyttöön. Lisäksi omistamisesta siirrytään enenevässä määrin palvelujen käyttöön.

Tulee kokonaan uusia liiketoimintaalueita Iso osa yrityksistä tulee Reijo Karhisen mukaan kokemaan liiketoiminta-alueensa muutoksen. – Tulee kokonaan uusia liiketoimintaalueita ja nykyisiä kuihtuu pois. Yritysten on tehtävä jopa dramaattisia muutoksia. Hän suuntaa sanansa yritysten johdolle: – Katsokaa tulevaisuuteen. Ennakoikaa tulevaa kuuntelemalla asiantuntijoita ja kuuntelemalla nuoria. Näin voitte saada käsityksen siitä, mikä tulee olemaan yrityksenne uusi toimintaympäristö ja miten yrityksenne voisi tässä ympäristössä toimia. Ymmärtäkää, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olemaan tärkein talouskasvun lähde seuraavat kaksi-kolmekymmentä vuotta. Hän patistaa yritysjohtajia myös osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ennakoivalla otteella. – Sosiaalinen media on nykyään tähän helppo kanava. Siellä kannattaa kertoa esimerkiksi minkälaista osaamista Suomeen tarvitaan, jotta yritykset voisivat menestyä tulevaisuudessa. Yhteiskunnan tulisi reagoida yritysten tarpeisiin. Karhinen painottaa, että hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on todellisuutta jo kymmenen vuoden päästä. – Olen erittäin huolissani esimerkiksi siitä, koulutetaanko insinöörejä toimimaan hiilineutraalissa kiertotalousyhteiskunnassa. Vanhaan, lineaariseen talouteen ei pitäisi kouluttaa enää ainoatakaan tekniikan alan osaajaa.

Ennakoikaa tulevaa kuuntelemalla asiantuntijoita ja kuuntelemalla nuoria. Suomi on paalupaikalla Talouden kasvun pitää Reijo Karhisen mukaan tulla tulevaisuudessa muusta kuin luonnonvarojen liiallisesta käytöstä. Vähemmällä on saatava enemmän. Suomen mahdollisuudet menestyä tässä muutoksessa hän näkee hyvänä. – Edessä on suuri murros, mutta Suomi lähtee siihen paalupaikalta. 1950-luvulla Suomi oli hiilineutraali, mutta nyt elämme yli varojemme. Pystymme kyllä sopeutu-

maan, olemmehan korkean teknologian maa. – Olen luottavainen siitä, että digitalisaatio ja datatalous tuovat uutta kasvua. Meillä on sekä hyvää liiketoimintaosaamista että digiosaamista. Nämä taidot pitää vain pystyä yhdistämään nykyistä paremmin. On rakennettava määrätietoisesti polkua kohti digihyvinvointitaloutta, jossa data korvaa materiaalivirtoja. Murrokseen ei Karhisen mukaan saa mennä pelkällä sääntelyllä ja rajoituksilla, vaan liiketoimintalähtöisesti. –Uutta ei voida luoda, ellei yrityksellä ole jatkuvaa kassavirtaa. Tarvitaan ensin porkkanaa, ei keppiä.

Slush-tapahtuma herätti Karhinen jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Sen jälkeen hän on ollut monessa mukana. – Arvot ovat aina olleet minulle tärkeitä. Työ kestävän elämäntavan ja kestävän elinkeinorakenteen eteen on mielestäni työtä tulevien sukupolvien hyväksi. Hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen haasteesta hän vaikuttaa todella innostuneelta. Hän kuvaa innostuksensa avainkokemukseksi vuoden 2014 Slushtapahtumaa. – Koin Suomen toimintaympäristön siihen aikaan synkkänä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa uudet asiat eivät menneet läpi. Kaikkeen uuteen sanottiin, että ei käy, asiat tehdään kuten ennenkin. Slush-tapahtuman Karhinen koki valon pilkahduksena: – Tapahtumassa oli paljon nuoria ja siellä nähtiin kaikessa vain mahdollisuuksia. Hänen mieleensä nousi kysymys, mihin porukkaan hän haluaa kuulua. – Siihen, joka innostuu ja lähtee mukaan vai siihen, joka käpristelee vanhasta kiinni pitäen. Niinpä hän suuntaa nyt ympäristöministeriöön. Hallitusohjelmassa linjattiin, että Suomelle valmistellaan kiertotalouden

strateginen edistämisohjelma. – Valmistelemme ohjelmaehdotuksen tämän vuoden aikana valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Valmistelussa on mukana ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, Sitra, Business Finland ja iso joukko yrityksiä ja kuntia.

Hirsitaloa kokoamaan Ympäristöministeriön kokouksen jälkeen suuntana on Saimaan Pihlajaveden rannat. – Kokoamme perheen kanssa tänä kesänä, kiertotalouden hengessä, talomme pihapiiriin jälleen yhden vanhan hirsirakennuksen. Se on kymmenes. Uudelleen pystytettävä tulokas on oikea helmi. Se on kaksikerroksinen vilja-aitta 1820-luvulta. Varmaan pidämme sen kunniaksi 200vuotisjuhlatkin, kuvailee Karhinen. Myös metsien hoitaminen on hänelle mieluista. Karhiset ovatkin merkittäviä metsänomistajia. Reijo Karhinen tituleeraakin itseään nykyään mielellään metsätalousyrittäjäksi.

Suomelle kansallisen kiertotalouden edistämisohjelma: Ohjelmaa vetävät ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman tavoitteet vuoteen 2035 mennessä: • Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta. Valintamme ovat tulevaisuuskestäviä ja vahvistavat reilua hyvinvointiyhteiskuntaa. • Vähemmällä enemmän: luonnonvarojen käyttö on kestävää ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti. Kestävät tuotteet ja palvelut ovat talouden valtavirtaa ja jakamistalous arkipäivää. • Kiertotalouden läpimurto on tehty innovaatioiden, digitaalisten ratkaisujen, fiksun sääntelyn sekä vastuullisten sijoittajien, yritysten ja kuluttajien avulla. Kiertotalous-Suomi on vahva vaikuttaja maailmalla ja kestävien ratkaisujen tarjoaja kansainvälisillä markkinoilla. ym.fi/kiertotalousohjelma

5


6

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

RAKENTAMISEN TEHOKKUUS JA MAAMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Ilmastopäästöt minimiin teollisuusalueen maarakennuksessa

Huolellinen suunnittelu ja aikataulutus mahdollistivat meriväylän ruoppausmassan ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisen teollisuusalueen maarakentamisessa Raumalla.

S

Teksti Tarja Sinervo K U VA : R A JA L A P R O S H O P

Tuomas Suikkanen projektipäällikkö, Ramboll

ampaanalanlahden alueen kehittämisessä osa vanhaa merenlahtea muutetaan teollisuuden varastoalueeksi. Rambollin suunnittelemassa Circwaste-osahankkeessa saatiin monia etuja hyödyntämällä meriväylän ruoppauksessa syntyneitä ruoppausmassoja ja läheisellä teollisuusalueella muodostuvia sivutuotteita alueen maarakentamisessa. – Tavoitteena on säästää neitseellistä kiviainesta, vähentää ilmastopäästöjä ja kustannuksia verrattuna perinteiseen maarakentamiseen, kertoo projektipäällikkö Tuomas Suikkanen Rambollilta. Neitseellinen kiviaines on jalostamaton luonnon kaivannainen, joka on uusiutumaton tai hitaasti uusiutuva luonnonvara. Usein se joudutaan kuljettamaan rakennusalueille kaukaa, Sampaanalanlahdessa se olisi ollut soraa tai hiekkaa jostain hiekkamontulta. Nyt sen sijaan oli saatavilla Rauman eteläisen meriväylän ruoppausmassoja täyttömaaksi. Lahden pohja koostui paksusta lieju- ja savikerroksesta. Se täytettiin meren pinnan yläpuolelle saakka ruoppausmassalla. Tämän jälkeen maa massastabiloitiin, eli heikkolaatuiset alueet lujitettiin sekoittamalla niihin sideainetta, jotta maapohja saatiin riittävän kantavaksi rakentamista varten. Massastabiloinnin avulla pehmeät maa-ainekset voitiin jättää paikalleen, jolloin vältyttiin laajamittaiselta massanvaihdolta.

Stabiloinnissa teollisuuden sivutuotteita sementin sijaan Hankkeessa tutkittiin hyvin tuloksin myös teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä stabiloinnissa sementin sijasta. Suikkasen mukaan maarakentamisessa pohjanvahvistusmenetelmänä käytettyjen stabilointitekniikoiden suurimmat CO2-päästöt, jopa yli 90 %, syntyy perinteisesti sideaineena käytettävän sementin valmistuksesta. Nyt saatiin lähellä olevien paperitehtaan ja biovoimalaitoksen sivutuotteita, kuten lentotuhkaa hyödyntämällä, sementin tarve minimoitua. – Ilmastopäästöjä ja kuluja säästyi, kun maata ja stabilointiaineita saatiin läheltä, ruoppausmassa ei tarvinnut uusia läjitysalueita eikä teollisuusjätettä tarvinnut kuljettaa kaatopaikalle, Suikkanen summaa. Kierrätysmateriaalien käyttö maarakennuksessa on monen osatekijän summa. – Vaihtoehtoisten rakentamisratkaisujen ja teollisuusjätteen hyötykäyttö on pohdittava aina hankekohtaisesti. Kierrätysmateriaalit olisi saatava käyttöön kohtuullisen kuljetusmatkan päästä, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Kierrätysmateriaalien hyödyntämistä selvitetään myös Väyläviraston tiehankkeita koskevassa osahankkeessa. Siinä haasteet ja hyödyt ovat pitkälti samat kuin Sampaanalanlahden hankkeessa.

Circwaste-hankkeen muut rakentamisen tehokkuus ja maamassojen hyödytämisen osahankkeet: • Karelia selvittää muovijätteiden syntymisen kokonaiskuvaa Pohjois-Karjalan alueella ja valmistelee jätemuovin hyödyntämisskenaariota. Lisäksi hankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan alueellinen jätehuoltojärjestelmä ja toteutetaan muovien jalostamisen juridisia sekä teknillistaloudellisia selvityksiä. Hankkeessa kerätään erilaisia maatalouden ja rakennustyömaiden muoveja, joiden soveltumista uusien tuotteiden raaka-aineina testataan. Tarkoituksena on tuottaa muovien käyttöön liittyviä uusia liiketoimintamalleja, joita voidaan tulevaisuudessa monistaa muualle. Lisätiedot: Simo Paukkunen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@karelia.fi • Porin kaupungissa edistetään resurssitehokasta rakentamista ja vahvistetaan kiertotalouteen liittyvää yhteistyötä rakennusalan toimijoiden välillä. Hankkeessa organisoidaan yhteistyöverkosto rakentajien, rakennusyhtiöiden, kiinteistönomistajien, viranomaisten ja korkeakoulujen välille. Verkosto toteuttaa onnistuneita käytäntöjä rakennusjätteiden kierrättämiseksi ja vähentämiseksi. Kaupunki tukee erityisesti rakennusosien ja purkujätteiden kiertotaloutta erilaisin käytännön toimenpitein. Hankkeeseen valittavissa rakentamisen kohteissa pyritään toteuttamaan vaadittu 70 prosentin kierrätysaste. Lisätiedot: Anu Tuovinen, projektisuunnittelija, Porin kaupunki, etunimi.sukunimi@pori.fi • Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kehittää rakennusjätteiden syntypaikkalajittelua yhdessä rakennusalan yritysten kanssa Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueilla. Tavoitteena on tehostaa jätekeskusten jätemateriaalien erottelun ja hyödyntämisen prosesseja, ja viestiä toimivista käytännöistä rakennusalan toimijoille. Lisätiedot: Matti Mikkelä, projektipäällikkö, Puhas Oy, etunimi.sukunimi@puhas.fi


MAINOSLIITE

7

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

RAKENTAMISEN TEHOKKUUS JA MAAMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN KUVA: GETTY IMAGES

Maapaikka.fi -palvelu on tarkoitettu maarakentamisessa hyödynnettävien puhtaiden ylijäämämaa- ja kiviainesten sekä MARA-asetuksen mukaisten maarakennusmateriaalien välittämiseen.

Uusi digitaalinen markkinapaikka maarakentamisen ylijäämämateriaaleille Kiertomaa Oy:n kehittämä maa- ja kiviainesmateriaalien digitaalinen markkinapaikka mahdollistaa ympäristön ja kustannusten säästöjä. Kiertomaalla on Turun Saramäessä materiaaliterminaali ylijäämäkivi- ja maaainesten kierrättämiseen ja varastointiin. Yhtiön toimitusjohtaja Päivi Laakson mukaan Circwaste-hankkeessa on kehitetty yhtiön terminaalin aluesuunnittelua sekä luotu maa- ja kiviainesmateriaalien digitaalinen markkinapaikka.

Maapaikka.fi-palvelu on tarkoitettu maarakentamisessa hyödynnettävien puhtaiden ylijäämämaa- ja kiviainesten sekä MARA-asetuksen mukaisten maarakennusmateriaalien välittämiseen. Palvelussa yritykset, yhteisöt ja kansalaiset voivat ilmoittaa omista maa-aineksistaan ja etsiä muiden tarjontaa veloituksetta. Hinnoista, kuljetuksista ja tarvittavista asiakirjoista palvelun käyttäjät sopivat keskenään. – Palvelu mahdollistaa maa-ainesten kierrätysasteen tehostamisen. Kuljetus-

matkojen optimointi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kierrätysmateriaalin käyttö neitseellisen kiviaineksen käyttöä. Testivaiheen palveluun on tulossa myös resurssitehokkaaseen ja vastuulliseen maarakentamiseen liittyvää lisätietoa, kuten paikkatietoa pilaantuneista maa-alueista. Alusta edistää näin materiaalitehokkaan, ympäristöystävällisen ja luonnonvaroja säästävän toimintamallin jalkautumista yksityiselle ja julkiselle sektorille, Laakso sanoo.

MAINOS

MAINOS

Destacleanin auttaa asiakkaitaan saavuttamaan kiertotaloustavoitteet Kotimaisen Destacleanin tavoitteena on edistää jätelain mukaista materiaalien kierrätystä kehittämällä hyödyllisiä ja innovatiivisia kierrätysmateriaaleja ja -tuotteita. Destacleanilla on ruuhka-Suomen kattavin rakennus-, purku- ja teollisuuden jätteiden vastaanottoverkosto – Helsinki–Tampere-akselilla vastaanottopaikkoja on yhdessä Tehokierto-tytäryhtiön kanssa yhdeksän. Kierrätys- ja hyödyntämisaste on lähes 100 %. – Kaiken toimintamme lähtökohta on kiertotalous, ja meidän tehtävämme on nimenomaan mahdollistaa asiakkaittemme kiertotaloustavoitteet, toimitusjohtaja Tanja Rytkönen sanoo. Rytkönen painottaa yrityksen tekevän asiakkaiden kanssa jatkuvaa kehitystyötä,

josta rakennus- ja purkujätteiden erilliskeräyskonsepti, digitaaliset asiointipalvelut ja kierrätettävyysraportoinnit ovat viimeisimpiä esimerkkejä. – EU:n jätesäädöspaketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Vaikka Destaclean on pääkaupunkiseudulla suuri toimija, on organisaatio pysynyt ketteränä. Rytkösen mukaan asioiminen on tehty yksinkertaiseksi ja nopeaksi sekä työmaille että yrityksen johdolle. – Kierrätysasemillamme saa hyvää palvelua ja vastuuhenkilömme ovat helposti tavoitettavissa. Yhden luukun periaate näkyy asiakastyytyväisyydessämme, joka on toistuvasti ollut huippuluokkaa. Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa suositteluasteen keskiarvo oli asteikolla 1–5 kokonaisuudessaan hyvin lähellä viittä.

Tanja Rytkönen toimitusjohtaja, Destaclean Oy 040 573 7006 tanja.rytkonen@destaclean.fi

Destaclean on nimetty monena vuotena peräkkäin Sitran kokoamalle Kiertotalouden kiinnostavimmat -yritysesimerkkilistalle. Destaclean Oy:n johtamisjärjestelmä täyttää ISO 14001-ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001-laatujärjestelmän vaatimukset.

www.destaclean.fi


8

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE KUVAT: PRIZZTECH OY JA LUT

TEOLLISUUDEN SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Voiko sivuvirroista syntyä bisnestä? Teollisuuden vaatimus kierrätystuotteille on kova: ominaisuuksien pitää olla lähes yhtä hyvät kuin neitseellisillä. Prizztech Oy sekä LUT ja Wimao Oy testaavat rohkeasti uutta. Teksti Anna Kuronen Kierrätysmagneetit tukevat toimitus- ja huoltovarmuutta. Suurin osa magneeteista kierrätetään nykyisin rautaromun joukossa, jolloin hyödynnetyksi tulee ainoastaan magneettien sisältämä rauta. Harvinaiset maametallit päätyvät lähinnä epäpuhtauksiksi kierrätysrautaan. Idea kierrätysmagneeteista syntyi 10 vuotta sitten, kun harvinaisten maametallien hinnat nousivat rajusti. Euroopassa ekologinen ajattelu on nousussa ja yritykset ovat kiinnostuneita ostamaan kierrätysmateriaaleja. Ne ovat myös valmiita tinkimään hieman tehovaatimuksistaan. – Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa oli huomattu, että vahvojen magneettien kierrättäminen on mahdollista pulveroimalla. Circwaste-hankkeen turvin kokeilimme sitä, Prizztech Oy:n projektipäällikkö Minna Haavisto taustoittaa.

Uusi teknologia mahdollistaa vaikeiden jätejakeiden hyödyntämisen. LUT-yliopiston professori Timo Kärki kehittää kierrätysmateriaaleista komposiittikuitutuotteita Circwaste-hankkeessa. Tuotekehittelyä tehdään LUTyliopiston ja muovinkierrätysteknologian tarjoaja Wimao Oy:n kanssa yhteistyönä. – Teollisuuden, kotitalouksien ja rakentamisen jätteet ovat kaikki kierrätettävissä, mutta teollisuudesta tulevat ovat suhteellisen puhtaita ja siksi prosessien kannalta selkeimpiä, professori Kärki kuvailee. Jäteraaka-aineiden käsittelyprosessit ovat suoraviivaisia ja niihin liittyy tiiviisti sekä tuoteturvallisuus että laaduntarkkailu. – Laadun kannalta olennaisinta on säi-

“Demo onnistui yli odotusten” Kestomagneettien pulverointi on kaikkein ekologisin, edullisin ja energiatehokkain tapa tuottaa kierrätysmagneetteja. Teoriassa optimaalisessa valmistusprosessissa kierrätysmagneetin tuottaman maksimikentän voimakkuus on kaksi prosenttia pienempi kuin neitseellisen magneetin. – Demossa testasimme magneetteja, joissa oli 75 prosenttia kierrätysraakaainetta, ja todistimme, että teoreettisesti määritellyt ominaisuudet on mahdollista saavuttaa. Lupaavin tulos siis toteutui, Haavisto iloitsee.

Valtava potentiaali Kiinan ulkopuolella magneetteja valmistaa vain muutama yritys, mutta Euroopassa niille on suuri tarve. Saksassa ja Ruotsissa on tulossa purkuun runsaasti tuulivoimaloita ja niiden generaattorit magneetteineen voisi kierrättää Suomessa ja saada aikaan uudenlaista liiketoi-

lyttää kierrätysmateriaalien fysikaaliset, mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet hyvinä ja huolehtia, että mahdolliset haitta-aineet eivät vaikuta lopputuotteissa, Kärki sanoo.

Valttina komposiittikuidun monipuolisuus Lainsäädäntö ohjaa voimakkaasti materiaalien elinkaarien pidentämiseen. Esimerkiksi rakennusjätteen kierrätys EU-maissa vaihtelee 30–60 prosentin välillä, mutta Suomen tavoitteena on nostaa sen kierrätysaste 70 prosenttiin. – Komposiittikuitutuotteita voi hyödyntää rakentamisessa levyinä ja profiileina. Lisäksi niistä valmistetaan logistiikan pakkausmateriaaleja ja kuljetuslaatikoita, Kärki kertoo.

Kannattavinta on teollisuuden suurten moottorien ja generaattorien magneettien kierrättäminen. mintaa. – Kannattavinta on teollisuuden suurten moottorien ja generaattorien magneettien kierrättäminen. Niistä saa kerralla paljon tasalaatuista raaka-ainetta. Autamme mielellämme yrityksiä, jotta infra ja osaaminen saadaan kasaan tänne Porin seudulle. Täällä on jo Neorem Magnets Oy, yksi Euroopan merkittävimmistä magneettivalmistajista, Haavisto vinkkaa.

Tämä konsepti ja laitos on helppo skaalata. Komposiittikuidulla kevennetty betoni sopii meluaitoihin ja liikenne-esteisiin. Kuluttajatuotteissa sitä voi puolestaan olla kännyköiden kuorissa ja autoissa. – Taloudellinen potentiaali tulee esiin erityisesti suurilla volyymeilla, joita esimerkiksi infrarakentamisessa on. Tämä konsepti ja laitos on helppo skaalata, koska jätekeräilyn infra on jo olemassa ja materiaalit kiertävät hyvin, Kärki summaa.

Circwaste-hankkeen muut teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen osahankkeet: • Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus yhdessä Pohjois-Karjalan teollisuusyritysten ja kuntien kanssa mallintavat sekä testaavat sivutuotteiden ja jätteiden kestäviä hyödyntämismenetelmiä. Lisäksi hankkeessa toteutetaan neljä käytännön kokeilua, joissa hyödynnetään yritysten sivuvirtoja. Hankkeen tavoitteena on biokaasulaitosten kustannustehokkuuden parantaminen ja laitosten lisääntyminen Suomessa. Lisätiedot: Jukka Nevalainen, kehittämispäällikkö, Pikes Oy, etunimi.sukunimi@pikes.fi • Business Joensuu etsii Joensuun kehittyvältä kaupunkialueelta kohteita, joissa voidaan luoda uutta kiertotalouden liiketoimintaa. Kehitysyhtiö on järjestänyt useita onnistuneita liikeideakilpailuja. Lisäksi hankkeessa tehdään materiaalivirtaselvityksiä, joista yksi tunnistettu potentiaalinen materiaalivirta on geopolymeerit. Lisätiedot: Terttu Kinnunen, kehitysasiantuntija, Business Joensuu, etunimi. sukunimi@businessjoensuu.fi


MAINOSLIITE

9

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOS

MAINOS

CleverBin huolehtii täydennystilauksista – ihminen voi keskittyä omaan työhönsä Ferrometalin CleverBin on älykäs vastaus teollisuuden pientarvikkeiden varastoinnin optimointiin. CleverBin ottolaatikossa on kyse optisella anturilla varustetusta pientarvikelaatikosta, joka hyvissä ajoin havaitsee kiinnitysosien tai pienkomponenttien vähenemisen ja osaa ennalta asetetun tilauspisteen alittuessa tehdä ostotilauksen ERP-järjestelmään mobiiliyhteyden kautta. – Meillä toimitusaika kaikkialle Suomeen on vain yksi vuorokausi. Joskus sekin voi kuitenkin olla tuotannon kannalta liikaa, jos täydennystilausta ei ole saatu ajoissa, Ferrometalin toimitusjohtaja Mika Brandt perustelee. CleverBin-laatikko on suunniteltu

pientarvikelogistiikan hoitamiseen erilaisissa tuotanto- ja huoltoympäristöissä. Monikäyttöisyytensä ansiosta laatikko soveltuu käytettäväksi niin teollisuudessa, varastoissa, huoltoautoissa kuin sairaaloissa. Uuden teknologian säästöt ja hyödyt alkavat heti Uusi teknologia mahdollistaa Brandtin mukaan ennakoivat täydennystilaukset ilman ihmisen tekemää erillistä tilausta. – Asiakas voi keskittyä omaan työhönsä laatikon huolehtiessa, että komponenttien täydennykset tulevat ajallaan. Samalla tekniikalla voimme toteuttaa myös kappaletavaroiden seurantaa sekä täydennystilauksia esimerkiksi hyllypaikoille. Järjestelmän avulla CleverBinin ekosysteemikokonaisuudesta pien-

tarvikkeiden hallintaan voidaan asiakkaan niin halutessa rakentaa varsin laaja – ja erittäin kustannustehokkaasti. – CleverBin soveltuu lähes kaikille asiakkaille, ovat asiakkaan volyymit sitten isot tai pienet. Ennakoivan järjestelmän häiriöttömyys ja tehokkuus tuottavat lisäarvoa. CleverBin-järjestelmän käyttöönotto on helppoa sekä edullista, ja säästöt ja hyödyt alkavat heti. Ferrometal Oy on alan johtava kiinnitystarvikkeiden ja asiakkaiden lopputuotteen kokoonpanoon sekä asentamiseen käytettävien pientarvikkeiden toimittaja. Yritys tunnetaan Rfid-Kanban ratkaisuista sekä kyvystä virtaviivaistaa asiakkaiden pientarvikelogistiikkaa.

CLEVERBIN EDUT • Nopeus ja ennakointi • Tarkkuutta tuotantoon

• Toiminnan tehokkuus • Prosessin läpinäkyvyys

• Pienemmät varastoarvot • Virheiden eliminointi

Ferrometal Oy

www.ferrometal.fi

Tel. 010 308 11


10

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Tehoa ravinteiden kierrätykseen ja biokaasutuotantoon Teksti Tarja Sinervo

Circwaste-hankkeen osahankkeessa pyritään korvaamaan neitseellisiä ravinteita sisältäviä lannoitteita kierrätysravinteita sisältävillä lannoitteilla viljanviljelyssä. Hankkeessa on kehitetty myös Biomassa-atlas-sovellusta. Demonstroimalla nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttöä täsmäkylvölannoituksessa Vihdissä ja Somerolla, kyettiin osoittamaan viljelijöille, miten kierrätettyjä lannoitteita voi käyttää tehokkaasti ja helposti. Nestemäisten lannoitteiden säiliöt asennettiin traktori-kylvökoneyksiköihin ja lannoite johdettiin hydraulitekniikalla kylvövantaille. Useamman lannoitesäiliön ansiosta voitiin annostella eri ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia, toisistaan erillisinä paikkakohtaisesti kasvin tarpeiden mukaan.

Digisovellus biomassoista Hankkeessa on jatkokehitetty myös Luonnonvarakeskus Luken luomaa digitaalista, kaikille avointa Biomassa-atlas -sovellusta. Karttapohjainen palvelu havainnollistaa valtakunnallisesti käytettävissä olevat biomassat, niiden määrät ja sijainnin. Se antaa tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Hankkeessa atlaksen tietoja on jatkojalostettu ja yhdistelty ravinnetietoon Ravinnelaskurityökalu, jonka Luke ja SYKE ovat kehittäneet alueellisen ravinnesuunnittelun tarpeisiin. Tiedoista on apua, kun päättäjät pohtivat kaavoitusta tai yritys etsii raaka-ainetta, suunnittelee tuotantolaitoksen perustamista tai pohtii, minne sijoittaa käsittelyjäännös. Kartan avulla voi laskea kartalta rajaamaltaan alueelta biomassojen määrän, tarkastella käytön rajoituksia ja mallintaa käytön vaikutuksia kestävään kehitykseen. Osa biomassoista soveltuu raaka-aineeksi kosmetiikkaan, kuiduiksi, rehuksi tai ravinnevalmisteiksi.

MAINOSLIITE

BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Keski-Suomessa vauhditetaan biokaasun tuotantoa ja hyötykäyttöä Keski-Suomessa on vuosia satsattu biojätteen hyödyntämiseen. Circwaste-hankkeessa on vahvistettu biokaasuekosysteemin rakentumista ja rohkaistu biokaasun liikennekäyttöön.

K

Teksti Tarja Sinervo eski-Suomen alueen jätevirtoja käsittelevässä hankkeessa on tutkittu biokaasuekosysteemiä, joka rakentuu alueen biokaasulaitoksissa käsiteltävistä biohajoavista jätteistä ja sivuvirroista, niiden kierrätyksestä sekä biokaasutuotannon ja -käytön edistämisestä. – Biohajoavien jätteiden käsittelyn ja biokaasun eteen on tehty pitkään töitä alueellamme, ja hanke on mahdollistanut aiheen jatkotyöstämisen. Pyrimme lisäämään biokaasun tuotantoa ja sen liikennekäyttöä, kertoo va. kehittämispäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. – Alueen jätehuollon tilasta tekemämme selvitys osoitti sekajätteen joukosta löytyvän paljon biojätettä. Vaikka meillä

on jo parikymmentä vuotta ollut biojätteen erilliskeräysvelvollisuus, joillain alueilla sekajätteessä oli lähes 30 % biojätettä. Sen saaminen talteen ja käsiteltäväksi, toisi paljon biokaasua alueen liikenteen käyttöön. Tärkein keino biokiertotalouden lisäämiseksi on ollut yhteistyön ja viestinnän kehittäminen. – Ihmiset tarvitsevat tietoa, joka motivoi jätteen huolelliseen lajitteluun. Tiedottamisessa yhteistyö jätelaitosten ja kuntien kanssa on tärkeää. Olemme tehneet myös erilaisia selvityksiä ja käynnistäneet verkoston luomisen, jotta kaikki alueen tuotanto- ja käyttöketjun toimijat saataisiin ekosysteemiin mukaan.

Biokaasun liikennekäyttö kasvuun Biokaasun liikennekäyttöä on lisätty

Lietelannan separointi tuplaa tuoton Lukessa on testattu sian lietelannan separointimenetelmää, laskeutusta, jolla erotetaan fosforia ja kuiva-ainetta sisältävää pohjasakkaa typpipitoisesta päällysnesteestä. Menetelmällä voidaan parantaa biokaasulaitoksen energiantuotantoa, sillä pohjasakassa on separoimattomaan lietteeseen verrattuna korkea fosforipitoisuus ja energiatiheys, ja näin selvästi enemmän metaanintuottopotentiaalia kuin separoimattomassa lietelannassa. Luken laskelmien mukaan pohjasakkaa käsittelevä laitos voisi tuottaa menetelmällä 67 % enemmän metaania ja nettoenergiaa jopa 99 % enemmän. Laskeutuksesta on merkittävää hyötyä myös fosforirikkaiden peltojen lannoituksessa. Ympäristötuen fosforirajoitus rajoittaa lannan mukana levitettävän typen määrää. Mitä enemmän liukoista typpeä ja kaliumia saadaan pellolle, sitä vähemmän tarvitaan väkilannoitteita. Luken laskemassa 600 hehtaarin ohrapeltojen väkilannoitekustannuksissa tila säästää 9 560 euroa vuodessa, jos peltojen fosforiviljavuusluokka on ”hyvä”. Separointimenetelmä olisi kaupallistettavissa, jos kiinnostuneita yrittäjiä löytyy.

Asiantuntijoina: Juha-Matti Katajajuuri, Liisa Pesonen, Eeva Lehtonen ja Ville Pyykkönen LUKE:sta.

BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Ruokahävikin vähentäminen hyödyttää kaikkia Ruokahävikki tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja kaikille ruokajärjestelmäketjussa alkutuottajista kuluttajiin. Luonnonvarakeskus selvitti hävikin syitä ja ratkaisukeinoja, joista koostetaan Suomen ensimmäinen, Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen ruokahävikkitiekartta. Teksti Tarja Sinervo Luonnonvarakeskus Luken pilotissa tehdään ensimmäinen ruokahävikkikartta Varsinais-Suomen alueelle. Lisäksi syksyn aikana työstetään koko maan kattava ruokahävikkitiekartta. Varsinais-Suomessa koottiin yhteen laaja joukko ruokajärjestelmäketjun toimijoita kolmeen työpajaan. Mukana oli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kauppaketjujen, jätehuollon, ateriapalvelujen, ruoka-aputoimijoiden, Turun kaupungin ja kehitysyhtiöiden edustajia.

– Ensimmäisessä työpajassa kartoitimme alueen ruokahävikkiä aiheuttavia ongelmia. Toimialakohtaisia haasteita olivat muun muassa alkutuotannon jakelukanavat, väärät pakkausmerkinnät, jätteet, elintarvikkeiden päivämäärärajat ja kuluttajakäyttäytymisen vaikea ennakointi. Tietoa haluttiin lisää, samoin kauppapaikkoja, hävikkitietopankkia, pakkaussensoreita ja lukuisia muita yksityiskohtaisia asioita, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.


MAINOSLIITE

11

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu K U VA : O M A A R K I STO

Vuosi sitten neljä biokaasubussia aloitti liikennöinnin Jyväskylässä.

– Biojätteen lajittelu ja biokaasuautoilu ovat helppoja keinoja kiertotalouden edistämiseksi, sanoo Outi Pakarinen. Hän on itsekin ajanut biokaasuautolla lähes kymmenen vuotta. Circwaste-hankkeen muut biohajoavien jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen osahankkeet: • Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa selvitetään biokaasun tuotannolle otollisia alueita ja toimijoita. Lisäksi maanviljelijöille järjestetään koulutusta, uusille biokaasulaitteille tehdään toteutettavuustutkimuksia ja biokaasulaitosten hankintapäätösten tueksi kerätään lisätietoa. Tavoitteena on, että hankkeen aikana tehdään vähintään yksi myönteinen biokaasulaitoksen investointipäätös ja laitoksen rakentamiseen liittyvät valmistelut aloitetaan hankkeen aikana. Lisätiedot: Pekka Alho, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi • Luonnonvarakeskuksen osahankkeessa kartoitetaan ja kehitetään toimivimpia logistiikka- ja varastointikäytäntöjä ylijäämäruoan jakamiselle. Hankkeessa tutkitaan ruoan uudelleenjakoa koskevien määräysten toimivuutta ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä viranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi pyritään selvittämään ja ratkaisemaan ylijäämäruoan hyödyntämisen esteitä. Toinen osahankkeessa selvitettävä asia on, voidaanko eläinten rehuna käytettäviä huonompilaatuisia tuotteita hyödyntää ihmisravintona.

muun muassa kannustamalla kuntia vaihtamaan ajoneuvot biokaasukäyttöisiksi ja rohkaistu edellyttämään kaasukäyttöisiä autoja palveluntuottajilta. Nyt esimerkiksi Jyväskylän kotisairaanhoidon henkilöstö ajaa biokaasuautoilla. Hankkeen aikana kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä Keski-Suomessa on noussut 93:sta (Q2/2016) 780:een (Q2/2020).* – Biokaasubussien käyttöä on selvitetty jo aiemmin, mutta päätöksiä ei syntynyt. Osallistumalla Circwaste-hankkeen

Lisätiedot: Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi

kautta eurooppalaiseen BiogasActionhankkeen toimiin, teimme syksyllä 2018 opintomatkan Ruotsiin. Perehdyimme kahden kaupungin kokemuksiin biokaasubusseista ja saimme hyvää tietoa, kuten mitä kunnan on huomioitava biokaasubussihankintoja suunnitellessa. Kokemukset olivat rohkaisevia, ja vuosi sitten neljä biokaasubussia aloitti liikennöinnin Jyväskylässä, Pakarinen kertoo.

• Luonnonvarakeskus selvittää erilaisia tekniikoita, joilla vähentää vihanneshävikkiä. Hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä, joilla minimoidaan vihannesten käsittelystä syntyvät sivutuotteet ja toisaalta hyödynnetään niitä esimerkiksi eläinten ravintona. Myös sivutuotteiden jatkojalostuksen hyötyjä selvitetään. Lisätiedot: Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi

*LÄHDE: TRAFICOM, TILASTOTIETOKANTA (LUVUISSA HUOMIOITU KÄYTTÖVOIMAT CNG, BENSIINI/CNG JA DIESEL/CNG)

Hävikin minimoinnin keinot – Toinen ja kolmas työpaja keskittyivät ratkaisumallien etsimiseen, joka ei sitten ollutkaan ihan helppoa. Osassa ehdotuksia puututtiin tarkkoihin yksityiskohtiin ja aloitteet saattoivat olla jopa hieman ristiriidassa keskenään. Valtakunnallista tiekarttaa varten haastateltiin vielä yksittäisiä alan toimijoita ja asiantuntijoita. – Linjasimme ratkaisukeinot kolmelle tasolle, joista ensimmäinen on yhteiskunnallinen taso. Sen keinoja ovat muun muassa tarkennukset lainsäädäntöön, uudenlaiset kannustimet, vapaaehtoiset sopimukset, verotus, tuet ja taloudelliset helpotukset. Alan vapaaehtoiset sitoumukset ja niiden laajentaminen sekä järkevä ohjaus veisivät kehitystä oikeaan suuntaan, kertoo Katajajuuri. – Toinen taso koskee kasvatusta ja tiedon lisäämistä. Opetussuunnitelmassa hävikki olisi tuotava vahvemmin esiin, samoin toisen asteen ammattikouluissa etenkin kokkikoulutuksessa. Tiedon jakoon ja kohdistamiseen tarvitaan uusia

tapoja, kuten hävikkipaikoista ja määristä kertova ruokamateriaalivirtatori. Tarvitsemme yhteisen foorumin, jossa alan toimijat, asiantuntijat, tiede ja hallinto voivat yhdessä työstää ja edelleen innovoida hävikin minimointia. – Kolmannen, ohjausta ja toimintatapojen kehittämistä koskevan tason lähtökohta on auttaa kuluttajia ja ketjun toimijoita vähentämään ruokahävikkiä. Keinoja voivat olla muun muassa tuotesijoittelun ja pakkausten kehittäminen, kuluttajien parempi ymmärtäminen ja heihin vaikuttaminen, hävikkiruoan brändäys sekä omat tuoteperheet, sertifikaatti ja ruokahävikkiravintolat. Ennustejärjestelmien, teknologian ja älyratkaisujen kehittäminen tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Tärkeitä ovat myös panostus tutkimukseen, hävikin seurantaan ja tiekartan päivittäminen. Ketjun kaikkien tahojen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, Katajajuuri muistuttaa.

K U VA : O M A A R K I STO

K U VAT: G E T T Y I M AG ES

Ennustejärjestelmien, teknologian ja älyratkaisujen kehittäminen tarjoavat useita liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

Juha-Matti Katajajuuri erikoistutkija, Luke


12

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

DIGITAALISUUS JA LOGISTIIKKA

Golli-palvelu helpottaa yrittäjän ja kaupan välistä tiedonkulkua

Vuoden kiertopalkinto teille? Kunnalla, yrityksellä, yhteisöllä tai yksityishenkilöllä on mahdollisuus saada tunnustusta työstään Circwaste-hankkeen jakaman Kiertopalkinnon myötä. Circwaste-hankkeen lisäksi palkinnon jakamisesta vastaa vaihtuva valitsijatoimikunta. Palkinto jaetaan vuosittain yhdelle tai useammalle toimijalle.

GS1 Finland kehitti suosittuun Gollitoimitusjärjestelmään lisäominaisuuden, joka seuraa kuljetuslavoja ja Transboxlaatikoita reaaliajassa.

Viimeisin palkinto myönnettiin toukokuussa 2020 Tracegrow Oy:lle Kunnat kestävän kehityksen toteuttajina -webinaarissa. Valintaperusteena oli muun muassa se, että ideassa näkyy innovatiivinen ajattelu, joka on johtanut kannattavaksi yritystoiminnaksi teollisessa mittakaavassa. Tracegrow Oy:n kehittämässä prosessissa paristomassa liuotetaan ja haitalliset aineet poistetaan liuoksesta. Puhdistettu lopputuote on EU:n lannoitelainsäädännön mukainen sinkki- ja mangaanipitoinen hivenravinneliuos. Prosessin myötä ilmaan ei synny haitallisia päästöjä tai jätevesiä. Tracegrown valmistamia mikroravinnetuotteita myydään lannoitteiden jälleenmyyjille ja lannoitevalmistajille. Tuote soveltuu myös hyvin luomuviljelyyn.

Teksti Tarja Sinervo

Osallistu: energialoikka.fi/luokka/ materiaaliloikka/ Lisää Kiertopalkinnosta ja valintakriteereistä: materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ Ajankohtaista/Kiertopalkinto

ja kaupan välistä kanssakäymistä, sillä se ”keskustelee” kaikkien suurimpien kaupan toimijoiden järjestelmien kanssa, kertoo GS1:n avainasiakaspäällikkö Anu Lahdenperä. – Palvelu välittää tilaukset yrittäjälle ja sen avulla hoituvat toimituksiin liittyvät dokumentit ja standardien mukaiset kolliosoitelaput helposti. Gollin pilvipalvelussa tieto on tallessa ja ajan tasalla. Helppokäyttöinen palvelu toimii internet-selaimen kautta sekä tietokoneella että mobiililla.

Uusi ominaisuus parantaa kuljetusalustojen kiertoa

K U VA : G S 1 F I N L A N D

M

iten saada tuote kuluttajien käsiin sujuvasti ja tehokkaasti? Tämä on yrittäjän toiminnan tärkeimpiä kysymyksiä. Hyvin toimiva, ajantasainen tilaus- ja toimitusjärjestelmä on ratkaisevassa roolissa neuvottelussa kaupan toimijoiden kanssa. Kauppiaat haluavat hoitaa logistiikan digitaalisten sovellusten ja älyratkaisujen avulla, enää ei eletä puhelimen tai sähköpostin varassa. Isoilla keskusliikkeillä on kullakin omat järjestelmänsä, joka asettaa omat haasteensa yrittäjälle. Tähän avuksi on syntynyt GS1:n kehittämä digitaalinen palvelu nimeltä Golli. – Golli helpottaa tavarantoimittajien

Anu Lahdenperä avainasiakaspäällikkö, GS1 Finland

Lahdenperä kertoo, että Circwastehankkeen pilotissa GS1 Finland kehitti

ALUEELLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO

Ympäristökasvatuspolulla koululaiset tutustuvat kiertotalouteen Teksti Anna Kuronen

Porin kaupungin Circwasteosahankkeessa Luuppi keskitytään ympäristökasvatukseen ja vihreisiin julkisiin hankintoihin. Kaupungin eri toimijat ovat tuottaneet yhteistyönä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka ulottuvan Intopolun. – Ympäristökasvatuspolun oppimiskokonaisuuksia ovat Kierrätys, Kestävä ja vastuullinen kuluttaminen ja ruoka

sekä Vastuulliset vaatteet. Myös vuosiluokkien vierailuohjelmat, teemaviikot ja opettajien materiaalipaketit kuuluvat polkuun, Luupin projektikoordinaattori Outi Aalto kertoo.

Välineiden lainaaminen saavutti suursuosion Yksi Luupin painopisteistä on yhteiskäytön ja lainaamisen edistäminen. – Pääkirjastoon avattiin Liikuttamo,

josta saa lainata kirjastokortilla liikunta- ja retkeilyvälineitä. Nyt uusia lajeja voi kokeilla helposti, Aalto iloitsee. Hankkeessa järjestetään myös dialogikeskusteluja, joissa on nuorisoja liikuntatoimen, kirjaston ja jätehuollon asiantuntijoiden lisäksi opiskelijoita ja perheenäitejä, joiden toiveita kuunnellaan tarkasti.

Circwaste-hankkeen muut osallistavat kiertotalouskokeilut osahankkeet: • Jyväskylän kaupunki toteuttaa kolme kuntalaisille suunnattua kiertotalouden ideakilpailua, joista parhaat ideat toteutetaan käytännössä. Ensimmäinen ideakilpailu tuotti innovatiivisia ideoita laitelainaamo-sovelluksesta puutarhajäte -mullaksi kokeiluihin. Syyskuussa 2019 toteutettiin toinen ideakilpailu, jonka tuloksia viedään tällä hetkellä käytäntöön. Yksi lupaavista ideoista oli idea uimahallien vesien kierrätyskokeilusta. Lisätiedot: Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi


MAINOSLIITE

13

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

KUVA: GETTY IMAGES

– Ajantasainen tieto auttaa tavaraa liikkumaan tehokkaasti kuljetusalustoja myöten. Näin säästetään aikaa, rahaa ja ympäristöä, tietää GS1:n Anu Lahdenperä.

Circwaste-hankkeen muut digitaalisuuden ja logistiikan osahankkeet:

Golli-palveluun uuden kiertotaloutta edistävän ominaisuuden. – Nyt Golli välittää tiedon myös tavaroiden toimituksissa käytetyistä kierrätettävistä lavoista ja Transbox-laatikoista kuljetusalustaan kiinnitetyn tunnistekoodin avulla. Vastaanottaja näkee heti, millä tavalla ja koska tavaraa on tulossa ja voi varautua tilanteeseen. Kun tuotteet saadaan nopeasti kauppojen hyllyille, niiden myyntiaika pitenee, kuljetusten määrät ja ajankohdat voi optimoida kulutuksen mukaan ja tuotteiden hävikkiä voidaan pienentää. – Nyt myös lavoja ja laatikoita hallinnoiva yritys näkee reaaliajassa, missä kuljetusalustat liikkuvat. Näin he voivat optimoida kuljetusalustojen kierron ja kuljetukset, ja jos lava katoaa, se on jäljitettävissä, Lahdenperä kertoo.

Circwaste-hankkeen pilotissa GS1 Finland kehitti Golli-palveluun uuden kiertotaloutta edistävän ominaisuuden. Kiertotalouden näkökulmasta asia on tärkeä. On laskettu, että yksi vuokrattava kiertävä kuormalava korvaa suhteessa lähes sata kertakäyttöistä kuormalavaa. 50 kiertävää lavaa voi säästää puuta jopa tuhat kiloa verrattuna kertakäyttölavoihin. – Gollin uusi ominaisuus, kuljetusalustojen tiedonkulku, antaa yrittäjille lisää hyviä syitä käyttää kierrätettäviä kuljetusalustoja. Nyt vuokrausaikakin on täsmällisempi ja laskutus tarkempaa, kun tieto lavojen vuokraajalle välitetään ajantasaisesti, Lahdenperä summaa.

• Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hankkeessa kehitetään tapoja, joilla jätteen keräystä, lajittelua ja kuljetusta voidaan tehostaa vuonna 2021 avattavassa Sairaala Novassa. Sairaala toimii edelläkävijänä, sillä jätteiden syntyä on pyritty minimoimaan jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Sairaalalle tullaan asettamaan jätekohtaiset vähennystavoitteet ja lääkehävikki pyritään minimoimaan. Lisäksi jätteiden hallintaa varten kehitetään seurantajärjestelmä ja mittaristo. Lisätiedot: Kia Paasivirta, KeskiSuomen sairaanhoitopiiri, etunimi.sukunimi@ksshp.fi • Jyväskylän kaupungin Kankaan alueella luodaan tulevaisuuden kaupunginosaa, jossa on toimivat modernit jätehuollon ratkaisut. Innovatiivisen jätehuollon tarkoituksena on kannustaa asukkaita minimoimaan syntyvän jätteen määrää ja kierrättämään. Hankkeen aikana kehitetään jätteen määrän mittausmenetelmä sekä pelillistävä laskutusjärjestelmä, joka perustuu tuotettuihin jätemääriin. Lisätiedot: Tanja Oksa, verkostopäällikkö, Jyväskylän kaupunki, etunimi.sukunimi@jkl.fi

ALUEELLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO

Yhdessä kohti tehokasta kiertotaloutta Teksti Anna Kuronen

Circwaste-hanke on käynnissä Lounais-Suomessa, KeskiSuomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Jokaisella alueella toimii oma ELYn vetämä yhteistyöryhmänsä, jossa on mukana jätehuollon keskeisimmät sidosryhmät. Yhteistyöryhmät auttavat alueen hallintoa, yrityksiä ja asukkaita toimimaan resurssitehokkaasti tarjoamalla tukea ja asiantuntija-apua. Tavoitteena on lisätä alueellista kierrätysastetta, edistää kiertotaloutta ja mahdollistaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden

toteutuminen alueellisten tiekarttojen avulla.

Alueelliset tiekartat Alueet ovat itse asettaneet omien tiekarttojensa tavoitteet ja valinneet painopisteet, joilla ne edistävät valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumista. Esimerkiksi Lounais-Suomen yhtenä päämääränä on kierrättää yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä 60 prosenttia ja Pohjois-Karjala taas nostaa koko yhdyskuntajätteensä kierrätysosuuden 60 prosenttiin. Etelä-Karjalan tiekartassa yhtenä painopisteenä ovat biohajoavat ja metsäperäiset kierrot, kun taas KeskiSuomi valitsi keskittyvänsä muun muas-

sa biohajoaviin jätteisiin, biokaasuun ja ravinteiden kiertoon. Kaikki toimet on aikataulutettu tiekarttoihin ja osassa tiekartoista toimenpiteille on nimetty erikseen vastuutahot. Edistymistä seurataan alueellisilla indikaattoreilla ja tiekarttoja päivitetään hankkeen edetessä tuomalla uusia painopisteitä ja lisäämällä toimenpiteitä. Yhteistyössä ovat mukana Valonia, Varsinais-Suomen liitto, Lappeenrannan kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Keski-Suomen liitto.

Edelläkävijöiden kovat tavoitteet Edelläkävijäverkostoon kuuluvat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta,

Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa. Myös nämä kunnat laativat omat kiertotalouden tiekarttansa, joissa ne ottavat huomioon paikalliset vahvuudet, erityispiirteet ja haasteet. Asukkaiden aktivoinnin lisäksi ne käynnistävät uutta liiketoimintaa ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Edelläkävijöiden yhteisenä johtotähtenä on päästä valtakunnallisiin tavoitteisiin ensimmäisinä. Silloin ne kierrättävät yhdyskuntajätteistään vähintään 55 prosenttia ja hyödyntävät rakennus- ja purkujätteistä materiaaleina vähintään 70 prosenttia. Lisäksi vuoden 2020 loppuun mennessä niiden jätemäärä alenee vuoden 2000 tasolle.


14

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

KUVA: KAI WIDELL

Pakkaus- ja biojätteiden erilliskeräyksen velvoitteita tiukennetaan.

MAINOSLIITE

Green deal on otettu hyvin vastaan.

lokakuun vaihteessa. Levisen mukaan yritykset pitävät epäselvänä ja hankalana nykyistä menettelyä sille, milloin jätteen luokittelu jätteeksi loppuu. – Tästä on tullut meille paljon kriittistä palautetta. Lakiuudistus osin selventää menettelyä. Lisäksi perustamme ensi vuoden puolella työryhmän miettimään sujuvia käytäntöjä. Työryhmään kutsutaan myös sidosryhmiä.

Yritykset mukaan Green dealiin

Kiertotaloudesta uusi normaali Yritysten kiertotalouteen siirtymistä pyritään vauhdittamaan sekä jätelainsäädäntöä uudistamalla että vapaaehtoisin sopimuksin. Teksti Leena Rantajärvi tuottajavastuumaksut nousevat. Bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen velvoitteita tiukennetaan sekä kotitalouksien että elinkeino-, palvelu- ja hallintotoiminnan osalta. – Jätteiden lajittelu pitäisi saada kattavammin osaksi yritysten normaalikäytäntöjä. Yrityksissä tulee myös miettiä keinoja tuotantojätteen vähentämiselle ja järkevälle kierrättämiselle, painottaa Levinen.

Osana uudistusta Suomeen tullaan perustamaan nykyistä laajempi ja kattavampi digitaalinen jätetietojärjestelmä. Ensimmäiseksi kehitetään järjestelmää, joka perustuu sähköisiin siirtoasiakirjoihin. Esimerkiksi vaarallisten jätteiden ja purkujätteiden tiedot löytyvät jatkossa sieltä. – Näin yritykset pääsevät eroon paperirumbasta ja jätteiden seuranta tehostuu, kertoo Riitta Levinen. Jätelainsäädännön uudistus pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn syys-

Riitta Levinen ympäristöneuvos, ympäristöministeriö KUVA: SUSANNA KEKKONEN

Yritykset vapautuvat paperirumbasta

KUVA: OLLI HÄKÄMIES

– Jätelain uudistamisessa ollaan kiertotalouden ytimessä, arvioi ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. Jätteiden kierrätysasteen tavoitteet tulevat tiukkenemaan asteittain viiden vuoden välein. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoite nousee vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. Nykyisin Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noin 40 prosenttia. Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet tiukkenevat. Jätelainsäädännön uudistuksen taustalla on EU:n jätesäädöspaketti. – Nyt tarkastelemme mitä ohjauskeinoja ja säädösmuutoksia Suomessa tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Haemme keinoja myös esimerkiksi siihen, että tuotteet suunniteltaisiin jo alun alkaen kierrätyskelpoisiksi. Pakkausten tuottajien, kuten elintarviketeollisuuden ja kaupan, tuottajavastuu laajenee. Niille tulee laajempia velvoitteita kierrätyksen ja erilliskeräyksen järjestämisestä ja kustantamisesta. Myös

Leena-Kaisa Piekkari erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

Vapaaehtoiset Green deal -sopimukset vauhdittavat yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen. – Green deal on otettu hyvin vastaan. Viimeksi teimme sopimuksen kiinteistöalan liitto Raklin kanssa purkumateriaalien uudelleenkäytöstä ja kierrätyksen lisäämisestä, kertoo erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari ympäristöministeriöstä. Hän vastaa Green deal -sopimusten valmistelusta ja kehittämisestä. – Sopimuksissa määritellään toimet, joilla yritys edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä ja määritellään, miten vaikutuksia vuosittain seurataan. Seuraamme yritysten tekemiä toimia ja esimerkiksi toimialakohtaisia jätemääriä, kuvaa Piekkari. Sopimuksia on tehty myös esimerkiksi Autoalan keskusliiton ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n kanssa. Kukin yritys tekee sopimukseen oman sitoumuksensa. Yrityksen ei tarvitse olla liiton jäsen. – Pian allekirjoitamme sopimukset siitä, miten julkisilla hankinnoilla vähennetään työmaiden päästöjä ja päiväkotien ympäristön haitallisia aineita. Neuvotteluvaiheessa on myös sopimus rakennusalan pakkausmuovien erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä, kertoo Piekkari. Ravintola- ja kaupan alan kanssa valmistellaan Take away -green dealiä, minkä tavoitteena on vähentää muovisten kertakäyttöpakkausten kulutusta.

Sopimuksissa päästään konkretian tasolle – Pyrimme sopimuksilla yleensä nopeisiin muutoksiin, aikajänne on 5–10 vuotta, kertoo Leena-Kaisa Piekkari. Esimerkiksi Raklin kestävän purkamisen sopimuksen tavoitteena on, että rakennusten materiaalien ja haitallisten aineiden kartoitus, eli purkukartoitus, olisi sopimukseen sitoutuneilla tahoilla laajasti käytössä vuonna 2025. Yritykset pääsevät vaikuttamaan toimiin, joita niiden tulee tehdä. – Sopimusten valmistelu on auttanut meitä ymmärtämään yrityksiä ja toisinpäin. On pyritty löytämään uusia toimintatapoja ja kaikkia mahdollisimman paljon tyydyttäviä ratkaisuja. Yritykset ovat kiittäneet, että sopimuksissa päästään konkretian tasolle.

ym.fi/lainsaadantopaketti sitoumus2050.fi > Green deal


MAINOSLIITE

15

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

ALUEELLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO

Missä mennään kiertotaloudessa? Palvelukeskukselta apua alueelliseen seurantaan Kiertotalouden palvelukeskus tuottaa tietoa ja tarjoaa asiantuntija-apua kiertotalouden edistämiseksi eri puolilla Suomea. Yksi sen tehtävistä on kehittää kiertotalouden alueellista seurantaa.

Kiertotalouden palvelukeskus • Tuottaa tietoa ja tarjoaa asiantuntija-apua kiertotalouden edistämiseksi (materiaalitkiertoon.fi). • Tukee alueellisia kiertotalouden toimijoita ja edelläkävijäkuntia. • Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi Circwastehanketta ja palvelukeskuksen työtä.

Teksti Tiina Karppinen

• Turku AMK, Pirkanmaan liitto ja Digipolis Oy ovat palvelukeskustyön yhteistyökumppaneita.

K

iertotalouden edistymistä ja jätehuollon kehitystä mitataan enimmäkseen valtakunnallisilla mittareilla. Paikallinen päätöksenteko ja kiertotalouden kehitystyö kaipaavat kuitenkin paikallista seurantaa. Kun kunnat satsaavat jätehuollon palvelutasoon lisäämällä jätteiden erilliskeräysmahdollisuuksia tai perustetaan uusia jakamistalouden yrityksiä, vaikutukset näkyvät ensin paikallistasolla. Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) kehitetään alueellisia mittareita kiertotalouden seurantaan. Paikallisten tietojen puute on suuri haaste, mutta seurannalle riittää kysyntää. Alueellista kiertotalouden seurantaa voidaan kehittää ainoastaan yhteistyössä alueen yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. SYKE kokoaa tietoa esimerkiksi alueellisista jätemääristä ja niiden kierrätyksestä sekä kiertotalousarjen sujuvuudesta eri puolilla Suomea. Arjen valinnat ovat avainasemassa,

• Kehittää kiertotalouden indikaattoreita. • Arvioi ympäristö-, kustannusja työllisyysvaikutuksia.

Kuvassa poistotekstiilien ja muovipakkausjätteen alueellisten keräyspisteiden saavutettavuus ajomatkan pituutena tieverkkoa pitkin Suomessa. Lähde: SYKE, Circwaste-hanke, 2020. jotta jätettä syntyy vähän ja se lajitellaan tehokkaasti. Ihmisten huoli ympäristöstä ja kiristyvät tavoitteet kierrättämisen lisäämisestä eivät kohtaa, jos jätteiden lajitteleminen on vaikeaa ja keräyspisteet ovat liian kaukana. Viime aikoina SYKEssä on selvitetty sitä, kuinka

helposti alueelliset keräyspisteet ovat asukkaiden saavutettavissa ympäri Suomen. Vaikka keräysverkosto kattaa lähes koko maan, monet joutuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa ajamaan autolla poistotekstiilien sekä muovipakkausjätteen keräyspisteille.

• Jakaa tietoa materiaalitehokkaista julkisista hankinnoista, haitallisista aineista, teollisista symbiooseista, kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja materiaalitehokkuuden arvioimisesta kunnissa. • Tarjoaa näkyvyyttä hankkeen ydinalueiden toimille, osahankkeille, kuntaverkostolle ja kiertotaloutta edistäville yrityksille ja hankkeille muualla Suomessa. • Kerää kiertotalouden hyviä käytäntöjä Materiaaliloikka.fi -sivustolle.

Yritykset voivat hakea tukea kiertotalouden hankkeisiinsa Yritykset voivat saada avustusta kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiinsa. Valtioneuvosto hyväksyi tätä koskevan asetuksen 6. elokuuta 2020. Tuella pyritään vauhdittamaan kiertotalouden investointitoimia Suomessa ja edistämään työllistymistä.

A

vustusta voidaan käyttää muun muassa kiertotaloutta edistäviin teknologisiin investointeihin, kiertotaloutta hyödyttävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin sekä työllisyyttä parantaviin kiertotalouden ratkaisuihin. Kaikkiaan vuosille 2020–22 on jaossa kaksi miljoona euroa. Avustuksen jakaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Avustuksen voivat saada Suomessa rekisteröidyt yritykset sekä työllisyyttä tukevien ratkaisujen osalta julkis- tai yksityisoikeudelliset toimijat, joiden pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai joiden toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu. Avustuksen enimmäismäärä investointihankkeessa on neljännes hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista

ja muissa kuin investointihankkeissa puolet. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 50 000 euroa. Avustushakemus tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle ennen hankkeen aloittamista. Asetus astui voimaan 15. elokuuta 2020. Tarkemmat hakuohjeet ja lomakkeet tulevat myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuille.

Lisätietoja: tem.fi


16

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu

MAINOSLIITE

MAINOS

MAINOS

Niemeltä Suomen puhtain muutto ja logistiikkapalvelu Muutto- ja logistiikkapalveluyritys Niemi Palveluiden kalustosta 100 % kulkee fossiilittomalla polttoaineella: kotimaisella biokaasulla, sähköllä tai Nesteen kehittämällä uusiutuvalla dieselillä. Lisäksi yritys minimoi muutosta aiheutuvat ympäristövaikutukset tarjoamalla asiakkailleen täyden kierrätyksen palvelun.

M

uuton yhteydessä yritykset ja kotitaloudet usein uusivat kalusteitaan. Lisäksi entisen kiinteistön tyhjentämisen yhteydessä varastoista ja kaapeista tulee vastaan suuret määrät vuosien varrella kertynyttä tarpeetonta tavaraa, jota ei haluta ottaa mukaan seuraavaan osoitteeseen. Mitä niille pitäisi tehdä? Niemi Palvelut on vastuullinen kumppani myös kierrätysasioissa. Kotitaloudet ja yritysasiakkaat voivat antaa ylimääräiset ja tarpeettomat tavaransa niin muuton yhteydessä kuin muutenkin kierrätettäväksi Niemelle. Tavarat päätyvät uusiokäyttöön tai myyntiin Niemen kumppanien kautta. – Kierrätämme kaiken mahdollisen jätteen. Käyttökelpoisten tavaroiden osalta meillä on koko valtakunnan laajuiset yhteistyösopimukset kuluttaja-asiakkaille Kierrätyskeskuksen ja yritysasiakkuuksille OffiStoren kanssa, johtaja (ICT ja kiertotalous) Mikko Helvelahti kertoo. Niemen kierrätysjärjestelmä kattaa kaiken kalusteiden ja toimistoirtaimiston kierrätyksestä arkaluonteisten asiakirjojen tuhoamiseen ja kierrätykseen. Tehokas järjestelmä myös säästää jätemaksuissa. Yksityisten kotitalouksien Mikko Helvelahti johtaja (ICT ja kiertotalous), varatoimitusjohtaja

Niemen ympäristöohjelman tavoitteena on saada yrityksen pienhiukkaspäästöt nollaan vuoteen 2040 mennessä.

vanhojen tavaroiden, kuten toimimattomien sähkölaitteiden kierrätys voidaan toteuttaa muuton yhteydessä, muutossa käytettävällä kalustolla ja henkilöstöllä. Se on ympäristöystävällistä ja asiakkaalle vaivatonta. – Kuusi vuotta sitten otimme käyttöön asiakaskohtaisen vastuullisuusraportoinnin eli muuton yhteydessä asiakas saa tarkan tiedon, kuinka paljon tarpeettomasta tavarasta on mennyt kierrätykseen. Olemme tuloksissa Euroopan tasolla aivan huippulukemissa, sillä saamme turhasta tavarasta jopa noin 90 prosenttia uudelleenkäyttöön, Mikko Helvelahti kertoo. Jos tavaroita ei voi enää käyttää uudelleen, ne menevät kierrätettäväksi jätelajin mukaan. Yritys hyödyntää kaiken muutossa syntyneen jätteen toissijaisesti energian tuotannossa. Niemi on myös hiljattain investoinut puoli miljoonaa euroa uusiin jätepakkaajiin. – Jotkut kutsuvat uutta

puristinta lempinimellä monsteri, mutta täytyy sanoa, että se tekee nimityksestään huolimatta hyvää työtä sille jäteosuudelle, jota ei saada uudelleenkäyttöön.

Niemellä on ollut jo neljän vuoden ajan käytössä biokaasuautoja. Biokaasu on 100-prosenttisesti uusiutuva, suomalainen polttoaine.

Jätepakkaajat eli ”monsterit”

Ympäristöystävällisiä kilometrejä

Niemi ei ole jättänyt ympäristövastuullisuuttaan vain kierrätykseen, vaan se on huomioinut ilmastonmuutoksen torjunnan myös muuttoon liittyvässä liikenteessä. Yhtiön omistamat 148 muuttoautoa kulkevat ympäristöystävällisesti, 100-prosenttisesti fossiilittomalla polttoaineella.

”Kuusi vuotta sitten otimme käyttöön vastuullisuusraportoinnin, eli muuton yhteydessä asiakas saa tarkan tiedon, kuinka paljon tarpeettomasta tavarasta on mennyt kierrätykseen.”

– Olemme ensimmäinen muuttoyritys Suomessa, joka käyttää biokaasuautoja. Koko kalustostamme jo neljännes liikkuu uusiutuvalla biokaasulla. Niemen dieselautot puolestaan käyttävät Neste MY uusiutuvaa dieseliä. Neste MY on sataprosenttisesti teollisuuden jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä, jonka hiilidioksidi on peräisin jo ilmakehässä valmiiksi olevasta hiilidioksidista. Neste MY:stä aiheutuu kasvihuonepäästöjä 90 prosenttia vähemmän kuin tavallisesta dieselöljyn käyttämisestä. – Nesteen kanssa tehdyn sopimuksen avulla voimme merkittävästi vähentää muutosta aiheutuvia liikennepäästöjä, Mikko Helvelahti iloitsee. Niemen ympäristöohjelman tavoitteena on saada yrityksen pienhiukkaspäästöt nollaan vuoteen 2040 mennessä. Mikko Helvelahti kertoo ympäristövastuullisuuden näkyvän yrityksen kaikessa toiminnassa jatkossakin.

Kiertotalous käytäntöön