N Ä KÖ K U L M I A Y M PÄ R I S TÖ P O L I T I I K K A A N I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 9.12 . 2 021
On kestävyysmurroksen aika On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta kokonaisvaltaiseen kestävyysmurrokseen. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan yhteiskuntamme kaikkien järjestelmien ripeää sovittamista ympäristön kantokyvyn rajoihin. Vain näin pystymme torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa ja takaamaan hyvän tulevaisuuden tuleville sukupolville. Kestävyysmurroksen aikaansaamiseen tarvitaan kaikki mukaan. Muutoksen tulee perustua tutkittuun tietoon, ja se tulee toteuttaa reilusti. KESTÄVÄ JA OIKEUDENMUKAINEN YHTEISKUNTA KIERTOTALOUS • JAKAMISTALOUS
STANDARDIT MITTARIT
KESTÄVÄ RUOKAJÄRJESTELMÄ
LAIT, ASETUKSET, SÄÄDÖKSET
KOKEILUT
LIIKKUMISEN UUDET MUODOT
TOIMINTAMALLIT
INNOVAATIOT
SEURANTA, TUTKIMUS, ENNUSTEET
HAJAUTETTU ENERGIAJÄRJESTELMÄ
KOULUTUS, OSAAMINEN, AMMATIT
OPPIMINEN
OLEMASSA OLEVAT KESTÄMÄTTÖMÄT JÄRJESTELMÄT
Lainsäätäjien rooli on tukea kestävien teknologioiden ja käytäntöjen kokeiluja, varmistaa kestävien teknologioiden pääsy markkinoille ja edistää niiden kilpailukykyä suhteessa haitallisin teknologioihin. Lainsäädännöllä voidaan myös vakiinnuttaa uusia teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita sekä varmistaa kestävyysmurroksen reiluus. Kunnat voivat ottaa kestäviä ratkaisuja käyttöön omassa toiminnassaan. Ne voivat luoda yrityksille ja asukkaille mahdollisuuksia kokeiluihin sekä yhteistyöhön, jossa jaetaan kokemuksia ja tietoa onnistumisista.
K E STÄ V Y YS
TIETO
VÄHÄHIILINEN ASUMINEN
Suositukset
Yritysten kannattaa kehittää ja edistää uusia kilpailukykyisiä toimintamalleja, jotka perustuvat esimerkiksi kierto- tai jakamistalouteen. Kestävät ratkaisut ovat usein myös kustannustehokkaita. Maa- ja metsätalouden toimijoilla on hyvä mahdollisuus turvata ja hyödyntää ekosysteemien toimintoja sekä kehittää luontopohjaisia ratkaisuja. Ekologisesti kestävän tuotannon kustannukset on tärkeää saada sisällytettyä tuotteiden hintoihin. Meidän kaikkien kannattaa kyseenalaistaa vanhat rutiinimme. Kasvipainotteinen ruokavalio, liikkuminen lihasvoimalla, vaatteiden vuokraus ja tavaroiden yhteiskäyttö sekä edistävät kestävyyttä että lisäävät hyvinvointiamme ja tulevat meille edullisemmiksi kuin vanhat käytännöt. Voimme tukea toinen toisiamme elintapojen muutoksessa.
K E S TÄV Y Y S M U R RO S I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 9.12 . 2 021
Kestävyysmurros on välttämätön Kestävyysmurros tarkoittaa ekologisen kestävyyden ja ihmisen hyvinvoinnin turvaavia nopeita ja laaja-alaisia muutoksia kaikissa yhteiskunnan järjestelmissä. Kestävyysmurros tuo paljon muutoksia, osittain arkielämäänkin. Tärkeää on, että muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti.
Kestävyysmurros määritellään tutkimuksessa ja politiikassa yhteiskunnan järjestelmien perusteelliseksi uudelleen järjestäytymiseksi. Myös samantapaisella kestävyyssiirtymä-käsitteellä havainnollistetaan olemassa olevien yhteiskunnalle palveluja tuottavien järjestelmien, kuten energia-, ruoka- ja liikkumisen järjestelmien, murrosta1,2,3. Kestävyysmurrokseen ja -siirtymään tarvitaan toiminnan muutosta kaikilla tasoilla: yksittäisissä kokeiluissa, toimintaa ohjaavissa säännöissä ja toimintamalleissa ja koko yhteiskunnassa4,5. Kestävyysmurrokseen tähtäävässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen6. Vaikka yksittäisiä ympäristöhaittoja on onnistuttu paikallisesti vähentämään, seurannat osoittavat, että kokonaisuus on edelleen kestämätön. Viimeisen 50 vuoden aikana maapallon väestömäärä on kaksinkertaistunut ja luonnonvarojen käyttö on peräti kolminkertaistunut. Luonnonvarojen käyttö aiheuttaa 90 prosenttia maailman luontokadosta ja vesistövaikutuksista ja 50 prosenttia ilmastovaikutuksista7. Kokonaisvaltainen kestävyysmurros on välttämätön, jotta maapallomme voi ylläpitää toimivia yhteiskuntia.
Yhteiskunnan järjestelmiin tarvitaan muutoksia Ympäristöpolitiikalla on perinteisesti ratkottu yksittäisiä ongelmia niihin räätälöidyillä keinoilla. On esimerkiksi asetettu päästörajoituksia tai suojeltu lajeja. Vaikka tällaiset täsmäkeinot ovat parantaneet ympäristön tilaa, tai ainakin hidastaneet sen heikkenemistä, ne eivät ole johtaneet riittävän suuriin muutoksiin yhteiskunnan järjestelmissä. Ilmastonmuutos, luontokato, vesistöjen kuormittuminen ja ympäristön kemikalisaatio jatkuvat edelleen, eikä niiden yhteyttä tuotantoa ja kulutusta ohjaaviin rakenteisiin tunnisteta riittävän hyvin. Haitallisten ja hyödyllisten vaikutusten tarkastelu yhteiskunnan järjestelmien tasolla tuo esiin usein piiloon jääviä, mutta tärkeitä vaikutuspolkuja. Esimerkiksi rakentaminen vaikuttaa ympäristöön jo silloin, kun maa-alue otetaan käyttöön. Rakentamiseen tarvitaan paljon raaka-aineita ja energiaa. Osa vaikutuksista on paikallisia, kuten esimerkiksi rakentamisen alle jäävän luonnon menetys. Osa vaikutuksista syntyy hyvin kaukana rakentamispaikasta, kun esimerkiksi rakennusmateriaaleja tuodaan ulkomailta. Osa vaikutuksista on pitkäkestoisia. Esimerkiksi rakennusmateriaalin hapertuessa saattaa ympäristöön vapautua haitallisia aineita vuosikymmenten kuluessa. Puurakentaminen taas sitoo hiiltä parhaimmillaan vuosisadoiksi, ja lisää näin kestävyyttä. Rakennuksen käyttö kuluttaa lämpö- ja sähköenergiaa. Energiankulutus riippuu rakennuksen energiatehokkuudesta. Sähkönkulutukseen vaikuttavat myös kulutusvalinnat, esimerkiksi se, mitä laitteita valitaan ja paljonko niitä käytetään, sekä se, valitaanko yhteiskäyttöisiä laitteita8,9.
Myös asukkaiden vedenkäytöllä on vaikutuksia. Vaikutukset riippuvat veden ja pesuaineiden kulutuksen määrästä sekä vesien käsittelystä ja esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä vesien käsittelyssä10. Rakennuksen korjauksen yhteydessä tai rakennuksen elinkaaren lopussa syntyvän purkujätteen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää materiaalien kierrätyksellä11. Oleellista on, että purkujätteiden käsittely ja markkinat saadaan toimimaan. Vaikka tutkimukset ja selvitykset ovat tuottaneet uutta tietoa monimutkaisista vaikutuspoluista, päättäjät, asukkaat tai rakentajat eivät aina tunnista vaikutuspolkuja, eikä uusinta tietoa aina saada käyttöön suunnittelussa. Pahimmillaan haittojen aiheuttaja ei vastaa aiheuttamiensa vaurioiden kustannuksista, vaan haitat joudutaan korjaamaan julkisin varoin. Vaikutuspolut tuleekin tehdä näkyviksi. Tällöin hyötyjä, haittoja ja kustannuksia pystytään arvioimaan paremmin, ja niiden taloudelliset seuraukset voidaan kohdistaa oikein. Tarvitaan uudenlaista tiedontuotantoa, jossa eri toimijat ennakoivat, analysoivat ja seuraavat uusia toimintamalleja yhdessä5. Esimerkiksi teknisiä ratkaisuja tuottavat yritykset sekä asukkaat ja tutkijat voivat yhdessä tuottaa uutta tietämystä ja ratkaisuja. Tärkeää on, että kaikille asianosaisille syntyy ymmärrys omasta roolistaan uuden tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä. Tarvitaan myös kulutustapojen muutosta ja uudenlaista kestävää liiketoimintaa12. Lisäksi tulee tehdä uutta kokeilevaa ja kestävyyden esteitä purkavaa politiikkaa, jolla on järjestelmätason vipuvaikutuksia3.
K E S TÄV Y Y S M U R RO S I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 9.12 . 2 021
Kaikkien alojen hallinto ja tutkijat mukaan Asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Ruokajärjestelmä on tiiviissä yhteydessä energiajärjestelmään, sillä ruuan tuotannossa, prosessoinnissa ja kuljetuksessa tarvitaan energiaa. Ruuantuotanto vaikuttaa myös maapallon hiilitaseeseen, sillä esimerkiksi ruuantuotannon tarvitsema uusi maa-ala supistaa metsäpinta-alaa. Järjestelmät ovat monimutkaisia. Niitä kietovat toisiinsa talous, teknologiat, energia ja materiaalien kierto. Yhteiskunnan järjestelmät ovat pohjimmiltaan riippuvaisia luonnonjärjestelmistä eli ekosysteemeistä.
Järjestelmien monimutkaiset kytkennät haastavat kestävyyden hallinnan. Toimialojen ja hallinnon perinteiset siilot tai yksittäiset tieteenalat eivät pysty ratkomaan järjestelmätason kestävyyshaasteita eivätkä edes muuttamaan toimintatapoja riittävän nopeasti. Kokonaisvaltainen kestävyysmurros tarvitsee kaikkia hallinonaloja ja tahoja4. Monipolvisten vaikutusketjujen tunnistaminen edellyttää poikkitieteellistä tutkimusta13. Kestävyysmurroksen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa. Tiedontuottajien on toimittava yhteistyössä järjestelmissä toimivien tiedon hyödyntäjien kanssa. Näin muutosta ja tutkimusta saadaan kohdennettua toimintatapoihin, joilla on vipuvaikutuksia. Tiedontuotannolle saadaan luotua tukeva tieteellinen pohja, kun teoriat testataan käytännössä ja testaamiseen otetaan mukaan alan käytännön toimijat.
TUTKIMUKSEN ROOLI
MITÄ TAPAHTUU?
Kestävyysmurroksen mahdollistavat ratkaisut muuttavat lopulta koko yhteiskuntaa. Tutkimus tukee muutosta. Esimerkkinä liikennejärjestelmän sähköistyminen. 1. UUDET INNOVAATIOT JA MONENLAISET KOKEILUT KÄYNNISTÄVÄT KESTÄVYYSMURROKSEN
2. INNOVAATIOT KERTAUTUVAT, KUN TEKNOLOGIA, SÄÄNNÖT, TOIMINTATAVAT JA AMMATTIKUNNAT MUUTTUVAT
3. KESTÄVYYSMURROS ETENEE JÄRJESTELMISSÄ, JA KOKO YHTEISKUNTA MUUTTUU
Liikenteen sähköistyminen etenee, käyttöön otetaan sähköautot, -pyörät ja -potkulaudat.
Akkuteknologia ja latausinfrastruktuuri kehittyvät.
Hajautettu energiajärjestelmä vahvistuu, jos sähköauton akkuun ladatun energian voi ottaa muuhunkin käyttöön.
Syntyy uusia liikkumisen muotoja, kuten yhteiskäyttöautot, robottiautot ja ladattavat lennokit tavaraliikenteeseen. Teknologisten ratkaisujen ohella syntyy uusia palveluita, kuten liikenne palveluna -konsepti. Omaa liikkumisvälinettä ei enää tarvitse hankkia, mikä säästää luonnonvaroja.
Tuottaa teknologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita Arvioi innovaatioiden kestävyyttä, esimerkiksi energialähteiden ja raaka-aineiden haittavaikutuksia ja kiertotalousratkaisujen kestävyyttä Tukee parhaiden ratkaisujen kokoamista ja siirtämistä
Liikennevälineitä koskevia sääntöjä, tukia ja verohelpotuksia muutetaan. Öljypohjaisen liikkumisen alasajo tehdään niin, että elinkeinoja ja heikompiosaisia tuetaan muutokseen sopeutumisessa.
Ennakoi muutoksia ja tunnistaa muutosten esteitä Luo luotettavaa pohjaa ohjauksessa tarvittaville standardeille ja tavoitearvoille Ennakoi vaikutuspolkuja, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen aiheuttamia akkujen kierrätyshaasteita, ja tukee siirtymän hallittua vaiheistamista
Liikkumisen yhteiskäyttö voi totuttaa kansalaisia esimerkiksi tyhjillään olevien tilojen yhteiskäyttöön. Yksityisautojen vähentyessä pysäköintipaikoilta vapautuu maa-alaa muuhun käyttöön.
Auttaa ymmärtämään yhteiskunnan läpileikkaavia kehityskulkuja ja ennakoimaan niissä tapahtuvia muutoksia Tukee kestävien ja toimivien ratkaisujen mittakaavan kasvattamista ja siirtämistä järjestelmästä toiseen. Tunnistaa yhteiskunnan tasolla ilmeneviä kestävyyshaasteita
K E S TÄV Y Y S M U R RO S I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 9.12 . 2 021
Kestävyysmurros vaatii toimintatapojen muutosta Kestävyysmurros edellyttää muutosta tavassamme ajatella, toimia ja tehdä politiikkaa. Sen toteuttaminen vaatii niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin rohkeita muutoksia, jotka ravistelevat yhteiskuntaa. Kestävyysmurros on kuitenkin lopulta kaikkien etu.
Kestävyysmurrosta tulee edistää ennakoitavalla ja johdonmukaisella politiikalla, jolla raaka-aineita tuhlaavasta ja saastuttavasta teknologiasta ja toimintamalleista luovutaan vaiheittain. Oikeudenmukaisen ja sujuvan muutoksen varmistamiseksi elinkeinoille ja kansalaisille voidaan siirtymävaiheessa korvata haittoja tai tukea niitä muutoksessa.
Päätöksenteko on hyväksyttävämpää ja vaikuttavampaa, kun asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja järjestelmätasolla ja kun päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tiedon kokoaminen ja välittäminen sekä vuorovaikutus ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun kestävien ratkaisujen mittakaavaa kasvatetaan ja toimivia ratkaisuja ja toimintamalleja siirretään toisiin järjestelmiin.
YK ja EU ovat heränneet Kestävyysmurros nähdään YK:n politiikassa välttämättömänä. YK on määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 -työssä, joka käynnistyi vuonna 1992 solmitusta Rion ympäristösopimuksesta. Tieteeseen pohjautuvia kestävän kehityksen murrospolkuja esitellään vuonna 2019 tehdyssä arviossa (GSDR). YK:n kaikkiin ympäristösopimuksiin liittyvät arviot painottavat kestävyysmurroksen välttämättömyyttä. Euroopan unioni on nostanut oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän unionin menestyksensä lähtökohdaksi. EU julkaisi vuonna 2019 vihreän kehityksen ohjelman (EU Green Deal), jolla tavoitellaan ilmastoneutraalia vihreää taloutta, josta hyötyy koko EU. Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa (kestavyyspaneeli.fi) • THE 17 GOALS: Sustainable Development (un.org) • GSDR 2019: Sustainable Development Knowledge Platform (un.org) • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Euroopan komissio (europa.eu)
Lähteet: 1
Geels, F. W. (2011). The multi-level perspective on sustainability transitions: Responses to seven criticisms. Environmental innovation and societal transitions, 1(1), 24-40. 2
Kivimaa, P., & Kern, F. (2016). Creative destruction or mere niche support? Innovation policy mixes for sustainability transitions. Research Policy, 45(1), 205-217. 3
Kivimaa, P., Laakso, S., Lonkila, A., & Kaljonen, M. (2021). Moving beyond disruptive innovation: A review of disruption in sustainability transitions. Environmental Innovation and Societal Transitions, 38, 110-126. 4
EEA (2019). Sustainability transitions: policy and practice. EEA Report No 9/2019. 5
Huttunen, S., Kaljonen, M., Lonkila, A., Rantala, S., Rekola, A., & Paloniemi, R. (2021). Pluralising agency to understand behaviour change in sustainability transitions. Energy Research & Social Science, 76, 102067. 6
Kivimaa, P., Huttunen, S. Lähteenmäki-Uutela, A., Heikkinen, M., Juhola, S., Kaljonen, M., Käyhkö, J. Lund, P., Näkkäläjärvi, K. (2021). Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa? Keskustelunavaus. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021. 7
IRP (2019). Global Resources Outlook 2019: Natural Resources for the Future We Want. A Report of the International Resource Panel. United Nations Environment Programme. Nairobi, Kenya. 8
Salo, M., Mattinen-Yuryev, M. K., & Nissinen, A. (2019). Opportunities and limitations of carbon footprint calculators to steer sustainable household consumption–Analysis of Nordic calculator features. Journal of cleaner production, 207, 658-666.
9
Lukkarinen, J., Marttila, T., Saarikoski, H., Auvinen, K., Faehnle, M., Hyysalo, S., Kangas, H.-L., Lähteenoja, S., Peltonen, L., & Salo, M. (2020). Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia: muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 39/2020. 10
Lehtoranta, S., Malila, R., Kämäri, T., Johansson, A., Särkilahti, M., & Viskari, E. L. (2021). Vesihuollon kiertotalouden edistäminen kaupunkiympäristössä. Erottelevan sanitaation mahdollisuudet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2021. 11
Myllymaa, T. ym. (2021). Executing circular economy strategies in practice in Finland. Results and experiences from Circwaste project. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 19/2021. 12
Brandão, M., Lazarevic, D., & Finnveden, G. (Eds.). (2020). Handbook of the Circular Economy. Edward Elgar Publishing. 13
Kaljonen, M., Kortetmäki, T., Tribaldos, T., Huttunen, S., Karttunen, K. Maluf, R.S., Niemi, J., Saarinen, M., Salminen, J. Vaalavuo, M. Valsta, L. (2021). Justice in transitions: widening considerations of justice in dietary transition. Environmental Innovation and Sustainability Transitions. Environmental Innovation and Societal Transitions, 40, 474-485. Kirjoittajat: Primmer, E., Schulman, L., Furman, E., Seppälä, J., Hildén, M., Kaljonen, M., Kautto, P., Kivimaa, P., Korhonen-Kurki, K., Lyytimäki, J., Tainio, M. Kirjoittamiseen osallistui myös SYKEn koko johtoryhmä. Toimittaja: Leena Rantajärvi | Taitto: Ahoy ISBN 978-952-11-5439-3 (nid.), ISBN 978-952-11-5440-9 (PDF) Kaikki SYKEn Policy Brief -julkaisut: www.syke.fi/policybriefs