circwaste.fi
materiaalitkiertoon.fi @circwaste
Maarakentamisen kiertotalous on materiaalien hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä lopullista käyttöpaikkaansa ja mahdollisimman arvokkaassa rakenteessa korvaamassa neitseellisiä raaka-aineita.
Maarakentamisen kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja kiertotalous tulee huomioida jo hankintapäätöstä tehtäessä projektin • Maarakentamisen hankintakriteereissä. kierrätysmateriaalien käyttö maarakennuksessa vaatii yhteistyötä • Onnistunut tavanomaista rakentamista enemmän. Massakoordinaatio tuo parhaimmillaan merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä maarakentamiseen. Se edellyttää yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun ja rakentamisen välillä.
tulee saada käyttöön turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. • Kierrätysmateriaalit Vaihtoehtoisten rakentamisratkaisujen ja kierrätysmateriaalien käyttö on pohdittava aina hankekohtaisesti.
tulee laatia jokaisessa hankkeessa huolella. Selvityksissä • Uusiomateriaaliselvitykset huomioidaan vaihtoehtoiset rakenneratkaisut sekä materiaalien saatavuus ja varastointi. Selvitys on mahdollista tehdä eri laajuudessa eri suunnitteluvaiheissa tai tarkentaa suunnitteluvaiheiden edetessä.
practices of circularkäytäntöjä economy • •Julkaisukuukausi • CircBrief – best kiertotalouden parhaita toukokuu 2022 • 2021 •
Maa-aineksia on käytettävä kestävästi
Esimerkkejä maarakentamisen kiertotaloudesta
Maa ja maaperä ovat rajallisia resursseja, joita tulee käyttää harkiten. Maaperä tuottaa ihmiselle tärkeitä palveluja: se kierrättää vettä, hiiltä ja ravinteita sekä hajottaa ja suodattaa epäpuhtauksia.
Turun Saramäen materiaaliterminaali
Maa-ainesten otto vaikuttaa merkittävästi maaperän toimintoihin sekä vähentää ekologista ja maisema-arvoa. Suomessa käytettiin vuonna 2020 maa-aineksia 123 miljoonaa tonnia. Maa-ainesjätettä syntyi jätetilaston mukaan vuonna 2019 kaikkiaan 16 miljoonaa tonnia, josta lähes 12 miljoonaa tonnia oli peräisin rakentamisesta ja 3 miljoonaa tonnia mineraalien kaivuusta.
Kiertomaa Oy on kehittänyt Turun Saramäen materiaaliterminaalin ylijäämämaiden kierrätystä ja uusiomateriaalien tuotantoa. Turun kaupungin infrarakentamisessa syntyy vuosittain noin 200 000–300 000 tonnia ylijäämämaita. Osa ylijäämämaista kuljetetaan suoraan työmaalta toiselle hyötykäyttöön. Jalostusta tai välivarastointia varten Kiertomaa Oy vastaanottaa ylijäämämaita ja purkumateriaaleja. Ylijäämämaita voidaan esimerkiksi seuloa tai murskata sopivan kokoisiksi lajitteiksi erilaisiin tarpeisiin. Näin säästetään polttoainetta sekä neitseellistä materiaalia ja niiden hankintakuluja.
Vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n maaperästrategiassa esitetään kaivettujen maa-ainesten turvallisen, kestävän ja kiertoon perustuvan käytön tehostamista. Maarakentamisen kiertotalous on materiaalien hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä lopullista käyttöpaikkaansa ja mahdollisimman arvokkaassa rakenteessa korvaamassa neitseellisiä raaka-aineita. Maamateriaalia ei dumpata alempiarvoisiin kohteisiin, jos materiaali on teknisesti käyttökelpoista vaativammassakin rakenteessa. Kun maamassojen kuljetusmatkat ovat riittävän lyhyitä, on vaihtoehtoisten materiaalien käyttö myös taloudellisesti kannattavaa. Järkevällä maamassojen hallinnalla voidaan vähentää myös ilmastopäästöjä.
Massakoordinaatiolla materiaalit kiertoon fiksusti
Saramäen materiaaliterminaalissa on esimerkiksi purettu betoninen koulurakennus, joka murskataan ja hyödynnetään kadunrakentamisessa. Kuivattua ylijäämäsavea käytetään uudelleen kaatopaikan tiivisrakenteessa ja seulottuja kaivumaita hyödynnetään kaatopaikan pintarakenteissa. Jatkossa Kiertomaan operoimissa ylijäämä- ja ruoppausmassojen hyötykäyttökohteissa voidaan uudelleen käyttää vuosittain jopa 250 000 tonnia uusio- ja ylijäämämateriaaleja. Lisäksi viherkunnossapidossa syntyvää haravointijätettä voidaan kompostoida ja valmistaa siitä kierrätyskasvualustoja kaupunkirakentamiseen.
Uusiomateriaalit kevyen liikenteen väylän rakenteissa Riihimäellä
Ylijäämä- ja purkumateriaalien hyödyntäminen rakennushankkeiden välillä edellyttää massakoordinaatiota. Tällä tarkoitetaan massavirtojen määrällistä ja laadullista seurantaa, ohjausta ja ennustamista. Massakoordinaatiolla pyritään ensisijaisesti ohjaamaan ylijäämämassoja suoraan työmaiden välillä, mutta lisäksi tarvitaan ylijäämämateriaalien jalostus-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkoja. Massakoordinaatio tuo parhaimmillaan merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä. Onnistunut massakoordinaatio edellyttää yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon välillä. Turussa tehtävää hoitaa kaupungin massakoordinaattori.
Alueellinen yhteistyö tehostaa maa-ainesten käyttöä Julkiset toimijat ovat perinteisesti toteuttaneet massakoordinaatiota kaupungin tai hankkeen sisäisesti. Turun seudulla massakoordinaatiota on laajennettu alueelliseksi ottamalla yhteistyöhön mukaan alueellinen jätehuoltoyhtiö Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH). Yritys vastaa muun muassa vanhojen kaatopaikkojen sulkemisesta, jossa tarvitaan suuria määriä erilaisia maa- ja uusiomateriaaleja. Yhteistyön avulla kaupungin ylijäämämassoja voidaan hyödyntää edullisesti paitsi kaupungin omissa hankkeissa, myös LSJH:n hankkeissa ja tarve massojen loppusijoitukselle vähenee. Samalla LSJH:n tarvitsemien maa- ja uusiomateriaalien hankinta selkeytyy mahdollistaen huomattavat kustannussäästöt. Yhteistyötä Turun kaupungin ja LSJH:n välillä koordinoidaan massakoordinaattorin johtamassa työryhmässä. Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) omistavat yhdessä sidosyksikköyhtiö Kiertomaa Oy:n, joka vastaa massojen hallinnan operatiivisesta toiminnasta.
Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeessa rakennetiin Riihimäelle viiden kilometrin kevyenliikenteen väylä, jossa hyödynnettiin jätteenpolton kuonaa uusiomateriaalina. Kuona saatiin Fortumin jätteenpolttolaitokselta, joka sijaitsee vain 10–15 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta kohteesta. Sijainti mahdollisti hyvät logistiset yhteydet uusiomateriaalin kuljetukselle. Kohteessa hyödynnettiin 660 tonnia kuonaa ja lisäksi lähes 17 000 tonnia betonimursketta, joilla korvattiin neitseellistä kalliomursketta noin 25 000 tonnia. Ennen tierakenteeseen sijoittamista käsitelty kuona kävi läpi puhdistusprosessin, jossa metalli otettiin talteen ja vain mineraalisempi massa kuonasta otettiin hyötykäyttöön. Jätteenpolton kuonalle pyritään löytämään käyttökohteita, sillä sitä ei enää läjitetä kaatopaikoille. Riihimäen rakennuskohteen tulosten perusteella kuonaa voidaan käyttää vastaavissa rakenteissa jatkossakin. On kuitenkin aina selvitettävä tarkkaan, missä kohdassa päällysrakennetta uusiomateriaalia voi käyttää, jotta rakenne täyttää sille asetetut vaatimukset pitkäaikaisesti.
Selvitysten tarkkuus ja ajoitus tierakentamisen suunnitteluvaiheissa YLEISSUUNNITELMA
TIESUUNNITELMA RAKENNUS-/RAKENTAMISSUUNNITELMA
suppea uusiomateriaaliselvitys laaja uusiomateriaaliselvitys lähtötietojen määrä suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen määrä HANKKEEN SUUNNITTELUAIKA
Hankkeen alussa ei yleensä ole riittävästi lähtötietoja vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen tarkasteluun. Suunnittelun edetessä saadaan lisää lähtötietoja, mutta suunnitteluratkaisujen määrä vähenee, kun suunnitteluratkaisut tarkentuvat. Tällöin joidenkin vaihtoehtojen tarkastelu voi olla jo myöhäistä, jos esimerkiksi uusiomateriaalin varastointia ei ole aloitettu ajoissa. Uusiomateriaalivaihtoehtojen oikea-aikaisilla selvityksillä ja vertailuilla voidaan edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä tierakentamisessa. • CircBrief – best practices of circular economy••Maarakentamisen Tähän Julkaisun pääotsikko tähän Julkaisun pääotsikko • Julkaisukuukausi 2021 • • • CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja• toukokuu 2022
Saramäen materiaaliterminaalia kehitetään niin, että valtaosa ylijäämämassoista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää Kiertomaa Oy:n omistajien maarakennushankkeissa. • CircBrief – kiertotalouden • CircBrief – best practices of circular economy••Maarakentamisen Tähän Julkaisun pääotsikko tähän Julkaisun pääotsikko • Julkaisukuukausi 2021 • • parhaita käytäntöjä kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja • toukokuu 2022
Rauman Sampaanalanlahden täyttö Ramboll hyödyntää teollisuusalueella muodostuvia jätteitä sekä pilaantuneita sedimenttejä Sampaanalanlahden täytössä Raumalla. Sampaanalanlahden B-altaan täytössä ja massastabiloinnissa hyödynnettiin kokonaisuudessaan noin 93 000 tonnia ruoppausmassaa, noin 60 000 tonnia tuhkaa ja 70 tonnia kaoliinisavea. Massastabiloinnissa käytettävä sementtimäärä pystyttiin jopa puolittamaan verrattuna tilanteeseen, jossa teollisuuden jätteitä ei olisi hyödynnetty lainkaan. Perinteisesti sideaineena käytettävän sementin valmistus aiheuttaa jopa yli 90 prosenttia maarakentamisen pohjanvahvistuksen hiilidioksidipäästöistä stabiloinnissa. Sementin tarve saatiin minimoitua lähellä sijaitsevien paperitehtaan ja biovoimalaitoksen lentotuhkaa hyödyntämällä. Huolellinen suunnittelu ja aikataulutus olivat hankkeessa avaintekijöitä. Ilmastopäästöjä ja kuluja säästyi, kun maata ja stabilointiaineita saatiin läheltä, ruoppausmassaa varten ei tarvinnut perustaa uusia läjitysalueita eikä teollisuusjätettä kuljettaa kaatopaikalle.
CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä:
Väylävirasto on aloittanut materiaalien teknisen soveltuvuuden arvioinnit eri uusiomateriaaleille. Soveltuvuus arvioidaan materiaalija rakennusosakohtaisesti ja se voidaan tehdä yleisesti tai hankekohtaisesti. Kun materiaalilla on yleinen hyväksyntä, ei hankekohtaista prosessia enää tarvita ja vaihtoehtoisten materiaalien käyttö seuraavissa kohteissa nopeutuu.
Maarakentamisen kiertotalous säästää arvokkaita luonnonvaroja toukokuu 2022 Kirjoittajat: Marjo Koivulahti, Ramboll, Antti Kuosmanen, Kiertomaa, Teija Haavisto, SYKE ja Hanna Savolahti, SYKE Lähteet: 1 Materiaali tilinpito, Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/ StatFin/StatFin__kanma/statfin_kanma_pxt_11i4.px
2 Jätteiden synty 2015 - 2019 EU:n tilastollisen jäteluokituksen mukaan jaoteltuna, https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/ StatFin__jate/statfin_jate_pxt_003.px/ 3 Väyläsuunnittelun uusiomateriaaliselvitykset, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 6/2018 https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/ lts_2018-06_vaylasuunnittelun_uusiomateriaaliselvitykset_web.pdf 4 Uusiomateriaalit kaupunkien infrarakentamisessa käsikirja https://www.uusiomaarakentaminen.fi/sites/default/files/ Uusiomateriaalit%20kaupunkien%20infrarakentamisessakasikirja%202019_07_02%20-%20UUMA3.pdf#overlay-context=uu siomateriaalirakentaminen-ohjejulkaisuja 5 Uusiomateriaalit tierakenteissa. Väyläviraston oppaita XX/202X (luonnos) Circwaste 6 Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa. Väyläviraston ohjeita 20/2022. 7 Uusiomateriaalit väyläsuunnittelussa. Selvitysluonnos 29.4.2022 (julkaisematon) Circwaste 8 Kierrätettäville maa-aineksille tietopankki ja logistinen terminaali https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Circwaste/Osahankkeet_ alueittain/LounaisSuomi/Kierratettaville_maaaineksille_ tietopank(48155) 9 Teollisuusjätteet ja maa-ainekset hyötykäyttöön tierakentamisessa https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Circwaste/Osahankkeet_ alueittain/LounaisSuomi/Teollisuusjatteet_ja_maaainekset_ hyotyka(48164) 10 Pilaantuneet maat turvallisesti hyötykäyttöön: https://www. materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Circwaste/Osahankkeet_alueittain/ LounaisSuomi/Pilaantuneet_maat_turvallisesti_hyotykay(48165) 11 Maapaikka.fi-sivustolla voi etsiä tietoa lähialueella sijaitsevista ylijäämämateriaaleista, niiden sijoituspaikoista sekä jättää itse osto-, myynti- ja sijoituspaikkailmoituksia. Kannen kuva: AdobeStock Piirrokset: Anna Polkutie Layout: Satu Turtiainen / SYKE, Anna Polkutie Viestintäasiantuntija: Hannele Ahponen, SYKE Helsinki 05/2022
LIFE15 IPE FI 004 Tämän Circwaste-project julkaisun tuottamiseen receives on saatu financial support rahoitusta Euroopan fromunionin EU for LIFE-ohjelmasta. the production Sisältö of its materials. edustaa ainoastaan The Circwaste-hankkeen views reflected withinnäkemyksiä the ja contents EU:n komissio are entirely ei ole vastuussa the project’s tämän ownjulkaisun and thesisältämän EU commission ismahdollisesta informaation not responsible käytöstä. for any use of them.
ISBN 978-952-11-5489-8 (PDF) ISBN 978-952-11-5488-1 (print)