Paikallisesti tuotettu biokaasu vahvistaa aluetaloutta, vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa huoltovarmuutta.
Biokaasulla kestävää
energiantuotantoa
Kunta voi edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä monin tavoin
• Kunnalta edellytetään poliittisia päätöksiä, strategista ohjausta, yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä konkreettisia toimia.
• Kunnan kannattaa varata kaavoituksessa biokaasun tuotannolle tonttitilaa, varautua budjetissa investointeihin ja varmistaa laitosten lupakäytäntöjen selkeys.
• Biokaasun tuotantoon soveltuvien raaka-aineiden, kuten biohajoavien jätteiden määrät ja biokaasun tuotantopotentiaalit tulisi selvittää huolella kunnan alueella. Lisäksi huomioidaan biojätteiden käsittelytapa ja lähialueiden jätteenkäsittelymahdollisuudet.
• Biojätteiden erilliskeräys tehdään kuntalaisille helpoksi ja sen hyödyistä viestitään.
• Biokaasun liikennekäyttöä voidaan edistää kaavoittamalla tankkausasematontteja ja selkeyttämällä niiden luvitusta. Vähäpäästöisille autoille voidaan antaa etuja, kuten ilmainen tai edullisempi pysäköinti.
• Ajoneuvo- ja kuljetushankinnoissa pyritään edistämään biokaasukäyttöisen kaluston hankintaa.
• CircBrief – best practices of circular economy • Julkaisukuukausi 2021 • circwaste.fi • CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Maaliskuu 2023 • materiaalitkiertoon.fi @circwaste
Biokaasu on monipuolinen energianlähde
Biokaasua tuotetaan pääasiassa jätevesilietteestä, biojätteestä, kaatopaikkakaasuista sekä maatalouden biomassoista. Suomessa on jo pitkään tuotettu biokaasua noin yksi terawattitunti (TWh) vuodessa. Tästä noin 60 prosenttia on hyödynnetty lämmöntuotannossa, mutta liikennekäyttö on kasvanut. Suomen hallitus on asettanut biokaasun tuotantotavoitteeksi neljä terawattituntia vuodelle 2030. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä liikenne-, maatalous- ja jätesektoreilla sekä parantaa huoltovarmuutta.
Kunnissa biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet ovat monipuolisia ja tuotannon avulla voidaan parantaa energiaomavaraisuutta. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon, liikennepolttoaineena sekä teollisuuden prosesseissa esimerkiksi korvaamaan maakaasua. Tulevaisuudessa biokaasu voi olla myös vedyn lähde. Biokaasua voidaan siirtää putkea pitkin, jalostettuna ja paineistettuna konteissa sekä nesteytettynä säiliöautoissa.
Biokaasun tuotantoa suunniteltaessa on huomioitava kokonaisuus. On tärkeää varmistaa, että ravinteet kiertävät kestävästi ja että tuotettavalle biokaasulle on käyttöä. Biokaasun optimaalisin käyttökohde riippuu pitkälti siitä, millä kunnassa tuotetaan energiaa nykytilanteessa. Raskaalle liikenteelle on olemassa vain vähän uusiutuvia polttoainevaihtoehtoja, joten biokaasu voi olla varteenotettava vaihtoehto. Toisaalta lämmitykselle taas löytyy useampia kestäviä vaihtoehtoja.
Alueellista biokaasuntuotantoa –anäin se tehtiin Keski-Suomessa
Keski-Suomessa on edistetty päämäärätietoisesti biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Alueella on yksi Suomen merkittävimmistä maakaasuverkon ulkopuolisista biokaasuekosysteemeistä, jota on rakennettu jo 20 vuoden ajan. Se koostuu yrityksistä, tutkimus- ja koulutuslaitoksista, alueellisista ja kunnallisista toimijoista sekä laaja-alaisesta biometaanin liikennekäytöstä.
Keski-Suomessa tuotettiin vuonna 2021 noin 50 GWh biokaasua, joka sisältää myös Mustankorkean kaatopaikalta kerättävän kaatopaikkakaasun. Vuoden 2023 alussa biokaasua tuotetaan viidellä ja biometaania kolmella laitoksella. Lisäksi kaatopaikkakaasua hyödynnetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Biometaania jaetaan Keski-Suomessa kuudella pisteellä ja nesteytettyä metaania raskaaseen kalustoon näistä yhdellä. Suunnitelmissa on lisätä tankkausasemien määrää tulevaisuudessa.
Yhteistyötä
biokaasumarkkinoiden eteen
Keski-Suomessa biokaasupotentiaalin käyttöönottaminen on edellyttänyt vahvaa yhteistyötä alueen yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Paikallisia markkinoita on kasvatettu erityisesti paineistetulle kaasulle, mutta myös kierrätysravinteille ja maanparannusaineille on kysyntää. Nesteytetylle biokaasulle olisi markkinoita myös maakunnan ulkopuolella esimerkiksi raskaan liikenteen, laivaliikenteen ja teollisuuden energialähteenä.
Keski-Suomessa on tehty määrätietoisesti töitä myös liikennebiometaanin markkinoiden kehittämisessä. Jyväskylän kaupunki ja paikallinen jätelaitos Mustankorkea ovat edellyttäneet biometaanin käyttöä muun muassa bussihankinnoissa ja jätekuljetuksissa.
Biokaasua voidaan
prosesseissa esimerkiksi korvaamaan maakaasua.
käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon, liikennepolttoaineena sekä teollisuuden
• CircBrief – best practices of circular economy • Tähän Julkaisun pääotsikko tähän Julkaisun pääotsikko • Julkaisukuukausi 2021 • • CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Biokaasulla kestävää energiantuotantoa • Maaliskuu 2023 •
Julkishallinnollisten organisaatioiden käytössä on kaasuajoneuvoina esimerkiksi jätteenkuljetusautoja, busseja ja Jyväskylän kaupungin henkilöajoneuvoja. Lisäksi yksityisten ja yritysten käytössä on kaasuajoneuvoja, kuten takseja ja jakelukalustoa.
Biokaasulla on merkittävä käyttämätön potentiaali
Keski-Suomen biokaasupotentiaali on noin 460 GWh eli alueen biokaasutuotanto voitaisiin yhä lähes kymmenkertaistaa. Suurimmat, ja lähes täysin hyödyntämättömät raaka-ainepotentiaalit ovat maatalouden biomassoissa, joista voitaisiin saada energiaa noin 400 GWh vuodessa. Keski-Suomen käyttämättömästä biokaasupotentiaalista olisi valjastettavissa vuoteen 2030 mennessä tuotantoon noin 165 GWh, mikä tarkoittaisi yhteensä yhtä suurta, viittä keskikokoista ja 20 pientä biokaasulaitosta.
Alueella käytettiin vuonna 2019 noin 22 000 GWh energiaa, josta vajaa 35 prosenttia tuotettiin uusiutumattomilla energialähteillä. Biokaasun sisältämällä 460 GWh:n energiamäärällä voisi korvata esimerkiksi joko 56 prosenttia rakennusten lämmitykseen käytetystä öljystä tai 15 prosenttia tieliikenteen energiatarpeesta alueella.
Biokaasuekosysteemin havainnekuva
Yhdyskunnat
Biohajoavat jätteet
Jätevesilietteet Maatalouden sivuvirrat
BIOKAASULAITOS
Biokaasu (CH4 + CO2 + epäpuhtauksia) Mädätejäännös
SÄHKÖNJA/TAI
LÄMMÖNTUOTANTO
Käyttö liikennepolttoaineena
Metaani
JALOSTUSPROSESSI KOMPOSTOINTILAITOS (tai muu käsittely)
Hiilidioksidi Ravinteet, maanparannus
Maatalous
Biokaasuekosysteemissä energia ja ravinteet saadaan tehokkaasti talteen ja uudelleenkäyttöön!
• CircBrief – best practices of circular economy • Tähän Julkaisun pääotsikko tähän Julkaisun pääotsikko • Julkaisukuukausi 2021 • • CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Biokaasulla kestävää energiantuotantoa • Maaliskuu 2023 •
Kaikki Suomen biojätteet sopisivat kestävän liikenteen polttoaineeksi
Sekajätteistä jopa noin kolmasosa on yhä biojätettä, joka voitaisiin lajitella hyötykäyttöön.
Jos kaikki Suomen sekajätteessä oleva biojäte lajiteltaisiin ja vietäisiin biokaasulaitokselle, saataisiin vuoden polttoaineet peräti 80 000 henkilöautolle.
Keski-Suomen kotitalouksien
biojätteissä iso
energiapotentiaali
• Keski-Suomen kotitalouksien biojätteestä (13 000 tonnia vuonna 2021) on saatavissa vuosittain 20 000 MWh energiaa biokaasulaitoksessa –vastaa 2 miljoonaa litraa dieseliä.
• Energiamäärä liikuttaisi jopa 2000 henkilöautoa tai noin 50 kaasubussia, jolloin liikenteen hiilidioksidipäästöt laskisivat useita tuhansia tonneja.
• Vaikka viimeisimmän tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa biojätettä on sekajätteessä vähemmän kuin keskimäärin valtakunnallisesti, eli vain 23 %, meni vuonna 2021 sekajätteen joukossa arviolta jopa reilu 8 000 tonnia kotitalouksien biojätettä polttoon.
• Lisäksi esimerkiksi kaupan ja teollisuuden biojätejakeissa on huomattavasti lisää käyttökelpoista biokaasupotentiaalia!
Kaikella Suomessa tuotetun biojätteen energialla voisi Suomessa kulkea jopa 154 000 kaasuhenkilöautoa. Se on enemmän kuin Keski-Suomen henkilöautokanta yhteensä.
CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä: Biokaasulla kestävää
energiantuotantoa
Maaliskuu 2023
Kirjoittajat:
Sari Piippo, Tiina K. M. Karppinen, Hanna Savolahti ja Tuuli Myllymaa / Suomen ympäristökeskus, Syke Outi Pakarinen / Jyväskylän yliopisto, Enni Huotari / Keski-Suomen liitto, Saija Rasi / Luonnonvarakeskus
Lähteet:
AFRY. 2022. Asumisessa syntyvien jätteiden erilliskeräys KeskiSuomessa. Loppuraportti 14.12.2022. Keski-Suomen liitto. https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/2022/12/Loppuraportti_ AFRY-Keski-Suomen-liitto-141222-Julkinen.pdf
Benet Oy. 2020. Keski-Suomen energiatase 2019. Keski-Suomen liitto. https://keskisuomi.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/01/ Keski-Suomen-energiatase-2019.pdf
Envitecpolis 2021.Biokaasun nykytilaselvitys Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto, 1/2021. https://keskisuomi.fi/wp-content/ uploads/sites/3/2021/02/2021-02-01-Keski-Suomen-LiittoNykytilaselvitys.pdf
Keski-Suomen liitto. 2021. Keski-Suomen sekajätteen koostumus on selvitetty - Keski-Suomen liitto (keskisuomi.fi)
Kymäläinen, M. ja Pakarinen, O. (toim.) 2015. Biokaasuteknologia: raaka-aineet, lopputuotteet ja prosessointi. E-kirja. Suomen Biokaasuyhdistys ry. https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/104180/HAMK_Biokaasun_tuotanto_2015_ekirja. pdf?sequence=1&isAllowed=y (theseus.fi)
Marttinen, S., Luostarinen, S., Winquist, E., Timonen, K. 2015. Rural biogas: feasibility and role in Finnish energy system. Cleen Oy. Research Report no 1.1.3–4. http://bestfinalreport.fi/files/ Rural biogas - feasibility and role in the Finnish energy system.pdf (bestfinalreport.fi)
SBB. 2023. Biokaasu 2030. Verkkosivu. Suomen biokierto ja biokaasu ry. https://biokierto.fi/biokaasu/biokaasu2030/
TEM. 2020. Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2020:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162032/ TEM_2020_3_Biokaasuohjelmaa valmistelevan tyoryhman loppur .pdf?sequence=1&isAllowed=y (valtioneuvosto.fi)
Virolainen-Hynnä, A. 2020. Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa 2030. Suomen biokierto ja biokaasu ry:n julkaisuja. Verkkojulkaisu. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2020/06/Biokaasu2030_ raportti_17062020.pdf (biokierto.fi)
YM. 2022. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/164186/YM_2022_12.pdf?sequence=4&isAllowed=y (valtioneuvosto.fi)
Alueellisten jätevirtojen hyödyntämiseen tehoa. Verkkosivu (materiaalitkiertoon.fi) https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ Circwaste/Osahankkeet_alueittain/KeskiSuomi/Alueellisten_ jatevirtojen_hyodyntamiseen(48151
Viestintäasiantuntija: Hannele Ahponen, Syke
Ulkoasu: Satu Turtiainen, Syke
Taitto ja grafiikat: Anna Polkutie Kannen kuva: stock.adobe.com
Helsinki 03/2023
ISBN 978-952-11-5554-3 (pdf)
ISBN 978-952-11-5555-0 (nid.)
#### ####
LIFE15 IPE FI 004 Circwaste-project receives financial support from EU for the production of its materials. The views reflected within the contents are entirely the project’s own and the EU commission is not responsible for any use of them.
Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
