Page 1

CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 31.08.2020

Metsien talouskäyttö säätelee metsien puuvarantoa sekä paikallisia hiilinieluja ja -päästöjä. Jos puuston ja maaperän hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.

Ilmastoystävällisyyttä metsien käyttöön ▼▼ Metsäalueen

hiilinieluja voidaan kasvattaa nopeimmin pidentämällä metsien keskimääräistä kasvatusaikaa ja vähentämällä hakkuita. Pitemmällä aikavälillä metsäpinta-alan lisääminen on tehokas keino. Lannoituksella voidaan lisätä metsän kasvua lyhyellä aikavälillä ja puulajien jalostuksella ja nopeakasvuisten puulajien istutuksella keskipitkällä aikavälillä (30–50 vuotta).

▼▼ Turvemailla

maaperä on paljon suurempi hiilen varasto kuin puusto ja siksi maaperään vaikuttavat toimenpiteet ovat tärkeämpiä kuin kivennäismailla. Päästöjä voidaan vähentää välttämällä tarpeettoman tehokasta kuivatusta. Jatkuvapeitteinen kasvatus on hyvä vaihtoehto ojitusaluemetsien hoidossa turpeen hävikin vähentämiseksi. Pitkällä aikavälillä ennallistaminen voi myös tuottaa ilmastohyötyjä.

▼▼ Metsän

hyödyntämisen ilmastovaikutuksia voidaan parantaa valmistamalla puutuotteita, jotka ovat mahdollisimman pitkäikäisiä ja korvaavat tuotteita, joiden valmistaminen aiheuttaa paljon päästöjä.

hiilineutraalisuomi.fi

@hiilineutraali

resurssiviisaus

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 31.08.2020

Metsien hiilitase ja ilmastovaikutusten arviointi ▼▼ Suomen

metsien puusto on ollut pitkään voimakas hiilen nielu. Kivennäismailla kasvavien metsien maaperä on myös sitonut hiiltä.

▼▼ Metsäojitettujen

soiden maaperän hiilidioksidi-, typpioksiduuli- ja metaanipäästöt ovat kuitenkin noin 7,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, mikä pienentää Suomen metsien kokonaishiilinielua.

▼▼ Hakkuut

vaikuttavat metsien hiilivaraston kehitykseen ja ne voivat aiheuttaa suurta vaihtelua metsien vuotuiseen hiilitaseeseen. Hakatun ja metsästä poistetun puun hiilisisältö lasketaan metsien hiilitaseessa päästönä. Hakkuutähteet vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään hajotessaan ja ne otetaan huomioon maaperän hiilitaseessa.

▼▼ Metsän

hyödyntämisen ilmastovaikutuksia eri aikajänteillä tulee tarkastella ottamalla huomioon puutuotteiden ja -polttoaineiden korvausvaikutukset, puutuotteiden hiilivarastomuutokset sekä metsänhoitotoimenpiteiden ja uudistushakkuiden aiheuttamat päästöt.

Metsäpinta-alaa lisäämällä kasvatetaan nieluja pitkällä tähtäimellä

Kasvihuonekaasupäästöt (+) ja poistumat eli nielut (-) metsämailla vuosina 1990–2018 20,00 10,00

+ -

0,00 -10,00 -20,00 -30,00 -40,00 -50,00 -60,00

1990

1994

1998

2002

Ojitetettujen metsämaiden CH4 - ja N2O päästöt Maaperä, orgaaniset maat Puustobiomassa, mineraalimaat Puustobiomassa, orgaaniset maat Määpera, mineraalimaat Metsämaa

2006

2010

2014

2018

(Lähde: Tilastokeskus 2019)


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 31.08.2020

Mihin metsien päästöt ja nielut perustuvat? Metsien merkitys hiilitaseille perustuu etenkin niiden suuriin pinta-aloihin ja puuston luontaiseen kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä biomassaansa. Myös metsien maaperään päätyvä kasvillisuuden karike kerryttää maaperään hiiltä. Hiilivarasto kasvaa puuston varttuessa. Puuston hiilinielu on suurin silloin, kun puusto on elinvoimainen, hyödyntää hyvin kasvutilan ja kasvaa nopeasti. Vanhoissa metsissä puuston kasvu hidastuu, mutta metsä voi säilyä hiilinieluna satojen vuosien ajan, koska maaperään kertyy edelleen hiiltä. Avohakkuu poistaa metsästä puustoon sitoutuneen hiilivaraston, josta osa säilyy puutuotteiden hiilivarastossa vuosikymmeniä. Hakkuutähteiden hyödyntäminen energiaksi vapauttaa niihin sitoutuneen hiilen nopeammin, kuin se vapautuisi niiden hajotessa metsässä. Voimakas maanmuokkaus tai tehokas turvemaan kuivatus lisää hiilidioksidin vapautumista maaperästä ilmakehään. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa puuston hiilivaraston ajallinen vaihtelu on kiertoaikametsätaloutta pienempää, mutta hiilivarasto voi olla pienempi kuin päätehakattavan metsän. Pitkällä aikavälillä eri metsänhoitomenetelmien käytöllä ei kuitenkaan välttämättä ole merkittävää eroa hiilivaraston koossa. Metsien käytön ilmastovaikutus riippuu siitä, miten puun korjuu muuttaa metsän hiilivarastoa, mitkä ovat puun jalostamisen aiheuttamat päästöt ja kuinka nopeasti metsästä korjatun puun hiilisisältö vapautuu ilmakehään. Siihen vaikuuttaa myös se, kuinka paljon puutuotteilla voidaan korvata muita materiaaleja ja tuotteita, sekä välttää niiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia päästöjä.

Tärkeät turvemaametsät Turvemailla maaperä on paljon suurempi hiilen varasto kuin puusto ja siksi – toisin kuin kivennäismailla – maaperään vaikuttavat toimenpiteet ovat päästöjen ja nielujen kannalta merkityksellisempiä kuin puuston hiilivaraston koko ja sen muutokset. Turvemaametsiä on Suomessa 4,7 miljoonaa hehtaaria ja niiden osuus metsien kokonaiskasvusta ja puuvarannosta on noin neljännes. Puusto ja maaperä yhdessä ovat yleensä hiilen nielu. Ojitus kuitenkin alentaa vedenpintaa ja johtaa turpeen hävikkiin. Erityisesti runsasravinteisten metsäojitettujen turvemaiden hiilidioksidipäästöt ovat suuria ja pienentävät maaperän hiilivarastoa ja siten myös metsän kokonaishiilinielua merkittävästi. Karut mäntyvaltaiset turvemaametsät, joilla kuivatus on maltillista, ovat maaperän osalta liki ilmastoneutraaleja. Turvemaiden uudistushakkuut nostavat vedenpinnan tasoa lähelle maan pintaa, jolloin metaanipäästöt kasvavat. Kunnostusojitus- ja maanmuokkaustoimenpiteet kuivattavat maaperää vähentäen metaanipäästöjä, mutta lisäävät turpeen hävikkiä. Pitkällä aikavälillä ennallistaminen säilyttää turpeen hiilivarastoa, mutta sillä voi olla ensimmäiset vuosikymmenet ilmastoa lämmittävä vaikutus metaanipäästöjen ja puuston kasvun taantumisen takia.

Metsätalous avainasemassa ▼▼ Metsittämällä

voidaan luoda merkittäviä hiilinieluja paikallisesti. Istutetun metsän hiilinielu on voimakas pitkän ajan, mutta vasta sen jälkeen, kun se on saavuttanut kasvatusmetsävaiheen.

▼▼ Viivästyttämällä

hakkuita eli keskimääräistä kasvatusaikaa pidentämällä voidaan tyypillisen metsäalueen kokonaisnielua vahvistaa nopeiten. Tämä johtaa hakkuiden vähenemiseen, puuston järeytymiseen ja alueen metsien hiilivaraston kasvamiseen. Toisaalta kun metsää uudistetaan, järeämmän metsän puustosta suurempi osuus päätyy pitkäaikaisempiin puutuotteisiin.

▼▼ Talousmetsissä

kuolleen puun hiilivarasto on keskimäärin vain murto-osa luonnonmetsien kuolleen puun hiilivarastosta. Kun metsän kasvatusaikaa pidennetään, myös luonnonpoistuma kasvaa.

▼▼ Isot

metsätuhot, kuten myrsky- ja hyönteistuhot voivat aiheuttaa nopeasti merkittäviä päästöjä. Viisaalla metsänhoidolla ja hakkuukuvioiden suunnittelulla voidaan välttää suurimpia tuhoriskejä.

▼▼ Turvemailla

turpeen hävikkiä ja siten päästöjä ilmakehään voidaan vähentää, kun vältetään metsän kasvun kannalta tarpeettoman tehokasta kuivatusta.


CANEMURE BEST PRACTICES ▼ 31.08.2020

Metsien käytön täsmätoimilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja

Päästöjä vähentävät keinot ovat tyypillisesti nopeita, kun taas hiilinieluja vahvistavat toimet vaikuttavat vuosikymmenien kuluessa. Osa keinoista vaikuttaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kivennäismaan metsät

Suometsät

Päästöjen vähentäminen

Päästöjen vähentäminen

▼▼ Hakkuiden välttäminen ▼▼ Maanmuokkauksen keventäminen ▼▼ Valitaan metsätuhoriskien kannalta

▼▼ Ennallistaminen suoksi ▼▼ Jatkuvapeitteinen kasvatus ▼▼ Vältetään tehokasta kuivatusta

parhaat metsänhoitomenetelmät ▼▼ Metsäpinta-alan vähentämisen välttäminen

- kunnostusojituksen tiukka tarveharkinta - kaivetaan matalampia ojia ▼▼ Heikkotuottoiset alueet pois metsätalouskäytöstä * ▼▼ Maankäytön muutosten välttäminen

Hiilinielujen vahvistaminen

Hiilinielujen vahvistaminen

▼▼ Kasvatusajan

▼▼ Tuhkalannoitus** ▼▼ Suopeltojen ja suonpohjien

pidentäminen ja hakkuiden välttäminen ▼▼ Käytetään jalostettua taimimateriaalia uudistamisessa ▼▼ Varmistetaan päätehakatun metsän nopea taimettuminen ▼▼ Kasvatuslannoitukset ▼▼ Viljelysmaiden ja rakennetun maan metsitys

metsittäminen***

* Puuston käsittelyä voidaan tehdä, mutta jätetään alue muutoin ”lepäämään” ja vettymään l. ennallistumaan itsestään takaisin suoksi. ** Erityisesti paksuturpeisilla kohteilla. *** Mikäli suonpohjan kuivana pitäminen edellyttää jatkuvia aktiivisia toimia, uudelleensoistaminen parempi vaihtoehto.

Kirjoittajat: Mikko Peltoniemi, Sakari Sarkkola, Jyri Seppälä ja Sampo Soimakallio Lähteet: EU NIR 2019: Europan Union. National Inventory Report (NIR). https://unfccc.int/ process-and-meetings/transparency-and-reporting/reporting-and-review-underthe-convention/greenhouse-gas-inventories-annex-i-parties/national-inventorysubmissions-2019 (21.1.2020) Kärkkäinen, L., Haakana, M., Heikkinen, J., Helin, J., Hirvelä, H., Jauhiainen, L., Laturi, J., Lehtonen, H., Lintunen, J., Niskanen, O., Ollila, P., Peltonen-Sainio, P., Regina, K., Salminen, O., Tuomainen, T., Uusivuori, J., Wall, A. & Packalen, T. 2018. Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 67/2018 68 s. Ojanen P., Minkkinen K., Alm J., Penttilä T. 2010. Soil–atmosphere CO2, CH4 and N2O fluxes in boreal forestry-drained peatlands. Forest Ecology and Management 260: 411–421. Hytönen, J., Aro, L. & Jylhä, P. 2018. Biomass production and carbon sequestration of dense downy birch stands on cutaway peatlands, Scandinavian Journal of Forest. Research, 33:8, 764-771, DOI: 10.1080/02827581.2018.150063. Ojanen, P. 2015. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon. Suo-Mires & Peat 66/2):4455. Seppälä, J., Heinonen, T., Pukkala, T., Kilpeläinen, A., Mattila, T., Myllyviita, T., Asikainen, A., Peltola, H. 2019. Effect of increased wood harvesting and utilization on required greenhouse gas displacement factors of wood-based products and fuels. Journal of Environmental Management 247 (2019) 580–587.

boreal peatlands? Forest Ecology and Management 424: 78–84. Ojanen, P. & Minkkinen, K. 2019. Should peatlands be rewetted to mitigate climate change? EGU General Assembly 2019 - Conference, 8.4.2019 Vienna. Oral presentation. Peltoniemi, M., Mäkipää, R., Liski, J. & Tamminen, P. Changes in soil carbon with stand age – an evaluation of a modelling method with empirical data. Global Change Biology 10: 2078-291. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1365-2486.2004.00881.x Tilastokeskus 2019. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2018. Tilastokeskus, Helsinki. ISBN 978–952–244–616–9 (pdf). 80 s. Kannen kuva: Gustav Gullstrand / Unsplash Piirrokset: Freepik.com Layout: Satu Turtiainen & Luukas Myller, SYKE Helsinki 09/2020 ISBN 978-952-11-5218-4 (PDF) ISBN 978-952-11-5219-1 (print)

Suomen ympäristökeskus | syke.fi |

Peura, M., Burgas, R., Eyvindson, K., Repo, A. & Mönkkönen, M. 2017. Continuous cover forestry is a cost-efficient tool to increase multifunctionality of boreal production forests in Fennoscandia, Biological Conservation. Elsevier, 217(October 2017), pp. 104–112. doi: 10.1016/j.biocon.2017.10.018. Pukkala, T. 2016. Which type of forest management provides most ecosystem services? Forest Ecosystems, 3(1), pp. 1–16. doi: 10.1186/s40663-016-0068-5. Ojanen, P. & Minkkinen, K. 2019. The dependence of net soil CO2 emissions on water table depth in boreal peatlands drained for forestry. Mires and Peat 24, Article 27. DOI: 10.19189/MaP.2019.OMB.StA.1751. Korkiakoski, M., Ojanen, P., Minkkinen, K., Penttilä, T., Rainne, J., Laurila, T. & Lohila, A. The effect of partial harvesting and clearcutting on CO2, CH4 and N2O balances in a drained peatland forest. EGU General Assembly Conference Abstracts 2018/4 Nieminen, M., Hökkä, H., Laiho, R., Juutinen, A., Ahtikoski, A., Pearson, M., Kojola, S., Sarkkola, S., Launiainen, S., Valkonen, S., Penttilä, T., Lohila, A., Saarinen, M., Haahti, K., Mäkipää, R., Miettinen, J. & Ollikainen, M. 2018. Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible management option on drained

LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE-FINLAND Tämän best practices -julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Tämän best practices -julkaisun sisältö edustaa ainoastaan CANEMURE -projektin näkemyksiä ja EASME / Komissio ei ole vastuussa best practices -julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

Canemure Best Practices: Ilmastoystävällisyyttä metsien käyttöön  

Canemure-hankkeen Best Practices -julkaisuissa esitetään suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.

Canemure Best Practices: Ilmastoystävällisyyttä metsien käyttöön  

Canemure-hankkeen Best Practices -julkaisuissa esitetään suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded