World Vision -lehti 1/2015

Page 1

Teemu Laajasalo: Antaminen on miehekästä Suuri kummikysely

World Vision 01 /2015

Reportaasi: Vammaiset näkyviin

Lapsille

kuuluu hyvää


Hyvä synnytys kuuluu kaikille 40 miljoonaa naista synnyttää joka vuosi ilman terveydenhuollon ammattilaisen läsnäoloa. Äitien ja vastasyntyneiden kuolemat vähenisivät yli 40 prosenttia, jos synnyttäjä saisi apua. Suomen World Vision tekee työtä lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi, sillä hyvä ja turvallinen synnytys kuuluu kaikille. Tukijanamme olet mukana ehkäisemässä turhia kuolemia.


lukijalle 3 Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

Lukijalle ”Onnellisuuden suurimpia vihollisia on tottumus”, toteaa

World Vision 1/2015 ISSN 1797-8157 Anne Pönni Unna Lehtipuu toimituspäällikkö : Tiina Lappalainen vastaava päätoimittaja : päätoimittaja :

Heidi Heikkinen, Pauliina Koponen, Mirkka Nyrhinen, Anna Pollari, Maija Seppälä, Ulla Tervo, Satu Wivolin kirjoittajat :

Heidi Heikkinen, Susa Junnola, Ville Juurikkala, Jani Laukkanen, Pauliina Koponen, Sara Pihlaja, Anna Pollari, Laura Oja, Ulla Tervo, Jon Warren, Satu Wivolin, Martiina Woodson kuvaajat :

layout :

Veera Aalto, Indicio Oy

kannessa :

Claudia, 5, Pitumarcasta,

Perusta. Susa Junnola Libris Oy

kannen kuva : paino :

Suomen World Vision ry Lönnrotinkatu 20, 00120 Helsinki puh. 096 818 300 worldvision.fi julkaisija :

World Vision -lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti. Suomen World Visionin rahankeräyslupa keräysluvan numero : 2020/2013/2768 Myöntäjä : Poliisihallitus 10.9.2013 Toimeenpanoaika ja - alue : 1.10.2013-30.9.2015 koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta

Painettu ympäristö­ ystävälliselle paperille

professori Thomas Gilovich, joka on tutkinut rahan ja onnellisuuden suhdetta jo vuosikymmeniä. Fyysiset esineet kuten uusi kevätpusero, laukku tai leluauto voivat onnellistaa meidät hetkeksi, mutta turrumme nopeasti tavaran iloon. Siksi hän suosittelee, että kuluttaisimme enemmän elämyksiin, kuten uusien taitojen oppimiseen, harrastamiseen, hyväntekemiseen tai matkailuun. Tutkimuksen mukaan tavaran tuoma ilo himmenee ajan myötä, kun taas tyytyväisyys hankkimiimme aineettomiin kokemuksiin vain kasvaa. Tavarasta tulee ”uusi normaali”, siksi se ei enää hetkauta. Kokemuksemme ovat suurempi osa minuuttamme kuin materia. Ihmisinä olemme aina kokemustemme summa, emme omistamiemme – tai edes rakastamiemme – tavaroiden summa. Jopa huonosta tai pelottavasta kokemuksesta voi tulla lopulta elämää onnellistuttava asia, jos rohkaistumme jakamaan sen ystävien kanssa joko opettavaisena, hauskana tai nolona tarinana. Työporukan yhteinen hyväntekeväisyyshanke lisää sekin tutkitusti työhyvinvointia. Kummius on elämys, joka lisää kokemusta siitä, että voit vaikuttaa hyvään muutokseen lapsen ja hänen yhteisönsä elämässä. Kummius yhdistää – siitä todistuksena kummien aktiivisesti pyörittämät Facebook-ryhmät. Opintomatkoillamme olleet kummit haluavat jakaa kokemustaan naapureilleen, työpaikoillaan, kummi-illoissa. Enemmistö uusista kummeista kertoo ryhtyneensä kummiksi nimenomaan tuttavansa kokemuksen innostamana. Kummius tai lahjakaupasta ostettu lehmä ei jää pölyyntymään nurkkiin, vaan kierrättää hyvää elämää niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. ”Antaminen on miehekästä”, lisää hallituksemme tuore jäsen Teemu Laajasalo lehtemme haastattelussa (s. 9). Antamalla voi ladata arvoa arkeen. Antamalla saa.

Unna Lehtipuu Viestintäjohtaja


4 asiakaspalvelu vastaa

Kysy

– me vastaamme Miten usein voin kirjoittaa lapselle? Lähetimme kaikille kummeillemme helmikuun alussa tiedotteen

uusista kirjeenvaihto-ohjeista. Muutokset perustuvat pääosin postin tekemiin muutoksiin lähetysten koosta. Suurin mahdollinen kirjelähetys on nykyään 250 x 353 x 20 mm. Kirjeenvaihto-ohjeiden noudattaminen edesauttaa lähetysten perillemenoa. Kirjeenvaihtoon liittyviin tiedusteluihin vastaaminen on osa jokapäiväistä työtämme. Tyypillisimpiä ovat kummien tiedustelut oman lähetyksen perillemenosta. Kirjeenvaihto varsinkin Latinalaisen Amerikan ja Suomen välillä on verkkaista. Vastauskirjeen saapuminen voi viedä kuusikin kuukautta. Afrikasta ja Aasiasta lasten kirjeet saapuvat keskimäärin neljässä kuukaudessa. Pystymme tarkistamaan, missä vaiheessa kummin lähetyksen käsittely on ja onko vastauskirje jo postitettu. Joskus käymme myös sähköpostikirjeenvaihtoa kyseessä olevan maan hanketoimiston henkilökunnan kanssa. Maksikirjeiden ja -pakettien perillemenon selvittämiseen meillä ei ole keinoja. Toivomme, että kummit ovat meihin yhteydessä, jos vastauskirjettä ei kuulu edellä mainittujen aikataulujen puitteissa. Myös muihin kirjeenvaihtokysymyksiin vastaamme mielellämme. Jotta mahdolliset epäselvyydet tai viivästykset voidaan selvittää kohtuullisessa ajassa, on parasta lähettää lapselle postia enintään kuusi kertaa vuodessa. Hyvä käytäntö on myös merkitä itselle ylös, milloin on lähettänyt postia ja mitä pieniä lahjoja kirje on mahdollisesti sisältänyt. Näin henkilökuntamme niin täällä Suomessa kuin ulkomailla pystyy paremmin auttamaan yhteydenpidon sujuvuudessa. Säännöistä ja rajoituksista huolimatta haluamme kirjeenvaihdon tuovan iloa sekä kummeille että kummilapsille. Ystävällisin terveisin Mirkka Nyrhinen kummikoordinaattori

Kysy lisää: asiakaspalvelu@worldvision.fi, p. 096 818300 facebook.com/SuomenWorldVision

22 Syrjintä ja väkivalta ovat vammaisen pakolaisen suurimpia haasteita

1 28 Makuja maailmalta: nyt kokataan kvinoaherkkuja

30

Sara Pihlaja sai Rufosta ystävän


sisältö 5

16

6

Rosita on tänään onnellisempi

Profiili: Teemu Laajasalo

10 Minun valintani: Johanna Koivu 11 Puheenvuoro 12 Kasvotusten 14 Ajankohtaista 16 Tositarina: Lasten taidot karttuvat 18 Vuosikertomus 2014

20 Reportaasi: Pimeydestä valoon 26 Pallon ympäri 28 Makuja maailmalta 30 Kampanja: Kummimatka yllätti 32 Yhteistyössä 34 Kummikyselyn tuloksia

6

Teemu Laajasalo: Voisimme poistaa äärimmäisen köyhyyden


6 profiili teksti

Tiina Lappalainen kuvat Jani Laukkanen

Nyt puhuu

pappi Teemu Laajasalon mielestä äärimmäinen köyhyys poistuisi maailmasta, jos me kaikki ryhtyisimme porukalla toimeen.


profiili 7


8 profiili Kun Teemu Laajasalon kanssa sopii

haastattelua, saa soittaa monta puhelua, laittaa tekstiviestejä ja lähetellä s-posteja. – Voitko laittaa kysymykset uudestaan minulle, koska hetken päästä unohdan ehkä koko haastattelun, hän sanoo ja kuulostaa vilpittömältä. Niin, tässä on mies, joka on koko ajan menossa. Laajasalo on kolmen pienen lapsen isä, kirkkoherra ja tv-tähti, joka ruotii viikoittain maailmanmenoa Ylellä. Hän on myös Suomen World Visionin hallituksen uunituore jäsen. Tässä jutussa hän kertoo ajatuksiaan köyhyydestä, antamisesta ja vähän muustakin. Mitä elämääsi kuuluu parhaillaan? Ennen kaikkea hyvää ja elämäntäyteistä arkea kotona. Työssä olen Kallion seurakunnan kirkkoherra. Kallio on ihmeellinen symboli koko kirkossa – yhtäältä tilastollisesti haasteiden keskellä, toisaalta täynnä innostusta ja tekemisen iloa. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? Oman lapsen nauru. Se kai on psykodynaamisestikin ihmistä jotenkin eniten ilahduttavia asioita. Onnistumisen ilo tai toivon kokemus myös. Mikä raivostuttaa? En oikein tiedä, raivostuttaako mikään. Kyllähän useimmiten oma heikkotahtoisuus harmittaa. Kuten apostoli Paavali sanoo: ”tietää mitä hyvää tahtoo, mutta ei kuitenkaan tee sitä”. Itsensä johtaminen taitaa olla hankalinta. Mitkä kolme asiaa muuttaisit ­maailmassa? Todella vaikea kysymys. Onneksi en ole Jumala. Tai poliitikko. Yksi asia olisi aika helppo muuttaa, jos me porukalla toimisimme vähän paremmin. Äärimmäinen köyhyys kehitysmaissa pitäisi lopettaa. Siihen tarvitaan maailmantasolla tosi paljon tahtoa, mutta aika vähän rahaa. Äärimmäisen köyhyyden lopettamisen muodot olisivat ruoka, lääkkeet ja opetus. Onko kehitysyhteistyössä järkeä? On todella pirullinen ajatus vedota tässä järkeen. Missä tässä elämässä on järkeä?

– Suomen kurjia ja maailman köyhiä ei pidä laittaa kilpailemaan keskenään.

Kuka? • • • • •

40-vuotias pappi ja kasvatustieteen tohtori kolmen lapsen isä Kallion seurakunnan kirkkoherra Helsingissä YleLeaks-tv-ohjelman vakiokommentaattori Suomen World Visionin hallituksen jäsen

Kehitysyhteistyö palautuu moraaliin, siis hyvään. Aivan ilmeisesti pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna ei ole järkevää antaa minnekään mitään, vaan pitää kaikki rahat täällä. Se on itsekästä ja ahnetta järkevyyttä. Kehitysyhteistyö palautuu siihen ajatukseen, että meillä on vastuu muista ihmisistä, lähimmäisistämme. Onko se vastuu kannattavaa tai kallista tai järkevää on toisen luokan kysymys. Ensin täytyy ymmärtää, että se on oikein. Sitten täytyy tehdä se mahdollisimman kannattavasti, tehok-

kaasti, vaikuttavasti ja läpinäkyvästi. Eli järkevästi. Suomessakin on paljon köyhiä. Miksi meidän pitäisi auttaa kehitysmaiden lapsia ja nuoria? Suomen kurjia ja maailman köyhiä ei pidä laittaa kilpailemaan keskenään. On aivan ilmeistä, että absoluuttisesti katsottuna muualla maailmassa kurjuus on ihan toisenlaista. Toisaalta olisi kohtuutonta sanoa suomalaiselle köyhälle, että sinulla sentään on kengät tai pipo tai


profiili 9 ”Missä tässä elämässä on järkeä?” asuntolapaikka. Pitää auttaa lähellä ja kaukana. Kaukana pitää auttaa erityisesti siksi, että siellä avun tarve on kaikilla mittareilla radikaalimpi. Mikä olisi sinulle luontevin tapa auttaa? Ryhtyisitkö kummiksi? Toivon, että osaisin puhua ja kertoa asioista. Ja toisaalta toivon, että osaisin antaa rahaa. Siinä kai ne luontevimmat tavat on. Kummiksi olen ryhtynyt. Olet Suomen World Visionin hallituksessa. Miksi? World Vision on upea toimija, jolla on huikea ammattitaito, kokemus, verkostot ja volyymi. Tarkoituksena on omilla voimilla tukea tätä työtä. Oletko käynyt kehitysmaassa? En ole käynyt kunnolla kehitysmaissa. Olen käynyt katselemassa köyhyyttä Indonesiassa ja Länsirannalla, mutta Afrikka kutsuu. Sinne on sitoutumishalua. Minulla on kaikki stereotyyppiset valkoisen miehen omatunto-ongelmat ja idealistiset auttamishalut nimenomaisesti Afrikan suhteen. Useiden tutkimusten mukaan antaminen lisää onnellisuutta. Mitä tuumit? En ole ihan varma tuosta argumenttina. Se on aika itsekäs. Kiva, jos sivutuotteena tulee hyvä mieli, se on hyvä. Mutta ehkä ihmisten auttaminen omassa elämässä viihtymismielessä on vähän outo. Onko antaminen miehekästä? On, aivan erityisen. Maailman ihmisistä noin 1,4 miljardia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Onko se vain fakta, joka on pakko hyväksyä. Ei. Se ei ole fakta vaan synti.

– Kehitysyhteistyö palautuu siihen ajatukseen, että meillä on vastuu muista ihmisistä.


10 minun valintani teksti

Tiina Lappalainen kuva Ville Juurikkala

”Lasten pitäisi

saada olla lapsia” Elonkerjuu-yhtyeen viulisti Johanna Koivu suree lapsityövoimaa, iloitsee kummiudesta ja valmistautuu tiukkaan keikkakevääseen. Johanna Koivu vastaa puhelimeen lä-

hes avannosta. Juuri ennen pulahtamista hän on kuullut puhelimensa soivan. – Pieni hetki. Sopiiko, että käväisen ensin järvessä ja jutellaan sen jälkeen? Sopiihan se. Tovin kuluttua keskustelukumppanina on hieman hengästynyt mutta taatusti virkistynyt musiikin ammattilainen. Koivun elämänfilosofiaan kuuluvat terveet elämäntavat. Avantouinti on yksi hyvä keino pitää mieli ja keho kunnossa. – Olen ollut aina kiinnostunut hyvinvoinnista ja myös opiskellut Lontoossa luontaistuotealaa. Muutama vuosi sitten huomasin, että en jaksa enää rankkaa keikkaelämää, jos en tee muutoksia elämäntapaani. Muutoksessa ykköseksi nousivat hyvä uni ja terveellinen ravinto. Niihin Koivu yhdisti vielä ulkoilun ja monipuolisen liikunnan. – Jaksamiseen tarvitaan myös läheisiä ihmisiä. Elämä voi heitellä ja kulissit kaatua. Silloin hyvät ihmissuhteet ovat se tärkein asia.

Lasten asema huolestuttaa Kolmisen vuotta sitten Koivu ryhtyi pienen intialaistytön kummiksi. Idea kummiudesta tuli omalta isältä.

Johanna Koivu jaksaa rankat keikkaputket, kun perusasiat ovat kunnossa. Läheiset ihmiset ja terveet elämäntavat antavat voimaa, viulisti sanoo.

– Se tuntui heti hyvältä ajatukselta. Sisälläni on aina ollut jonkinlainen perushalu auttamiseen. Olen miettinyt erityisesti lasten asemaa. Lapsuus on arvokas asia, jota tulisi viimeiseen asti suojella. Lasten pitäisi saada olla lapsia, mutta valitettavasti monessa maassa tai yhteisössä siihen ei ole mahdollisuutta.

Koivu haluaisi, että erityisesti lapsityövoimaan tartuttaisiin tiukemmin. – Toivoisin, että lapsityövoiman käyttö tuotteiden ja yritysten alihankintaketjuissa saataisiin läpinäkyvämmäksi. Kuluttajien tietoisuutta pitäisi lisätä siten, että heillä on ostopäätöksen tukena oikeita faktoja.


puheenvuoro 11 Kummilapsen kädenjälki Kun Koivu sai viimeksi postia kummilapseltaan, mukana tuli piirros lapsen kädestä. – Kummius tekee auttamisesta henkilökohtaisempaa. Oli hauska vertailla käsiemme kokoeroa, hän miettii. Aloittaessaan kummina Koivu toivoi, että hänen tukensa menisi suoraan kummitytölle. Nyt ajatukset ovat muuttuneet. – Olen iloinen kun tiedän, että voin auttaa myös tytön perhettä ja yhteisöä. Se, että vain yksi lapsi saisi tukea, toisi varmasti eriarvoisuutta ja sen mukana ikäviä seurauksia. Johanna kertoo kuulumisiaan blogissaan: http://johannakoivu.fi/blog/

Tietä tasoittamassa Lapseni kävivät 2000-luvulla yläasteen helsin-

kiläisessä lähiössä. Koulun johtokunnan jäsenenä tiesin, että keskimääräistä varattomammalla alueella sijaitseva koulumme sai kaupungilta rahoitusta oppilaiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tavoitteena oli tasoittaa lasten tietä tulevaisuutta varten. Suomalaisen yhteiskunnan malli heikompiosaisten lasten tukemisesta voisi olla yksi vientituotteistamme tänä vuonna, jolloin päättäjät tekevät isoja ratkaisuja maailman suunnasta. YK:n vuosituhattavoitteet saavuttavat määräaikansa, Pariisissa kokoonnutaan loppuvuodesta ilmastokokoukseen ja Etiopiassa päätetään kesällä kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamisesta. Vuosituhattavoitteista mm. köyhyys ja lapsikuolleisuus on saatu puolitettua ja puhdasta juomavettä on yhä useampien ihmisten käytössä. Tämä on hyvä uutinen. Se kertoo, että yhteiset päämäärät ovat tärkeitä, ne kohdentavat huomiomme ja suuntaavat toimintaamme. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet tasa-arvoisesti. Vuosittain 6,3 miljoonaa lasta kuolee pääasiassa ennaltaehkäistäviin syihin. Erityisesti heikon hallinnon ja konfliktien runtelemissa maissa yksikään vuosituhattavoite ei ole täyttynyt. Esimerkiksi Intian maaseudulla lapset kärsivät edelleen aliravitsemuksesta. Nämä unohdetut lapset tarvitsevat lisätukea, erityistä huomiota ja tien tasoittamista. World Vision työskentelee määrätietoisesti, jotta lapset olisivat kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä. Tukijoiden ja lahjoittajien, sinun ja minun avulla parannamme lasten hyvinvointia käytännön tasolla kehitysmaissa. World Vision istuu samoissa pöydissä päätöksentekijöiden kanssa, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset eläisivät turvassa, suojeltuina ja saisivat kasvaa ja kehittyä.

Johanna Koivu

Minun valintani: ”Vuohi-lahja vaikuttaa monen ihmisen elämään. Se auttaa koko yhteisöä. Vuohen ravitseva maito on tärkeää erityisesti lapsille. Kileistä saaduilla lisätuloilla vanhemmat voivat maksaa lasten kouluja lääkärikuluja.”

Voimme olla tyytyväisiä kestävän kehityksen tavoitteiden onnistumiseen vasta, kun ne täyttyvät maaseudun vammaisen pojan tai slummissa asuvan tytön elämässä. Vielä riittää työtä.

Anne Pönni vt toiminnanjohtaja

worldvision.fi/lahjakauppa


12 kasvotusten teksti

Tiina Lappalainen

Paola lähtee kuvaamaan unelmia Suomen World Visionin lähettiläs Paola Suhonen tekee lyhytelokuvan kenialaisten naisten unelmista. Toukokuun lopussa Paola Suhonen

Koskettavaa ja inhmillistä Vaatesuunnittelijan uran ohella hän on ehtinyt opiskella Yhdysvalloissa elokuva-alaa. Kuvatessaan Suhonen haluaa olla tarinankertoja ja tunnelmienrakentaja. – Elokuva on tehokas formaatti, jossa on samassa paketissa monta taiteen alaa. Äänen ja kuvan voima on vahva. Minulle on tärkeää oikean hetken vangitseminen. Tavoittelen koskettavaa ja inhimillistä tunnelmaa. Siinä kun joku kertoo spontaanisti unelmistaan, on jotakin todella suloista. Ihminenhän unelmoi aina, vaikka minkälaisissa olosuhteissa.

KUVA: ANNA POLLARI

pakkaa videokameran laukkuunsa ja lähtee kauan haaveilemalleen Kenian-matkalle. Suomen World Visionin mukana hän pääsee Nairobin slummiin ja köyhälle maaseudulle Mogotioon. Paolan tavoitteena on kerätä liikkuvaa kuvaa, johon on tallentunut isoja asioita. – Kysyn afrikkalaisilta naisilta ja tytöiltä heidän unelmistaan. Minua kiinnostavat heidän ajatuksensa ja haaveensa. Slummin asukkailta kysytään usein aina ne samat asiat. Silloin on mahdollista, että he tulevat nähdyksi vain köyhyyden tai vaikean elämäntilanteensa kautta, Suhonen sanoo.

Paola Suhonen taitaa myös kuvaamisen. Toukokuiselle Kenian-matkalle hän ottaa videokameran.

Aiemmin Suhonen on haastatellut ja kuvannut romanikerjäläisia. Kuvamateriaalista tuli osa Inhimillisiä uutisia ­-projektia. –Tässäkin työssä minua kiinnosti nähdä ihminen ihmisenä. Ei kerjäläisenä tai pakolaisena.

Tekee ja heittäytyy Suhonen on ollut World Visionin matkassa ennenkin. Perun-matkalta lokakuussa 2013 syntyi yhteinen käsityöprojekti paikallisten naisten kanssa. Osa tuotteista pääsi New Yorkin muotiviikoille ja myyntiin Ivana Helsingin kauppoihin. – En halua lähteä vain tutustumaan johonkin paikkaan. Olen tekevä ihminen,

joka haluaa saada aikaiseksi konkreettisia asioita, Suhonen summaa. Tulevaa Kenian filmimateriaalia hän aikoo käyttää useissa tarkoituksissa. – Materiaali on ajatonta, joten sitä voi hyödyntää monella tavalla. Se voi olla esimerkiksi taideprojektin osanen jossakin näyttelyssä. Tekemisen lisäksi Suhonen osaa myös heittäytyä. Hieman hymyillen hän kertoo matkustavansa lokakuussa uudestaan Afrikkaan. Silloin pääosaa näyttelevät eläimet. – Menen safarille hoitamaan loukkaantuneita villieläimiä, jotka ovat joutuneet salametsästyksen uhreiksi. Siellä on ainakin leijonia, elefantteja, sarvikuonoja, vesipuhveleita ja Afrikan leopardeja.


kasvotusten 13 KUVA: SUSA JUNNOLA

teksti

Anna Pollari

Iso Hali -kuoro kerää varoja Peruun Suomen World Visionin hallituksen jä-

sen Tiina Antturi keksi syntymäpäivänsä kunniaksi uuden harrastuksen; hän perusti naiskuoron. Kuorossa on 33 jäsentä, jotka ovat Microsoftilla työskentelevän Antturin ystäviä vuosien varrelta. Kuoron ohjelmistossa on lauluja, joissa käsitellään lohtua, rohkaisua, ystävyyttä ja naiseutta. Kuoron nimi Iso Hali tulee World Visionin työstä Mosoq Ayllussa, Perun Andeilla. World Vision kertoo lapsiperheiden vanhemmille, miten he voivat omalla asenteellaan, huomiolla ja hoivalla lisätä lastensa hyvinvointia, vahvistaa itsetuntoa ja lisätä esimerkiksi koulumenestystä.

– Vuoristossa on yleistä, että lasten sosiaaliset taidot eivät pääse kehittymään, koska heidän kanssaan ei leikitä, eikä heitä hellitä tarpeeksi. Lapsilla on lähtökohtaisesti heikommat mahdollisuudet pärjätä elämässä, kertoo seudulla toissa syksynä vieraillut Antturi. – Toiveena on, että mahdollisimman moni lapsi kasvaa menestyväksi aikuiseksi, joka rakentaa Perulle parempaa tulevaisuutta. Iso Hali -kuoro konsertoi Pitäjänmäen kirkossa syksyllä 11.10. Tilaisuuden tuotto ohjataan World Visionin työhön Perussa.

Piritta tutustuu terveysklinikkaan Toisenlaiset äidit -ohjelmaa Liv-kanavalla juontava Piritta Hagman lähtee toukokuussa tutustumaan Kenian Mogotiossa sijaitsevaan terveysklinikkaan. Doulaksi eli synnyttäjän tukihenkilöksi kouluttautunut Piritta on siviilissä kolmen lapsen äiti. Kiireisenä hänet pitävät myös oman yrityksen eli äitien hyvinvointiin keskittyvän nettineuvola Babyfitin pyörittäminen, synnytysvalmennukset, bloggaus ja satunnaiset mallintyöt. – Lähden matkalle avoimin mielin, mutta äärimmäisen köyhyyden näkeminen hieman jännittää. Sikäläisten odottavien äitien olosuhteet poikkeavat meidän maailmastamme niin totaalisesti, että sitä ei varmasti pysty ymmärtämään ennen kuin konkreettisesti näkee sen. Myös lasten vaikeuksien kohtaaminen tulee varmasti olemaan henkisesti raskasta minulle, Piritta miettii. Hän on myös mogotiolaisen pikkutytön tuore kummi. Matkan yksi kohokohta on kummilapsen tapaaminen. – Siitä tulee varmasti hyvin erityinen hetki. En malta odottaa.

Yhteistyöhön mukaan Stand up -tähti Sami Hedberg havittelee tänä vuonna kaikkien aikojen keikkaennätystä. Hurjan 365-kiertueensa aikana hän aikoo nousta lavalle lähes joka ilta. Hedberg järjestää lokakuussa Helsingin Apollossa stand up -shown, jonka lipputulot menevät Suomen World Visionin työhön. – Olen jo kauan halunnut yhdistää ilon tuottamiseen hyväntekeväisyyden. Minussa asuu iso halu auttaa. Se ei ehkä ensimmäisenä tule ihmisille mieleen, kun he näkevät minut lavalla. Pinnan alla on kuitenkin mies, joka miettii tätä maailmanmenoa monelta kantilta, Hedberg summaa.


14 ajankohtaista

kuvat

Jon Warren

Lapsille kuuluu hyvää Kokosimme tähän juttuun kahdeksan isoa asiaa, jotka on saatu aikaan yhteisillä kehitysponnisteluilla. Hyviä uutisia, olkaa hyvä!

Pienten lasten kuolleisuus on puolittunut.

Vuonna 1990 12,5 miljoonaa lasta menehtyi ennen viisivuotispäiväänsä. Nyt luku on laskenut alle puoleen eli 6,3 miljoonaan. World Visionin kampanja Anna

lapselle syntymäpäiviä keskittyy lapsikuolleisuuden vähentämiseen. Tärkeimpiä keinoja siihen ovat puhdas vesi, hyvä ravinto ja terveydenhoito.


ajankohtaista 15 Yhä useampi lapsi saa ruokaa. Aliravitsemuksesta kärsivien ja nälkää näkevien lasten määrä on vähentynyt reilulla kolmanneksella 30 vuodessa.

Lapsen mukissa on puhdasta vettä. Puhdas vesi on suuressa roolissa lapsikuolleisuuden vähentämisessä. Noin 2,3 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan veden äärelle vuoden 1990 jälkeen.

Äärimmäinen köyhyys taittuu. Vielä 35 vuotta sitten maailman väestöstä 47 prosenttia eli äärimmäisessä köyhyydessä eli alle puolellatoista dollarilla päivässä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 18 prosenttia.

Yhä useampi lapsi pääsee vessaan.

Lapsityövoiman vastainen työ on kantanut hedelmää. Reilussa kymmenessä vuodessa (2000–2012) lapsityöhön joutuvien alaikäisten lasten määrä väheni miltei kolmanneksella.

Vuosien 1990–2012 välillä 1,9 miljardia ihmistä sai käyttöönsä käymälän. Vessojen rakentaminen on tärkeä keino sairauk­sien ehkäisemisessä ja hygieniakasvatuksessa.

Koulujen ovet avautuvat yhä useammalle lapselle.

Polio on melkein nujerrettu.

Kun vielä vuonna 1990 noin 102 miljoonaa lasta jäi ilman koulutusta, vuonna 2011 heitä oli 57 miljoonaa. World Vision käytti vuonna 2010 yli 220 miljoonaa dollaria koulutukseen 66 maassa. Se on yksi maailman suurimmista koulutusta tukevista järjestöistä. Suomalaiset listaavat koulutuksen tärkeimmäksi kehitysyhteistyön alueeksi.

Polioon sairastuvien lasten määrä on vähentynyt lähes 99 prosentilla vuodesta 1988. Tehokkaat rokotusohjelmat ja valistus ovat purreet.

Lapsityövoima väheni kolmanneksella.

Lähteet: YK / Lapsen oikeuksien sopimus / Unicef

Kannatusta kehylle Suomalaiset peukuttavat vahvasti kehitysyhteistyölle. Tämä käy ilmi ulkoministeriön vuosittain tekemästä tutkimuksesta. Viime vuonna jopa 82 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä joko erittäin tai melko tärkeänä. Kannatus on ollut melko vakaata niin taloudellisesti hyvinä kuin haastavina aikoina. Moni kyselyihin vastanneista arvioi silti kehitysmaiden tilanteen todellisuutta huonommaksi, ja vain harva osaa listata hyviä tuloksia kehitysmaista.


16 tositarina teksti

Pauliina Koponen kuvat Sara Pihlaja, Pauliina Koponen

Taidot karttuvat Perulaisen slummin lapset oppivat elämäntaitoja kouluissa ja kerhoissa, joita World Vision tukee. Ystävyyttä ja itsevarmuutta Rosita, 12, on lyhytkasvuinen. Elämä El

Salvadorin slummissa kaukana terveyspalveluista ei ole ollut helppoa. Toisten lasten ja aikuisten ennakkoluulot eivät ole tehneet sitä keveämmäksi. World Vision auttoi Rositan perhettä saamaan tyttärelle tärkeitä lääkkeitä ja vitamiineja. Ratkaisevaa apua tuli myös lastenkerhosta. – Olen saanut kerhosta ensimmäiset ystäväni. Olen nyt iloisempi ja tyytyväisempi kuin ennen, kertoo Rosita. Tytön vanhemmat olivat aiemmin huolissaan aina, kun Rosita oli muiden lasten joukossa. Äidin piti olla läsnä, e­tteivät muut lapset kiusaisi Rositaa. Kerhossa käynti on tehnyt Rositan itsevarmemmaksi ja itsenäisemmäksi. Näistä ominaisuuksista hän tulee hyötymään koko elämänsä. Rosita kulkee kouluun päivittäin taksilla, koska ei pysty kävelemään pitkiä matkoja. Koulupäivä päättyy jo yhdeltä. Sen jälkeen on läksyjen teon aika. Iltaisin Rosita tapaa kavereitaan ja katsoo telkkaria. – Lempiaineeni koulussa on englanti. Haluaisin isona lääkäriksi, Rosita paljastaa. Rosita on nykyään onnellisempi, koska hän on saanut ystäviä.


tositarina 17 Lukutaitoa ja perheyhteyttä Yksi suurimmista ongelmista Perun kouluissa on, että lapset eivät saavuta sujuvaa lukutaitoa. World Vision tukee opettajia lukemisen opettamisessa. Yhdessä on kehitetty useita tapoja, joilla lukemaan opettelusta tehdään hauskaa ja innostavaa. Yksi keinoista on reissureppu, joka sisältää kirjoja ja kertomuksia. Reppu kiertää oppilaiden mukana heidän kodeissaan. Jokainen perhe lahjoittaa reppuun uuden kirjan. Kun reppu tulee omaan kotiin, koululainen valitsee sieltä kiinnostavan kirjan ja lukee sen joko itsekseen tai perheen kanssa. Kun kirja on luettu, siitä tehdään tiivistelmä, johon voi piirtää kirjan tapahtumia. Myös vanhemmat kirjoittavat omat kommenttinsa kirjasta. – Tykkään lukea kirjoja. Lukemisessa on kivointa se, että vietämme silloin aikaa yhdessä perheenä. Se yhdistää meitä, kertoo 11-vuotias Ariana.

Yhteistyötä ja yritteliäisyyttä San José Obrero on alakoulu, jossa World Vision tekee tiivistä yhteistyötä koulun opettajien ja vanhempien kanssa. Tässä koulussa lapset pääsevät joka toinen viikko myös kotitaloustunnille. Ruu-

anlaiton oppiminen on vain yksi osa tunnin tarkoitusta. – Opimme myös ystävyyttä, yhteistyötä ja toverillisuutta sekä sääntöjen noudattamista. Leipoessa pitää käyttää pää-

Christofer (vas.) on oppinut noudattamaan sääntöjä kokkikerhossa.

Ariana vie mielellään kotiin reissurepun, joka sisältää kirjoja.

hinettä, pestä käsiä ja kuunnella ohjeita, kertoo Christofer. Luokkahuoneen materiaalit ovat kierrätystavaraa ja ne on saatu lahjoituksina lasten vanhemmilta. Lasten vanhemmat kustantavat opettajan palkan omista vähistä varoistaan. Lasten leipomat tuotteet myydään ja varoilla hankitaan uusia tarvikkeita seuraavia tunteja varten. Iltaisin samoissa tiloissa kokoontuu vapaaehtoisia aikuisia opettamaan yhteisön muita lapsia. Kerhossa saadut opit ovat tärkeitä yritteliäisyystaitoja, joita lapset voivat käyttää myöhemmin esimerkiksi hankkiessaan ammattia. Kokkikerho myös pitää lapset poissa kaduilta. Siellä he saattaisivat ajautua slummin jengeihin. Kotitalousluokan toimintaa voi tukea lahjoituksin Suomen World Visionin kautta. Iban-tilinumero: FI32 800015 7076 8136 , Viitenumero: 992200 000025 0515


Suomen World Visionin vuosikertomus 2014

Lasten puolesta, suomalaisten tuella Suomen World Visionin apu menee perille: työmme tavoittaa noin 570 000 avuntarvitsijaa, joista yli puolet on lapsia. He asuvat suur­ kaupunkien slummeissa ja syrjäisissä maaseutukylissä kuudessa eri maassa. Toimintavuonna paransimme lasten elinoloja ja oikeuksia Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Afrikassa. Vuosi oli Suomen World Visionin ohjelmastrategian, Lasten ohjelman, päätösvuosi. Erityisen huomion kohteena olivat vammaisten oikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten suojelu ja lasten oikeudet sekä ilmasto ja ympäristö. Yhteiskunnallista vaikuttamista tehtiin kehitysmaiden lisäksi aktiivisesti myös suomalaisilla foorumeilla. Uutena avauksena käynnistimme vammaistyön kahdella pakolaisleirillä Keniassa ja Ugandassa. Humanitaarisen avun operaatiossa parannetaan vammaisten lasten ja aikuisten elinoloja haastavissa olosuhteissa. Lisäksi keräsimme varoja Haiyan-myrskyn uhreille Filippiineillä sekä Irakin, Syyrian ja Etelä-Sudanin konflikteja paenneille ihmisille. Työ lasten oikeuksien ja elinolojen parantamiseksi jatkuu toimintavuonna 2015. Uusi ohjelmastrategia, Yhteinen tehtävämme 2015–2017, haastaa kaikki osallistumaan työhömme. Sen tavoitteena on, ettei yksikään lapsi kuolisi ennaltaehkäistäviin syihin, vaan lapset saisivat kasvaa terveinä, ravittuina, suojeltuina ja rakastettuina. Työmme painopisteet ovat vaikuttavuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys. Kummien ja muiden lahjoittajien tuki mahdollistaa ponnistelut lasten puolesta. Ilman sitä tuhansilta ja taas tuhansilta puuttuisi mahdollisuus puhtaaseen veteen, terveydenhoitoon, koulunkäyntiin ja ravitsevaan ruokaan – perusasioihin, joihin meillä kaikilla on oikeus. Pysyvät muutokset kehitysmaiden lasten elämässä saadaan aikaan teidän arvokkaalla avullanne; taloudellisella tuella, puolestapuhujien sanoilla ja vapaaehtoisten teoilla. Kiitos, kun olette mukana.

Anne Pönni vt. toiminnanjohtaja Suomen World Vision

Tukea & tuloksia Intian ohjelma-alueilla 5 000 aliravittua lasta perheineen sai tukea ja koulutusta ravitsemustilanteen parantamiseksi. 10 000 nuorta naista osallistui koulutuksiin hygieniasta ja anemian ehkäisystä. Kenian Meibekissä yli 80 prosentilla lapsista on nyt syntymätodistus toimintavuonna toteutetun rekisteröintikampanjan ansiosta. Ugandan Kirewassa koulutettiin yli 100 kodeissa kiertävää terveysvapaaehtoista. Lasten terveydentilan seuranta on parantunut ja lähes 3 000 kotitaloutta on saanut koulutusta hyvästä hygieniasta ja sanitaatiosta. Kenian Mogotiossa klinikalla tapahtuvien synnytysten määrä on kaksinkertaistunut ja 85 % äideistä käyttää neuvolapalveluita. Kolumbian ohjelma-alueilla 341 ihmistä löysi itselleen säännöllisen toimeentulon yrittäjyyskoulutusten ja muun tuen avulla. Yli puolet heistä oli naisia. Perun Mosoq Ayllussa 326 vanhempaa on saanut koulutusta hellyyden, kannustamisen ja opintojen tukemisen merkityksestä lasten kehitykselle ja tulevaisuudelle.


Paransimme lasten elinoloja ja edistimme lasten oikeuksia

19 pitkäkestoisessa

aluekehitysohjelmassa Kolumbiassa, Perussa, Intiassa, Sri Lankassa, Keniassa ja Ugandassa.

2 suomalaista yritystä osallistui

Weconomy Start -ohjelmaan, jossa ne kehittävät köyhyyttä vähentävää vastuullista liiketoimintaa Intiassa ja Sri Lankassa. World Vision -lahjakaupasta ostettiin toimintavuoden aikana 528 vuohta ja yhteensä 5 752 hyvää tekevää lahjaa. Suomalaiset kummit lähettivät 11 225 kirjettä kummilapsilleen eri puolilla maailmaa.

1 % 50 %

49 %

Suomalaisten tuella työmme tavoittaa

570 000

avuntarvitsijaa, joista

Tuottojen jakauma 2014 Yksityiset lahjoitukset Valtionavustus Muu julkinen tuki

yli puolet on lapsia. He asuvat slummeissa tai syrjäisissä maaseutukylissä

6 eri maassa.

7 % 6 % 9 % 78 %

Kulujen jakauma 2014 Kehitysyhteistyöohjelma Varainhankinta Viestintä Hallinto

Suomen World Visionin tilintarkastuksen tekee vuosittain KPMG, joka tarkastaa myös ulkoministeriölle laadittavan ohjelmaraportin sekä poliisihallitukselle raportoitavan rahankeräystilityksen. Kohdemaissa tehdään tilintarkastukset valtuutettujen tilintarkastajien toimesta. Suomen World Vision on voittoa tavoittelematon yhdistys, joten kaikki kasvun myötä saadut varat ohjataan avustuskohteisiin tai investoidaan seuraavien vuosien avustusbudjetin kasvattamiseen.


20 reportaasi teksti

Anna Pollari kuvat Laura Oja

Pimeydestä

valoon

Kun katastrofi iskee tai sota syttyy, vammaisen asema on hyvin vaikea. Pakolaisleireillä fyysiset vammat hankaloittavat elämää. Eniten tuskaa aiheuttavat syrjintä ja väkivalta.


Kongon sodassa vammautuneen Justinen sylissä istuu tytär Daniella. Äiti puhuu rohkeasti vammaisten puolesta pakolaisleirin tilaisuuksissa. Aiemmin hän uskalsi lähteä kodistaan vain harvoin.


22 reportaasi

Kun Enok (vas.) piti puheen kansainvälisenä vammaisten päivänä viime joulukuussa, kuulijoiden joukossa oli myös Ugandan hallituksen ministeri.

– Vessat ovat reikiä lattialla ja käyttä-

jiä on monta. Missä on ihmisarvo, kun alaraajahalvaantunut joutuu ryömimään reiän luo ja sokea joutuu etsimään sen käsillään, kysyy Juha Virtanen, Suomen World Visionin humanitaarisen avun päällikkö. Virtanen on johtanut vammaisten auttamiseen keskittyvää projektia Kyangwalin ja Dadaabin pakolaisleireillä Ugandassa ja Keniassa. Operaatio päättyy tänä keväänä, mutta työ jatkuu kahdella uudella pakolaisleirillä. Vammaisten pakolaisten on vaikea saada ruokaa ja vettä, päästä hoitoon tai kouluun. Veden kantaminen tuottaa hankaluuksia käsistään vammautuneille.

Liikuntaesteisten on mahdotonta päästä kouluihin tai terveysasemille. Projektissa on parannettu esimerkiksi kouluja, terveys- ja vesipisteitä sekä ulkokäymälöitä niin, että ne palvelevat myös vammaisia. – Pahinta on kuitenkin ihmisten kohtaama syrjintä ja väkivalta, sanoo Virtanen.

Vaikeuksia hyväksyä erilaisuus – Fyysinen este kuten liikuntavamma estää sinua pääsemästä johonkin, mutta leimaaminen ja väkivalta romuttavat ihmisarvon ja silloin sinulle ei jää mitään. Vammaisten huonoon kohteluun liittyy

paljon uskomuksia pahoihin voimiin tai siihen, että vammaisuus on jotenkin ansaittua, Virtanen kertoo. Arjessa vammainen saattaa kokea fyysistä väkivaltaa ja pilkkaa esimerkiksi kaivolla. Tähän on puututtu leirien julkisissa tilaisuuksissa nostamalla vammaisten asema ja oikeudet esiin. – Asenteisiin on voitu vaikuttaa yllättävän paljon. Vammainen ihminen kertoo itse oman tarinansa ja sen miltä syrjintä tuntuu. Afrikkalaisessa kulttuurissa keskustelu on tavallista; istutaan puun alla ja jutellaan. Mutta jos joku taho ei tue ja rohkaise vammaisia osallistumaan, sitä ei tapahdu, sillä syrjäytyminen on niin voimakasta.


reportaasi 23 Näin me autamme • Suomen World Vision käynnisti alkuvuodesta 2014 humanitaarisen projektin Kyangwalin pakolaisleirillä Ugandassa sekä Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa. Kyangwalin pakolaiset ovat pääosin Kongosta ja EteläSudanista. Dadaabin pakolaiset ovat Somaliasta. • Projektin tavoitteena on parantaa leireillä asuvien vammaisten elinoloja ja oikeuksia. • Kaikessa suunnittelussa on ollut mukana vammaisia pakolaisia, vammaisjärjestöjä ja -yhdistyksiä. • World Vision soveltaa hankkeessaan vammaisuuden sosiaalista mallia, jossa huomio kiinnitetään vammaista ihmistä ympäröiviin fyysisiin, rakenteellisiin tai asenteellisiin esteisiin. • Työ jatkuu tänä vuonna kahdella uudella leirillä Ugandassa ja Keniassa. • Vammaisten oloja parantavaa humanitaarista työtä voi tukea verkossa: http://lahjoita.worldvision.fi/lahjoituskohteet/Apuavammaisille-pakolaisille/

Pois synkkien pilvien alta Kyangwalin ja Dadaabin leireillä vammaisten asia tulee nyt paremmin kuulluksi ja he osallistuvat entistä aktiivisemmin leirin komiteoihin ja yhdistyksiin. Virtasen mieleen on jäänyt erityisesti Kongosta paennut perheenäiti Justine Mirindi. Hän on menettänyt kaksi lastaan sekä toisen kätensä ja jalkansa Kongon konfliktissa. – Justinen majan yllä tuntui leijuvan synkkä pilvi, kun vierailin hänen luonaan ensimmäistä kertaa. Toivottomuus oli läsnä kaikessa. Perhe asuu tien varressa, joten majalle oli helppo pääsy. Heidän luonaan oli käynyt useita erilaisia avustusryhmiä, mutta

Humanitaarisen avun päällikkö Juha Virtanen Kyangwalin leirillä Ugandassa.


24 reportaasi

Shukuru on ollut pitkään kotinsa vankina. Nyt hän voi ulkoilla pyörätuolin avulla ja seuraavaksi hän haluaa aloittaa lähikoulun.


reportaasi 25

Dor Peter toimii oman leiriosastonsa puheenjohtajana. Hän on myös World Visionin tukeman vammaisten draamaryhmän jäsen.

l­ uvattu tuki oli jäänyt vähäiseksi. Suhtautuminen avustustyöntekijöihin oli hyvin epäilevä. Viimeisen vuoden aikana World Visionin kenttätyöntekijästä tuli kuitenkin usein nähty vieras ja Justine sai käyttöönsä kainalosauvat ja muita apuvälineitä. – Vettä käytämme pihapiirissä jatkuvasti. Uusi apulaite sen kaatamiseen kanistereista tuo valtavasti apua Daniellavauvan pesemiseen. Meille on myös ra-

Christine Furaha menetti kätensä kapinallisten hyökkäyksessä Kongossa. Hänen toiveensa on saada vammaisille pakolaisille samat oikeudet kuin muilla.

kennettu uusi ulkovessa, joka on varustettu istuimella. Vanhaa reikävessaa minun oli hyvin vaikea käyttää. Lopulta Justine uskaltautui ulos kodistaan. Nyt hän puhuu julkisesti vammaisten puolesta. – World Vision rohkaisi meitä kertomaan omista asioistamme ja perustimme yhdessä draamaryhmän. Näyttelemällä olemme voineet puhua syrjinnästä, jota kohtaamme, Justine kertoo.

Täysin uusi avaus

Vammaisten oikeudet • YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus korostaa, että oikeudet koskevat tilanteita hädän keskellä. • Kansainväliset humanitaarisen avun periaatteet perustuvat siihen, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää ihmisarvoista elämää. • Voit allekirjoittaa vetoomuksen vammaisten pakolaisten puolesta: www.worldvision.fi/ vetoomukset

Suomen World Visionilla on vahva kokemus vammaistyöstä kehitysyhteistyöohjelmissa. Siksi suuntautuminen vammaisten auttamiseen myös kriisitilanteissa oli luontevaa. – Tarve tällaiselle avulle on suuri. Mitä tulee kansainväliseen katastrofityöhön, vammaiset on käytännössä unohdettu. Ajatellaan, että sama takki sopii kaikille, vaikka tilanne on eri näkövammaiselle, kädettömälle tai jalattomalle ihmiselle, Virtanen kertoo. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus kuitenkin painottaa, että vammaisten oikeudet koskevat myös tilanteita hädän keskellä. Lisäksi humanitaarisen avun periaatteet

perustuvat siihen, että jokaisella on oikeus elää ihmisarvoista elämää. – Yritämme vaikuttaa laajemmin humanitaarisen avun toimintatapoihin. Tämän takia olemme tehneet tiivistä yhteistyötä isojen YK-toimijoiden k­ uten pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. – Käytännössä leireillä muutos näkyy siinä, että vammaiset lapset voivat nyt mennä kouluun ja koulussa vessaan, mahdollisesti jopa ihan itsekseen. Alaraajahalvaantuneella on joko oma vessa tai apuvälineitä, joilla hän voi asioida yhteisvessoissa. Pyörätuolilla kulkeva voi hakea itsenäisesti vettä kaivolta, Virtanen kertoo.

Helpompaa arkea Käytännöt muuttuvat vähitellen, ja muutkin avustustahot alkavat huomioida vammaisia entistä paremmin. Näin muutos jatkuu pakolaisleireillä. – Vaikka tämän operaation kesto on verrattain lyhyt, yksi vuosi, on ollut hienoa nähdä, miten vammaiset ovat tulleet näkyviksi. Tarjolla on palveluja ja toimintoja, jotka on kohdistettu nimenomaan heille. Uskon, että vammaisen ihmisen on nyt huomattavasti helpompi elää näillä leireillä kuin vuosi sitten.


26 pallon ympäri tekstit

Heidi Heikkinen, Katri Koivula, Ulla Tervo

INTIA | Tavoitteena puhtaampi maa vuoteen 2019 mennessä Mitä tulee ensimmäisenä mieleen Intiasta? Hajujen, makujen ja värien kirjo? Liiallisiin hajuihin pyritään nyt puuttumaan valtaisan Puhdas Intia -kampanjan avulla. Se on viime vuonna valitun uuden pääministerin Narendra Modin aloite, jonka on määrä tehdä Intiasta puhdas maa Mahatma Gandhin syntymän 150-vuotispäivään mennessä. Silmää ja nenää häiritsevien asioiden ohella kyse on myös julkisen terveyden hätätilasta. Noin 600 miljoonalla intialaisella ja 67 prosentilla maaseudulla asuvista ei ole vessoja. Peltojen ja tienvarsien käyttäminen tarpeiden tekoon aiheuttaa sairauksia, lasten aliravitsemusta ja heikentää koko maan kehitystä. Maailmanpankki arvioi, että jokainen sanitaatioon käytetty dollari maksaa

itsensä takaisin jopa yhdeksänkertaisesti säästyneinä terveydenhoitomenoina sekä parantuneena koulutuksena ja toimeentulona. Kampanjan tavoitteena on rakentaa vessa jokaiseen maaseudun kotitalouteen. Se tarkoittaa yhteensä yli 10 miljoonaa wc:tä. Myös kouluihin rakennetaan noin 60 000 käymälää, tytöille ja pojille omansa. Köyhyys ei ole ainoa syy vessojen puuttumiseen tai niiden käyttämättömyyteen. Jopa Intiaa köyhemmissä maissa on parempi tilanne. Unicefin mukaan Sri Lankassa vain prosentti ihmisistä tekee tarpeensa ulos, Pakistanissa 28 prosenttia. Intiassa prosenttiluku on 54. Asenteilla on iso merkitys. Erityisesti Intian maaseudulla ajatellaan, että vessat on

tarkoitettu vanhoille, sairaille ja naisille. Ulosteen kerääminen kodin alle tai lähistölle nähdään myös todella vastenmielisenä ja mahdottomana ajatuksena. Hindulaisen hygieniakäsityksen mukaan jätteiden keräämiseen tai käsittelyyn tarvitaan siihen erikoistunut henkilö. Hän on 90-prosenttisella todennäköisyydellä kastiton tai alakastinen – useimmiten nainen. Perinteiseen ajatusmalliin kuuluu, että kunhan roskat ja jätteet vie pois joku muu ja ne ovat poissa näkyvistä, ei ole väliä, miten ne käsitellään tai mihin ne päätyvät. Intiassa tarvitaan iso asennemuutos, jotta jokainen intialainen kastiin tai sukupuoleen katsomatta ottaa vastuun ympäristön siisteydestä. Vain siten pääministeri Modin kampanja voi onnistua. KUVA: HEIDI HEIKKINEN


pallon ympäri 27 KUVA: ULLA TERVO

UGANDA | Lasten terveys painopisteeksi

KUVA: UNFPA/LIN GAO

Busian slummissa sanotaan, että pyykkinarusta näkee, miten monta ihmistä talouteen kuuluu. Keskimäärin ugandalaiseen talouteen kuuluu 4,7 henkeä. Väestönkasvu jatkuu nopeana. Vuonna 1969 ugandalaisia oli n. 9, 5 miljoonaa. Vuoden 2014 lopulla tehdyssä väestönlaskennassa maan väkiluku oli lähes 35 miljoonaa. Väestö on nuorta: alle 18-vuotiaita on yli puolet. Vaikka lasten terveystilanne näyttää tasaisesti parantuvan, lapsikuolleisuus ei ole ratkaisevasti vähentynyt. Viime vuonna sadastatuhannesta elävänä syntyneestä vauvasta 438 kuoli. Jotta YK:n vuosituhattavoite toteutuisi, luvun pitäisi olla 131. Aliravitsemus on syynä 60 prosenttiin alle viisivuotiaiden kuolemista. Ugandan World Visionin uudessa strategiassa vuosille 2016–2020 lasten terveyden edistäminen on yksi painopistealue. Ohjelmissa parannetaan terveyspalvelujen saatavuutta, ravitsemustietoutta, maanviljelysmenetelmiä ja perheiden toimeentuloa.

KENIA | Tasa-arvo auttaa lopettamaan syrjinnän Kulttuuri ei saisi sysätä meitä syrjään, vaan sen pitäisi nostaa tytöt esiin, totesi Betty Naisenya Lolgisoi (kuvassa), kun tytöille ja naisille haitallisista käytännöistä keskusteltiin YK:n päämajassa New Yorkissa maaliskuun puolivälissä. Betty korosti tasa-arvon edistämisen merkitystä sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä. Silpominen on terveydelle vaarallinen ja kivulias käytäntö, jota Bettyn kotiseudulla Baringon alueella pidettiin aiemmin normaalina. Se johti usein myös lapsiavioliittoon. Bettyn äiti sai tietää silpomisen haitoista World Visionin, UNFPA:n ja Unicefin tuella toteutetusta hankkeesta. Äiti kehotti Bettyä kieltäytymään silpomisesta. Vaikka välillä oli vaikeaa, Betty meni mukaan

World Visionin toimintaan ja sai tietoa oikeuksistaan. Hän opiskeli yliopistossa ja on nyt roolimallina muille tytöille. Bettyn puhe sai New Yorkissa raikuvat suosionosoitukset. – Olkaamme rohkeita ja löytäkäämme sisäinen Bettymme, totesi YK:n apulaispääsihteeri Kate Gilmore.

SRI LANKA | Presidentinvaaleissa yllätystulos Sri Lankassa käytiin tammikuussa historialliset presidentinvaalit. Maata yli yhdeksän vuotta johtanut Mahinda Rajapaksa hävisi yllättäen vaalit saman puolueen

sisältä nousseelle haastajalle Maithripala Sirisenalle. Monet srilankalaiset ovat ottaneet Sirisenan voiton vastaan toiveikkaina ja helpottuneina. Presidentti Rajapaksan hallintotapa muuttui vuosi vuodelta autoritaarisemmaksi. Hän vaiensi poliittiset vastustajansa, muutti perustuslain rajoitteita presidentin valtakausista, kavensi lehdistönvapautta, uhkaili toimittajia sekä keskitti valtaa entistä enemmän lähipiirilleen. Sirisenan vaalikampanjan pääteemoja olivat muun muassa parlamentaarisen demokratian saattaminen voimaan, presidentin valtaoikeuksien vähentäminen ja hallinnon korruption kitkeminen. Heti vaalien jälkeen Sirisena julkaisi niin sanotun sadan päivän ohjelman maan kehittämiseksi. Keskeisin haaste Sirisenalle on pahasti jakaantuneen kansan yhdistäminen. Sri Lankan 26 vuotta kestänyt sisällissota päättyi vuonna 2009, kun hallituksen joukot saivat veristen taisteluiden jälkeen voiton itsenäisyyttä ajavista tamilitiikereistä. Etnisiin kysymyksiin ja luokkaeroihin kulminoituvan sodan arvet eivät unohdu helposti.


28 makuja maailmalta teksti ja kuvat

Satu Wivolin

Kvinoasta

on moneksi

Kvinoaa on viljelty Andeilla jo noin 5000 vuotta. Kvinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa. Se sisältää paljon ravintokuitua, fosforia, rautaa ja magnesiumia sekä välttämättömiä aminohappoja. Kvinoa sopii myös keliaakikoille, koska se on luontaisesti gluteeniton. Tätä terveyspommia käytetään usein riisin tapaan lisukkeena, mutta se taipuu moneen muuhunkin. KVINOA-KEITTO KANASTA JA BATAATISTA (3–4 LITRAA) 900 g maustamattomia kanasuikaleita (paistorasvaa) 2,5 dl kvinoaa 2 isoa bataattia 1 prk mustia papuja 1 prk tomaattimurskaa 1 tl puristettua valkosipulia 1 tl chilirouhetta (mieto) 10–12 dl kanalientä Lisäksi: tuoretta persiljaa Paista kanasuikaleet rasvassa padassa tai kattilassa. Lisää huuhdeltu kvinoa, pilkotut bataatit sekä tomaattimurska, puristettu valkosipuli, chili ja kanaliemi. Huuhtele mustia papuja ja lisää ne. Keitä rauhallisesti tunti. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla ja lisää päälle tuoretta persiljaa. Tarjoile.


makuja maailmalta 29 KVINOASALAATTI (2 ANNOSTA)

1,25 dl kvinoa + 3 dl vettä + suolaa 1 Granny Smith omena, karkeaksi raastettuna 0,5 dl (keltaisia) rusinoita 0,4 dl Inka-marjoja (jos löytyy) 2 tl mantelirouhetta 2 tl pecan-pähkinärouhetta *1,5 rkl omena-viinietikka vinaigrettea rasia rucolaa 3 tl paahdettua mantelirouhetta koristeeksi Keitä huuhdeltua kvinoaa vedessä 15 minuutta hiljaisella lämmöllä, lisää suolaa kypsennyksen lopussa. Anna jäähtyä. Sekoita kulhossa kypsään kvinoaan omenaraaste, rusinat ja inka-marjat, mantelit ja pähkinät rouhittuna. Mausta huuhdeltu ja kuivattu rucola vinaigrettella. Laita lautaselle kasa rucolaa ja päälle kvinoa-salaatti. Ripottele päälle paahdetut, rouhitut mantelit. Tee *omena-viinietikka vinaigrette: Laita lasipurkkiin 1 dl öljyä, 1 rkl omenaviinietikkaa, 1–2 tl sokeria, 1 rkl limen mehua, suolaa ja pippuria. Pane kansi kiinni ja ravista. Salaatinkastike säilyy jääkaapissa muutamia päiviä.

GLUTEENITON SUKLAAKAKKU KVINOASTA (20 CM VUOKA)

120 g kvinoajauhoja 1,2 dl sokeria 2 rkl kaakaojauhoa ½ tl leivinjauhoja ¼ tl suolaa 0,8 dl öljyä 1,6 dl piimää tai maustamatonta jogurttia 1 muna 1 tl vaniljaa vuokaan: rasvaa ja kookosjauhoja

Laita kulhoon kuivat aineet. Laita toiseen kulhoon nestemäiset aineet. Sekoita aineet ensin kulhoissa ja sen jälkeen kaada nestemäiset aineet kuivien joukkoon ja sekoita taikinaksi. Kaada taikina 20 cm voideltuun ja kookosjauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa 30 minuuttia (tai kunnes tikkuun ei jää taikinaa). Jäähdytä ritilällä. Tarjoile jäätelön tai kermavaahdon ja mansikkakastikkeen kanssa.

MANSIKKAKASTIKE Laita 5 dl mansikoita, 3 rkl sokeria ja ½ limen mehu tehosekoittimeen ja sekoita kastikkeeksi. Jos haluat siemenet pois, purista vielä siivilän läpi.

Satu Wivolin pitää suosittua ruokablogia. Lisää ruokaohjeita löytyy täältä: http://mokkiruokaa.blogspot.fi/


30 kampanja teksti

Pauliina Koponen kuva Susa Junnola

”Tunnistin hänet heti” Sara Pihlaja ei ollut koskaan ajatellut osallistuvansa kehitysyhteistyöhön tai matkustavansa EteläAmerikkaan. Nyt hän on kuusivuotiaan Rufon kummi ja kantaa sydämessään muistoja viime syksyiseltä Perun-matkalta. Tamperelainen Sara Pihlaja sai Pe-

run-matkan lahjaksi anopiltaan, joka oli voittanut sen World Visionin kummimatka-arvonnassa. – Nyt minulla on Perusta aivan erilainen näkemys. Parasta oli, että pääsin paikallisten ihmisten pariin näkemään heidän arkeaan. Samalla sain hyvän kuvan siitä, millainen on perulaisen yhteiskunnan nykytila. Opintomatka oli ainutlaatuinen tapa matkustaa pintaa syvemmälle. Minulle syttyi halu ottaa vielä lisää selvää perulaisesta elämästä.

Kummiksi yllättäen Sara ei ollut aiemmin miettinyt kummiutta. Matkaan kuitenkin kuului kummilasten tapaaminen. Hän halusi kokea myös sen. – Matkasta tuli kummiuteni alku, lähtölaukaus kummisuhteellemme. Tästä se sitten rakentuu eteenpäin. Olen tavannut lapsen ja hänen perheensä. Se sitouttaa minua häneen.

– Kun tulimme tapaamiseen, näin hänet muiden lasten joukossa odottamassa meitä kummeja. Tunnistin hänet heti. Toin tuliaisiksi piirustustarvikkeita, kirjoja, leluja ja kengät.

Pieni autofani Sara keskusteli paljon myös kummipoikansa äidin kanssa. – He asuvat Pitumarcan kylän lähellä ylhäällä vuorilla ja elävät vaatimatonta maalaisarkea viljellen papua ja maissia ja hoitaen kolmea lehmäänsä. Rufo tykkää autoista, mutta ei ole päässyt matkustamaan niillä vielä paljoakaan. Kummitapaamiseen perhe sai autokyydin. Rufolle se oli ensimmäinen kerta ison auton kyydissä, ja hän oli siitä innoissaan. Kyytiin noustessaan hän oli tiedustellut jo kuljettajalta, että oletko sinä se minun kummini. – Yhteisellä ajallamme piirtelimme eläimiä ja väritimme yhdessä kuvia. Olimme läsnä toisillemme. Näytin hä-

nelle kuvia koirastani ja kerroin, millaisia temppuja se osaa tehdä. Lähdön hetkellä halasin Rufon äitiä todella pitkään. Oli ihanaa huomata, että välillemme syntyi yhteisymmärryksen tunne.

Kuin Suomessa aiemmin

– Tilanne Perussa on samankaltainen kuin Suomessa sata vuotta sitten. Oli todella mielenkiintoista päästä tutustumaan kehitysyhteistyöhön. Sehän on paikallisten ihmisten kannustamista, jotta he voisivat toimia omien oikeuksiensa puolesta. Sellaista sen pitääkin olla. – En ollut tullut ajatelleeksi ennen, mitä se on käytännössä. En ollut myöskään aikaisemmin lahjoittanut kehitysyhteistyöhön tai toiminut vapaaehtoisena. Tulin matkalle tutustumaan avoimin mielin ja näin, miten kummina voin seurata yhden perheen kautta koko kylän kehittymistä.

Tamperelainen Sara Pihlaja matkusti lokakuussa 2014 Peruun kummimatkalle tutustumaan kummipoikaansa Rufoon, joka asuu Andien vuoristoalueella. Sara on ammatiltaan valokuvaaja ja tallensi huikeita kuvia Perusta kaikkien World Visionin kummien iloksi. Saamme nauttia Saran kuvista sivuilla 16–17.


”Hei, minä olen MEGHA. Kummius on muuttanut minun maailmani paremmaksi, jotta minä voin nyt muuttaa lähimmäisteni elämän paremmaksi.”

Sara Pihlaja sai Rufosta uuden ystävän.

usko minuun. ryhdy kummiksi. worldvision.fi


32 yhteistyössä Pauliina Koponen

KUVA: PAULIINA KOPONEN

teksti

25 vuotta kummina Vaikka vuodet vierivät ja kummilapset vaihtuvat, kummius on ollut pysyvä valinta Sainion perheessä. Joka toinen tiistai-ilta World Visio-

nin toimistoon kokoontuu kymmenkunta paria auttavia käsiä. Talkoolaiset kääntävät, kirjoittavat ja tallentavat tietoja. Hannele Sainio on saapunut Helsinkiin Lahdesta saakka. –Koska aikaa on, teen mielelläni näitä postituksia ja käännöksiä. Jokaisella meistä on osuutensa tässä työssä, joka auttaa kaikkein köyhimpiä lapsia, kertoo Hannele.

teksti

Tällä kertaa hän on paikalla tyttärensä Tuija Sainion kanssa. Kun perhe ryhtyi kummiksi 25 vuotta sitten, omat lapset olivat murrosiässä.

– Halusimme kertoa lapsillemme, millaista elämä on muualla maailmassa ja miten voi tehdä hyvää, sanoo Hannele. Tuija muistaa hyvin, millaisia tunteita

Pauliina Koponen

Mitä jos testamenttaisin hippusen hyvään? Suomen World Vision on mukana kansalais­järjestöjen kampanjassa, jossa kerrotaan testamenttilahjoittamisesta. Noin joka kymmenes suomalainen on tehnyt testamentin. Ruotsissa testamentin tekee huomattavasti useampi, joka viides. – Suomalaiset ajattelevat helposti, että eihän minulla ole mitään testamentattavaa. Myös sellainen omaisuus, joka tuntuu itsestä pienelle, päätyy kuitenkin jollekin tai jonnekin. Kaikenkokoisilla testamenteilla voi saada isoja asioita

aikaiseksi, kertoo kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski. Perinnöt ovat tärkeä mutta vielä pieni tulonlähde hyväntekeväisyysjärjestöille. Suomalaisista joka kolmas lahjoittaa rahaa keräyksiin, mutta vain harva tekee testamenttilahjoituksen. Yleishyödylliselle järjestölle testamentattu omaisuus on täysin lahja- tai perintöverovapaata, ja se voidaan käyttää kokonaisuudessaan testamentintekijän haluamaan tarkoitukseen. Testamentin tekoon liittyviin kysymyksiin on saatavilla ilmaista apua. Hyvä

Auttamistyöhön voi lahjoittaa vaikkapa kaulakorun.

testamentti -kampanjan sivustolle on koottu tietoa testamentin laatimisesta, kampanjaan osallistuvista järjestöistä ja tarinoita


teksti

heräsi, kun perhe kävi kirjeenvaihtoa Guatemalasta kotoisin olevan kummipojan kanssa. – Oli riipaisevaa ymmärtää, miten erilaista kummilapsemme elämä oli omaamme verrattuna. Mieltäni painoi erityisesti se, etteivät kummipoikamme vanhemmat välttämättä pystyisi kouluttamaan häntä.

Kolmannen kerran kummiksi Kun World Visionin työ Guatemalassa tuli päätökseen, Sainioille tarjottiin uutta kummilasta Perusta, Mosoq Ayllun hankkeesta. Ympyrä sulkeutui. Perheen ensimmäinen kummilapsi oli myös ollut Perusta, mutta Suomen World Vision joutui tuolloin keskeyttämään työnsä Perussa alkaneiden levottomuuksien vuoksi. Nyt Sainiot ovat jo tutustuneet kolmanteen kummilapseensa, vuoristoseuduilla asuvaan Alcides-poikaan. – Jos tapaisin hänet nyt, kiittäisin korteista ja kirjeistä ja kannustaisin häntä opiskelemaan ahkerasti. Sitä kautta hän voisi saada ammatin ja hyvän toimeentulon, miettii Hannele.

hyvistä testamenteista. Sivuston kautta voi myös kysyä lakimiehen neuvoa. Testamentin voi tehdä missä tahansa elämänvaiheessa. Sen teko on osa oman elämän suunnittelua ja testamenttiasiakirjaa voi päivittää elämänmuutosten yhteydessä. Testamenttilahjoituksella voi rakentaa parempaa tulevaisuutta kehitysmaiden lapsille. Lahjan vaikutus näkyy vielä vuosikymmenienkin päästä. – Testamenttia tehdessäni mietin ydinperhettäni, kummilapsiani ja sisarusteni lapsia. Avun tarpeessa olevat lapset ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Siksi teen lahjoituksen auttamistyöhön, jota pidän arvokkaana, kertoo

Maija Seppälä

Lahjakauppa

Aurinkoenergiaa Keniaan GoSol-yritys kampanjoi lähteäk­seen Keniaan kehittämään aurinkoenergiaratkaisuja Suomen World Visionin Weconomyohjelmassa. Tavoitteena on viedä World Vision Kenian kanssa aurinkoenergiaratkaisut paikallisten yhteisöjen saataville ja kehittää mallia yhdessä paikallisten yhteisöjen ja pienyrittäjien kanssa. GoSol haluaa voimaannuttaa kehitysmaiden yhteisöjä ja yrittäjiä, poistaa energiaköyhyyttä ja olla mukana pysäyttämässä ilmastonmuutosta. Tähtäimessä on noin miljardin GoSolin aurinkoenergialaitteen saaminen käyttöön globaalisti vuoteen 2025 mennessä. Katso kampanjasivu: http://www.gosol.org/Blog

Sirpa Solehmainen, Suomen World Visionin asiakassuhdejohtaja. Testamentilla voi osoittaa hyväntekeväisyyteen osan omaisuudestaan tai vaikkapa itselle tärkeän esineen. Kaikensuuruiset lahjoitukset ovat arvokkaita. – Omalla kohdallani ”hippunen hyvään” tarkoittaa kirjakokoelmani testamenttaamista auttamistyöhön. Kun testamentin lukemisen aika tulee, haluaisin että tyttäreni ajattelee äitiä, joka jaksoi uskoa parempaan maailmaan ja tehdä hyviä tekoja. Lue lisää: worldvision.fi/ testamenttilahjoitus ja hyvatestamentti.fi

Vesiputki 18€

MAAILMA MUUTTUU

VESIPUTKI KERRALLAAN

Kevään ja kesän juhlat ovat kulman takana ja lahjojen hankinta on varmasti yksi harmaita hiuksia aiheuttava asia. Mitäpä jos antaisit lahjan, jolla on yhden sijasta kaksi saajaa: toinen kotimaassa ja toinen kehitysmaassa.

HANKI VESIPUTKI JA MUUT EETTISET LAHJAT worldvision.fi/lahjakauppa


34 suomen world vision tiedot perustuvat v.

2014 kummi­k yselyyn sekä asiakas­tietoihimme.

Millainen on kummi? Tuore kummikyselymme kertoo, että kummimme ovat sitoutuneita, innostuneita ja kiinnostuneita ottamaan toisenkin kummilapsen. OLEN KUMMI, KOSKA

54 %

haluan parantaa kummilapseni elinoloja

52 %

37 %

15 %

15 %

mielestäni jokaisella lapsella on oikeus ruokaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen

koen saaneeni hyvät lähtökohdat elämään ja haluan auttaa hädässä olevia

34 %

haluan olla mukana edistämässä pitkäjänteistä muutosta

KUMMEISTA ON

70 % naisia

miehiä

yrityksiä, ryhmiä tai perheitä

OLEN IÄLTÄNI

1 % 5 % 17 %

ALLE

0–17 v.

18–25 v.

26–35 v.

30 % 25 % 8 % 36–50 v.

51–65 v.

66 v. tai yli

Lopuista kummeista ei ole ikätietoja. ASUN

30 % 14 % 18 % pääkaupunkiseudulla

Turussa, Tampereella, Oulussa

muussa yli 50 000 asukkaan kaupungissa

20 % 6 % 12 % muussa kaupungissa

muussa ­taajamassa

maaseudulla tai haja-asutusalueella

ARVOSANA WORLD VISIONIN KUMMI­ TOIMINNALLE, KESKIARVO:

8,7


suomen world vision 35 VOISIN HARKITA MYÖS TOISEN KUMMI­ LAPSEN OTTAMISTA NYKYISEN LISÄKSI

Onko meillä sähköpostiosoitteesi? Varmista, että osoitetietosi ovat ajan tasalla. Saat esimerkiksi Vuosikirjeet jatkossa sähköisessä muodossa. Jos sinulla ei ole s-postia, lähestymme sinua kirjeitse kuten ennenkin.

55 % 45 %

Kyllä

Ei

HARKITSIN KUMMIKSI RYHTYMISTÄ

28 %

28%

alle viikon

tai yli puoli vuotta

KUMMILASTA VALITTAESSA TÄRKEÄÄ OLI

44 %

42 %

35 %

27 %

lapsen sukupuoli

ei tärkeää kriteeriä

lapsen kotimaa

Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten rahoittamia kehitysyhteistyöohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, Intiassa, Perussa ja Kolumbiassa. Järjestön tavoitteena on muuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää pysyvästi. Se on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Kansainvälisesti World Visionin avun piirissä on 120 miljoonaa ihmistä. Järjestö toimii lähes 100 maassa. Maat on merkitty alla olevaan karttaan keltaisella värillä.

Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2015

Mitä mieltä olet lehdestä? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Anna palautetta: viestinta@ worldvision.fi

lapsen ikä

Suomen World Vision maailmalla KÄYN KIRJEENVAIHTOA KUMMILAPSENI KANSSA

KO L U M

B IA

IN T IA

56% 27 % 17 % toisinaan

säännöllisesti

en käy kirjeenvaihtoa

NKA SRI LA P E RU

UGAN

DA

K E N IA


usko minuun. ryhdy kummiksi.

”Hei, minä olen MEGHA. Kummius on muuttanut minun maailmani paremmaksi, jotta minä voin nyt muuttaa lähimmäisteni elämän paremmaksi.”

worldvision.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.