Page 1

Lähettiläiden matkassa Maaret Kallio:

Lasten hätä menee ihon alle

Äitiyspakkaus auttaa nyt kehitysmaassa Yhä useampi säästyy silpomiselta 10 kysymystä kriisityöstä

Kambodzalaistytöt: Eniten pelottaa iltaisin

2017


“Tyttöjen ympärileikkaaminen on yksi julmimmista tavoista pitää yllä sukupuolten välistä epätasa-arvoa, ja tämän väkivaltaisen käytännön on vihdoinkin päätyttävä. Jokaisella tytöllä on oikeus omaan kehoonsa ja sen terveyteen.”

Piritta Hagman fysioterapeutti, synnytysvalmentaja, yrittäjä, Suomen World Visionin terveyslähettiläs

Pelasta pimppi Joka vuosi sukuelinten silpomisen käy läpi noin 3 miljoonaa tyttöä ja naista. Suomen World Vision tekee tuloksellista työtä haitallisen silpomiskäytännön lopettamiseksi.Valistustyön lisäksi tehokkaita keinoja ovat mm. turvatalojen rakentaminen silpomista pakeneville tytöille, vaihtoehtoisten aikuistumisriittien järjestäminen sekä silpojien kouluttaminen uuteen ammattiin. Lue lisää ja osallistu: worldvision.fi/pelasta-pimppi

Kampanjatuotteemme on Paola Suhosen / Ivana Helsingin suunnittelema Pelasta pimppi -heijastin


lukijalle 3

Suomen World Vision on lasten elin­ oloja ja oikeuksia edistävä kristillis­ humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kum­ milapsijärjestöä World Visionia.

World Vision 2017 ISSN 1797-8157 vastaava päätoimittaja : toimituspäällikkö :

Tiina Antturi

Tiina Usvajoki

Leena Filpus, Annette Gothóni, Anni Lehtonen, Saara Nokelainen, Mirkka Nyrhinen, Maria Paassola, Anna Palmén, Anna Pollari, Emilia Rodriguez, Janika Valtari

kirjoittajat :

kuvaajat : Minna Annola, Annette Gothóni, Emilia Rodriguez, Nina Kaverinen, Sara Pihlaja, Pasi Liesimaa, Chris Weeks layout :

Veera Aalto, Indicio Oy

kannessa :

Lai, 15 ja pikkusiskot

kannen kuva :

Pasi Liesimaa

Suomen World Vision ry Lapinlahdenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. 096 818 300 julkaisija :

worldvision.fi World Vision -lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti.

Lukijalle Intialaiset pikkulapset Arachana ja Shiva siepattiin kotoaan Indoren slummista, kun he olivat viemässä roskia. Vanhemmat huomasivat nopeasti sisarusten katoamisen ja osasivat pyytää apua. World Visionin kouluttamat vapaaehtoiset ja paikallinen lastensuojeluyksikkö ryhtyivät välittömästi etsintöihin ja vaativat poliisilta toimia lasten kohtalon selvittämiseksi. Lastensuojelu on työmme ydintä. Koulutamme aikuisia ja lapsia siitä, että väkivalta on väärin ja neuvomme, kenen puoleen kääntyä hätätilanteessa tai jos epäilee lasten kaltoinkohtelua. Monilla seuduilla jo se, että tietää apua olevan tarjolla, on iso muutos. Nopeus saattaa ratkaista lapsen kohtalon esimerkiksi juuri kidnappaustilanteissa. Kyse on myös hiljaisuuden ja hyväksymisen kulttuurin murtamisesta. Tavoitteena on, että ihmiset uskaltavat puuttua, jos pieni poika ei yhtäkkiä ilmesty kouluun tai jos alaikäinen tyttö alkaa puhua naimisiinmenosta. Vapaaehtoisemme tukevat uhreja ja ohjaavat apua etsiviä viranomaisten luo. He myös seuraavat, että tapaukset todella etenevät oikeuteen. Lasten kaltoinkohtelu on vielä monin paikoin surullisen arkipäiväistä. Uudessa kummikohteessamme Kambodzan Santukissa noin puolet lapsista on kokenut fyysistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Yksi väkivallan muoto on se, että pieni lapsi jätetään elämään arkeaan yksin, ilman aikuisten turvaa (s.16). Kambodzassa elää myös sanonta ”Tao rautaa kun se on kuumaa ja lasta kun se on pieni”. Monin paikoin uskotaan yhä, että lasten kurittaminen on hyvä asia. Työmme tavoitteena on tehdä tästä normaalista epänormaalia. Silloin lempeyttä ei tarvitse hävetä vaan sitä, jos lyö lastaan. Indoren slummissa sisarusten tarina sai onnellisen lopun. Shiva-veli löytyi vapaaehtoisten ja poliisin yhteistyöllä nopeasti. Arachana-siskoa etsittiin pidempään, mutta hänetkin paikallistettiin kuusi päivää myöhemmin 50 kilometrin päästä kodistaan. Lapset pääsivät turvaan vanhempiensa luokse, ja poliisi paljasti pidätyksen yhteydessä lasten kidnappauksiin ja lapsikauppaan erikoistuneen rikollisliigan. Oli kyseessä sitten lapsikauppa, kurittaminen tai vähättely ja syrjintä, jokaisella lapsella on oikeus elää suojeltuna. World Visionin tukijana sinä rakennat lapsille turvallisempaa arkea ja lempeämpää lapsuutta.

Suomen World Visionin rahankeräyslupa keräysluvan numero : RA/2017/776 myöntäjä : Poliisihallitus 15.8.2017 toimeenpanoaika ja - alue : 1.10.2017–30.9.2022, koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta paino :

Punamusta Oy

Painettu ympäristö­ystävälliselle paperille

Anna Pollari viestintäpäällikkö


4 asiakaspalvelu vastaa

Kysy – me vastaamme Miksi myös teini-ikäiset lapset tarvitsevat kummia? Monet kummilapsistamme ovat tärkeässä vaiheessa elämässään. Jotta he löytävät oman paikkansa ja osaavat asettaa tavoitteita elämälleen, he tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja toivon. Työntekijämme tapaavat kummiohjelmassa mukana olevia lapsia säännöllisesti, ja kummilapset osallistuvat erilaisiin elämäntaitoja vahvistaviin kerhoihin ja työpajoihin. Kaikilla nuorilla ei ole edellytyksiä tai mahdollisuutta jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Voi olla, että heitä ei juuri siihen kotona kannustetakaan. Ugandassa tyttöjen kohtalona on usein mennä naimisiin nuorena ja jäädä kotiin pitämään huolta perheestä. Poikien keskuudessa koulunkäynti ei välttämättä ole suosittua. Nuoret, työttömät miehet houkuttelevat poikia jättämään opiskelun. Perun ja Kolumbian slummeissa toimettomuus saattaa johtaa päihteiden ja jengien pariin. Teini-ikäisillä kummilapsilla, jotka ovat mukana toiminnassamme, on merkittävä tehtävä pitää esillä lasten kannalta tärkeitä asioita. Nuoret toimivat myös esikuvina pienemmille lapsille. Kummisuhteen kesto ei ole sidoksissa määrättyyn ikään, vaan lapsen elämäntilanteeseen. Täysi-ikäisyys ei välttämättä tarkoita kummisuhteen katkeamista. Mikäli nuori opiskelee tai on aktiivisesti mukana toiminnassamme asuinalueellaan, saattaa kummisuhde jatkua täysiikäisenäkin. Monet lapset ovat aloittaneet koulunkäynnin vanhempana tai kerranneet koululuokkia. Näin ollen lapsi saattaa saada peruskoulun päätökseen vasta 18 vuoden iässä. Kuten suomalaiset nuoret, myös kehitysmaiden nuoret pitävät ystäviään arvokkaina. Kummi on usein kummilapselle tärkeä ystävä. Kummin rohkaisulla ja kannustuksella on hänelle suuri merkitys.

Sisältö 4 Asiakaspalvelu vastaa 6 Profiili: Maaret Kallio 10 Minun valintani: Pirkkoliisa Harju 11 Puheenvuoro 12 Kasvotusten 14 Reportaasi 18 Visio 20 Tuloksia 22 Terveisiä Perusta 24 Matkalla 28 Pallon ympäri 30 Kriisityö 32 Yhteistyössä

Ystävällisin terveisin Mirkka Nyrhinen kummikoordinaattori

Kysy lisää: asiakaspalvelu@worldvision.fi, p. 096 818300 facebook.com/SuomenWorldVision

34 Kummina


sisältö 5

”Lapset selviytyvät vaikka mistä, mutta selviytymisen hintana on usein särkynyt lapsuus ja mieli.”

6

14 10 30

Kambodzalaispoika Vansann on aliravittu, mutta haaveilee silti muiden auttamisesta

Pirkkoliisa Harju valitsi testamenttilahjoituksen

Millaista humanitaarinen apu on käytännössä?


6 profiili teksti kuvat

Tiina Usvajoki Nina Kaverinen


profiili 7

”Lapsen hätä on yhtä suurta lähellä ja kaukana” Psykoterapeutti Maaret Kallio on tehnyt 10 vuotta töitä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen nuorten parissa. Vuodenvaihteen jälkeen Kallio lähtee tutustumaan kambodzalaislasten arkeen.


8 profiili

Kuka

Helsinkiläiskahvilan pöydässä istuu keijukaismainen hahmo. Olemuksesta ei ihan heti arvaisi, millaisesta voimanaisesta on kyse. Lujasti lempeä -blogillaan tunteita herättävä psykoterapeutti ei kaihda arkojakaan aiheita. Hän ottaa ne puheeksi, vaikka tietää jo etukäteen saavansa kitkerää palautetta. – Jos ihminen kimmastuu kirjoituksistani, niin kai hänellä on siihen jokin syy. Minua on aina kiinnostanut se, miksi joku reagoi tietyllä tavalla. Haluan ymmärtää, miksi joku on vaikkapa ylimielinen. Mitä hänen käytöksensä taustalla on? Minun on vaikea niellä selitystä, että se nyt vain on tuollainen, Kallio sanoo.

Nimi: Maaret Kallio Ammatti: Psykoterapeutti, tietokirjailija Ajankohtaista: Kirja Inhimillisiä kohtaamisia. Kallio vie lukijaa lempeästi ja hyvin konkreettisesti kohti inhimillisempää ja myötätuntoisempaa kohtaamista sekä itsen että toisten kanssa. Muuta: Suomen World Visionin lähettiläs, painopisteenä lastensuojelu ja kohdemaana Kambodza

Kirjoittaja jo pienenä Luonteen peruspiirteet pilkahtelivat jo lapsena. Pikku-Maaret havainnoi tarkasti ympäristöä, huomasi vivahdeerot, aisti hyvän ja pahan. Toisaalta hän oli vauhdikas, puissa kiipeilevä tyttö, joka vietti kesät maalla. – Kirjoitin usein päiväkirjaani. Mummo totesi, että tästä meidän Maaretista tulee vielä kirjailija. Eikä hän ihan väärässä ollutkaan. Kirjoittaminen on minulle maailman järjestämistä. Omien tuntojeni ja ajatusteni pohdiskelija olen ollut aina. Haaveammatteja olivat koulukuraattori ja näyttelijä. – Molempien ammattien osaamisalueita yhdistyy nykyisissä töissäni, Kallio naurahtaa.

Miten itse jaksan? • Rajaamalla. Mietin usein, olenko olennaisen äärellä vai voisinko karsia tämän asian pois. • Juoksen, joogaan ja hoidan pelargonioita. • Elän suojaavaa, tavallista ja tylsää elämää perheen kanssa. • Ajattelen, että jos minulla on vain arkisia murheita, kaikki on todella hyvin.

Tunteet kovin voima

Tänä syksynä ilmestyi Kallion teos Inhi­ millisiä kohtaamisia. Kirja pysäyttää olennaisen äärelle. Miten osaisimme kommunikoida ihmisten kanssa niin, että todella kohtaamme heidät? Kirjassa myös kerrotaan, miten tulla toimeen oman mielen ja tunnemaailman kanssa. – Mitä parempi yhteys meillä on omaan tunnemaailmaamme, sitä vä­hemmän olemme tunteidemme vallassa, Kallio tiivistää. Kirja pohjautuu tutkittuun teoreettiseen tietoon ja kliiniseen kokemukseen. Se ei ole mutu-tuntumaa tai hömppää. Sellaiseksi kun tunteista puhuminen usein tässä maassa lokeroidaan. – Tunteet ovat kovin voima ihmisessä. Suomalaisten kyky sietää negatiivisia tunteita on heikohko. Tämä pätee myös iloon. Vain kännissä voi olla tuhdisti iloinen. Muuten on pysyttävä hillittynä. Osansa saa myös nykyihmisten vauhti. Kiire on myrkkyä kohtaamiselle. Läsnäolemisesta se tekee mahdotonta. – Kirjassani puhun kohtuullisesta vauhdista. Se riittää. Menemme jatkuvasti vauhdilla hyvän ohitse. Ajatus on tulevassa, seuraavassa asiassa. Eräs tuttavani kertoi, että hän juoksee aina saman lenkin, mutta ei katsele koskaan ympäristöä. Se on mielestäni aika kuvaava esimerkki.

Lasten hätä kosketti Kallio vieraili Unicefin matkassa Mosambikissa noin vuosi sitten. Matka oli unohtumaton. – Mosambikissa näin, miten aikuismaisesti pienet lapset toimivat. Se oli sekä kiehtovaa että totaalisen järkyttävää. Viisivuotias kantoi pikkusisarusta selässään kantoliinassa. Vastuu oli valtava. Ikinä emme voisi sallia samanlaista tilannetta suomalaiselle viisivuotiaalle. Silti lapset ovat lapsia kaikkialla. Ihan samanlaisia lapsia. Mieleen jäi muistikuvia lapsijoukoista ilman aikuisia. – Se meni ihon alle. Oman työni kautta mietin, miten lapsuus vaikuttaa heidän aikuisuuteensa. Miten he kohtelevat omia lapsiaan? Millaiset jäljet lapsiryhmässä eläminen ja aikuisten läsnäolon puute jättää? Myös Suomessa hylätään ja satutetaan lapsia, mutta jossain vaiheessa yhteiskunta ottaa kopin. – Meillä on turvaverkko, johon pudota. Maailman köyhimmissä paikoissa sellaista ei ole. Mieleni ei jää vain Suomeen. Lapsen hätä on yhtä suurta lähellä ja kaukana, Kallio miettii. Hän ottaa vielä yhden esimerkin: vettä kantavat lapset. – Suomalainen seitsemänvuotias lapsi ei selviytyisi kilometrien mittaisesta vedenhakumatkasta polttavassa auringon paahteessa. Sitä ei yksinker-


Voita matka

taisesti sallittaisi hänelle. Helteessä raatava lapsi saisi pian avukseen huolestuneen aikuisen. Kehitysmaissa veden kantaminen on lapsille arkipäivää. Heillä ei ole vaihtoehtoja.

Kambodzaan ensi vuonna Maaret Kallio nimitettiin Suomen World Visionin lähettilääksi keväällä 2017. Hän lähtee ensi vuoden tammikuussa tutustumaan Santukin alueella asuvien kambodzalaislasten tarinoihin. Lapsista yli puolet on kokenut fyysistä väkivaltaa. Siitä iso osa on seksuaalista. – Työskentelin 10 vuotta Väestöliitossa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten kanssa. Kun lapsi tai nuori kokee seksuaalista väkivaltaa, elämä särkyy siinä kohdin, piste. Paljon pahaa tapahtuu, mutta paljon voidaan

myös korjata. Huono lapsuus ei pilaa kaikkea, mutta voi tehdä asiat mutkaisiksi. Silti aina on toivoa. Kallio puhuu paljon selviytymisestä ja ihmisen valtavasta sopeutumiskyvystä. Sopeudumme jo vauvana annettuihin olosuhteisiin ja tarjottuun rakkauteen. Paljon kertoo sekin, jos masentuneen äidin vauva ei itke, vaan sammuttaa tunteensa säilyttääkseen uupuneen vanhemman lähellään. – Lapset selviytyvät vaikka mistä, mutta selviytymisen hintana on usein särkynyt lapsuus ja mieli. On hyvä miettiä, mitä tarkoitamme selviytymisellä. Meidän yhteiskunnassamme selviytyy, kun pääsee turvaan, kuntoutuu, eheytyy ja saa huolenpitoa. Kehitysmaassa selviytyminen saattaa tarkoittaa sitä, että jää henkiin ja pääsee ehkä kouluun.

KOE JOTAKIN AIVAN UUTTA Matka-arvonnan voittaja pääsee omin silmin näkemään miten suomalaisten kummien apu menee perille. Osallistu heti osoitteessa

worldvision.fi


10 minun valintani teksti ja kuva

Emilia Rodriguez

Pirkkoliisa kannustaa auttamaan testamentilla Osan omaisuudestaan Peruun testamentannut Pirkkoliisa Harju muistuttaa, että kaikenlaiset testamentti­lahjoitukset ovat arvokkaita. Kummityttö painoi kätensä kirjeeseen piirrettyyn Juha Miedon käteen. Pirkko­liisa Harju vaikuttui Suomen World Visionin mainoksesta, soitti pu­helun ja ilmoitti haluavansa kum­mi­ lapsen Perusta. − Olen mainoksen uhri, media-alalla ennen eläköitymistä työskennellyt Pirkkoliisa nauraa. Nyt hän on ollut kummina yhdeksän vuotta, ja hänellä on kaksi kummityttöä Perusta. − En voisi kuvitella lopettavani tukea Suomen World Visionin työlle. Pirkkoliisan tuki heikoimmassa asemassa oleville lapsille jatkuu hänen elämänsä jälkeen. Hän on testamentannut osan omaisuudestaan Suomen World Visionille. Se kävi yksinkertaisesti. Pirkkoliisa keskusteli asiasta järjestön lisäksi poikansa kanssa, jotta lahjoitus ei tulisi hänelle yllätyksenä. Lakimies auttoi testamentin tekemisessä. − Lahjoitukseni käytetään ensi­ sijaisesti Perussa. Jos toimintaa ei enää ole siellä, järjestö ohjaa sen muuhun sitä tarvitsevaan paikkaan.

Testamentata voi mitä tahansa Pirkkoliisan kokemuksen mukaan testamenttilahjoitus ja testamentti tuntuvat ihmisistä usein vierailta. Helposti ajatellaan, että omaisuuden tarvitsisi olla suuri. Kuitenkin kaiken suuruiset lahjoitukset ovat arvokkaita. Lahjoitus voi olla esimerkiksi rahaa tai itselle rakas esine.

Pirkkoliisa Harjun mielestä testamentin tekeminen sujui helposti.

− Myös taulun tai kahviastiaston saa muutettua rahaksi. Minulle on itsestään selvää, että autetaan toisia, jos siihen pystyy. Pirkkoliisalla on myös muita perusteita kannustaa kaikenikäisiä tarttumaan hänelle päivänselvään asiaan. Testamenttauksella moni asia ratkeaa yhdellä kerralla. Ihminen vaikuttaa sii-

hen, miten hänen omaisuutensa käytetään. − Toivon, että tämän jutun ansiosta edes yksi ihminen tekee testamentin ja testamenttilahjoituksen.

Lapset löytävät itsensä Kirjeet matkustavat mannerten välillä, ja niiden mukaan Pirkkoliisa sujauttaa


puheenvuoro 11 pieniä tuliaisia kummitytöilleen Vanes­ salle ja Rebecalle. Hän kiittelee saamistaan valokuvista ja vuosiraportteista, jotka kertovat auttamisen tuloksista. Pirkkoliisa pukee sanoiksi sen, miksi kannattaa auttaa. Vastaus on lasten itsetunnossa. − Suomen World Visionin työn avulla lapset löytävät asiat, joista tykkäävät. He oppivat luottamaan itseensä. Pirkkoliisa tapasi apua saaneita lapsia kummien Perun-matkalla. Perulaisten positiivinen asenne sykähdytti. Se opetti nöyryyttä ja vei opintomatkalle myös omaan sisimpään. − Katson ympärilläni olevia asioita positiivisemmin kuin ennen. Hanavesi, viemäröinti ja lämpimät lattiat eivät ole itsestään selviä asioita, mutta täällä meillä niistä ei puhuta.

Pirkkoliisa Harju Minun valintani:

”Valitsin testamenttilahjoituksen, koska sen avulla lahjoitukseni jatkuvat elämäni jälkeen. Ne vain muuttavat muotoansa. Testamenttilahjoitus ei vaadi paljon vaivannäköä. Omaisuuden ei tarvitse olla valtava, sillä testamenttilahjoitus voi olla mitä tahansa. Asiat tulevat kerralla selväksi, ja kukin voi vaikuttaa siihen, miten oma omaisuus käytetään.

Ihmeiden aika ei ole ohi Ihmeitä tapahtuu. Pieniä ja suuria. Ne pitää vain tehdä. Me todistamme työssämme jatkuvasti ihmeitä lasten, perheiden ja yhteisöjen elämässä. Lapsen elämän suunta muuttuu radikaalisti, kun hän pääsee puhtaan veden ääreen ja saa aloittaa koulun. Puhdas vesi ja rokotukset sekä hyvä ravinto varmistavat terveyden ja opiskelun. Eräs afrikkalainen kollegani kertoi omistaneensa 8-vuotiaana vain shortsit ja kuminauhan. Jälkimmäinen piti shortseja ylhäällä. Hän pääsi kummiohjelmaan ja sitä kautta kouluun. Nyt hän on perheenisä ja johtavassa asemassa organisaatiossamme. Toinen kollegamme joutui pakenemaan kotoansa pakkoavioliittoa ja silpomista. Hän eli kaduilla useita vuosia. Sieltä hänet löydettiin nuoriso-ohjelmaan, ja tänään hän palvelee satoja slummin nuoria tarjoamalla heille mahdollisuuksia ihmeisiin. Kambodzalaiseen kylään perustettu iltapäiväkerho on tuonut suuren ihmeen niiden lasten elämään, jotka kokevat väkivaltaa tai asuvat yksin ilman vanhempia. He tulevat näkyviksi ja merkityksellisiksi iltapäivätoiminnan kautta. Iltapäiväkerho toi stopin myös lasten tapaturmaisille kuolemille. Aikaisemmin moni kylän lapsista leikki ilman valvontaa läheisellä joella. Hukkumistapauksia oli toistuvasti. Nyt niitä ei enää ole. Ihmeiden tekeminen vaatii rahaa. Vaikka kaikissa ohjelmissamme on paljon vapaaehtoisia ja yhteisöt osallistuvat työllään ja vähäisillä varoillaan tekemiseen, jää silti vielä kustannuksia katettavaksi. Ihmeet eivät tule tyhjiöstä. Se on rehellinen tosiasia. Niiden tekeminen vaatii resursseja: rahaa, työtä ja aikaa. Kiitos Sinulle tukijamme, että olet ymmärtänyt tämän ja mahdollistat ihmeiden tekemisen sielläkin, missä se ei aina ole itsestäänselvää.

worldvision.fi/testamentti Tiina Antturi toiminnanjohtaja


12 kasvotusten koonnut

Anna Palmén

Toivon juoksu Turussa World Visionin lähettilään Pekka Hyysalon FightBack Run keräsi suuren tukijoukon Suomen Turkuun syyskuun alussa.

Tempauksen isäntä on Pekka Hyysalo.

Suomen World Visionin oma energinen juoksuporukka ja järjestön lähettiläät Pekka Hyysalo, Piritta Hagman ja Signmark osallistuivat iloiseen syksyiseen juoksutapahtumaan Turussa. Tapahtuman tuotot ohjattiin Pekka Hyysalon vuonna 2013 perustamalle FightBack-yhdistykselle. FightBack auttaa päävamman saaneita ja välittää toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta hankalassa elämäntilanteessa oleville ihmisille.

Periksiantamaton taistelija Pekka Hyysalo loukkaantui vakavasti 19-vuotiaana hiihtokuvauksissa. Hän aloitti periksiantamattoman taistelun takaisin elämään ja otti ensiaskelia jo kuusi kuukautta onnettomuuden jäl-

Signmark, Michael Monroe, Pekka Hyysalo ja Piritta Hagman poseerasivat ennen juoksua.

keen. Suksille hän palasi 11 kuukauden jälkeen. Hyysalo tukee World Visionin lapsija nuorisotyötä, jossa erittäin vaikeista lähtökohdista ponnistavia nuoria ohjataan koulunkäynnissä, elämäntaidoissa ja ammattiopinnoissa. Suomen World Visionilla on nuorisotyöllisyysprojekteja muun muassa Keniassa, Ugandassa, Ruandassa ja Irakissa.

– Haluan välittää kehitysmaiden nuorille toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Olen innostunut tästä tehtävästä ja kiitollinen siitä, että saan olla mukana Suomen World Visionin työssä.

Lisätietoa: www.fightback.fi


kasvotusten 13

Sami Hedberg viihdyttää hyvän asian puolesta Suomen World Vision lähettiläs stand up -koomikko Sami Hedberg nousee tänäkin syksynä Helsingin Apollon lavalle, jossa kuvataan 8.12. Nelosella ensiiltansa saava World Visionin hyväntekeväisyysohjelma. Yleisöä viihdyttävät Samin lisäksi hänen koomikkoystävänsä, Sami ­Pitkämön houseband, Pete Parkkonen, Laura ­Närhi ja moni muu yllätysartisti. Illan aikana etsitään uusia World Vision -kummeja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kehitysmaiden lapsille. Ohjelmassa esitellään World Visionin toimintaa maailmalla ja haastatellaan muun muassa järjestön lähettiläitä. Hedberg on ollut vuodesta 2015 lähtien ugandalaisen 6-vuotiaan Gloriatytön kummi. Vuonna 2016 Hedberg vieraili World Visionin matkassa Ugandassa, jonne hän rakennuttaa nuoriso­ taloa katulapsille.

World Visionin lähettiläs Sami Hedberg kerää uusia kummeja 8.12. Nelosella nähtävässä hyväntekeväisyysohjelmassa.

Farang for Cambodia -ilta oli menestys World Visionin ja ravintola Farangin suosittu hyväntekeväisyysillallinen järjestettiin lokakuun alussa jo viidettä kertaa. World Visionin lähettiläs Tomi Björckin patojen äärelle kokoontui suuri joukko iloisia hyväntekijöitä ja World Visionin lähettiläitä. Illan mahtavasta musiikkiannista vastasivat upeat Jannika B ja Reino Nordin. Aikaisempina vuosina Farang for Sri Lanka -nimeä kantanut hyväntekeväisyysilta on tuottanut viiden vuoden aikana huimat 29 000 euroa aliravitsemuksen – Odotan innolla tapaavani kummipoikani Makaran ensi vuonna Kambodzassa, Tomi Björck sanoo.

vastaiseen työhön World Visionin ohjelma-alueelle Sri Lankaan. Tämän vuoden tuotot ohjataan World Visionin uuteen kummiohjelmaan Kambodzaan. Tomi Björck on Kambodzan uusi lähettiläs ja viisivuotiaan kambodzalaisen Makarapojan kummi. – Tuntuu hyvältä olla mukana kummipoikani elämässä. Tarkoituksenani on lähteä vuoden 2018 aikana Kambodzaan vetämään ravitsemuskoulutuksia, Björck kertoo. World Visionin toiminta-alueella Santukissa Keski-Kambodzassa 62 prosenttia lapsista on aliravittuja ja vain 20 prosenttia asukkaista saa puhdasta vettä.


14 reportaasi teksti kuvat

Tiina Usvajoki Pasi Liesimaa

5 kohtaamista Kambodzassa Tässä jutussa tavataan ihmisiä Santukista Keski-Kambodzasta. He kaikki asuvat Suomen World Visionin ohjelma-alueella, jossa työmme on juuri alkanut.


reportaasi 15 Sokhouen, 48, Kolmen lapsen äiti elää jatkuvassa pelossa. Perheen isä ei ole toipunut hirvittävän sodan julmuuksista. Hän joutui taistelemaan hirmuhallitsija Pol Potin joukoissa. Isä käyttäytyy aggressiivisesti vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Lyöminen on jokapäiväistä. – En voi taata lasteni turvallisuutta. Yhtenä päivänä mieheni yritti kaataa kiehuvaa vettä lasteni päälle. Pelkään koko ajan, että jotakin hirveää tapahtuu. Kun joudun lähtemään peltotöihin kauemmaksi kodista, olen kauhuissani. Sokhouen päivät täyttyvät työstä. Hän raataa aamusta iltaan naapurinsa mailla, jotta saa asua tämän omistamassa talossa. Miestään hän ei ole uskaltanut jättää. Se ei kuulu tapoihin kambodzalaisessa kulttuurissa. Eikä Sokhouella olisi edes paikkaa, mihin lähteä lastensa kanssa. On vain yksi keino, joka voisi auttaa. – Ehkäpä noin kahden vuoden kuluttua saan sen verran rahaa kokoon, että voin ostaa oman talon. Se on minun mahdollisuuteni pelastaa itseni ja lapseni. Pelkään kuitenkin terveyteni puolesta. En ole enää niin vahva kuin nuorena. Silti minun on jaksettava lasteni takia. Kuka heistä pitää huolta, jos minulle käy huonosti?

Vansann, 9, Langanlaiha poika hymyilee ujosti. Koulusta on kiva puhua. Vansann on valittu luokkansa parhaaksi matematiikassa.

Hän kulkee kolmen kilometrin koulumatkan kävellen. Usein se tuntuu raskaalta, sillä kurniva vatsa haittaa matkantekoa. – Haaveilen paistetusta pihvistä riisillä. Sen kanssa joisin mieluiten appelsiinimehua, Vansann sanoo. Hän on sairaana noin kerran viikossa. Pojan vaivat viittaavat aliravitsemukseen. Köyhällä perheellä ei ole riittävästi varoja terveelliseen ravintoon. Liha on harvinaista herkkua. Usein ruokana on vain riisiä. Vansannilla on kuitenkin suuria unelmia. – Isona haluan työskennellä hyväntekeväisyysjärjestössä ja auttaa muita.

Soktim, 7, Tämä tyttönen oli aiemmin sairaana monta kertaa viikossa. Vanhemmat olivat kovasti huolissaan, sillä he olivat menettäneet jo kaksi lasta likaisen veden aiheuttamien sairauksien takia. – Soktimilla oli aina vatsa kipeänä. Hän kärsi ripulista ja oli usein kuumeessa. Hänellä oli myös hengitysvaikeuksia. Nyt tilanne on muuttu-


16 reportaasi

KAMBODZA-FAKTA • Noin 16 miljoonaa asukasta, uskonto buddhalaisuus, kieli khmer • Yksi Aasian köyhimmistä maista. Kolmasosa kansalaisista tulee toimeen alle dollarilla päivässä, toinen kolmasosa alle kahdella dollarilla päivässä. • Maalla on synkkä lähihistoria. Punakhmerit surmasivat 1975– 1979 noin neljäsosan väestöstä. Tragediasta selvinnyt ikäluokka on yhä traumatisoitunut. • Talouden perusta on maataloudessa, mutta kastelujärjestelmät ovat alkeellisia ja maankäyttö heikkoa. Toivoa antaa tekstiiliteollisuuden ja turismin kasvu.

nut. ­Saimme World Visionilta suodattimen, jonka avulla pystymme puhdistamaan kaivovettämme, Soktimin äiti kertoo. Kun vesi nousee korkealle sadekauden aikana, kyläyhteisön yhteiseen kaivoon pääsee ulosteiden saastuttamaa likaista vettä. Kunnollisia vessoja ei ole. Tarpeet tehdään minne sattuu. – Haaveilemme omasta kaivosta ja ihan oikeasta kunnon vessasta. Uskomme, että jonakin päivänä se on mahdollista.

Lai, 15, Isosiskon hennoilla hartioilla on aivan liian raskas taakka. Hän on pitänyt huolta kahdesta nuoremmasta siskostaan jo viiden vuoden ajan.

– Olin 10-vuotias, kun äidin ja isän oli pakko lähteä töihin kauaksi kotoa. Nuorempi siskoistani oli tuolloin kolmevuotias ja vanhempi viisivuotias, Lai kertoo vakavana. Perheen pyörittäminen on ollut isosiskolle uuvuttavaa. Hän ei ole juurikaan ehtinyt kouluun, sillä kaikki aika on mennyt kotiaskareisiin. Välillä on pelottanut niin paljon, että on pitänyt mennä naapurin luo turvaan. Tyttöjen talo on huterassa kunnossa. Katossa on isoja reikiä. Kun sataa, vesi kastelee koko kodin. Eniten Lai kuitenkin suree vanhempiensa poissaoloa. – He käyvät kotona 2–3 kertaa vuodessa. Olen surullinen. Meillä ei ole vanhempia, jotka pitävät meistä huolta. Lain puhe katkeaa itkuun.


reportaasi 17

Sarom (edessä vas.), Sotim, Maly, takarivissä Sourm (vas.), Sayorth, Sreyorn ja Chhom. Nämä lapset ovat innokkaita oppilaita. Heidän opettajansa Tang Sreng kertoo, että köyhyys asettaa oppimiselle monenlaisia esteitä. – Suurin ongelma on vanhempien vaeltaminen työn perässä. Vanhemmat joko ottavat lapset mukaansa tai jättävät heidät oman onnensa nojaan. Molemmissa tapauksissa lasten koulunkäynti häiriintyy. Opettajalla on luokassaan 45 oppilasta, jotka ovat eka-, toka- tai kolmasluokkalaisia. Oppimistulokset ovat surkeita. Vain 56 prosenttia peruskoulun käyneistä oppii lukemaan kunnolla. – Lapset ovat paljon poissa koulusta, eivätkä vanhemmat useinkaan tue koulunkäyntiä. Luokkakoot ovat liian suuria ja lapset eri-ikäisiä. Opettajia on vähän ja opetusvälineet ovat huonoja, Tang Sreng listaa. Santukin lasten tilanteeseen tulee isoja muutoksia lähivuosina kummien tuella.

Lapset tarvitsevat apua • Keski-Kambodzassa Santukissa joka kolmas lapsi on aliravittu. • Lapsista noin puolet on kokenut fyysistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. • Lasten koulumenestys on heikkoa. Kuudesluokkalaisista reilu puolet osaa lukea kunnolla. • Lapsityövoima (19 % lapsista) ja seksiturismi ovat isoja ongelmia. • Vain 20 prosentilla alueen asukkaista on puhdasta vettä. Kaivovesi on usein saastunutta. • Kolmesta perheestä vain yhdellä on vessa. Ripuli ja muut likaisesta vedestä johtuvat sairaudet ovat yleisiä. • Suomalaisilla on nyt mahdollisuus ryhtyä kambodzalaisen lapsen kummiksi. Yli 2000 lasta odottaa omaa kummia. • Kummien tuella rakennetaan kaivoja ja vessoja, huolehditaan lasten koulunkäynnistä ja terveydenhuollosta, vahvistetaan lastensuojelua ja tuetaan perheiden toimeentuloa.


18 visio

Älä katso ohitseni. Katso minua. Olen vasta pieni, mutta minulla on isoja ajatuksia. Miksi olen niin usein yksin? Miksi vatsani taas kurnii? Miksi kukaan ei laita minua iltaisin nukkumaan? Minullakin pitäisi olla joku. Katso minua. tekijä

tuntematon


20 tuloksia teksti

Maria Paassola

Tämän kaiken saimme yhdessä aikaiseksi Kiitos kuuluu sinulle, tukijamme! Otimme viime vuonna monia edistysaskeleita. Lähde mukaamme katsomaan, mitä kaikkea hyvää maailman lapsille ja heidän perheilleen tapahtui vuonna 2016.

Kolumbian Nace La Esperanzassa

54

Sri Lankan Kalpitiyassa

672 perhettä perusti kasvimaan

aikuista sai koulutusta yrittäjyydestä Kalpitiyassa köyhät perheet saivat kipeästi tarvitsemiaan lisätuloja omista kasvimaista. ”Chilit ovat nykyään kalliita. Käytän osan niistä kotona ja myyn loput. Saan niistä hyvät tulot perheelleni”, Nawathgaththegaman alueella asuva Mallika-äiti kertoo.

”Koulutuksesta on ollut minulle suunnattomasti apua. Liikkeeni on auki joka päivä, ja asiakkaita käy ihan mukavasti. Tulevaisuudessa haaveilen kouluttavani lapseni Marian ja Santiagon mahdollisimman pitkälle,” kampaajan koulutuksen saanut Silvana kertoo.


tuloksia 21

Kenian Sookissa

yhä useampi välttyi silpomiselta Kenian Sookissa tyttöjen sukupuolielinten silpominen on vähentynyt lähes 25 prosenttia kahdeksassa vuodessa. ”Joulukuussa 2016 noin 500 alueen tyttöä osallistui vaihtoehtoiseen aikuistumisriittiin ja vältti näin silpomisen”, paikalliset kertovat.

Ugandan Nabuyogassa lasten luku- ja laskutaidot

paranivat Ugandan Nabuyogassa 40 prosentilla kolmas- ja kuudesluokkalaisista on riittävät laskutaidot ja 36 prosentilla tarvittava lukutaito. Vuonna 2012 luku- ja laskutaitoisia oli vain seitsemän prosenttia näistä ikäluokista. ”Ugandassa koulunkäynti katkeaa usein siihen, ettei perheillä ole varaa koulumaksuihin ja -materiaaleihin. Siksi näillä uusia vihkoja saaneilla lapsilla on syytä hymyyn”, kertovat paikalliset World Visionin työntekijät.

Perun El Salvadorissa

320

vanhempaa sai koulutusta hellyydestä World Vision korostaa koulutuksessaan hellyyden merkitystä lapsen kasvulle ja kehitykselle. ”Kummien ansiosta vanhemmat ovat saaneet opetusta lasten kasvatuksesta ja myös hellyydestä. Lapset ovat nyt muuttuneet. He ovat rohkeampia ja osallistuvat enemmän”, yhteisön puheenjohtaja Maria Aurea kertoo.

Intian ohjelmissa

2 600 aliravittua lasta sai apua

”Rikita painoi kaksivuotiaana vain kolme kiloa, eikä jaksanut hätistellä edes kärpästä nenältään. World Visionin työntekijät seurasivat hänen kasvuaan säännöllisesti ja keksivät aina uusia tapoja kasvattaa hänen ruokahaluaan. Nyt Rikita on normaalipainoinen ja jaksaa leikkiä kavereidensa kanssa”, Rikitan päiväkodinopettaja kertoo.


22 terveisiä Perusta teksti kuvat

Leena Filpus Sara Pihlaja

Kummiudella on merkitystä World Vision -kummit tutustuivat viime keväänä tukemaansa työhön Perun Limassa ja Andien vuoristossa, maaseudulla Ayacuchon kaupungin liepeillä.

Keväällä 2017 Peruun suuntautuneella kummimatkalla tutustuttiin ­Suomen World Visionin tukemaan työhön Limassa köyhien asuinalueella El Salvadorissa ja maalaiskylissä Andien vuoristossa lähellä Ayacuchon kaupunkia. Hankkeissa parannetaan muun muassa lasten koulunkäyntimahdollisuuksia, jotta he pystyisivät vartuttuaan elättämään itsensä ja katkaisemaan köyhyyden kierteen. Perulaislasten oppimisvalmiudet ovat usein heikkoja, eikä koulujenkaan tasossa ole välttämättä hurraamista. World Visionin hankkeissa opettajille ja

vanhemmille annetaan opastusta esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen ja hellyyden osoittamisen merkityksestä. Lasten oppimisvalmiudet sekä sosiaaliset ja motoriset taidot ovat kehittyneet pelien, leikkien ja lelujen avulla. Erittäin tärkeää on myös koululaisten lukutaidon parantaminen. Yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria tuetaan löytämään oma polkunsa esimerkiksi yrittäjinä. Suomen World Visionilla on ollut hankkeita Perussa vuodesta 1988 ja tämänhetkiset hankkeet jatkuvat vuoteen 2023 asti.


terveisiä Perusta 23

Mihin suunnata oppivelvollisuuden päätyttyä? Opiskelupaikan saaminen on Perussakin kiven alla. Köyhälle se on erityisen vaikeaa. Pääkaupungissa Limassa köyhien asuinalueella El Salvadorissa asuva nuori nainen ei ole vielä päättänyt, mihin suuntaisi. Tähän asti hän on työskennellyt kahvilassa. Mieli tekisi silti vielä opiskelemaan.

Yläkoulussa pojatkin opettelevat ompelemaan ompelukoneella. Osa pojista suunnitteli mekon ompelemista omalle äidilleen. Heidän mielessään oli myös aika koulun jälkeen. Ehkä elannon voisi hankkia aikuisena vaikka räätälinä.

Kaveria ei jätetä! Lapset oppivat vastuunkantoa ja sosiaalisia taitoja leikkimällä, laulamalla ja pelaamalla yhdessä toisten kanssa. Perulaispiltit ovat samanlaisia kuin lapset kaikkialla muuallakin. Pienistäkin hetkistä löytyy iloa.

Lapsia on niin paljon, että koulua käydään usein kahdessa vuorossa. Pikkukoululaisilla päivä päättyy jo varhain. Koulun pihalta näkee, miten köyhien asuinalueet nousevat vuoren rinteille.

Perun Andeilla sijaitsevassa World Visionin tuella perustetussa varhaiskasvatuskeskuksessa äidit opettelevat sosiaalisia ja motorisia taitoja yhdessä lastensa kanssa.

Perulaislasten ja -nuorten elämää varjostavat väkivalta kotona, koulussa ja kadulla. World Visionin hankkeissa opetetaan nuoria tuomaan oma mielipiteensä kuuluville ja pitämään puoliaan. Vaikeuksista huolimatta nuorissa on hienoa periksiantamattomuutta ja elämän paloa.


24 matkalla teksti

Anna Palmén kuvat Nina Kaverinen

”Bridget ja Lydia ovat osa meidän perhettä” Kuka • Piritta Hagman, 38. • Yrittäjä, äitiysfysio­ terapeutti, doula. • World Visionin terveyslähettiläs Ngoswetin alueella Länsi-Keniassa. • Kolmen lapsen äiti ja kolmen kenialaisen lapsen kummi.

World Visionin terveyslähettiläs Piritta Hagman tapasi kaksi uutta kummityttöään tunteikkaalla matkalla Keniassa. Vehreä laakso ja upeat vuoristoiset maisemat jatkuvat silmänkantamattomiin, kun World Visionin terveyslähettiläs Piritta Hagman astuu autosta ulos 8-vuotiaan kummityttönsä Bridgetin kotipihassa Länsi-Kenian Ngoswetissa. Suomalaiset vieraat otetaan avosylin vastaan perinteisten afrikkalaisten laulujen saattelemina. – Bridget oli puhdasta aurinkoa, niin säteilevä ja onnellinen, kun tulin tervehtimään hänen perhettään. Hän tuli viereeni istumaan ja halusi pitää kädestä kiinni. Etenkin Bridgetin isoäiti oli onnellinen tapaamisesta. Keniassa isovanhemmilla on iso rooli lasten kasvatuksessa ja elämässä, Hagman kertoo.

Haasteita riittää Matka Keniaan on Piritta Hagmanin toinen. Hän on toiminut World Visionin terveyslähettiläänä vuodesta 2015. Perheellä on järjestön kautta kolme kummityttöä. World Visionin uudessa Ngoswetin aluekehitysohjelmassa parannetaan muun muassa alueen terveyspalveluja ja puhtaan veden saantia. Piritta Hagman tapasi Keniassa kaksi kummityttöään. Kuvassa 8-vuotias Bridget.


matkalla 25

maa. He oppivat erilaisuudesta, mutta myös samalla siitä, kuinka samankaltaisia unelmia ja haaveita meillä kaikilla on. Uskon, että kenialaisille lapsille on tärkeää tuntea, että jossain kaukana on ihminen, joka välittää heistä. Kummilapset ovat osa meidän perhettä, ja heidän kuvansa koristaa kotona jääkaapin ovea. He kuuluvat meidän arkeemme ja pieneen joukkueeseemme. Sylissä neljävuotias Lydia.

– World Vision tekee aivan äärettömän tärkeää työtä Ngoswetissa. Vesipisteitä oli rakennettu moneen paikkaan, ja lasten ei tarvinnut enää kiivetä vuorelle hakemaan vettä. Huomasin, kuinka puhtaan veden saanti helpotti koko yhteisön elämää, kun lapset pääsivät taas kouluun, Hagman iloitsee. Ngoswetissa haasteita kuitenkin riittää. Alue on hyvin köyhää; vain 3,2 prosenttia väestöstä saa riittävästi ruokaa. Terveyspalvelut ovat puutteellisia. Synnytyksistä vain 24 prosenttia on lapsen ja synnyttävän äidin kannalta turvallisia.

Iloa kummiudesta World Visionin kummina oleminen on ollut koko Hagmanin perheelle suuri asia. Kummikirjeet liikkuvat aktiivisesti Suomen ja Kenian välillä. – Kummius tuo iloa koko perheellemme. Lapsemme pystyvät konkreettisesti seuraamaan ikätovereidensa elämää toisella puolella maailMaagisen kaunis Ngoswetin alue sijaitsee Länsi-Keniassa 400 kilometrin päässä Nairobista.

Äitiyspakkaus matkassa Hagman pääsi jakamaan ensimmäisen suomalaisen äitiyspakkauksen Keniaan. World Visionin ja suomalaisen sopimusvalmistaja Logonet Oy:n kanssa yhteistyössä suunniteltu pilottiprojekti kannustaa kehitysmaiden köyhiä äitejä raskauden ajan seurantaan ja synnyttämään klinikalla.

Piritta Hagman jakoi suomalaisen äitiys­ pakkauksen vastasynnyttäneelle äidille, joka ilahtui etenkin vauvaa suojaa­vasta hyttysverkosta.

– Oli huikeaa nähdä se ilo, mitä äitiyspakkaus toi kenialaiselle äidille. Kantoliina mahdollistaa pidemmän imetyksen, kun vauvan voi viedä mukanaan vaikkapa peltotöihin. Tärkeintä kuitenkin on, että äitiyspakkauksen saaneet naiset saadaan rekisteröityä terveydenhuollon piiriin, Hagman summaa. Lisää äitiyspakkauksesta sivulla 32.

Ryhdy sinäkin kummiksi Ngoswetin alueen lapselle: www.worldvision.fi/kummiksi


26 matkalla teksti

Anna Palmén kuvat Nina Kaverinen

”Meidän on autettava heikompia” Suomen World Visionin lähettiläs rap-artisti Signmark vieraili Korogochon slummissa Keniassa ja vaikuttui näkemästään. Iso lauma slumminuoria piirittää viittomakielisen rap-artisti Signmarkin eli Marko Vuoriheimon, kun hän hyppää ulos autosta noin 200 000 asukkaan slummissa Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Mukana matkassa on Signmarkin hyvä ystävä, ruotsalainen räppärikuuluisuus Adam Tensta, joka on esiintynyt useilla suomalaistähden keikoilla ympäri maailmaa. Signmark valittiin maaliskuussa 2017 Suomen World Visionin tasa-arvoasi-

oiden lähettilääksi. Hänen tavoitteenaan on edistää kehitysmaiden lasten ja nuorten oikeuksia ja tasa-arvoa muun muassa musiikin ja liikunnan avulla. Signmark on ollut vuodesta 2010 myös ulkoministeriön vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisedustaja, joten matkat kehitysmaihin ovat tuttuja. – Olen vieraillut aikaisemminkin slummissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta Kenian slummissa. Nämä vierailut pistävät aina miettimään, miten

hyvin meillä on asiat Suomessa ja kuinka pienistä asioista usein valitamme. Vierailu muistuttaa myös siitä, että meidän on tehtävä asioita ja autettava heikommassa asemassa olevia, Signmark pohtii.

Kuurojen asema heikko Useissa kehitysmaissa kuuroja usein piilotellaan kodeissa. Heidän asemansa on heikko. Signmarkin mukaan yhteiskunnan ei tulisi kohdella kuuroja vammaisina vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuuri ja historia. – Kehitysmaissa ajatellaan, että kuurous on Jumalan rangaistus. Monet suuret vammaisjärjestöt eivät osaa ottaa huomioon kuurojen tarpeita. Tapasin täällä slummissa 13-vuotiaan kuuron Peris-tytön. Hetki oli aivan ihana. Hän

Signmark esiintyi nairobilaisella klubilla yhdessä ruotsalaisen rap-artisti Adam Tenstan kanssa. Konsertti järjestettiin yhteistyössä World Visionin ja Suomen Nairobin suurlähetystön kanssa.


otsikko 27

Moninkertaista juhlailosi ja tee sillä hyvää!

osasi amerikkalaista viittomakieltä ja oli yhtä aurinkoa, kun nostin hänet esille muiden lasten joukosta. Huomio kiinnittyi vain häneen. Tytöstä tuli yhtäkkiä koko kylän stara, Signmark hymyilee.

Esimerkki vaikuttaa World Vision kouluttaa Korogochon slummissa entisiä jenginuoria ja rikollisia uuteen ammattiin nuorisotyöllisyysohjelman avulla. Signmark tapasi koulutuksen saaneita nuoria ja vaikuttui näkemästään. – World Visionin nuorisotyöllisyysohjelma on aivan huikea. Tapasin täällä slummissa nuoren miehen, jonka mukaan ohjelma oli muuttanut koko hänen elämänsä suunnan. Nostan hattua järjestön tärkeälle työlle. Signmark uskoo, että hänen esimerkillään on positiivinen vaikutus slumminuoriin. – Slummin kuurot lapset näkivät minut ja sen, mitä pystyn tekemään kuurona. Toivon, että oman esimerkkini ja musiikkini kautta he uskaltavat lähteä toteuttamaan unelmiaan.

Haluaisivatko ystäväsi muistaa sinua, mutta et toivo itsellesi tusinaa kukkakimppua tai yhtään uutta maljakkoa?

Signmark tapasi slummissa 13-vuotiaan kuuron Peris-tytön.

Uusi, kätevä palvelumme tulee avuksesi. Perusta oma merkkipäiväkeräyksesi:

omakerays.worldvision.fi


28 pallon ympäri tekstit

Saara Nokelainen, Annette Gothóni, Janika Valtari

INTIA | Säänvaihtelut vaikeuttavat lasten elämää Intialaiset ovat kärsineet kuluneen vuoden aikana poikkeuksellisen pahasta kuivuudesta ja suurista tulvista. Säänvaihtelut vaikuttavat monella tavalla myös lapsiin. Jo noin kolmen vuoden ajan on monin paikoin Intiaa kärsitty pahasta kuivuudesta ja ennätyskorkeista lämpötiloista. Koska enemmistö kansasta yhä saa toimeentulonsa maanviljelystä, koskettavat säänvaihtelut raskaasti intialaisia. Tuoreen Berkleyn yliopiston tutkimuksen mukaan ilmastomuutoksen vaikutukset elinkeinoihin Intiassa ovat myötävaikuttaneet yli 59 000 maanviljelijän itsemurhaan. Kuivuus vaikuttaa paljon lasten elämään. Monissa perheissä vanhemmat joutuvat lähtemään kaupunkiin työnhakuun, kun omilta tai maanomistajien pelloilta ei saa elantoa. Lapset jätetään usein isovanhempien hoitoon tai jopa yksin. Kuivuus vaikuttaa myös koulunkäyntiin. Hoshangabadissa koulut suljettiin äärimmäisen kuumuuden takia huhtikuussa kaksi viikkoa etuajassa ennen lomia. Tänä syksynä 1,8 miljoonan lapsen koulunkäynnin on arvioitu estyneen Etelä-Aasian tulvien takia Intiassa, Nepalissa ja Bangaladeshissa.

Vettä, ruokaa ja koulutusta World Vision on tukenut Intian maanviljelijöitä usealla kuivuudesta pahimmin kärsineellä alueella. Sagarissa World Vision toimitti viime vuonna hätäapuna vettä tankeissa 24 pahimmin kärsineeseen kylään. Lisäksi kaivoja korjattiin ja varustettiin motorisoiduilla pumppuilla. Näin veden saa-

tavuus parani kahdeksasta kuukaudesta kymmeneen vuodessa. Myös asukkaiden vedenjonotusaika lyheni, jolloin aikaa jää jatkossa enemmän elinkeinojen harjoittamiseen. Noin 1300 sagarilaista perhettä sai hätäruoka-apua. Olemme kouluttaneet maanviljelijöitä luomuviljelyyn. Nyt 36 prosenttia Sagarin viljelijöistä luomu­ vilje­lee ja 98 prosenttia sanoo satojensa kasvaneen. Rajnandgaonissa rakennamme parhaillaan asukkaiden kanssa yhteistyössä sadevedenkeruujärjestelmiä. Työ on tärkeää, sillä pohjavesien taso laskee Intiassa monin paikoin.

Ilmastonmuutos kuriin Intian panos ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on olennainen koko maailman kannalta. Maan väestönkasvun on ennustettu ohittavan Kiinan jo niinkin pian kuin 2024. Myös Intian energian kulutus on jyrkässä kasvussa. Tällä hetkellä Intia on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen 1,3 miljardin väestöllään maailman kolmanneksi suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Nuoret kansalaiset odottavat hallitukselta toimia, koska lapset kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Nopeuttaakseen tätä kehitystä Ridhima Pandey, 9, haastoi hiljattain valtionsa oikeuteen kyvyttömyydestä vastata tarpeeksi tehokkaasti ilmastonmuutokseen.


pallon ympäri 29 KUVA: ANNETTE GOTHÓNI

KUVA: MINNA ANNOLA

IRAK | Apua pakolaisille Irakissa sijaitsevalle Hasanshamin pakolaisleirille saapuu lisää väkeä koko ajan. Vaikeimmassa asemassa ovat vammaiset pakolaiset. World Vision auttaa erityisesti heitä rakennuttamalla vammaisille suunniteltuja vesipisteitä ja saniteetti­tiloja. Jokaisella pakolaisella on oma traaginen tarinansa kerrottavana. Yksi heistä kertoo näin: – Saavuimme tänne neljä päivää sitten. Ennen sitä olimme vankina Mosulissa melkein kolme vuotta. Minut pahoinpideltiin, koska olen vammainen. Täällä pakolaisleirissä meillä on paljon parempi olla. Aikaisemmin meillä oli ainoastaan vähän vettä ja vehnää. Ei rahaa, ei ruokaa, ei mitään. Täällä saamme ravintoa ja meillä on jopa vessa, jota pystymme käyttämään ongelmitta. Meitä kohdellaan hyvin. Minäkin olen muiden kanssa samanarvoinen. Olen kiitollinen.

Niissä kuoli yli tuhat ihmistä ja 600 000 joutui pakenemaan levottumuuksia. Myös vuoden 2013 vaalien tuloksesta nousi kiista, jota ratkottiin oikeudessa. Molemmissa vaaleissa Odinga hävisi. Uudet vaalit pidetään lokakuussa. Vaalitulos ei ehdi selvitä ennen tämän lehden painoonmenoa.

RUANDA | Tukea nuorille Ruandassa on 2,4 miljoonaa 15–24vuotiasta nuorta. Vuoden 2016 Inhimillisen kehityksen raportin mukaan noin 65 prosenttia maan peruskoululaisista jättää koulun kesken.

KENIA | Uudet vaalit Kenian presidentinvaalit menevät uusiksi, sillä istuvan presidentin Uhuru Kenyattan epäillään tulleen uudelleen valituksi vilpillisin keinoin. Vaalit järjestettiin 8. elokuuta. Niissä oli kaksi pääehdokasta, istuva presidentti Uhuru Kenyatta ja oppositiojohtaja Raila Odinga. Kenyattan ja Odingan suvut ovat kamppailleet maan hallitsemista vuodesta 1963, jolloin Kenia itsenäistyi Britanniasta. Keniassa on pelätty levottomuuksia vaalien yhteydessä, sillä vuonna 2007 kiistelty vaalitulos johti laajoihin väkivaltaisuuksiin.

Nuorten tiedot ja taidot eivät valmista heitä riittävästi työelämään. Perheiden, kylien ja koko maan kehityksen turvaamiseksi on keskeistä, että nuorilla on valmiudet kannattavaan työhön. Suomen World Vision aloitti vuonna 2017 työskentelyn ruandalaisten nuorten työllisyyden parantamiseksi. Annamme nuorille yrittäjyys- ja ammattikoulutusta sekä opetamme heille talouden hallintaa. Koulutuksiin osallistuu myös vammaisia nuoria.


30 kriisityö teksti

Emilia Rodriguez kuva Chris Weeks

10 kysymystä

katastrofityöstä

Vammaisille tarkoitettuja siirreltäviä istuimia käymälöihin, 49 000 ihmiselle vettä, ja bisnestä saippualla. Humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen kertoo Suomen World Visionin katastrofityöstä.

1

Mikä on humanitaarisen avun ja kehitys­ yhteistyön ero?

Humanitaarinen apu on auttamista luonnonkatastrofien tai konfliktien kes­kellä sekä niiden jälkeen ihmisten asuin­alueilla tai uudessa ympäristössä. Kehitysyhteistyö keskittyy saattamaan pois pitkäaikaisesta köyhyydestä, joka on monien asioiden summa.

2

Millaista humani­taa­ rista työtä SWV tekee?

Humanitaarisen apumme voi jakaa kolmeen alueeseen: varaudumme mahdollisiin katastrofeihin kehitysyhteistyössämme, välitämme apua kriisien uhreille kansainvälisen World Visionin kautta ja tuemme erityisesti vammaisia pakolaisia omissa humanitaarisissa projekteissamme.

3

Missä SWV tekee ­humanitaarista työtä?

Teemme jokaisessa kehitysyhteistyöohjelmassamme kriisivalmiussuunnitelman, jossa huomioimme kunkin alueen mahdolliset katastrofit, kuten kuivuuden. Tällä hetkellä tuemme World Visionin operaatiota, joka auttaa Syyrian ja Irakin pakolaisia Irakissa. Toinen katastrofikeräyksemme välittää apua

nälästä kärsiville lapsille ja heidän perheilleen Itä-Afrikkaan. Suomessa tiedotamme katastrofeista ja kampanjoimme auttamisen puolesta. Vammaistyötä olemme tehneet pakolaisleireillä Keniassa, Ugandassa ja Irakissa. Projektit ovat nyt menossa Ugandan Palorinyan ja Irakin Hasanshamin pakolaisleireillä.

4

Kuinka kauan SWV on tehnyt humanitaarista työtä?

Kehitysyhteistyöohjelmissamme olem­me varautuneet kriiseihin pitkän aikaa. Katastrofikeräyksiä olemme järjestäneet koko toimintamme ajan. Vammaisia pakolaisia olemme auttaneet Suomen ulkoasiainministeriön tuella vuodesta 2014.

5

  Keitä autetaan erityisesti ja miksi?

Autamme erityisesti lapsia sekä vammaisia aikuisia ja lapsia. Lasten oikeuksia rikotaan katastrofeissa, ja he ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle. Uskon, että humanitaarisissa kriiseissä poljetaan erityisesti vammaisten oikeuksia. Vammaisilla on puutetta perusasioista. Heitä piilotellaan, syrjitään ja pidetään taloudellisina riippakivinä.

6

Mitkä ovat SWV:n humanitaarisen avun painopisteet?

7

Millaista SWV:n humanitaarinen apu on käytännössä?

Painotamme lastensuojelua sekä vammaisten aseman vahvistamista, oikeutta puhtaaseen veteen ja sanitaatiotiloihin. Keskitymme vammaisten huomioimiseen ja heidän mahdollisuuteensa olla yhteisöjensä aktiivisia kehittäjiä. Tavoitteemme on, että he voisivat itsenäisesti hakea vettä ja käydä ihmisarvoisesti käymälässä. Panostamme vammaisten toimeentuloon ruuantuotannon avulla.

World Vision rakentaa esimerkiksi ­lapsiystävällisiä tiloja. Niissä syyrialaiset ja irakilaiset pakolaislapset ovat turvassa ja saavat olla lapsia, leikkiä ja opiskella. Rakennamme kouluihin, sairaaloihin ja koteihin vammaisten tarpeet huomioivia vesipisteitä ja käymälöitä. Käymälöihin laitetaan muun muassa ramppeja, kaiteita ja reiällisiä istuimia, joiden ansiosta vammaiset eivät joudu konttaamaan ihmisten ulosteessa. Olemme rakentaneet kouluihin huoneita, joissa tytöt voivat käydä peseytymässä kuukautisten aikana.


kriisityö 31

Työpajoissa vammaiset oppivat valmistamaan apuvälineitä. He opettelevat toimeentulokeinoja, kuten myllyn pyöritystä, pienviljelyä ja kotieläinten kasvatusta. Ugandan koulutusten osallistujat ovat tehneet nestemäistä saippuaa myytäväksi.

8

Millaisia haasteita työssä on?

Vuoden kestävissä vammaisprojekteissa haasteena on rahoituksen lyhyys, koska asenteiden muuttaminen ja ihmisten itseluottamuksen vahvistaminen vie aikaa. Myös työntekijöiden turvallisuus on haaste katastrofityössä.

9

Meneekö apu perille?

Apu menee perille yli odotusten. Irakin vammaisprojektissa tavoitteena oli, että 16 000 ihmistä saisi helposti vettä, mutta lopputulos oli 49 000 ihmistä. Muita hienoja tuloksia ovat esimerkiksi nämä: vammaisten lasten koulunkäynti on lisääntynyt entistä parempien käymälöiden ansiosta, Ugandan ­Kyanwalin pakolaisleirillä vammaiset perustivat oman yhdistyksen ja Ugandan World Vision on osoittanut suurta kiinnostusta ottaa vesi- ja sanitaatiotyön mallit osaksi kehitysyhteis­työtään.

10

 Miltä humanitaarisen avun tulevaisuus näyttää?

Humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö kulkevat jatkossa aikaisempaa enemmän käsi kädessä. Haluamme tehdä humanitaarista työtä samalla suunnalla kuin kehitysyhteistyötä. Tällöin ne muodostavat jatkumon. SWV:n humanitaarisen avun painopisteet pysyvät samoina jatkossa. Suoran raha-avun antaminen on lisääntymässä sen sijaan, että jaettaisiin ruokaa tai aputarvikkeita. Raha-avulla on saatu aikaan hämmästyttävän hyviä tuloksia.


32 yhteistyössä tekstit

Anna Pollari

Äitiyspakkaus auttaa nyt kehitysmaassa Logonet Oy ja World Vision parantavat odottavien äitien ja vastasyntyneiden terveyttä Keniassa. Yhteistyön tavoitteena on saada äidit raskauden ajan seurantaan ja synnyttämään klinikalle. Kannustimena toimii suomalainen innovaatio, 80-vuotias äitiyspakkaus.

Keniassa vielä moni äiti s­ynnyttää ko­tona. Alle puolet naisista ­pää­see odotusaikana käyttämään ter­veyden­huol­ to­palveluja tai saa synnytyksessä tukea koulutetulta avustajalta. Suomalainen sopimusvalmista­j a Logonet Oy ja World Vision jakavat äitiyspakkauksia raskaana oleville perheille maaseudulla Luoteis-Keniassa. Tavoitteena on saada tätä kautta vanhemmat terveydenhuollon piiriin ja

lapsi- ja äitiyskuolleisuus laskuun – aivan kuten aikoinaan Suomessa. – Ensivaiheessa toimitamme 1 000 äitiyspakkausta. Aloitamme Keniassa, mutta laajennamme projektia myös muihin kehitysmaihin, kertoo Logonetin kehitysjohtaja Mika Roini.

Äidit mukana suunnittelussa Finnish Baby Aid Kit -pakkaus sisältää tuttuja tuotteita kuten vauvapyyhkeen,

kosteussuojan ja vaatteita. Kymmenien tarvikkeiden joukossa on myös kantoliina, moskiittoverkolla suojattu makuualusta, taskulamppu sekä synnytyksessä tarvittavia steriloituja välineitä. Pakkaus on suunniteltu yhteistyössä kenialaisten äitien sekä viranomaisten, järjestöjen ja terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa. – Keniassa vastasyntyneiden kuolleisuus on korkea, eikä se ole juurikaan


yhteistyössä 33

Etävalmennusta slummin yrittäjille Ohjelmistojätti Salesforce valmentaa nairobilaisen Korogochon slummin nuoria yrittäjiä. Mukana on viisi aloittelevaa yritystä sekä 10 Salesforcen työntekijää oman työnsä ohessa toimivina mentoreina. Valmennukseen osallistuvat yrittäjät valmistavat muun muassa saippuaa, myyvät kananmunia sekä pyörittävät pitopalvelua. Uutta suuntaa etsivät nuoret tulevat hyvin vaikeista oloista. Taustalla on esimerkiksi köyhyyttä ja kouluttamattomuutta. Valmennukseen osallistuvat nuoret valmistavat Ensimmäiset etävalmennukset muun muassa saippuaa, myyvät kananmunia sekä pyörittävät pitopalvelua. järjestettiin Helsingin ja Kenian välillä viime keväänä. Lisäksi nuoret ovat suorittaneet liiketoiminnan kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamiseen liittyviä kotitehtäviä. Koulutukset Skypen välityksellä jatkuvat ainakin vuoden loppuun. Salesforcen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda lisää toimeentulomahdollisuuksia slummiin. Kun oma yritys saadaan tuottamaan, nuoret pystyvät työllistämään ja tukemaan myös muita. Äitiyspakkauksia jaetaan aluksi Keniassa, myöhemmin myös muissa kehitysmaissa.

laskenut vuodesta 1990, kertoo Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi. – Tutkimme pilotin avulla äitiyspakkauksen vaikuttavuutta. Kannustaako se vanhemmat neuvolatoiminnan piiriin ja lisääntyykö terveysasemilla synnyttävien määrä, Antturi jatkaa.

Paimentolaisille ja pakolaisille Pilotti toteutetaan World Visionin kehitysohjelman alueella, missä asukkaat ovat pääosin paimentolaisia ja jäävät helposti perusterveydenhuollon ja raskauden seurannan ulkopuolelle. Osa pakkauksista jaetaan Kakuman pakolaisleirillä. World Visionin työntekijät sekä järjestön kouluttamat terveysvapaaehtoiset tiedottavat pakkauksesta ja ohjaavat odottajia seurantaan ja turvalliseen synnytykseen. World Visionin asiantuntijat vastaavat myös pakkauksen vaikutusten seurannasta.

Bisnes kasvuun aurinkoenergialla Uusiutuvan energian yritys Solar Fire Concentrationin ja World Visionin energiaprojekti GoSol.org tuottaa hienoja tuloksia Keniassa. Auringon lämpöenergiaa hyödyntävä innovaatio on pienentänyt pienyrittäjien tuotantokustannuksia sekä parantanut työturvallisuutta ja tuotteiden laatua. – Yrittäjät ovat pystyneet laajentamaan tuotantoaan ja löytämään uusia asiakkaita., iloitsee kehitysyhteistyön asiantuntija Maija Seppälä World Visionista. Teknologia soveltuu muun muassa paistamiseen sekä ruoka-aineiden kuivatukseen. Nyt projekti laajenee ja sen pääsponsoriksi on lähtenyt merenkulku- ja energiamarkkinoilla toimiva Wärtsilä. Pilottiin osallistuneet yrittäjät ovat saaneet käyttöönsä lisäaplikaatiot, mikä mahdollistaa tuotannon kasvattamisen. Lisäksi mukaan on lähtenyt kaksi uutta yrittäjäryhmää, jotka ovat erikoistuneet kalojen sekä banaanien kuivatukseen. – Tällaiselle teknologialle on todella paljon kysyntää, sillä paikoin jopa 60 prosenttia viljelijöiden sadoista tai kalastajien saaliista voi mennä hukkaan puutteellisen jälkikäsittelyn takia, Seppälä toteaa. Aurinkoenergia tuottaa hienoja tuloksia Keniassa.


34 suomen world vision teksti

Anni Lehtonen kuvat Sara Pihlaja

Maini Leinonen tapasi ex-kummilapsensa

”Sydämeni läikähtelee”

Maini Leinonen on ollut kummina jo 30 vuotta. Tuona aikana moni lapsi kaukaa maailmalta on ehtinyt tulla tutuksi. Pari vuotta sitten Maini sai erikoisen yllätyksen Facebookissa, kun Jesus Gerardo pyysi häntä ystäväkseen. Yhteinen tapaaminen järjestyi Perun opintomatkalla. – On mahtavaa viimein tavata sinut. Olen niin kiitollinen tuestasi, Maini. Et tiedäkään, kuinka tärkeää se minulle oli, Jesus kiittää Mainia. – Elämä Ayacuchon maaseudulla sisällissodan jälkeen oli köyhää ja yksin-

kertaista. Perheeni työskenteli maanviljelijöinä, mutta rahat riittivät juuri ja juuri perheen elättämiseen. Ilman kummiohjelmaa Jesuksen tulevaisuus olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Hän olisi jäänyt auttamaan van-

hempiaan maanviljelyssä tai kenties ajautunut nopeaa rikastumista lupaaviin huumejengeihin. – Tuntuuhan tämä melko uskomattomalta, että pienellä tuellani on voitu muuttaa jonkun toisen elämää näin paljon, Maini miettii. Jesus pääsi World Visionin tukemana opiskelemaan kätilöksi Ayacuchon yliopistoon. Opiskeluystävistä löytyi myös vaimo, ja nyt perheeseen kuuluu kaksi reipasta lasta. Ohjelman opiskelijat tapasivat toisiaan koulutuksissa, joissa Jesus oppi sosiaalisia taitoja ja sai itsevarmuutta. Monet heistä työskentelevät nyt hyvissä viroissa, jopa johtavissa tehtävissä.


suomen world vision 35 KUVA:

Kätilöstä lääkäriksi Työskenneltyään hetken kätilönä Jesus sai mahdollisuuden jatkaa opintojaan. Hän päätti toteuttaa unelmansa ja valmistui keväällä lääkäriksi. Suunnitelmissa on nyt koko perheen muutto Limasta takaisin maaseudulle Ayacuchoon, jossa Jesus voi työskennellä naistentautien lääkärinä. Syrjäseuduilla elää monia uskomuksia, joita hän haluaa purkaa. – Erityisesti alkuperäisväestön keskuudessa vallalla on ajatus siitä, että mies päättää naisen kehosta. Harva myöskään ymmärtää terveystarkastusten tärkeyttä raskauden aikana. Se, että olen itse samasta yhteisöstä kotoisin ja puhun äidinkielenäni ketsuaa, auttaa luottamuksen rakentamisessa. Jesuksen mielenkiinto lääketieteeseen tuli Mainille yllätyksenä. – Oli ihana tavata sinut sekä perheesi ja nähdä, kuinka hienosti elämä on sinua kantanut, Maini sanoo. Hän irrottaa kultaisen ristin kaulastaan. – Olen kantanut tätä ristiä pitkään lääkärin­urallani. Haluan antaa sen nyt sinulle, jotta sinä voisit jatkaa sen kantamista lääkärinä työskennellessäsi. Suomen World Visionin opiskelija­ kummiohjelmat päättyivät 2000-luvulla. Järjestöllä ei ole entisten kummilasten yhteystietoja.

Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillis­humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten ­rahoittamia kehitysyhteistyöohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, ­Intiassa, Kambodzassa, Perussa, Kolumbiassa, Irakissa ja Ruandassa. Järjestön tavoitteena on muuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää pysyvästi. Se on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja itsenäinen osa kansain­ välistä World Vision -verkostoa. Kansainvälisesti World Visionin avun ­piirissä on 120 miljoonaa ihmistä. Järjestö toimii lähes 100 maassa.

Suomen World Vision maailmalla IR A K

B IA KO L U M

IN T IA KAMB

NKA SRI LA P E RU

UGAN

DA

K E N IA RUA N

DA

ODZA


Sami Hedberg ja ystävät PIRITTA HAGMAN PETE PARKKONEN THE COMEDIANS SAMI PITKÄMÖN ORKESTERI JA MUUT YSTÄVÄT Sami Hedberg kokoaa ystävänsä taas yhteen hyvän asian puolesta: 22.11.2017 klo 20 Apollo live Clubissa lavalle nousee kotimaisia huippunimiä. Yllätyksellinen show tarjoaa ainutlaatuisen ja monipuolisen viihde-elämyksen. Tapahtuma televisioidaan ja esitetään Nelosella 8.12.2017. Katso hyvää tekevä stand up- ja musiikkishow heti Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivän juhlallisuuksien jälkeen.

Profile for World Vision

World Vision 2017  

World Vision -lehdessä on kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun liittyvää tuhtia asiaa, tuloksia, koskettavia tarinoita, artikkeleita...

World Vision 2017  

World Vision -lehdessä on kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun liittyvää tuhtia asiaa, tuloksia, koskettavia tarinoita, artikkeleita...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded