Page 1

Dhoty Dhotyn tarina: Rikollisesta auttajaksi Kummi-Kiran latinoherkut

World Vision 2016

Kummit muuttivat meibekiläisten elämän

Sami Hedberg rakennuttaa nuorisotalon Ugandaan


”Tyttöjen ympärileikkaaminen on yksi julmimmista tavoista pitää yllä sukupuolten välistä epätasa-arvoa, ja tämän väkivaltaisen käytännön on vihdoinkin päätyttävä. Jokaisella tytöllä on oikeus omaan kehoonsa ja sen terveyteen.” Piritta Hagman fysioterapeutti, synnytysvalmentaja, Suomen World Visionin terveyslähettiläs

Suomen World Vision tekee tuloksellista työtä haitallisen silpomiskäytännön lopettamiseksi. Pelasta pimppi -kampanja auttaa tyttöjä, lisää tietoutta silpomisen haitoista ja kerää varoja tärkeälle työlle. Lue lisää ja osallistu: worldvision.fi/pelasta-pimppi


lukijalle 3 Suomen World Vision on lasten elin­ oloja ja oikeuksia edistävä kristillis­ humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kum­ milapsijärjestöä World Visionia.

World Vision 2016 ISSN 1797-8157 vastaava päätoimittaja : päätoimittaja :

Tiina Antturi

Unna Lehtipuu

toimituspäällikkö :

Tiina Usvajoki

Juan Camilo Garnica, Annette Gothóni, Pauliina Koponen, Anna Palmén kirjoittajat :

Tuomo Arovainio, Annette Gothóni, Björgvin Hilmarsson, Nina Kaverinen, Sara Pihlaja, Sami Piskonen, Martiina Woodson kuvaajat :

layout :

Veera Aalto, Indicio Oy

Sami Hedberg ja kummityttö Gloria kannessa :

kannen kuva :

Sara Pihlaja

Suomen World Vision ry Lönnrotinkatu 20, 00120 Helsinki puh. 096 818 300 julkaisija :

worldvision.fi World Vision -lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti. Suomen World Visionin rahankeräyslupa keräysluvan numero : POL-2015-7722 Myöntäjä : Poliisihallitus 29.9.2015 Toimeenpanoaika ja - alue : 1.10.2015–30.9.2017 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta

paino :

Punamusta Oy

Painettu ympäristö­ystävälliselle paperille

Lukijalle Tapasin Dhoty Dhotyn, 25-vuotiaan tiskijukan, Korogochon slummissa Nai-

robissa. Jo 15-vuotiaana hän ajautui rikosten ja huumeiden tielle, ja sen seurauksena kolmeksi vuodeksi vankilaan. Nyt hän tekee iltaisin keikkoja klubeilla ja päivisin vapaaehtoistyötä slummissa kouluttamalla, tarjoamalla ruokaa sekä kannustamalla yrittäjyyteen. Muutoksen selittää ammattikoulutusstipendi, jonka eräs suomalainen oli hänelle World Visionin kautta lahjoittanut. Se muutti kaiken. Kaiken. Antaminen palkitsee aivojasi. Se tekee sinusta onnellisemman, tietää ­Dhoty Dhotykin. Hän näki antamisen seuraukset omassa elämässään, ja haluaa nyt itse auttaa muita. Neurotiede osoittaa, että kun palvelet toisia ja annat omastasi toisille, aivosi saavat siitä palkinnon. Se lähettää sinulle mielihyvän ja merkityksellisyyden signaaleita, olipa sijoituksesi muihin rahaa, osaamistasi tai aikaa. Vapaaehtoistyö lisää onnellisuutta, tyytyväisyyttä elämään ja omanarvontuntoa vielä vuosi tekemisen jälkeen, osoitti tutkimus, johon osallistui 2 800 yli 24-vuotiasta amerikkalaista. Yli 65-vuotiailla vapaaehtoistyön tekeminen vähensi depressiota jopa kahdeksan vuoden seurantajakson ajaksi. Ja kirsikkana kakun päällä: vapaaehtoistyötä tekevät elävät pidempään! Miksi näin? Kun autat muita ja annat omastasi, se tuo elämääsi merkityksellisyyttä, kutistaa omia huoliasi, saa sinut tuntemaan itsesi vauraammaksi ja muiden arvostamaksi. Kaiken tuon saat vain antamalla, et ostamalla. Gallup World Poll tutki ihmisiä 136 maassa ja osoitti, että ne henkilöt, jotka olivat lahjoittaneet äskettäin hyväntekeväisyyteen, kokivat suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä. Ei ollut eroa sillä, oliko antaja köyhä vai rikas tai asuiko pilvenpiirtäjässä vai slummissa. Eletty elämä, koetut ihmissuhteet ja saamamme huolenpito muokkaavat meitä jokaista enemmän joko myötätunnon tai pedon suuntaan, muistuttaa professori Anne Birgitta Pessi. Toisia kohti kääntyminen ja hyvän tekeminen ovat inhimillisiä perustarpeita. ”Auttaminen on kiehtovaa siksi, että siinä minä- ja sinä-­perspektiivit sulautuvat yhteen. Usein on vaikea sanoa, kumpi lopulta on enemmän auttaja ja kumpi vastaanottaja. Molemmat voittavat.” World Vision toimii lähes 100 maassa pysäyttääkseen katastrofit, pakolaisvirrat ja uhat jo ennalta. Jottei ihmisten tarvitsisi jättää kotiaan. Jotta lapsi selviytyisi. Jotta kenestäkään meistä ei tulisi peto toinen toistamme kohtaan. Jos antaminen ei vielä kuulu repertuaariisi, hivuttaudu sitä kohti. Tästä lehdestä löydät monta hyvää tapaa ja akuuttia tarvetta. Dhoty Dhoty ja tuhannet muut tarinat kertovat, että apusi meni perille.

Unna Lehtipuu Viestintäjohtaja


4 asiakaspalvelu vastaa

Kysy

20

– me vastaamme Voiko kummilapselle laittaa sähköpostia? Pian voi!

Tähän mennessä kaikki kirjeenvaihto kummilasten ja kummien välillä on käyty perinteisen postin välityksellä. Kummilapsilla ei ole yleensä käytössä nettiyhteyksiä. Lapsilla on monesti luku- ja kirjoitusvaikeuksia. Kummilla ja kummilapsella ei välttämättä ole yhteistä kieltä, sillä useimmat kummilapsistamme puhuvat kotikielenään jotakin paikalliskieltä, esim. Perussa ketsuaa ja Keniassa swahilia. Sähköpostia voi kuitenkin pian lähettää. Avaamme ensi talven aikana kaikille kummeille uuden verkkopalvelun, josta kummi voi helposti tarkastaa omaan kummilapseensa liittyvät uutiset, kuvat ja videot. Samasta palvelusta on mahdollista lähettää myös sähköpostia ja valokuvia kummilapselle. Viestit ja kuvat menevät lapsen kotimaahan World Visionin toimistolle, jossa ne luetaan ja tulostetaan. Työntekijämme tapaavat kummilastastasi kolmen kuukauden välein. Samalla lapsi saa hänelle tulleen viestin ja kirjoittaa sinulle vastauskirjeen. Se lähetetään perinteisessä postissa. Laitamme kaikille kummeille kirjeessä tiedon uudesta palvelusta, kun se on käyttövalmiina. Lastensuojelullisista syistä emme suosittele kummia ja kummilasta pitämään toisiinsa yhteyttä suoraan. Samalla kummi välttyy siltä, että hänen yhteystietonsa leviäisivät vääriin käsiin ja hän saisi esimerkiksi suoria rahapyyntöjä. On ihanaa, jos ehdit ja pystyt laittamaan kummilapselle jonkin tervehdyksen joko sähköisesti tai kirjeitse. Kummius ei kuitenkaan velvoita siihen. Tärkeää on, että olet antamassa lapsille toivon, taidot ja tulevaisuuden. Ystävällisin terveisin Mirkka Nyrhinen kummikoordinaattori

Irak – apua uuteen kohteeseen

24

Kummien tuki muutti meibekiläisten elämän

28

Kysy lisää: asiakaspalvelu@worldvision.fi, p. 096 818300 facebook.com/SuomenWorldVision

Poliisi Kimmo haluaa tukea lapsia ja nuoria


sisältö 5

6

Nuorisotyöllisyyden kitkeminen tuottaa tuloksia. Entiset rikolliset muuttuvat auttajiksi, teiniraskaudet vähenevät ja nuoret saavat elämälleen suunnan. 4

Asiakaspalvelu vastaa

6 Nuorisotyöllisyys: Dhoty Dhoty 10 Minun valintani: Satu Rämö 11 Puheenvuoro 12 Kasvotusten 14 Reportaasi 18 Visio 20 Silminnäkijä

23 Zikavirus

30

24 Kiitos kummit: meibekiläisten elämä muuttui 28 Kummina 30 Makuja maailmalta 32 Yhteistyössä 34 Suomen World Vision: Kummi­matkalaiset urakoivat myös mediassa

Kira-kummin hurmaavat latinoherkut


6 nuorisotyĂśllisyys teksti

Unna Lehtipuu kuvat Nina Kaverinen

Dhoty Dhoty

– nuorisorikollisesta slummin bisnesenkeliksi


nuorisotyöllisyys 7

– Kun äitini näki minut ensi kertaa lavalla esiintymässä, hän pyörtyi. Hän luuli tapaavansa minut enää kuolleena arkussa, niin toivoton tilanteeni oli ennen ammattikoulutusta, kertoo Dhoty Dhoty (oik).


8 nuorisotyöllisyys Kun vanhemmat erosivat, Elvis

­Oindon, 25, elämä suistui raiteiltaan. – Koulumaksuihin ei ollut varaa, joten jäin pois koulusta. Siitä alkoi rikoskierre jo kymmenvuotiaana. Autojen ja ihmisten ryöstelyä, hankauksia poliisin kanssa. Asuin kadulla narkomaanien luona. Korogochon slummin kasvatti suljettiin 19-vuotiaana kolmeksi vuodeksi vankilaan. – Silloin tajusin, että elämäni tekee vain takapakkia, että tälle täytyy tulla stoppi. Vapauduttuaan Elvis hankki rahaa myymällä kaatopaikalta keräämäänsä muovia ja metallia. Käänne tuli musiikkikaupassa. – Ostin usein cd-levyjä tutulta musiikkikauppiaalta, joka suositteli minulle World Visionin ammattikoulutuskursseja. Hän näki, miten suuri intohimo minulla oli musiikkiin. Hän oli itsekin käynyt koulutuksen ja saanut valmistuttuaan tietokoneen, jolla teki äänityksiä myyntiin. Elvis pääsi haastatteluun ja mukaan World Visionin koulutusohjelmaan.

Paluu kadulle uudessa roolissa Vuosi valmistumisen jälkeen Elvis, nykyisin dj Dhoty Dhotyna tunnettu, on kysytty tiskijukka ja äänentoiston ammattilainen nairobilaisilla klubeilla ja allasbileissä. Suunnitteilla on jopa oma tuotemerkki, t-paitoja, joita fanit voisivat ostaa. Päivisin dj on erikoistunut paikalliseen reggae-musiikkiin, yöklubeilla soi kansainvälisempi dancehall. – Nyt elämäni on riittävän vakaata. Voin tukea jo muita ja nähdä edessäni valoisamman tulevaisuuden. Dhoty Dhoty on palannut kaduille, mutta uudessa roolissa. Hän valmentaa vapaaehtoisena slummin lapsia kehittämään talenttiaan ja kannustaa heitä käymään koulussa, kokemuksen rouhealla äänellä. Ruuan hän nimeää ensisijaiseksi aseeksi nuorisorikollisuutta vastaan. – Nälkäisinä nämä lapset ajautuvat rikoksen tielle, siksi on tärkeää huolehtia ravinnosta. Käyn hotelleista ja katukeittiöistä hakemassa ylijäänyttä ruokaa ja

World Visionin ammattikoulutuskurssi muutti Dhoty Dhotyn elämän. Nyt hän auttaa muita slummin nuoria.

jaan sitä slummin asukkaille. Olen myös vuokrannut tilan, jossa katulapset voivat turvallisesti yöpyä.

Työtä nuorten hyväksi Ammattikoulutettujen nuorten porukka toimittaa lapsille myös vaatteita, jotta he voivat pitää itsensä puhtaana. Dhoty Dhotyn ja hänen ystäviensä käynnistämien vapaaehtoistöiden lista on hengästyttävän pitkä. Sen lisäksi hän aloitti tanssija musiikkiakatemian slummin nuorille. – Vedän aina parin tunnin koulutuksia 10–15-vuotiaille. Teini-ikä on herkkää aikaa, jolloin voi helposti ajautua rikoksiin. On tärkeää, että nuori kokee tulleensa nähdyksi ja saa tunnustusta taidoistaan riittävän varhain.

Keidas, perhe ja unelma Korogochon peltisten slummirakennusten kätköistä löytyy yllättävä keidas: discovaloilla, miksauspöydällä, pehmeillä sohvilla ja värikkäillä kankailla vuorattu viihtyisä tila. Siellä Dhoty Dhoty ja muut World Visionin ammattikouluttamat nuoret kokoontuvat ja kehittävät yhdessä bisnesideoitaan. Tarjoilijat, catering-ammattilaiset, tiskijukat ja kampaajat ovat yhdistäneet voimansa yhteiseksi yritykseksi. Dhoty Dhotyn vaimo Norah pyörittää kampaamoyritystä. – Tämä on perheeni nyt. Olemme todella yhtenäinen porukka, kristityt ja muslimit yhdessä. Vielä yksi kysymys. – Unelmaniko? Haluan luoda musiikkisysteemin, joka työllistäisi mahdollisimman monta nuorta pois kaduilta ja rikosten maailmasta, kuittaa tiskijukka leveällä hymyllä.


teksti

Anna Palmén

Nuorisotyöllisyys kitkee köyhyyttä Nuorisotyöllisyyden tukeminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat olleet Suomen World Visionin työn painopisteitä jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on, että kehitysmaiden nuorilla olisi oikeus koulutukseen ja turvallisiin työoloihin. Toimeentulon kehittäminen on tärkeää, jotta köyhyyden kierre katkaistaan pysyvästi. Työttömyys ja näköalattomuus lisäävät nuorten riskiä ajautua jengeihin tai mukaan ääriliikkeiden toimintaan. Perussa ja Kolumbiassa ammatinvalinnanohjaus ja yrittäjäkoulutus on otettu mukaan osaksi koulujen opetusohjelmaa. Tämä on vähentänyt huomattavasti teiniraskauksia ja ohjannut nuoria löytämään oman ammatillisen identiteetin. El Salvadorin kehitysohjelmassa Perussa jo lähes 300 nuorta on suorittanut yrittäjyyskoulutuksen. Nuorille on järjestetty Perussa myös yrittäjäseminaareja pienyritysten perustamisesta. Kolumbiassa nuorisotyöllisyyshankkeisiin on otettu mukaan myös yliopistot, sisäasiainministeriö ja kunnat, jotka järjestivät nuorille yrittäjämessut. Messuilla esiteltiin erilaisia yrityksen tukimuotoja ja rahoitusmahdollisuuksia. Nuorisotyöllisyyteen panostaminen on tärkeää maissa, joissa työttömyysaste on korkea. Keniassa työttömiä on noin 40 prosenttia maan väestöstä ja nuorten työttömyys on kaksinkertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna. Vuosina 2005–2011 Kariobangin slummissa Nairobissa koulutettiin 979 slumminuorta. Neljä vuotta myöhemmin kolmannes näistä nuorista oli edelleen töissä jonkun palveluksessa ja 22 prosenttia työskenteli yrittäjinä. Vuonna 2015 World Vision toteutti 100 nuorten työllistämiseen tähtäävää hanketta, joissa oppimiskoulutuksen ja mentoreiden avulla nuoria valmennettiin muuttamaan ajatusmallejaan, aloittamaan pienyrityksiä ja työllistymään yritysten palvelukseen. Mentoreina hankkeissa toimivat aikaisemmista projekteista valmistuneet nuoret yrittäjät, jotka antoivat ammatillista koulutusta, tarjosivat harjoittelupaikkoja ja tukivat työnhaussa. Slumminuoret työskentelevät nyt muun muassa kampaajina, kosmetologeina, ravintolayrittäjinä ja muusikkoina.

VOITA MATKA!

Perussa jo lähes 300 nuorta on suorittanut yrittäjyys­ koulutuksen.

KOE JOTAKIN AIVAN UUTTA Matka-arvonnan voittaja pääsee omin silmin näkemään miten suomalaisten kummien apu menee perille. Osallistu heti osoitteessa:

worldvision.fi


10 minun valintani teksti

Pauliina Koponen kuva Björgvin Hilmarsson

Laukkuun sopiva lapsi ”Kulta, hankin meille joululahjaksi kummilapsen. Sitä on helppo kantaa mukana.” Jotenkin näin meni Satu Rämön ja

hänen islantilaisen miehensä Björgvin Hilmarssonin kummiuden alku. Satu ja Björgvin olivat asuneet koko seurustelunsa ajan eri maissa. Yhteiseloa päätettiin kokeilla reppureissun muodossa. Tien päälle lähtiessään Satu halusi ottaa joululahjat mukaan, mutta välttyä pakettien kantamiselta. Hyväntekijälle tuli kuitenkin yllätyksenä, että lahjan saajalla ei ollut harmainta haisua, mitä kääreistä oli paljastunut. – Mies kyseli kummissaan, että mikä tämä juttu oikein on. Minä sain selitellä, miksi olen ”ostanut” meille kummilapsen. Silloin Islannissa ei ollut vielä tavallista antaa ja saada lahjaksi eettisiä ja aineettomia lahjoja. Piti vähän avata, mistä on kysymys. Lopulta lapsi oli myös Björgvinin mielestä hyvä idea.

Setelit eivät tuo turvaa Reppureissuillaan Satu ehti nähdä monen köyhän maan lasten elämää. Intiassa hän vieraili orpokodeissa ja ymmärsi, ettei rahan lahjoittaminen suoraan lapsille tai heidän huoltajilleen ole parasta apua. Setelit eivät luo sellaista turvaa, mitä lapsi tarvitsee. – Ajattelen, että kummien lahjoituksilla voi saada aikaan enemmän, kun ne kootaan yhteen ja käytetään asioihin, joilla on suuria vaikutuksia.

Satu Rämön perheeseen saattaa tulla lisää kummilapsia teini-ikään ehtineen Josen lisäksi.

Nyt kauppias, matkailuyrittäjä ja suositun perheblogin Salamatkustaja.comin pitäjä jakaa arkensa tunnit puolisonsa lisäksi kahdelle pienelle tyttärelleen. Elämässä ovat meneillään ruuhkavuodet, ja ruuhkaa linjoilla riittää ainakin vielä vuosikymmenen verran. – Kirjeitä en kirjoittele, enkä aina ehdi lähettää edes joulukorttia. Olen kummina tosi passiivinen. Ajattelen, että tämä on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Itse asiassa kummius on helppo tapa auttaa, sillä se ei vaadi paljoa aikaa eikä tietä-

mystä, kun siihen ryhtyy luotettavan järjestön kautta.

”Haluan jatkaa lahjoittamista” Satu ei arastele kertoa kummiudestaan ja lahjoituksistaan toisille. Hän on mukana tukemassa monen järjestön työtä. – Ihmiset ovat erilaisia, ja auttamisen reitit ovat erilaisia. Koen kuitenkin perusvelvollisuudekseni olla auttamassa toisia. Maailman mittapuulla meillä täällä


puheenvuoro 11 Pohjolassa menee todella hyvin. Kummimaksu on pieni summa, sillä saa täällä ­Islannissa kaksi olutta baarissa. Sadun tyttäristä vanhempi, 6-vuotias Saga ymmärtää jo, että lasten elämä voi olla eri maissa kovin erilaista. Seuraavaksi kummiuden voikin jakaa jo hänen kanssaan. Ehkä perheessä nähdään vielä uusia kummilapsia, joista tulee tärkeitä myös Sagalle ja hänen pikkusiskolleen. – Ymmärrän, että elämässä tulee tilanteita, joissa pitää karsia menoja, mutta jos ei ole pakottavaa tilannetta, haluan jatkaa lahjoittamista. Maailman muuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään suunnitelmallisesti ja johon tarvitaan sitoutunutta rahoitusta.

Syntymätodistus 25 e

Satu Rämö

Minun valintani: ”Pitkän pohdinnan jälkeen valitsin syntymätodistuksen. Syntymätodistus on lahja, joka vaikuttaa saajansa koko elämään. Se todistaa, kuka olet, minkä ikäinen olet ja mistä olet kotoisin. Ilman sitä on vaikea saada koulutusta, terveydenhoitoa, työpaikkaa tai perätä omia oikeuksiaan. Ilman papereita kun ei oikein ole edes olemassa.

Sitaatteja slummista Me Suomen World Visionissa olemme kes-

kittyneet viime vuosina antamaan humanitaarista apua kohdennetusti. Sydämellämme ovat erityisesti vammaiset pakolaiset, joiden elinoloja kohennamme Kenian, Ugandan ja Irakin pakolaisleireillä. Tulokset ovat vaikuttavia. Esimerkiksi yksinkertaiset mallimme vammaisille tarkoitetuista esteettömistä saniteettitiloista on otettu Ugandassa paikallisten viranomaisten toimesta käyttöön. Toiseksi esimerkiksi nostan slummien nuorisotyöllisyysprojektit. Olen vieraillut Nairobin pahamaineisessa Korogochon slummissa ja tavannut nuoria yrittäjiä, jotka ovat saaneet uuden mahdollisuuden ja elinkeinon tukemme ansiosta. Tarinat ovat ilahduttavia ja valoisia. Nuoret ovat taistelleet irtioton rikollisuudesta ja lohduttomuudesta. He ovat alkaneet itse kirjoittaa elämänsä tarinaa. Olemme saaneet kuulla, kuinka nuoret nauttivat työnsä tuloksista. Yrittäjyys on opettanut heille aivan uusia asioita elämästä. Heihin on luotettu ja heille on annettu alkupääomaa. He ovat saaneet näyttää itselleen ja muille onnistumisensa. Kirjasin ylös heidän sitaattejaan. Näin he sanoivat: Sinä voit itse johtaa itseäsi. Älä koskaan anna periksi. Kirjoita itse elämäsi tarina, pidä itse kynää kädessäsi. Ota rennosti, asiat järjestyvät, kun teet oikeita asioita. Odota, ole kärsivällinen. Mikään ei tule helposti, kiipeä portaita askel kerrallaan. Sinua ei määrittele se, mistä tulet vaan se, mihin menet. Vihan kanssa ei kannata elää. Anna anteeksi. Ajattele sitä, mitä sinulla on. Älä sitä, mitä sinulle ei ole. Tätä henkeä ja asennetta haluan oppia näiltä nuorilta. Sitä kannattaisi tuoda meille Suomeenkin lisää. Kiitos tuestasi! Jatketaan yhdessä valojen – pienienkin – sytyttämistä pimeään maailmaan.

worldvision.fi/eettiset-lahjat Tiina Antturi Toiminnanjohtaja


12 kasvotusten tekstit

Anna Palmén

Leidien iltoja Ladies After Work -ilta on World Visionin järjestämä suosittu ja energinen naisten tapahtuma. Tilaisuuksia järjestetään Helsingissä kuutisen kertaa vuodessa. Iltojen vieraina on nähty mielenkiintoisia puhujia ja artisteja useilta eri aloilta. Puhujina ja esiintyjinä ovat olleet muun muassa hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkola, lääkäri ja tietokirjailija Emilia Vuorisalmi, psykologi Ilona Rauhala, synnytysvalmentaja ja yrittäjä Piritta Hagman, sekä artistit Sami Saari ja Mia Hafrén. Jo-

Artisti ja näyttelijä Mia Hafrén esiintyi viime toukokuun tilaisuudessa pianisti Henrik Wikströmin kanssa.

kaisessa illassa on esiintynyt myös World Visionin oma työntekijä tai lähettiläs, jolta olemme saaneet kuulla tuoreimmat kuulumiset ohjelmamaistamme.

Syksyn 2016 tilaisuudet järjestetään 11.10., 23.11. ja 15.12. Tule yhdessä ystäviesi kanssa nauttimaan vahvojen naisten inspiroivasta seurasta!

Hyviä tekoja syömällä World Visionin lähettiläänä toimiva ravintoloitsija ja keittiömestari Tomi Björck on ideoinut Helsingin Farang-ravintolaansa ”Farang for Sri Lanka” -hyväntekeväisyysillallisen. Björck on itse vieraillut Sri Lankassa World Visionin kanssa ja käynyt vetämässä ravitsemuskoulutusta paikallisille perheille. Farang for Sri Lanka -iltaan osallistumalla teet hyvää.

Supersuosittu hyväntekeväisyysilta on järjestetty jo kolmena peräkkäisenä vuonna, ja tilaisuudessa on esiintynyt Suomen eturivin artisteja. Lokakuun alussa järjestetyn illan esiintyjinä olivat tänä vuonna valloittava artisti Kasmir ja ulkoministeriön vammaisten oikeuksien erityisedustaja viittomakielinen rapartisti Signmark. Illan tuotto meni lasten ravitsemusta edistävään toimintaan Sri Lankassa.


kasvotusten 13 ROBIN ERIN ANSSI KELA EVELINA ARTTU WISKARI REMU & HURRIGANES THE COMEDIANS SAMI PITKÄMÖ ORKESTERI HIGHER GROUND JA MUUT YSTÄVÄT!

Sami kokoaa ystävänsä yhteen hyvän asian puolesta: 3.11.2016 klo 20 Apollo Live Clubissa lavalle nousee kotimaisia huippunimiä. Yllätyksellinen show tarjoaa ainutlaatuisen ja monipuolisen viihde-elämyksen. Tervetuloa hyvää tekevään iltaan stand upin ja musiikin pariin. Hanki heti omat lippusi osoitteesta lippu.fi. Tapahtuma televisioidaan ja esitetään Nelosella 25.11.2016.

Nelosella juhlitaan kummiutta Suomen World Visionin lähettiläs ja stand up -koomikko Sami Hedberg ystävineen juhlii kummiutta ainutlaatuisessa Sami ja ystävät -televisio-ohjelmassa. Upeassa kahden tunnin lähetyksessä haemme uusia kummeja kehitysmaiden lapsille. Ohjelma taltioidaan 3. marraskuuta Apollossa ja esitetään Nelosella 25.11. klo 20. Illan aikana lavalle nousee kotimaisia huippunimiä niin stand upin kuin musiikin maailmasta. Mukana ovat muun

muassa Robin, Anssi Kela, Remu & Hurriganes, Evelina, Erin, Arttu Wiskari, Higher Ground -kuoro ja Sami Pitkämön johtama houseband. Sami on kummi ugandalaiselle Gloria­tytölle, jonka hän tapasi Ugandan Kirewassa maaliskuussa 2016 yhdessä vaimonsa Ilonan kanssa. Reissusta on juttu tämän lehden sivuilla 14-17. Nelosen tv-ohjelmassa näet myös, kuinka Samin nuorisotaloprojekti etenee Ugandan Busiassa.

– Jos vain voin kummina tehdä kummilapseni elämästä helpompaa, teen sen koko sydämestäni, Sami sanoi vieraillessaan kummityttönsä luona.

Vielä ehdit hankkia liput huippuhauskaan iltaan täältä: lippu.fi/samihedberg


14 reportaasi teksti

Unna Lehtipuu kuvat Sara Pihlaja

Yhteistä iloa.

Sydämen asialla Sami ja Ilona Hedberg tapasivat viisivuotiaan kummityttönsä Glorian ja tämän kaksois­siskon Mercyn ugandalaiskylässä. Tyttöjen ilolla ei ollut rajaa, kun iso valkoinen kummi kävi kylässä. Pihaan kaartaneesta autosta on tus-

kin saatu ovia auki, kun pieni Gloria, 5, pallomekossaan kävelee jo reippaasti kohti isoa valkoista miestä ja tulee heti halattavaksi. Ugandalaisen kylän pihaan

remahtaa iso meteli, monta afrikkalaista ujellusta, ”lililii” ja suomalaisille tutuksi käynyt nauru. Se on koomikko, yrittäjä ja World Vision- lähettiläs Sami Hedbergin hersyvä nauru.

– Mitä, teitä onkin kaksi, äimistyvät Sami ja vaimonsa Ilona Hedberg, kun Glorian identtinen kaksoissisko Mercy ilmestyy vierelle. Mercy nappaa tulijalta aurinkolasit ja poseeraa rohkeasti valo-


reportaasi 15

Isoäiti on perheen huoltaja.

kuvaajalle. Vaatimattomassa oloissa asuvilla kaksosilla on upouudet juhlamekot, jotka on hankittu kyläläisten yhteisellä ponnistuksella. Huomiosta nauttivat tytöt saavat kaikki nauramaan. Ilonalla liikutus muuttuu kyyneliksi.

Jännitystä ja onnea Tytöt on komeasti nimetty Kunniaksi ja Armoksi. Heidät nähdessään vierailijat ymmärtävät kokevansa molempia. – Kun World Visionin työntekijä tuli ottamaan Gloriasta kuvaa, saimme tietää, että hänelle oli löytynyt vihdoin kummi. Vielä onnellisemmiksi tulimme, kun kuulimme, että kummi tulee kaukaa tapaamaan meitä. Kylässämme ei ole aiemmin valkoisia ihmisiä, muzunguja, vieraillut. Viime yönä ei tullut uni silmään jännityksen takia, kertoo tyttöjen huoltaja, isoäiti Aidah Hibungo. Tyttöjäkin mietitytti moni asia jo etukäteen. – Mietin, onko valkoisten kummien iho pehmeä vai karvainen, nauraa Gloria.

Isoäidin ilo kosketti Vierailua on valmisteltu hartaasti. Muovituolien keskelle puun katveeseen on katettu juhlaruokaa emaliastiohin: riisiä, kanaa ja vuohen luisia lihapaloja. Kylän väki seuraa sivusta vierailijoita.

Kummilapsen kanssa.


16 reportaasi Sami tarjoilee Glorialle ja Gloria tarjoilee Samille. Pienet kivenmurut riisin seassa eivät iloa himmennä. Sitten on tuliaisten aika. Tytöt saavat hiustarvikkeita ja pantoja, pehmoleluja ja koulutarvikkeita, isoäiti ison kassillisen ruokaa koko perheelle. Mercy tarttuu heti toimeen ja kampaa Glorian lyhyeksi leikattua tukkaa. – Tunnen itseni niin siunatuksi ja iloiseksi, että saan olla täällä teitä tapaamassa. Jos vain voin kummina tehdä elämästänne helpompaa, teen sen koko sydämestäni, lupaa Sami. Silloin isoäiti pomppaa ylös, nostaa kädet kohti taivasta ja tanssahtelee päästellen afrikkalaista ujellusta, lillillillilllll”. – Olen niin onnellinen, että Gloria saa apua ja kasvaa toivossa. Koomikossa kulkee liikutuksen väristys.

Köyhää mutta hyvää elämää Apua Glorian perhe tarvitsee. Iäkäs isoäiti on perheen päähuoltaja, sillä isä Vincent on diabeteksen takia työkyvytön ja vakavasti sairas. Arjen ahtaus sai äidin jättämään perheensä. Hän löysi uuden miehen elättämään itseään. Läheistensä keskellä kaksoset saavat silti elää hyvää, mutta köyhää arkea. Pihapiirissa asuu myös isän sisko ja kaksosten isoveli. – Gloria on tomera tyttö, joka auttaa minua tiskaamaan, harjaamaan pihaa ja hoitamaan kanoja. Hänellä on myös paljon ystäviä ja hän on saanut olla terveenä, isoäiti kiittelee. Tällä kertaa vieraatkin pääsevät tiskaamaan Glorian seurassa pihan perälle. Gloria esittelee vielä kotinsa, verholla eri tiloihin jaetun savimajan, jossa koko perhe nukkuu patjoilla lattialla. Kummivaroin hankittu hyttysverkko suojaa nukkuvia malariahyttysten pistoilta. Omalle paikalleen Gloria asettelee kummeilta lahjaksi saamansa valkoisen nallen, jolla on pinkki vatsa. Kummien mukana savimajaan astui toivo.

Samin nuorisotalo nousee Busiaan Kokkolasta se alkoi. Ugandalaisen pikkukaupungin pormestari Michael Mugeni pääsi tutustumaan nuorisotaloon, joka teki lähtemättömän vaikutuksen. Olisipa Busian nuorilla ja katulapsil-

la paikka, jossa turvallisesti oppia uusia taitoja. Paikka, jossa teiniäidit saisivat tukea. Turvapaikka. Pormestarilla oli tonttikin valmiiksi katsottuna, kokonainen hehtaari hyvältä paikalta. Ulla Tervo Suomen World Visionista kuuli busialaisten unelmasta. Hän kertoi siitä eteenpäin Sami Hedbergille, World Vision -lähettiläälle. Sami innostui.

– Joo, kerätään rahaa ja tehdään se! Soitto Ugandaan, ja suunnittelu käynnistyi.

”Tästä se lähtee” Sami tarttuu lastaan ja sivelee kerroksen muurauslaastia tiilin päälle. Hellettä on kolmekymmentä astetta. Aurinko on työmiehelle armoton. E ­ nsimmäisenä


reportaasi 17 tontille rakennetaan saniteettitilat, vessat nousevat tontin laidalle. – Tästä se lähtee. Busian nuorisotalohankkeen insinöörit ja World Visionin paikalliset projektipäälliköt viittovat kädellä. – Tähän tulee päärakennus, tuohon mahtuisi urheilukenttäkin. Ja pieni tietokoneluokka, jos lahjoittaja löytyisi, se vasta olisi jotain! Yhdessä keskustellaan tarpeista ja toiveista alustavien havainnekuvien ympärillä. Paikalla on iso liuta lapsia, joita vierailu kiinnostaa. Heille Sami kaivaa laukustaan jalkapallon ja saa aikaan innostuneen metelin. Rakennusmiehillä on tauko, he laittavat sivummalla nuotiolounasta. – Olisi hienoa tulla tänne vaikka viikoksi raksalle auttamaan, tuoda kaverit mukana, visioi Sami.

Ovi pois köyhyydestä Busian lasten perheistä moni sinnittelee köyhyysrajalla, parilla dollarilla päivässä, jos sitäkään. Ja katulapsia on jo aivan liikaa. Heille tilojen tarjoamat opiskelumahdollisuudet ovat ovi pois köyhyydestä. – World Visionin tarjoama koulutus on hyvin käytännönläheistä, tarvetta on esimerkiksi mekaanikoille, kampaajille ja ompelijoille, listaa ohjelmapäällikkö Edward Khaukha. Näin varmistetaan, että nuorelle riittää työtä koulutuksen jälkeen. Tiloihin tehdään myös terveysneuvontapiste, sillä moni nuori arkailee terveyskeskukseen menoa.

Tällainen siitä tulee. Talo nousee 40 000 asukkaan Busiaan, joka sijaitsee Kenian ja Ugandan rajalla.

Sami Hedberg muuraustöissä Busiassa. Nuorisotalo tarjoaa lapsille ja nuorille terveyspalveluja ja koulutusmahdollisuuksia.

Sami lupaa tulla avajaisiin vetämään standupia englanniksi ja kursseja paikallisille nuorille.

Iso lupaus Sami keräsi alkupääomaa hankkeeseen lahjoittamalla yhden stand up -illan tulot hanketta varten. Se tarkoittaa 34 miljoonaa shillinkiä eli kymppitonnia euroina. Summa on noin kymmenesosa koko hankkeen hinnasta. Sillä päästään hyvin alkuun. Hanke on iso ja tarvitsee paljon tukijoita, vielä pitkään. – Nämä nuoret muistavat lopun ikänsä sen, että joku ja jotkut muuttivat heidän elämänsä paremmaksi. Sinä päivänä, kun he astuvat ulos elämään, eivätkä enää näytäkään katunuorilta. Se on isoa se, sanoo Edward. – Tämä on minulle sydämen asia, ja lupaan tehdä sen loppuun, sanoo Sami.

Hehtaarin tontti on nyt hyvin aidattu. Paikan päällä maakuopassa poltetut tiilet ostetaan paikallisilta tekijöiltä, kuten muukin rakennustyö. Se luo elinkeinoja nuorten vanhemmille. Iso muutos Busiassa pilkottaa jo, tiili- ja rakennustarvikekasojen välistä. KIINNOSTUITKO NUORISOTALOHANKKEESTA? Jätä pysyvä jälki Busian lasten elä­mään ja tule mukaan raken­ta­maan taloa Samin kanssa, joko yksityis- tai yrityslahjoittajana. Pienikin summa auttaa. Voit myös räätälöidä yrityksellesi oman nimikkolahjoitushankkeen nuorisotalon yhteyteen. Kysy lisää! Keräyksen tili­numero IBAN FI32 8000 1570 7681 36 ja viite 257248. Lisätiedot: ohjelmajohtaja Annette Gothóni, annette.gothoni@worldvision.fi


18 visio

KUVA: SUSA JUNNOLA


Mitä voisi lahjoittaa sille, joka omistaa jo kissankellon, vanamon, säteet kevätauringon, jolla on talvi ja syys – kävisikö ystävyys? Elina Karjalainen


20 silminnäkijä teksti

Annette Gothóni

Tunnelmia

Irakista Ohjelmajohtaja Annette Gothóni kävi Irakissa käynnistämässä uutta nuoriso­ työllisyys­hanketta. Matka oli silmiä avaava. Sähköpostiin tipahtaa hyväksyntä

matkapäivistä. Tätä on odotettu. Viestissä on myös turvallisuuskysely, joka tulisi täyttää etukäteen. Kysymykset pysäyttävät hetkeksi miettimään elämän haurautta. Olen menossa vain viikon työreissulle. Monet elävät turvattomissa oloissa koko ajan. Matkaa edeltävien päivien aikana ystävät ovat huolissaan. ”Pitääkö sinun nyt ihan kaikkialle matkustella?” Osa on innoissaan siitä, että voisimme aloittaa nuorisotyöllisyyttä edistävän hankkeen. ”Hienoa, jos ihmisiä voi auttaa paikanpäällä!” H-hetki koittaa. Pieniä perhosia tuntuu vatsassa, kun lentokentällä nousen koneeseen. Muutaman vaihdon jälkeen on aika nousta koneeseen, joka vie minut kohti määränpäätä.

Kaikilla on ase Pohjois-Irakissa sijaitsevan Erbilin lentokenttä on siisti, mutta lähes autio. Passintarkastuksessa rajavartija katsoo tarkasti passiani ja ottaa sormenjäljet. Lopuksi hän hymyilee ja sanoo: ”You go girl!”. Olen tervetullut Irakiin.

Lentokentältä menen suoraan World Visionin toimistolle. – Tulilinja on tällä hetkellä noin 40 kilometrin päässä Erbilistä. Siellä taistellaan terroristijärjestö ISISiä vastaan, etteivät he pääsisi Erbiliin saakka. Täällä kaupungissa on kuitenkin turvallista, minulle kerrotaan. Yksin ei saa liikkua missään. Passi ja paikallinen puhelin tulee pitää aina mukana. Jos kuuluu ammuskelua, se on normaalia. ”Kaikilla täällä on ase. Ihmiset ampuvat ilosta ja surusta. Täällä ammutaan paljon, varsinkin iltaisin ja öisin.” Tämä on monen ihmisen jokapäiväistä todellisuutta. Kyllä minäkin tästä selviän.

Olen kummajainen Paikallinen World Visionin työntekijä esittelee paikkoja. Basaarin uumenissa on tunnelmallinen kahvila. Huomaan olevani ainoa nainen kahvilassa. – Tämä kahvila on oikeasti tarkoitettu vain miehille, mutta länsimaalaiset naiset ovat myös tervetulleita, paikallinen työntekijä selventää.

Näin autamme • Vuonna 2016 aloitettu vuoden pituinen vesi- ja sanitaatioprojekti Kurdistanin alueella PohjoisIrakissa. • Tavoitteena vammaisten elämänlaadun ja ihmisarvon parantaminen. • Projektin ensivaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan porakaivoja maan sisäisille pakolaisille ja paikallisyhteisöille. • 120 vammaisen kotiin rakennetaan esteettömät käymälät ja suihkut. • Irakissa on tällä hetkellä yli 3,2 miljoonaa maan sisäistä ja 245 000 muualta tullutta pakolaista. • Pohjois-Irak on uusi toimintaympäristö Suomen World Visionille ja työntekijöiden liikkumista rajoitetaan ajoittain. Alueen turvallisuustilannetta seurataan päivittäin.


silminnäkijä 21

– Olen onnellinen, kun saan olla mukana muuttamassa edes muutaman nuoren elämää ja tulevaisuutta, Annette Gothóni sanoo.

Hetken kuluttua omistaja tulee istumaan viereeni ja meistä otetaan yhteiskuva. Kahvilan Facebook-sivuille täytyy päivittää, että siellä on tänään käynyt länsimaalaisia vieraita. Jatkamme vielä matkaamme basaarin kapeilla käytävillä. Kaikki kauppiaat ovat miehiä, niin myös lähes kaikki asiakkaat. Ne naiset, jotka basaarissa liikkuvat, ovat ryhmissä. Erotun joukosta. Minua ei kätellä. Minulle nyökytetään hieman kauempaa. Ostaessani kauppias ei anna mi-

nulle tuotetta suoraan käteen vaan laittaa sen pöydälle ja näyttää, että rahan tulisi vaihtua pöydän kautta.

Yhteistyö alkuun Toimistopalavereja. Mitä on tehty ja mitkä ovat tulevat suunnitelmat? Onnistumisia ja oppeja. Kysymyksiä ja ratkaisuja. Tuttua ja turvallista. Hetkeksi unohtuu maan hauraus, ja keskustelu on samanlaista kuin missä tahansa kehitysmaassa.

Hienoa kuulla, että vammaisinklusiivisen ohjelmamme suunnittelu on vaikuttanut siihen, että myös muissa ohjelmissa vammaiskysymykset on nostettu esiin. World Vision Irak näkee projektimme vaikuttavana ja strategisesti hyvin merkittävänä. Tästä on hyvä aloittaa yhteistyö. Pääsemme jatkamaan matkaa ongelmitta. Kohta olemmekin jo ydinkaupungin ulkopuolella tarkastelemassa vesipistettä. Ei mene kuin hetki, kun lapsilauma on jo katsomassa, keitä heidän kylässään


22 silminnäkijä

Turvattomuus on osa lasten todellisuutta. Erbilissä ammuskellaan joka päivä.

on käymässä. Aseistetut miehet ja turvattomuuden tunne vaihtuvat hetkessä rauhallisuuteen ja normaaliin lasten elämään. Tytöt kuiskuttelevat ja hihittävät hieman kauempana. Pojat juoksevat lähemmäs ja vilkuilevat ikkunoista, kun tarkastelemme sisätiloissa sijaitsevaa vesipumppua.

Vierailulla pakolaisleirillä Iltapäivällä pääsemme vierailemaan sisäisten pakolaisten leiriin. Elokuussa 2014 Mar Elian kirkon puutarhaan kerääntyi joukko sisäisiä pakolaisia. He etsivät kirkon läheisyydestä turvaa. Aluksi pakolaiset asuivat taivasalla ennen kuin kirkko ja avustusjärjestöt järjestivät heille teltat ja myöhemmin kontit, joihin majoittua. Tällä hetkellä pienellä alueella asuu 138 perhettä eli noin 400 asukasta. Kontit on laitettu riveihin toinen toisen viereen. Niiden välillä kulkevat vain noin metrin leveät kujat. Kujille on kerätty tavaroita, koska konttiin ei mahdu kovin paljon sänkyjen lisäksi. Pyykit roik-

kuvat ulkona kuivumassa ja joidenkin konttien pielessä on pieni penkki. Alueella on muutamia yhteisiä vessoja ja pesutiloja. Ruoka laitetaan konttien välitiloissa olevilla helloilla. Lapset juoksevat kujia pitkin tai istuvat vierekkäin. Tilaa ei ole paljon. Äiti pesee vesipisteen lähettyvillä astioita. Toinen nainen pilkkoo sipuleita. Mies lankkaa kenkiään, isoäiti hymyilee meille vierailijoille. Alue vaikuttaa rauhalliselta.

Mahdollisuuksia nuorille World Vision on rakentanut lapsiystävällisen tilan, jossa voi pelata palloa ja leikkiä. Nuorille järjestetään koulutuksia oikeuksista ja vastuista, osallistumisesta ja johtamisesta. Nuorten unelmat ovat samanlaisia kuin suomalaisten nuorten unelmat. Toiset haaveilevat jalkapalloilijan urasta, toiset opettajan tai lääkärin ammatista. Kaikki haluavat olla turvassa ja onnellisia. Leirin nuorille World Vision järjestää elämäntaitojen koulutuksia, joissa heille opetetaan oikeuksista ja vastuista. Miten esiintyä, osallistua ja tuo-

da omia ajatuksia esiin? Tärkeitä taitoja, joilla pystyy hallitsemaan elämää ja saavuttamaan unelmia. Ennen kotiin palaamista ehdimme vielä käydä keskusteluja ja suunnitella uuden nuorisotyöllisyyshankkeen aloittamista. Tuntuu hyvältä olla luomassa näille nuorille uudenlaista tulevaisuutta. Mahdollisuutta opiskeluun ja ammattiin.

Tunteiden turbulenssia Hymy kasvoilla pakkaan viimeisiä tavaroita ennen kuin on aika suunnata takaisin lentokentälle. Hotellin viereisen ravintolan tarjoilija uskaltaa jo hymyillä ja vilkuttaa, kun nousen autoon. Yölentojen ja odottelujen jälkeen saavun kotiin. Minut toivottavat tervetulleiksi omat ihanat poikani. Mieleni valtaa tunteiden turbulenssi. Kiitollisuus siitä, että minulla on ihanat lapset ja että he saavat asua maassa, jossa he voivat olla turvassa. Surullisuus kaikkien niiden puolesta, jotka eivät saa elää turvassa ja kunnioitus kaikkia niitä kohtaan, jotka jaksavat säilyttää toivon ja positiivisuuden elämän kolhujen ja vaikeuksien keskellä.


zikavirus 23 teksti

Juan Camilo Garnica toimittanut Anna Palmén

Zikavirusta

kukistamassa Kolumbiassa Kolumbiassa todettiin Brasilian jälkeen eniten zikavirustartuntoja koko maailmassa. World Vision on auttanut perheitä torjumaan viruksen leviämistä. Zikavirus todettiin vuonna 2015 Bra-

siliassa. Se on tällä hetkellä levinnyt laajalle Latinalaisessa Amerikassa. Kolumbiassa zikatartunnan on saanut yhteensä jo 100 000 ihmistä. Kolumbian World Vision on työskennellyt aktiivisesti zikaviruksen leviämistä vastaan. Järjestö pitää valistuskoulutuksia ja luennoi viruksen ehkäisymuodoista yhteistyössä viranomaisten, YK:n lapsijärjestö Unicefin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. ­Kolumbian terveysviranomaiset järjestävät lisäksi aktiivisesti valistuskampanjoita, jotta ihmiset välttyisivät zikavirustartunnalta ja denguekuumeelta.

Vaaraksi sikiölle Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat hyttyset, jotka ovat samaa sukua denguekuumetta levittävien hyttysten kanssa. Zikavirus määriteltiin ensimmäisen kerran Ugandassa vuonna 1947. Ihmisellä se havaittiin ensimmäisen kerran Nigeriassa vuonna 1954. Virus saattaa aiheuttaa vakavia synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiölle, jos äiti altistuu infektiolle alkuraskauden aikana. Tartunnan epäillään aiheuttavan mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä vastasyntyneillä. Kolumbia, El Salvador ja Brasilia ovat jopa kehottaneet naisia olemaan tulematta raskaaksi, kunnes viruksesta ja sen vaikutuksista saadaan lisätietoa.

World Vision työskentelee 12 maassa, jossa zikavirusta on havaittu. Järjestö on jakanut Kolumbiassa raskaana oleville naisille sekä koulujen oppilaille hyttysverkkoja, antanut hygieniaopastusta ja kannustanut hoitoon hakeutumiseen, kun oireita ilmaantuu. Tällä hetkellä jo 433 000 kolumbialaista on saanut järjestöltä apua ja tukea.

Epidemia ohi Kolumbiassa Kolumbia on ensimmäinen maa Amerikan mantereella, joka julkisti kesällä 2016 virusepidemian päättyneeksi. Vi-

World Vision on avustanut jo 433 000 kolumbialaista zikaviruksen torjunnassa.

rus ei ole täysin hävinnyt maasta, mutta kun tartuntojen määrä on laskenut kuudesta tuhannesta kuuteen sataan, voidaan epidemian kutsua päättyneeksi, Kolumbian terveysviranomaiset raportoivat. Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut, että zikaviruksen voi saada jopa neljä miljoonaa ihmistä Amerikan manterella vuoden 2016 aikana. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä kehitteillä rokote, jonka uskotaan tehoavan virukseen.


24 kiitos kummit teksti

Pauliina Koponen kuvat world vision, Martiina Woodson

Meibekin nuorilla on

edessään lupaava tulevaisuus Vielä kymmenen vuotta sitten perheet elivät kädestä suuhun ja keskittyivät henkiinjäämiseen. Nyt asukkailla on työtä ja haaveita, joita he voivat toteuttaa. Kummien urakka Meibekissä alkoi vuonna 2004 ja valmistuu vuoden 2017 aikana.


kiitos kummit 25 Suurimman muutoksen alueelle toi yli

160 kilometrin mittainen vesijohtoverkosto, joka tuo puhdasta vettä 35 000 asukkaalle. Veden avulla asukkaiden terveys on parantunut ja ravitsemus monipuolistunut. Vesi on avannut lukuisia mahdollisuuksia ansaita elantoa, ja perheiden toimeentulo on parantunut.

Meibekissä on nyt huippukoulu Kun World Vision aloitti työnsä Meibekissä, vain kolmannes lapsista kävi koulua. – Kouluja oli vähän, rakennukset olivat surkeassa kunnossa, eivätkä opettajat halunneet jäädä pitkäksi aikaa seudulle, jossa ei ollut edes vettä. Koululaisten koetulokset olivat maakunnan huonoimmat, muistelee Ulla Tervo, erityisasiantuntija Suomen World Visionista. Moni lapsista jätti koulun kesken. Tytöistä vain harva kävi koulua säännöllisesti eikä juuri kukaan tyttö jatkanut enää yläasteelle. Vanhemmat tarvitsivat lapsiaan vedenhaussa, sillä vesipisteille saattoi olla jopa kymmenkunta kilometriä. Vedenkanto vei lapsilta useita tunteja päivässä. Kun puhdasta vettä tuli saataville, lapset saattoivat koulupäivän jälkeen keskittyä läksyjen tekoon. Peruskorjattujen luokkahuoneiden myötä kouluihin on saatu päteviä opettajia. Lasten oppimistulokset ovat nousseet häkellyttävästi. Koululaiset valmistuvat nyt maakunnan toiseksi parhaimmilla arvosanoilla.

Mahdollisuuksia jatko-opintoihin Alueella on useita lukioita asuntoloineen. Lahjakkaat oppilaat saavat stipendejä, jotka auttavat opiskelusta aiheutuvissa kustannuksissa. Yliopiston etäopetuspisteessä voi opiskella esikoulun tai peruskoulun opettajaksi. Ammattikouluissa myös vähävaraisemmat perheet voivat kouluttaa lapsensa. Teknisille aloille kannattaakin suunnata, sillä parantuneen talouden myötä Meibekissä rakennetaan paljon, ja rakennusmiehille, putkimiehille ja sähkömiehille on töitä. – Useimmat nuoret haluavat jäädä kotiseudulleen ja hekin, jotka opiskelevat

Meidän elämämme muuttui täysin ENNEN VUOTTA 2004 – Ennen kuin World Vision saapui Meibekiin, vesi oli suurin ongelmamme. Tarvitsimme lapsia avuksi veden haussa. Matka joelle oli vaarallinen. Lapset joutuivat kävelemään tiheän metsän halki, jossa oli myrkyllisiä käärmeitä ja muita eläimiä, muistelee kuuden lapsen isä Benjamin Yego. Suurin osa perheen ajasta meni alituiseen veden hakemiseen. Koulut olivat kaukana eivätkä lapset ehtineet aamutunneille. NYT VUONNA 2016 – Vesijohtoverkosto muutti elämämme. Kiitän Jumalaa siitä, että perheeni voi nyt hakea vettä 300 metrin päästä. Lapseni käyvät koulua, ja heillä on aikaa opiskella, Benjamin kertoo. Aikaisemmin Meibekiin oli vaikeaa saada opettajia, sillä alueelle ei haluttu vedenpuutteen vuoksi muuttaa. – Nyt meillä on kouluja, ja opettajia, jotka osaavat Benjamin ja Julian ovat voineet kouluttaa opettaa, koska ovat saaneet kaikki kuusi lastaan.Vanhin poika työskentelee lisäkoulutusta World Visionilta. insinöörinä ja vanhin tytär on perustanut oman Kun köyhimmät perheet saivat perheen. Neljä lasta asuu vielä kotona. lahjaksi hyviä lehmiä, meillä kaikilla on nykyään enemmän lypsäviä lehmiä. Viljeleminen on helpottunut ja satoa tulee enemmän. Meillä on enemmän aikaa ja ruokaa lapsillemme, Benjamin summaa. Vesijohtoverkoston ylläpito on siirtynyt kokonaan paikallisten hoidettavaksi. Verkoston laajentaminen jatkuu paikallisin voimin. Kansalaisvaikuttamisen tuloksena paikallishallinto on myöntänyt noin 25 000 euroa verkoston rakentamista varten. – Olemme hyvin kiitollisia kummeille. Kaikkien meibekiläisten elämä on nyt muuttunut täysin, Benjamin sanoo.


26 kiitos kummit kaupungissa, haaveilevat paluusta maalle. Meibekistä ei ole enää tarvetta paeta kaupunkiin paremman elämän toivossa. Parempi elämä on nyt Meibekissä, vahvistaa Ulla Tervo.

Hyvät eväät vanhemmuuteen Muutos tulee moninkertaistumaan seuraavan, vielä syntymättömän sukupolven kohdalla. Kun aloitimme työmme alueella vuonna 2004, useat teini-ikäiset olivat jo äitejä ja isiä. – Tapasimme 13-vuotiaita ensisynnyttäjiä, jotka olivat joutuneet jättämään koulunsa. Heidän päivänsä täyttyivät las-

Kiitos kummit, te teitte sen! Meibekissä virtaa nyt puhdasta vettä, joka tuo terveyttä, koulutusta ja toimeentuloa.

Näin kummien kädenjäljet näkyvät Meibekissä Meibeki 2004

Meibeki nyt

Ngoswet 2014

Lapsista aloitti peruskoulun

50 %

83 %

56 %

Lapsista syntyi turvallisesti terveysasemalla

ei tietoa saatavilla

90 %

24 %

Taloudet, joilla puhdasta vettä käytettävistä

1,4 %

62 % kuivalla kaudella, 89 % sadekaudella

2,6 %, vedenhakumatka keskimäärin 8 km

Alle 5-vuotiaat, jotka ovat saaneet rokotusohjelman mukaiset rokotteet

63 %

94 %

59 %


tenhoidolla ja vedenkannolla. Pojat olivat raskaassa fyysisessä työssä pelloilla tai paimenessa. Näin nuoria äitejä ei enää Meibekissä ole. Nuorimmat synnyttäjät ovat 17–18-vuotiaita. Heidän lapsensa saavat syntyä klinikalla turvallisissa olosuhteissa. Lähes kaikki lapset rekisteröidään, jolloin lapsilla on mahdollisuus tervey­ denhoitoon ja koulunkäyntiin. Tämän päivän tuoreille vanhemmille on itsestään selvää, että lapset koulutetaan mahdollisimman pitkälle. Vuosikymmenen aikana meibekiläiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja ajamaan koko yhteisölle tärkeitä asioita. Asukkaat pystyvät nyt itse viemään kehitystä eteenpäin. – Viranomaisetkin ovat huomanneet, että asukkaat osaavat vaatia palveluja ja ratkaista ongelmiaan. Siksi seudulle on avattu uusia kunnallisia palveluita, ku-

? Ngoswet 2025 ? ?

?

?

ten kouluja ja ensikoti, Ulla Tervo kertoo. Myös naiset ovat nykyään päättämässä yhteisistä asioista. Voimaantuminen näkyy läheisessä Eldoretin kaupungissa saakka. Kun Ulla Tervo vieraili Meibekissä ensimmäistä kertaa, paikalliset naiset ihmettelivät, miksi ulkomaalaiset haluavat puhua heidän kanssaan. Naiset kertoivat, että heidät on tarkoitettu hoitamaan lapsia ja kantamaan vettä. Kun miehet sanovat ”our children” (lapsemme), he tarkoittavat sillä sekä vaimojaan että lapsiaan. – Nyt Meibekin naisista on tullut käsite. Jopa 80 kilometrin päässä Eldoretin kaupungissa tiedetään, milloin he kulkevat kaduilla. Meibekiläisten ryhti on ylväs, he osaavat ilmaista mielipiteitään ja huolehtia itsestään, Ulla Tervo hymyilee.

Tehdään sama ihme Ngoswetissa! Meibekiläiset pyysivät välittämään nämä terveiset suomalaisille kummeille: ”Kiitämme Sinua avusta, jota olemme pitkän aikaa saaneet. Vaikka onkin haikeaa, että joudumme luopumaan toisistamme, haluamme, että apu tavoittaisi seuraavan paikan.” Olemme juuri aloittaneet työn Meibekin lähistöllä Ngoswetissa, jossa lapset kärsivät samanlaisesta hädästä kuin Meibekissä kymmenisen vuotta sitten. Kuivien kausien aikana perheillä ei ole antaa lapsilleen ruokaa. He joutuvat sinnittelemään vain löytämiensä pähkinöiden avulla. Lääkäriin on vaikea päästä. Vain pienellä osalla lapsista on mahdollisuus käydä koulua. Onneksi Ngoswetin asukkailla on myös toivoa ja halua muuttaa arkeaan. He pystyvät siihen, jos saavat tukea ja ohjausta. Kuule meibekiläisten toive ja tule antamaan hyvä alku työllemme Ngoswetissa.

Moninkertaista juhlailosi ja tee sillä hyvää! Haluaisivatko ystäväsi muistaa sinua, mutta et toivo itsellesi tusinaa kukkakimppua tai yhtään uutta maljakkoa? Uusi, kätevä palvelumme tulee avuksesi. Perusta oma merkkipäiväkeräyksesi:

omakerays.worldvision.fi


28 kummina teksti

Anna Palmén

Velvollisuus auttaa heikompia Poliisi Kimmo Wetterstrand kannustaa ugandalaista kummipoikaansa opiskelemaan. – Olisi upeaa nähdä, että Erizavan valmistuu tulevaisuudessa ammattiin. Joensuulainen poliisi Kimmo Wetter-

strand on nähnyt omassa työssään paljon epätoivoa, köyhyyttä ja lapsiin kohdistunutta epäoikeudenmukaisuutta. Vuosina 2013–2014 hän työskenteli Euroopan unionin poliisimissiolla Afganistanissa, joka on listattu yhdeksi maailman vaarallisimmista maista. Haastavat työpestit Afganistanin lisäksi Kosovossa ovat saaneet Kimmon auttamaan heikommassa asemassa olevia.

Juha Mieto sulatti sydämen Kimmo Wetterstrand on antanut vuosien varrella rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta seitsemän vuotta sitten heräsi ajatus rahan kohdentamisesta johonkin konkreettiseen. World Visionin mainoksessa esiintynyt hiihtäjälegenda Juha Mieto sulatti pohjalaismurteellaan Kimmon sydämen. Hän päätti hankkia kummilapsen Afrikasta. – Valitsin kummilapseksi ugandalaisen Erizavan-pojan, joka on saman ikäinen oman poikani kanssa. Halusin kumRikoskomisario Kimmo Wetterstrand on työskennellyt asiantuntijatehtävissä Afga­ nistanin pääkaupungissa Kabulissa. Kuvassa Kimmon kanssa afgaanikenraali Farid (kesk) ja tulkki Najibullah (vas).


kummina 29 KUVA TUOMO AROVAINIO

Suurimman osan vapaa-ajastaan Kimmo viettää kesämökillään Rääkkylässä kalastaen.

milapsen Afrikasta, koska ajattelin, että siellä apu olisi eniten tarpeen. Lähetän kummipojalleni kirjeitä noin kolme-neljä kertaa vuodessa ja kerron, miltä Suomessa näyttää. Kannustan häntä käymään koulua ja korostan opiskelun tärkeyttä.

Hyvä mieli lahjoittajalla Kimmo lähettää kummipojalleen pääasiassa erilaisia koulutarvikkeita, t-paitoja, pieniä leluja ja kuvia Suomesta. Hänen mielestä jokaisella hyvinvointiyhteiskunnassa asuvalla on velvollisuus auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Kuukausittainen lahjoitussumma ei kaada kenenkään taloutta, mutta se tuo hyvän mielen lahjoittajalle.

– Kummilapsen kautta voin seurata, mitä omalla pienellä panoksellani on saatu kummipoikani yhteisössä aikaan. Olisin todella itsekäs, jos lopettaisin tuen antamisen. Ugandan tilannetta seuranneena olen huolissani lasten tulevaisuudesta, jonka vuoksi haluan entistä enemmän jatkaa kummina. Kimmo toivoo, että jonain päivänä hänen kummilapsensa valmistuisi koulusta ja löytäisi hyvän ammatin. Hän on käynyt hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja omien lastensa kanssa siitä, kuinka etuoikeutettuja me olemme Suomessa. – Lapseni ovat ymmärtäneet kummilapsemme kautta, että yltäkylläinen hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys.

Kuka • Kimmo Wetterstrand, 38 • Asuu Joensuussa ja työskentelee rikoskomisariona Itä-Suomen poliisissa • Vaimo, 10-vuotias poika ja 8-vuotias tyttö • Harrastaa metsästystä, kalastusta ja monipuolista liikuntaa • World Visionin kautta hankittu kummilapsi Erizavan, 11 Ugandassa


30 makuja maailmalta teksti

Tiina Usvajoki kuvat Sami Piskonen

Latinomakuja Kira-kummilta Huippukokki Kira Weckman tarjoaa World Vision -lehden lukijolle venezuelalaisia maissilettuja ja kolumbialaista kahvivanukasta. Latinoherkkujen maku hurmaa – ja mikä parasta – ne on myös helppo valmistaa. CACHAPAS – VENEZUELALAISET MAISSILETUT 4:LLE VALMISTUSAIKA 45 MIN

400 g makeaa säilykemaissia 1 dl vehnäjauhoa 1 kananmuna ½ tl hienoa merisuolaa 1 dl maitoa rypsiöljyä (paistamiseen) 2 palaa tuoretta mozzarellajuustoa Valuta maissi ja laita tehosekoittimeen jauhojen, kananmunan, suolan ja maidon kanssa. Aja taikina tasaiseksi. Anna taikinan vetäytyä huoneenlämmössä noin 30 minuuttia. Kuumenna paistinpannu (mieluiten valurautainen lettupannu). Kaada pannulle hieman öljyä paistamista varten. Nosta kauhalla taikinaa pannulle. Kun letun reunat ovat ruskistuneet ja pinta alkanut kuivua, käännä lettu. Jatka paistamista, kunnes lettu on molemmin puolin kauniin tumman ruskea, mutta varo polttamasta sitä. Nostele valmiit letut lautaselle.Leikkaa mozzarella ohuiksi viipaleiksi. Asettele juustosiivut maissilettujen päälle ja tarjoile lämpimänä. Vinkki: Voit tarjoilla cachapoja lempijuustosi kera. Maissiletut sopivat niin aamiaiseksi, lounaaksi kuin välipalaksikin!


makuja maailmalta 31 FLAN DE CAFÉ – KOLUMBIALAINEN KAHVIVANUKAS 6:LLE VALMISTUSAIKA 1,5 H + JÄÄHDYTYS 2 H (TAI SEURAAVAAN PÄIVÄÄN)

1/2 dl sokeria 1/2 dl vettä 1 prk sokeroitua maitotiivistettä (n. 400 g) 2 dl kuohukermaa 4 kananmunaa ripaus kaneli­ jauhetta 4 rkl pikakahvi­ jauhetta 4 rkl tummaa rommia Valmista karamelli. Sulata ensin 1 dl sokeria kattilassa. Lisää sitten joukkoon 1/2 dl vettä, älä sekoita. Anna seoksen karamellisoitua matalalla lämmöllä, kunnes sokeri on kullanruskeaa. Varo polttamasta sokeria. Kaada karamelli metallisen tai silikonisen vuoan pohjalle. Anna karamellin hieman jäähtyä ja kovettua. Sekoita kulhossa keskenään maitotiiviste, kerma, munat, kaneli, kahvijauhe ja rommi. Kaada seos vuokaan, jäähtyneen karamellin päälle. Suojaa vuoka tiiviisti tuorekelmulla. Esilämmitä uuni 150 °C. Laita vuoka syvälle uunipellille. Kaada pellille vettä niin, että sen pinta ulottuu vuoan puoleen väliin asti. Kahvivanukas kypsennetään vesihauteessa, joten siirrä pelti vuoan kera uuniin. Kypsennä vanukasta 150-asteisessa uunissa noin tunnin ajan tai kunnes vanukkaan koostumus on melko kiinteä. Kun vanukas on kypsynyt ota se uunista ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Siirrä sitten vielä muutamaksi tunniksi jääkaappiin tekeytymään. Parhaimmillaan vanukas on seuraavana päivänä! Kumoa vanukas isolle lautaselle. Vinkki: Tarjoile Flan de Café mieluiten viileänä, hyvän kahvin kera. Halutessasi rommin voi jättää pois vanukkaasta.

”Haluan auttaa koko kylää” Kira Weckmanilla on pitänyt kiirettä sen jälkeen, kun hän voitti Suomen Top Chef -tittelin vuonna 2013. Hänestä on tullut pienen tytön äiti ja etelä-amerikkalaiseen keittiöön erikoistunut pitopalveluyrittäjä yhdessä kolumbialaisen miehensä Michel Garzonin kanssa. KW Catering & Consulting Oy:n menestysresepti on yksinkertainen: intohimo hyvään ruokaan. – Yksi erikoisuuksistamme on autenttinen latinoruoka. Se on valttikortti, jolla voimme erottautua kilpailijoista, Weckman tiivistää. Ruokaa lapsesta asti rakastanut yrittäjä on ollut aina kiinnostunut myös auttamisesta. Jo opiskeluaikoina hän pohti kummilapsen ottamista kehitysmaasta. – Silloin se jäi vasta ajatuksen tasolle. Kun oma lapsi syntyi ja uraan tuli pakostakin vuoden mittainen tauko, kypsyi myös ajatus kummiudesta. Kuulin World Visionista paljon siskoni kautta, joka oli tuolloin järjestössä töissä. Minulle oli tärkeää tietää, miten apu menee perille. Haluan auttaa koko kylää. En ryhtynyt kummiksi saadakseni kirjekaverin juuri tietystä lapsesta. Sanoin, että toivon lasta alueelta, jossa on kova tarve kummien tuelle. Kiran toive meni eteenpäin, ja nykyään hän on perulaisen Arturin, 5, kummi. – En ole vielä kirjoittanut pojalle, mutta ehkä sekin vielä tapahtuu. Onneksi minulla on tieto siitä, että kummina voi olla, vaikka ei pitäisikään lapseen yhteyttä, Weckman kiittelee.

Lisätietoa: kiraw.fi Lisää reseptejä Innostuitko latinoherkuista? Lisää Kiran ja Michelin lempireseptejä löytyy Latinomakuja – Latin Flavours -kirjasta (Docendo, 2015). Kaikki reseptit on tehty suomeksi ja englanniksi. Kuvat on ottanut Sami Piskonen.


32 yhteistyössä tekstit

Anna Palmén

kuvat gosol ja duara

Auringon lämpöenergia tekee ihmeitä Keniassa Suomalainen aurinkoenergiayritys

GoSol.org on aloittanut pilottiprojektin Länsi-Keniassa yhdessä Suomen ja Kenian World Vision -maatoimistojen kanssa. Alueelle on rakennettu kaksi auringon lämpöenergiaa hyödyntävää laitetta paikallisten pienyritysten tarpeisiin. Koptigen leipomo Tinderetissä käyttää laitetta omien leipomotuotteidensa valmistamisessa. Alentuneiden tuotantokustannusten vuoksi tuotteita myydään nyt aikaisempaa enemmän muun muassa alueen kouluihin. Yier Ngima -ryhmä Karemossa valmistaa maapähkinävoita auringon lämpöenergialla, joka säästää tuotantokus-

tannuksia ja parantaa valmiin tuotteen makua. Pienyritysten jäsenet saavat aikaisempaa paremman toimeentulon perheilleen ja toiminnassa mukana olevalle yhteisölle. Noin 2,7 miljardia maailman ihmisistä käyttää edelleen puuta tai puuhiiltä lämmitykseen. Suomen World Visionin yritysyhteistyökumppani GoSol käyttää tuotannossaan vain paikallisia materiaaleja. Aurinkopaneeleissa käytettävän te-

GoSolin aurinkoenergiaa hyödyntävällä laitteella tehdään maistuvia herkkuja Keniassa.


yhteistyössä 33

Duara muuttaa matkailua

räksen ja peilien avulla kerätty auringonvalo tuottaa jopa 300 asteen lämpötilan. Kehitetty teknologia soveltuu muun muassa leivän leipomiseen, maapähkinän paahtoon, veden keittoon, ruoan paistamiseen sekä hedelmien, vihannesten ja kalan kuivatukseen. Yrityksen tavoite on, että 10 vuoden päästä kaikilla aikaisemmin puuta tai puuhiiltä käyttävillä 2,7 miljardilla maailman ihmisellä olisi mahdollisuus käyttää puhdasta ja vapaata energiaa. www.gosol.org

Kolmen suomalaisnaisen perustama startup -yritys Duara Travels vie matkailijan paikallisen ihmisen kotiin, jossa on mahdollisuus kokata, ruokailla ja käydä vaikkapa toriostoksilla kodin asukkaiden kanssa. Yrityksen perustajat Elina Voipio, Annika Järvelin ja Johanna Vierros ovat matkustaneet ympäri maailmaa ja kaivanneet reissuillaan paikallisten ihmisten arkeen tutustumista. Idea uudesta matkailukonDuaran mukana pääset kokemaan paikallista septista syntyi keväällä 2015, ja tällä elämänmenoa maailmalla. hetkellä majoitustoimintaa on jo Tansaniassa ja Sri Lankassa. – Tarkoituksenamme on laajentaa toimintaa myös Latinalaiseen Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Duaran kautta tehdyistä varauksista 70 prosenttia menee yhteisölle, jolloin yöpymisestä jää konkreettinen hyöty myös paikallisille. Yöpyminen maksaa noin 25–35 euroa yöltä, Voipio kertoo. Duara Travels on mukana Suomen World Visionin kehittämässä Weconomy -innovaatio-ohjelmassa. Ohjelman ideana on viedä suomalaisia yrityksiä kehitysmaihin ja testata liikeideoita yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Liiketoiminnasta hyötyvät sekä yritys että paikalliset ihmiset ja matkailutulot ohjautuvat niille, jotka niitä todella tarvitsevat. http://www.duaratravels.com, www.weconomy.fi


34 suomen world vision teksti

Pauliina Koponen kuva world vision

Kummimatkalaisten urakka alkaa vasta Suomessa Jo ennen kuin Intian opintomatkalta palanneet kummit saivat ensimmäiset matkalaukkunsa purettua, alkoi kokemusten kertominen. Sanaa levittämällä matkalaiset pystyivät muuttamaan satojen lasten arkea kummilastensa kotikylässä. Sekä läheiset että ihan uudet tuttavat

olivat kiinnostuneita siitä, mitä kummit olivat matkallaan nähneet ja todistaneet. Useat matkalaiset kertoivat reissustaan lehti- ja radiohaastatteluissa. – Kun minua ja Leea Häkkistä haastateltiin Aamulehdessä, vuosienkin takaiset tutut ottivat yhteyttä kysyäkseen meneekö se apu todella perille, muistelee Anna-Liisa Wallin. Haastattelujen lisäksi moni matkalaisista kertoi reissustaan kouluissaan, työpaikoillaan ja harrastusporukoissaan.

Mojova potti toi turvaa Oman kummilapsensa tapaamisen jälkeen äidinkielen opettajana toimiva Eija Sarkkinen innosti koko koulunsa kummiuteen mukaan. Muuramelaisen yläkoulun ja lukion oppilaat keräsivät taksvärkkipäivänään mojovan potin, 2416 euroa helpottamaan Rajnandgaonissa asuvien ikätovereidensa koulunkäyntiä. Summalla hankittiin 52 polkupyörää lukiota käyville tytöille. Lahjoitus mahdollisti tyttöjen koulunkäynnin jatkumisen, sillä huonot kulkuyhteydet, pitkät etäisyydet ja turvattomuus tarkoittavat monesti tytöille koulunkäynnin loppumista. Polkupyörällä matka taittuu kuitenkin turvallisemmin kuin jalkaisin. – Myös tänä syksynä koululaiset keräävät päivätyöllään varoja Intiaan. Koululla on nykyään kaksi omaa kummilas-

Durga, 32, iloitsee siitä, että heidän koti­kylänsä neuvolana ja esikouluna toimiva ­anganwadi on nyt korjattu kummien keräämillä lahjoituksilla.

ta, joiden kanssa käydään kirjeenvaihtoa. Onpa haaveena, että osa oppilaista pääsisi myös tapaamaan heitä, kertoo Eija Sarkkinen.

Neuvolat ja esikoulut kuntoon Yhdessä Hoshangabadin kummimatkalaisten kanssa päätettiin, että opintomatkalaiset keräävät Suomessa lahjoituksia paikallisten neuvoloiden ja esikoulujen,

anganwnadien, kunnostukseen. Intian valtio ylläpitämissä anganwadeissa hoidetaan odottavia äitejä, seurataan lasten kasvua ja terveyttä ja annetaan päivähoitoa ja esiopetusta. Usein ne ovat kylän ainoita terveyspisteitä. Kattojen kunnostus, lattioiden päällystys ja seinien maalaus auttavat hoitotoimenpiteiden sujumista hygieenisissä olosuhteissa. Myös lasten into oppimiseen säilyy parempana, jos esikoulun lattia ei muutu vesisateella mutavelliksi.


suomen world vision 35 KUVA: ANNETTE GOTHÓNI

Plusterveyden ja Sanofin henkilökunnat lahjoittivat joulurahalahjansa World Visionille, jotta sadat intialaislapset pääsisivät neuvo­ laan ja esikouluun.

Työkaverit innostuivat Matkalaisten keräyslippaat täyttyivät kotikutsuilla, työpaikkojen kahvitunneilla, kirjastoissa ja seurakuntien tiloissa pidetyissä matkailloissa sekä itsekudottuja villasukkia myymällä. Helena ja Benjamin Bodner ja ­Ritva Lehtonen saivat innostettua mukaan myös suuren joukon työtovereitaan Plusterveys-hammaslääkäriketjusta ja Sanofilääkeyhtiöstä. – Meillä henkilökunta luopui omastaan ja lahjoitti omiin joululahjoihinsa varaamat rahat tähän keräykseen, kertoo Ritva Lehtonen. Yhteensä kummien keräystulos ylitti 6 000 euroa, jolla kunnostettiin 11 anganwadia. Nyt yli 550 lasta saa terveydenhoitoa ja esi- ja alkuopetusta turvallisessa ja iloisessa ilmapiirissä. Helena Bodner kertoo, että työtovereista on ollut hienoa osallistua keräykseen. – Tavaraa on kaikilla kaapit pullollaan, joten on parempi, että panostamme oikeisiin asioihin. Kiva, että näin iso firma ottaa vihdoinkin vastuuta myös vähempiosaista, oli työkaveri sanonut. Opintomatkalaiset vierailivat Intian Hoshangabadissa ja Rajnandgaonissa 10–18.10. 2015. Lue Eija Sarkkisen blogia Intian kummimatkasta: http://kmintia.blogspot.fi/

Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillis­humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten ­rahoittamia kehitysyhteistyöohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, ­Intiassa, Perussa ja Kolumbiassa. Järjestön tavoitteena on muuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää pysyvästi. Se on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja itsenäinen osa kansain­ välistä World Vision -verkostoa. Kansainvälisesti World Visionin avun ­piirissä on 120 miljoonaa ihmistä. Järjestö toimii lähes 100 maassa. Maat on merkitty alla olevaan karttaan keltaisella värillä.

Suomen World Vision maailmalla KO L U M

B IA

IN T IA

NKA SRI LA P E RU

UGAN

DA

K E N IA


Hyvä ystävä, Oletko sinä yksi 365:stä luottoihmisestäni? Minulla on sinulle ehdotus. Sinulla on siinä tärkeä rooli. Toiveeni on löytää 365 uutta kummia kehitysmaiden lapsille ja toivon, että juuri sinä olet yksi heistä. Sitä kautta voit oikeasti muuttaa maailmaa – maailman köyhimpien ja hauraimmissa olosuhteissa elävien lasten elämää – paremmaksi. Kaikki alkoi siitä, kun minut kutsuttiin maailman suurimman kummilapsijärjestö World Visionin lähettilääksi syksyllä 2015. Viime maaliskuussa minulla oli mahdollisuus vierailla Ugandassa tapaamassa kummityttöäni Gloriaa. Hurmaava pieni viisivuotias koomikon alku oli meitä vastassa pilkullisessa mekossaan – eikä siinä kaikki. Koko kylä toivotti meidät tervetulleiksi afrikkalaisine tansseineen ja huutoineen. (Ja kyllä, pääsin itsekin heiluttamaan lannetta). Gloria elää iäkkään isoäitinsä, vakavasti sairaan isänsä sekä kaksoissiskonsa ja isoveljensä kanssa hyvin vaatimattomissa oloissa savimajassa. Heidän luonaan kokemani vieraanvaraisuus ja välittäminen jättivät minuun pysyvän jäljen, ja haluan sydämestäni auttaa, että Glorian kaltaiset lapset saisivat ajoissa apua. Se, että Gloria pääsi nyt mukaan World Visionin kummiohjelmaan tarkoittaa, että hänen koko yhteisönsä ja kylänsä saa tukea koulutuksen, terveydenhoidon, lasten oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Vaimoni Ilona ryhtyi myös kummiksi, mutta Glorian kylässäkin moni lapsi on vielä vailla kummia. Mitä enemmän kummeja saadaan mukaan, sitä nopeammin ja paremmin Glorian kaltaiset lapset saavat apua ja toivon. Siksi vetoan sinuun: liity kummiksi. Voit valita oman kummilapsesi joko Ugandasta, Intiasta, Keniasta tai Perusta. Kummiksi ryhtyminen on erittäin helppoa: mene worldvision.fi-sivustolle ja pääset mukaan. Nyt haastan sinut mukaan tekemään hyvää! Olethan sinä yksi 365 kummin joukossa? Tästä tulee upea juttu! Terveisin,

Sami Hedberg Koomikko, yrittäjä, World Vision -lähettiläs, ugandalaisen Gloria-tytön kummi

Profile for World Vision

World Vision -lehti 2016  

Lue upea tarina lähettiläästämme Sami Hedbergistä, joka rakennuttaa nuorisotaloa Ugandaan. Mukana myös monta mielenkiintoista tarinaa kohdem...

World Vision -lehti 2016  

Lue upea tarina lähettiläästämme Sami Hedbergistä, joka rakennuttaa nuorisotaloa Ugandaan. Mukana myös monta mielenkiintoista tarinaa kohdem...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded