Page 1

Partio-ohjelma


SISÄLLYS: Partio-ohjelma Yleiset kasvatustavoitteet Partiomenetelmä Ikäkaudet Sudenpennut Seikkailijat Tarpojat Samoajat Vaeltajat Toimitus: Taitto: Kuvat:

Lotte Malkakorpi, Tomi Haarala, Pauli Saloranta, Janne Peltola ja Leena Lehikoinen Martti Koskela Eva Carlson Tuuli Paananen Susanna Otsanen

Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2012

4 6 9 12 14 16 18 20 22


PARTIO-OHJELMA Johdanto Partio-ohjelman avulla päästään partion päämäärään, eli kasvatetaan lapsista ja nuorista yhteiskuntakelpoisia aikuisia. Partio-ohjelma on jaoteltu ikäkausittain. Eri ikäkausissa on huomioitu lasten ja nuorten kehitykselliset tarpeet ja eroavaisuudet. Tämä vihko esittelee suomalaisen partio-ohjelman ja sen kasvatuksellisen perustan sekä antaa eväitä ohjelman soveltamiseen. Vihko antaa yleiskuvan partiokasvatuksesta.

Miksi, miten ja mitä Partio-ohjelman perustana ovat kasvatustavoitteet. Ne kertovat, millaista kansalaista partioliike haluaa olla kasvattamassa tämän päivän Suomessa. Kasvatustavoitteissa on neljä näkökulmaa: suhde itseen, suhde toisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. Partioliikkeen tehtävänä on tavoitella maailmanrauhaa ja parempaa yhteiskuntaa. Se onnistuu kasvattamalla persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä. 4

Kullekin ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet, joita on käytetty ohjelmaa työstettäessä. Ne ilmaisevat tarkemmin, millaisia asioita kussakin ikävaiheessa odotetaan saavutettavan. Partiomenetelmä kuvaa ne toimintatavat, joilla kasvatustavoitteisiin päästään. Se kertoo, mitä ja miten toimitaan, jotta lapset ja nuoret kasvavat yhteiskuntavastuullisiksi, aktiivisiksi kansalaisiksi.


Kohderyhmän partiolaiselle ohjelma näkyy nousujohteisina aktiviteetteina – tekemisenä, oppimisena ja yhdessä toimimisena. Partio-ohjelma määrittelee muun muassa, millaista on partiotoiminnan symboliikka, millaisissa toimintaryhmissä toimitaan ja millainen on partion johtamisjärjestelmä Partiolainen matkaa Läpi partio-ohjelman kulkee ajatus matkanteosta. Elämä on kulkemista, etsimistä ja löytämistä. Matka kulkee erilaisissa maastoissa ja maisemissa, tilanteissa ja tunnelmissa. Kun sudenpentu kulkee vielä lähellä kotipesää, seikkailija kulkee tutkimusmatkailijan lailla pidemmällä, ja tarpoja ottaa haltuunsa jo haastaviakin maastoja. Samoaja liikkuu tunnustellen eri maastoja, kun vaeltajan kulku on jo päämäärätietoista ja pitkäjänteistä. Matkanteko on osa partio-ohjelman symbolista viitekehystä, kuten myös ikäkausien tunnusvärit. Symbolinen viitekehys antaa ohjelmalle ja partiolaiselle identiteetin ja rakentaa yhteenkuuluvuudentunnetta.

5


YLEISET KASVATUSTAVOITTEET Partio on monipuolista harrastustoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua. Partiossa otetaan huomioon lasten ja nuorten kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää.

Suhde itseen

Suhde toisiin ihmisiin

Partiolainen arvostaa itseään ihmisenä ja tuntee omat rajansa, mahdollisuutensa sekä mielihalunsa. Partiolainen tunnistaa tunteitaan ja hyväksyy ne osana elämää, olivat ne sitten kielteisiä tai myönteisiä tunteita. Partiolainen kokee olevansa tärkeä ja rakastettu. Hän kohtelee muuta maailmaa yhtäläisellä rakkauden tunnolla kuin hän on itse saanut kokea. Partiolainen on nöyrä ja hän osoittaa teoillaan omia arvojaan. Partiolainen tiedostaa elämän rajallisuuden ja nauttii joka päivästä sellaisena, kuin se hänelle aukeaa. Partiolainen osaa tehdä valintoja jotka tuntuvat hänestä juuri oikeilta.

Partiolainen auttaa ja pitää huolta toisista ihmisistä, vaikkei se olisi oman edun mukaista. Hän ymmärtää, että yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa. Partiolainen arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää, että on monenlaisia ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Partiolainen osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen on rehti ja rehellinen. Oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen ovat partiolaiselle tärkeitä.

• • • • • • •

Elämänhallinta Terveiden elintapojen edistäminen Luovuus ja kekseliäisyys Toimeen tarttuminen Käsitys oikeasta ja väärästä Oman maailmankatsomuksen muodostaminen Oman jumalasuhteen etsiminen

6

• • • • • •

Ihmisyyden näkeminen arvokkaana Erilaisuuden näkeminen rikkautena Kyky asettua toisen asemaan Yhteisvastuullisuus Reiluus ja suoraselkäisyys, ”oikeamielisyys” Omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen tilanteeseen sopivalla tavalla


7


Suhde yhteiskuntaan Partiolainen osaa toimia yhteiskunnassa, ottaa selvää arkielämän asioista ja vaikuttaa niihin. Hän osaa ottaa erilaisia rooleja johtajana ja johdettavana erilaisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Partiolainen ymmärtää virallisia ja epävirallisia päätöksentekojärjestelmiä (organisaatiolukutaito). Partio kehittää johtamis-, alais- ja vaikuttamistaitoja – aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, tavoitteenasettelua ja organisointikykyä. Partiolaista kiinnostaa yhteisten asioiden hoitaminen. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen haluaa sitoutua osaksi yhteisöjään ja yhteiskuntaansa. Partiolainen tuntee ja viljelee omaa kulttuuriaan. Hän on kiinnostunut myös muista kulttuureista ja arvostaa niitä. Partiolainen mieltää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta. • • • • •

Suhde ympäristöön Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän kunnioittaa ja tuntee luontoa. Partiolainen kokee olevansa osa luontoa ja viihtyy siellä. Hän on kiinnostunut myös asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista, siisteydestä ja viihtyisyydestä. Hän huolehtii siitä, että ympäristö säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville (kestävän kehityksen periaate). • •

Kyky toimia ryhmässä ja ryhmää laajemmassa organisaatiossa Kyky ja halu osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen Oman ja muiden kulttuurien arvostus Kyky ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteisöä Sitoutumisen ja vastuun merkityksen ymmärtäminen

• • •

8

Positiivinen, emotionaalinen ja suora luontosuhde Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa) Luonnonsuojelun tarpeen tiedostaminen ja omat mahdollisuudet sen edistämisessä Vastuu elinympäristöstä Luonnon kunnioittaminen


PARTIOMENETELMÄ Partiomenetelmä vastaa kysymykseen, miten partiossa päästään asetettuun päämäärään. Se on siis ennen kaikkea johtajan työväline suunnitella ja arvioida toimintaa. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin. Sitoutuminen partion arvoihin Partion kasvatuskeinoihin kuuluu sitoutuminen partion arvoihin partiolupauksen kautta. Partiolaisena oleminen on henkilökohtainen valinta, niin sudenpentuna kuin vaeltajanakin. Ihanteiden ja lupauksen avulla lapsille ja nuorille kerrotaan partion arvoista heille sopivalla tavalla. Lupauksen antaessaan lapsen ja nuoren tulisi ymmärtää, mitä lupaa. Symboliikka Symboliikka on yleisluontoinen asia. Symboliikka sisältää tarinoita, merkityksiä, tapoja, merkkejä, värejä, kuvioita, sanallisia tunnuksia ja kaikkea sitä, mikä tekee partiosta partion näköistä. Partiossa symboliikka luo tunteen, että olemme osa yhteisestä suurta kertomusta, maailmanlaajuista partioliikettä. Symboliikka luo ryhmähenkeä. Esimerkki maailmanlaajuisesta symbolista on partiotervehdys. Suomalainen väiski ja vartion viiri ovat puolestaan esimerkkejä kansallisista ja paikallisista symboleista. 9


Nousujohteisuus Nousujohteisuus tarkoittaa jokaisen partiolaisen kohdalla sopivan haasteellisia tehtäviä. Tämä ei aina tarkoita, että tehdään vaikeammin tai enemmän, vaan myös esimerkiksi perusteellisemmin tai uudestaan. Nousujohteisuutta on rakennettu sisään ohjelmaan ikäkausijaolla, ikäkausien sisäisellä jaksotuksella ja aktiviteettien kuvauksilla. Nousujohteisuutta on myös ryhmä- ja henkilökohtainen ohjelman soveltaminen kuhunkin hetkeen sopivaksi. Partiossa jokainen voi toimia omien edellytystensä ja kiinnostustensa mukaan.

10


Vartiojärjestelmä

Tekemällä oppiminen

Päivän hyvä työ

Ryhmään kuulumisen kokeminen on tärkeä osa lapsen ja nuoren kasvua. Ryhmä on lapselle ja nuorelle tärkeä samastumiskohde ja oman itsen peilauspaikka. Partiossa oma pienryhmä innostaa ja tukee. Ryhmässä jokainen tuo kokonaisuuteen jotakin, siinä harjoitellaan muun muassa yhdessä päättämistä ja johtamistaitoja. Ryhmässä toimimalla opetellaan muiden huomioonottamista, muille tilan antamista ja itselle tilan ottamista. Ryhmän yhteishenki kantaa ja kannustaa. Partiossa kartutetaan myös yteishengen luomisen taitoja. Omaa ryhmää laajemman yhteyden – lippukunnan ja alueen, piirin ja SP:n – näkemisen kautta ryhmässä harjoitellaan myös demokratiataitoja.

Tekemällä oppiminen on partion valitsema oppimiskeino kaikessa toiminnassa. Tekemällä oppimisen kautta partiolainen kehittyy itse kokemalla ja pohtimalla tekojensa seurauksia sen sijaan, että koittaisi oppia sivusta katsomalla. Tekemällä oppimiseen kuuluvat myös tekemisestä päättäminen (yhdessä ryhmän kanssa), tekemisen suunnitteleminen etukäteen ja sen arvioiminen jälkikäteen. Pohtimalla kokemuksiaan partiolainen saavuttaa syvemmän ymmärryksen oppimastaan.

Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Tällaiseen aktiiviseen maailmankansalaisuuteen kasvaminen alkaa pienistä teoista. Päivän hyvä työ on yksi tapa viestiä, puhua ja muistaa tällaiset pienet teot. Partiossa kasvatetaan tekemään hyviä töitä kaiken aikaa.

Aikuinen tuki Aikuisen tehtävä partiossa on olla sopivalla tavalla läsnä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus aikuiseen, jolle voi kertoa asioitaan ja joka välittää. Aikuisten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ovat toissijaisia lasten ja nuorten tarpeisiin ja kiinnostuksiin verrattuna. Aikuisten rooli partiossa on tukea lasten ja nuorten kasvua.

11

Toiminta luonnossa Partiolaisille syntyy myönteisten luontokokemusten ja tiedostamisen kautta halu suojella ja varjella luontoa Hän toimii luonnon ehdoilla ja ymmärtää luonnon monimuotoisuutta. Luonnossa lapsi ja nuori kokee lisäksi syy-seuraussuhteet oikeasti: jos jättää paidan teltan ulkopuolelle yöksi, se kastuu. Luonnossa toimimisen taidot kasvattavat lasten ja nuorten itsetuntemusta ja itseluottamusta. Luonto tarjoaa myös mahdollisuuksia hiljentymiseen ja maailmankaikkeuden suuruuden kokemiseen.


IKÄKAUDET Uusi ohjelma on kehitetty tarjoamaan partiotoimintaa seitsemästä 22 ikävuoteen asti, siis koko koulu- ja nuoruusiän ajan. Lapsuuden ja nuoruuden elämänvaiheet jakaantuvat luontaisen kehityksen mukaisesti viiteen vaiheeseen. Kaikki ikäkaudet ovat yhtä arvokkaita. Lippukunnan tulee tarjota partiolaiselle koko partiopolku, osin yhteistyössä lähilippukuntien ja piirin kanssa. Koska lippukunnat ovat yksilöllisiä erilaisuudessaan, ikäkausijakoa tulee soveltaa lippukuntakohtaisesti. Ikäkausiajattelussa on kuitenkin olennaisia periaatteita, joita lippukuntien tulee noudattaa.

valokuva

Ikäkausitoiminta

• • • • •

Sudenpentu 7–9-vuotiaat Seikkailija 10–12-vuotiaat Tarpoja 12–15-vuotiaat Samoaja 15–17-vuotiaat Vaeltaja 18–22-vuotiaat

Ikäkausitoiminnassa partio-ohjelma on muokattu ja hienosäädetty lapsen ja nuoren kehitysvaiheiden mukaan kulloisiinkin tarpeisiin ja ominaispiirteisiin sopivaksi. Tämä näkyy siinä, millaista toimintaa tarjotaan, millaisissa ryhmissä, miten johdettuna ja minkälaisella symboliikalla. Ikäkausista muodostuu kokonaisuus, joka yksilötasolla näkyy partiopolkuna. 12

Ikäkausitoiminnan toteuttaminen on lippukunnan keskeisin tehtävä. Lippukunnan johtajistossa tulee olla kokonaisnäkemys ikäkausien jatkumosta ja toiminnan kokonaisuudesta. Esimerkiksi ikäkausien johtamisessa tai lippukunnan yhteisten tapahtumien toteuttamisessa ikäkaudet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Lippukunnan kannalta kaikki ikäkaudet ovat


Johtajuus yhtä arvokkaita. Mitään ikäkautta ei tule ensisijaistaa toisen kustannuksella esimerkiksi johtamisjärjestelyissä.

Partiojohtajuus ei ole ikäkausi. Se on vastuutehtävä, joka edellyttää tiettyä ikää ja tiettyä partiokoulutusta (pj-valtakirjaa).

Jokaisella partiolaisella on oikeus oman ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaiseen kasvattavaan partiotoimintaan. Tämän toteuttaminen on lippukunnan tehtävä. Lippukunnan tulee myös huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus kuulua oman ikäkautensa toimintaryhmään – jos ei oman lippukunnan sisällä, niin ainakin lippukuntien ja piirin yhteistyöllä.

Ikäkausien johtamisjärjestelyissä on otettu huomioon kullekin ikävaiheelle luontainen tapa toimia, kyky omaksua johtamistaitoa osana ikäkauden ohjelmaa, aikuisen tuen tarve sekä mahdollisuus oman ikäkauden tai hieman itseä vanhempien tarjoamaan vertaisjohtajuuteen.

Lippukunnat ja niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta jäsenistön kehitysvaiheet ja haasteet ovat samat. Lippukunnan oikeus ja velvollisuus on soveltaa ja edelleen muokata ikäkausitoimintansa kokonaisuutta toimintaympäristöön sopivaksi ottaen huomioon esimerkiksi paikkakunnan koulujärjestelyt ja opiskelumahdollisuudet, tyttö-, poika- ja sekalippukunnan perinteet, arkena ja viikonloppuna käytettävissä olevat johtajaresurssit sekä lähilippukuntien tarjoamat tuet.

Johtamistaito on yksi kasvatustavoite monien muiden joukossa. Vastuutehtävien antaminen ja kantaminen on vahva menetelmä, johon kaikki pystyvät. Velvollisuudestakin tulee kiinnostavaa ja kasvattavaa, kun se toteutetaan ikäkaudelle ominaisella tavalla. Jokaisessa ikäkaudessa tulee olla vertaisjohtajuuden ohella tarjolla aikuisen tuki. Ikäkausiin kuuluvien (eli 7–22-vuotiaiden) partiolaisten johtamistehtävät tulee järjestää niin, että ne palvelevat partiolaisen omaa kasvua, tarjoavat onnistumiskokemuksia ja ovat mielenkiintoisia ja hauskoja.

13

Partiossa uskotaan nuoriin myös johtajina sekä nuoren kykyyn innostua ja innostaa. Nuori osaa ottaa huomioon eri ikäisiä, keksiä, luoda ja oivaltaa, heittäytyä mukaan, saada voimaa ryhmästä. Nuori jaksaa joskus loputtomiin. Nuoren partio ei saisi olla vain johtamista, vastuun kantamista toisten kasvusta. Eväitä omaan elämään tulisi partiossa saada muutenkin kuin johtamistehtävien kautta. Aikuisuus ei suoraan merkitse johtajuutta, sillä partiossa elämänkokemus yhdistyy vankkaan ymmärrykseen partiotoiminnan luonteesta ja tavoitteista. Suhteellisuudentajuun ja isompien kokonaisuuksien hahmottamiseen kussakin ikäkaudessa tarvitaan kuitenkin myös aikuista tukea. Aivan erityisesti sitä tarvitaan ikäkausitoiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen lippukunnassa. Aikuisen tulee tietää paikkansa ja roolinsa eri ikäkausissa sekä tukea nuorten toimintaa.


Kehitysvaihetta kuvaavaa

• • • • • •

Innokkuus Reippaus Mielikuvitus Herkkyys Riehakkuus Yksipuolinen maailmankuva

Toimintaa kuvaavaa

SUDENPENNUT Sudenpentu tekee retkiä pesästään lähiseudun ulkopuoliseen maailmaan. Luonnehdinta Sudenpentu on innokas, reipas ja riehakas mutta herkkä. Koulun aloitus on tuonut hänelle uusia sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita. Sudenpentu kantaa lippukuntahuivia ja on pukeutunut sudaripaitaan, jossa on sudenpää- eli tervetulovaiheen merkki. Suden-pennun väri on auringonkeltainen ja eläinsymboli suden pentu.

• • • •

Puuhaaminen! Tarinat Tutustuminen, harjaantuminen Ohjeiden mukaan toimiminen

ratkaista laumojen kokoonpanon tilanteen mukaan. Lauma kokoontuu viikoittain. Lisäksi sudenpennuilla on 1–2 lauman retkeä vuosittain ja lippukunnan yhteinen retki. Johtajat ja aikuiset Sudenpennulle aikuinen johtaja on yksi kodin ulkopuolisista uusista aikuisista. Hän on tärkeä esikuva. Hänen tulee pystyä toimimaan partiotilanteessa lapsen oman äidin ja isän korvikkeena. Akela

Kasvatustavoitteet Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Ryhmä Sudenpennun reviiriä on oma ryhmä, jota kutsutaan laumaksi. Laumassa on noin 8–12 sudenpentua. Sudenpennulle ei ole väliä, toimiiko hän seka- vai erillisryhmässä, joten lippukunta voi

14

Laumaa johtaa akela, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltaja. Jos akela on vaeltajaikäinen, hänellä tulee olla oman kasvunsa tukena aikuinen. Laumalla on hyvä olla myös toinen akela, joka voi olla aikuinen, vaeltaja tai samoaja. Akela suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä sekä osallistuu laumansa kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Akela on vastuussa lauman turvallisuudesta toiminnan aikana.


Vertaisjohtaja

Esimerkkejä aktiviteeteista

Ohjelma

Toimintavuoden aikana suoritetaan vähintään yksi jälki jokaisesta alaryhmästä. Jäljet koostuvat neljästä pakollisesta ”askelesta” ja vähintään kahdesta vapaavalinnaisesta ”askelesta”. Sudenpentukauden päätösmerkki on pennunkäpälä.

Ohjelma koostuu 35 ”jäljestä”, jotka on jaoteltu alaryhmiin kasvatustavoitteiden mukaan. Ensin suoritetaan tervetuloajälki, jonka jälkeen johtaja ja sudenpennut yhdessä valitsevat suoritettavat jäljet.

Piiri tai alue järjestää vuosittain sudenpentutapahtuman tai sudenpentukisat. Sudenpennut voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan.

Sudenpennuilla itsellään voi olla tilapäisiä, pienimuotoisia johtamistehtäviä. Hän voi esimerkiksi johtaa leikin lauman kokouksessa.

• Järjestän yhdessä laumani kanssa vanhemmille iltanuotion/-ohjelman.

• Vierailen taidemuseossa. • Olen yötä metsässä teltassa. • Tutustun laumani kanssa meille vieraaseen urheilulajiin.

15

• Pohdimme lauman kanssa, mikä on oikein ja väärin.


Kehitysvaihetta kuvaavaa

• • • • •

Toimeliaisuus Neuvokkuus Itsekontrolli Oikeudenmukaisuus Yhteistyö

Toimintaa kuvaavaa

SEIKKAILIJAT Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin tutkimusmatkailijan lailla. Luonnehdinta Seikkailija on toimelias, neuvokas, oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen. Hänellä on energiaa tiedollisiin, sosiaalisiin ja liikunnallisiinkin haasteisiin. Seikkailija pukeutuu partiopaitaan ja vyöhön ja kantaa huivissaan itse tekemäänsä solkea. Seikkailijan väri on hiilloksenoranssi ja eläinsymboli kettu.

• Tekemistä! • Vahvistaminen

10–15 henkeä) ja jakautuu toiminnassa pienempiin vartioihin, joiden kokoonpano voi vaihdella. Joukkue on sellainen kokoonpano, jota yksi aikuinen voi vielä hallita. Toisaalta pienryhmätoiminta haastaa paremmin yksittäistä seikkailijaa. Joukkue jakaantuu 2–3 pienryhmään eli vartioon. Joukkue kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi järjestetään retki tai muuta toimintaa kerran kuussa.

Kasvatustavoitteet Johtajat ja aikuiset Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt. Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia.

Seikkailija pystyy jo toimimaan pienryhmässä, mutta tarvitsee myös aikuisen ohjausta. Seikkailijaikäisten kanssa on hyvä harjoitella johtamista: tarpojat tekevät johtamisaktiviteetteja heidän kanssaan.

Ryhmä

Sampo

Seikkailijan viiteryhmä on oma ryhmä, vaikka käsitys lippukunnasta vahvistuukin. Seikkailijaryhmä on seka- tai erillisryhmä. Joukkue on selkeästi suuri (esimerkiksi

Seikkailijajoukkuetta johtaa sampo, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltaja. Jos sampo on vaeltajaikäinen, hänellä tulee olla oman kasvunsa tukena aikuinen. Joukkueella on hyvä olla myös

16


toinen sampo, joka voi olla aikuinen, vaeltaja tai samoaja. Sampo suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti viikkokokouksia ja retkiä joukkueellensa. Lisäksi hän osallistuu joukkueen kanssa leireille, kilpailuihin ja muihin tapahtumiin. Sampo on vastuussa seikkailijoiden turvallisuudesta toiminnan aikana. Vartionjohtaja Seikkailijat opettelevat vartiojärjestelmää tilanteissa, joissa joukkue jakaantuu vartioihin. Kukin seikkailija saa vuorollaan toimia vartionjohtajana.

toimintaan on tarjolla neljä eri aktiviteettikokonaisuutta, väli-ilmansuunnat, joista ryhmä voi suorittaa haluamansa määrän ja lisää taitomerkkejä. Seikkailijakauden päätösmerkki on kompassiruusu. Piiri tai alue järjestää seikkailijoille mahdollisuuden osallistua partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa kahdesti vuodessa. Seikkailijat voivat osallistua valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan. Esimerkkejä aktiviteeteista

• Tunnen kipinämikon tehtävät ja toimin kipinämikkona.

• Seikkailija tutustuu jonkin

Ohjelma Seikkailijaohjelman aloittaa Tervetuloavaihe. Sen jälkeen ohjelma koostuu neljästä puolen vuoden jaksosta, ilmansuunnasta. Kuhunkin jaksoon sisältyy noin 20 aktiviteettia, kaksi retkeä, osallistuminen pt-kisoihin ja vähintään yksi taitomerkki. Seikkailijoissa voi toimia myös kolme vuotta. Kolmannen vuoden

• • •

toisen maan tapoihin toteuttaa partio-ohjelmaa. Harjoittelen nyrjähdysten ja venähdysten ensiapua. Järjestän vartioillan päätteeksi hiljaisen hetken. Kirjoitamme jutun lippukunnan lehteen/ partiolehteen/paikallislehteen/nettisivuille.

17


Tarpojan tunnistaa kallionharmaasta pillinarusta. Kanervanvieoletti on tarpojan tunnusväri ja ahma eläinsymboli. Kehitysvaihetta kuvaavaa

• Kokeilemista! • Tietojen ja taitojen syventämistä • Pystyy tekemään itsenäisesti ja ryhmässä toisten kanssa

TARPOJAT Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti jo haastavassakin maastossa. Luonnehdinta Tarpoja on liikkeelle päästyään innostuva, vahvasti tunteva, liikkeissään äkkinäinen, tilaa tarvitseva ja reviiriään suojeleva, toiminnallinen, kokeilunhaluinen ja tunneherkkä. Hänellä on omia ideoita ja mielipiteitä, mutta ei aina pitkäjänteisyyttä niiden toteuttamiseen. Murrosiän biologinen kehitys on voimakkaimmillaan, tytöillä ja pojilla eri tahdissa.

• Todellisia haasteita • Aktiivista toimintaa koko ajan Toimintaa kuvaavaa

• • • • • •

Spontaanius, innostuminen Hämmennys Suojautuminen Herkkänahkaisuus, arkuus Lyhytjänteisyys Mielialojen vaihtelu

Kasvatustavoitteet Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja. Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista.Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta.

18

Ryhmä Tarpoja kokee tärkeäksi ikätoveriryhmän, johon hän voi liittyä. Oman ryhmän lisäksi tarpojalle tulee tutuksi lippukunta ja partiomaailma alkaa laajeta muun muassa piirin tapahtumissa, pt-kisoissa ja suurleireillä. Tarpojat toimivat vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Asialla on iso merkitys, koska tämänikäisillä kehityserot sukupuolten välillä ovat suuria. Vartiossa on 4–12 tarpojaa. Ikäkaudelle luontaisesti tytöille sopii hieman pienempi (4–8) ja pojille vastaavasti isompi ryhmä (8–12). Tarpojia kiinnostava vastakkainen sukupuoli on kohdattavissa koko tarpojaikäkauden yhteisissä tapaamisissa (KITT), joissa voidaan toimia myös sekaryhmissä. Tarpojavartio kokoontuu kerran viikossa. Lisäksi tarpojille järjestetään koko ikäkauden tapaaminen 1–2 kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä, kursseja tai muita tapahtumia.


Johtajat ja aikuiset Murrosiän kuohuissa tarpoja kapinoi auktoriteetteja vastaan. Vahva kontakti aikuiseen on silti tärkeä – aikuisen johtajan tulee olla oma-alotteisesti tarpojalle saatavilla. Aikuinen on läsnä, muttei pääsääntöisesti osallistu itse toimintaan, vaan antaa vartionjohtajan johtaa. Vartionjohtaja Tarpojien vartionjohtajana toimii samoaja osana omaa samoajaohjelmaansa. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella. Tarpojilla itsellään on tilapäisiä vastuutehtäviä eri tilanteissa. Luotsi Tarpojatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän tuntee henkilökohtaisesti tarpojat kuten myös samoaja-vj:t. Hän seuraa vartion

toimintaa, on saatavilla kun vartio kokoontuu ja toteuttaa vaativia aktiviteetteja, yllätyksiä ja huippujuttuja. Luotsi käsittelee myös ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja toimii silloin, kun häntä tarvitaan. Luotsi huolehtii, että tarpojilla on yhteisiä tapahtumia lippukunnan muiden tarpojavartioiden kanssa.

SP järjestää vuosittain tarpojien partiotaitojen SM-kisat.

Ohjelma

Esimerkkejä aktiviteeteista

Tarpojaohjelma koostuu neljästä puolen vuoden tarposta. Jokaisessa tarpossa on pakollisia ja valinnaisia aktiviteetteja sekä koko ikäkauden tarpojatapaamisia (KITT). Tarpon päätöstapahtumassa, majakassa, tarpojavartio pääsee yhdessä kokeilemaan aktiviteeteissa oppimiaan taitoja. Lisäksi tarpojaohjelmassa on jatkotarppoja, joiden avulla tarpojatoiminta voi jatkua kolmannenkin vuoden. Tarpojaohjelman päätösmerkki on Kimin hymy.

• Kalastan ongella, perkaan saaliini ja

Piiri tai alue järjestää tarpojille vuosittain tarpojien taitopäivät, tarpojakisat ja jakson päätöstapahtuman tueksi lippukunnille, jotka sitä tarvitsevat.

19

Tarpojat osallistuvat muihin valtakunnallisiin tapahtumiin lippukunnan harkinnan mukaan ja heidän on mahdollista osallistua myös valtakunnalliselle suurleirille.

valmistan saaliista aterian.

• Pelaamme ekotehobingoa. • Keskustelen ulkomaalaisen partiolaisen kanssa netissä.

• Seuraan erilaisia medioita viikon ajan.

• Joka kokouksen päätteeksi Paussi. • Tutustumisleikkien sijaan tehdään •

erilaisia, haastavampia ryhmäytymisharjoituksia. Suunnittelemme ja toteutamme seikkailijoille iltanuotion


Kehitysvaihetta kuvaavaa

• • • • •

Aatteellisuus Aktiivisuus Energisyys Etsiminen Kyseenalaistaminen, kapinointi

Toimintaa kuvaavaa

SAMOAJAT

• Omaa toimintaa! • Soveltaminen

Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja.

Kasvatustavoitteet

Luonnehdinta Samoaja on aktiivinen ja aatteellinen, etsivä ja energinen, kyseenalaistavakin. Biologinen kehitys alkaa jo tasoittua. Hän selviytyy itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Hän osaa jo opettaa muille, mutta haluaa samalla kehittää itseään. Samoajan tunnistaa vihreästä pillinarusta. Samoajan tunnusväri on metsänvihreä ja eläinsymboli ilves.

Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään. Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä. Ryhmä Samoajalle on tärkeää ryhmäytyä samanmielisten kanssa. Lippukunta ja piiri ovat samoajan omaa reviiriä. SP ja kansainvälinen partioyhteisö alkavat jo hahmottua.

20

Samoajien ryhmäkoolla ei ole suurta merkitystä. Samoajaikäiset tytöt tyypillisesti toimivat parhaiten hieman pienemmissä ryhmissä kuin samanikäiset pojat. Näin ollen vartiot ovat yleensä erillisryhmiä. Samoajavartiot kokoontuvat säännöllisesti, parhaimmillaan kerran viikossa. Lisäksi vartio tekee retkiä ja osallistuu leireille ja tapahtumiin. Ikäkauden yhteistä toimintaa toteutetaan sekaryhmässä mahdollisesti yhdessä muiden lippukuntien kanssa 1–2 kuukauden välein. Ikäkausitapaamiset voivat olla myös leirejä, retkiä tai muita tapahtumia. Johtajat ja aikuiset Samoajaikäinen tarvitsee aikuista peiliksi, olkapääksi, linjatuomariksi ja kannustajaksi. Aikuisen läsnäolon on oltava säännöllistä mutta ei kokoaikaista. Näin samoaja saa tilaa omalle itsenäistymiselleen.


Vartionjohtaja Samoajien vartionjohtajana toimii yksi samoajista osana omaa samoajaohjelmaansa. Vartionjohtaja vastaa ryhmän viikoittaisesta toiminnasta aikuisen tuella. Luotsi Samoajatoiminnasta vastaa tehtävään koulutettu aikuinen johtaja, luotsi. Luotsi suunnittelee toimintaa vartionjohtajan kanssa, tukee vartionjohtajaa tehtävässään ja huolehtii tämän osaamisesta. Hän seuraa vartion toimintaa, käsittelee ryhmässä esiin tulevia vaikeita aiheita ja on läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. Luotsi huolehtii siitä, että samoajien toiminta ulottuu oman lippukunnan lisäksi sen ulkopuolelle, esimerkkeinä yhteistyö naapurilippukunnan samoajavartion kanssa sekä osallistuminen piirin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Ohjelma Samoajaohjelma kestää kolme vuotta. Se koostuu erimittaisista aktiviteeteista, jois-

ta osa on pakollisia, osa vapaavalintaisia. Kokonaisuudet voivat muodostua hyvin erityyppisiksi samoajavartion valintojen mukaan. Samoajaohjelman päätösmerkki on liljaleijona. Piiri järjestää vuosittain samoajien piiritapahtuman ja partiotaitokilpailut. Valtakunnallinen samoajatapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi. Samoajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin. Esimerkkejä aktiviteeteista

• Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön.

• Etsimme kiinnostavia kesätyöpaikkoja ja kirjoitamme hakemuspohjan.

• Järjestämme lippukunnassamme lyhytelokuvafestivaalit.

• Jaamme kuvitteellista palkkaa eri •

ammattiryhmille ja vertaamme sitä oikeisiin tilastoihin. Tutustun 3 – 5 erilaiseen kiinnostavaan ammattiin vierailemalla ammattilaisten luona tai pyytämällä heidät haastateltaviksi. 21


VAELTAJAT Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään. Luonnehdinta Vaeltaja on vastuullinen, suunnitelmallinen, itsenäinen ja pitkäjänteinen. Nuoresta tulee vähitellen aikuinen. Nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi, mutta psyykkinen sopeutuminen vielä jatkuu. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja voi ottaa jo muista vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä uusiin haasteisiin. Vaeltajan tunnistaa ruskeasta pillinarusta. Vaeltajan tunnusväri on karhunruskea ja eläinsymboli karhu.

Kehitysvaihetta kuvaavaa

Ryhmä

• Jäsentyminen • Vakiintuminen • Etsiminen, valinnat, ratkaisut, epäily,

Vaeltajat toimivat projektien mukaisissa ryhmissä tai oman tai naapurilippukunnan vaeltajien kanssa kaikki yhdessä. Vaeltajaryhmä, vartio, on yhteisryhmä, jossa on 3–5 vaeltajaa. Tässä tulee kuitenkin huomata, että vaeltaja voi kuulua useisiin vartioihin, jotka vaihtelevat projektien ja pestien mukaan. Vaeltajavartio on siis erilainen yksikkö kuin muiden ikäkausien vartiot. Vaeltajavartio kokoontuu 1–2 kertaa kuussa.

• • • • •

maailmankuvan valinta Suuri henkinen kasvu Oman linjan, elämäntavan löytö Itsenäistyminen Vastuullisuus Pitkäjänteisyys

Toimintaa kuvaavaa

• Yhdessä uusiin haasteisiin! • Osaa niin, että voi myös ottaa •

vastuuta muista Pitkäjänteisyys taitojen kehittämisessä

Kasvatustavoitteet Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen.Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan.

22

Johtajat ja aikuiset Vaeltaja tarvitsee ohjaavaa, tutortyyppistä johtajaa. Vaeltaja ymmärtää itsekin olevansa roolimalli, joka esimerkillään vaikuttaa nuorempien toimintaan ja valintoihin. Vartionjohtaja Samaan ikäkauteen kuuluva vartionjohtaja suunnittelee ja johtaa kulloisenkin vartion toimintaa.


Luotsi Ikäkauden aikuinen, luotsi, ohjaa vaeltajan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tekemistä ja toteutumista. Ohjelma Vaeltajaohjelma on jaettu 33 aihealueeseen, joista jokaisesta valitaan suoritettavaksi vähintään yksi aktiviteetti. Jokainen vaeltaja suorittaa näin neljän vuoden aikana ainakin 33 valitsemaansa aktiviteettia. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jossa valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Ohjelmaan kuuluu myös vaeltajuuden aluksi suoritettava Suomi-projekti ja viimeisenä vaeltajavuotena suoritettava ulkomaat-projekti. Vaeltajaohjelma loppuu päätösseremoniaan. Piiri järjestää vaeltajien piiritapahtuman vuosittain. Vaeltajilla on mahdollisuus osallistua piirin partiotaitokilpailuihin osana ohjelmaansa.

23

Valtakunnallinen vaeltajien tapaaminen ja sen yhteydessä vaeltajien yhteiskunnallisten asioiden seminaari järjestetään vuosittain. Vaeltajat osallistuvat kohderyhmänä valtakunnallisille suurleireille, ja he voivat halutessaan osallistua valtakunnallisiin partiotaitokilpailuihin. Esimerkkejä aktiviteeteista

• Hakeudun tietoisesti erilaisiin small

• • • • •

talk -tilanteisiin (erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten/ammattilaisten kanssa). Selvitän oman ekologisen jalanjälkeni. Suoritan joitakin koulutusjärjestelmän koulutusmoduuleja. Tutustumme eri maiden partioohjelmiin ja partiolupauksiin sekä niiden velvoittavuuteen. Tutkin mainostajien sekä uutisten tapaa kertoa tuotteista ja palveluista. Pohdin, olenko kriittinen kuluttaja. Järjestämme seksuaalisuuteen liittyvän turvallisuustempauksen samoajille.


www.partio.fi 24

Profile for Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry

Ohjelmavihko 2012  

Suomen Partiolaisten Partio-ohjelma

Ohjelmavihko 2012  

Suomen Partiolaisten Partio-ohjelma

Advertisement