__MAIN_TEXT__

Page 1

BIOKAASU

2/2015

Suomen Biokaasuyhdistyksen jäsenlehti


B IOKAASU- LEHTI

Suomen Biokaasuyhdistys ry Finlands Biogasförening rf c/o Envor Group Oy Voimalankatu 56 30420 FORSSA info@biokaasuyhdistys.net www.biokaasuyhdistys.net Perustettu 1991, nykyinen nimi 2007

Perustettu 2009 7. vuosikerta, N:o 2, marraskuu 2015 ISSN 2242-5799 (painettu) ISSN 2242-5802 (verkkolehti) Päätoimittaja: Mika Laine Painopaikka: Nekapaino Oy, Pirkkala

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

HALLITUS 2015

Puheenjohtaja Mika Laine Jäsenet Urpo Jaakkola Alpo Kitinoja Maritta Kymäläinen Teija Paavola Erkki Rautio Mikko Saalasti Esa Salokorpi Pasi Torri

s. 3 Alpo Kitinoja:

Yhdistyksen toimintaa

s. 4 Biokaasuyhdistyksen uusi jäsenyritys:

Texaco - biovoimaloiden voitelija s. 5 Lakeuden Etappi: Ekologinen maanparannusrae biojätteestäjapuhdistamolietteestä s. 7 Winquist, Varho, Tapio:

Energiatuotannon tulevaisuuden avainsanat: uusiutuvajahajautettu

JÄSENMAKSUT 2015

s. 9 Ari Lampinen:

Henkilöjäsenmaksu 40 € Opiskelijajäsenmaksu 20 € Yhteisöjäsenmaksut: Liikevaihto alle 1 milj. 300 € Liikevaihto 1-3 milj. 750 € Liikevaihto yli 3 milj. 1000 €

Biokaasun liikennekäytön kasvu jatkuu voimakkaana s. 12 Anni Lehtomäki:

Suomen ensimmäinen tehdasvalmisteinen biokaasulaitos on otettu käyttöön s. 14 Anne Kortela:

IBAN tilinumero

Kaasualan näkymätvaloisat aktiiviselle kehittäjälle

Nordea FI36 2422 1800 0096 92 (pankkisiirron viestiosaan kirjoitetaan maksajan nimi ja osoite)

s. 16 Ari Lampinen:

Olkibiokaasun liikennekäyttö s. 18 Ajankohtaista Biokaasuyhdistyksessä s. 19: Ämmässuo - energiaja ravinteettehokkaasti kiertoon 2


YHDISTYKSEN TOIMINTAA Alpo Kitinoja

S

uomen biokaasuyhdistys on perustettu nimellä biokaasukeskus ry. vuonna 1991. Biokaasun tuotantoa on ollut jo ennen ajanlaskumme alkua Kiinassa. Suomessa biokaasun hyödyntäminen alkoi 1930 luvulla Helsingin vedenpuhdistamoilla, joista kaasu siirrettiin kaupungin kaasuverkkoon. Biokaasuyhdistyksen hallitus on kokoontunut vuoden 2015 aikan viisi kertaa. Yhdistyksen toiminta on monipuolista, käsittäen biokaasun tuotannon ja käytön laajasti ottaen monista eri näkökulmista. Tässä on joitain poimintoja toiminnasta. Yhdistys on päättänyt ottaa järjestelyvastuun Suomen osalta Nordic Biogas Conference 2016 tapahtumasta, joka järjestetään 7.-10.9.2016 Viking Grace laivalla. Tapahtuma on iso kansainvälinen kokoontuminen. Uusi tulevaisuuden biokaasu esite on julkaistu siihen liittyen sähköisenä. Sen voit lukea kotisivultamme http://biokaasuyhdistys.net. Biokaasulehteä, joka on kädessäsi, toimitetaan kaksi kertaa vuodessa. Siihen voivat kaikki jäsenet toimittaa juttuja ja tiedotuksia koska tahansa allekirjoittaneelle. Tässä lehdessä on mielenkiintoisia juttuja mm. olkienergiasta ja maanparannusaineista. Oppikaamme toisiltamme. Biokaasualan perusoppikirjan kirjoittaminen etenee hyvin. Maritta Kymäläinen on toiminut vetäjänä ja rahoituskin on järjestyksessä. Odotamme kirjan valmistuvan kevätkokoukseen mennessä. Kirjassa on useita kirjoittajia. Hallitus osallistuu kukin jäsen tahoillaan moniin hankkeisiin ja työryhmiin. Myös lausuntoja viranomaisille on annettu tasaisesti vuoden aikana. Kansainvälinen toiminta kulkee EBAn, NGVA-Europen ja NBCn kautta. Kirjeenvaihtoa käydään ja konferensseihin osallistutaan tarpeen mukaan. Tämän lehden mukana jaetaan Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18. Suomen Biokaasuyhdistys aloitti yhdessä Joensuun yliopiston kanssa 1990-luvulla biokaasulaitosrekisterien julkaisemisen. Niitä varten on kerätty ja tilastoitu tiedot Suomessa toimivista biokaasulaitoksista, niiden tuottamasta kaasusta ja kaasun käytöstä vuodesta 1994 alkaen. Biokaasun liikennekäyttö ei alun perin ollut mukana, mutta Suomen Biokaasuyhdistyksen aloitteesta se tuli mukaan 14. rekisteriin. Siitä alkaen liikennebiokaasutilastot on julkaistu koko historian ajalta eli vuodesta 1941 alkaen. Nykyään Itä-Suomen yliopisto vastaa rekisterin tietojen keräämisestä ja raportin kokoamisesta. Rekisteri julkaistaan vuosittain Itä-Suomen yliopiston metsä- ja luonnontieteiden tiedekunnan julkaisusarjassa. 3


Biokaasuyhdistyksen uusi jäsenyritys

TEXACO - B IOVOIMALOIDEN VOITELIJA

Biovoimalaitosten kaasumoottorit joutuvat kovan rasituksen alle epäpuhtaan polttoaineen vuoksi. Laadukas voiteluöljy merkitsee tuntuvaa parannusta huoltoväleihin jamoottoreiden elinkaareen.

B

ioenergiatrendi asettaa uusia vaatimuksia sekä voimaloiden kaasumoottoreille sekä niissä käytettäville voiteluaineille.

- Kaatopaikkakaasuissa on epäpuhtauksia. Siksi myös voiteluöljyihin kohdistuu merkittäviä laatuvaatimuksia, sanoo Texacoa Suomessa edustavan Finnoleumin Mika Hulkko. Texaco on viiden maailman suurimman öljy-yhtiön joukkoon kuuluvan amerikkalaisen Chevronin tuotemerkki. Texacon uusimpia lanseerauksia on HDAX 6500 LFG -kaasumoottoriöljy. Hulkko kertoo, että uusi öljy on kehitetty muun muassa jätevedenpuhdistuslaitoksia ja biovoimaloita silmällä pitäen. Isosyn teknologiaan perustuvan GIIperusöljyn tuotekehityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteen puhtauteen sekä hapettumiskestävyyteen. - Elinkaarikustannukset ovat suoraan verrannolliset öljyn laatuun. HDAXöljyllä saavutetaan jopa 25 prosenttia pidemmät huoltovälit perinteisiin tuotteisiin verrattuna.

- Texacolla on pitkätperinteet ensiluokkaisten voiteluaineiden kehittäjänä, kertoo Texacoa Suomessa edustavan Finnoleumin Mika Hulkko.

4


E KOLOGINEN MAANPARANNUSRAE BIOJÄTTEESTÄ JA PUHDISTAMOLIETTEESTÄ

Jäteyhtiön kehittämä maanparannusrae hyödyntää biojätteet ja puhdistamolietteet tehokkaasti. Täysin orgaaninen kuivarae lannoittaa, on helppo käsitellä ja mieto tuoksultaan.

L

akeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksessa tuotetaan biokaasun lisäksi Ranumaanparannusraetta, mikä on lannoitekäyttöön soveltuva kierrätystuote. Runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sisältävä maanparannusrae on MTT:n kokeiluissa todettu kivennäislannoitteen veroiseksi. Kasvun vauhdittajana se on tehokas esimerkiksi marjakasveille ja nurmea perustettaessa. Kuivarakeen käsittelyprosessin myötä bakteerit ja taudinaiheuttajat poistuvat. Vaikka Ranu on täysin orgaaninen lannoite, se ei juuri tuoksu. - Hyvin säilyvä, helppokäyttöinen ja melko tuoksuton pellettirae on ollut viljelijöille ja viherrakentajille mieluinen. Ja mikä parasta, rakeessa kotitalouksien biojätteiden ja kuntien jätevedenpuhdistamoilta jäävän lietteen ravinteiden kierrätys on mitä tehokkainta, Lakeuden Etapin laitospäällikkö Antero Bäcklund sanoo. - Rakeen helppokäyttöisyys on loppukäyttäjän mieleen. Hyvän tuotteen lisäksi tavoitteenamme on tietenkin vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Ravinteita huuhtoutuu Itämereen esimerkiksi pelloilta, mutta valmistamamme kuivarae luovuttaa ravinteensa hitaasti ja näin tehostaa ravinteiden kiertämistä, ei valumista vesiin, Etapin avainasiakaspäällikkö Timo Reini selvittää. - Maanviljelijöiden lisäksi nyt myös viherrakentajat ovat tykästyneet tuotteeseen. Nurmikon lannoittajana kotipihoilla ja esimerkiksi golfkentillä tuote on koettu käteväksi ja ekologiseksi, Reini toteaa.

Eviran hyväksymä, MTT:n tutkimatuote

Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva Lakeuden Etappi on kuntien omistama jäteyhtiö. Etapin biokaasulaitos on maamme ainoa laitos, joka jalostaa ja kierrättää puhdistamolietteet tähän muotoon. Muissa laitoksissa lietettä puhdistetaan ja kuivataan sen verran, että se saadaan levitettyä pelloille lietelannan tavoin. Etapilla biojätepuhdistamoliete -massaa kuivataan termisesti vielä edelleen ja puristetaan rakeeksi niin, että sen käsittely ja varastointi on helppoa ja levittäminen helpompaa ja hygieenisempää. Viljelysmaille Ranua levitetään esimerkiksi kalkinlevityskalustolla, viherrakentamisessa ja kotipuutarhassa levitys onnistuu vaikka käsin. Raetta myydään maatalouskaupan kautta rekkakuormittain ja nyt myös pienerissä säkkitavarana. Rakeen valmistuksessa mädätysprosessin myötä syntyy biokaasua, mikä käytetään energiana prosessin pyörittämiseen ja laitoksen omaan käyttöön niin, että se vastaa kolmea miljoonaa litraa polttoöljyä. 5


Lakeuden Etapin Ranu-maanparannusrae on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymä. Tuotetta tutkii ja sen vaikutuksista raportoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ylistaron yksikössään.

Lisätietoja:

Lakeuden Etappi, avainasiakaspäällikkö Timo Reini puh. 040 7748531, timo.reini@etappi.com - www.kiertokauppa.fi

Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksessa tuotetaan biokaasun lisäksi Ranumaanparannusraetta, mikä on lannoitekäyttöön soveltuva kierrätystuote. Ranuvarastossa tuotetta esittelevät laitospäällikkö Antero Backlund (vas.) ja avainasiakaspäällikkö Timo Reini.

6


E NERGIATUOTANNON

TULEVAISUUDEN AVAINSANAT: UUSIUTUVA JA HAJAUTETTU Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Vilja Varho, Luonnonvarakeskus Petri Tapio, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus

U

usiutuvan energian osuus on vahvasti kasvussa monissa Euroopan maissa. Veturina on ollut Saksa, joka teki ison strategiapäätöksen energiapolitiikassaan vuonna 2011 (”die Energiewende”). Uusiutuvan energian käytön lisäksi tavoitteena on mm. hajautettu energiantuotanto ja työpaikkojen luominen maaseudulle. Suomessa uusiutuvan energian osuus on perinteisesti ollut korkea, ml. vesivoiman ja puun käyttö energiantuotantoon, mutta erityisesti sähkönkulutuksessa osuus ei ole merkittävästi kasvanut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Pienimuotoisen, hajautetun energiantuotannon, kuten aurinkoenergian ja biokaasun integroiminen energiajärjestelmään voisi parantaa vaihtotasetta, luoda alueellista työllisyyttä ja vähentää energiajärjestelmän haavoittuvuutta. Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteishankkeessa (ILVAMAP) tarkasteltiin uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksia maatiloilla vuoteen 2030 mennessä. Maatiloille sopivia ja kyselytutkimuksessa myös toivottuja energian tuotantomuotoja ovat mm. puuhakkeen poltto, maalämpö ja biokaasu. Maatalouden rakennetutkimuksen (2014) mukaan noin 35 % maatiloilla käytetystä lämpöenergiasta on tuotettu puulla. Myös valtakunnan tasolla puu on merkittävä energialähde. Maalämpö sen sijaan on vasta yleistymässä ja biokaasun merkitys toistaiseksi marginaalinen (kuva 1).

Kuva 1. Energian tuotanto biokaasusta, maalämmöstä ja puuhakkeesta Suomessa vuosina 2000 – 2013 (Suomen biokaasurekisteri2013, Tilastokeskus 2015)

7


ILVAMAP-hankkeessa laadittiin kerättyjen asiantuntijanäkemysten pohjalta skenaarioita eri energiamuotojen kulutuksesta maatiloilla vuoteen 2030. Kolmessa skenaariossa kuudesta biokaasun käyttö nousi voimakkaasti, mutta kolmessa vastaavasti pysyi vaatimattomana. Puunpolton ja lämpöpumppujen rooli sen sijaan nähtiin vahvana viidessä skenaariossa kuudesta. Maatilojen biokaasulaitosten yleistyminen olisi tärkeää myös ravinnekierrolle ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöille. Mutta miksi biokaasulaitokset eivät vielä ole yleistyneet, eikä niiden tulevaisuuteen uskota yhtä vahvasti kuin esimerkiksi hakkeeseen? Ainakaan kyse ei voi olla yksin taloudellisesta kannattavuudesta. ILVAMAP-hankkeessa todettiin, että sähköä ja lämpöä tuottavat biokaasulaitokset (CHP) voivat olla nykyiselläänkin kannattavia, jos tilalla on biokaasun tuottoon sopivaa biomassaa ja tilan energiankäyttö vastaa tuotantoa. Kannattavuudelle on kuitenkin kaksi merkittävää haastetta: investointikustannus ja lämmön hyödyntäminen. Nykyisen maatalouden tukipolitiikan mukaan biokaasulaitoksen hyväksyttävä investointikustannus on sidottu sähkön- ja lämmöntuotantoon, eikä se huomioi kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä tai parempaa ravinnekiertoa. Koska hyväksyttävä investointikustannus on sidottu laitoksen nimellistehoon, saa edullisemmasta hakevoimalasta suhteessa suuremman tukiprosentin. Biokaasusta CHP-yksiköllä tuotetun sähkön ja lämmön suhde ei myöskään usein vastaa maatilan energiantarvetta. Lämpöä tuotetaan sähköön nähden enemmän, tosin sikatiloilla lämmön tarve on karjatiloja suurempi ja vastaa paremmin biokaasulaitoksen lämmöntuotantoa. Ratkaisuna biokaasulaitosten parempaan kannattavuuteen voisi olla liikennekaasun (biometaanin) puhdistus biokaasusta. Merkittävin etu liikennekaasussa CHP-tuotantoon nähden on, ettei lämpöä synny. Liikennekäyttö on myös tehokkain tapa biokaasun energiasisällön hyödyntämiseen. Edellytyksenä vain on riittävä määrä kaasuautoja. Jakeluasemien rakentaminen myös nykyisen kaasuverkon ulkopuolelle laajentaisi kaasuautojen käyttösädettä ja poistaisi esteitä kaasuautojen hankinnalle. Suomessa kaivataankin nyt uskoa omavaraiseen ja ympäristöystävälliseen energiatuotantoon sekä rohkeita tiennäyttäjiä!

8


B IOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN KASVU JATKUU VOIMAKKAANA Ari Lampinen

S

uomen vuoden 2014 liikennebiokaasutilastot julkaistiin syyskuussa (Lampinen 2015) osana uutta Biokaasulaitosrekisteriä n:o 18 (Huttunen & Kuittinen 2015). Suomen Biokaasulaitosrekisteri on Itä-Suomen yliopiston vuosittain julkaisema Suomen biokaasun tuotannon ja käytön tilasto. Suomen biokaasutilastoja on kerätty Suomen Biokaasuyhdistyksen aloitteesta vuodesta 1994 alkaen ja kaikki 18 julkaisua ovat saatavissa yhdistyksen palvelimesta. Vuonna 2011 Suomen Biokaasuyhdistys teki aloitteen liikennebiokaasutilastojen keräämisestä, ja ne ovat olleet mukana Biokaasulaitosrekisteristä n:o 14 alkaen eli nyt viidettä kertaa. Liikenneosa perustuu osittain samoihin kyselyihin kuin muu osa rekisteristä, mutta pääasiassa se perustuu erillisiin kyselyihin, koska liikennebiokaasualan yritykset ovat enimmäkseen muita yrityksiä kuin biokaasun tuottajat ja koska tarvitaan erilaista tietoa kuin rekisterin pääkyselyissä. Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen, jolloin julkaistiin vuoden 2010 tiedot, liikenneosa on sisältänyt tilastot koko historian ajalta. Vuosien 1941-1946 tilastot kerättiin vuonna 2011 arkistotutkimuksena, joka julkaistiin seuraavana vuonna (Lampinen 2012), ja vuosien 2002-2010 tiedot kyseltiin Kalmarin maatilalta, joka tuolloin oli vielä ainut liikennebiokaasun tuottaja ja myyjä Suomessa. Liikenneosa, kuten koko muu rekisteri, on

Kuva 1. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena Suomessa 1941-2014 (Lampinen 2015, 14).

9


alusta asti ollut paitsi tilastojulkaisu myös Suomen biokaasuteollisuuden tilaa analysoiva julkaisu vuosittain vaihtuvin sisällöin. Laaja selvitys liikennebiokaasualasta annettiin rekisterissä n:o 17, mutta muina vuosina raportointi on ollut suppeampi. Uudessa rekisterissä julkaistiin kuvassa 1 oleva graafi, joka kertoo voimakkaasta kulutuksen kasvusta viime vuosina. Viimeisen vuosikymmenen aikana kulutus on kasvanut 900-kertaiseksi ja viimeisen vuoden aikana yli 50 %. Biokaasua tankattiin 24 julkisen CBG100-aseman (100 % biokaasu paineistettuna), kahden suuren yksityisen aseman ja monien kotitankkaus- ja mobiilitankkausasemien kautta. Vuonna 2014 Suomen tankkausverkosto kasvoi neljällä uudella julkisella asemalla ja liikennebiokaasun tuotantolaitoksien määrä nousi viidestä yhdeksään. Biokaasun julkisten asemien kattavuus levisi Länsi-Suomeen, kun ensimmäinen asema avattiin Pohjanmaalla. Nyt julkiset asemat kattavat yli 2 miljoonan suomalaisen asuma-alueen. Kaikki liikennebiokaasu tuotettiin biojätteistä, ja niistä WC-jäte oli tärkein resurssi. Siitä johtuen liikennebiokaasun keskimääräiset elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi alimmat kaikista Suomessa saatavissa olevista liikenteen energialähteistä. Biokaasu on myös halvin kaikista liikenteen energialähteistä, joita julkisilta asemilta Suomessa voi ajoneuvoihin ostaa. Alla oleva taulukko kertoo halvimmat hinnat Suomessa julkisilta asemilta saatavissa olevista liikenteen energialähteistä vuoden 2014 lopussa. Tilanne on säilynyt myös sen jälkeen: vaikka muutoksia on tapahtunut, myös syyskuussa 2015 biokaasu tarjoaa halvimman liikenne-energian lähteen Suomessa. Taulukko 1. Halvimmat julkisilta tankkaus/latausasemilta saatavat liikenteen energialähteiden hinnatvuoden 2014 lopussa (Lampinen 2015, 16).

10


Ottaen huomioon myös biokaasun ominaisuudet teknisesti korkealaatuisimpana ottomoottorien polttoaineena (oktaaniluku 130-150), liikennebiokaasu on hyvin harvinaislaatuinen tuote. Se on liikennepolttoaineiden joukossa sekä ympäristölaadullisesti että tekniseltä laadultaan paras, mutta silti niistä halvin. Sellaista ominaisuuksien yhdistelmää on tavattoman vaikeaa löytää miltään muulta tuotteelta omiin kilpailijoihinsa verrattuna.

Viitteet:

HUTTUNEN MJ & KUITTINEN V (2015) Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 – Tiedot vuodelta 2014. Publications ofthe University ofEastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 21, School ofForest Sciences, Faculty ofScience and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 45 s. LAMPINEN A (2012) Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa. Tekniikan Waiheita 30(1)5-20. LAMPINEN A (2015) Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2014. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 – Tiedot vuodelta 2014. Publications ofthe University ofEastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 21, School ofForest Sciences, Faculty ofScience and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-18.

Prosessiteollisuuden kokonaisvaltainen laitevalmistaja myös Biotaloudessa. Ota yhteyttä: Pekka Luhtala, projektijohtaja 0500 366 486 pekka.luhtala@viafin.fi 050 370 9885 esa.rantala@viafin.fi Esa Rantala, toimitusjohtaja www.viafin.fi

11


S UOMEN ENSIMMÄINEN TEHDASVALMISTEINEN BIOKAASULAITOS ON OTETTU KÄYTTÖÖN Anni Lehtomäki, kehitysjohtaja, bioGTS Oy

B

ioGTS Oy:n tehdashallissa on tämän vuoden aikana rakennettu Suomen ensimmäistä kokonaisuudessaan tehdasvalmisteista biokaasulaitosta. BioGTS:n Jyväskylän tehtaalla on hitsattu teräsrungot, rakennettu reaktorit ja valmistettu muut Haminan Energian tilaaman biokaasulaitoksen osat. Asennusta vaille valmis biokaasulaitos on kuljetettu maantiekuljetuksena Jyväskylästä Virolahdelle. Nyt kun asennukset on tehty, biokaasulaitoksessa voidaan aloittaa energiantuotanto. Haminan Energian biokaasulaitos perustuu BioGTS Oy:n kehittämään uuteen tekniikkaan, joka mahdollistaa biokaasulaitoksen rakentamisen kokonaisuudessaan tehtaassa. Kaikki biokaasureaktorien osat asennetaan paikoilleen tuotantotiloissa ja reaktorit kuljetetaan kokonaisina tai osissa kohteeseen, missä ne ovat nopeita asentaa ja ottaa käyttöön. Näin voidaan minimoida kallista, paikan päällä rakentamiseen käytettävää aikaa sekä saavutetaan korkeampi työn laatu ja alhaisempi kustannustaso. Projektipäällikkö Kauko Isomöttönen valvoi reaktorien siirtoa tehtaasta.

- Haminan Energian biokaasulaitos on rakennettu kokonaisuudessaan tuotantotiloissamme Jyväskylässä. 30 metriset reaktorit kuljetettiin kahdessa osassa maantiekuljetuksena kohteeseen, missä ne ovat nopeita asentaa ja ottaa käyttöön. Tämä on täysin uusi tapa rakentaa biokaasulaitoksia Suomessa, kertoo BioGTS Oy:n toimitusjohtaja MikaRautiainen. Kilpailukykyinen investointikustannus perustuu sarjatuotantoon ja tehdasvalmisteisiin modulaarisiin yksiköihin, joista laitos kootaan kohteessa paikan päällä. Modulaarinen rakenne mahdollistaa myös laitoksen skaalautuvuuden, koska rinnakkaisten reaktorien lukumäärää voidaan helposti kasvattaa myös jälkikäteen. 12


Haminan Energia Oy:n biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään alkuvaiheessa n. 12 000 t/v yhdyskuntien ja maatalouden biomassoja. Biokaasulaitos perustuu ns. kuivamädätystekniikkaan vaakasuuntaisissa, kontin muotoisissa biokaasureaktoreissa. Tällä hetkellä biokaasulaitos pyörii BioGTS:n biokaasureaktorimatkalla Jyväskylästä kolmella reaktorilla, mutta Virolahdelle. moduulirakenteisen laitoksen reaktorimäärää ja tuotantoa on tarvittaessa helppo kasvattaa. Laitoksessa tuotettu biokaasu jalostetaan 98-prosenttiseksi biometaaniksi ja pumpataan puhdistettuna Haminan Energian omaan kaasunjakeluverkkoon. Biometaani hyödynnetään liikennepolttoaineena sekä lämmön tuotannossa. Haminan Energian tilaama biokaasulaitos sijaitsee Virolahdella Vahterikonkankaan teollisuusalueella, ja laitoksen käyttöönotto on käynnistynyt lokakuussa 2015. Laitostoimituksen lisäksi BioGTS on tehnyt Haminan Energia Oy:n kanssa palvelusopimuksen toimittamansa laitoksen operoinnista ja kunnossapidosta. Sopimuksen mukaan BioGTS vastaa Haminan Energian puolesta laitoksen toiminnan kannalta oleellisimmista palveluista. Palvelupaketti sisältää käsiteltävän materiaalin syötön, laaduntarkkailun ja näytteenoton. BioGTS hoitaa myös biokaasulaitoksen prosessin ohjauksen ja valvonnan, huollon, kunnossapidon, puhtaanapidon, työturvallisuuden ja raportoinnin. Laitoksen toimittaja BioGTS Oy on suomalainen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. BioGTS Oy:n kehittämän tehdasvalmisteisen biokaasulaitoksen kotimaisuusaste on korkea, yli 90 %, ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt tuotteelle avainlippumerkin.

13


KAASUALAN NÄKYMÄT VALOISAT AKTIIVISELLE KEHITTÄJÄLLE Anne Kortela

D

etector Oy on turkulainen kaasuturvallisuuden asiantuntijayritys, joka pian aloittaa 35-vuotisjuhlavuotensa. Hienon lähtölaukauksen sille antoi Turun yrittäjäpalkinto 2015, jonka Varsinais-Suomen Yrittäjien palkintotoimikunta myönsi Turun Yrittäjien ehdotuksesta tunnustuksena ansiokkaasta, pitkään jatkuneesta työstä. Palkinto luovutettiin Yrittäjägaalassa Logomossa 17. lokakuuta. Detector suunnittelee ja valmistaa kaasunvalvontalaitteita ja vastaa myös niiden huollosta ja ylläpidosta tuotteen koko elinkaaren ajan. Jälleenmyyjäverkosto ulottuu Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Hollantiin ja Dubaihin. Yritys on perustettu vuonna 1981, ja se työllistää 13 ihmistä. Liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Pääomistaja ja toimitusjohtaja on Pentti Maunu. – Olen erittäin yllättynyt ja iloinen saamastamme huomionosoituksesta. Turun yrittäjäpalkinto on meille upea tunnustus, erityisesti koska Turussa on paljon monien eri alojen menestyneitä yrityksiä. Kaasuala vaatii paljon erikoisosaamista, ja sen kehittäminen on meille aina ollut erittäin tärkeää. Henkilökuntamme sitoutuminen siihen on ollut tärkeä osa kehittämistä. Työ on tuonut tulosta, ja olemme esimerkiksi ainoa kotimainen yritys, jolla on ATEX-sertifikaatti kaasunilmaisimille. Se on ollut tärkeä etu pääsyymme kansainvälisille markkinoille ja suuryritysten, kuten Woikosken yhteistyökumppaniksi, Pentti Maunu toteaa.

Huoltopalvelu laajenee

Päämääränä on ollut alusta lähtien kaasuturvallisuusalan kokonaisvaltainen hallinta suunnittelusta ja tuotannosta asennukseen ja huoltoon asti. Tänä syksynä huoltoorganisaatiota on laajennettu solmimalla yhteistyösopimuksia tarkoin valittujen, korkeaa osaamista edustavien asiantuntijaliikkeiden kanssa eri puolilla Suomea. – Haluamme kehittää palvelujamme asiakaslähtöisesti ja nostaa niiden tasoa entisestään. Joustava ja nopea reagointi asiakkaiden tarpeisiin on meille erittäin tärkeää, ja siksi olemme kehittäneet lähipalvelujamme. Vastamme itse uusien huoltoliikkeiden koulutuksesta ja valtuutuksesta, josta todisteeksi annamme liikkeille valtuutuskortin. Kaikki huoltotoimenpiteet suoritetaan omilla mittalaitteillamme ja huolloissa käytetään omia varaosiamme, Maunu kertoo. Alueelliset huoltopisteet ovat tärkeä osa kokonaispalvelua, sillä Detector Oy vastaa itse 14


valmistamiensa kaasunvalvontapisteiden ylläpidosta, ja niitä on käytössä jo kymmeniä tuhansia eri puolilla Suomea.

Uusiatuotteita

Panostaminen digitaalitekniikkaan ja uusiin menetelmiin on jatkunut myös tänä vuonna, ja lokakuun alussa Detector esitteli Teknologia 2015 -messuilla Helsingissä kaksi uutta tuotetta; langattomat kaasunilmaisimet ja etävalvontapaneelit kosketusnäytöllä. – Mobiiliteknologia ja uusimman digitekniikan hyödyntäminen ovat tätä päivää, sillä työtä tehdään erilaisissa ympäristöissä. Haluamme olla ensimmäisten joukossa tarjoamassa uusimpia vaihtoehtoja asiakkaillemme, ja tuotteiden lanseeraus messuilla herätti paljon mielenkiintoa, Maunu sanoo.

Kaasualallahyvätkasvunäkymät

Lisääntynyt bioenergian ja LNG:n käyttö, sekä arktisen osaamisen kysyntä vahvistavat kaasualan hyviä kasvunäkymiä. Tälläkin hetkellä Suomessa on käynnissä lukuisia biovoimalahankkeita ja LNG:n hyödyntämisvaihtoehtoja, joissa Detector pyrkii olemaan mukana. – Valmistamme kaasunilmaisimia laajasti kaikille kaasuille, mutta tällä hetkellä erityisesti LNG:n ja bioenergian kasvunäkymät kiinnostavat meitä. Niiden käyttö yleistyy nopeasti tiukkenevien säännösten ja ympäristövaatimusten takia, ja haluamme olla aktiivisesti mukana kehityksen kärjessä. Strateginen painopistealueemme on valmistaa sertifioituja tuotteita, joita voi muokata joustavasti asiakaskohtaisiksi ratkaisuiksi, toimitusjohtaja sanoo.

DetectorOy sai lokakuussa Turun yrittäjäpalkinnon 2015. Kunniakirjaa esittelevät(vas.) KjellJernström, Johanna Salminen, Mia NupponenLehto ja Pentti Maunu.

15


OLKIBIOKAASUN LIIKENNEKÄYTTÖ Ari Lampinen

S

uuresta oljen resurssista johtuen sen liikenne-energiakäytön aloittamisesta on Suomessa puhuttu varsin paljon olkietanoliin rajoittuen, ja useita investointihankkeita on vireillä. Tässä keskustelussa on jäänyt huomaamatta, että olki on jo Suomessa liikennekäytössä biokaasuna. Olkietanolin tuotannossa esikäsittely on vaativa ja kallis osa prosessia, ja se on käytännössä estänyt teollisen tuotannon. Mutta biokaasuteknologia mahdollistaa oljen hyödyntämisen ilman normaalista poikkeavaa esikäsittelyä termofiilisessä yhteismädätyksessä ja olkietanolin tuotantoa huokeammalla esikäsittelyllä pelkästään oljen mädättämiseen erikoistuneissa laitoksissa. Ero johtuu selluloosan hajottamisesta. Happofermentaatiossa (biokaasuprosessissa) selluloosa hajoaa, mutta etanolifermentaatiossa ei, joten jälkimmäisen hyödyntäminen edellyttää selluloosan hajottamista tarkoitusta varten suunnitellussa vaativassa esikäsittelyprosessissa ennen fermentaatiota. Saksassa käynnistyi huhtikuussa 2015 maailman ensimmäinen pelkästään olkea käyttävä liikennebiokaasun tuotantolaitos. Verbio-yhtiön uuden laitoksen tuotantotehoa nostetaan vähitellen 16,5 MW:iin, jolloin saavutetaan 140 GWh:n vuosituotantokapasiteetti. Verbio on käyttänyt olkea liikennebiokaasun tuotantoon jo vuodesta 2012 alkaen, mutta ennen tätä uutta laitosta vain yhteismädätyksellä muiden jätteiden kanssa. Verbio tuottaa nyt olkiperäistä liikennebiokaasua kahdessa 30 MW:n yhteismädätyslaitoksessa sekä uudessa 16,5 MW:n pelkästään olkea mädättävässä laitoksessa (Kuva 1). Sitä myydään CBG100:na 105 julkisella tankkauspaikalla sekä lisäksi yksityisillä tankkauspaikoilla Verbiogas-tuotenimellä. Uuden tuotantolaitoksen myötä Verbion olkiperäisen liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti nousee 500 GWh:iin/v. Olki on niin Saksassa kuin Suomessa ja useimmissa muissakin maissa energiaresurssina lähes käyttämättä oleva jäte/sivutuote. Olki sisältää erittäin paljon ravinteita, joiden kierrättäminen on keskeistä kestävässä biotaloudessa. Biokaasutekniikalla oljen koko ravinnesisältö saadaan kierrätettyä uusina lannoitetuotteina ja samalla oljen energiasisältö saadaan hyödynnettyä liikenteessä eli energiankäyttömuodossa, jossa uusiutuvan energian osuus on ylivoimaisesti

16


pienin. Juuri näin Verbio menettelee ja on siten hyvin tärkeä kestävän UE-liikenneenergian esimerkki seurattavaksi Suomessa ja muissa maissa. Siksi Verbion uusi oljesta liikennebiokaasua -hanke oli Saksan bioenergia-alan kärkihanke EU:n suurten UElaitosten NER300-rahoituskilpailussa ja se kuului EU:n asiantuntijoiden mukaan 22 parhaimman hankkeen joukkoon, mikä takasi sille rahoituksen (ks. Biokaasu-lehti 2/2012, s. 10). Saksan energiatoimisto DENA on arvioinut olkiliikennebiokaasun vuosittaiseksi tuotantopotentiaaliksi Saksassa 25 TWh eli 5 miljoonan auton polttoainetarpeen verran. Jyväskylän yliopistossa on arvioitu Suomen olkiliikennebiokaasun vuosittaiseksi tuotantopotentiaaliksi 6 TWh, mikä riittäisi yli miljoonan auton tarpeisiin (Lampinen 2003). Se vastaa noin kymmenesosaa Suomen liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta. Tuo resurssi on Suomessa lähes kokonaan hyödyntämättä, mutta pieniä määriä olkiperäistä biokaasua on tuotettu jo kauan. Vuonna 2014 noin 0,01 % Suomessa kulutetusta liikennebiokaasusta oli olkiperäistä (Lampinen 2015). Saksa eroaa Suomesta tässä asiassa hyvin merkittävästi, sillä se on maailman ainut maa, jossa olki on tärkein liikennebiokaasun lähde. Saksa on maailman ainut maa, jonka biokaasutuotannosta ja myös jalostetun biokaasun tuotannosta valtaosa on energiakasviperäistä, mutta silti Saksassakin liikennebiokaasusta vain vähäinen osa on lähtöisin energiakasveista. Liikennebiokaasu on siellä lähes kokonaan jäteperäistä kuten kaikissa muissakin maissa: oljen lisäksi tärkeitä lähteitä ovat teollisuuden biojäte, kunnallinen jätevesi ja kunnallinen kiinteä biojäte.

Viitteet:

LAMPINEN A (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Kuntatekniikka 58(1)31-34. LAMPINEN A (2015) Liikennebiokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2014. Teoksessa: Huttunen MJ & Kuittinen V: Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 – Tiedot vuodelta 2014. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 21, School of Forest Sciences, Faculty of Science and Forestry, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 12-18.

17


AJANKOHTAISTA B IOKAASUYHDISTYKSESSÄ

Lausunto Maa- jametsätalousministeriön asetukseen lannoitevalmisteista annetun maa- jametsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Asetusmuutoksen yhtenä tarkoituksena olisi sallia jätevesilietteiden levittäminen nurmelle myös silloin, jos nurmesta korjataan satoa seuraavan kerran levityksen jälkeisenä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaisi jätevesilietteen levitystä nurmelle viimeisen korjuun jälkeen syksyllä. Biokaasuyhdistys katsoo lausunnossaan, että ehdotettu asetusmuutos puhdistamolietteen syyslevityksen sallimisesta nurmelle on ympäristökuormitusta lisäävä, eikä yhdistys voi sitä siten kannattaa. Yhdistys ei kuitenkaan näe syytä edellyttää suojaviljan käyttöä nurmen perustamisessa eli suojaviljavaade puhdistamolietteen käytön yhteydessä voidaan poistaa. Biokaasuyhdistys esittää lausunnossan, että asetusta tarkasteltaisiin uudelleen kokonaisvaltaisesti ja erityisesti tuotekehityksen mahdollistavasta näkökulmasta eli sallittaisiin nykyistä laajempi lannoitevalmisteiksi hyväksyttyjen tuotteiden sekoittaminen ja lisäaineiden käyttö käyttökohteen ravinnetarpeiden huomioimiseksi (=tuotteistus). Lisäksi on huomioitava, että toiminnanharjoittaja-asetuksen muuttaminen tyyppinimiryhmälisäysten huomioimiseksi voidaan tehdä vasta kun lannoitevalmisteasetuksen mahdolliset muutokset näiltä osin on hyväksytty.

Uusi esite on ilmestynyt

Biokaasuyhdistyksen uusi esite ”Tulevaisuuden biokaasu” on ilmestynyt kesällä 2015 sekä sähköisenä että painettuna versiona. Esite löytyy lisäksi suomeksi että englanniksi.

18


ÄMMÄSSUO - ENERGIA JA RAVINTEET TEHOKKAASTI KIERTOON

Ä

mmässuon kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettu biokaasulaitos otettiin käyttöön keväällä 2015. Biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Älykkäässä konseptissa kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Uuden laitoksen ansiosta saamme tehokkaasti talteen biojätteen sisältämän energian ja voimme palauttaa takaisin kiertoon humuksen sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosforin ja typen. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt kääntyvät laskuun. Biojätteen käsittelylaitoksessa pystymme käsittelemään noin 60 000 tonnia biojätettä vuodessa. Siitä noin 44 000 tonnia on mahdollista käsitellä biokaasulaitoksessa. Tällä hetkellä käsittelemme vuodessa noin 51 000 tonnia biojätettä, josta mädätysprosessiin ohjataan noin 35 000 tonnia. Biokaasulaitos tuottaa siitä keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Tämä määrä sisältää noin 30 000 megawattituntia energiaa, mikä vastaisi polttoaineena kolmea miljoonaa litraa bensiiniä. Biokaasusta tehdään kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että sähköä riittäisi noin 3000 omakotitalolle ja lämpöä 600 omakotitalolle. Suomen Biokaasuyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään Ämmässuon kompostointilaitoksella 24.11. klo 14. Ilmoitus tässä lehdessä. Tervetuloa!

19


Suomen Biokaasuyhdistys ry:n S ÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Tiistaina 24.11.2015 klo 14.00 HSY, Ämmässuon kompostointilaitoksella Ämmässuontie 8, Espoo

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mukaiset asiat. Kokouksen jälkeen esitellään Ämmässuon uusi kuivamädätyslaitos.

Tervetuloa!

Profile for Suomen Biokaasuyhdistys

Suomen biokaasuyhdistyksen jäsenlehti 2/2015  

Suomen biokaasuyhdistyksen jäsenlehti 2/2015  

Advertisement