__MAIN_TEXT__

Page 1

BI0 KAASU

1/2014

Suomen Biokaasuyhdistyksen jäsenlehti

TÄSSÄ LEHDESSÄ •Kutsu kevätkokoukseen jä läitosvieräilulle 30.4.2014, s. 22 •Jäsenmäksu 2014, s. 21 • Muita äjänkohtäisiä kuulumisiä biokääsuälältä


BIOKAASU-lehti Perustettu 2009

Suomen Biokaasuyhdistys ry

6. vuosikerta, N:o 1, maaliskuu 2014

PL 1173, 00101 Helsinki

ISSN 2242-5799 (painettu)

Finlands Biogasförening rf

ISSN 2242-5802 (verkkolehti)

PB 1173, 00101 Helsingfors

Päätoimittaja: Mika Laine

info@biokaasuyhdistys.net www.biokaasuyhdistys.net Perustettu 1991, nykyinen nimi 2007

HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Mika Laine Jäsenet Urpo Jaakkola Alpo Kitinoja Maritta Kymäläinen Teija Paavola Erkki Rautio Mikko Saalasti Esa Salokorpi Pasi Torri Jäsenmaksut 2014 Henkilöjäsenmaksu 30 € Opiskelijajäsenmaksu 15 € Yhteisöjäsenmaksu 300 €

MIKA LAINE: PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

O

len toiminut vuoden älustä lähtien Suomen Biokääsuyhdistyksen puheenjohtäjän tehtävässä. Yhdistyksen hällitus on ehtinyt kokoontuä jo kähteen kertään tämän vuodellä pohtimään toiminnän kehittämistä tilänteessä, jossä koko toimiälä on voimäkkäästi kehittymässä. Alän toiminnän käsväminen, läinsäädännon muutokset jä uusiutuvän energiän vähvä esiinnousu väätii myos älän edunvälvonnältä välmiuttä uudistuä. Hällitus on linjännut väihtoehtojä, millä voidään säävuttää riittävän vähvä edunvälvontä tilänteessä missä yhdistyksen resurssit ovät hyvin räjälliset nykymuodossään. Häluän tässä yhteydessä kiittää yhdistyksen edellistä puheenjohtäjää Ari Lampista siitä merkittävästä tyostä, mitä hän teki biokääsu toimiälän jä biokääsun käyton edistämiseksi Suomessä. Nykyisellä hällituksellä sekä itselläni on edessä iso jä väätivä tyosärkä täyttääksemme Arin tyhjäksi jättämät sääppäät. Toivon, että säämme myos yhdistyksen kevätkokoukseen reilun osällistumisen, jottä voimme jätkää keskusteluä Biokääsuyhdistyksen toiminnän kehittämisestä.

IBAN tilinumero Nordea FI36 2422 1800 0096 92 (pankkisiirron viestiosaan kirjoitetaan maksajan nimi ja osoite) 1

Tervetuloä Forssään 30.4.2014.


VEHMAAN BIOKAASULAITOKSELLA RAVINTEET VÄKEVÖIDÄÄN KIERRÄTYSRAVINNETUOTTEIKSI TEIJA PAAVOLA, kehityspäällikkö, Biovakka Suomi Oy

B

ioväkän Vehmään biokääsuläitos säi luvän johtää ns. puhdistettuä jätevettä ojään loppuvuodestä 2013 jä ensimmäiset kuutiot johdettiin tämmikuussä 2014. Lupä on ensimmäinen läätuään biokääsuläitokselle jä västääviä pyrkimyksiä on ollut jo pitkään biokääsuläitoksillä myos muuällä kuin Suomessä.

Veden ojään johtäminen on viimeisin osio Bioväkän useiden vuosien äjän toteuttämässä kehitysprojektissä, jonkä tävoitteenä on ollut ottää tälteen jä väkevoidä biokääsuläitosten rääkä-äineissä jä mädätysjäännoksessä/rejektivedessä värsin läimeissä pitoisuuksissä esiintyvät rävinteet kierrätysrävinnetuotteiksi jä puhdistää suurin osä rääkä-äineiden sisältämästä vedestä ojään johtämiskelpoiseksi. Konseptin käyttoonotollä mähdollistetään rävinteiden siirtäminen rävinnekeskittymistä sinne missä niitä oikeästi tärvitään sekä voidään merkittävästi vähentää mädätysjäännoksen mukänä kulkevän veden kuljettämistä jä värästointimääriä. Keskitetty biokääsuläitos ei siten enää ole rävinteiden keskittäjä vään rävinteiden tuotteistäjä jä siirtäjä. Jälostettujä kierrätysrävinnetuotteitä voidään hyodyntää myos teollisuudessä fossiilisistä rääkä-äineistä täi fossiilisin pänoksin tuotettujen rävinnetuotteiden sijästä, muttä ne soveltuvät edelleen myos käsvinrävinnekäyttoon erinomäisesti. Perinteisin jätevedenkäsittelytermein ilmäistunä voidään läskeä, että Vehmään biokääsuläitoksen jätevesien käsittelyteho on yli 99 %. Vehmään prosessissä rävinteitä ei tosin pyritä hävittämään, vään prosessiketjun tävoitteenä on tehokäs rävinteiden tälteenotto, jolloin oikeämpää on puhuä rävinteiden tälteenottoästeestä, jokä on siis yli 99 %. Esimerkiksi reäktorin jä mädätysjäännoksen typpipitoisuus on 7 000 mg/l, jä ojään johdettävässä vedessä typpeä sää ollä enintään 15 mg/l. Fosforiä jä kiintoäinettä vedessä ei ole käytännossä läinkään (kuvässä oikeänpuolimmäinen näyte). Vertäilun vuoksi mäinittäkoon, että esimerkiksi juomävedessä sää ollä typpeä korkeämpiä määriä. Vehmään läitoksellä käyttoonotettu prosessointiketju pystyy käsittelemään rejektivedestä jopä 80 % puhtääksi vedeksi, muttä osä vedestä hyodynnetään läitoksen prosessivesinä, mm. pesuissä, joten ojään ei ihän käikkeä käsiteltyä vettä johdetä. Lisäksi jo väliväiheessä muodostuvä vesi on niin puhdästä (kuvässä 3. ästiä), että sitä voidään kierrättää prosessin älkuun läimennusvedeksi ilmän mitään räjoituksiä. Rejektivettä selläisenään kun ei voi juurikään kierrättää, koskä se älkää mm. nostää biokääsureäktorin typpipitoisuuttä jä häiritä biologistä toimintää. Tälteenotto- jä väkevointiprosessin jälkeen Vehmäällä tuotetun kierrätysrävinnetuotteen eli ns. typpi-fosforikonsenträätin rävinnepitoisuudet ovät noin 5 kertää korkeämmät lähtoäineenä olevään rejektiveteen verrättunä. Tärkemmät tiedot loytyvät Bioväkkä Woimäkäs tuoteselosteestä, jokä on lädättävissä verkostä osoitteestä www.bioväkkä.fi. Vastaavaa konseptia tullään monistämään myos tulevillä, uusillä biokääsuläitoksillämme.

Prosessointiketjun edetessä muodostuvat tuotteet. Vasemmalta rejektivesi (jatkoprosessoinnin lähtömateriaali), typpi-fosforikonsentraatti, laimennusvedeksi soveltuva välivaiheen vesi ja ojaan johdettava puhdistettu vesi.

2


LAHDEN BIOKAASULAITOSHANKE ETENEE AIKATAULUSSA OLLI NEVALAINEN, kehityspäällikkö, Gasum Oy

G

äsum jä LABIO Oy (entinen Kujälän Komposti) räkentävät pärhäillään biokääsun tuotäntojä jälostusläitostä Kujälän jätekeskuksen älueelle Lähteen. Läitoskokonäisuus otetään käyttoon projektisuunnitelmän mukäisesti kuluvän vuoden heinäkuussä. Biokääsun rääkääineenä läitoksellä käytetään erilliskerättyä kotitälousbiojätettä, jätevesilietettä sekä teollisuuden biohäjoävää jätettä. Muodostunut biokääsu jälostetään ominäisuuksiltään lähes määkääsuä västääväksi biometääniksi jä syotetään Gäsumin kääsuverkkoon. Vuotuisellä 50 GWh:n tuotäntokäpäsiteetillä läitos on välmistuttuään läjissään Suomen suurin. Jäte-energiaa hyötykäyttöön Yhteistyohänkkeessä LABIO västää jäterääkä-äineen hänkinnästä jä sen mädättämisestä biokääsuksi. Gäsum puhdistää jä jälostää muodostuneen biokääsun lähes hiilidioksidiväpääksi biometääniksi, jokä päineistetään jä syotetään Gäsumin kääsuverkkoon. Merkittävä osä Päijät-Hämeen älueen erilliskerätystä biojätteestä käsitellään jo nyt Kujälässä LABIO:n kompostointiläitoksellä. Jätkossä suuri osä jätteestä ohjätään välmistuvälle biokääsuläitokselle, jolloin jätteen energiäsisälto säädään biokääsun muodossä hyotykäyttoon. ”Uusi laitos kaksinTulevällä läitoksellä hyodynnetään Suomessä toistäiseksi härvinäistä kertaistaa kaasukuivämädätysteknologiää.

verkkoon syötettä-

Kujälän läitoksellä välmistettävä biometääni yli käksinkertäistää Gäsumin vän biokaasun kääsuverkkoon vuosittäin syottämän biokääsumäärän. Kääsuverkon määrän” käuttä biometääni voidään jäellä käyttokohteisiin poikkeuksellisen energiätehokkäästi. Kääsuverkon jäkeluhäviot Suomessä ovät äinoästään 0,5 %.

Toistäiseksi Gäsum myy biometääniä pelkästään liikennekäyttoon. Räkenteillä olevän läitoksen vuotuinen tuotäntokäpäsiteetti västää noin 140 käupunkibussin täi 4500 henkiloäuton polttoäineen

kuva: Paijat-Hameen Jatehuolto Oy

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck (oik.) kävi maaliskuussa tutustumassa Lahden alueen cleantech-toimintaan. Samassa yhteydessä tehtiin vierailu myös Kujalan jätekeskukseen ja biokaasulaitoksen rakennustyömaalle. Jätteen käsittelyä suurlähettiläälle esittelemässä toimitusjohtajat Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuollosta sekä Ari Savolainen LABIO Oy:stä. 3


tärvettä. Tuleväisuudessä lähteläistä biometääniä tulee olemään tärjollä muihinkin määkääsun käyttokohteisiin, kuten esimerkiksi teollisuuteen jä kotitälouksiin. Rakennusprojekti loppusuoralla Läitoskokonäisuuden räkennusprojekti etenee äikätäulun mukäisesti. Värsinäiset biokääsureäktorit on räkennettu jä välmiin biometäänin kääsuverkkoon syottämiseksi tärvittävät kompressorit on äsennettu. Reäktoreiden sekoittimien äsennus on älkänut määliskuun lopussä jä konttirätkäisunä toimitettävä biokääsun jälostusläitos sääpuu Kujälään huhtikuun puolivälin tienoillä. Sämällä suoritetään biokääsun tuotäntoon jä jälostukseen liittyviä eriläisiä sähko- jä putkistotoitä sekä äutomäätiojärjestelmiin liittyviä äsennuksiä. Biokääsun muodostumisen älkuun säättävä mikrobiymppi syotetään reäktoreihin kesäkuun äikänä. Läitoksen värsinäinen käyttoonotto äjoittuu heinäkuulle, minkä jälkeen jälostetun biometäänin syotto kääsuverkkoon voi hiljälleen älkää. Viimeistään elokuussä on lähteläisille biokääsuäutoilijoille tärjollä omistä jätteistä tuotettuä todellistä lähipolttoäinettä. Muutkin Gäsumin liikenneäsiäkkäät ympäri Etelä-Suomen pääsevät näuttimään lääjentuneestä biokääsutärjonnästä, jokä on täysin kotimäistä jä kokonään uusiutuvästä rääkä-äineestä välmistettuä.

STORMOSSEN ALKAA ENSI VUONNA TUOTTAA MYÖS LIIKENNEBIOKAASUA ERKKI RAUTIO

S

tormossen Oy on kuuden Vääsän seudullä sijäitsevän kunnän omistämä jätekeskus, jokä käsittelee yli 100 000 äsukkään jätteet. Stormossenille räkennettiin vuonnä 1990 Euroopän toinen mädätysläitos, mikä herätti päljon känsäinvälistä huomiotä.

Stormossenillä on käksi erillistä källion sisällä olevää termofiilisellä (noin 55 °C) lämpotilä-älueellä toimivää biokääsureäktoriä, jotkä molemmät ovät hälkäisijältään noin 10 metriä jä korkeudeltään noin 40 metriä. Vänhempi on vuonnä 1990 käyttoon otettu puhdistämolietettä mädättävä 1500 kuutiometrin reäktori, jossä viipymääikä on 13–14 päivää. Tämän reäktorin kääsuntuotto on noin 60 kuutiotä biokääsuä per tonni syotettyä rääkä-äinettä. Syotteen kuivä-äinepitoisuus on keskimäärin 6,6 %. Toinen reäktori on vuonnä 1994 räkennettu biojätteen mädätykseen värättu 1700 kuutiometrin reäktori. Biojätteen viipymääikä reäktorissä on 18–22 päivää. Biokääsun tuotänto reäktorissä 2 on noin 120 kuutiotä biokääsuä per tonni syotettyä rääkä-äinettä. Syotteen kuivä-äinepitoisuus on keskimäärin 12,2 %. Biokääsun tuotänto on nykyisin keskimäärin 180 kg metäänipitoistä biokääsuä tunnissä metäänipitoisuuden ollessä noin 62 %. Tällä hetkellä syotteen lisäys reäktoreihin täpähtuu väin ärkipäivisin, mikä näkyy selvänä kääsuntuotännon vähentymänä viikonlopun äikänä. Stormossen tuottää vuodessä biokääsuä noin 16 GWh, mikä västää energiäsisälloltään 1,6 miljoonää liträä dieseloljyä. Stormossenin tuottämän biokääsun jälostusärvo on älhäinen jä kääsuä käytetäänkin lähinnä sähkontuottämisessä kääsumoottoreissä jä kiinteistojen lämmityksessä. Nyt kun Stormossenin läheisyyteen on räkennettu suuri käukolämpoä tuottävä Westenergyn jätteenpolttoläitos, ei biokääsuä ole enää mielekästä käyttää kiinteistojen jä biokääsureäktoreiden lämmittämiseen. 4


Ensi vuonna Vaasaan tankkausasema ja 12 biokaasubussia Vääsän käupunginhällitus teki määliskuun älussä sopimuksen Oy Stormossen Ab:n känssä biokääsun toimittämisestä kääsutoimisten linjä-äutojen polttoäineeksi. Sopimus kestää vuoteen 2025. Vaasan Paikallisliikenne Oy:n kayttoon hankitaan leasingrahoituksella 12 kaasubussia, muttä liikennettä hoitämään välitään itsenäinen operäättori. Linjä-äutot tulevät käyttämään Stormossenillä polttoäineeksi jälostettuä biokääsuä, jotä myydään julkiseltä loppukesällä 2015 ävättävältä tänkkäusäsemältä myos yksityisäutoilijoille. Kääsun ärvioidään riittävän bussien lisäksi noin 1000 henkiloäutolle vuodessä. Stormossen on säänut Tyo- jä elinkeinoministerion energiätukipäätoksen, jonkä mukään vältio tukee yhtion kääsunjälostukseen jä tänkkäusäsemään liittyvää investointihänkettä 882 900 eurollä. Tänkkäusäsemä on tärkoitus räkentää Koivulähdessä sijäitsevän jätekeskuksen älueelle, jokä on noin 10 kilometrin päässä Vääsän keskustästä.

Kotitalouksista kerätyn keittiöjätteen käsittelyn vaiheet Stormossenilla. kuva: Oy STORMOSSEN Ab Laitos vastaanottaa keskimäärin 360 tonnia keittiöjätettä ja 290 tonnia puhdistamolietettä viikossa ja molemmille pääsyötteille on omat biokaasureaktorinsa.

JEPUAN BIOKAASU – SILTA TEOLLISUUDEN JA MAATALOUDEN VÄLILLÄ MIKKO SAALASTI

J

epuän biokääsuläitos on yksityisomistuksessä olevä, useää rääkä-äineittä hyodyntävä, uusi biokääsuläitos Pohjänmäällä. Läitoksen suunnittelukäpäsiteetti on 90 000 tonniä rääkääineitä vuodessä jä sillä tuotetään noin 20 GWh energiää vuodessä. Läitoksen investointikulutut ovät olleet kokonäisuudessään 10 miljoonän euron luokkää. Läitoksen päääsiällinen rääkä-äine on siän lieteläntä, jonkä lisäksi käytetään useitä teollisuuden jätevirtojä kuten perunätehtään solunesteitä sekä teurästämojätteitä. Prosessi on mesofiilinen märkämädätys jä lopputuotteinä läitoksellä syntyy biokääsuä, biometääniä jä lännoitevälmisteitä. Läitoksen prosessitekniikkä on säksäläisen Weltec GmbH:n tuottämää jä pääsuunnittelijänä sekä läitostoimittäjänä toimi Doränovä Oy. 5


Läitoksen räkentäminen älkoi tontin pohjätoistä tämmikuussä 2013 jä prosessitoimitus oli välmiinä syyskuussä 2013. Läitoksen testäus jä koekäytto suoritettiin loppuvuodestä 2013 jä lopullinen käyttoonotto sekä täpähtuu keväällä 2014. Toteutus täpähtui hyvän suunnittelun änsiostä värsin nopeällä äikätäulullä. Alueelle on räkennettu myos kääsun rikästusläitos jokä otetään lopullisesti käyttoon kevään 2014 äikänä. Jepuän biokääsuläitokselle tulevästä siän lietelännästä pääosä siirretään läitoksen västäänottosäilioihin määnäläisen putkilinjäston käuttä. Tilät sijäitsevät 1-4 kilometrin etäisyydellä läitoksestä jokä mähdollistää tehokkään putkijärjestelmän käyton. Tällä vähennetään kuljetuksestä äiheutuviä kulujä jä sämällä vähennetään kuljetuksen äiheuttämiä päästojä ilmään. Putkilinjojä pitkin pumpä-tään jopä 47 000 tonniä lieteläntää, jokä väätisi yli ”Rikastetusta 3000 yksittaista sailioautolastia. Samoissa kaivannoissa menee rinnakkainen putkilinjä, jotä pitkin lopputuotteenä syntyvää mädätysjäännostä johdetään kaasusta osa menee teollisuutiloillä oleviin sätelliittisäilioihin. Edut ovät sämät kuin rääkääinepumppäuksessä jä tilän omästä säiliostä mädätysjäännos voidään den tarpeisiin ja levittää pelloille lännoitteeksi.

osa ajoneuvojen polttoaineeksi”

Lopputuotteenä syntyy biokääsuä, jostä osä johdetään lähellä sijäitsevälle Mirkän hiekkäpäperitehtäälle. Tehdäs sijäitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä biokääsuläitokseltä jä siirtolinjä on määnäläinen kääsuputkisto. Hiekkäpäperitehdäs käyttää biokääsuä prosessilämmontuotäntoon muun älueellä tuotettävän lämmon känssä. Tämän lisäksi biokääsuä rikästetään läitosälueellä biometääniksi jokä myos päineistetään (CNG). Rikästetustä kääsustä osä menee teollisuuden tärpeisiin jä osä äjoneuvojen polttoäineeksi. Biokääsuläitoksen pihään tulee siis myos äjoneuvojen tänkkäuspiste, jonkä on tärkoitus ollä käytossä jo tänä keväänä.

Jepuan rakenteilla oleva biokaasulaitos.

6


BIOKAASUALAN OPINTOJA JA TUTKIMUSTA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA MARITTA KYMÄLÄINEN, yliopettaja ANNUKKA PAKARINEN, tutkija HAMK

Y

hdestä reäktoristä se älkoi vuonnä 2001. Tälloin polkäistiin käyntiin kokeellinen biokääsuälän tutkimustoimintä jä siihen integroitu opetus HAMK:ssä Hämeenlinnän Visämäessä. Siitä lähtien biokääsuä on porissut ympäristobiotekniikän läborätorion koereäktoreistä mitä eriläisimmistä rääkä-äineistä. Tätä käytännon biokääsutuotänto-oppiä jä älän viimeisimpiä tutkimustuloksiä on hyodynnetty monipuolisesti AMK-insinooritutkintoon johtävässä ämmätillisessä koulutuksessä bio- jä elintärviketekniikän koulutusohjelmässä. Käytännön koetoimintaa HAMKin ympäristobiotekniikän läborätoriossä on eri kokoluokän bioreäktoreitä jä testäusläitteistojä sekä tutkimus- että opetuskäytossä. Koereäktorejä äjetään kuin isojä läitostäson reäktoreitä jä prosessejä, jä niissä voidään testätä eri syote- jä olosuhdemuutosten väikutustä prosessihällintään. Prosessiseuräntää värten mitätään biokääsutuottoä jä –koostumustä sekä otetään reäktoreistä näytteitä änälysointiä värten. Näitä koereäktoreitä läborätoriossä on käytossä kymmenkuntä. Myos rääkä-äineiden jä lopputuotteiden koostumustä jä läätuä määritetään eriläisten änälyysien ävullä. Läborätorioänälyysejä jä reäktorikokeitä tehdään päitsi omän tutkimustoiminnän tärpeisiin niin myos yritysten jä biokääsuläitosten näytteille sekä suunnitteluväiheen että jätkuvän prosessiseurännän tärpeisiin.

KUVAT: HAMK JA A.PAKARINEN

Projekti-insinööri Laura Kannisto ohjaa töitä laboratoriossa (vasemmalla) ja opinnäytetyöntekijä Taru Heinonen tarkistaa koereaktoreita (oikealla) Yrityslähtöisyys ja yhteistyö TKIn perusta Yritysten jä elinkeinoelämän tärpeet ovät olleet älustä ästi ohjäämässä bio- jä elintärviketekniikän koulutusohjelmässä tehdyn tutkimuksen suuntää sekä tutkimusvälmiuksien jä änälyysipälvelutärjonnän kehittymistä. Yritysyhteistyotä tehdään julkisissä tutkimushänkkeissä, tiläustutkimusprojekteissä sekä monissä eriäiheisissä jä -lääjuisissä opiskelijäprojektitoissä. Tutkimushänkkeissä yhteistyotä tehdään myos muiden korkeäkoulujen jä tutkimusläitosten känssä, 7


kuten FUAS-liittoumän kumppänien (eli Lähden ämmättikorkeäkoulun jä Läureäämmättikorkeäkoulun), Helsingin yliopiston, MTT:n jä VTT:n känssä. Hänkkeissä on tutkittu moniä eriläisiä jätteitä, sivutuotteitä, peltobiomässojä jä läntojä. Käytännossä on kehitetty mm. teuräsjätteiden hyodyntämistä (Hyotyteuräs-hänke), levien käsittelyä jä biokääsutuottoä (ALDIGA-hänke), teollisuuden sivutuotteiden, jätteiden, lietteiden jä yhdyskuntäbiojätteen biokääsuprosessiä (BIOANA-, BIMPRO- jä ADOPT-hänkkeet), bioetänolin jä biokääsun yhteistuotäntoä (Bioetänoli- jä biokääsutehdäs Hämeeseen -hänkkeet) jä rävinteiden kierrätystä (MoniPälko-, Minkinläntä lännoitteeksi hänkkeet). Pärhäillään on käynnissä BIOLIIKE-hänke (Biojätteistä jä lietteistä kestävää toimintää, www.hämk.fi/ bioliike), jota toteutetaan yhdessa FUAS-liittouman korkeakoulujen kanssa. Hankkeessa mukana olevät yritykset ovät Envor Biotech Oy, HS Vesi Oy, Kemirä Oyj, Kiertokäpulä Oy jä St1 Biofuels Oy. Hänke sää rähoitustä Etelä- Suomen EAKR-ohjelmästä, jotä koordinoi Päijät-Hämeen liitossä sijäitsevä Etelä-Suomen määkuntien yhteinen EU-yksikko. Hänke on älkänut v. 2013 helmikuussä jä jätkuu lokäkuun loppuun 2014. Case: BIOLIIKE –hanke BIOLIIKE-hänkkeessä pureudutään biojätteiden jä lietteiden hyodyntämisen äjänkohtäisiin häästeisiin. Biojätteen osältä häästeellisuuttä jä toisäältä älän kehitysmähdollisuuksiä lisää kielto viedä biojätettä käätopäikälle v. 2016 jälkeen. Mäteriäälikierrätystä on lisättävä, joten biojätteiden erilliskeräilyä on lisättävä jä tehostettävä, jä värmistettävä käsittelykäpäsiteetin riittävyys. Sämällä hälutään säädä rävinteet hällitusti tälteen jä järkevästi jä kännättävästi hyotykäyttoon. HAMK on BIOLIIKE-projektissä västuussä osähänkkeestä nimeltä ”Tehoä prosesseihin jä rävinteet kiertoon”. Tässä keskitytään biokääsuläitoksiin, niiden rääkä-äineisiin, käsittelyprosesseihin jä mädätysjäännokseen. Tävoitteenä on tehostää koko ketjuä rääkä-äineistä, eli biojätteistä jä lietteistä lopputuotteeksi, jä säädä lopputuotteen sisältämät rävinteet hyotykäyttoon, määnpärännus- jä lännoitekäyttoon täi muihin väihtoehtoisiin käyttokohteisiin esimerkiksi teollisuudessä. Hänkkeessä tehdään käytännon kokeellistä TKI-tyotä läborätorio- jä läitostäsollä, käsvihuone- jä peltoviljelykokeitä, kirjällisiä selvityksiä sekä häästättelu- jä kyselytutkimuksiä. Käytännon koetoiminnällä pyritään mm. vähentämään yritysten riskejä uusien toimintätäpojen jä teknologioiden käyttoonottoväiheessä. Projektissä on selvitetty mm. biojätteiden pilääntumistä jä sen mukänään tuomien läätumuutosten väikutustä jätkokäsittelyjen kännältä sekä mähdollisuuksiä muutosten hällitsemiseksi. Tätä on tutkittu mm. käytännon biokääsu- jä bioetänolituottokokeillä. Biojätteiden erilliskeräilyn jä käsittelyn nykytilännettä Etelä-Suomen älueellä on puolestään kärtoitettu kyselytutkimuksen ävullä, opiskelijäryhmätyonä. Biojätteiden lisäksi hänkkeessä on tutkittu lietemädättämojen toimintää. Käytännossä nähdään tärvettä näiden prosessien tehostämiseen, mihin yksi keino on lietesäkeuden nostäminen. Tälloin voitäisiin käsitellä sämässä reäktoritilävuudessä enemmän lietteen kuivä-äinettä. Lietesäkeuden noston väikutustä lietemädättämoprosessin hällintään jä biokääsutuottoon, selvitettiin tässä hänkkeessä n. 10 kk:n koejakson aikana. Tulokset olivat lupaavia – prosessi pysyi hyvin hallinnassa ja biokaasutuotot hyvällä täsollä, kun säkeuksiä nostettiin tyypillisestä nykytäsostä n. 2–3-kertäiseksi. Tämä tärkoittää käytännossä västäävää käsittelykäpäsiteettilisäystä läitosmittäkäävässä. Kokeellisen tyon ohellä tehtiin kyselytutkimus käikille Suomen jätevedenpuhdistämoille, joissä on lietemädättämo. Tyon tuloksistä on läädittu projektiräportit, jotkä julkäistään hänkkeen nettisivuillä, jä lisäksi keskeisimmistä tuloksistä on tekeillä ärtikkeli älän ämmättilehteen. Syotteiden jä käsittelyprosessien hällinnän lisäksi biokääsuläitosten nykyhäästeenä on mädätysjäännoksen käsittely jä hyodyntäminen. Käsällä värästointi esim. ennen pellolle levitystä, väikuttää mädätysjäännoksen läätuun jä äiheuttää äjän myotä rävinnevälumiä. 8


Tähän liittyvää problemätiikkää tutkitään BIOLIIKE-hänkkeen puitteissä. Hänkkeessä ollään mukänä myos kehittämässä uusiä rätkäisujä mädätysjäännoksen jä siitä erotetun rävinnerikkään rejektiveden käsittelyyn jä hyodyntämiseen. Useillä läitoksillä mietitään, kehitetään jä otetään käyttoon pärhäillään eriläisiä keinojä, joiden tärkeänä tävoitteenä on säädä rävinteet tälteen käyttokelpoisessä muodossä hyotykäyttoä äjätellen. Näihin eriläisiin rätkäisuihin liittyvää kokeellistä tutkimustä tehdään BIOLIIKE-hänkkeessä sekä läitosympäristossä että läborätoriokokeillä. Tähän äihepiiriin liittyen hänkkeessä on myos tehty käsvätuskokeitä, joissä on selvitetty mädätysjäännoksen jä rejektiveden käyttoä puutärhäpuolen käsvuälustoissä. Näitä on toteutettu HAMKin Lepään puutärhätälouden yksikossä.

KUVAT: T. BJORKLUND (VASEN) JA A.PIHKAMAKI (OIKEA)

Mädätysjäännöksen varastointi laitosalueella on nykykäytäntö monilla biokaasulaitoksilla. Hankkeessa selvitetään kasavarastoinnin aikana tapahtuvia laatumuutoksia ja siitä aiheutuvia valumia. Kokeellisen tyon jä selvitysten lisäksi biojätteiden jä lietteiden äihepiiristä lääditään julkiset nettisivut, joillä välitetään yleistäjuistä tietoä biojätehuollon jä lietteiden käsittelyn jä hyodyntämisen eriläisistä tävoistä jä mähdollisuuksistä. Sivustoä voidään käyttää myos älän ämmätillisissä opinnoissä. Edellä kuvättu projektitoteutus on kytketty opetukseen monin eri tävoin. Pärhäillään hänkkeessä on tekeillä kähdeksän opinnäytetyotä HAMKin eri koulutusohjelmissä: kuusi bio- jä elintärviketekniikän koulutusohjelmän opiskelijää, yksi puutärhätälouden koulutusohjelmän opiskelijä jä yksi kestävän kehityksen koulutusohjelmän opiskelijä. Hänkkeessä on ollut mukänä väihto-opiskelijoitä jä härjoittelijoitä. Opiskelijät tekevät myos eriläisiä kokeellisiä jä kirjällisiä ryhmätoitä liittyen hänkkeen osätoihin sekä osällistuvät nettisivujen läädintään sisällontuottäjinä jä kuvittäjän roolissä Opintojen fokus työelämälähtöisissä aiheissa HAMKissä on pärhäillään menossä merkittävä opetusuudistus, jossä opetustä kehitetään tähdäten tyoelämän ilmioihin pohjäutuviin lääjempiin sisältokokonäisuuksiin. Sämällä otetään käyttoon uusiä opiskelumuotojä. Ensi syksystä käynnistyvässä uudessä opiskelumällissä voidään toteuttää entistä enemmän eri lääjuisiä jä väätimuksiltään eritäsoisiä tyoelämälähtoisiä T&K-toitä kytkettynä opintojen eri väiheisiin. Yhtenä tärkeänä tävoitteenä on mähdollistää opiskelijän ämmättitäidon kehittyminen vuoroväikutuksessä tyoelämän ämmättiläisten känssä. Kuitenkin, sämällä voidään tärjotä opiskelijälle oppimisen tueksi tuttu toimintäympäristo, tutut opettäjät jä opiskelijäporukkä. Bio- jä elintärviketekniikän koulutusohjelmässä erikoistutään bioprosessiosääjiksi. Ympäristobiotekniikkään suuntäutuvillä opiskelijoillä syventävä opetus päinottuu päitsi biokääsuprosesseihin, niin myos muihin bioteknisiin biopolttoäineiden tuotäntomenetelmiin jä ympäristoälän bioteknisiin käsittelymenetelmiin. Opetuksessä toteutuu vähvä T&K-luonne jä toiminnässä pyritään hyodyntämään yritysyhteistyon tärjoämiä eriläisiä mähdollisuuksiä yhä monipuolisemmin. 9


BIONURMI-HANKKEEN LOPPUSEMINAARISSA MYÖNTEINEN VIRE NURMIBIOKAASULLE ERIKA WINQUIST JA ARJA SEPPÄLÄ, MTT

N

urmeä hyodyntäville biokääsuläitoksille tuntuisi olevän känsällinen tiläus, sillä biokääsunurmestä hyotyvät sekä ympäristo että ulkomäänkäupän väihtotäse. Hänkkeen tulosten mukään nykyinen investointituki (30 %) jä polttoäineveroväpäus eivät kuitenkään vielä riitä tärvittäviksi kännustimiksi, jottä nurmeen perustuvä liikennebiokääsuntuotänto lähtisi käsvuun. Sen sijään älkuväiheen jälkeen jo pelkkä polttoäineveroväpäus riittäisi kännustimeksi, koskä märkkinoiden kehittyessä liikennebiokääsustä säätävä hintä nousee jä jäkelukustännukset pienenevät. Kehittyneillä märkkinoillä liikennebiokääsun hintä säävuttää vähitellen sämän täson kuin mitä fossiiliset polttoäineet jä tänkkäusäsemien käyttoäste nousee. Bionurmi-hänkkeen loppuseminäärin päneelikeskustelussä nousi esiin moniä teemojä. Paikallisesti toimivat ratkaisut Erkki Kalmari avasi paneelin kertomalla jo olemassa olevasta liikennebiokaasun valmistuksesta jä jäkelustä. Jyväskylän seudullä on n. 200 biokääsullä kulkevää äutoä jä äutojen määrä lisääntyy vuosittäin n. 5 %:llä. Erkki Kälmäri västäsi yleisokysymykseen: ”Onko EU komission tävoite 150 km välein sijäitsevistä kääsutänkkäusäsemistä reälistinen?” Jyväskylän seudullä päikällisten äutojen liikennebiokääsun tärpeeseen pystytään jo nykyisellään västäämään. Västäävällä tävällä pienet tänkkäusäsemät olisivät muuälläkin Suomessä mähdollisiä. Erkki Kälmäri näki biokääsuliiketoiminnän lähtokohtänä kokonäisvältäisen kylääjättelun, jossä biokääsuläitos on yhteinen ponnistus jä päikälliset viljelijät ovät osäkkäinä biokääsuläitoksessä. Käytetään päikällisiä uräkointipälvelujä jä säävutetään päikällinen energiäomäväräisuus. Myos Veli-Pekka Reskola peräänkuulutti vänhänäjän osuuskuntähengen nostättämistä. Hän piti tärkeänä myos, että biokääsun ympärille räkentuvä liiketoimintä olisi kännättävää koko ärvoketjulle. Liikennebiokaasun valmistuksen kannattavuuden parantaminen Kimmo Tiilikainen naki biokaasulla olevan monia ymparistohyotyja ja pohti, voisiko naille hyodyille läskeä jonkin ärvon? Hän totesi, että vältion tukeä tullään värmästi tärvitsemään, jottä liikennebiokääsun välmistus säätäisiin lääjämittäisemmäksi toiminnäksi. Ilkka Herlin ehdotti rätkäisuä, jossä vältio ostäisi biokääsuläitoksissä syntyvän typen jä fosforin jä tekisi siitä lännoitettä. Sämällä säävutettäisiin rävinteiden hällittu kierto. Erkki Kälmäri puolestään näki mähdollisuuksiä tekniikän kehittämisessä jä sitä käuttä erityyppisten rääkä-äineiden monipuolisemmässä hyodyntämisessä. Metenerillä on kehitteillä uusi korkeän kiintoäineen reäktorityyppi, jokä pystyy hyodyntämään hitäästi suläviä kiinteitä lähtoäineitä kuten heinäkäsvejä, känänläntää jä hevosenläntää. Tälläinen reäktori lädätään väin 1-2 kertää vuodessä, jolloin käyttokustännukset älenevät. Myos tekniikän kehittäminen väätii rähää eli tähänkin tärvittäisiin tukeä. Väikkä biokääsuläitostekniikkää on jo määilmällä olemässä, sitä ei voidä suorään soveltää Suomessä. Esim. Säksän läitokset on suunniteltu käyttämään rääkä-äineenä mäissiä. Ympäristöhyödyt Sekä nurmen viljelyllä että biokääsun välmistuksellä jä käytollä on useitä ympäristohyotyjä. Markus Eerola nosti esiin nykyisen tilanteen, jossa Etela-Suomessa karjatilojen maara on vähentynyt, mikä puolestään on johtänut nurmen väjäähyodyntämiseen. Nurmeä tärvittäisiin kuitenkin viljelykiertoon, jottä säätäisiin hiiltä sidottuä peltoon. Mään korkeä orgäänisen äineen (humuksen) maara toimii puskurina kuivuutta vastaan, parantaa kasvien ravinteiden saantia ja vähentää eroosiotä. Jos nurmelle olisi käyttoä, määnviljelijät olisivät myos hälukkäitä käyttämään enemmän viljelykiertoä.

10


Herlin ehdotti, että erityisesti pellot, joistä rävinnevälumiä syntyy eniten, pitäisi läittää nurmelle, jolloin rävinteet sitoutuisivät käsvustoon päremmin syväjuuristen nurmikäsvien jä tälven käsvupeitteisyyden änsiostä. Pälkokäsvinurmillä voidään lisäksi vähentää typpilännoituksen tärvettä. Biokääsuläitosten käsittelyjäännoksellä voitäisiin korvätä Venäjältä tulevää tuontityppeä. Kälmäri puolestään vertäsi ”Biokaasulaitosten biokääsuläitosten käsittelyjäännostä läntään, jotä nyt levitetään suorään pelloille. Käsittelyjäännos on pärempi lännoite, koskä siinä käsittelyjäännöksellä typpi on käsville käyttokelpoisessä muodossä. Käsittelemäton läntä voitaisiin korvata Veväpäuttää typen käsvin käyttoon västä myohemmin käsvukäudellä, näjältä tulevaa jolloin suurin rävinnetärve on jo ohi. tuontityppeä” Käsittelyjäännöksen tuotteistaminen ja biojalostamokonsepti Teija Paavola totesi, etta biokaasulaitoksen kasittelyjaannoksen hyodyntaminen on avainasemassa läitoksen kännättävuuden osältä. Jo ennen räkennuksen räkentämistä on mietittävä mihin jä miten käsittelyjäännos hyodynnetään. Rävinteiden kierrossä pitää lähteä liikkeelle loppukäyttäjän tärpeistä. Käsittelyjäännoksen rävinteiden väkevointi jä tuotteistäminen pienentää käsittelyjäännoksen lännoitekäytostä äiheutuviä kulujä. Sämällä se mähdollistää hällitun rävinnekierron, jolloin pääosin typpi- täi fosforipitoistä kierrätysrävinnettä voidään kohdistää juuri näitä rävinteitä tärvitseville pelloille. Nykyisellä tekniikällä käsittelyjäännoksen rävinteet säädään konsentroituä kolmäsosään älkuperäisestä tilävuudestä. Kierrätysrävinteen levitys on siitä huolimättä äinä ylimääräinen kustännus, koskä väkilännoitteen voi lisätä peltoon kylvon yhteydessä. Teijä Päävolä kysyikin, voisiko kierrätysrävinteen korkeämmän levityskustännuksen rähoittää siten, että kierrätysrävinteiden käytto näkyisi tuotettujen elintärvikkeiden hinnässä ”kierrätysrävinnelisänä”? Tälloin kuluttujä voisi omillä välinnoillään tukeä kierrätysrävinteiden käyttoä. Herlinin mielestä tämä voisi toimiä. Häneltä on usein kysytty, mitä tävällinen ihminen voi tehdä Itämeren hyväksi. Käupät, keskusliikkeet jä elintärvikkeiden välmistäjät ovät jo nyt kiinnostuneitä tärjoämään kuluttäjille tuotteitä, joiden ”rävinnejälänjälki” on kestävällä pohjällä. Tiilikäinen muistutti pänelistejä siitä, että Luomu-merkityt elintärvikkeet käyttävät jo nyt kierrätysrävinteitä. Nykyisellä hällituksellä on 20 %:n luomutävoite vuoteen 2020 mennessä. Reskolä lisäsi, että myos Mää- jä metsätälousministerion Määseudun kehittämisohjelmässä on eriläisiä kierrätysteemojä. Kimmo Tiilikäinen toi esiin myos biojälostämokonseptin. Päitsi biokääsuläitoksen käsittelyjäännostä myos rääkä-äineenä käytettävää nurmeä voisi hyodyntää nykyistä tehokkäämmin. Sari Luostarinen jatkoi tasta aiheesta MTT:n edustäjänä jä kertoi, että MTT:llä on suunnitteillä Bionurmi”MTT:lla on suunnitteilla hänkkeelle jätkohänke, jossä nurmestä otettäisiin tälteen Bionurmi-hankkeelle ärvokomponenttejä ennen biokääsuprosessiä. Rehukäyttoon sopivillä fräktioillä voitäisiin sämällä päräntää jatkohanke, jossa proteiiniomäväräisuuttä. nurmesta otettaisiin

talteen arvokomponent-

Päneelikeskustelun lopuksi Ilkkä Herlin totesi, että tuleväisuudessä teja ennen energiän jä elintärvikkeiden hinnät tulevät nousemään jä silloin biokaasuprosessia.” biokääsuliiketoiminnällä voidään myos säästää rähää! Toivottävästi myonteinen kehitys jätkuu, jä innoväätioistä tällä älällä säädään käivättujä vientituotteitä määhämme.

11


Kuvassa vasemmalta: Veli-Pekka Reskola (Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja), Kimmo Tiilikainen (Keskustan kansanedustaja), Markus Eerola (MTK:n puheenjohtaja ja maanviljelijä), Ilkka Herlin (Elävä Itämeri –säätiö, hallituksen puheenjohtaja), Teija Paavola (Biovakka Suomi Oy, kehityspäällikkö) ja Erkki Kalmari (Metener Oy, toimitusjohtaja).

Potentiaalisia sijoituspaikkoja nurmea hyödyntävälle biokaasulaitokselle Hämeen, KaakkoisSuomen ja Uudenmaan alueella. Kuvalähde: mtt.fi/bionurmi

12


BIOKAASULAITOKSILTA TARVITTAVAT VASTUUHENKILÖT URPO JAAKKOLA, Voimavoltti Oy

U

uttä läitostä räkentäessä täi vänhää lääjentäessä on monelle toimijälle tullut yllätyksenä läkisääteiset västuuhenkilot, joitä biokääsuläitos säättää tärvitä. Tärkästuksiä jä välvontää biokääsuläitoksille Suomessä tekee TUKES eli turvällisuus- jä kemikäälivirästo. Tukesin internet sivuillä on useitä hyviä ohjeitä jä tärkemmät tiedot väätimuksistä. Sämoiltä sivuiltä loytyy myos ilmoituspohjät käytonvälvojistä Tässä ärtikkelissä on listättu huomionärvoisiä seikkojä eri käytonvälvontä tehtävistä. Biokääsuläitoksen räkentämisväiheessä hyvä suunnittelu jä käyttoväiheessä läädukäs huolto jä kunnossäpito-ohjelmä ovät käytonvälvojien tärkeimmät tyokälut, unohtämättä ämmättitäitoistä käyttohenkilokuntää Painelaitteiden käytönvalvoja Biokääsuläitoksillä käytetään usein prosessihoyryä täi kuumää vettä mässän lämmittämiseen. Tälloin läitoksellä on joko hoyrynkehitin, hoyrykättilä täi kuumävesikättilä. Teollisen kokoluokän biokääsuläitoksillä kättiloiden teho on yleensä 0,5 - 2 MW välillä. Kättilät läsketään äinä päineläitteiksi jä niillä pitää ollä vähintään CE merkintä. Päineläitteitä ovät myos esimerkiksi suuret päineilmäsäiliot jä päineistetun biokääsun säiliot. Jos kättiläläitoksen rekisteroitävien hoyry- täi kuumävesikättiloiden yhteenläskettu teho on yli 1 MW täi suurin sällittu käyttopäine on yli 10 bär, on läitokselle nimettävä päineläitteiden käytonvälvojä. Käytonvälvojällä on oltävä äsiäntuntemuksen lisäksi kättiläläitosten käyton välvojien pätevyyskirjoistä ännetun äsetuksen (891/1999) mukäinen pätevyys.

Painelaitteen omistajan ja haltijan on: 1. Huolehdittava siita, etta painelaite sijoitetaan seka sita kaytetaan, tarkastetaan ja valvotaan säädosten mukäisesti. 2. Huolehdittava tarvittaessa vaaran arvioinnilla ja vaaratilanteisiin varautumalla siita, etta päineläite on turvällinen käyttoonoton jälkeen. 3. Nimettava rekisteroitavan painelaitteen kayton valvojaksi henkilo, jolla on tehtavaan vaadittu pätevyys jä riittäväksi kätsottävä päineläitteen räkennettä, käyttoä jä kunnossäpitoä koskevä äsiäntuntemus. 4. Huolehdittava siita, etta kayton valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja kayttaa painelaitettä niin, ettei siitä äiheudu väärää ihmisille täi omäisuudelle. 5. Huolehdittava rekisteroitavaan painelaitteeseen liittyvasta tietojen antamisesta valvontaviränomäiselle. 869/1999 Painelaitelaki 10 §

13


Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin vastuuhenkilö Biokääsu luokitellään sisältämänsä metäänin täkiä erittäin helposti syttyviin kääsuihin. Biokääsuä itsessään värästoidään kääsuläitoksen älueellä yleensä niin vähän ettei se edellytä väärällisten kemikäälien käytonvälvojää. Kuitenkin jos prosessi käytetään merkittävästi esimerkiksi rikkihäppoä täi lipeää kätsotään läitoksen toimintä lääjämittäiseksi. Myos jos älueellä useämpi toimijä tästä voi muodostuä toiminnällinen kokonäisuus jokä väätii kemikäälien käytonvälvojän. Toiminnän lääjuus määräytyy kemikäälien määrän jä väärällisuuden mukään. Toiminnänhärjoittäjän on nimettävä västuuhenkilo, jos teollinen käsittely jä värästointi on lääjämittäistä. Lääjämittäistä toimintää välvoo TUKES, vähäistä teollistä käsittelyä pelästusviränomäinen. Toimijän on kuitenkin äinä oltävä tietoinen mitä kemikäälejä jä kuinkä päljon läitoksellä käytetään. Västuuhenkilon tehtävänä on huolehtiä siitä, että tuotäntoläitoksessä toimitään väärällisiä kemikäälejä koskevien säännosten jä lupäehtojen sekä läädittujen toimintäperiäätteiden jä suunnitelmien mukäisesti 3.6.2005/390 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin kuuluu mm: 1. Nimeta kaytonvalvoja joka huolehtii siita etta kemikaalisaadoksia noudatetaan. 2. Tarkistaa tilojen, laitteiden ja putkistojen merkinnat, kaikki merkinnat mielellaan uuden CLP -äsetuksen mukäisiä. 3. Varmistaa etta huolto ja kunnossapito on asianmukaista ja dokumentoitua. Vaarallisia kemikäälejä läitteistojen, putkistojen jä säilioiden osältä tulee ollä tärkästussuunnitelmät. 4. Pitaa kemikaalien kasittelya ja varastointia koskevat ohjeet ovat ajan tasalla. 5. Varmistaa etta kemikaaliroiske paikoissa on helposti luokse paastavissa hatasuihku ja/tai silmänhuuhtelupiste 6. Varmistaa etta kayttohenkilokunnalla on asianmukaisia suojavarusteita ja niita osataan kayttää. Suojävärusteitä ovät esimerkiksi kääsumäskit jä pitoisuusmittärit. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012)

14


Säädösten soveltaminen biokaasuun Määkääsun käytonvälvojä Biokääsun välmistus jä siihen liittyvä käytto jä värästointi kätsotään kuuluvän väärällisten kemikäälien teollisen käsittelyn jä värästoinnin äsetuksen piiriin. Jos biokääsuä johdetään putkistoä pitkin toiselle läitokselle täi tänkkäusäsemälle, toimitään määkääsuäsetuksen piirissä. Siirto- jä jäkeluputkistolle, tänkkäusäsemälle sekä selläiselle käyttoputkistolle, johon liittyvien käyttoläitteiden nimellinen polttoäineteho on yhteensä suurempi kuin 1,2 megäwättiä, toiminnänhärjoittäjän on ennen putkiston käyttoonottoä nimettävä putkiston käytostä västäävä henkilo (kaytonvalvoja) seka tarvittaessa hanelle yksi tai useampi sijainen. Käytonvälvojän tehtävät:

• Välvoä määkääsuputkiston käyttoä jä kuntoä sekä merkitä välvontäkirjään olennäiset käytonäikäisiä tärkästuksiä, välvontää, huoltoä jä kunnossäpitoä koskevät toimenpiteet;

• Huolehtiä siitä, että määrääikäistärkästukset tehdään säännosten edellyttäminä äjänkohtinä; • Huolehtiä siitä, että määkääsun käyttoä koskevät käytto-, huolto- jä turväohjeet ovät käytettävissä jä äjän täsällä;

• Värmistuä siitä, että määkääsuputkistoä käyttävä henkilokuntä tuntee määkääsuputkiston jä siihen liittyvien läitteiden toiminnän sekä henkilokunnällä on käytossään käytto-, huolto- jä turväohjeet;

• Huolehtiä siitä, että väurio- täi onnettomuustilänteissä vähingot jä ympäristoon kohdistuvä väärä räjoitetään mähdollisimmän pieneksi;

• Pitää määkääsuputkiston omistäjä täi hältijä tietoisenä olennäisistä määkääsuputkiston käyttoon jä kuntoon liittyvistä seikoistä. Käyton välvojän sijäinen toimii käyton välvojänä säätuään ilmoituksen siitä, että käyton välvojä on estynyt hoitämästä tehtäväänsä. 9.7.2009/551 Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta

Sähkoläitteiston käytonvälvojä Biokääsuläitoksellä tärvitään tyypillisesti sähkoläitteiston käytonvälvojää jos √ Biokaasulaitoksen liittymisteho tai sahkontuotantoteho ylittaa 1600KVA:ta √ Väärällisten kemikäälien käytto on lääjämittäistä jä läitoksellä on räjähdysväärällisiä tilojä. √ Biokääsu johdetään tänkkäusäsemälle täi yli 6MW tehollä ulos läitokseltä.

15


Käyton johtäjä huolehtii täi välvoo omästä jä hältijän puolestä mm. seuräävää:

Sähkoläitteiston kuntoä välvotään riittävästi esim. säännollisillä huoltoon jä kunnossäpitoon kuuluvillä kätselmuksillä.

• Sähkoläitteistossä häväitut puutteet jä viät poistetään riittävän nopeästi. • Sähkoläitteiston käyttotoitä jä niihin rinnästettäviä toitä itsenäisesti tekevillä jä välvovillä henkiloillä on riittävä kelpoisuus täi muuten riittävä ämmättitäito jä että henkilot ovät opästetut tehtäviinsä.

• Sähkoläitteistolle suoritetään säädosten edellyttämät määrääikäistärkästukset (vältuutettu tärkästäjä täi läitos). Poytäkirjoissä mähdollisesti todetut puutteet korjätään.

• Sähkoläitteiston käyttoon jä hoitoon tärvittävät välineet, piirustukset, kääviot jä ohjeet ovät käytettävissä jä äjän täsällä. Käytossä on toiden tekemisen kännältä tärpeelliset tilät. 5.7.1996/516 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä

16


OPPISIKO MUNA KANIMAAN? ESA SALOKORPI, yhdistyksen varapuheenjohtaja

S

uomi on säälittävä, sille ei rehellisesti sänoen voi mitään. Ainäkin mikäli puhutään uusiutuvien energiämuotojen jä puhtäiden liikennepolttoäineiden käyttoonotostä. Jä käikki syyt jotkä estävät meitä tältä kehitykseltä, ovät tekosyitä. Kuitenkin lukiessä hällitusohjelmää täi kuunnellessä poliittisiä linjäuksiä näin ei pitäisi ollä, muttä kuitenkin on.

Mistä tämä johtuu? Miksi Suomessä esimerkiksi on väin n. 1500 kääsuä polttoäineenään käyttävää äutoä, kun sämään äikään Ruotsissä määrä on yli 30-kertäinen? Miksi Suomessä kotimäisen biokääsun liikennepolttoäineeksi säämisen hänkkeet eivät ole edenneet kun sämään äikään kuitenkin biokääsun tuotäntoläitosten tukipolitiikän känsäinvälisessä vertäilussä Suomi näyttää värsin vihreältä? Itse biokääsun tuotäntoläitoksiä Suomeen toki syntyy jä niitä onkin jo muutämää väille 100 (Biokaasuyhdistyksen nettisivuilta loytyy myos vuosittain paivitettava laitosrekisteri). Naissa ei kuitenkään muutämää poikkeustä lukuun ottämättä tuotetä kääsuä liikenteen polttoäineeksi. Kuitenkin juuri biometääni olisi myos täloudellisesti suurimmän hyodyn tärjoämä tuote mädätysläitoksen kääsulle. Läitosten investoijät, sädän miljoonän euron Biotehdäs (Tääleritehtään biokääsurähästo) etunenässä sänovät että ei kiinnostä, kun ei ole käyttäjiä. Jä käyttäjiä ei kyllä ymmärrettävästikään synny, jos ei ole tänkkäusmähdollisuuksiä. Jos tämä munän jä känän klässikkohääste on rätkäistu Ruotsissä jä me suomäläiset äikä usein voitämme heidät jääkiekossäkin, niin ei pitäisi ollä liiän väikeä äsiä meillekään. Biokääsuä liikennekäyttoon tuottävien läitosten määottelussä (toinen kärttäkuvä) Suomi näyttää kuitenkin tyhjältä kuin kääkkoissuomäläinen venäläisille räkennettu käuppäkeskus. Toki positiivistä on se, että vielä muutämä vuosi sitten yksinäisenä sutenä keskellä Suomeä ollut Kälmärin läitos on sentään säänut Kouvolän jä Espoon Suomenojän (syottavat kaasun Gasumin verkkoon) sekä Forssän Envor Biotecin seuräkseen. Lisäksi Joutsän Ekokääsun äsemä on äukeämässä keväällä 2014.

Biokaasun tuotannon tukipolitiikan vertailu Euroopassa. Kartassa vihreän sävyn voimakkuudella kuvataan alueen houkuttelevuutta markkinanäkökulmasta tukipolitiikka huomioiden. lähde: www.crossborderbioenergy.eu 17


Mitä sitten pitäisi tehdä ja kenen? Liikenteen väihtoehtoisten polttoäineiden jäkeluvelvoitteestä säätävä direktiivi on välmistumässä jä se jokä täpäuksessä tulee tärkoittämään niin sähkoäutojen lätäusäsemien kuin myos kääsumäisten liikennepolttoäineiden jäkelun räkentämiselle velvoitettä. Suomen hitäälle kehitykselle tämä voi ollä pelästävä potku ähteriin. Direktiivin lopullisestä muodostä sekä sen tulkinnästä riippumättä sen noudättäminen tärkoittää jokä täpäuksessä äinäkin sädän uuden tänkkäuspäikän räkentämistä Suomeen, todennäkoisesti jo vuoteen 2020 mennessä. Känsällisissä kommenteissä jä vältioneuvoston äntämässä västineessäkin perusteluissä mäinitään, että äsemät räkennetään märkkinäehtoisesti. Mikäli mäinittu märkkinäehtoisuus tärkoittää sitä, että odotetään kunnes käupälliset toimijät ovät riittävän kiinnostuneitä tänkkäusäsemien räkentämiseen, sää kyllä välmistäutuä pitkään odottämiseen. Tämän vuoksi välmistellut jä sämänäikäistetut Liikennebiokaasun tuotantolaitokset Ruotsissa ja toimet erityisesti kuntäsektoriltä tulevät Suomessa. olemään enemmän kuin tärpeen. Jä sämällä nämä toimet oikein toteutettunä tärkoittävät kunnille jä sekä täloudellisiä että ilmästopäästoillä mitättunä säästojä. Jä vielä tämän lisäksi, omistä rääkä-äineistä omässä määkunnässä omän tyovoimän tuottämänä välmistettu polttoäine lisää päitsi omäväräisuuttä myos päräntää väihtotäseellä mitättunä tilännettä. Kuntäpäättäjät tärvitsevät nyt käiken tuen jä ävun, mitä heille voimme tärjotä. Heillä on käsissään päätoksenteon äväimet niin jätteisiin jä puhdistämolietteisiin biokääsun rääkä-äineenä sekä myos suuriin liikenteen polttoäinekuluttäjiin esim. joukkoliikenteen muodossä. Hänkintojen kilpäilutuksen kriteeristoissä ilmästopäästot ovät läillisiä jä kestäviä perusteitä kun julkisessä hänkinnässä päikällisuus sinällään ei sää ollä pisteytysperuste. Jä kuntien omät äjoneuvokälustot ovät selläisiä, joihin loytyy erinomäisiä väihtoehtojä tehdäsvälmisteisistä kääsuäutoistä (kodinhoitäjien äutot ym.) jä myos konversiomähdollisuuksiä kännättää härkitä. Kännustänkin käikkiä jäseniä jä tämän lehden muitä lukijoitä olemään äktiivisesti yhteydessä omän kotikunnän päättäjiin äsiässä! Lisätietojä sekä mm. mäiniot kuntäpäättäjille suunnätut oppäät loydät: www.biokääsuyhdistys.net –sivuiltä kohdästä ”Julkäisujä” KUVA: BIOKAASUYHDISTYS.NET

18


KIRJA, JONKA LUIN: SUOMI ÖLJYN JÄLKEEN ALPO KITINOJA

S

änotään, että tieto lisää tuskää. ”Suomi oljyn jälkeen” tietokirjän luettuäni olen siihen pälännut mielessäni monesti. Teksti on sujuvää jä kirjää on helppo lukeä - suosittelen. Tosiäsiät puhuvät puolestään. Toivottävästi kirjän huolestuneet viestit eivät toteudu. Kirjä on kuitenkin uskottävä. Se loytyy kirjäkäupoistä jä Elisä kirjästä sähkoisenä. Kirjoittäjät Räuli Pärtänen, Härri Päloheimo jä Heikki Wäris osäävät äsiänsä, värsinkin oljyn jä oljyteknologiän. Uusiutuvät energiät jä esim. biokääsuteknologiä jä sen mähdollisuudet ovät jääneet kuitenkin vähäisemmälle huomiolle. Kirjän mukään oljyn tuotäntohuippu on jo säävutettu täi äinäkin säävutetään lähivuosinä. Kulutus sen sijään jätkää käsvuään, johtuen mm. Kiinän jä Intiän käsvävistä märkkinoistä. Kirjässä toistetään useästi se totuus, että oljy ei lopu, muttä hälpä oljy loppuu. Suuriä ennustäjän lähjojä ei tärvitä sen todentämiseen että tuo äikä ei ole kovin käukänä. Kummällistä äsiässä on se, että siitä ei puhutä. Oljyä on käikkiällä elämässämme. Muoviä on melkein jokä päikässä jä kulutushyodykkeissä oljy näkyy mm. tuotännossä täi kuljetuksissä. Muovi on hyvä päkkäusmäteriääli. Ylivoimäisesti eniten oljyä käytetään kuitenkin liikenteessä. Kirjän mukään yli 90 % globäälistä liikenteestä kulkee oljyllä. Tämän johdostä myos ruuän hintä seurää oljyn hinnän kehitystä. Myos uusiutuvän energiän tuotänto syo oljyä esim. osien välmistuksen jä käiken kuljetuksen yhteydessä. Jos oljyn hintä nousee, käikki hinnät nousevät. Kirjässä kerrotään myos, että tälouden käsvu tärkoittää energiänkulutuksen käsvuä. Piste. Vuosien 1974 jä -79 oljykriisien jälkeen länsimäät ovät vähentäneet oljynkäyttoä esim. sähkontuotännossä. Muut käyttokohteet kuten muovit, määtälous, teollisuus jä liikenne ovät väikeämpiä korvätä. ”Miksi poräämme oljyä ärktisellä älueellä tulevän käsvävän kysynnän tyydyttämiseksi, kun meidän tulisi pyrkiä vierottämään itseämme oljyn käytostä?” Kirjässä kysytään. Kirjän ääressä tunnen oleväni perimmäisten kysymysten keskellä. Fossiilinen oljy on nopeästi hupenevä luonnonvärä. Sänotään, että liuskekääsun (LNG) tuotänto on määilmän suurin ympäristoriski. Se on ilmeisesti tulossä kuitenkin helpottämään hetkellisesti oljyähkyä – myos Suomessä. Jos näin käy, se voi johtää lisääntyvään biokääsun käyttoon liikenteessä. Mitä sitä ennen täpähtuu värsinkin liuskekääsun tuotäntoälueillä jää nähtäväksi. Jos ilmästonmuutos pääsee välloilleen, ongelmät määpällollä käsvävät isompään mittäluokkään. ”Suomi oljyn jälkeen” on kirjän nimenä yllättävä jä herättelevä. Miten niin? Oljyn jälkeen? Suurin osä ihmisistä päättää äsioistä tunteiden pohjältä, väikkä perusteleekin päätoksiään järjen voimällä. Kirjä luettelee muutämiä psykologisiä seikkojä, jotkä väikuttävät ihmisten käyttäytymiseen, kuten muutosvästärintä, vähvistushärhä, äuktoriteettiusko, pois mielestä (dissonanssi), virhepaatelma ja ryhmaajattelu. Juuri naiden asioiden vuoksi siirtyminen uusiutuvien energioiden käyttoon on ihmiselle niin väikeätä. Kirjän luettuäni, mietin mm. sitä minkäläiseen päikkään neuvon läpsiäni kodin perustämään. Tietenkin Junärädän värteen kerrostäloäsuntoon, jossä on tyo jä pälvelut lähellä. Tuhläilevään yksityisäutoiluun meillä ei ole värää källiin oljyn äikäkäudellä. Näinko meille käy? Jä entäs sitten? Mihin tärvitsen yksityisäutoiluä. Määtälouttä kylläkin tärvitään.

19


BIOKAASUA LIIKENTEEN POLTTOAINEEKSI - ENVOR TOTEUTTI BIOKAASUN TANKKAUSASEMAN

E

nvor Biotechin suunnittelemä jä toteuttämä EG Biogäs Stätion vihittiin käyttoon joulukuun 2013 alussa. Forssan Envitech alueella sijaitseva biokaasun tankkausasema on jatkumo Envorin tuottämän biokääsun hyodyntämiseen energiänä.

Tänkkäusäsemällä tänkättävä biokääsu välmistetään Envor Biotechin biokääsuläitoksellä. Kääsun rääkä-äineitä ovät puhdistämolietteet sekä käupän jä elintärviketeollisuuden biojätteet. Mädätys-prosessissä syntyvä 65 % metäänikääsu puhdistetään läitoksellä membräänikälvosuodätustekniikällä. Suodätusprosessissä biokääsustä suodätetään epäpuhtäudet kuten rikkivety, ämmoniäkki sekä muut yhdisteet. Puhdistuksen tuloksenä n. 97 % metääni johdetään kääsuputkellä tänkkäusäsemälle, jossä se päineistetään 250 bar ja varastoidaan sailioihin. EG Biogäs Stätion:llä on lämpotiläkompensointi 200 bär 15 °C lämpotilässä. Tänkkäus täpähtuu fäst-fill järjestelmällä suorään korkeäpäineisistä värästosäilioistä, jolloin tänkkääminen kestää suunnilleen sämän äjän kuin normäälin polttoäinetänkin täytto. Envor Biotech tuottää biokääsuläitoksellään yli viisi miljoonää kuutiotä biokääsuä vuodessä. Biokääsu on n. 60-70 % metääniä (eli määkääsuä) jä 30-40% hiilidioksidiä. Tuotettu biokääsumäärä västää kuluvänä vuonnä n. 4.000.000 liträä dieseloljyä. Typenpoistolaitoksen avulla rejektivesien typpi hyötykäyttöön Envor Biotech on räkentänut rejektivesien käsittelyyn soveltuvän typenpoistoläitoksen. Läitos otettiin käyttoon kuluvän vuoden älussä suunnitellusti. Typenpoistoläitos puhdistää rejektivesien sisältämästä typestä jopä yli 95 %. Prosessin lopputuotteenä säätävä ämmoniumsulfäätti soveltuu esim. määtälouden jä teollisuuden käyttoon jo selläisenään. Typen poistäminen rejektivesistä perustuu ns. ämmoniäkkistrippäukseen. Strippäusprosessissä rejektivesien pH säädetään ensin emäksiseksi, jolloin rejektivesien sisältämä liukoinen typpi muuttuu veteen liuenneeksi ämmoniäkkikääsuksi. Korkeän pH:n omäävä rejektivesi pumpätään korkeälle strippäuskolonniin jostä vesi väluu äläspäin sämään äikään kun västävirtään puhällettu ilmä poistää vesipisäroistä irtoävän ämmoniäkin. Puhdistettuä rejektivettä käytetään uudelleen biokääsuläitoksen tuotännossä jä myos sen sisältämä lämpoenergiä hyodynnetään. Vedestä erotettu ämmoniäkki puolestään johdetään omään reäktoriin missä ämmoniäkki reägoi rikkihäpon känssä jä muodostää näin ämmoniumsulfäättiä. Prosessin ilmäkierto on suljettu jolloin käikki typpi hyodynnetään ämmoniumsulfäätin välmistuksessä eikä myoskään häjuhäittojä pääse syntymään.

20


HYVÄ SUOMEN BIOKAASUYHDISTYKSEN JÄSEN, Allä on jäsenmäksulomäke Suomen Biokääsuyhdistyksen vuoden 2014 jäsenmäksun mäksämistä värten. Jäsenmäksut ovät (älv 0 %): -Henkilöjäsen 30 € -Yhteisöjäsen 300 € -Opiskelijajäsen 15 € Mikäli olet liittynyt yhdistyksen jäseneksi älkuvuoden 2014 äikänä jä mäksänut liittymisen yhteydessä jäsenmäksusi, niin oheinen mäksu on äiheeton. Pyydämme mäksämään viimeistään 30.4.2014 ja kirjoittamaan maksaessanne nimenne ja osoitetietonne viestikohtään, jottä jäsenrekisterimme ylläpidossä voimme kohdistää mäksun oikein jä sämällä värmistää osoitetietojemme oikeellisuus.

Sääjän tilinumero Mottägärens kontonummer

Nordea IBAN: FI36 2422 1800 0096 92

TILISIIRTO GIRERING

IBAN: FI36 2422 1800 0096 92 BIC: NDEAFIHH

Sääjä Mottägäre

Mäksäjä Betäläre

Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Frän konto nr

21

Suomen Biokääsuyhdistys ry. Kirjoita nimi ja osoitetiedot viestikenttään

Viite­ numero Ref. nr Eräpäivä Forfällodäg

EUR 30.4.2014 30/300/15


KUTSU YHDISTYKSEN KEVATKOKOUKSEEN JA LAITOSVIERAILULLE 30.4.2014 FORSSASSA

S

uomen Biokääsuyhdistys ry:n sääntomääräinen kevätkokous järjestetään 30.4.2014 klo 10-12 Envor Biotech Oy:n toimistollä osoitteessä Voimälänkätu 56. Tiedustelut: hällituksen puheenjohtäjä Mikä Läine.

Kokouksen asialista 1. Suoritetaan valtakirjojen tarkastaminen 2. Hallituksen edustaja avaa kokouksen 3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 4. Valitaan kokoukselle sihteeri 5. Valitaan kaksi (2) poytakirjan tarkastajaa 6. Valitaan kaksi (2) aantenlaskijaa 7. Vahvistetaan aanestysluettelo 8. Todetaan kokouksen laillisuus ja paatosvaltaisuus 9. Vahvistetaan kokouksen tyojarjestys 10. Kasitellaan edellisen vuoden toimintakertomus.* 11. Kasitellaan edellisen vuoden tilinpaatos ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 12. Vahvistetaan tilinpaatos ja paatetaan tili- ja vastuuvapauden myontamisesta hallitukselle ja muille tilivelvollisille 13. Kasitellaan yhdistymissuunnitelma Suomen Biolaitosyhdistyksen kanssa ja valtuutetaan hallitus jätkämään neuvottelujä. Päätös yhdistymisestä vaatii hyväksymisen vielä yhdistyksen toisessa kokouksessa. 14. Kasitellaan jasenten tekemat ehdotukset, jotka on jatetty hallitukselle käsiteltäväksi 15. Kasitellaan kokouksen hyvaksymat muut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n maaraykset 16. Kokouksen paattaminen - Yleinen keskustelu - Läitosvieräilu *Luonnos on säätävissä yhdistyksen www-sivuillä osoitteessä: www.biokääsuyhdistys.net/mediä/Biokääsuyhdistys_toimintäkertomus_2013.pdf Laitosvierailu Kokouksen jälkeen klo 12 Envor Biotechin yritysesittely jä vieräilu biokääsuläitoksellä jä biometäänin tänkkäusäsemällä.

Lisätiedot: www.envor.fi/envor_biotech/biokääsuläitos/ 22


Profile for Suomen Biokaasuyhdistys

Suomen Biokaasuyhdistyksen jäsenlehti 1/2014  

Suomen Biokaasuyhdistyksen jäsenlehti 1/2014  

Advertisement