Kerromme mielellämme lisää mikroravinteista ja Bio pH Controllista!
Markkinoiden vahvin ja paras mikroravintoaineiden ja lisäaineiden ohjelma
Parempi laatu – Suurempi sato – Tehokkuutta torjunta-aineisiin
BioNutrian mikroravinteiden ohjelma koostuu puhtaimmista raaka-aineista ja lisäaineista juuri niin kuin johtavat tutkijat suosittelevat.
Markkinoiden vahvin ohjelma perinteiseen- ja luomuviljelyyn.
Varma teho Bio pH Controlilla
Jos sinulla on ongelmia kovan veden ja ruiskutusnesteen korkean pH:n kanssa - ratkaisu on Bio pH Control.
Bio pH Control on ainutlaatuinen tuote, joka koostuu 4 aktiivisesta aineesta. Tuote ratkaisee kovaa vettä koskevat ongelmat yksinkertaisesti, taloudellisesti ja erittäin tehokkaasti.
Se saa torjunta-aineet ja mikroravinteet imeytymään kasveihin ennen näkemättömällä teholla, joten torjunta-aineiden määrää voidaan vähentää 30-50 % ja usein jopa enemmän.
Bio pH Control on markkinoiden ehdottomasti edullisin ja tehokkain tuote ruiskutusnesteen pH:n alentamiseen. Samalla Bio pH Control varmistaa, että ruiskusi on aina puhdas ja vältyt suutintukoksilta ja suodattimien tukkeutumiselta.
TARJOUS
TILAA NYT
200 litraa
Bio Ammoniumsulfaattia ja
50 litraa Bio pH Control Alv. 0.
Ilmainen toimitus.
Jonas Lundby
Tuotteita perinteiseen viljelyyn
BioMangan 180 NS
BioMangan 170 NSP
BioCrop OptiXL
BioCrop OptiP
BioCrop OptiML
BioCrop PotatoP
BioNutria Bor 150
BioKobber 70
BioZink 115
BioKalium 100
BioNutria Jern 75
BioMo 120
BioMagnesium 50
BioNutria Cobolt 30
BioSelen 5
Bio P11
Bio NP 5-8
Bio NS 15-2 /Carbon
Bio NS 15-2-2/Carbon
Bio NPBoost
Bio pH Control
Bio Ammoniumsulfat
Tuotteita luomuviljelyyn
BioNutria Mangan 170 S
TARJOUS € 600,-
BioNutria OptiXL
Aminosol 9
Aminosol PS 6
BioNutria Bor 150
BioNutria Kobber 70
BioNutria Zink 115
BioNutria Jern 75
BioNutria Mo 120
BioNutria Magnesium 50
BioNutria Cobolt 30
Lue lisää osoitteessa bionutria.fi – täältä löydät myös uusimman katalogin ja voit hakea paljon inspiraatiota.
Ota rohkeasti yhteyttä Agrotiimiimme saadaksesi lisätietoja ja neuvoja: Laatu ei maksa - se maksaa itsensä takaisin! bionutria.fi
Myynti ja neuvonta
Mobile: +45 2825 9089
Sähköposti: jl@bionutria.dk
Kielet: tanska ja englanti
Juhani Koski
Myynti ja neuvonta
Mobile: 050 5708 572
Sähköposti: juhani@bionutria.fi
Kielet: suomi, englanti
Sofie Yliheljo
Myynti ja neuvonta
Mobile: 040 5582 965
Sähköposti: sofie@bionutria.fi
Kielet: suomi, ruotsi ja englanti
Nivalan maaseutunäyttely vahvassa vedossa
Kaksi vuotta sitten Nivalassa vanhaan hyvään malliin pidetty maatalousnäyttely saa kaivattua jatkoa. Nivalan kaupunki järjestää monipuolisen maaseutunäyttelyn elokuun 23.-24. päivä. Kyseessä on tälläkin kertaa pohjoisen Suomen suurin maaseutunäyttely.
Elokuun alkuun mennessä näytteilleasettajia oli tulossa huomattavasti enemmän kuin edellisellä kerralla, eli reilut 150. Tapahtuma on tuntuvasti isompi ja monipuolisempi kuin edellisellä kerralla.
Näyttelypäällikkö Jari Vierimaa kertoo, että noin viiden hehtaarin näyttelyalueelle mahtuu vielä muutamia pieniä osastoja. Niille ei kuitenkaan voi luvata sähkövirtaa.
Vierimaa on ilahtunut erityisesti isojen valtakunnallisten koneliikkeiden kiinnostuksesta näyttelyä kohtaan. Kaikki merkittävät koneliikkeet ovat Nivalassa esittelemässä osaamistaan ja kalustoaan. Syynä tähän lienee Nivalan vahva maatalouselinkeino ja kaksi vuotta sitten onnistuneesti järjestetty näyttely.
Isot näytteilleasettajat kiinnittävät tänä päivänä huomiota erityisesti kustannustehokkuuteen. Pelkkä näyttelyn väkimäärä ei ole ratkaiseva, vaan näyttelyvieraiden tulisi näytteilleasettajien kannalta olla investointeja ja hankintoja vakavissaan suunnittelevia ammattilaisia.
Näyttelypäällikkö on tyytyväinen myös siihen, että isot maatalousalan toimijat varasivat isoimmat osastot hyvissä ajoin. Tämä antoi näyttelyn järjestämiseen mukavasti aikaa hioa logis-
Nivala
Asukkaita 10 500, asukasluku nousussa
Maitoa tuotetaan 45 miljoonaa litraa vuodessa
Naudanlihaa tuotetaan 1,4 miljoonaa
kiloa vuodessa
Peltoa 18 000 hehtaaria
tiikka niin ihmisten kuin ajoneuvojenkin osalta mahdollisimman sujuvaksi. Näyttely järjestetään noin neljä kilometriä Nivalan keskustasta kaakkoon eli Haapajärven suuntaan olevalla ajoharjoitteluradan asfalttipäällysteisellä kentällä. Alue on erinomainen senkin takia, että yksikään näytteilleasettaja ei saa nurkkapaikkaa, sillä kaikki osastot on sijoitettu helposti taivallettavan lenkin varteen. Näyttelyvieraiden pysäköinti on edelliskerran tapaan raviradalla, nyt aivan näyttelyalueen vieressä.
Näyttely poikkeaa tavanomaisesta maaseutunäyttelystä perjantaina 23. elokuuta tapahtuvalla viljan puintinäytöksellä ja sitä seuraavalla tuoreviljan murskausja säilöntänäytöksellä. Mukana ovat kaikki merkittävät Suomessa markkinoitavat puimurit ja tuoreen viljan murskaukseen ja litistämiseen tarkoitetut myllyt. Näytöksen jälkeen murskattu vilja jää paikoilleen näyttelyvieraiden arvioitavaksi. Lauantaina pelloilla jylläävät maanmuokkauskoneet. Näytöksessä on kyntöauroja, kultivaattoreita ja GPS-lanoja lähes kaikilta mukana olevilta koneliikkeiltä. Työnäytökset järjestetään näyttelyaluetta vastapäätä olevalla pellolla.
Näyttely poikkeaa tavanomaisesta maaseutunäyttelystä perjantaina 23. elokuuta tapahtuvalla viljan puintinäytöksellä ja sitä seuraavalla tuoreviljan murskaus- ja säilöntänäytöksellä.
Painavan ammattiasian lisäksi näyttelyssä on paljon kaikkia ikäryhmiä kiinnostavaa asiaa ja viihdykettä. Näytteilleasettajien kirjo ulottuu karkkikaupasta konemyyntiin ja käsitöistä kalkin levittäjiin. Kotieläinpihassa lapset ja nuoret voivat kaikessa rauhassa tutustua eläimiin. Lapsille on järjestetty muutakin ohjelmaa ja aktiviteettejä pitkin päivää. Edelliskerran tapaan myös veteraanikoneosasto tulee olemaan mieleenpainuva. Vanhojen koneiden osastolla on nähtävänä kalustoa, jolla tuotettiin ruokaa vuosikymmeniä sitten.
Näyttelyn järjestelyissä on tehty jo mittavasti talkootyötä. Talkoolaisia eli nivalalaisittain kökkään tulijoita onkin ilmoittautunut varsin mukavasti. Näyttelypäällikkö Vierimaa kertoo, että sujuvalla yhteistyöllä saadaan aikaiseksi näyttely, josta jää hyvä maku suuhun niin näyttelyvieraille kuin näytteilleasettajillekin.
Visa Vilkuna Toimittaja
NIVALAN MAASEUTUNÄYTTELY -LEHTI SISÄLTÖ
20 Uutuuksia ja työnäytöksiä
22 Hevostaitokouluttaja Mervi Pakola
24 Teollisuuskylä 50 vuotta
26 Kartta ja näytteilleasettajat
28 Maatilojen biokaasuasema
30 Iso biokaasuhanke etenee
34 Karjapuskureita maailmalle
Tuottaja Terhi Torikka 040 485 1589 terhi.torikka@mt.fi
Myyntipäällikkö Jussi Korkia-aho
0400 58 0121 jussi.korkia-aho@viestimedia.fi
Myyntipäällikkö Janne Vierimaa
044 970 4578 janne.vierimaa@viestimedia.fi
Myyntiassistentti Päivi Jaakola
020 413 3125 paivi.jaakola@viestimedia.fi
ILMOITUSVALMISTUS JA TAITTO Viestimedian Tuotanto
36 Huoltovarmuus keskiössä Lämpimästi
Nivala on Pohjois-Pohjanmaan sydämessä sijaitseva vireä ja elinvoimainen paikkakunta, jossa maaseudun perinteet ja moderni kehitys kulkevat käsi kädessä. Tämä yhdistelmä tekee Nivalasta erityisen paikan niin asukkailleen kuin vierailijoillekin. Elokuussa 2024 Nivalassa järjestettävä maaseutunäyttely on erinomainen esimerkki siitä, miten paikkakunnan yhteisö kunnioittaa juuriaan ja samalla vahvasti katsoo kohti tulevaisuutta. Nivalan maaseutunäyttely on järjestyksessään toinen ja yhtenä tavoitteena on esitellä maaseudun mahdollisuuksia. Ensimmäinen näyttely järjestettiin vuonna 2022, jolloin vierailijoita oli yli 10 000. Maaseutunäyttely on tapahtuma, joka tuo esille rikkaan maatalousperinnön, mutta tarjoaa myös näköalaa maaseudun tulevaisuuteen. Näyttelyn ohjelmassa on nähtävää ja koettavaa maatalouden ammattilaisille, mutta myös koko perheelle. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea läheltä, mitä maaseutu merkitsee paikallisille tuottajille, mutta aluetaloudelle laajemminkin.
Nivalassa ja sen lähialueilla on Suomen vahva maatalouskeskittymä. Alueelta tuo-
tetaan merkittävä osa kotimaisesta maidosta ja muista maataloustuotteista turvaten maamme ruokatuotannon omavaraisuutta. Alueen maatalousyrittäjät toteuttavat merkittäviä investointeja ja maatalousyrittäjien toiminta näkyy vahvasti paikallisessa kaupassa. Maatalouden ja teollisuuden yhdistelmä, kauppa mukaan lukien, tekee Nivalasta ja sen lähialueista elinvoimaisia ja kestäviä. Nämä sektorit tarjoavat monipuolisia työmahdollisuuksia, jotka tukevat paikallistaloutta, ylläpitävät yhteisöllisyyttä ja edistävät kestävää kehitystä. Maatalouden, teollisuuden ja kaupan synergia luo vahvan perustan alueen työllisyydelle, kasvulle ja siten hyvinvoinnille. Elokuun 2024 maaseutunäyttely Nivalassa on ainutlaatuinen tapahtuma. Se antaa erinomaisen tilaisuuden tutustua maatalouden toimijoihin sekä viettää mukava päivä tutustuen maaseudun lukuisiin mahdollisuuksiin. Olet lämpimästi tervetullut Nivalan maaseutunäyttelyyn.
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Jouni Kemppainen, s-posti: jouni.kemppainen@mt.fi.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA: Viestimedia Oy (ly 0111165-0), PL 440, 00101 Helsinki.
PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Jyväskylä. SIVUNVALMISTUS Viestimedia Oy.
PAINOS 85 000 kpl.
JAKELU Suomalainen Maaseutu jaetaan Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä. MT.FI | Kokonaistavoittavuus 555 000 (KMT 2023).
ILMOITUKSET: Ilmoitusaineistot: ilmoitus@suomalainenmaaseutu.fi Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoitushintaan. ISSN 0788-8457
PALVELUNUMEROT Puhelun hinta on normaali matkapuhelinmaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm).
Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä.
Reinikaisen
Maatalouskauppa Oy
Kolme toimipistettä: Nivala, Haapajärvi ja Reisjärvi
Liikevaihto noin 25 miljoonaa
Työssä 25 ammattilaista
Merkittävää tavanomaisen ja luomuviljan kauppaa
Juuret vuonna 1993 perustetussa Reisjärven
Maatalouskauppa oy:ssä
Koneen ostaja etsii tehoa ja tuottavuutta
Konekaupassa kysytään yhä isompia koneita, mutta niitä on vaikea ostaa varastoon.
tyjen ”yleiskoneiden” buumia ei ole ollut pitkään aikaan.
Maatalouskauppaa Nivalassa, Haapajärvellä ja Reisjärvellä tekevän Reinikaisen Maatalouskauppa oy:n johtaja Tuomas Reinikainen kertoo kaupan sujuvan kohtuullisesti. Konepuolella kysytään yhä isompia koneita. Niitä on kuitenkin vaikea ostaa varastoon, sillä varustetaso ei useinkaan täsmää konetta hankkivan tarpeisiin. Tänä päivänä viljelijät ja urakoitsijat hankkivat työkoneensa täsmälleen omiin tarpeisiinsa räätälöityinä, Reinikainen korostaa. Takavuosilta tuttua tiet-
Reinikainen on Nivalan maaseutunäyttelyssä vahvasti mukana. Konekentällä ja työnäytöksessä Kortteen Konepajan tuoreen viljan valssimyllyt ovat tärkeässä osassa. Myös Elhon monipuolinen konevalikoima ja Weidemanin pienkuormaajat ovat näytillä.
Varsinaisena uutuutena Reinikainen mainitsee työnäytöksessä esillä olevan Kuhn Prolanderin. Tämä muokkain on joustopiikkiäkeen ja kultivaattorin välimuoto, joka sopii nimenomaan kevytmuokkaukseen. Viisi
piikkiriviä ja 68 sentin vapaa tila kiinnityspalkin alla takaavat sänkimuokkauksenkin sujumisen.
”Suomessa on mielestäni pienoinen pula käytetyistä suuren kokoluokan maatalouskoneista. Tämän takia mekin olemme tuoneet maahan muutamia.”
Kaupankäynti isojen ulkomaalaisten yritysten kanssa on turvallista. Kone on usein jopa paremmassa kunnossa, mitä kuvien perusteella odotettiin, Reinikainen kertoo.
Rahoitusehtojen kiristyminen näkyy selvästi maatalouskaupassakin. Lantmännen Agro ei rahoita investointeja, vaan isompien investointien rahoitus hoidetaan pankkien ja rahoitusyhtiöinen avulla.
”Kysymme rahoitusta usein useammalta toimijalta. Joskus on käynyt, että toinen rahoittaa kaupan toisen kieltäytyessä. Useinkaan ei voi ennakkoon arvioida mitkä asiat päätökseen vaikuttavat, sillä sen verran ristiinkin rahoitusyhtiöiden päätökset ovat välillä menneet”, Reinikainen summaa.
Välillä rahoitus ei järjesty mitenkään. Tämä harmittaa viljelijän ohella myös kauppiasta, joka on maatilan tuntien selvillä suunnitellun investoinnin välttämättömyydestä.
Reinikaisen Maatalouskauppa eriytti rautakauppaliiketoiminnat eri osakeyhtiöön noin 1,5 vuotta sitten, jolloin maatalouskaupalla säilyi alkuperäinen y-tunnus. Muutos selkeytti ja helpotti liiketoiminnan pyörittämistä. Reinikainen arvioikin, että eriyttäminen olisi ollut viisainta tehdä jo silloin, kun Lantmännen Agro tuli isännäksi. Länsinaapurista tullut isäntä on Reinikaisen mukaan osoittautunut edellistä paremmaksi. Maatalouden tuntemus on hyvä, mikä helpottaa toimintojen kehittämistä. Markkinoimiensa koneiden huollossa Reinikainen luottaa Konehuolto Juha Korri oy:n ammattitaitoon. Vuosia kestänyt yhteistyö niin huollossa kuin vaihtokoneiden kunnostuksessa on luonut hyvät suhteet kauppiaan, asiakkaiden ja Korrin välille. Reinikainen tunnustaa, että konekaupassa hyvä argumentti on se, kun lupaa Juha Korrin vastaavan huollosta.
Reinikaisen Maatalouskauppa työllistää kymmenkunta ammattilaista, jotka tekevät noin 25 miljoonan liikevaihdon. Isot massat, kuten lannoitteet, siemenet, rehu, viljakauppa ja erilaiset tarvikkeet muodostavat 80 prosenttia liikevaihdosta. Yhteistyökumppanin vastuulla oleva luomuviljan kauppa on myös merkittävä osa liiketoimintaa. Tuomas Reinikainen on tyytyväinen tiimiinsä, sillä väki on viihtynyt ja pysynyt työssä. Henkilökunnan pysyvyys on onnistuneen asiakassuhteiden kannata ensiarvoisen tärkeää. Kauppiaan uskottavuus hiipuu, jos myyjät vaihtuvat liian usein. Pitkät asiakassuhteet sekä luottamus puolin ja toisin ovat kaupankäynnin peruskiviä, Reinikainen sanoo.
Deutz Fahr on Suomessa jäänyt ilman omaa syytään muiden merkkien varjoon. Keski-Euroopassa merkillä on monessa maassa varsin merkittävä markkinaosuus, kertoo konekauppias Tuomas Reinikainen
Teksti ja kuvat Visa Vilkuna
Hevosen kanssa valttia on kuuntelemisen taito
Nivalalainen Mervi Pakola ryhtyi hevostaitokouluttajaksi auttaakseen sekä hevosia että niiden omistajia. Tärkeää on oppia ymmärtämään käytösongelmien taustalla olevat syyt.
Hevonen oli kipeä, mutta kipua ei pitkään aikaan osattu epäillä ongelmien syyksi. Kului useampi vuosi ja useampi turha klinikkakäynti, kunnes Mervi Pakola vihdoin löysi hevoselleen apua selkäongelmiin erikoistuneelta eläinlääkäriltä. Hevonen sai kuitenkin hoidoista kaviokuumeen, josta se ei toipunut.
”Halusin oppia tästä aiheesta lisää, jotta vastaavilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Kenenkään ei pitäisi joutua jäämään ongelmien kanssa yksin”, hän sanoo.
Pakola kouluttautui hevoshierojaksi ja opiskeli useilla eri kursseilla hevosen biomekaniikkaa ja kuntouttamista. Hevosia pitkään kouluttaneena hän ymmärsi, että käytösongelmien taustalla voi usein olla kipua.
Kivun tunnistaminen ei ole helppoa, sillä saaliseläimenä hevonen pyrkii peittämään vaivansa. Pakolan mukaan ihmisillä onkin vielä opittavaa sen suhteen. ”Esimerkiksi takajalan ontumat tunnistetaan yhä yllättävän huonosti, ja vaivasta kärsivää hevosta saatetaan pitää terveenä. Lisäksi yleisiä ovat erilaiset ruoansulatuskanavan vaivat. Usein vaiva ei ole suoraan ihmisen vika, vaan on syntynyt onnettomuuden tai olosuhteiden seurauksena.”
Pakola on toiminut hevosalan yrittäjänä vuodesta 2008. Koulutus- ja kuntoutuskeskus Hevostaito oy tarjoaa hevosten koulutus-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja sekä hevosen käsittelytaitojen koulutuksia, joita on myös verkkokursseina.
Nivalan Taaniperällä sijaitsevalla tilalla asustaa tällä hetkellä kolme omaa hevosta, muutama täysihoitolainen sekä asiakkaiden hevosia, jotka ovat tilalla koulutettavana ja kuntoutettavana.
Pakola laskee olleensa vuosien varrella kouluttamassa ja auttamassa satoja, ellei tuhansia hevosia harrastehevosista kouluratsuihin ja entisiin ravureihin. Osa on ollut ongelmahevoseksi leimattuja.
Omien hevosten käytöshaasteet saivat Pakolankin alun perin kiinnostumaan kouluttamisesta. Oman työnsä perustana hän pitää luonnollisia hevosmiestaitoja. Pakolan mukaan olennaista on pyrkimys ymmärtää hevosta ja sen käyttäytymistä, taito vahvistaa hyvää käytöstä ja nykyään myös taito tunnistaa kipua.
”On tärkeää kuunnella, mitä asiaa hevosella on ja miettiä, miksi se toimii tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Ongelmakäytökselle pitäisi yrittää löytää ensin syy, eikä vain ryhtyä pakkokeinoin
kouluttamaan sitä pois.”
Pakola korostaa, että päätösvallan täytyy aina säilyä ihmisellä. Hevoselle annetaan selkeät rajat, sen reaktioita seurataan ja toimitaan sen mukaan. Tavoitteena kaikessa koulutuksessa on rento ja luottavainen hevonen.
”Hyvä vuorovaikutus hevosen ja ihmisen välillä mahdollistaa sen, että molemmilla on hyvä olla ja että suhde on molemmin puolin kunnioittava ja luottava. Tavoitteena on, että hevonen voi hyvin, ymmärtää mitä siltä halutaan ja kokee ihmisten kanssa työskentelyn motivoivaksi.”
Tavalliselle harrastajalle Pakola suosittelee esimerkiksi maastakäsittelytaitojen opiskelua. Se auttaa ymmärtämään hevosta ja sen käyttäytymistä, ja siitä on hyötyä myös ratsastuksessa.
”Ensimmäinen oma hevonen voi tuottaa ongelmia, jos siihen saakka on toiminut vain ratsastuskoulun hevosten kanssa. Viimeistään siinä kohtaa käsittelykoulutuksesta on hyötyä. Sen kautta oppii tiedostamaan omaa toimintaa ja sitä, miten se vaikuttaa hevosen käytökseen.” Nykyään kiinnostus hevosten hyvinvointia kohtaan on kasvamassa, ja yhä enemmän osataan kiinnittää huomiota myös mahdolliseen kipuun. Konkreetti-
”Uutta tietoa tulee koko ajan, joten tällä alalla riittää opiskeltavaa.”
Mervi Pakola
nen edistysaskel on kehitteillä oleva hevosten hyvinvoinnin mittaristo. Pakola pyrkii itsekin kouluttautumaan jatkuvasti. Vuosien varrella listaan on kertynyt kymmeniä hevosten terveyteen, hyvinvointiin ja kouluttamiseen liittyviä kursseja. Tällä hetkellä työn alla on tallimestarin erikoisammattitutkinto ja erikoistuminen hevosten lihashuoltoon, ja taskussa on myös tuore hevososteopaatin tutkinto.
”Uutta tietoa tulee koko ajan, joten tällä alalla riittää opiskeltavaa. Valmiiksi ei voi tulla koskaan, sillä hevosten kanssa on niin paljon asioita, joita voidaan ottaa huomioon.”
Mortti ja Lexus nauttivat kesäpäivästä laitumella, mutta tulevat mielellään seurustelemaan välillä omistajansa Mervi Pakolan kanssa.
Teksti ja kuvat Hanna Perkkiö
8 000 alv 0%
Bomet Hercules 3 m 560 mm lautaset / 32 kpl. 1390 kg. Hydr. säädettävä putkipakkeri.
4 800 alv 0%
Talex Leopard Duo 280 Hydr. sivusiirto 40 cm, säädettävät tukipyörät, 160 mm roottoriputki.
8 000 alv 0%
Bomet Apus 3.8 m 9-piikkinen, hanhenjalkaterät, silmukkajousitus tasoitelautaset 8 kpl.
Bomet Perseus 2,7 m 510 mm lautaset / 22 kpl. 975 Kg. Putkipakkeri 500 mm.
9 200 alv 0%
Bomet Hercules 4 m 560 mm lautaset / 32 kpl. 1560 kg. Hydr. säädettävä putkipakkeri.
6 400 alv 0%
5 200 alv 0% Bomet Volans 2,6 3 m Teriä 72/84 kpl. Paino 900/1000 kg. Nivelakseli sisältyy hintaan.
8 000 alv 0%
Talex Leo Professional 320 4 v-hihnaa, bivelakseli levykytkimellä, säädettävät tukipyörät, Y-terät.
6 400 alv 0%
Talex RB 200 Teriä 32kpl. 932kg. 100HP. Nivelakseli kuuluu mukaan.
MAATILANKONEELTA LAADUKKAAT KONEET mm. Betec lietteen multaimet ja rehunkäsittelykoneet. Rolltronic piensiemen kylvökoneet, uutuutena hydraulipuhaltimella. Heracles pienkuormaimet, apevaunujen ruuvit ja terät, sekä paljon muuta maatalouden ja muiden ammattilaisten tarpeisiin.
Jani Rantanen jani.rantanen@maatilankone.fi 040 588 0749 www.maatilankone.fi
Tervetuloa kaupoille!
Edustajia paikalla Työnäytöksessä Edustajia paikalla
Weidemannin koneita laajasti esittelyssä. Elho Scorpio
Sisäänrakennettu FMstereoradio ja 3,5 mm tuloliitäntä
• Tehokas ja tarkasti säädettävä viritin
KUHN Prolander 6000 Murska 2000 ja W-Max 10
Viljankosteusmittari
Wile 200 Hehtolitrapainon mittaus
• Nopea ja tarkka mittaus 20 eri viljalle
• lannoitteet
• käärintäkalvot ja aumamuovit
• verkot ja langat
Osallistujien kesken arvotaan kalkkikuorma! (n. 50 tn)
Nivalan Teollisuuskylä Oy
Perustettu 1974
100 yritystä ja tuhat työpaikkaa
Toimitusjohtaja Harri Poranen
Toiminta laajenee Kurunpuhtoon ja Tiilimaalle rakennetaan liikekeskus
Toimialat:
Teollisuus- ja toimitilojen rakennuttaminen sekä vuokraaminen yrityksille
Kehittämishankkeiden hallinnointi
Elinkeinopalveluiden tuottaminen yhteistyökumppaneiden kanssa
Kullas oli 1970-luvun alussa aktiivisesti edistämässä Teollisuuskylän perustamista Nivalaan.
Kunnan vahvuus löytyy vahvoista yrittäjistä
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Nivalan Teollisuuskylä oy on noussut Suomen suurimmaksi yhtenäisellä alueella toimivaksi teollisuuskyläksi. Toiminnan kulmakivi on yhteistyöverkosto, jonka myötä Teollisuuskylä voi tarjota valmiin toimintamallin myös tuleville yrittäjille.
määrä kasvoi. Vuonna 1984 Teollisuuskylässä oli jo 20 yritystä ja työpaikkoja 300.
Moderni ja joustava kasvun mahdollistaja. Vuonna 1974 perustetussa Nivalan Teollisuuskylässä on tällä hetkellä lähes sata yritystä ja tuhat työpaikkaa. Yhtiön pääpaino on halli- ja toimistotiloissa.
Kasvun tahti on ollut päämäärätietoinen, vaikka väliin mahtuu myös haasteellisimpia aikoja.
”Emme ole immuuneja ajan virtauksille, mutta koko ajan mennään kuitenkin eteenpäin. Vauhdittajana lienee osaltaan myös se kuuluisa ’kapinahenki’”, toimitusjohtaja Harri Poranen luonnehtii hymyillen.
Vuodesta 2004 lähtien Teollisuuskylää luotsannut Poranen on järjestyksessään yhtiön kuudes toimitusjohtaja.
Nivalan Teollisuuskylän syntyhistoria nivoutuu vahvasti 1970-luvulla vallinneeseen maastamuuttoon.
Ruotsiin muuton jarruttamiseksi perustettiin Teollisuuskylä ja ryhdyttiin tekemään toimitiloja eri alojen yrityksille. Valon Tuote oy oli yrityksistä ensimmäinen ja vuonna 1975 kylässä toimi kolme yritystä. Työntekijöitä yrityksissä oli yhteensä 114.
Pikkuhiljaa yritysten ja työntekijöiden
Työpaikat jakaantuivat metalli-, puu-, tekstiili- ja palvelualoille.
Vuonna 2014 Teollisuuskylä rikkoi sadan yrityksen ja tuhannen työntekijän rajan.
Toimitusjohtaja Poranen sanoo kasvukäyrien olevan edelleen nousujohteisia.
”Kysyntä on säilynyt kohtuullisen vakaana ja viime vuosina olemme panostaneet erityisesti uusien tilojen investointeihin. Teollisuuskylän käyttöneliöt ovat tällä hetkellä 105 000, joista valtaosa on teollista hallitilaa.”
Porasen mukaan suurin kasvu on tullut yritysten halusta kasvaa.
”Nivalan toimintaympäristö koetaan ketteräksi ja joustavaksi, joten mielekäs ja kilpailukykyinen ilmapiiri ruokkii myös paluumuuttajia. Teollisuuskylästä on löytynyt toimivat tilat myös niille yrittäjille, joilla on ollut liiketoimintaa ulkomailla.”
Yhdessä ollaan enemmän. Teollisuuskylä tekee tiivistä yhteistyötä myös yritys- ja aluekehityspalveluita tuottavan NIHAK ry:n kanssa.
”Toimimme samojen seinien sisällä, joten asiakas saa halutessaan apua niin yrityksen perustamiseen kuin toimitilojenkin suun-
nitteluun. Periaatteemme on, että yhteistyön avulla autamme yrittäjiä alkuun ja annamme täyden tuen myös jatkossa.”
Nivalan Teollisuuskylä on noussut ajan saatossa Suomen suurimmaksi yhtenäisellä alueella toimivaksi teollisuuskyläksi.
Vuodesta 2021 alkaen yhtiön toiminta on kasvanut 20 prosenttia, kun kasvaville asiakasyrityksille on rakennettu toimitiloja lähemmäs 14 500 neliön verran.
Nivala ja teollisuuskylän toimialue kiinnostaa myös vihreään infrastruktuuriin investoivia tahoja.
”Yksityisten kehitysyhtiöiden toimesta alueelle on suunnitteilla merkittävä aurinkopuistohanke ja Suomen suurin biokaasulaitos. Yksinomaan biolaitoksen ympärille tulee lisää liiketoimintaa.”
Teollisuuskylän tulevaisuuden näkymät ovat Porasen mukaan valoisat.
”Yrittäminen elää tämän pitäjän kulttuurissa vahvana ja myös yhteistyö muiden toimijoiden kanssa toimii, joten Teollisuuskylä tulee kasvamaan ja kehittymään. Vielä kun saisimme joukkoon elintarviketeollisuudesta kiinnostuneita alkutuotannon edustajia. Pellolta pöytään -toimijat ovat vielä toistaiseksi tämän kylän puuttuva palanen”, Poranen sanoo.
Mies Teollisuuskylän takana. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko
Teksti Anne Anttila
Kuvat Anne Anttila ja Nivala-seura
Nivalan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Harri Poranen sanoo yhtiön toiminnan olleen koko 50 vuotiskautensa ajan omanlaisensa menestystarina.
Pelastuslaitos
Lipunmyynti
Näytteilleasettaja
Näytteilleasettajat
Osastonro.
Ab SeaMac Oy 40
AGCO Suomi Oy 76
Agrimaa Oy 156
Agronic Oy 66
Aimo Kortteen Konepaja Oy/Murska 107
AIV | Eastman 38
AVANT TECNO OY 36
AV-Moto Oy 118
Berner Oy, Viljelijän Berner 134
Biofarm Oy 135
BIONUTRIA DANMARK ApS 28
BIOTUTO ja NOHEVA -hankkeet (Oulun yliopisto/ Kerttu Saalasti Instituutti) 25
Centria-ammattikorkeakoulu Oy 98
CopyCut/ Tmi Antero Vilander 148
Crelea Oy 145
Datanyt automation 104
DeLaval Oy Ab 51
Eko-Erotus OY 67
Eteläniemi A & E Oy 9
Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 48
Faba osk 71
Fin Door Oy 102
Finsor OÜ 79
Fixel Oy 154
Hankkija Oy 69
Happowa Oy 38
Hargassner Finland 82
Näytteilleasettaja
Osastonro. HH Embryo Oy 140
HKP-koneet Oy 73 Hortilab Oy Ab 142
Inter-tractor Oy 151
Isokäännän valkosipuli 4
Ivesco Oy 42
Jokihovi 123
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU 101 JR Maatilankone oy 78
Oulun yliopisto, KATI-hanke 100 Oy Expressrauta Ab 59
Oy Feedex Ab 49
Pelastuslaitos
PEL-Tuote Oy 113
Penttivet Oy 62
Pohjanmaan Rehujauhatus Oy 84
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 26 Poliisi
PP DOOR OY/PP KAIHDIN OY 39
ProAgria Oulu 130
Pta Konemyynti Oy 121
Pörhön Autoliike, Ylivieska 106
Rahtimaa Oy / Savenmaa 120
Reinikaisen maatalouskauppa 107
Näytteilleasettaja Osastonro. Rekitec Oy 117
Remonttimyynti J&S Järvi OY/Tiivi ikkunat ja ovet 29 RI Kivioja Oy 141 RV Eurotrading Oy 45
Salaojapalvelu Savola Oy 50
Sanna Pennanen tmi 20
Sarjankylä-Erkkilä kyläyhdistys ry 132
Savonia-ammattikorkeakoulu 99
Semex Finland Oy 44
Sievin kaluste Oy 6
SMA Mineral Oy 75
Sunpanels Oy 61
Suomalainen Maaseutu 21
Suomen Savupiipputeollisuus Oy
Sähköasennus Saukko Oy
Osk
Telakasi Oy
Teollisuushankinta
Biokaasun tankkaus
Biokaasua myydään kiloissa Yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä.
Biokaasun hinta oli elokuun alussa noin 1,7 €/ kg, jolloin bensaksi muutettuna hinta on noin 1,1 €/litra
Auton bensan ja biokaasun kulutus on samaa tasoa
Bensa-auton muuttamiseen tarvittava laitteisto maksaa 2 500-4 500 euroa riippuen automallista ja asennustyön laajuudesta. Traficom myöntää 15.12.2024 saakka 1 000 euron tuen, kun auto muutetaan kaasukäyttöiseksi.
Haapavetisen Demeca oy:n toimittamalla jakeluasemalla on tankkausletkut sekä kevyelle että raskaalle kalustolle. Ojasaaren biokaasu oy:ssä seurataan polttoaineen hintaa tarkasti. Heinäkuun alkupuolella kaasua sai 1,85 euron kilohintaan, mikä bensiiniksi muutettuna vastaa noin 1,15 euron litrahintaa.
Biokaasulla kohti puhtaampaa tulevaisuutta
Maatilojen omistaman Ojasaaren biokaasuaseman sijainti valittiin tarkasti liikennemäärien perusteella.
Raudaskylällä, Nivalan ja Ylivieskan puolivälissä toimii kuuden maanviljelijän omistama Ojasaaren Biokaasu oy. Sian ja naudan lietelantaa sekä naudan kuivalantaa ja peltobiomassoja kaasuttavan laitoksen vuosituotanto on noin 220 000 kiloa puhdasta metaania, mikä vastaa lähes 350 000 bensiinilitraa.
”Laitos toimii puhtaasti maataloussyötteillä, mikä takaa mädätteen tasalaatuisuuden ja puhtauden. Yhdyskunta- ja teollisuusjakeita ei alueella oikeastaan ole saatavillakaan”, Ojasaaren Biokaasun hallituksen puheenjohtaja Mika Lähdemäki kertoo.
Kaasu johdetaan jakeluasemalle puhdistettuna ja kuivattuna noin kolmen kilometrin päässä olevalta mädättämöltä. Kaasun siirtopaine 63 milliä paksussa, 1,5 metrin syvyydessä olevassa muoviputkessa on kahdeksan baria. Lopullinen paineistus 300 barin paineeseen tapahtuu jakeluaseman yhteydessä olevalla kompressorilla. Aseman yhteydessä on varasto 2000 kilolle biokaasua, mikä takaa häiriöttömän tankkauksen myös raskaalle kalustolle.
Laitoksen kokonaisinvestointi verottomalla hinnalla oli noin 2,2 miljoonaa euroa.
Jakeluaseman sijaintia mietittiin tarkasti. Nivalassa teiden 27 ja 28 risteyksessä ajaa vuorokaudessa 7 500 ajoneuvoa ja Ylivieskan päässä 27 tiellä liikkuu noin 12 000 autoa. Aseman kohdalla on sopivasti 60 kilometrin nopeusrajoitus ja viereisellä tontilla sijaitsee maankuulu Sikabaari.
Laitoksen kokonaisinvestointi verottomalla hinnalla oli noin 2,2 miljoonaa eu-
roa. Runsaalla oman työn osuudella kustannukset pysyivät melko tarkasti arvioidussa. Hanke sai mukavan, noin miljoonan euron tuen EU:n vihreää siirtymää tukevasta elvytysrahastosta.
Lähdemäen mukaan tuki oli ratkaisevan tärkeä investoinnissa, mutta samalla hän hämmästelee sitä, että biokaasua ei EU:ssa luokitella uusiutuvaksi vaan se on maakaasun kanssa samassa fossiilisessa kategoriassa. Toivottavasti juuri valittu EU:n parlamentti kykenee oikaisemaan tämän vääryyden. Tyytyväisyyttä puolestaan lisää se, että kun auton muuttaa kaasukäyttöiseksi 15.12.2024 mennessä, voi Trafilta saada muutostyöhön 1000 euron tuen. Vihreän siirtymän kannalta valtiolta tulevan pienen kädenojennuksen toivoisi jatkuvan, Lähdemäki linjaa.
Biokaasulaitoksessa mädätysjäännöksessä on tallella samat ravinteet, mitä syötteessäkin on ollut, mutta rejektissä ravinteet ovat nopealiukoisempia. Levitystyössä rejektin typen haihtumien uhkaa raakalietettä enemmän, mutta ongelmaa pienentää mädätysjäännöksen nopea tunkeutuminen ja imeytyminen ruokamultakerrokseen.
Teksti ja kuvat Visa Vilkuna
Nesteytetty biokaasu
CBG (compressed biogas) eli paineistettu biokaasu on tuttua tavaraa kumipyöräliikenteen polttoaineena LBG (liquid biogas) eli nesteytetty biokaasu menee teollisuuteen ja laivojen polttoaineeksi Nesteytys tiivistää paineistetun biokaasun tilavuuden kymmenenteen osaan, mutta nesteytys vaatii erittäin ison kaasuntuotannon ja nesteytyslaitos on kallis investointi Kurunpuhdon laitos tuottaa vuosittain 18–19 miljoonaa bensalitraa vastaavan energiamäärän Tuottajaringissä mukana noin 300 viljelijää, joilta luvassa 600 000 tonnia biomassaa
Vartela (vas.) ja Toni Hemminki toteavat Wegan ja tanskalaisen pääomasijoittajan intressien olevan saman eli Kurunpuhdon biokaasulaitoksen saaminen mahdollisimman nopeasti valmiiksi. He havaitsivat jo ensimmäisessä yleisötilaisuudessa, että Nivala on ehdottoman hyvä paikka LBG-laitokselle.
Nesteytettyä
biokaasua tuottava laitos
tulossa Nivalaan
Paineistettu biokaasu eli CBG on tuttua monelle suomalaiselle. Niin henkilö- kuin kuormaautot pystyvät käyttämään sitä varsin vaivattomasti. Suuremman mittaluokan käyttäjät, kuten teollisuus ja laivat vaativat kaasun nesteyttämistä eli sen muuttamista LBG:ksi.
Tuoreesta lannasta
Nesteytys tiivistää paineistetun biokaasun tilavuuden kymmenenteen osaan, jolloin sen kuljetus on helpompaa. Mutta nesteytys vaatii erittäin ison kaasuntuotannon ja itse nesteytyslaitos on kallis investointi, Wegan hankekehittämisestä vastaava johtaja Toni Hemminki kertoo.
Wegalta laitoksen selvitys- ja luvitustyön tilannut tanskalainen Copenhagen Infrastructure Partners tekee ympäri maailman mittavia, miljardiluokan investointeja puhtaamman energian hankkeissa.
Nivalan Kurunpuhtoon suunnitteilla oleva biokaasulaitos on nimenomaan LBG:tä tuottava laitos, jonka asiakkaina tulevat olemaan maakaasun käyttöön tottuneet laivanvarustamot ja teollisuus. Nesteytyksessä kaasun lämpötila on laskettava 160 pakkasasteeseen ja pidettävä siinä myös kuljetusten ja varastoinnin ajan. Tämä asettaa eritysvaatimuksia kuljetuskalustolle, jonka on oltava kuin jättimäinen termospullo.
saa enemmän kaasua, kuin altaassa taivasalla seisoneesta tavarasta.
mutta ylijäämätavaraksi katsottavan peltobiomassan osuus on lähes 100 000 tonnia. EU-asetus kieltää ihmisen tai eläimen ravinnoksi kelpaavan biomassan käyttämisen energiantuotantoon. Rehuksi sopimatonta nurmea varten laitoksen alueelle tulee viisi laakasiiloa 250 x 100 metrin alueelle. Laitokseen voidaan ottaa myös puhtaita elintarviketehtaiden sivuvirtoja. Mutta yhdyskuntajätteitä ja kotitalouksien biojätteitä sinne ei tulla ottamaan. Tällä pyritään varmistamaan laitoksesta saatavan lannoitteen ehdoton puhtaus.
loissa, joten hajuhaittoja ei pääse syntymään. Lanta pyritään noutamaan tiloilta mahdollisimman tuoreena, jopa suoraan navetan pystykaivoista. Tuoreesta lannasta saa enemmän kaasua, kuin altaassa taivasalla seisoneesta tavarasta.
Biomassan tuottajaringissä on tällä hetkellä mukana noin 300 maatilaa alle 40 kilometrin säteellä laitoksesta. Valtaosa syötteestä saadaan laitokselle 10–15 kilometrin päässä olevilta maatiloilta.
Valtaosa tästä määrästä on lietelantaa,
”Biokaasu oli nivalalaisille viljelijöille tuttu, minkä ansiosta päästiin pian samalle aaltopituudelle. Alkuun tavoittelimme noin 300 000 tonnin lantamäärän saamista. Jo ensimmäisessä yleisötilaisuudessa joku viljelijöistä rohkaisi meitä tuplaamaan tavoitteemme. Nyt meillä on aiesopimuksia peräti 600 000 tonnista biomassaa”, projektipäällikkö Taavi Vartela kertoo.
Lannasta ja muusta biomassasta tullaan tekemään vuodessa energiaa 160 Gwh vuodesta 2026 alkaen. Vaikka biokaasu ei liikennepolttoaineeksi päätyisikään, tuotannon muuttaminen tutuksi liikennepolttoaineeksi on paikallaan. Bensan energiasisältö on 9 kWh/l ja dieselin hieman tätä korkeampi. Näin ollen Kurunpuhdon laitos tuottaa vuosittain 18–19 miljoonaa bensa- tai diesellitraa vastaavan energiamäärän.
Sekä sisään tulevan syötteen että maatiloille takaisin lähtevän mädätteen kuljetukset ovat laitoksen vastuulla. Kuormien purut ja lastaukset tapahtuvat aina sisäti-
Laitos tulee tekemään 5-7 vuoden mittaisia sopimuksia syötteen ja lannoitteen kuljetuksesta. Tämä takaa sen, että yrittäjät uskaltavat investoida asianmukaiseen kalustoon. Hemminki lisää vielä, että biokaasulaitos antaa alueen ajosilppuriketjuille hieman lisää työtä rehuksi kelpaamattoman massan korjuussa. Sekä Hemminki että Vartela ovat hämmästyneen tyytyväisiä Nivalan hankkeen etenemiseen. Kaupunki, NIHAK, paikalliset viljelijät sekä luvitusviranomaiset ovat olleet yksissä tuumin viemässä hanketta maaliin. Uuden hallituksen Fast Track -ohituskaista vihreille hankkeille on myös mukavasti rasvannut byrokratian rattaita. ”Monet asiantuntijat ovat ihmetelleet meidän maailmanennätysvauhtia. Mutta mielestäni tämä kuvastaa alueen ihmisten ja yhteisöjen aitoa sitoutumista ja yhteishenkeä tärkeässä asiassa”, Hemminki summaa.
Taavi
Teksti ja kuvat Visa Vilkuna
sis. alv.
Neuson 50Z3 Engcon pyörittäjällä 6800h. Vasta huollettu.
Pe 23.08. työnäytös klo 10:30-11:30 jossa Murska-myllyt murskaavat viljaa. Esittelymyllyinä Murska 2000S2x2 tuubipakkaimella ja W-Max 10 peräelevaattorilla.
Murska 2000S2x2 myydään esittelykoneiden kampanjahintaan, tule kysymään tarjous paikanpäälle!
Tehtaanedustajat paikalla molempina näyttelypäivinä esittelemässä myllyjä.
RST-Steelin asentaja Atte Lepolalla riittää töitä, sillä lisävaloasennuksia riittää myös pienimpiin ajoneuvoihin.
Karjapuskurista tuli kansainvälinen hittituote
RST-Steel
Autovarusteluyritys, Nivala
Perustettu 2005
Perustajat Ilpo Eskola ja Tommi Pääkkö
Työntekijöitä 37
Toimipisteitä 3: Nivala, Kempele, Pirkkala
Tuotteet: Karjapuskurit, lisävalotelineet, lavakaaret, kylkiputket ja lintuverkot
Lazer-lisä- ja työvalojen maahantuonti ja asennus
Karjapuskureihin ja valotelineisiin erikoistuneen RST-Steelin tuoteperhe on saanut näyttävästi jalansijaa ulkomailla. Johtotähtenä toimivat raskaan kaluston karjapurskurit, joiden suunnittelussa huomioidaan myös asiakkaiden toiveet.
asiassa ammattiautoilijoista.
Kuten moni muukin hieno yritystarina, niin autotallista se alkoi RST-Steelinkin matka kohti kansainvälisiä markkinoita.
Elettiin vuotta 2005, kun nivalalaiset kaverukset Ilpo Eskola ja Tommi Pääkkö perustivat valotelinepajansa ympärille yrityksen.
Kun taustalla oli kysyntä, tarve ja oma mielenkiinto, valorautojen kylkeen ryhdyttiin kehittelemään myös karjapuskureita.
”Tällä kaksikolla on tultu tähän päivään ja kysyntä on edelleen nousujohteista. Mallisto on monipuolinen ja kasvaa ajan virran mukana. Listalta löytyy satoja eri malleja, mutta käytännössä keulaan räätälöidään kuitenkin aina omanlaisensa tuote. Periaatteemme on, että asiakas voi halutessaan osallistua jopa suunnittelutyöhön”, myymälänvetäjä Julius Marjakangas kertoo.
Karjapuskureilla on oma hieno historiansa, jonka päällimmäiseksi sanomaksi nousee jo nimensä mukaisesti turvallisuus.
”Törmäystilanteissa karjapuskureiden olemassa olo korostuu. Ja kyllähän karjapuskurit lisävaloineen antavat eloa myös ajoneuvon ulkonäköön”, Marjakangas toteaa.
RST-Steelin asiakaskunta koostuu pää-
”Myös raskas konepuoli, kuten traktorit ja kaivinkoneet ovat hyvin edustettuina. Heille tarjoamme tyylikästä turvallisuutta muun muassa valotelineiden muodossa. Viime aikoina olemme tehostaneet tarjontaa myös pakettiauto- sekä pick-up -puolelle. Esimerkiksi pakettiautoihin räätälöimme valotelineiden ja kylkiputkien lisäksi myös tavaratiloja. Pickupit saavat kauttamme myös lavakaaret”, Marjakangas kertoo.
Yritys ei ole unohtanut myöskään henkilöautoja, joissa tarve valotelineisiin sekä lisävaloasennuksiin on ollut hienoisessa kasvussa.
Hyvin suunniteltu ja laadukkaasti valmistettu, unohtamatta myöskään laajaa asiakaspalvelua.
Nämä ovat Marjankankaan mukaan voimavaroja, jotka kannattelevat myös haasteellisimpina aikoina.
”Erikoisalana meidän tulee pystyä tarjoamaan myös yksilöllistä palvelua. Niinpä päätuotteemme, karjapuskurit ja valotelineet valmistetaan itse, nykyaikaisilla työmenetelmillä ja työkaluilla. Myös raaka-aineena käytetään avainlipputuotetta, joten kotimaisuusaste on todella korkea.”
Laadukkaasti valmistetut tuotteet
Suomen Nivalasta vetävät hyvin myös ulkomailla.
”Meillä on kaksi erilaista verkkokauppaa, ammattilaisille ja kuluttajille, joista molemmat menestyvät hyvin. Tuotteita menee ympäri maailman, Japania myöten. Tällä hetkellä kuitenkin Ruotsi ja Norja vetävät erityisen hyvin ja meillä on Ruotsissa jopa oma myyjä.”
Tulevaisuuden näkymät ovat Marjakankaan mukaan muutenkin hyvin suotuisat.
”Olemme miettineet Nivalan toimintojen yhdistämistä. Tavoitteena on saada tuotanto, varasto, asennuspuoli sekä myymälä jollakin aikavälillä samojen seinien sisälle.”
Ajoneuvovarusteluita sekä -varusteita tarjoavana yrityksenä RST-Steel on avannut ovet maailmaan, joka tarjoaa monien mahdollisuuksien pelikentän.
Ajoneuvot, olipa ne sitten minkä kokoisia tai mihin käyttötarkoitukseen tahansa, ovat monelle jopa toinen koti.
”Niinpä turvallisuuden lisäksi niiden tulee olla myös viihtyisiä. Omaan kokemuspohjaani nojaten voin sanoa, että ajoneuvojen mukavuutta lisäävä varustelu on vuosien saatossa lisääntynyt. Myös tätä puolta olemme kehittäneet, sillä toimitilojen kylkeen on avattu tuotevalikoimaltaan
monipuolinen myymälä. Hyllystä saa suoraan kaiken mahdollisen lisävaloista mattosarjoihin, unohtamatta myöskään moderneja hyttituoksuja. Myös traktoreihin ja työkoneisiin löytyy myymälästä hyvä valikoima työvaloja.”
Teksti ja kuvat Anne Anttila
Karjapuskurit, joko lintuverkolla tai ilman ovat löytäneet tiensä erityisesti raskaan kaluston keulaan, Julius Marjakangas kertoo.
Varautuminen on huoltovarmuuden onnistumisen ja liiketoiminnan jatkumisen kannalta olennaista. Toimintaa on harjoiteltava erilaisten tilannekuvien pohjalta, vaikka ne eivät ajankohtaisilta välttämättä tuntuisikaan, todettiin Haapaveden energia- ja talousseminaarissa.
puvuutta. Öljyn ja maakaasun lisäksi
Huoltovarmuus nousi esille sekä asiantuntijaluennoissa että tilaisuuden yhteydessä käydyissä keskusteluissa Haapavedellä 27.6. järjestetyssä Energia- ja talousseminaarissa. Tilaisuuden avannut Haapaveden kaupunginjohtaja Esa Jussila kertoi vihreän siirtymän olevan kuntien taloudelle erittäin tärkeä eritoten elinvoimapotentiaalin kannalta.
Liquid Wind AB:n eli nestetuuli oy:n Juha Miikkulainen kertoi yrityksen teknologian olevan erittäin puhdasta ja huoltovarmuuden parantamisessa omaa luokkaansa. Yksinkertaistettuna tuulisähköllä tuotetaan vetyä, joka yhytetään teollisuuden päästöinä saatavaan hiilidioksidiin. Tällä synteesillä saadaan metanolia, joka Miikkulaisen mukaan tulee muuttamaan laivaliikenteen polttoainehuoltoa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Telakoiden tilauskirjoissa on merkittävä määrä metanolikäyttöisiä valtamerilaivoja.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka harmitteli eurooppalaisen energiajärjestelmän suurta tuontiriip -
EU:n alueelle tuodaan mittavat määrät biomassaa. Tulevaisuudessa maatalousperäisten jakeiden energiakäyttö tulee lisääntymään ja tämä luonnollisesti näkyy myönteisesti eurooppalaisessa huoltovarmuudessa.
Kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Timo Mehtälä (kesk.) kertoi huoltovarmuuden olevan eduskunnan talousvaliokunnalle asia, jota on kyettävä käsittelemään yli puoluerajojen. Energia on tärkein tekijä huoltovarmuuden kannalta. Mehtälä oli tyytyväinen erityisesti hukkalämmön hyödyntämisen myönteisestä kehityksestä. Sen osuus kaukolämmön tuotannossa on kivunnut jo yli kymmenen prosentin. Kaukolämmön 36,4 Twh:n kulutuksesta lähes 60 prosenttia tuotetaan erilaisilla biopohjaisilla jakeilla, jotka ovat pääosin kotimaista alkuperää.
VTT:n Antti Arasto korosti vedyn mahdollisuutta ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Tulevaisuus on sähköinen ja uudet tavat energiantuotannossa tulevat olemaan avainasemassa. Tavalla tai toisella
kaikki liittyvät jotenkin sähköön. Kaikkialla sähköä ei kuitenkaan voida järkevällä tavalla käyttää ja tässä vedyn rooli korostuu. Hiilettömänä ja varastoitavana vety tarjoaa monia mahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää sellaisenaan tai raaka-aineena erilaisissa jalosteissa. Äänekosken Energia Oy:n toimitusjohtaja Maarit Herranen totesi energiayhtiöiden pyrkivän toimittamaan energiaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta vastuu huoltovarmuudesta on aina käyttäjällä. Herrasen mukaan varautuminen on huoltovarmuuden onnistumisen ja liiketoiminnan jatkumisen kannalta kaiken a ja o. On harjoiteltava toimintaa erilaisten tilannekuvien pohjalta, vaikka ne eivät ajankohtaisilta välttämättä tuntuisikaan. Harjoitteet on vietävä käytännön tasolle, kun vielä on aikaa. Suunnitelmat mapeissa eivät Herrasen mukaan tosiaankaan riitä.
ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju korosti velkaantumisen taittamisen olevan erittäin tärkeän osan huoltovarmuutta. Muutaman vuoden sisään olemme reilusti omavaraisia sähkön suhteen nimenomaan tuuli- ja aurinkoe -
Maansiirtoliike Veljeks et Pak kala O y
• CE-Merkityt kalliomurskeet
• Salaojasora
• Hiekat
Suoraan tehtaalta ilman välikäsiä edulliset, korkealuokkaiset
•
• Nosturipalvelut 70-130 tn
• Murskaus- ja seulontapalvelu
• Kaivinkonepalvelut
Mik a 040 503 7806
Marko 040 544 0222
Vesa 040 576 2743 /nostot
maanrakentamista vuodesta 1950
nergiainvestointien ansiosta. Kun tähän yhdistää olemassa olevan sähkön varastointi- ja jalostustekniikan kehityksen, tilanne huoltovarmuutemme kannalta on Kangasharjun arvion mukaan varsin hyvällä mallilla. Vihreiden investointien hintalappu on korkea, mutta kannattaa muistaa, että vanhan teknologian investoinnitkin olivat varsin kalliita. Nyt ne jäävät tekemättä ja tämä saattaa hieman vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.
Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Paavo Tertsunen korosti, että ensiksi on tunnistettava mikä tai mitkä asiat ovat välttämättömiä huoltovarmuuden kannalta. Normaalissa palvelutasossa on paljon mukavia ja tärkeitä asioita, jotka eivät suinkaan ole välttämättömiä. Uudella teknologialla toteutettu kriittisten materiaalien tehokas kierrätys lisää merkittävästi huoltovarmuuttamme. Tertsunen muistutti, että nykyistä monipuolisempi ja syvällisempi yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä on erittäin tärkeä, mikäli omavaraisuuden halutaan kehittyvän kansantalouden kannalta oikeaan suuntaan.
PINTAAKIN SYVEMMÄLLE
Salaojitus parantaa pellon vesitaloutta sekä nostaa viljelypinta-alaa Tällöin kasvien ravinteiden käyttö tehostuu Ravinnehuuhtoutumat vesistöihin pienenevät ja viljelytehokkuus lisääntyy
SALAOJITUSTEKNIIKKA VARMISTAA
PAREMMAN PELLON TUOTTAVUUDENNIIN KUIVINA KUIN MÄRKINÄKIN KESINÄ.
• SALAOJITUKSEN KOKONAISPALVELUA • NEUVONTAA • • AMMATTITAITOINEN TOTEUTUS • JA KAIKKI TAPAHTUU JOUSTAVAN NOPEASTI Soita, niin kerron mielelläni lisää! Tutustu myös kotisivuihimme www.salaojapalvelu.fi
• Aerodynaamiset siemenlajittelijat
• PETKUS lajittelijat
• PETKUS lajittelu varaosat
• Viljasiilot
• Kuppielevaattorit
• SmartSort optiset lajittelijat
• Siementen kemiallinen peittauslaitteet
Finsor OÜ puh. 0405191756 www. nsor. , info@ nsor.
Teksti Visa Vilkuna
Olemme mukana messuilla osastolla 21
ja ratkaisuja.
#onnistummeyhdessä
Tilauslaari laajenee!
Nyt voit tilata viljavuustutkimusten lisäksi myös lanta-analyysit ja hevosten rehuanalyysit sähköisen analyysitilausjärjestelmämme Tilauslaarin kautta!
Puintinäytöksessä mukana Agcon, Hankkijan ja Witraktorin puimureita. Näytöksessä olevat puimurit puivat näytösalueen paikalla oleviin viljan murskausmyllyihin.
Lisätietoa ja mahdolliset koneiden lisäilmoittautumiset: Jari Korva puh. 0503981064 Jari Vierimaa puh. 0403447256
Maanmuokkausnäytös lauantaina 24.8. Maanmuokkausnäytös järjestetään samalla peltoalueella Maaseutunäyttelyn toisena näyttelypäivänä, lauantaina. Näytös aloitetaan kalkinlevitysnäytöksellä, jonka jälkeen varsinainen maanmuokkausnäytös alkaa.
Näytökset järjestää: Nivalan Kaupungin PeltoTeknohanke
Kiitos
Kiitämme lähes viiden vuosikymmenen menestyksekkäästä,
® rehdistä ja tuottavasta BESTON -yhteistyöstä.
®
EU:n uuden lannoitevalmisteasetuksen tiukentuvien määräysten myötä BESTON Teräskuonan valmistus kalkitusaineeksi loppuu.
BESTON®Teräskuonaa on valmistettu ja myyty jo lähes 50 vuotta. Sen teho on tunnustettu ja todistettu. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme näistä menestyksen vuosikymmenistä. Kiitämme kauppiaita, jälleenmyyjiämme, levittäjiä ja ennenkaikkea hyvään laatuun luottaneita viljelijöitä. Tuote ja sen teho kalkitusaineena ei muutu miksikään.
Ainoastaan maailma ja mietteet muuttuvat.
® Niinkuin jo vuosien ajan olemme kertoneet, BESTON -kalkituskuona teräksen valmistuksen sivutuottteena on luonnonmukaisuutensa ja ravinteidensa puolesta yksi parhaista kalkitusaineista. Tuo tosiasia ei valmistuksen lopettamisen myötä muutu miksikään.
®
BESTON illa kalkitut pellot ovat tuottaneet puhdasta ruokaa suomalaisiin pöytiin.
BESTON®Teräskuonaa on saatavilla vielä tänä vuonna, kun varastoon valmistetut erät myydään loppuun.
SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö, joka rakentaa vahvempaa, kevyempää ja kestävämpää maailmaa lisäarvoa tuottavien terästuotteidensa ja -palveluidensa avulla. Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa SSAB on kehittänyt fossiilivapaan teräksen (SSAB Fossil-free™ steel) ja aikoo luoda fossiilivapaan arvoketjun kaivoksesta loppuasiakkaalle. Samalla poistamme suurelta osin oman toimintamme hiilidioksidipäästöt. SSAB Zero™, suurelta osin hiilidioksidipäästötön kierrätysteräkseen perustuva teräs, vahvistaa entisestään SSAB:n johtoasemaa ja kattavaa, raaka-aineesta riippumatonta kestävän kehityksen mukaista tarjontaamme.
SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on noteerattu Nasdaq Tukholmassa ja toissijaisesti Nasdaq Helsingissä.
ISO 14001 on kansainvälinen standardi, joka kertoo yrityksen perusteista hallita ja kehittää ympäristön huolenpitoa. SSAB on sitoutunut huolehtimaan oman toimintansa positiivisista vaikutuksista elinympäristön puhtauteen ja viihtyvyyteen.
