Mitä hyötyä kielistä on?

Kieliasiantuntijoiden lähettiläät tuovat terveisiä työelämästä luokkahuoneisiin.

Teksti ANNA HALME kuvat PÄIVI FRANZON, KIRSI LUSTIG

Kieliasiantuntijoiden lähettilästoiminta syntyi SUKOLin ja Kieliasiantuntijat ry:n yhteistyön tuloksena. Järjestöt tekevät yhdessä vaikuttamistyötä, ja vuonna 2023 heräsi halu kokeilla muutakin konkreettista yhteistä toimintaa. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoille. Lähettilästoiminnassa kieliasiantuntijat pääsevät tapaamaan mahdollisia tulevia kollegojaan ja saavat kosketuksen kieltenopetukseen oppilaitoksissa. Kieltenopettajat puolestaan voivat hyödyntää lähettiläiden vierailuja eri tavoin. Toimintaan osallistuneet opettajat ovat kertoneet vierailuista muun muassa seuraavaa:

Opiskelijoiden on hyvä kuulla, mitä muuta voi tehdä kuin opettaa, jos on opiskellut kieliä, ja kuinka monenlaisia polkuja on olemassa oman näköiseen työhön ja elämään.Kielilähettiläs tuo opiskelijoille virkistäviä ja aitoja terveisiä työelämästä ja osoittaa, miten tärkeä osa ammattitaidosta kielitaito on.Opiskelijat saavat aitoa ja ajanmukaista tietoa, mihin voi sijoittua opiskelemalla kieliä.

Kieliasiantuntijoiden lähettiläitä välitettiin kielten tunneille ensimmäistä kertaa syksyllä 2023. Lähettiläitä oli 24 eri puolilta Keski- ja Etelä-Suomea. Valitettavasti aivan pohjoisimmasta Suomesta lähettiläitä ei saatu mukaan, mutta opettajille tarjottiin vaihtoehtona etävierailuja. Toiminta herättikin opettajien kiinnostusta – parin kuukauden aikana viitisenkymmentä kieltenopettajaa otti yhteyttä ja pyysi lähettiläiden yhteystietoja. Toteutuneiden vierailujen lukumäärästä ei valitettavasti saatu tarkkoja tietoja, mutta palaute toiminnasta oli hyvää.

Opettajapalautteessa kysyttiin, mikä saisi tilaamaan lähettilään uudestaan tai miten toimintaa voisi kehittää. Vastauksista kerätään vinkit jatkoa varten. Opettajat ideoivat muun muassa näin:

Haluaisin tehdä kielilähettilään vierailusta vakio-osan lukion englannin työelämäteemaiselle opintojaksolle.Mielestäni oli hyvä idea, kun lähettiläs pyysi opiskelijoita keksimään etukäteen kysymyksiä hänelle. Näiden kysymysten pohjalta hän laati esityksensä. Oli myös hyvä, että lähettiläs oli kirjoittanut hyvän kuvauksen itsestään, jonka voi näyttää opiskelijoille, jotta heidän oli helpompi keksiä kysyttävää lisää.Oli juuri sopivaa valinnaisen kurssille, jonne pääasiassa hakeutuu kielistä kiinnostuneita oppilaita. Luentomaisuus ei toiminut niille, joita kiinnosti vähemmän. Ehkä jotain toiminnallista/pelillistä?

Vaihtelua perusopetuksen valinnaisenglannin tunnille

Kirsi Lustig tilasi lähettilään 9. luokan valinnaisenglannin tunnille lahtelaiseen Kivimaan peruskouluun. ”Meillä oli kolme ryhmää, jotka otimme kaikki yhteen tilaan. Yhteensä oppilaita oli 61”, Kirsi kertoo. Hän muistelee, että sopivan lähettilään löytäminen oli helppoa paikkakunnan ja kielten perusteella: ”Valitsin lähettilään sijainnin mukaan, eli lähimpänä oli Hämeenlinna. Oma mielenkiinto oli myös saksan kielessä, ja se löytyi tämän lähettilään kielitaitolistalta. Ensimmäinen, johon otin yhteyttä, vastasi ja oli innokkaana tulossa vierailulle.” Järjestelyt ja yhteydenpito sujuivat hyvin, ja luokalta lähetettiin kysymyksiä lähettiläälle etukäteen.

Valinnaiskurssi on tarkoitettu lukioon suuntaaville ja kielenopiskelusta kiinnostuneille oppilaille, mutta lukujärjestysteknisistä syistä sen saattavat valita sellaisetkin oppilaat, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita vaan ennemminkin tarvitsevat kieliopinnoissaan vahvistusta ja kertausta. Kirsi pahoittelee, että tämä ei useinkaan korreloi opiskelumotivaation kanssa: ”Osaa oppilasta ei oikein jaksanut kiinnostaa, ja seurauksena alkoi supattelu kaverin kanssa. Iso kiitos ansioituneelle lähettiläälle, joka rohkeasti lähti esittelemään työnkuvaansa peruskoululaisille eikä hätkähtänyt, vaikkei vastaanotto ollutkaan kaikkien osalta parasta mahdollista!”

Kirsi olisi ehdottomasti kiinnostunut tilaamaan lähettilään uudestaankin. ”Juuri noille 8. ja 9. luokan valinnaiskursseille on kiva saada muutakin ohjelmaa kuin vain saman tutun open höpinää ja keksimiä tehtäviä. Aivan mahtavaa, että on tällainen koululle ilmainen toiminta, jonka voi vain tilata ja joka ei vaadi opettajalta suurta etukäteisvalmistelua tai muuta vaivannäköä”, hän sanoo. Hän pohtii, että jatkossa vierailun yhteyteen voisi kehittää kiertopistetyöskentelyä tai muuta toiminnallista. ”Uskon, että ne oppilaat, joita kielet ja niiden parissa työskentely kiinnostaa, saivat ajatuksia ja erilaisia näkökulmia tulevaisuuden varalle”, Kirsi painottaa.

Piristystä opettajille

Kirsi nosti esiin, että kieliasiantuntijan vierailu toi uusia ajatuksia myös valinnaiskurssien opettajille: ”Kiinnosti, että mitä muuta kuin opettajan hommia sitä voisi kieltenmaisteri tehdäkään. Sain vahvistusta sille, että omalla tutkinnolla voi tehdä monenlaisia töitä. Helposti ajattelee, että olen vain ope enkä muuta osaa tai muuhun pysty. Pidin myös erityisesti lähettilään aidosta palautteesta: Hän oli joskus ollut lyhemmän ajan kielenopettajan tehtävissä peruskoulussa ja todennut, että se ei ole hänen paikkansa mutta hän arvostaa niitä, jotka sitä työtä tekevät.”

Kivimaan peruskoulun 9.-luokkalaisia kuuntelemassa kieliasiantuntijalähettilästä.

Kielimyönteisyyttä ja työelämää lukiolaisten koulupäivään

Päivi Franzonin kokemukset kieliasiantuntijan vierailusta ovat Kuusankosken lukiosta kahden eri abikurssiryhmän tunneilta. Hänenkin mielestään yhteydenotto ja vierailun järjestäminen oli helppoa: ”Sain kattavan listan, ja käännöstiede- ja informaatiotiedetaustalta kirjastonjohtajaksi päätynyt Hanna Lindroos nousi heti ykköstoiveeksi listan henkilöistä kieli- ja viestintäaineen vierailijaksi. Yhteinen aikakin löytyi helposti.” Päivi kertoo, että hän aikoo ilman muuta jatkossakin hyödyntää tätä mahdollisuutta, sillä vierailuun liittyvä logistiikka oli ongelmaton järjestää.

Kieliasiantuntija oli lähettänyt ennalta Päiville kuvauksen opiskelu- ja työelämäpolustaan. ”Opiskelijat saivat sen perusteella esittää kysymyksiä, jotka kokosin, niputin teemakokonaisuuksiksi ja lähetin hänelle”, Päivi muistelee. Lähettiläs oli valmistellut diat, joilla hän kävi läpi eri teemoista tulleita kysymyksiä. ”Vierailu ei niinkään ollut luento vaan yhden mahdollisen – ja kiinnostavan monipolvisen – urapolun esittely”, Päivi tähdentää. Opiskelijat esittivät jonkin verran kysymyksiä esityksen jälkeenkin, mutta pääosin etukäteen kerätyt kysymykset toimivat hyvin tyhjentävästi. ”Tuota osaa voisi muokata aktiivisemmaksi niin, että kysymykset mietittäisiin etukäteen mutta että ne esitettäisiin vasta livetilanteessa. Toisaalta silloin kielilähettiläs ei voisi valmistautua keräämään havainnollistavaa visuaalista materiaalia dioille kuten nyt”, Päivi pohtii.

Päivin mukaan vierailu oli opiskelijoille mieluisa: ”Mikä tahansa poikkeama opettajan kanssa vietetystä oppituntiarjesta elävöittää koulupäivää, mutta lähettilään vierailussa he kokivat erityisen kiinnostavana ja omalta kannaltaan rauhoittavanakin sen, että heti valmistumisen jälkeen ei tarvitse tietää, mihin eläkeputkeen haluaa sijoittua. Että esimerkiksi kieli- ja viestintäopintoja voi hyödyntää monella eri alalla julkishallinnosta yrityselämään. Ja että aina voi kouluttautua lisää.”

Päivi oli tyytyväinen vierailuun, joka lisäsi kielimyönteisyyttä lukiolaisten koulupäivään. Kuusankosken lukiolaisille kieliasiantuntijalähettiläs toi hienon ja realistisen tuulahduksen oikeasta työelämästä. Se kun saattaa välillä jäädä piiloon abivuonna, jota värittää ylioppilastutkintoon valmistautuminen.

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Hanna Lindroos vieraili kieliasiantuntijalähettiläänä Kuusankosken lukiossa.

KIINNOSTUITKO?

Lähettiläät ovat taas tilattavissa syksyllä 2024! Tarkista syksyn jäsenkirjeet tai kysy: anna.halme@ sukol.fi.