Koko kunnan kieliohjelma antaa juuret ja siivet

Limingan kieliohjelma haastaa isommat kunnat.

Teksti ANNA HALME kuva SEPPO KOLEHMAINEN

Sivistysjohtaja Päivi Mäki kertoo, että muutamassa vuodessa kymmenentuhannen asukkaan pohjoispohjanmaalaiseen Liminkaan on rakennettu kunnan kieliohjelma ja kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen polku esiopetuksesta lukion loppuun. Kunnan strategiassa kansainvälisyys ja matkailu nähdään elinvoimaa vahvistavina tekijöinä, ja osana kansainvälistymissuunnitelmaa on kieliohjelma, jonka otsikkona on ”Limingasta juuret ja siivet”. Mäki on taustaltaan ruotsin, englannin ja espanjan opettaja, ja hän on kotoisin Torniolaaksosta.

Kuntalaiskysely kieliohjelman perustana

Limingan kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja edelleen vapaan sivistystyön kautta työikäisiin ja ikäihmisiin etenevänä jatkumona. Kieliohjelma perustuu kuntalaiskyselyyn, jota jaettiin kunnan verkkosivuilla ja Wilmassa. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, mitä toiveita oppilailla ja muilla kuntalaisilla oli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, vapaaehtoiseksi A2-kieleksi ja yläkoulussa alkaviksi B2-kieliksi. Lisäksi pyydettiin ideoita Lakeuden kansalaisopiston kielitarjontaan.

Vapaaehtoisiksi A-kieliksi toivottiin espanjaa, saksaa ja venäjää ja yläkoulun valinnaiskieliksi saksaa ja ranskaa. Heti ensimmäisenä toteutusvuonna kieliohjelmaan lisättiin B2-espanja, koska oppilaat toivoivat sitä niin paljon.

Vastausten perusteella aloitettiin kieliohjelman työstäminen, johon osallistui kasvattajia ja opettajia varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lukiosta ja vapaasta sivistystyöstä. Sivistysjohtaja toimi ryhmän puheenjohtajana. Kieliohjelma vietiin Limingan sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan, jossa se hyväksyttiin 2020.

Päivi Mäki kertoo, että kieliohjelmaan on kirjattu elämänkaaren mukaisesti tavoitteet alle 6-vuotiaiden, eskareiden, peruskoululaisten, lukiolaisten, työikäisten ja ikäihmisten kielen oppimiseen. Kieliohjelman tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille laaja ja monipuolinen kielitaito. Kieliohjelmassa kuvataan vieraat kielet, toinen kotimainen kieli ruotsi, kielirikasteinen ja kaksikielinen opetus sekä oppilaan oman äidinkielen opetus.

Kieliohjelmassa varmistetaan jatkumo lukioon, ja vuonna 2020 siihen sisällytettiin myös vapaan sivistystyön kielitarjonta. Kuntalaiskyselyn vastaajat toivoivat kansalaisopistoon kursseja, joissa yhdistyvät kieli ja kulttuuri kuten ruoanlaitto, kielialueen matkailu ja musiikki. Mäki pahoittelee, että valtionosuuksien roiman pienenemisen takia kansalaisopiston kielitarjonnasta on jouduttu alkaneena lukuvuonna luopumaan.

Limingasta juuret ja siivet

Kyselyssä kuntalaiset toivoivat ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin lisäksi ruotsia. Vapaaehtoisiksi A-kieliksi toivottiin espanjaa, saksaa ja venäjää ja yläkoulun valinnaiskieliksi saksaa ja ranskaa. Heti ensimmäisenä toteutusvuonna kieliohjelmaan lisättiin B2-espanja, koska oppilaat toivoivat sitä niin paljon. Päivi Mäen mukaan vapaaehtoisista ja valinnaisista kielistä kaikki muut paitsi ranska ovat toteutuneet – tosin viime lukuvuodesta lähtien A2-venäjää ei ole valittu maailmantilanteen synnyttämien kielteisten asenteiden takia.

Ensimmäisenä vieraana kielenä Limingassa on toteutunut vain englanti. A1-ruotsiin ei ole saatu minimiryhmäkoon vaatimaa 12 oppilasta. Mäki korostaa, että A1-ruotsin kieliryhmien syntymiseksi on tehtävä perehdytystä jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. ”Koska kunnassa on osana kieliohjelmaa rakennettu kaksikielistä suomi-englanti-polkua, voimavarat ovat menneet tähän kehittämiseen. Nyt kaksikielisen opetuksen polku toteutuu esiopetuksesta lukioon, joten on aika alkaa panostaa myös ruotsiin”, Mäki sanoo.

Yhtenä ideana on löytää jostakin Pohjois-Ruotsin kunnasta kumppani, jonka esiopetusyksiköiden kanssa Limingan esiopetusryhmät voisivat tehdä yhteistyötä kuten vastavuoroisia vierailuja ja muuta yhteydenpitoa. Ruotsiin on Limingasta matkaa alle 200 kilometriä. ”Kielisuihkutukset esiopetuksessa ovat hyvä keino lisätä ruotsin kielen tunnettuutta. Kielirikasteinen suomi–ruotsi-opetus esiopetuksessa lisäisi varmasti kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskeluun A1-kielenä”, Mäki pohtii.

”Kieliryhmiä on syntynyt hyvin, joten ei ole ollut erityistä tarvetta edistää esimerkiksi A2-kielten valintoja kerhojen avulla”, Mäki sanoo.

Mäki kertoo, että espanjanryhmiä syntyy yleensä useita eri kouluihin ja muiden kieliryhmien muodostamisessa koulut tekevät yhteistyötä: ”Kielten tunnit sijoitetaan eri koulujen lukujärjestyksiin samaan aikaan. Näin oppilaat voivat käydä naapurikoulunkin kieliryhmissä. Kuljetukset järjestyvät perheille maksutta kunnan koulukuljetusten ja palveluliikenteen autoissa.”

Kaksikielistä opetusta ja harrastamisen mallia

Kaksikielistä suomi–englanti-opetusta on Limingassa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Suomen ja englannin yhdistelmä toteutuu laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena luokilla 1–6 Ojanperän koulussa. Kielirikasteista opetusta tarjotaan kaikissa esiopetusryhmissä, Liminganlahden koulun luokilla 7–9 ja Limingan lukiossa.

Päivi Mäki toteaa, että kaksikielistä opetusta on mahdollista toteuttaa pienessäkin kunnassa, kun tahtoa on, ja tästä Liminka on elävä esimerkki.

Lisäksi Limingassa panostetaan niin sanottuun harrastamisen Suomen malliin, jossa koululaiset siirtyvät suoraan opetuksen päätyttyä kerhoihin harrastamaan. Kerhotoimintaan on palkattu koordinaattori, ja toiminta on synkronoitu koulukuljetusten kanssa. Harrastava Liminka HaLi -mallissa tarjolla on muun muassa kielikerhoja, esimerkiksi kiinan kielen kerhoja, joissa on kieliopintojen lisäksi valmistettu kiinalaista ruokaa sekä tutustuttu kiinalaiseen käsityöperinteeseen ja Kiinan kulttuuriin. Yläkoulun puolella on toteutunut useana vuonna englannin kielen ja kansainvälisyyden kerho, jossa on ollut painotus englanninkielisen maailman kulttuurissa.

”Kieliryhmiä on syntynyt hyvin, joten ei ole ollut erityistä tarvetta edistää esimerkiksi A2-kielten valintoja kerhojen avulla”, Mäki sanoo. ”HaLi-hankkeen kielikerhojen ideana on jatkossakin tutustuttaa oppilaita eksoottisempiin kieliin, joita ei ole kunnan kieliohjelmassa, ja vahvistaa kotikansainvälisyyttä tutustumalla eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien koulukavereiden omiin äidinkieliin.”

LIMINKA JA SEN OPPILAITOKSET

LIMINKA sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, noin 15 minuutin ajomatkan päässä Oulusta etelään.

KUNNAN asukasluku on 10 240.

ASUKKAISTA noin 40 % on alle 19-vuotiaita.

ESKAREITA, peruskoululaisia ja lukiolaisia on 2 640.

PERUSOPETUS järjestetään kahdessa noin tuhannen oppilaan yhtenäiskoulussa ja yhdessä alakoulussa.

LIMINGASSA on Suomen kahdeksanneksi koulutetuimmat kuntalaiset.

LIMINKA on Suomen viidenneksi lukevin kunta.

LIMINGANLAHDEN koulu on kunnan keskustaajamassa sijaitseva noin 1 100 oppilaan koulu, jossa opiskelee vuosiluokkien 1–9 ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Ojanperän koulussa on noin 300 perusopetuksen ja esiopetuksen oppilasta, ja kouluun sijoittuu vuosiluokilla 1–6 laajamittainen kaksikielinen opetus, jossa osa opetuksesta on englannin kielellä. Tupoksen koulu sijaitsee Limingan kunnan Tupoksen kylässä, noin seitsemän kilometrin päässä Limingan kuntakeskuksesta. Koulussa on vajaa 800 oppilasta vuosiluokilla 1–9. Limingan lukio on Pohjois-Suomen ainoa lukio, joka tarjoaa kaksikielistä lukio-opetusta (suomi–englanti) suomalaisen lukio-opetussuunnitelman mukaan.

Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki osallistui yhtenä jäsenenä SUKOLin tämänvuotiseen kielitaitopaneeliin, joka järjestettiin 7.5.2024 aiheesta ”Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa”. Päivi Mäki on ollut mukana suunnittelemassa Limingan kieliohjelmaa.