Digitaaliset valtakunnalliset kokeet helpottavat korjaamista

Sähköinen järjestelmä keventää sekä oppilaan että opettajan urakkaa.

Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN kuvat SUKOL ry, pxhere.com

SUKOLin valtakunnalliset kokeet järjestettiin keväällä 2024 ensimmäistä kertaa digitaalisina suuremmassa mittakaavassa. Digitaaliset valtakunnalliset kokeet toimivat perinteisen paperikokeen tapaan hyvänä työkaluna oppilaan kielitaidon arvioinnissa. Tarvittaessa digikokeet on mahdollista tulostaa paperille digikoejärjestelmästä. Digikokeen etu on kuitenkin se, että koejärjestelmä korjaa automaattisesti suuren osan oppilaiden vastauksista, mikä yhdenmukaistaa arviointia ja helpottaa kokeiden korjaamista.

Digitaalisia ja paperisia kokeita

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet järjestettiin viime keväänä A-englannissa, A- ja B-ruotsissa, A- ja B-saksassa, A- ja B-ranskassa ja A-espanjassa. A-englannista ja B-ruotsista oli saatavilla myös perinteinen pdf-koe, ja näin tulee jatkossakin olemaan. Muiden kielten ja oppimäärien kokeet on mahdollista tulostaa koejärjestelmästä tulevaisuudessakin.

Koejärjestelmässä on lisäksi saatavilla tulostettavat versiot kokeen mallivastauksista ja pisteitysohjeista, kuunteluiden teksteistä ja suullisesta kokeesta. Koejärjestelmästä pääsee käsiksi kuunteluihin koekevään jälkeenkin. A-englannin ja B-ruotsin perinteisissä pdf-kokeissa kuuntelulinkit ovat itse koepaketissa, josta löytyvät myös oikeat vastaukset ja pisteitysohjeet, kuunteluiden tekstit ja suullinen koe.

Yhdenmukaisen arvioinnin tueksi

Valtakunnalliset kokeet tukevat opettajien arviointityötä tarjoamalla laajan näkemyksen oppilaiden osaamisesta suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kokeet noudattavat opetussuunnitelman perusteita, ja niissä otetaan huomioon perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit. Kokeet tarjoavat maanlaajuista vertailudataa, jonka avulla opettaja saa tietää, miten omat oppilaat onnistuivat kokeessa muihin verrattuna. Digikoejärjestelmä mahdollistaa perinteisiä pdf-kokeita tarkemman ja vertailukelpoisemman datan keräämisen, sillä anonymisoidut pistetiedot tulevat SUKOLin tekemää tilastointia varten suoraan koejärjestelmästä.

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet toimivat hyvänä työkaluna oppilaiden kielitaidon yhdenmukaisessa arvioinnissa, sillä koejärjestelmä mahdollistaa oppilaiden vastausten yhdenmukaisemman pisteittämisen koeryhmä- ja koulutasolla sekä maanlaajuisesti. Koejärjestelmä korjaa rakennetehtä vässä automaattisesti samalla tavalla täysin oikein ja täysin väärin vastanneiden oppilaiden vastaukset. Lisäksi se korjaa kokeentekijöiden etukäteen määrittelemät osittain oikeat vastaukset. Opettajalle jäävät tehtävässä korjattavaksi vain muut mahdolliset osittain oikein ja väärin olevat vastaukset, joihin on koejärjestelmässä saatavilla pisteitysohjeet. Nämä vastaukset opettaja korjaa kirjoittamalla taulukkoon pisteet niihin kohtiin, joita koejärjestelmä ei ole vielä automaattisesti pisteittänyt. Varsinkin aukkotehtävien korjaaminen selkiytyy ja helpottuu, kun tehtävä korjataan kohta kohdalta. Pisteet siirtyvät lopuksi kaikille niille koeryhmän oppilaille, jotka ovat vastanneet kyseiseen kohtaan samalla tavalla. Taulukko huomioi jatkossa automaattisessa pisteityksessä myös isot ja pienet alkukirjaimet sekä erilaiset heittomerkit. Tämä tarkoittaa, että opettajan korjattavaksi jää jatkossa vähemmän kohtia kuin koekeväänä 2024.

Pisteiden antamista kehitetään

Paperiseen kokeeseen verrattuna digikokeen korjaaminen on nopeampaa. Koejärjestelmä pisteittää automaattisesti kaikki monivalinnat ja osan rakennetehtävän aukkotehtävistä. Myös rakennetehtävän alasvetovalikkotehtävät koejärjestelmä korjaa automaattisesti.

Ruutukaappaus koejärjestelmän korjausnäkymästä: esimerkki rakennetehtävän pistetaulukosta.

Ruutukaappaus koejärjestelmän korjausnäkymästä: esimerkki avokysymyksestä.

Opettajan korjattavaksi jäävät avokysymykset, osa rakennetehtävästä ja kirjoitelma. Opettajan on helppo säilyttää yhdenmukainen linja pisteityksessä, sillä kaikki vastaukset korjataan tehtävä kerrallaan – ei siis esimerkiksi koe tai sivu kerrallaan. Opettaja selaa tehtävän vastauksia oppilas kerrallaan ja pisteittää ne tehtävän yläpuolelta löytyvän mallivastauksen mukaan. Kirjoitustehtävässä mallivastauksen takana on kirjoitelman arvostelutaulukko. Kaikki tehtävän korjaamiseen tarvittava on siis samassa näkymässä.

Pisteiden antamista kehitetään kevään 2025 kokeita varten niin, että pisteet tallentuvat automaattisesti niitä kirjoitettaessa eikä opettajan tarvitse enää tallentaa niitä erillisestä painikkeesta. Sama automaattinen tallennus koskee myös rakennetehtävää, jonka pisteitä ei jatkossa tarvitse erikseen tallentaa vaan koejärjestelmä tekee sen opettajan puolesta. Automaattinen pisteiden tallennus säästää opettajan aikaa.

Koejärjestelmässä on mahdollista käyttää myös velppejä eli muistilappuja avokysymysten ja kirjoitelman kommentoinnissa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, sillä riittää, että opettaja antaa vain pisteet oppilaille. Kirjoitelman kohdalla opettaja voi halutessaan kirjoittaa kommenttinsa erilliseen laatikkoon, joka on kirjoitelman lopussa. Automaattista tallennusta laajennetaan myös kommenttikenttään: jatkossa kirjoitelmien kommentit tallentuvat automaattisesti, mikä myös nopeuttaa korjaamista.

Helpotusta myös oppilaille

Palautteen perusteella oppilaat ovat tyytyväisiä koejärjestelmän helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen. Eri tehtävätyyppeihin vastaaminen koettiin pääosin helpoksi. Sekä opettajan että oppilaan kannalta koettiin hyväksi, että koejärjestelmän käyttöä voi harjoitella etukäteen harjoituskokeen avulla. Jatkossa harjoituskokeet ovat saatavilla kaikissa kielissä ja oppimäärissä tiettynä, ennalta määriteltynä aikana koekeväällä.

Palautteesta kävi myös ilmi, että oppilaan on helpompi hahmottaa digikoe kuin perinteinen pdf-koe, jossa on kaksi eri paperinippua eli tehtävät ja vastauslomakkeet. Myös tehostetun tuen oppilaat kokivat digitaalisen kokeen hyväksi, ja esimerkiksi hienomotorisista ongelmista ei ollut haittaa, koska koevastaukset kirjoitettiin näppäimistöllä eikä käsin.

Koejärjestelmää kehitetään myös oppilaiden näkökulmasta. Muun muassa tehtäviin vastaamista kehitetään niin, että jatkossa oppilaiden ei tarvitse tallentaa vastauksiaan erillisestä painikkeesta vaan koejärjestelmä tallentaa automaattisesti heidän vastauksensa. Tämä estää vastausten katoamisen verkkoon liittyvissä ongelmatilanteissa.

Digikokeita pyritään jatkuvasti kehittämään saadun palautteen perusteella. Tavoitteenamme on, että digitaaliset valtakunnalliset kokeet ovat jatkossa entistä käyttäjäystävällisempiä ja aitoja vaihtoehtoja paperisen kokeen sijaan. Kannattaa rohkeasti kokeilla digikokeita tulevana koekeväänä!

DIGIKOKEIDEN AIKATAULU 2025

A-englanti: 7.4.–11.4.

A- ja B-ruotsi: 14.4.–22.4.

A-saksa ja A-ranska: 23.4.–30.4.

B-saksa, B-ranska ja B-espanja: 28.4.–5.5.

Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina koejärjestelmän tulostusominaisuutta hyödyntämällä tai A-englannissa ja B-ruotsissa myös perinteisiä pdf-kokeita käyttämällä. Kokeet voi tilata sukol.fi-sivuilta tammikuusta 2025 lähtien.

Kokeiden korjaamiseen käytettävä aika vähenee, koska järjestelmä tarkistaa ja pisteittää osan vastauksista automaattisesti.