7 minute read
vastuullisuus
from SATAMA 1 2021
Lisää tarkkuutta päästömittauksiin
Steveco konserni liittyi vuonna 2017 Energiatehokkuussopimuksen piiriin ja olemme siitä lähtien kehittäneet energiatehokkuuttamme sopimuksen piirissä erityisesti lämmityksen ja sähkönkulutuksen osalta.
TYÖKONEIDEN PÄÄSTÖJÄ olemme seuranneet jo muutamien vuosien ajan. Nyt haluamme olla jatkuvasti selvillä erityisesti työkoneiden päästöistä, ja niitä halutaan tarkastella aiempaa yksityiskohtaisemmin esimerkiksi työkonekohtaisella tasolla.
Päästölaskenta toteutetaan maailmanlaajuisesti käytössä olevan Greenhouse Gas Protocol eli GHG- standardin mukaisesti.
Laskenta tullaan toteuttamaan kotkalaisen Envare Solutionsin Ensio- ohjelmalla.
Stevecolla on GHG-laskentamallin mukaisesti kolme painopistettä hiilijalanjäljen mittaamiseen:
1. Omat suorat päästöt (työkoneiden päästöt) 2. Ostoenergian päästöt (lämmitys, sähkön käyttö) 3. Alihankinta ja hankinnat
”GHG-protokollan kautta ja Ensiojärjestelmää hyödyntäen mittaamisen tarkkuustasoa voidaan lisätä ja mennä syvälle yksityiskohtiin aina toimistotarvikkeista lähtien lentämisen hiilijalanjälkeen. Asetamme vuosittain realistisia tavoitteita siihen, miten päästöjä voi vähentää palvelutehokkuus huomioiden eri päästöluokissa”, kertoo Stevecon kehitysjohtaja Heikki
Jääskeläinen.
Esimerkiksi työkoneiden päästöjen seurannassa otetaan huomioon jokaisen koneen moottorityyppi. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman tehokas päästöjen vähentäminen, ja säännöllisestä seurannasta on useita konkreettisia etuja. ”Seurannasta on apua muun muassa investointipäätöksissä. Kun uusia koneita ollaan hankkimassa, niin voimme verrata niiden erilaisia päästöarvoja. Tiedot auttavat myös päättämään mitä koneita pitäisi poistaa käytöstä”, kuvailee Heikki Jääskeläinen. ”Vastaavalla tavalla päästötietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ajotapakoulutuksissa ja tuotannonsuunnittelussa.” ”Työkoneiden hiilidioksidipäästöt ovat yksi osa kokonaisuutta, ja myös pienhiukkasten päästöt pitää saada alemmaksi, koska esimerkiksi laivan ruumatilassa työskentelee työntekijöitä, ja lähipäästöillä kerrotaan olevan vaikutusta terveyteen.”
Stevecolla on Inspecta Sertifioinnin syksyllä 2020 myöntämät sertifioinnin ympäristöjärjestelmälle (ISO 14001) sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle (ISO 45001). Ennestään konserni oli sertifioinut laatujärjestelmänsä standardin ISO 9001 mukaan.
Tällä tiellä jatkamme.
Päästöjen vähentyminen konekannan uusinnan jälkeen:
-100
-80
-94,7 % -95,3 %
-77,8 % -86,4 %
-60
-56,7 %
-40
-20
-27,8 %
-12,4 % -55,8 %
-12,4 % -27,8 % -41,4 %
-12,4 % -27,8 % -48,3 %
-12,4 % -27,8 %
0
CO2 ekv Pienhiukkaset NOX CH4 CO N2O HC SO2
8-tonnisten trukkien päästömuutokset, kun vanhat koneet on korvattu uusilla Uusien koneiden päästöt verrattuna korvattaviin koneisiin
PALLON PERÄSSÄ
KOTKAN JALKAPALLOLLA MENEE TAAS HYVIN. KTP:N NAISET NOUSIVAT KAKKOSEEN JA MIEHET VEIKKAUSLIIGAAN TÄKSI KAUDEKSI.
teksti: Risto Pakarinen kuvat: Marko Laukkarinen
Kotka yhdistetään vahvasti kahteen asiaan. Mereen ja jalkapalloon. Mereltä jalkapallo aikoinaan Kotkaankin tuli, ihan kuten Etelä-Amerikkaankin. Pallon toivat englantilaiset ja saksalaiset merimiehet, joilla oli matkoillaan sen verran vapaa-aikaa, että ehtivät pelata futista.
Aikaa oli niin ruhtinaallisesti, että ensimmäinen Kotkassa pelattu sarjakin oli merimiessarja, kunnes kotkalaiset alkoivat perustaa omia seurojaan ja sarjojaan edellisen vuosisadan vaihteessa.
Vuonna 1927 Kotkan Riennon jalkapallojaoston väki turhaantui emäseuran toimiin ja kokoontui syyskuussa Kotkan työväentalolla uuden seuran perustamiskokoukseen.
Kotkan Työväen Palloilijat oli syntynyt.
Nykyinen FC KTP on vasta kahdeksan vuotta vanha, mutta legendaarinen nimi kätkee sisälleen palan suomalaista palloilu- ja urheilupoliittista historiaa, kaikuja sekä ajasta, jolloin Suomessa oli kaksi valtakunnallista urheiluliittoa että tuoreemmista urheilubisneksen vaikeuksista.
Ja mikäpä toisi meren ja jalkapallon paremmin yhteen kuin satama? ”Siitä saakka, kun kotkalainen jalkapallo on alkanut hakea yritysten tukea, me olemme varmasti olleet mukana ensimmäisten joukossa”, sanoo Tapio Mattila, Stevecon myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja. ”Yhteinen historia ulottuu varmasti kauemmas, ja seuran perustamisen aikoihin osa pelaajista on varmasti ollut Stevecon edeltävissä yrityksissä töissä.”
KANSAINVÄLINEN PALLOILUKAUPUNKI
Satama on leimannut kotkalaista elämää hyvine ja huonoine puolineen, mutta ennen kaikkea sataman kautta kaupunkiin on aina tullut uusia tuulahduksia Suomen ulkopuolelta. Jalkapallo – ja jazz. ”Kansainvälisyys on varmasti tehnyt Kotkasta palloilukaupungin, laivat ovat tuoneet mukanaan uusia tuulia. Ja kun menestystä on tullut, niin jalkapallossa kuin koripallossakin, alueen tehtaat ovat olleet vahvasti mukana seurojen toiminnassa, joka puolestaan on luonut yhteisöllisyyttä, mistä on seurannut vahva palloilukulttuuri”, toteaa Jari-Pekka Gummerus, FC KTP:n avainasiakaspäällikkö ja naisten joukkueen valmentaja.
NOUSUKIERTEESSÄ
Nyt kotkalainen futis on taas vahvassa nosteessa. FC KTP:n miesten joukkue nousi täksi kaudeksi Veikkausliigaan ja naisten joukkue Kakkoseen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. ”Pelaajat ovat sankareita, he tekevät työn kentällä”, toteaa kolmannen kautensa KTP:n peräsimessä aloittava valmentaja Argo Arbeiter vaatimattomasti.
Trendi on ollut nousujohteinen. Arbeiterin ensimmäisellä kaudella joukkue sijoittui Ykkösessä neljänneksi, ja viime kaudella toiseksi, mikä riitti nousukarsintapaikkaan.
Kotkan ottelu päättyi 0-0, ja kun toinen ottelu Turussa päättyi 1-1, KTP voitti karsinnan vierasmaalisäännön perusteella. Nousun ratkaisseen tasoitusmaalin iski vaihdosta kentälle tullut Antti Mäkijärvi 83:nnella minuutilla. Mäkijärvi oli Ykkösessä joukkueen paras maalintekijä iskettyään yhdeksän maalia 22 ottelussa.
NOUSIJAJOUKKUE HAASTAJANA
Koronapandemia on luonnollisesti häirinnyt joukkueen valmistautumista sekä kentällä että toimistolla. ”Vielä maaliskuussa emme päässeet ihan täysin ykköskokoonpanolla treenaamaan. Meillä oli myös loukkaantumisia ja ulkomaalaisvahvistukset saapuivat helmikuussa”, toteaa Johannes Laaksonen, joka palaa synnyinkaupunkiinsa melkein kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Hän siirtyi KooTeePeestä Seinäjoelle 2013 ja pelasi sitten Norjassa ja viime kaudella IFK Maarianhaminassa. Laaksonen oli nostamassa SJK Seinäjokea Veikkausliigaan, joten hän tietää, mitä tuleman pitää. ”Nousijajoukkue on aina haastaja monessa asiassa, mutta hyvällä valmistautumisella ja peli-identiteetillä kaikki on mahdollista. Seinäjoella olimme nousijajoukkueena hopealla 2014.”
Laaksonen tuo KTP:lle tarvittavaa kokemusta, sillä SM-hopean lisäksi hän oli voittamassa liigacupia 2014, SM-kultaa 2015 ja Suomen Cupin 2016. Ja on palkintokaapissa myös SM-pronssi vuodelta 2016. ”Joukkueessa on paljon pelaajia, jotka olivat nostamassa KTP:tä Veikkausliigaan, mutta viime kausi pitää nyt unohtaa. Kaikkea tekemistä pitää parantaa pykälällä”, Laaksonen sanoo.
VIHREÄVALKOINEN KAUPUNKI
Kotkalaisena Laaksonen tietää myös, kuinka tärkeä asia KTP kotkalaisille on. ”Kyllä kaikki tuntevat KTP:n, myös muualla Suomessa.”
Ja Kotkassa seura tulee esiin kaikkialla. Jos vastaan ei tule ketään KTP:n väreissä tai kaupan ovessa ei ole KTP:n tarraa, niin torikahvilan keskustelu ei ehdi vanheta montaa minuuttia ennen kuin se kääntyy jalkapalloon. ”Joskus tuntuu, että koko kaupunki seuraa, miten meillä menee. Jos kävelee kaupungilla KTP:n vihreävalkoi-
sissa vaatteissa, niin tuntemattomatkin kysyvät, miten pelit menevät”, sanoo puolustaja Selma Harju. ”KTP on Kotkassa tärkeä asia. Jos voitamme pelejä, kaikki taputtavat minua selkään, mutta jos häviämme, olen idiootti”, Arbeiter sanoo ja nauraa.
Koko maailman ylösalaisin saanut koronapandemia on tuntunut myös Kotkassa, ja vaikka sarjanousu on aina positiivinen asia, nousu keskellä pandemiaa tuo mukanaan omat haasteensa. ”Veikkausliigassa ja Ykkösessä on samanlainen kulurakenne, mutta tulorakenne ei ja siksi Ykkösessä ei aina ole aivan yksinkertaista saada jalkeille kilpailukykyistä joukkuetta”, Gummerus sanoo. ”Veikkausliigassa kustannukset nousevat, mutta mahdollisuudet niiden kattamiseen ovat paremmat kuin Ykkösessä, jossa joutuu tavallaan operoimaan Veikkausliigan miehistön kustannuksilla, mutta Ykkösen tuloilla.”
Varsinkin, jos havittelee nousua.
Gummerus on kaikesta huolimatta optimistinen KTP:n tulevaisuuden suhteen. ”Jos ajatellaan laajemmin, kuinka korona vaikuttaa sekä yhteistyökumppaneiden että KTP:n eri joukkueiden toimintaympäristöön, niin uhkapilviä on näkyvissä. Emme tietysti ole ainoita.” ”Me pärjäämme kyllä. Kiinnostus on Kotkassa noussut vuoden takaisesta ja yritykset haluavat olla mukana. Olemme kehittäneet yhteistyökumppaneidemme kanssa myös uudenlaisia vastuullisuusprojekteja, jotka keskittyvät esimerkiksi kierrätykseen tai hiilineutraaliuteen.”
MAAJOUKKUEIDEN MENESTYS LISÄÄ INTOA
KTP:llä on vielä yksi salainen ase markkinoinnissaan. Huuhkajien ykköstykki, Teemu Pukki, on Kotkan poikia.
”Teemu tuo myös Kotkaa mielellään esiin eri yhteyksissä. Toki maajoukkueiden menestys lisää kiinnostusta ihan ruohonjuuritasolla”, Gummerus sanoo.
Naisten maajoukkueen EM-kisapaikka näkyy hänen mukaansa suoraan KTP:nkin tyttöjoukkueissa. ”Kyllä Helmareiden menestys näkyy. Naisjoukkueiden arvostus on noussut selvästi ja siinä Palloliitto on tehnyt hyvää työtä brändäämällä naisten liigan Kansalliseksi liigaksi ja nyt ykkösestäkin tulee Kansallinen Ykkönen.” ”KTP:n naisten joukkue on myös pääasiassa aivan kotkalainen. Vain kaksi pelaajaa ei asu Kotkassa tai Haminassa. Se antaa uskoa ja tavoitteita tyttöpelaajille”, hän jatkaa.
OSA ALUEEN ELÄMÄÄ
Uskoa riittää myös pääyhteistyökumppanilla. ”Steveco on parhaalla paikalla seuran pelipaidassa ja meillä on hyvät paikat katsomossa. Olemme mukana heidän sosiaalisen median kanavillaan ja tulevalla kaudella tarkoituksena on saada KTP TV vierailulle satamaan tekemään otteluennakoita sieltä”, sanoo Mattila.
Stevecon edustajia näkyy ottelutapahtumissa sekä VIPtilaisuuksia isännöimässä, olipa paikalla sitten asiakkaita tai henkilökuntaa. Kummipelaajat Harju ja Laaksonen vierailevat Stevecon kohteissa, ja Stevecon henkilökunta saa ostaa erikoishintaisia kausikortteja, ja tarjolla on myös etuja KTP:n torikahvilassa. Paitamainoksella on Stevecolle melkeinpä ainoastaan symbolinen arvo. ”Bisneksen kannalta se ei ole meille yhtä tärkeä, kun olisi vaikka paikalliselle K-kaupalle eikä liikevaihtomme varmaankaan varmaan laskisi vaikka lopettaisimmekin jalkapallosponsoroinnin. Haluamme olla osa alueen elämää”, Mattila jatkaa.
MIKÄ IHMEEN AHTAAJAFUTIS?
KTP:n pelityyliä on vuosien varrella kuvailtu ahtaajafutikseksi. ”On se tuttu termi. Ja joka matsissa kuulee jonkun katsojan huutavan ”sukille!”, naurahtaa valmentaja Argo Arbeiter, viitaten ahtaajafutikseen liittyviin koviin taklauksiin. ”Onhan se aika klassinen kuvaus, mutta myös vähän vanhanaikainen”, sanoo Kotkassa jalkapallo-oppinsa saanut Johannes Laaksonen. ”Nykyjalkapallo perustuu pallonhallintaan ja sillä jatketaan, mutta toki ahtaajafutiksesta pidetään mukana peräänantamattomuus ja loppuun saakka pelaaminen.”
Tapio Mattila huomauttaa, että itse termi on KTP:n kehittämä, ei Stevecon.
”Ei meillä tietenkään mitään sitä vastaan ole. Ahtaaja on arvonimi, he ovat oman alansa ammattilaisia.”
Ja jos jalkapallo on muuttunut suoraviivaisesta pitkien pallojen pelistä pallonhallintapeliksi, niin eivät ahtaajatkaan enää ole Marlon Brandon tähdittämän Alaston Satama -elokuvan kaltaisia romuluisia miehiä, jotka hakevat töitä aamulla satamasta. ”Meillä on nykyisin paljon naisahtaajia, joista olemme ylpeitä ja joita haluaisimme lisää”, sanoo Mattila.
Ahtaajafutis sopii siis sittenkin kuvaamaan KTP:n peliä vielä tänäänkin.
