visio

ISOMPIA ALUKSIA SAIMAALLE

Tuskin on liioittelua nimetä Saimaan kanavan sulkujen pidennystä Saimaan uudeksi tulevaisuudeksi. Tätä mieltä on ainakin Antti Vehviläinen, Saimaan vesiliikenteen kehityshankkeen hankejohtaja Etelä-Karjalan liitosta.

teksti Kirsi Riipinen

SAIMAAN KANAVAAN on tulossa isot korjaukset ja sitä varten on saatu maan hallituksen budjetista lähes 100 miljoonaa euroa. Kanavan sulkuja pidennetään 94 metriin ja samalla vedenpintaa nostetaan. Työt on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2024.

“Moni on kysynyt, miksi pidennystä haluttiin juuri 11,5 metriä. Taustalla on laivatekniikka ja alusten mittasuhteet”, Antti Vehviläinen kertoo.

Metrimäärä saattaa tuntua äkkiseltään vähäiseltä, mutta Vehviläisellä on pitkän listan verran asioita, joihin pidennys vaikuttaa.

Aloitetaan aluksista: Kun kanavassa liikennöivien alusten koko kasvaa, niiden kulut eivät nouse samassa suhteessa, mutta tulopuolta on mahdollista parantaa. Lastia mahtuu enemmän, mutta miehistö ja operatiiviset kulut voidaan pitää ennallaan.

“Toivon mukaan tämä näkyy myös rahtien hinnoissa”, Vehviläinen huomauttaa.

Epätietoisuus kanavan kohtalosta loppuu, ja investoinneissa voidaan ottaa uudet pidennetyt sulut huomioon. Tämä koskee yhtä lailla satamalaitureita kuin uusia aluksia.

“Uusissa alusten investoinneissa kiinnitetään nykyään huomiota esimerkiksi polttoaineisiin. Markkinoilla panostetaan vähähiilisyyteen, jopa sähkölaivaratkaisuihin. Myös vedystä keskustellaan.”

Sulkuporttien pidennysten yhteydessä vedenpintaa nostetaan 10 senttimetrillä. Jälleen määrä tuntuu pieneltä, mutta käytännössä lisäsyvyys tarkoittaa, että alukset voivat lastata isomman tonnimäärän.

Vehviläinen selventää, että lukuina pidennys tarkoittaa 500 lisätonnia eli noin 20 prosenttia lisäkapasiteettiin ja vedenpinnan 10 sentin nosto noin 100 lisätonnia.

Plussiin kuuluu sekin, että jatkossa Saimaan liikenne voidaan mahdollisesti muuttaa ympärivuotiseksi uusien kanavasulkujen, maalämmön hyödyntämisen ja jäänmurtajien ansiosta.

Reitti on teollisuudelle tärkeä. Jos Saimaata ajattelisi yhtenä isona satamana, se olisi sekä kappaletavarasatamana että laivaliikennemäärinä laskettuna Suomen viidenneksi suurin.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MATKAILUUN

Myös risteilyliikenteelle avautuu uusia mahdollisuuksia. Yliyön risteilyjen kookkaat alukset eivät mahdu nykyisiin kanavasulkuihin.

Vehviläinen visioi, kuinka muutaman vuoden kuluttua alan yrittäjät voivat tarjota hyttiristeilyjä oheisohjelmineen reitillä, johon kuuluisivat Helsinki, Viipuri, Lappeenranta, Puumala ja Savonlinna sekä määränpäänä Kuopio tai Joensuu.

“Kuudella maakunnalla on meneillään yhteishanke, jossa tällaista risteilytuotetta suunnitellaan.”

Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle kanavahankkeella on iso vaikutus. Se tuo työtä yli 1000 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan.

Plussien jälkeen Vehviläinen tietää yhden miinuksen: kanava joudutaan rakentamisen takia sulkemaan kahteen otteeseen kahdeksan kuukauden ajaksi.

“Liikennöimiselle tämä tarkoittaa, että kuljetuksia tehdään mahdollisimman paljon etukäteen ja varsinkin tuontituotteita varastoidaan aukeamiseen asti. Tai sitten käytetään muita kuljetusmuotoja.”

“Kuulin kuitenkin metsäteollisuuden logistiikan puolelta kommentin, että koska kanavan parannusta on odotettu niin pitkään, pari vuotta voidaan nyt kärsiä.”