SHG 03/2023

Vuoden suuhygienisti Kati Niemelä: SUUHYGIENISTIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON KUUNTELU­

TAITO

Terhi Joela: TYÖNTEKEMISEN ILO KULJETTAA ETEENPÄIN

Suuhygienisti ryhmäohjaajanakesäklinikan Espoossa

IKÄÄNTYNEET

Ikäihmisten

suun hoidon

erityispiirteet

UKRAINA

Planmeca lahjoitti

viisi liikkuvaa

hammashoitolaa

Ukrainaan

OPINNÄYTETYÖ

Esteettinen hymy

kalvo-oikomisen

keinoin

TOIMITUS

Päätoimittaja

Sane Keskiaho p. 044 071 1722 sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Toimitussihteeri

Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Toimittajat Päivi Pribilla p. 040 563 9260 paivi.pribilla@gmail.com

Nyt myös eskon valikoimissa!

Nina Hannula p. 040 556 5157 nina.hannula@suuhygienistiliitto.fi

Anne Hyvönen p. 040 755 5365 anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi

Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi

LEHTITILAUKSET

Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

ILMOITUSMYYNTI

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

ULKOASU

Anne-Marie Paakkari

KANNEN KUVA

iStockphoto

PAINOPAIKKA

Newprint Oy

Aikakausmedia ry:n jäsen

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

Valtakunnalliset Suuhygienistipäivät 5.5.2023

Scandic Grand Central, Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki ja etäyhteys

Perjantai 5.5.2023

Klo 8.30–9 00 Ilmoittautuminen ja kahvi

Klo 9.00–9 15 Suuhygienistipäivien avaus STM lääkintöneuvos Merja Auero

Kutsumme jäsenemme

Klo 9.15–10.00 Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet KM, SHG Saila Pakarinen

Klo 10.00–10.30

Klo 10.30–11.15

Klo 11.15–12.00

Näytteilleasettajien esittely

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n VUOSIKOKOUKSEEN

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet KM, SHG Saila Pakarinen

Autettavan asiakkaan luokse viety hammashoito yrittäjän näkökulmasta SHG Teija-Leena Kokkonen

Klo 12.00–13.15 Lounas porrastetusti (12:00 ja 12:40) ja näyttelyyn tutustuminen

Torstai 9.11.2023 klo 18.00 • Akavan Erityisalojen toimisto

Maistraatinportti 4 A, 6. krs (Länsi-Pasila)

Klo 13.15–14.00 Antibioottiprofylaksian käyttö suuhygienistin vastaanotolla Dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo

Klo 14.00–14.30 Kahvitarjoilu ja näyttelyyn tutustuminen

Klo 14.30–15 15 Mikä on vaikuttavaa hoitoa ja milloin - Ikäihmisten suun hoito Dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo

Kokouksessa käsitellään sekä päätetään sääntömääräiset asiat esityslistan mukaan ja valitaan uusi hallitus kaudelle 2024–2025. Kokoukseen voivat osallistua kaikki vuonna 2023 jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet.

Klo 15.15–16.00 Työkaluja työssä jaksamiseen. Työterveyspsykologi, psykologian Jukka Oksanen

Klo 16.00 Päivän päätös

Suomen Suuhygienistiliitto myöntää kuusi (6) täydennyskoulutuspistettä perjantain koulutukseen osallistujalle.

- Yhden päivän koulutus jäsenelle 220 € (sis. alv) ja ei jäsenelle 290 € (sis. alv).

Kahvi ja jäsenyyden tarkistaminen alkaen klo 17.30.

- SSHL ry:n opiskelijajäsen 50 €/pv (sis. alv) ja ei jäsen opiskelija 75 €/pv (sis. alv)

- Eläkeläisjäsen 50 €/pv (sis. alv)

- Etäyhteydellä koulutuspäivään osallistuville on samat hinnat.

Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun (muista mainita mahdollinen erityisruokavalio) ja jäsenyyden tarkistamisen vuoksi sähköpostitse 19.10.2023 mennessä

- Näyttelypöytä 400 € ja näyttelypöydän lisähenkilö 50 €.

- Early Bird-hinnat 31.1.2023 asti -10 %

- Yhden päivän koulutus jäsenelle 198 € (sis. alv) ja ei jäsenelle 261 € (sis. alv).

sihteeri Niina Kurunsaarelle: niina.kurunsaari @suuhygienistiliitto.fi

Tervetuloa!

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL ry:n HALLITUS

PÄÄKIRJOITUS

Alkusyksyn viilenevä tuulahdus

Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen ja varapuheenjohtaja Sanni Peteri suunnittelivat liiton uusia tuulia Rovaniemellä.

Hiukan viilenevän alkusyksyn tuulahdus saapuu tällä kertaa Rovaniemeltä, missä vietimme useamman lämpimän elokuisen illan vetämässä yhteen mennyttä kautta ja suunnittelemassa uutta. Mitä kaikkea kaksi idearikasta päätä saakaan aikaan, varsinkin kun välillä istahtaa saunan lauteille ja pulahtaa Kemijokeen!

Saunan lauteilla mietimme liittoon kuulumista ja mitä turvaa jäsenyys tuo työelämään. Petteri Orpon hallitusohjelma on julkistettu. Ammattiliiton näkökulmasta palkansaajille on luvassa merkittäviä heikennyksiä, jos suunnitelmat toteutuvat. Irtisanominen helpottuu ja määräaikaisuuksiin ei tarvita erillistä syytä. Ensimmäisen sairauslomapäivän kaavaillaan muuttuvan palkattomaksi. Ja pitkä lista jatkuu. Meille on siis luvassa työsarkaa. Olemme käyneet vilkasta sähköpostikeskustelua suuhygienistien edunvalvonnasta Akavan Erityisalojen kanssa. Olemme olleet yhteydessä puolueiden johtoihin ja pyytäneet tapaamista. Nyt jos koskaan on tärkeää kuulua liittoon, vain yhdessä menestymme!

Kesä toi mukanaan iloisia asioita, kuten palkankorotuksia hyvinvointialueilla työskenteleville. Lisäksi saimme kesän aikana maksuun kertapalkkiot! Tulevat korotuksetkin on jo luvattu ensi vuodelle ja jälleen kesälle.

Keräsimme viime syksynä palautetta Valtakunnallisista Suuhygienistipäivistä. Kysyimme muun muassa niiden järjestämisestä ja mitä aiheita toivoisitte päiville. Toteutimme vastaavan kyselyn myös koko jäsenistölle.

Palautteiden perusteella järjestämme seuraavan koulutuspäivän Tampereella 19.4.2024, ja Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä -tapahtuma säilytetään Helsingissä, yksipäiväisenä tapahtumana syksyllä 2024. Laitathan huhtikuun koulutuspäivän jo kalenteriisi! Ilmoittautuminen alennettuun hintaan avautuu hyvissä ajoin.

Liitto myös tukee ammatillista kehittymistäsi arjessasi esimerkiksi tarjoamalla mahtavia koulutuksia. Seuraava Suuhygienistillä olis vähän asiaa…-vodcast toteutuu livelähetyksenä marraskuun 24. päivä kello 14.00–15.30. Vodcastin aiheena on monimuotoinen ja toisinaan kovin monimutkainenkin tiimityö. Aihe valikoitui edellisen vodcastin palautteista. Asiantuntijavieraaksi saamme työnohjaaja, sosiaalityöntekijä (YTM), lyhytterapeutti Anne Niittymäen. Tulethan kuulolle!

Pop in Akatemiat starttaavat myös syksyllä, tällä kertaa akatemia jalkautuu maakuntiin. Kiertue alkoi 15.9. Kuopiossa, jota seuraa Turku 29.9. ja lopuksi Oulu 13.10.. Kaikki tapahtumat ovat hybridejä. Muista myös Akavan Erityisalojen tarjoamat ilmaiset jäsenkoulutukset.

Syksy on uusien alkujen aikaa. Toivottavasti nämä alut sisältävät myös toiveikkuutta, onnellisuutta ja levollisuutta. Suuhygienistiliitossa olet omiesi joukossa ja osa mainiota yhteisöä! Toivottavasti tapaamme Helsingin Hammaslääkäripäivillä ständillämme osastolla 1g221 sekä liiton vuosikokouksessa marraskuussa Pasilassa, jossa liitolle valitaan uusi hallitus. Suuhygienistiliitto SSHL ry, jotta sinä voisit onnistua työelämässä! n

”Nyt jos koskaan on tärkeää kuulua liittoon.”

VUODEN SUUHYGIENISTI Kainuun konkari Kati

Vuoden Suuhygienistikollega 2023

Kati Niemelä ei koskaan ole niin kiireinen, ettei hänellä olisi aikaa

kuunnella kollegoitaan. Niemelä

nauttii työyhteisön luottamuksesta ja toimii työpaikkansa kulmakivenä.

Liiton hallitus painotti valinnassaan erityisesti sitä, että Niemelä ylläpitää suuhygienistien ammattikunnan hyvää mainetta ammatillisuutensa ansiosta.

Mikä haastaa ja mistä nautit?

Terveyden edistäminen on edelleen haastavaa! Miten saada ihminen ymmärtämään, että omilla valinnoillaan hän voi vaikuttaa terveyteensä?

Nautin erityisesti anti­infektiivisestä hoidosta. Hammaskiven poiston jälkeen näkee heti oman työnsä tulokset.

Millainen on unelmatyöpäiväsi?

Unelmapäivä sisältäisi mukavia kohtaamisia asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Pysyisin aikataulussa ja ehtisin tauoille ajallaan. Hammaskivet irtoaisivat vaivatta. Lapset ja aikuiset olisivat oppineet pitämään hampaansa puhtaina ja ymmärtäneet, miksi säännöllinen hoito on tärkeää.

Mikä on suuhygienistin tärkein ominaisuus?

Kuuntelutaito.

Miten kehität itseäsi?

Osallistun koulutuksiin ja luen alan kirjallisuutta. Välillä on myös hyödyllistä olla itse asiakkaana hammashoitolassa tai muissa terveydenhuollon palveluissa. Kokemus auttaa peilaamaan omaa työskentelyä.

Kuka olet?

Synnyin Kajaanissa, suuhygienistiksi opiskelin Kuopiossa. Palasin takaisin Kajaaniin töihin valmistuttuani. Perheeseeni kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. Harrastan käsitöitä, lukemista ja luonnossa liikkumista.

Joku koulu piti valita ylioppilaskeväänä. Tutkin opinto­oppaasta eri ammattikorkeakoulujen tarjontaa ja valitsin silloisen hammashuoltajakoulutuslinjan Kuopiosta. En oikeastaan edes tiennyt, mitä hammashuoltaja tekee työkseen.

Minkälaisten potilaiden kanssa työskentelet?

Kohtaan työssäni kaikenikäisiä kainuulaisia. Tehtäviini kuuluvat esimerkiksi alle kouluikäisten tarkastukset, koululaisten tarkastukset, fluorilakkaukset, oikomishoidon alkudokumentointi, röntgenkuvaukset ja anti­infektiiviset hoidot.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon terveitä työvuosia. Työelämä tarjoaa jo itsessään muutoksia, joten pyrin oppimaan uusia työskentelytapoja ja pysymään virkeänä.

Miltä vuoden suuhygienistikollega -tunnustus tuntuu?

Tunnustus oli mukava yllätys. En osannut odottaa tällaista kunnianosoitusta.

Mitä liitto on merkinnyt urallasi?

Olen työvuosien varrella tarvinnut luottamusmiehen apua ja liitto on tarjonnut tukea vaikeisiin tilanteisiin. On ollut mukavaa kokoontua muiden suuhygienistien kanssa liiton kokouksiin. Tämä oli tärkeää erityisesti urani alussa, kun työpaikallani ei ollut muita suuhygienistejä. n

Teksti Virve Jääskeläinen n Kuva Paula Ylä-Outinen

Kati Niemelä lähettää terveiset suuhygienistikollegoille: "Olette taitavaa porukkaa. Pitäkää työmäärä sopivana, sillä töitä riittää aina."

VALTAKUNNALLISET SUUHYGIENISTIPÄIVÄT

Antibioottiprofylaksia

suuhygienistin vastaanotolla

– milloin tarvitaan, milloin ei

Suuhygienistin työssä tulee vastaan tilanteita, joissa on pohdittava, olisiko hoidossa käytettävä antibioottiprofylaksiaa vai ei. Entäpä, jos potilas on unohtanut ottaa antibiootin ennen vastaanotolle tuloa? Onko sairauksia, joiden yhteydessä verekkäissä toimenpiteissä tarvitaan aina antibioottiprofylaksia? Dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo luennoi aiheesta Valtakunnallisilla Suuhygienistipäivillä.

Teksti ja kuva Nina Hannula

Johanna Uittamo jakoi hyödyllisiä ohjeita tarkkaan anamneesiin ja esitteli kolme ohjelinkkiä, jotka auttavat hahmottamaan infektioriskit. Uusi tutkimustieto on muuttanut suhtautumista antibioottien käyttöön – niitä ei enää käytetä yhtä usein kuin ennen. Sillä milloin, millä annoksella ja mikä antibiootti annetaan, on merkitystä.

Antibioottiprofylaksia otetaan 30–90 minuuttia ennen toimenpidettä suurena kerta­annoksena.

Tavoitteena on, että antibiootti ehtii imeytyä verenkiertoon ennen bakteremian syntymistä. Antibiootin valinta perustuu siihen, mikä tuottaa parhaimman hyödyn. Esimerkiksi amoksisilliinia suositellaan

neljänä 500 milligramman tabletin annoksena. Penisilliinille allergisille potilaille voidaan antaa kefaleksiinia tai klindamysiiniä. Kefaleksiinia käytetään, jos penisilliini on aiheuttanut iho­oireita, kun taas klindamysiini sopii niille, jotka ovat saaneet penisilliinistä anafylaktisen reaktion.

Tee huolellinen anamneesi

Anamneesia varten potilaalta kysytään tiedot sairauksista, käytössä olevasta lääkityksistä, lääkeaineallergioista, tupakkatuotteiden sekä alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä. Anamneesin tekeminen on samalla myös tilaisuus luottamuksellisen suhteen

rakentamiseen potilaan kanssa. Samalla saadaan kuva siitä, kuinka valmis potilas on vastaanottamaan ja ymmärtämään terveyteensä liittyvää tietoa. Anamneesin avulla voidaan tunnistaa ne lääketieteelliset seikat, jotka vaikuttavat hammashoidon toteutukseen.

Infektion luonne ja suunniteltu toimenpide

Kun mietitään antibioottiprofylaksian tarvetta, on tärkeää selvittää, onko hoitamassa infektiota ja onko kyseessä akuutti tai krooninen infektio. Akuutin infektion tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi kipu, punoitus ja märkävuoto. Akuutin infektion yhteydessä mikrobilääkeprofylaksiasta on hyötyä. Sen tavoitteena on estää joko toimenpidealueen infektio, sen vaikeutuminen tai esimerkiksi sepsiksen tai etäinfektion kehittyminen. Antibioottiprofylaksiaa tarvitaan kroonisessa infektiossa vain harvoin.

Antibioottiprofylaksiaa ei tarvita kun kyseessä on yleisterve potilas, jolla on paikallinen infektio, mutta ei muita infektion yleisoireita. Tällöin on tärkeää

keskittyä biofilmin poistoon. Jos potilaalla sen sijaan on kuumetta ja muita oireita, tulee antibioottiprofylaksian tarve miettiä.

Mahdollisia riskitekijöitä

Diabetes, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, elinsiirrot, sydänsairaudet, autoimmuunisairaudet, tekonivelet sekä leukopenia ja/tai neutropenia ovat mahdollisia potilaskohtaisia riskitekijöitä.

Diabeteksen kohdalla tulee tehdä kaksi lisäkysymystä: Onko diabetes hoitotasapainossa eli mikä on pitkäaikaisverensokeri (B­HbA1c) ja onko mahdollisia elinvaurioita?

Diabetes on komplisoitumaton, kun sokeritasapaino on enintään kohtalaisen hyvä eli HbA1c on alle 75 mmol/mol (alle 9%). Infektioriski kohoaa, jos diabetes on komplisoitunut (HbA1c yli 75 mmol/mol, yli 9 %) tai epävakaa (labiili) tai on selkeitä elinkomplikaatioita. Diabeteksen elinkomplikaatioita voivat olla esimerkiksi nefropatia (munuaissairaus), retinopatia (silmäsairaus) tai neuropatia (hermovaurio).

Munuaisten ja maksan lievä, seurannassa oleva, vajaatoiminta ei vaikuta merkittävällä tavalla antibiootin tarpeeseen. Esimerkkinä vähäisestä infektioriskistä ovat elinsiirron jälkeinen, jo keventynyt ja vakiintunut, immunosuppressio (immuunivasteen heikentäminen) tai oireeton tai vähäoireinen maksakirroosi. Näissä tapauksissa elinsiirron saanut potilas on jo siirtynyt sairaalahoidosta suun terveyden osalta avosektorille.

Infektioriski kasvaa, kun kyseessä ovat pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavat potilaat, predialyysi­ ja dialyysipotilaat (kreatiiniarvo yli 300 mikromoolia litrassa) tai kantasolusiirron saaneet potilaat, joiden immunosuppression tarve on jatkuva. Myös kompensoitunut maksakirroosi, johon liittyy hyytymistekijöiden vähentyminen, kasvattaa infektioriskiä.

Suuren infektioriskin alle lukeutuvat potilaat, jotka odottavat elinsiirtoa tai ovat juuri saaneet elinsiirron ja joilla on syvä immunosuppressio. Merkittävä maksan vajaatoiminta tai kirroosi alentuneine hyytymistekijöineen tai albumiinitasoineen (proteiini­) ja keltaisuus kertovat suuresta infektioriskistä.

”Antibioottiprofylaksiaa ei tarvita kun kyseessä on yleisterve potilas, jolla on paikallinen infektio, mutta ei muita infektion yleisoireita.”

Hoito-ohjeet sydänsairauksille

Sydänsairauksien kohdalla on tärkeää kysyä milloin ja mikä sydäntapahtuma potilaalla on ollut ja onko kehoon asennettu keinomateriaalia. Jos potilaalle on tehty alle kolme kuukautta sitten jokin sydäntoimenpide, suuhygienistin ei ole turvallista tehdä limakalvoa rikkovia hoitotoimenpiteitä. Ehdoton minimivaroaika on kolme kuukautta. Kuuden kuukauden varoaika on turvallinen. Endokardiitin (sydämen sisäkalvon tulehdus) ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia suun, hampaiden ja ihon kunnosta sekä hoitaa pienimmätkin bakteeritulehdukset.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) endokardiittiprofylaksiaohjeesta löytyy selkeä listaus potilasryhmistä, joille mikrobilääkeprofylaksia on aiheellinen. Profylaksia tarvitaan, kun potilaalla on mekaaninen tai biologinen läppäproteesi tai jos sydänläpän korjausleikkauksessa on käytetty keinomateriaaleja tai jos sydämensiirtopotilaalle on kehittynyt läppävika. Myös aiemmin sairastettu endokardiitti edellyttää profylaksiaa. Lisäksi potilaat, joilla on korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika tai jos synnynnäisen sydänvian korjauksen jälkeen on jäänyt keinomateriaalin tai proteesin lähellä sijaitseva jäännösvika, tarvitsevat profylaksian. Jos potilaalle on suoritettu synnynnäisen sydänvian vuoksi leikkaus käyttämällä keinomateriaaleja, suntteja ja putkisiirteitä tai leikkauksessa tai katetroinnin yhteydessä on asetettu suljinlaite, profylaksia tarvitaan ensimmäisen kuuden kuukauden ajan leikkauksesta.

Heikentynyt immuunivaste ja sen aiheuttajat

Potentiaalisia riskipotilaita ovat henkilöt, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja, hoitamatonta HIViä tai synnynnäisiä immuunipuutostiloja sekä elin­ tai kantasolusiirtoja saaneet, keskoset ja diabeetikot.

Immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä ovat reumalääkkeet, syöpälääkkeet, suolistosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet, hyljinnänestolääkitykset sekä suuriannoksinen kortisonihoito.

LUE LISÄÄ

Hyödylliset linkit internetistä käytännön työn apuvälineiksi:

• Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet : Käypä hoito -suositus, 2022

– Taulukko 2. Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä

– Taulukko 3. Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä

– Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet kertaannosprofylaksissa

• HUS Endokardiittiprofylaksiohje

• HUS hoitoketjut – apua käytännön työhön: Terveysportti (hakusana: HUS hammas)

”Jos potilaalle on tehty alle kolme kuukautta sitten jokin sydäntoimenpide, suuhygienistin ei ole turvallista tehdä limakalvoa rikkovia hoitotoimenpiteitä. Ehdoton minimivaroaika on kolme kuukautta. Kuuden kuukauden varoaika on turvallinen.”

Nivelreumalääkkeinä käytetään metotreksaattia, sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmää ja niveliin pistettävää glukokortikoidia. Tarvittaessa hoidossa käytetään biologisia lääkkeitä tai januskinaasin estäjiä. Hammashoidossa verekkäät toimenpiteet on hyvä ajoittaa siten, että lääkeaineen pitoisuus elimistössä ei ole korkeimmillaan.

Biologisten lääkkeiden käyttäjät eivät aina automaattisesti tarvitse antibioottiprofylaksiaa. Esimerkiksi migreeniä hoidettaessa profylaksia ei ole tarpeellinen.

Käypä hoito­suosituksen taulukko 2 auttaa selvittämään, kuuluuko potilas suurentuneen, keskisuuren vai suuren infektioriskin ryhmään.

Profylaksia on perusteltu suuren infektioriskin potilaille. Autoimmuunitautia sairastavat biologisen lääkkeen käyttäjät luokitellaan keskisuuren infektioriskin ryhmään ja heidän kohdallaan profylaksia on harkinnanvarainen.

Tekonivelleikkausten jälkeen mikrobilääkeprofylaksiaa suositellaan 3–6 kuukauden ajan. Profylaksia tarvitaan myös jos potilaalla on useita tai ongelmallisia proteeseja tai ollut aiemmin tekonivelinfektio tai on jokin infektioalttiutta merkittävästi lisäävä sairaus tai lääkitys.

Toimenpide vaikuttaa

antibioottiprofylaksian tarpeeseen Endokardiittiprofylaksia on tarpeen verekkäissä toimenpiteissä, joissa bakteremia on mahdollinen tai todennäköinen. Esimerkiksi subgingivaaliseen instrumentointiin liittyy verenvuotoa. Sen sijaan profylaksiaa ei tarvita, kun tehdään puudutus, väliaikainen paikka tai pastapuhdistus. Muita turvallisia toimenpiteitä ovat tarkastus, jäljennösten ottaminen, kojeiden sovitus, omahoidon ohjaus (plakkivärjäys, harjausohjaus suussa, hammasvälien lankaus ja väliharjalla puhdistaminen) sekä fluoraus. Ientaskumittaus on turvallista muissa tapauksissa, mutta akuutin leukemian yhteydessä sitäkään ei tule tehdä. Parodontiumin hoidon yhteydessä antibioottiprofylaksian tarve riippuu potilaan terveydentilasta ja hoidettavan ikenen tilasta – onko ien märkäinen ja vuotava vai rauhallinen. n

ENSILUOKKAINEN

TEHO JA MAKU

• Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus (5 % NaF ≙ 22.600 ppm)

• Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille

• Esteettinen – hampaan värinen

• Universaali – saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa

• Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, purukumi, cola lime ja piña colada

Botuliinia poskiin

Bruksaajan pelastus?

Purentaelimen kipu- ja toimintahäiriöistä (TMD) johtuvat kiputilat ovat yleisimpiä syitä, miksi ihmiset hakeutuvat hoitoon hammassäryn jälkeen. Botoxpistokset voivat tarjota helpotusta näihin purentaperäisiin kiputiloihin, mutta niiden vaikutus kestää vain noin kolme kuukautta.

Teksti Anne Hyvönen n Kuvat istockphoto, Päivi Niinikangas

Yksi TMD­ongelmien muoto on bruksismi, eli hampaiden tiedostamaton yhteenpureminen tai narskuttelu, jota voi tapahtua sekä nukkuessa että valveilla ollessa. Unen aikana bruksismi voi olla kontrolloimatonta narskuttelua tai staattista yhteenpuremista, kun taas hereillä ollessa toiminta on yleensä niin sanottua toonista, eli hampaita purraan tiukasti yhteen. Botuliinitoksiinihoidosta voi olla apua vaikeisiin purentaperäisiin kiputiloihin ja muihin oireisiin. Botuliinitoksiini on Clostridium­bakteerin tuottama hermomyrkky, joka lamaa lihaksen toimintaa tilapäisesti. Myrkky estää asetyylikoliinin vapautumista hermo­lihasliitoksessa, jolloin lihassupistuminen estyy. Botuliinitoksiinin vaikutus ei ole pysyvää, sen vaikutus katoaa noin kolmen kuukauden kuluessa.

Botoxista apua vaikeisiin oireisiin

Kansankielellä ”botox­pistoksina” tunnettu hoito on tullut tutuksi kosmeettisten kauneuskäsittelyjen kautta. Pistosten avulla ihon juonteita ja ryppyjä siloitetaan lamaamalla kasvojen ilmelihaksia. Lääketieteellisesti botuliinitoksiinia käytetään myös migreenin hoitoon ja viime vuosina se on löytänyt tiensä TMD­vaivoista kärsivien lihasten rentouttamiseen. Hoitojen antamiseen vaaditaan lääkärin tai hammaslääkärin koulutus sekä lisäksi hoitoihin liittyvä jatkokoulutus.

Erikoishammaslääkäri Piia Saalasti Jyväskylän Hohde­hammasklinikalta kertoo, että TMDoireiden hoitokeinoina käytetään aina ensin konservatiivisia menetelmiä, kuten purentakiskoa, hierontaa ja lihasharjoitteita.

– Suomen Käypä hoito ­suositus ei tue botuliinihoitoa nykyisen tutkimuskirjallisuuden valossa, joten se on vain hoitoresistenttien TMD­potilaiden hoitokeino, Saalasti tarkentaa. Lisäksi joissakin tilanteissa botox­pistoksia voidaan käyttää diagnostiikan apuvälineenä selvittämään, johtuuko kasvojen alueen kiputila lihaksistosta vai jostain muusta.

”Botoxin tuomaa helpotusta esimerkiksi kylmän tuottamaan

lihasperäiseen kasvokipuun on kuvailtu jopa pelastavaksi

oljenkorreksi, kun lähes

kaikkia muita keinoja on jo kokeiltu laihoin tuloksin.

Oireiden laantuminen on toki yksilöllistä.”

Koska pistosten vaikutus on väliaikainen, hoito uusitaan aika ajoin. Hoitokertojen väli määräytyy yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden perusteella, ja frekvenssi riippuu odotettavissa olevasta hyödystä.

– Hyvin tiuhaa pistosväliä kannattaa kuitenkin välttää, sillä riskinä voi olla immuniteetin kehittyminen botuliinia kohtaan, Saalasti varoittaa.

Aluksi hoitoväli voi olla esimerkiksi 2–4 kuukautta, ja myöhemmin vähintään kolme kuukautta. Oireilun helpottuessa joillekin asiakkaille sopiva pistosväli voi olla jopa 6–12 kuukautta. Oireiden voimakkuus ja palautuminen ratkaisevat hoitovälin pituuden.

Kivut katoavat ja kasvot kaventuvat

Kun botuliinipistokset nähdään tarpeellisiksi asiakkaan aiempien hoitotulosten perusteella, hammaslääkäri kirjoittaa reseptin lääkkeen hankkimista varten. Botuliinia ei ole vastaanotolla valmiina, vaan asiakas tuo sen mukanaan. Itse lääke pistetään insuliinin injektioneulalla niihin lihaksiin, jotka tuottavat kipuja. Asiakkaiden mukaan pistokset eivät ole

kivuliaita. Yleisimmin lääke annostellaan m. masseterin ja m. temporaliksen alueille, jotka ovat monilla asiakkailla selvästi ylikehittyneet voimakkaan yhteenpuremisen vuoksi.

– Aineen vaikutus alkaa muutamassa päivässä. Kipujen laantumisen lisäksi vaikutukset voi nähdä myös ulkoisesti, Saalasti kertoo. Kun lihas ei enää pysty supistumaan, se alkaa kutistua, mikä puolestaan näkyy poskien ja kasvojen kaventumisena.

Vaikeista kasvokivuista ja muista TMD­oireista kärsineet asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä lääkkeen tehoon ja sen tuomaan apuun.

Botoxin tuomaa helpotusta esimerkiksi kylmän tuottamaan lihasperäiseen kasvokipuun on kuvailtu jopa pelastavaksi oljenkorreksi, kun lähes kaikkia muita keinoja on jo kokeiltu laihoin tuloksin. Oireiden laantuminen on toki yksilöllistä. Saalastin mukaan botuliinipistoksista hyötyvät eniten ne potilaat, joilla on erittäin hypertrofiset puremalihakset. Jos lihakset ovat pienet tai normaalit, odotettavissa oleva hyöty on huono. Hypertrofia tarkoittaa kudoksen fysiologista reagointia toimintaan, kuten tässä tapauksessa voimakkaaseen puremiseen, minkä seurauksena purentalihakset kasvavat.

Haitat harvinaisia

taitavissa käsissä

Botuliinitoksiinia ei voi käyttää raskauden aikana. Toisena kontraindikaationa Saalasti mainitsee myasthenia graviksen eli harvinaisen autoimmuunitaudin, missä oireena on tahdonalaisten lihasten väsyminen ja heikkous. Kontraindikaatio tarkoittaa tilannetta tai tekijää, joka tekee tietyn hoidon tai lääkkeen käytön vaaralliseksi tai epäsuositeltavaksi.

Lääkkeen yleisin haittavaikutus on sen leviäminen ilmelihaksiin, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi hymyn vinoutumista. Lihasten toiminta palautuu kuitenkin normaaliksi aineen vaikutuksen lakattua eli noin kolmessa kuukaudessa. Toinen kirjallisuudessa mainittu haittavaikutus on hiirikokeissa havaittu osteoporoosi, missä heikentynyt lihaksisto ei kykene aiheuttamaan riittävää kuormitusta luuhun, jolloin luu alkaa haurastua. Saalasti ei ole kliinisessä työssään törmännyt kumpaankaan ilmiöön.

Botuliini vaikuttaa olevan todellinen helpotus niille, joilla perinteiset menetelmät ovat olleet tehottomia vaikeiden TMD­oireiden hoidossa. Olisiko botoxia siis syytä käyttää laajemminkin, jos vaste on niinkin hyvä kuin asiakkaat raportoivat?

– Pistosten käyttö yleistyy vauhdilla, mutta niin kauan kuin Käypä hoito ­suositus ei tue botox­hoitoa, sen käyttö ei tule laajenemaan. Mielestäni hoidon yleisyys on oikealla tasolla nyt, koska konservatiivinen hoito on kuitenkin TMD­hoidon kivijalka, Saalasti toppuuttelee. n

Purentafysiologian ja protetiikan erikoishammaslääkäri, HLT Piia Saalasti.

Terhi Joelalla on kolme lasta. ”Perheen kanssa nautin kiireettömyydestä ja läsnäolosta ja tyttäreni mielipidettä lainatakseni, en lopettaisi työtäni, vaikka voittaisin lotossa.”

Minun tarinani Tämä ammatti valitsi minut

Terhi Joela on pirkanmaalainen ihmeiden tekijä, joka on työskennellyt ihmisten suun parissa kaksikymmentäviisi vuotta.

Teksti Terhi Joela n Kuva Kotialbumi

Varhaisin lapsuusmuistoni hammashoitolasta liittyy mummuni hammashoitoon ollessani päiväkotiikäinen. Olin "mummun kulta" ja seurasin häntä kaikkialle, myös hammashoitolaan, kun häneltä poistettiin omat hampaat ja aloitettiin hammasproteesien valmistaminen. Käynti sai aikaan sen, että en ole koskaan laiminlyönyt omaa hammashoitoani. Kannustan myös potilaitani selviytymään ikävästäkin hoitotilanteesta ja voittamaan pelkonsa. Tässä empaattisuus ja rinnalla oleminen ovat tärkeitä työkaluja.

Paikasta ja kokemuksesta toiseen

Uteliaisuus on vienyt minut paikasta toiseen. Opintoihin liittyvän työharjoittelun tein Jönköpingissä

Ruotsissa. Hoidin siellä Kosovon albaaneja, ja nuorten aikuisten parodontiittiset hampaistot olivat valtava haaste.

Valmistuttuani työskentelin useammassa hammashoitolassa Keski­Suomessa. Näin, millaista arki on sekä pienellä maalaispaikkakunnalla että elinvoimaisessa paperikaupungissa.

Urani sai mielenkiintoisen käänteen muutettuani Kuopioon. Suun terveydenhuollossa oli upeita kollegoita, ja savolainen kasvualusta keski­ikäisyyteen oli ikimuistoinen kokemus. Missään muualla en ole saanut niin paljon vinkkejä ja ideoita lastenkasvattamiseen, parisuhteeseen, vanhenemiseen ja muihin elämän osa­alueisiin kuin ison työpaikan kahvihuoneessa.

Työskentelin perushoitajana ennen valmistumistani suuhygienistiksi ja olin tohkeissani toimiessani suuhygienistinä Harjulan sairaalassa. Toteutin hoivaviettiäni hoitaen laitospotilaiden suunterveyttä. Osastolla työskentelevät hoitajat oppivat konsultoimaan minua ennen kuin potilaalle varattiin hammaslääkäriaika. Raskaimmat käynnit olivat saattohoito­osastolla. Siellä kohtasin nuoria ja heidän surevia omaisiaan. Harjulassa jalkauduin kotisairaanhoitajien tiimiin ja kuljin hammashoitajan kanssa ikäihmisten kotona ohjaamassa suunhoitoa ja selvittämässä, olisiko tarvetta käydä hammaslääkärin vastaanotolla.

Työnkuvani laajeni, ja pääsin ohjaamaan hammashoidon kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoiden geriatrian opintojaksoja. Ohjaukseen osallistuivat myös omat suuhygienistiopiskelijani. Samaan aikaan

perustin kahden upean kollegani, Teija-Leena Kokkosen ja Hanna Hytösen, kanssa oman firman Suun Terveyspalvelut HYMY OY:n, jonka kautta tarjosimme suuhygienistin palveluja suoraan potilaan kotiin.

Ikäihmisten suunterveyden

rautainen ammattilainen

Kuopiossa profiloiduin ikäihmisten suunhoidon ammattilaiseksi. Luennoin ikäihmisten suunterveydestä ammattikorkeakoulussa, kaupungin hoitohenkilökunnalle ja erilaisissa yhdistyksissä. Samanaikaisesti ohjasin suuhygienistiopiskelijoita, joiden uraa on ollut mukava seurata valmistumisen jälkeen.

Koronan tunkeutuessa arkeen työni muuttui, ja aloin miettiä paluuta takaisin kotiseudulle, viljapeltojen laitaan – sielunmaisemaani Akaan Taipaleelle – jossa sorainen läpimenotie kiemurtelee maanomistajien rajaamien peltojen välissä ja Laukon peurat poukkoilevat hännäntupsut vilkkuen. Läpi vuoden kohiseva koski virtaa lapsuudenkotini takana, ja taivaalla leimuavat revontulet luovat oman tunnelmansa talvella.

Oman polun kulkija

Viidenkympin villitykseksi hankin itselleni mäyräkoira Albertin lenkkikaveriksi. Samaan aikaan tutustuin miesystävääni, joka on myös koiranomistaja.

Pidän paljon yhteyttä ystäviini ja käyn kulttuuritapahtumissa. Rentoutuakseni skräppäilen pieniä huoneentauluja ja ratkon sudokuja. Janoan tarinoita ihmisten kohtaloista, ja siksi luen paljon. Viimeisin kirja oli Henri Tuomilehdon ja Jouni Vornasen "Nukkumalla menestykseen". Kirja kertoo, että arjesta selviytymisen kannalta on tärkeää ottaa rennosti ja unohtaa jatkuva tehokkuus. Maalaislikkana olen saanut valita omat polkuni, ja minua on kuljettanut eteenpäin työntekemisen ilo. Olen saanut lahjaksi positiivisen ajattelumallin, jonka turvin olen vaihtanut paikkakuntaa luottavaisin mielin.

Suosittelen kaikille, etenkin uraa miettiville nuorille, suuhygienistin ammattia. Ammatti antaa paljon, työnkuva on tekijänsä näköinen, ja vain taivas on rajana! n

Kuvassa suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoita kahden ohjaajan kanssa Kilon hammashoitolassa Espoossa kesällä 2023.

RYHMÄOHJAUS Suuhygienisti kesäklinikan ryhmäohjaajana

Kilon hammashoitolassa on kehitetty uudenlainen

ryhmäohjausmalli suuhygienisteille. Toiminnan suunnittelu kesälle 2023 aloitettiin jo syksyllä 2022.

Valmistelu vaati merkittävää

pohjatyötä sekä aikaa. Uuden ryhmäohjausmallin käyttöönotto

edellytti suuhygienistiopiskelijoiden määrän lisäämistä.

Espoon Kilon hammashoitola on järjestänyt opiskelijapainotteista kesätoimintaa jo kolmena kesänä. Hammashoitola toimii LänsiUudenmaan Hyvinvointialueella suun perusterveydenhoidon suurimpana palveluntarjoajana.

Kesätoiminnan tavoitteena oli tehdä tutuksi Espoon suun terveydenhuollon toimintaa, oppia hyviä käytäntöjä, saada ajantasaista tietoa, auttaa opiskelijoiden urapolkua sekä lisätä suun terveydenhuollon moniammatillisia rekrytointimahdollisuuksia. Tämä vaati huolellista suunnittelua, henkilöstön joustavuutta sekä sitoutumista monipuoliseen opiskelijaohjaukseen myös kesällä.

Hakijoiden määrä yllätti

Ensimmäisenä kesänä, vuonna 2021, kesätoiminta keskittyi hammaslääketieteen 3. ja 4. vuosikurssin kandidaattiopiskelijoihin.

Teksti ja kuvat Ansa Hentunen

TEHOKAS

HAMMAVÄLIEN PUHDISTUS, RAIKAS OLO!

Erittäin kestävä SUPER TUFFLOSS® -hammaslanka

INTEGROITU

HAMMASTIKKU varressa

ERGONOMINEN VARSI kierrätetystä muovista

Hakijoiden määrä yllätti positiivisesti. Opiskelijoita valittiin eri yliopistoista yhteensä kahdeksan. Kandidaattiopiskelijat muodostivat työpareja, alemman vuosikurssin opiskelijat toimivat hammashoitajina. Kesätoiminnasta kerättiin palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitettiin seuraavaan vuoteen.

Toisena kesänä ryhmää kasvatettiin yhdellä kandidaattiopiskelijaparilla ja suuhygienistiopiskelijalla, jolla oli jo terveyskeskusharjoittelu suoritettuna. Osa kandeista oli osallistunut edellisen kesän toimintaan, kun taas hammashoitajaksi tulevat kandit olivat uusia opiskelijoita. Molempina vuosina ohjaajina toimivat yksikössä työskennelleet hammaslääkärit ja ­hoitajat.

Riittävää ryhmäohjausta

Hammashoitolan suuhygienisteiltä kerättiin näkemystä siitä, mitä he ajattelivat suuhygienistin ryhmäohjausmallin toteutuksesta. Yksikön suuhygienistit olivat työssään kokeneita ja he olivat toimineet suuhygienistiopiskelijoiden vieriohjaajina.

Ohjaajat painottivat riittävää ryhmäohjaukseen valmentamista ja valmistautumista. Esille nousivat muun muassa ammatinhallinnan tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen haastavissakin tilanteissa, uusimman tutkitun tiedon varmistaminen sekä perehtyminen ryhmä­ ja yhteistyötaitoihin.

Opiskelijoiden oikea määrä oli tärkeä ohjauksen riittävyyden ja ajankäytön hallinnan onnistumisen kannalta. Yhteinen keskustelu syvensi yhdessä tekemisen merkityksellisyyttä ja oman osaamisen laajempaa tarkastelua. Kaikki olivat innolla ja odottavin mielin mukana tulevan kesän suunnittelussa.

Rekrytoinnin onnistumisen edellytyksenä oli yhteistyö Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijavalinnassa painottuivat muun muassa ammatillisten teoriaopintojen riittävyys, kiinnostus omaan ammatilliseen kehittymiseen ja kliinisen potilastyön oppimiseen.

Palkalliseen kesäharjoittelutyöhön valittiin kolme suuhygienistiopiskelijaa, joilla ei ollut suoritettuna terveyskeskuksen kliinistä harjoittelujaksoa ja yksi opiskelija, jolla se oli suoritettuna.

Valmistelussa huomioitiin potilaspäiväkirjojen tasapainoinen rakenne, potilastietojärjestelmän

”Toimenpiteet sisälsivät

kaikkia suuhygienistin perustyökuvaan kuuluvia

tehtäviä, kuten terveys- ja

purennantarkastuksia, antiinfektiivistä hoitoa ja terveyden edistämistä.”

ominaisuudet ja fyysisten tilojen käyttövalmius. Perehdytyksen valmistelussa huomioitiin erilaiset hallinnolliset, toiminnalliset ja HR­asiat sekä tukitoiminnot ja henkilöstön informointi.

Toiminnantäyteiset kuukaudet Kilon hammashoitolassa riitti vilskettä kahdeksan viikon ajan. Opiskelijoita oli jokaisesta ammattiryhmästä yhteensä 12, mukaan lukien suuhygienistit, hammashoitajat ja hammaslääketieteenkandidaatit. Tämä mahdollisti opiskelijoiden ammatillisen tiimityön ja yhteisen oppimisen. Ohjaajia oli yksi kustakin ammattiryhmästä. Aluksi perehdytys toteutettiin kaikkien ammattiryhmien yhteisenä, jonka jälkeen perehdytystä jatkettiin työtehtävien mukaisissa ammattiryhmissä sekä yksilöllisesti.

Suuhygienistiopiskelijat vastasivat hoitohuonevalmiudesta, hygieniasta, välinehuollon osatehtävistä, tarveaine­ ja laitehuollosta sekä asiakkaiden kutsusta. Asiakkaina oli kaikenikäisiä ja eri taustoista olevia potilaita. Toimenpiteet sisälsivät kaikkia suuhygienistin perustyökuvaan kuuluvia tehtäviä, kuten terveysja purennantarkastuksia, anti­infektiivistä hoitoa ja terveyden edistämistä. Asiakastyössä käytettiin Lifecare­potilastietojärjestelmää, Varios­hammaskivenpoistolaitetta, jauhepuhdistinta sekä muita tarvittavia lisälaitteita.

Osastonhoitaja ja ammatillinen opettaja Ansa Hentunen on tyytyväinen Kilon ryhmäohjauskokeiluun. Kokeilu loi uudenlaisen ja laajemman mallin suuhygienistiopiskelijoiden ohjaukseen.

Kesätyö tehosti toimintaa

Unit­yksiköt saatiin tehokkaaseen käyttöön lomakaudella hyödyntämällä opiskelijoiden kesätyötä. Toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttivat potilaspäiväkirjojen rakenne, aikataulujen hallinta ja ohjaajien määrä. Opiskelijoiden mahdollisuus kohdata monipuolisesti erilaisia asiakkaita oli merkittävää tulevaisuuden kannalta. Työyhteisö­ ja yhteistyötaidot muotoutuivat ja kehittyivät koko kesän ajan. Toiminnan sujumista hiottiin joustavasti huomioiden toiminnan tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet esimerkiksi ajanvarauksessa. Ryhmäohjauskokemus avasi uusia näkemyksiä ohjaamisen laajempaan käsitteeseen.

Kokeilun käytännön toteutuksessa päävastuu oli kehittäjillä ja esihenkilöillä. Toiminnan ja ohjaajien hyvä tuntemus oli olennaista. Lisäksi tiedon jakaminen, valmentaminen ja yhdessä kehittäminen olivat arvokkaita elementtejä.

Ohjaajien kliinisen osaamisen lisäksi positiivinen halu oppia ja kehittyä, itsearviointi, omantyönohjaus, tilanneherkkyys, yksilön ja ryhmän tukemisen

osaaminen ja kannustaminen olivat ohjauksessa esiin nousevia elementtejä.

Näin onnistuimme

Kesän aikana käytiin useita keskusteluja. Palautekeskustelut pidettiin jakson puolivälissä sekä lopussa yhdessä ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa. Keskustelujen perusteella onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin, mutta seuraavaa rupeamaa varten jäi myös kehitettävää. Esimerkiksi asiakkaiden ja ohjaajien määrää ensimmäisten viikkojen aikana on arvioitava paremmin. Lasten ja koululaisten hoitoaikojen pituudessa onnistuimme hyvin, mutta iensairausasiakkaiden hoitoaikoihin toivottiin lisäaikaa. Asiakaspalautteet olivat hyviä eivätkä asiakkaat valittaneet opiskelijoiden tekemästä työstä. Opiskelijat kokivat työyksikön hyväksi. He arvostivat avointa ja hyvää työilmapiiriä sekä opiskelijamyönteisyyttä. Myös ohjauksen tukemiseen oltiin erittäin tyytyväisiä.

Kollegiaalisen ja moniammatillisen tiimin tuki sai kiitosta. Ohjaajat pitivät ryhmäohjausta ja sen rakentamista mielekkäänä kokemuksena sekä valaisevana ammatillisena kasvuna ja jopa työhyvinvointia edistävänä mahdollisuutena.

– Jakson sisältö toiminnan, järjestelmien, asiakkaiden ja toimenpiteiden osalta hyödytti myös opiskelijoita. Tässä vaiheessa opintoja suosittelen oppimispäiväkirjan pitämistä oppimiskokemuksen tukemiseksi, Ansa Hentunen kommentoi innostuneena.

Tuleviin kesiin toivottiin ryhmäohjausta tukevaa täydennyskoulutusta. Tämä vaatii sujuvaa yhteistyötä oppilaitosten, kentän käytännönharjoittelun ja toiminnan organisoinnin välillä sekä rakenteiden kehittämistä.

– Positiivisten kokemusten perusteella kannustan tämän toimintamallin jatkokehittämistä. Toimintamallilla voidaan saavuttaa myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Hentunen lisää.

– On ollut ilahduttavaa nähdä työyhteisössämme kehittymisen iloa ja onnistumisen hetkiä. Haluan esittää kiitokset ohjaustiimille, johon kuuluivat Anu Harinen, Paula Karvinen ja Marianna Wallinheimo. Kiitokset myös muille tiimiläisille, ohjaajille ja yhteistyökumppaneille. Tästä on hienoa jatkaa. n

POTILAAT VOIVAT KÄRSIÄ

HAMPAIDEN VIHLONNASTA VUOSIA.

RATKAISU VOI LÖYTYÄ HETKESSÄ.

Lyhyellä keskustelulla hampaiden vihlonnasta voit saada aikaan ison muutoksen.

Kysy potilailtasi jo tänään.

Haleon Akatemia.

Suun terveyden puolesta. Ammatillisen osaamisen tukena. Tutustu jo tänään!

www.haleonakatemia.fi

TILAA NÄYTTEITÄ

PERINNETIETO

Perinnetiedossa hammashoito ajoitettiin kuunkierron mukaan

Kertyykö hammaskiveä nopeasti biofilmin poiston jälkeen?

Toisella kertaa hammaskiveä taas muodostuu hitaammin. Irtoaako hammaspaikka pian vai jääkö se korottamaan purennassa?

Terveydenhoitaja, pitkän linjan yrittäjä ja luennoitsija Ritva T. Nevalainen on perehtynyt miten perimätiedossa kuunkierto vaikutti muun muassa hammashoitoon.

Nykyään hoito perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.

Kansanperinteen mukaan suunhoidon toimenpiteiden onnistumiseen vaikutti se, missä vaiheessa kuuta ja minä kuunvaiheen päivänä se tehtiin. Sopivaan ajankohtaan ajoitettu hoito auttoi välttymään säryiltä, kivuilta ja lääkekuureilta. Myös sillä oli merkitystä, oliko kyseessä yksittäinen toimenpide vai useampaa käyntikertaa vaativa hoito.

Perinnetiedon mukaan kasvavalla kuulla verenkierto suussa oli vilkasta ja ikenet verekkäät. Tästä syystä toimenpiteet tuntuivat herkemmin kivuliailta ja hammaskiveä kertyi poistamisen jälkeen nopeammin kuin vähenevän kuun aikaan. Niinpä ennen uskottiin, että hammashoito oli hyvä ajoittaa vähenevän kuun ajalle. Täysikuu ja sitä edeltävät kolme päivää sen sijaan olivat huonoimmat hoitopäivät. Eläinratamerkit taas kertoivat, milloin mikäkin kehonosa oli aktiivisena ja tällöin myös herkimmillään.

Biofilmin poisto vähenevän kuun aikaan

Potilaalle kertyi hammaskiveä neljä kertaa nopeammin uudelleen, jos sen poisti kasvavan kuun oinas­, härkä­ tai rapupäivinä kuin jos se poistettiin jonain muuna päivänä. Jos hammaskiven taas poisti vähenevän kuun kaurispäivänä, se tuli takaisin neljä kertaa hitaammin kuin jos poisto tehtiin muina vähenevän kuun päivinä. Hoidon suunnittelu oli hyvä tehdä kasvavan kuun ensimmäisellä viikolla ja toimenpiteet vähenevällä kuulla.

Hampaiden paikkaukset ja

oikomishoidot

Jos hammas paikattiin kasvavalla kuulla tai juuri ennen täysikuuta, paikka korotti tai irtosi herkästi. Oinaspäivät olivat erityisen huonoja etenkin ylähampaiden paikkauspäiviksi, härkäpäivät taas alahampaiden paikkauspäiviksi. Sen sijaan kaurispäivänä tehty paikka pysyi hyvin ja mukautui hampaaseen, kun se oli tehty vähenevän kuun aikaan. Hampaiden paikkaukset kannatti siis tehdä vähenevällä kuulla.

Entäs sitten hampaiden poisto? Hampaan poistoa pelkäävien potilaiden kannatti poistattaa hammas vähenevän kuun aikaan. Silloin toimenpiteeseen liittyi vain vähän kipua. Myös verenvuoto oli maltillista

Teksti Nina Hannula n Kuva Kotialbumi

eikä kovia jälkisärkyjä ollut luvassa. Tosin, poikkeuksena olivat vähenevän kuun kaurispäivät, jolloin hampaat irtosivat suusta niin huonosti, että ne jouduttiin tavallisesti paloittelemaan eikä silti kaikkea saatu pois. Näitä päiviä kannatti siis särkevästä hampaasta kärsivän potilaan välttää.

Perimätieto tietää kertoa myös sen, miten tulehduksen riskit minimoitiin. Toimenpiteitä ei kannattanut tehdä ainakaan kasvavan kuun tai täysikuun aikaan. Tulehduksen riski kasvoi huomattavasti, jos hammas jouduttiin poistamaan kasvavan kuun tai täysikuun aikaan, myös hampaan poisto oli kivuliaampaa.

Entäs sitten oikomishoito?

Juurihoidolle huonot kuukaudet kansanperinteen mukaan olivat maalis­, huhti­ ja toukokuu sekä oinasja härkäpäivät. Näihin ajankohtiin liittyi suurentunut tulehdusriski.

Oikomishoidon eri toimenpiteille ja protetiikalle on myös omat kuunvaiheensa. Kasvavan kuun aikaan, kun ikenet ovat verevimmillään, perimätieto kehottaa muun muassa tarkastuksen ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Ajankohta sopi myös kruunuihin, siltoihin, implantteihin ja proteeseihin tarvittavien jäljennösten ottamiseen, sillä kojeet ja protetiikka istuivat kasvavan kuun aikaan hyvin verevissä ikenissä.

Kojeet ja protetiikka kannatti asentaa vähenevällä kuulla, mutta ei oinas­ eikä härkäpäivinä. Vähenevällä kuulla asennetut oikomiskojeet pysyivät hyvin hampaan pinnassa ja voiman siirto onnistui. Välitarkastukseen perimätiedon mukaan kannatti mennä vähenevän kuun aikaan. Vähenevän kuun aikaan hampaat suuntautuvat uutta kohti vähäisin kivuin, lempeästi.

Alkutarkastukseen taas kannatti mennä kasvavan kuun aikaan.

Nykyään suuhygienisti ja hammaslääkäri hoitavat aina hammaslääketieteellisin perustein, oli sitten laskeva tai nouseva kuu tai osui hoitopäivälle sitten mikä eläinratamerkki tahansa. Vaikka emme tarkkaile kuun vaiheita hoitosuunnitelmiemme perustana, perimätieto avaa mielenkiintoisen näkökulman lähihistorian tapoihin. n

”Vanhan kansanperinteen mukaan useimmat

hammashoidon toimenpiteet onnistuivat parhaiten

vähenevän kuunkierron

aikaan.”

Ritva T. Nevalainen, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (YAMK), yrittäjä vuodesta 1990. Nevalainen on myös Kuusta kuuhun -Facebook-ryhmän perustaja.

TUTKIMUS

Nuorten parodontiitti on uhka aikuisiän yleisterveydelle

Parodontiitti on kansansairaudeksi luokiteltava tauti, jota yli puolet suomalaisista sairastaa, usein ilman oireita. Sairauden riskitekijöitä on tutkittu pääasiassa aikuisväestöön painottuen. Suomalaistutkimuksessa on ensimmäistä kertaa saatu rohkaisevia tuloksia nuorten parodontiitin riskipotilaiden tunnistamisessa pikadiagnostiikan keinoin.

Riskipotilaiden tunnistamisen on tapahduttava alle parikymppisenä, kun hampaiston kiinnityskudossairauden käynnistymiseen ja sen etenemiseen vielä voidaan vaikuttaa, muotoilee HLL, DI, Ismo T. Räisänen. Räisänen on ollut mukana suomalaisessa tutkimusryhmässä, jossa on jo vuosia aktiivisesti etsitty keinoja vakavan iensairauden, parodontiitin, nujertamiseksi. Merkittävänä tutkimuskohteena on ollut professori Timo Sorsan kehittämä niin sanottu aktiivisen

matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) immunologinen pikatesti. Sen avulla voidaan havaita, onko henkilön ientaskuissa meneillään parodontiittiprosessia jo ennen kuin se on muilla tavoin todennettavissa.

Ismo T. Räisäsen tuore väistökirjatyö Risk factors and active matrix metalloproteinase-8 (aMMP-8) diagnostics for initial periodontitis in adolescents antaa lisävahvistusta aMMP-8-tuolinvierustestidiagnostiikan hyödystä myös nuorten alkavan parodontiitin tunnistamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa se, että vaikka sylki ja suuhuuhde ovat molemmat hyödyllisiä aMMP-8-analytiikassa, niin suuhuuhde näyttäisi olevan astetta tarkempi kuin sylki.

– Väitöskirjan tulosten perusteella näkisin hyödyllisenä, että aMMP-8-testi tehtäisiin jokaiselle nuorelle ainakin kerran ennen 20 ikävuotta varsinkin, jos nuorella on muitakin alkavan parodontiitin riskitekijöitä.

Parodontiitin

merkkejä ovat punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys. Bakteeriplakin päästessä ikenen ja hampaan väliin tulehduksen seurauksena muodostuu syventynyt ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri keräten lisää bakteereja. Parodontiittia sairastavalla hammasta luuhun kiinnittävät säikeet katkeavat, jolloin tuhoutuu laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta.

Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on ”sitkeä” seuralainen, joka etenee, ellei sitä hoideta huolellisesti.

Hoidon kulmakivi on hyvä suuhygienia, joka vaatii ammattilaisen apua, sillä hammaskiveksi kovettunut suun biofilmi tulee poistattaa ensin hampaiden pinnalta ja ientaskuista. Tämän jälkeen hampaiden puhtaanapito estää hammaskiven muodostumisen ientaskuun.

Räisänen korostaa, että parodontiitin ennaltaehkäisy ja ajoissa aloitettu hoito ovat terveydellisesti ja taloudellisesti tärkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

– Parodontiitin ja erityisesti vaikea-asteisen parodontiitin hoito on kallista ja sitoo paljon hoitoresursseja. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että parodontiitin haitallinen vaikutus ei rajoitu suuhun ja hampaisiin. Sillä on yhteys useisiin perussairauksiin kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, erilaisiin syöpäsairauksiin sekä COVID-19:n komplikaatioihin. n

Teksti Nina Garlo n Kuva iStockphoto

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI!

Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

• Työelämän edunvalvonta ja henkilökohtainen lakimiespalvelu – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa. Lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme auttavat sinua henkilökohtaisesti esimerkiksi työsopimusten teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa.

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvotellaan työ- ja virkaehdoista: palkasta, työajasta, vapaista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta.

• Työttömyysturva – voit saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

• Uravalmennus – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

• Jäsenkoulutukset – voit osallistua maksuttomiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen.

• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – asiantuntijamme neuvoo mm. avioehtosopimukseen, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös asiakirjojen laadintaan.

• Vakuutukset – jäsenyyteesi sisältyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, joka sisältää myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi voit hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenetuhintaan vakuutuskumppaneiltamme Turvalta tai Kalevalta.

• Jäsenviestintä ja julkaisut – kerromme kattavasti ajankohtaisista työelämän kuulumisista uutiskirjeissä,

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON

Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Jäsenenä hyödyt myös palkkasuosituksista ja muista työelämäoppaistamme.

• Member+ -edut akavalaisille Member+ -palvelusta löydät kaikki Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut kätevästi samasta paikasta. Voit vuokrata lomamökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja hyödyt monista muista matkailuun, hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä eduista. Tutustu koko tarjontaan: www.memberplus.fi

• Danske Bank antaa etuja vastavalmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen tarjoamat muut edut!

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ ja_edut

TO 9.11.

Lasten ja nuorten ravitsemus

Päivän ohjelma tarjoaa tietoa lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta ja tämän hetkisistä ravistemussuosituksesta Suomessa painopisteen ollessa lasten ja nuorten ruokailutottumuksissa.

Lisäksi käsitellään nuorten syömishäiriötä hammashoidon näkökulmasta sekä D-vitamiinin vaikutuksesta suun hyvinvointiin.

9.15–9.25

Aamupäivän avaus

Dos., EHL Battsetseg Tseveenjav

9.25–10.15

Lapsiperheiden ravitsemussuositukset ja lasten ravitsemus Suomessa

Tutkimuspäällikkö, FT, ETM Sari Niinistö

10.15–10.45

Tauko

10.45–11.30

Nuorten syömishäiriöt

LT, EL, apulaisylilääkäri Svetlana Oshukova

11.30 - 13.00

Lounastauko

13.00–13.05

Iltapäivän avaus

Dos., EHL Merja Laine

13.05–13.30

Nuorten syömishäiriöt hammaslääkärin näkökulmasta, HUS-HYKS hoitoketju

HLT, EHL Marjut Sakko

13.30–14.30

Poimintoja nykypäivän lasten ja nuorten

ruokailutottumuksista hammaslääkärin työtä

ajatellen

Ravitsemusterapeutti, TtM Kaisa Seppänen

14.30–15.00

Tauko

15.00–15.30

D-vitamiinin suu

vaikutuksia lapsilla

HLT, EHL Heidi Arponen

PE 10.11.

Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito

9.00–9.05

Avaus, dos., EHL Battsetseg Tseveenjav

9.05–9.30

Aamupäivän alustus: Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito

Professori emerita Vuokko Anttonen

9.30–10.00

Hall-tekniikka lasten hammashoidossa

EHL Kati Kainulainen

10.00–10.30

Hopea-diamiinifluoridi lasten hammashoidossa

Erikoistuva hammaslääkäri Laura Fröjdö

10.30–11.00

Tauko

11.00–11.30

Resiini-infiltraatio

HLT, EHL Helena Yli-Urpo

11.30–12.15

Ajankohtaista kariesdiagnostiikan radiologiassa

EHL Ville Rita

Paikkaushoidon

Käypä hoito -suosituksen päivitys

13.40–13.45

Iltapäivän avaus

Dos., EHL Merja Laine

13.45–13.50

Alkusanat

Dos., EHL Helena Forss

13.5–14.20

Paikkauspäätös aikuisilla ja lapsilla

Prof.emeritus, EHL Eero Kerosuo

14.20–14.40

Lasten hampaiden paikkaushoito

HLT, EHL Helena Yli-Urpo

14.40 –15.10

Tauko

KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ

LA 11.11.

15.10–15.30

Paikkojen kestävyys

HLT, EHL Ulla Palotie

15.30–15.50

Suun ulkopuolella valmistetut paikat

HLT, EHL Kaija Hiltunen

15.50–16.10

Endokruunu

EHL Taina Käkilehto

16.10–16.30

Sidostaminen

EHL Mirja Methuen

16.30–16.45

Eettiset näkökohdat

HLT Teemu Taipale

Tervetuloa

Hammaslääkäripäiville

Hammaslääkäripäivien luennot toteutetaan tänä vuonna to – la paikan päällä Messukeskuksessa. Näyttely on kaksipäiväinen ja siihen voi tutustua Messukeskuksessa to – pe.

Aikuisten ravitsemus

Ravitsemus kiinnostaa meitä kaikkia. Luentopäivän aikana kuulemme eri alojen asiantuntijoiden tietoa mm. päivitetyistä ravitsemussuosituksista sekä ravitsemuksen yhteyksistä terveyteen ja ympäristöön. Erityisesti paneudutaan myös ikäihmisten ravitsemukseen ja sen vaikutuksista suun terveyteen. Lisäksi kuulemme nielemisfunktiosta ja nielemisen vaikeuden tunnistamisesta.

10.15–10.20

Päivän avaus

HLT Eveliina Tuuliainen

10.20–11.00

Iäkkään suunterveys ja ravitsemus –mitä hammaslääkärin

olisi hyvä tietää

HLL, evahl Annina Salmi

11.00–12.15

Lounastauko

12.15–13.30

Kestävä ravitsemus

Tutkimuspäällikkö Satu Männistö

Neljä luentosessiota hoitohenkilökunnalle:

Hinta 28.9.–8.11. (sis. alv 24 %):

Koko aika: 390 €

Yksi päivä: 290 €

Hinta paikan päällä 9.–11.11. (sis. alv 24 %):

Koko aika: 450 €

Yksi päivä: 350 €

Hammaslääkäripäivien koko luento-ohjelman hinta (28.9.–8.11.) ei-jäsenille on 810 € (sis. alv) ja yhdeltä päivältä 650 € (sis. alv).

Ilmoittaudu tapahtumasivuilla: www.hammaslaakaripaivat.fi

Hammaslääkäripäivien lippu ei sisällä Suun Terveys–Oral Health -tapahtuman luentoja.

13.30–14.00

Tauko

14.00–14.45

Puheterapia osana ikääntyneen ravitsemus- ja suunterveyden hoitoa: nielemisen vaikeuden tunnistaminen

Puheterapeutti Peppi Haapala

14.45–15.30

Mistä on pienten lasten suunterveys tehty?

Vitamiinit, kivennäisaineet ja ravintolisät ikäihmisillä

FT, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lisätietoja tapahtumasta:

www.hammaslaakaripaivat.fi

ke 8.11. Nutritionprekurssille (59223).

Teksti: Jussi Okkonen

Mistä on pienten lasten suunterveys tehty?

Hyvä lapsen vanhempi. Sinä olet lasten suu- ja hammasterveyden avainhenkilö ja suurin vaikuttaja. Haluat varmasti, että lapsesi helmihampaat säilyvät terveinä. Yksinkertaista tekemistä, muttei aina helppoa. Terve suu on lapsen oikeus ja toteutuakseen se vaatii vanhemmilta vastuullisuutta.

REIKIINTYMINEN ELI KARIES on infektiosairaus, joka tarttuu sylkikontaktissa. Jos vanhempien suussa on hoitamattomia suu- ja hammassairauksia tai päivittäinen hampaiden puhdistus ei toimi, sitä enemmän suussa on lapsen suuhun siirtyviä bakteereja. Vanhempien oma suun terveys kannattaa hoitaa kuntoon jo raskautta suunnitellessa, viimeistään raskausajalla.

Suun perustutkimus ja suun sairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Raskausajan pahoinvointi voi hankaloittaa tai jopa estää hoitotoimenpiteiden tekemisen. Pyri silti käymään hammaslääkärillä tai suuhygienistillä, ellet ole lähiaikoina käynyt.

Mahdolliset korjaavat hoidot olisi parasta ajoittaa raskauden keskikolmannekselle. Viimeisellä kolmanneksella hammashoidon hoitotoimenpiteitä vältetään,

MOLEMPIEN VANHEMPIEN OMA

SUUN TERVEYS

...on yhtä tärkeää. Sillä on iso merkitys myös lasten

suun terveyteen vaikuttamisessa.

RASKAUSAIKANA

HORMONI­

TOIMINNASSA

...tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat suussa. Raskauden aikana reikiintymisriski kasvaa.

koska hoitoasento voi tuntua hankalalta. Myös röntgenkuvia voidaan ottaa tarpeen mukaan raskauden aikana. Akuutteja vaivoja hoidetaan tietysti koko raskauden ajan. Oikea-aikaisella hammashoidolla tehdään hoitokäynneistä mahdollisimman onnistuneita. Toisen vanhemman suun terveys on yhtä tärkeä kuin synnyttävän vanhemman!

RASKAANA OLEVAN syljen pH laskee eli sylki happamoituu. Raskauden aikana reikiintymisriski kasvaa, koska syljen ominaisuus palauttaa suun pH normaaliksi saattaa heiketä. Raskausajan mahdollinen pahoinvointi ja oksentelu, ja napostelu lisäävät karieksen eli reikiintymisen riskiä. Onneksi sylki palautuu normaaliksi heti synnytyksen jälkeen.

Ientulehdus voi pahentua suussa raskauden aikana, vaikka raskaus ei itsessään aiheuta ientulehdusta.

Ikenet saattavat vuotaa verta pienemmällä määrällä plakkia eli bakteerimassaa hampaistossa. Älä lopeta hampaidenpesua, jos hampaisto vuotaa verta. Harjaa ne huolellisesti ja muista myös hammasvälien puhdistus joka päivä yksilöllisellä välineellä.

Vanhemmalla joka ei ole raskaana ei hormonitoiminnassa tapahdu muutoksia, joten tästä ei saa syytä itselleen huonosti hoidettuun hampaistoon. Joten, jos esimerkiksi ikenet vuotavat verta ei syy ole hormoneissa vaan laiskassa hoidossa.

HOITAMATTOMASTA

VANHEMMAN

SUUSTA

...huonot bakteerit tarttuvat helpommin lapsen suuhun. Sylkikontakteja lasten kanssa tulisi välttää.

TOISEN VANHEMMAN

SUUN TERVEYS

...on yhtä tärkeä kuin synnyttävän vanhemman.

MUISTA TERVEELLISET JA

SÄÄNNÖLLISET RUOKAILUT

...janojuomana kannattaa olla vesi ja napostelua kannattaa välttää.

KSYLITOLITUOTTEITA

KANNATTAA KÄYTTÄÄ

...sillä ne katkaisevat happohyökkäyksen sekä voivat estää huonoja bakteereja tarttumasta lapsen suuhun.

TEE HARJAUKSESTA

ILOINEN TAPA

...ja vaikka se ei onnistuiskaan täydellisesti, yritys hyvä 10!

LAPSUUDESSA OPITUT TAVAT suunterveydessä kantavat pitkään. Tutkimuksen mukaan erityisesti isän esimerkki on tärkeä.

Hampaiden puhdistaminen aamuin illoin esimerkiksi Oxygenol Perhe tai Oxygenol Herkkä -fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistus joka päivä on tärkeää. Kysy ohjausta ja ohjeita omalta suuhygienistiltäsi tai hammaslääkäriltä.

Karieksen Käypä hoito -suosituksen mukaan pitkä imetys voi lisätä hampaiden reikiintymistä varhaislapsuudessa, jos suun olosuhteet ovat muutenkin suosiolliset reikiintymiselle. Runsasta sokerin käyttöä tulee välttää ja janojuomana lapsellekin vesi on paras.

HAMPAIDEN PUHKEAMINEN on yksilöllistä. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat suuhun yleensä

4–11 kuukauden iässä. Hampaiden puhkeamisen jälkeen voi lapsen suuta pestä Oxygenol Muumi

1 000ppm -fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, aamuisin ja iltaisin. Parhaiten harjaus onnistuu varaamalla riittävästi aikaa hampaiden pesuun lapsen

istuessa sylissä ja nojaten rintaa vasten tai ollessa makuuasennossa. Vastuu lasten hampaiden pesemisestä on molemmilla vanhemmilla ja joskus se vaatii määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä.

Ainu Mam Learn to Brush Set -hammasharjassa on oikeanlaiset pienet, pehmeät harjakset ja ergonominen varsi harjasta tarttumiseen. Ainu Mam -hammasharjapakkauksessa on mukana turvarengas, joka estää harjan menemistä liian syvälle lapsen nieluun. Oxygenol Muumihammastahnaa laitetaan riisijyvän verran lapsen hammasharjalle aamuin illoin.

Pienten ja suurempien lasten ja meidän aikuisten suun terveyden hoitoon sopii hyvin Oxygenol-hammashoitotuotteet. Ne suunnitellaan Helsingissä ja valmistetaan Heinävedellä. Vanhempien oma suunterveys, hyvät suuhygieniarutiinit, terveelliset ravintotottumukset ja vanhempien oma esimerkki ovat tärkeässä roolissa lapsen hymyn takana.

Vanhemmat näyttäkää omalla hampaiden hoidolla esimerkkiä lapsillenne. Lapsuudessa opitut tavat kantavat pitkään!

TO 9.11.

Lasten ja nuorten ravitsemus

Kotimainen uutuus

PE 10.11.

Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito

9.00–9.05

Avaus, dos., EHL Battsetseg Tseveenjav

9.05–9.30

Voima PRO

Päivän ohjelma tarjoaa tietoa lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta ja tämän hetkisistä ravistemussuosituksesta Suomessa painopisteen ollessa lasten ja nuorten ruokailutottumuksissa. Lisäksi käsitellään nuorten syömishäiriötä hammashoidon näkökulmasta sekä D-vitamiinin vaikutuksesta suun hyvinvointiin.

Hoitavat yrtit ja allantoiini rauhoittavat ja estävät ärsytystä ikenissä.

9.15–9.25

Aamupäivän alustus: Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito

Professori emerita Vuokko Anttonen

9.30–10.00

Suoja PRO

Aamupäivän avaus

Hall-tekniikka lasten hammashoidossa

Dos., EHL Battsetseg Tseveenjav

9.25–10.15

Kaliumnitraatti lievittää vihlontaa. Matala hankaavuus ei vaurioita kiillettä (RDA alle 60).

Lapsiperheiden ravitsemussuositukset ja lasten ravitsemus Suomessa

EHL Kati Kainulainen

10.00–10.30

Hopea-diamiinifluoridi lasten hammashoidossa

Erikoistuva hammaslääkäri Laura Fröjdö

Tutkimuspäällikkö, FT, ETM Sari Niinistö

10.15–10.45

Fluoria 1450 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia. Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaatti) sopii myös afta-herkille.

Tauko

10.45–11.30

Nuorten syömishäiriöt

Hyvät kotimaiset erikoishammastahnat vihloville hampaille ja herkille ikenille!

10.30–11.00

Tauko

11.00–11.30

Resiini-infiltraatio

HLT, EHL Helena Yli-Urpo

LT, EL, apulaisylilääkäri Svetlana Oshukova

11.30 - 13.00

Lounastauko

13.00–13.05

Iltapäivän avaus

Dos., EHL Merja Laine

13.05–13.30

Nuorten syömishäiriöt hammaslääkärin näkökulmasta, HUS-HYKS hoitoketju

HLT, EHL Marjut Sakko

13.30–14.30

Poimintoja nykypäivän lasten ja nuorten ruokailutottumuksista hammaslääkärin työtä

ajatellen

Ravitsemusterapeutti, TtM Kaisa Seppänen

14.30–15.00

Tauko

15.00–15.30

D-vitamiinin suu

vaikutuksia lapsilla

HLT, EHL Heidi Arponen

Valmistettu Heinävedellä.

11.30–12.15

Ajankohtaista kariesdiagnostiikan radiologiassa

Lasten kotimainen

EHL Ville Rita

Paikkaushoidon

Käypä hoito -suosituksen päivitys

13.40–13.45

Iltapäivän avaus

Oxygenol Muumi

Dos., EHL Merja Laine

13.45–13.50

Alkusanat

Dos., EHL Helena Forss

hammastahnat 0-5-vuotiaille lapsille. Niiden marjaiset ja hedelmäiset maut ovat lasten itsensä valitsemat.

13.5–14.20

Paikkauspäätös aikuisilla ja lapsilla

Fluoria 1000 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia. Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaatti) – hellävarainen lasten herkille limakalvoille.

Prof.emeritus, EHL Eero Kerosuo

14.20–14.40

Lasten hampaiden paikkaushoito

HLT, EHL Helena Yli-Urpo

14.40 –15.10

Tauko

KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ

LA 11.11.

15.10–15.30

Paikkojen kestävyys

HLT, EHL Ulla Palotie

15.30–15.50

Suun ulkopuolella valmistetut paikat

HLT, EHL Kaija Hiltunen

15.50–16.10

Endokruunu

EHL Taina Käkilehto

16.10–16.30

Sidostaminen

EHL Mirja Methuen

16.30–16.45

Eettiset näkökohdat

HLT Teemu Taipale

Tervetuloa

Hammaslääkäripäiville

Hammaslääkäripäivien luennot toteutetaan tänä vuonna to – la paikan päällä Messukeskuksessa. Näyttely on kaksipäiväinen ja siihen voi tutustua Messukeskuksessa to – pe.

Neljä luentosessiota hoitohenkilökunnalle:

Hinta 28.9.–8.11. (sis. alv 24 %):

Koko aika: 390 €

Yksi päivä: 290 €

Hinta paikan päällä 9.–11.11. (sis. alv 24 %):

Koko aika: 450 €

Yksi päivä: 350 €

Hammaslääkäripäivien koko luento-ohjelman hinta (28.9.–8.11.) ei-jäsenille on 810 € (sis. alv) ja yhdeltä päivältä 650 € (sis. alv).

Ilmoittaudu tapahtumasivuilla: www.hammaslaakaripaivat.fi

Hammaslääkäripäivien lippu ei sisällä Suun Terveys–Oral Health -tapahtuman luentoja.

Aikuisten ravitsemus

Ravitsemus kiinnostaa meitä kaikkia. Luentopäivän aikana kuulemme eri alojen asiantuntijoiden tietoa mm. päivitetyistä ravitsemussuosituksista sekä ravitsemuksen yhteyksistä terveyteen ja ympäristöön. Erityisesti paneudutaan myös ikäihmisten ravitsemukseen ja sen vaikutuksista suun terveyteen. Lisäksi kuulemme nielemisfunktiosta ja nielemisen vaikeuden tunnistamisesta.

10.15–10.20

Päivän avaus

HLT Eveliina Tuuliainen

10.20–11.00

Iäkkään suunterveys ja ravitsemus –mitä hammaslääkärin

olisi hyvä tietää

HLL, evahl Annina Salmi

11.00–12.15

Lounastauko

12.15–13.30

Kestävä ravitsemus

Tutkimuspäällikkö Satu Männistö

13.30–14.00

Tauko

14.00–14.45

Puheterapia osana ikääntyneen ravitsemus- ja suunterveyden hoitoa: nielemisen vaikeuden tunnistaminen

Puheterapeutti Peppi Haapala

14.45–15.30

Vitamiinit, kivennäisaineet ja ravintolisät ikäihmisillä

FT, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lisätietoja tapahtumasta:

www.hammaslaakaripaivat.fi

Suuhygienistin tehtäviin kuuluu myös kansanterveyden vahvistaminen. Ikäystävällisen yhteiskunnan vahvistaminen on mahdollisempaa suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittyessä.

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet

Suomen väestö ikääntyy. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan jo 900 000. Väestön vanhetessa asiakaskuntamme ikääntyy ja heidän suun terveyteen liittyvät haasteet monipuolistuvat. Miten suun terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä huomioida ikääntyneitä asiakkaita kohdatessaan tai ikääntyneiden suun terveyden edistämisen väestötason työtä suunnitellessaan?

Teksti Saila Pakarinen, Lehtori, Väitöskirjatutkija, Shg (AMK) Kuvat iStockphoto ja kotialbumi

IKÄÄNTYNEET

Suuhygienistin yksilövastaanotoilla vierailee vuosittain moni ikäihminen. Näillä luottamuksellisilla kohtaamisilla on merkitystä ikääntyneen elämään myös kansanterveyden näkökulmasta katsottuna.

Ikääntynyt väestö on vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva väestö. Iäkkäästä henkilöstä puhutaan silloin, kun hänen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen seurauksena.

Ikääntyneiden elämänlaadun ja toimintakyvyn edistämiseen kuuluu suun terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä suun sairauksien hoito.

Vaikuttava suun terveyden edistäminen tarkoittaa yhä moniammatillisempaa ja ­alaisempaa otetta. Suuhygienistin on tärkeää luoda tiiviit verkostot muihin ammattilaisiin. Erittäin suositeltavaa on tiivistää yhteistyötä ravitsemusterapeutin, puheterapeutin ja vanhustenhuollon henkilöstön kanssa. Näin voimme vastata paremmin ikääntyneiden moniilmeisiin terveyshaasteisiin, kuten aliravitsemukseen ja nielemisvaikeuksiin, joihin suun terveys kytkeytyy saumattomasti.

Ikääntymisen yhteiskunnallinen, yhteisöllinen ja yksilöllinen taso

Terveyden edistämisen työn tulee perustua olemassa olevaan näyttöön perustuvaan tietoon ja tilastolliseen ymmärrykseen väestön terveyshaasteita. Suomessa on kattavaa tilastollista tietoa ikääntyneiden hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, jota kannattaa hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa niin sairaanhoidon kuin terveyden edistämisen työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palveluntarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI­arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen.

Suuhygienistin tulee olla tietoinen myös siitä, millaisessa ympäristössä ja yhteisössä ikääntynyt elää, jotta hän voi tunnistaa yksilön suun terveyteen kohdistuvat riskit ja tuen mahdollisuudet realistisesti. Varsinkin muistihaasteista kärsivä asiakas tarvitsee lähiyhteisön tukea, eikä pärjää pelkästään enää oman kognitiivisen toimintakykynsä avulla. Mikäli asiakkaan pärjäämisestä herää huoli, on terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus tehdä huoli­ilmoitus.

Mistä asiakas motivoituu?

Myös ikääntynyt oppii, sillä kyky oppia säilyy läpi elämän. On tärkeää tunnistaa yksilöllisesti, mikä on asiakkaan elämässä tärkeää ja mikä häntä motivoi. Toiselle terveys voi olla tavoiteltava itseisarvo ja toiselle kivuttomuus sekä kyky pärjätä monien sairauksien kanssa on tärkein tavoite arjessa pärjäämiseen.

”Suuhygienistin tulee olla

tietoinen myös siitä, millaisessa ympäristössä ja yhteisössä

ikääntynyt elää, jotta hän voi tunnistaa yksilön suun

terveyteen kohdistuvat riskit ja tuen mahdollisuudet realistisesti.”

Meidän ei tule suuhygienistinä olettaa asioita asiakkaan puolesta, vaan olla uteliaita sekä kartoittaa ja haastaa asiakkaan terveystottumuksia­ ja käsityksiä. Asiakasta kannattaa aina esimerkiksi kannustaa ja motivoida savuttomuuteen, sillä monta vuosikymmentä tupakkaa polttanut asiakaskin voi jonakin päivänä motivoitua savuttomuuteen ja muistaa meidän kannustuksemme ja kertomamme motivaation syttymisen hetkellä.

Miten takaamme ikääntyneelle parhaan mahdollisen hoidon?

Me suuhygienistit pystymme tarjoamaan kiireettömän vastaanoton, joka on ikääntyneen ja

mahdollisesti monilääkityn asiakkaan kohdalla erityisen tärkeää kattavan anamnestisen haastattelun onnistumiseksi. Parhaat mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa terveyden edistämisen työtä tarkoittaa usein kiireetöntä työilmapiiriä, työn arvostusta sekä kattavan moniammatillisen konsultaation ja tiimityön sujuvaa toimintamallia.

Suuhygienistin ei tule jäädä yksin haastavissa potilastilanteissa, vaan muistaa osaavien kollegoiden ja tiimiläisten tuki. Potilaan suun terveyden kokonaishoitosuunnitelmasta vastaa hammaslääkäri ja asumisyksiköissä asukkaan kokonaishoitosuunnitelmasta osastonlääkäri, joten on tärkeää muistaa konsultoida heitä niin yllättävissä kuin tutuissakin tilanteissa.

Sinulle ikääntyneen kohtaaminen voi olla ammattilaisena rutiinia, mutta asiakkaalle se saattaa olla päivän ainoa merkityksellinen ihmiskohtaaminen, joten kohtaamisen painoarvo voi olla yllättävän voimakas, kun olet siinä inhimillisellä ja myötäelävällä otteella mukana. n

Kevyt, täysin tasapainoinen ja ergonomisesti suunniteltu jauhepuhdistin supragingivaaliseen työskentelyyn. Saatavilla lisävarusteena

PROPHYflex 4 Perio Kit, jolla voi työskennellä myös subgingivaalisella alueella.

1 53500

Laitemyynti 020 398 398

Saila Pakarinen on lehtori ja väitöskirjatutkija.

PROPHYflex™ 4

Esteettinen hymy

kalvo-oikomisen keinoin

Läpinäkyvät oikomiskalvot ovat saavuttaneet suuren suosion. Kalvot helpottavat suuhygienian ylläpitoa, aiheuttavat vähemmän kipua, vähentävät vastaanottojen määrää ja kestoa sekä vaativat vähemmän ensiapukäyntejä kuin kiinteät oikomiskojeet. Lisäksi kalvooikominen on monen mielestä perinteistä kisko-oiontaa esteettisempi ja mukavampi vaihtoehto oikomishoidon toteuttamiseen.

Teksti Janika Vång n Ohjaaja lehtori Saila Pakarinen n Kuvat iStockphoto ja kotialbumi

OPINNÄYTETYÖ

Kalvojen käyttö soveltuu lieviin tai kohtalaisiin ahtaumiin, diasteman hoitoon sekä yhden tai kahden hampaan virheasennon korjaamiseen. Hankalissa tilanteissa, kuten vakavien hammaskiertymien korjaamisessa, kalvo­oikomisessa on haastavaa.

Tutkimusten perusteella Invisalign­kalvot aiheuttavat vain vähän tai ei ollenkaan haittavaikutuksia ienkudoksissa. Kalvojen on myös raportoitu vähentävän parodontaalisairauksien ja hypomineralisoitumisen syntyä. Invisalign­kalvojen käytössä ilmenee myös vähemmän epämukavuutta, koska kalvot poistetaan ajoittain. Tämä antaa ikenien ja hampaiden kiinnityskudoksille mahdollisuuden parantua rauhassa juomisen, syömisen ja kalvojen sekä hampaiden puhdistamisen ajaksi.

Kalvo-oikomisen haitat

Kalvot voivat aiheuttaa lievää kipua 2–3 päivää niiden aloituksesta. Limakalvoilla saattaa myös esiintyä vähäistä ärsytystä. Invisalign­kalvoihin liittyy myös pieni riski hampaan juuren resorptioon. Resorptiossa hampaan juuren kudos alkaa vaurioitua tai hajota. Kliininen tutkimus on myös osoittanut, että kalvooikomisen ei ole osoitettu olevan kiinteillä kojeilla tehtyä oikomista nopeampaa. Jopa joka kuudes potilas joutuu siirtymään kalvo­oikomisesta kiinteisiin kojeisiin, koska kalvo­oikominen ei tuota tulosta.

Näin hoitopolku eteni

Hoitopolkuni alkoi hammaslääkärin arviointikäynnillä. Hampaat tutkittiin tarkasti, ja purenta tarkistettiin, jotta hoidon onnistumismahdollisuuksia pystyttiin arvioimaan. Ensimmäisellä käynnillä suusta ja kasvoista otettiin alkutilannekuvat. Ennen hoitosuunnitelman läpikäyntiä tehtiin myös erillinen ortopantomografia, joka auttoi hampaiden ja juurten yleiskatsauksessa. Röntgenkuvien tulkinnan jälkeen hampaat kartoitettiin suuskannerilla, ja hoitosuunnitelma käytiin läpi sen valmistuttua.

Hoitosuunnitelman läpikäynnin yhteydessä saatiin myös arvio siitä, mitä koko hoitoprosessi tulisi maksamaan. Omalla kohdallani hoito tulee maksamaan minulle hieman yli 4 000 euroa. Tämä hinta sisältää kaiken tarvittavan, kuten hoitosuunnitelman, hampaiden skannaukset ja varsinaisen hoidon. Röntgenkuva saattaa olla ainoa toimenpide, jonka voin joutua maksamaan vielä erikseen, jos valitsemallani toimijalla ei ole mahdollisuutta sisällyttää sitä hintaan. Röntgenkuvan on oltava melko tuore, jotta sitä voidaan käyttää apuna hoitosuunnitelman laatimisessa.

Kun hoitosuunnitelmani oli valmis, se esiteltiin minulle videoanimaation avulla, jossa esiteltiin vaihe vaiheelta, miten hoito etenee. Kun olin hyväksynyt suunnitelman, keskustelimme vielä tulevasta hoitokäynnistä ja siitä, mitä tapahtuu kun kalvot saapuvat klinikalle.

20–22 tuntia päivässä

kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja

niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.”

Invisalign­hoidon ensimmäisellä käynnillä hammaslääkäri hioi tiettyjä hammasvälejä hieman väljemmiksi, jotta hampaiden siirtyminen olisi mahdollista. Hampaiden hionnan jälkeen hampaisiin asetettiin muovikiinnikkeitä ja ensimmäiset kalvot asetettiin paikoilleen. Käynnillä myös varmistettiin, että osasin irrottaa kalvot ja asettaa ne takaisin paikoilleen.

Saamani aloituspaketti sisälsi säilytyskotelon kalvoille, ohjekirjat ja kolme erilaista vaihtokalvoa. Ohjeistuksena oli vaihtaa kalvot uusiin 1–2 viikon välein, heti kun ne eivät enää tuntuneet hampaissa tiukoilta. Viikon käytön jälkeen kokemus kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja

”Viikon käytön jälkeen kokemus

Kirjoittaja päätyi kalvooikomiseen, koska ei lapsena suostunut ottamaan kiinteitä oikomiskojeita, vaikka purenta olisi sitä vaatinut.

Purentani lähtötilanteessa ylähammaskaaren kulmahammas ei ole hammasrivistöllä, mikä aiheuttaa minulle jonkin verran ristipurentaa. Alahammaskaarelta löytyy myös jonkun verran ahtautta, mutta päätin aloittaa kalvo-oikomisen ensisijaisesti yläkaaren takia.

Hampaissani olevan voimakkaan siirtymän takia olin siinä uskossa että kalvo-oikominen ei olisi ollut minulle mahdollista. Otin kuitenkin yhteyttä kalvooikomista tekevään yritykseen ja lähetin kuvat hampaistani ja purennasta. Paluupostissa sain vastauksen, että kalvo-oikominen onnistuu, vaikka rajoilla mennään.

Suun suojaksi raskauden aikana.

hampaat eivät palautuisi takaisin lähtötilanteeseen.”

niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.

Hampaat olivat hieman arat ensimmäisten päivien ajan, mutta se oli siedettävää enkä tarvinut kipulääkitystä. Hampaiden arkuus on normaalia hoidon alussa tai kun kalvot vaihdetaan uusiin. Hampaissa tuntuu lievää painetta, mikä viestii hoidon vaikuttavan.

Raskausajan hormonimuutokset lisäävät reikiintymisriskiä ja pahentavat tulehduksia.

Kun ToothGuide®-purutabletttien sisältämiä

S. salivarius M18 -bakteereja lisätään suuhun, ne suun luonnollisina bakteereina asuttavat limakalvot jo 3-4 viikossa ja vaikutuksia ovat:

• Plakin muodostus vähenee •

• Ei-toivotut bakteerit vähenevät •

• Reikiintymisriski laskee •

1

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

Lisätietoja info@gutguide.fi

Apteekeista ja gutguide.fi

Kalvoja käytetään 20–22 tuntia päivässä, jotta hoito olisi riittävän tehokasta. Ne poistetaan vain syömisen ja juomisen ajaksi ja ne on puhdistettava jokaisen irrotuksen jälkeen.

Ylläpitämiseen tarvitaan retentiota

Miten hoito päättyy? Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta hampaat eivät palautuisi takaisin lähtötilanteeseen. Hammaslääkärini ehdotti, että retentiolangan sijaan ottaisin käyttöön retentiokalvot. Näitä kalvoja käytetään muutaman viikon ajan 12–22 tuntia vuorokaudessa, tämän jälkeen käyttöä vähennetään vähitellen.

Voinko suositella hoitoa muille? Ehdottomasti. Vaikka hoitoni on vasta alussa, uskon, että saan kauniit hampaat suunnitellussa aikataulussa ja olen yhtä kokemusta rikkaampi. n LÄHTEET

SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

”Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta

purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää.

Hellävarainen hammastahnasarja koko perheen erilaisiin tarpeisiin

TePe Daily™ ja TePe Pure™ ovat uusi, ympäristöystävällinen hammastahnasarja koko perheelle – sarjasta löydät sopivan vaihtoehdon myös kuivalle suulle ja herkille ikenille. Kauan odotetut uutuudet ovat täydellinen lisä TePen korkealaatuisiin suun terveydenhoidon tuotteisiin. Valmistettu Ruotsissa muutamista huolella valituista ainesosista ilman SLS-vaahdotusainetta.

TePe Daily™

• Kevyesti vaahtoava

• Mieto piparmintun maku

TePe Daily™ Kids

• Ei vaahtoa

• Erittäin mieto piparmintun maku

• 3-6 vuotiaille

TePe Pure™ (maustamaton)

• Erittäin herkälle ja kuivalle suulle

• Ei vaahtoa

• Maku- ja väriaineeton

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Daily™ Baby

• Ei vaahtoa

• Maku- ja väriaineeton

• 0-2 vuotiaille

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Pure™ (mieto piparminttu)

• Herkälle ja kuivalle suulle

• Ei vaahtoa

• Väriaineeton

Saatavilla suunhoitoalan jälleenmyyjiltä sekä hyvin varustetuista apteekeista ja verkkokaupoista.

Artikkeli perustuu Tuija Huupposen tutkimukseen, jonka sähköinen kysely lähetettiin Suuhygienistiliiton jäsenistölle lokakuussa 2022. Tutkimustuloksia käsittelevä YAMKopinnäytetyö: Etävastaanotot suun terveydenhuollossa – Suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä on julkaistu maaliskuussa 2023.

OPINNÄYTETYÖ

Etävastaanotolla vai paikan päällä?

Etäpalveluita hyödyntämällä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä on mahdollista siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta toimenpidekeskeisessä suun terveydenhuollossa. Millainen on suun terveydenhuollon etävastaanottotoiminta nyt ja millaisia ovat ammattikunnan ajatukset siitä?

Terveydenhuollon etäpalveluista puhutaan, kun potilaan hoito, tutkimukset, diagnosointi tai seuranta tapahtuu verkossa. Etäasioinnin palveluihin luetaan esimerkiksi puhelu, chat, sähköposti, videovastaanotto, kirje, mobiilisovellus ja verkkopalvelu. Arviointi, onko vastaanotto etäyhteyden kautta potilaalle oikea vaihtoehto, on aina terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla. Potilaalle on tarjottava myös mahdollisuus vastaanottokäyntiin. Jos etäasiointiin päädytään, siihen tarvitaan potilaan suostumus. Etäpalveluissa potilaan tunnistus tehdään luotettavasti ja sen on oltava jälkikäteen todennettavissa. Kaikki potilasasiakirja­ ja potilasrekisterimerkinnät tehdään kuten kasvotusten tapahtuvalla vastaanottokäynnillä.

Haasteina tietotekniikan toimivuus ja diagnostiikka

Koronapandemia nopeutti useiden alojen digitalisaatiota, ja suun terveydenhuollossakin etäasiointimäärät nousivat. Tämä muutos oli kuitenkin hetkellistä, ja määrät ovat alalla laskeneet takaisin koronapandemiaa edeltäville vuosille.

Digitalisaatiossa ja etäpalveluiden hyödyntämisessä ei ole kyse pelkästään tietoteknisistä asioista, vaan muutos on iso niin toiminta­ kuin ajattelutavoissakin. Suun terveydenhuolto on toimenpidekeskeinen ala, mikä yhdessä uusien toimintamallien kanssa korostaa ammattikunnan roolia etäpalveluiden käytön aloittamisessa ja hyödyntämisessä.

Teksti Tuija Huupponen, suuhygienisti (AMK), tradenomi (YAMK) n Kuva istockphoto

Suun terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia ja mielipiteitä etävastaanotoista tutkittiin valtakunnallisella kyselyllä lokakuussa 2022, tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa. Vastaajista 87 oli suuhygienistejä, 47 hammashoitajia ja 15 hammaslääkäreitä tai erikoishammaslääkäreitä. Vastaajat uskoivat potilaiden hyötyvän etävastaanotoista ja olivat luottavaisia potilaiden hoitomyönteisyyteen. Myös potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen viestinnän koettiin paranevan, mikä hyödyttää potilasohjausta.

Etävastaanoton nähtiin tavoittavan erityisesti syrjäseudulla asuvat potilaat, jolloin potilaille aiheutuvat kustannukset pienenevät.

Etävastaanottotoimintaa estävinä tai haittaavina tekijöinä esiin nostettiin yhteensopimattomat laitteet ja ohjelmistot. Tietosuoja­asioissa vastaajia mietityttivät puutteet henkilökunnan ja potilaiden tietoteknisessä osaamisessa. Osa vastaajista koki vuorovaikutuksen ja potilaan havainnoinnin sekä kohtaamisen hankaloituvan tai olevan mahdotonta etävastaanotolla. Suun terveydenhuollon toimenpidekeskeisyys ja siihen liittyvät diagnostiset haasteet huolettivat erityisesti hammaslääkäreitä. Asiakkaiden kerrottiin käyttävän etävastaanottoja jonkin verran myös ajanvarauskanavina suuhygienisteille tai hammaslääkäreille, jos muita aikoja ei ollut saatavilla. Muutamat vastaajista ilmaisivat huolensa siitä, miten työ ja toimenkuvat tulevat muuttumaan digitalisaation myötä.

Lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin parhaiten suun terveydenhuoltoon soveltuvaa etävastaanottotyyppiä ja tehtäviä, joita he olivat hoitaneet tai ajattelivat voivansa hoitaa etänä. Toimivimmaksi palvelukanavaksi nousi ylivoimaisesti videovastaanotto. Muut muodot, esimerkiksi chat­palvelu, mobiilisovellus ja sähköposti saivat vain muutamia mainintoja.

Vastaajien mukaan etävastaanotoille parhaiten soveltuva palvelumalli pitää sisällään potilasohjausta ja neuvontaa. Esimerkkejä näistä ovat hoidon tarpeen arviointi, omahoidon ohjaus, terveysneuvonta, ajanvaraus ja hoitoon sitouttaminen.

Etävastaanotolla tehtävistä toimenpiteistä alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset mainittiin useimmin. Myös erilaiset kontrollit, kuten oikomishoidon kontrollit, ja ehkäisevä suun terveydenhoito onnistuisivat etävastaanottoina hyvin. Lisäksi vastaajat mainitsivat lähetteiden ja reseptien kirjoittamisen, konsultaatiot, hoitosuunnitelmat ja erilaiset hoidon valmisteluun liittyvät vaiheet, kuten haastattelut ja esitietojen keräämisen, etävastaanotoille sopiviksi tehtäviksi. Potilasryhmistä eniten mainintoja saivat lapsiperheet ja erityisesti ensimmäistä lasta odottavat perheet. Myös pelkopotilaat, purentafysiologiset potilaat ja diabetespotilaat ovat ryhmiä, joiden ohjaus ja neuvonta onnistuisivat etäyhteyden välityksellä.

Suuhygienisteistä tiennäyttäjiä?

Etävastaanotot ovat erinomainen matalan kynnyksen palvelumuoto, jota hyödyntämällä voidaan tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita, ohjausta ja neuvontaa joustavasti ja paikasta riippumatta. Etävastaanottojen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa vaikuttaa kuitenkin vielä pirstaleiselta. On selvää, etteivät etävastaanotot sovellu kaikkiin tehtäviin, mutta ne voivat olla hyvä, nykyaikainen lisä palveluvalikoimaan.

Etävastaanottojen hyötyjä ja mahdollisuuksia onkin aiheellista tuoda esiin suun terveydenhuollon ammattilaisille ohjeistuksin, koulutuksin ja valtakunnallisella toimintamallisuosituksella. Ammattikunnan sisällä uskotaan, että laajempaan etävastaanottojen hyödyntämiseen ollaan valmiita. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

”Potilasryhmistä eniten mainintoja saivat lapsiperheet ja erityisesti ensimmäistä lasta odottavat perheet.”

PITKÄÄN RAIKAS MAKU uutuus

Ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ksylitolia 5 grammaa tai enemmän päivässä. Saat sen nauttimalla kaksi palaa Jenkki Fresh -ksylitolipurukumia kolme kertaa päivässä.

Sokeriton purukumi auttaa neutraloimaan happohyökkäystä. Tarkoitettu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa

Jenkki Fresh Deep Mint on erittäin voimakas ja raikas ksylitolipurukumi, jossa on pitkäkestoinen mintun maku. Kätevä pikkupussi kulkee näppärästi mukana.

UUTUUSTUOTE

BioGaia Prodentis Kids maitohappobakteeri lasten suun ja hampaiden hyvinvointiin

BioGaia Prodentis Kids -imeskelytabletit sisältävät kahta suun mikrobistoon luontaisesti kuuluvaa maitohappobakteerikantaa sekä ksylitolia. Valmiste on tarkoitettu täydentämään lasten päivittäistä hampaiden harjausta. Lactobacillus reuteri Prodentis on maailman tutkituin maitohappobakteeri suun hyvinvointiin. Se on tutkittu yli 50 kliinisessä tutkimuksessa ja on turvallinen käyttää lapsilla joko kuurina tai jatkuvassa käytössä. Raikkaan omenanmakuinen imeskelytabletti maistuu lapsille.

Suun mikrobisto koostuu luonnostaan yli 700 bakteerilajista, jotka ylläpitävät tasapainoa. Tasapaino voi järkkyä muun muassa huonon suuhygienian, epäterveellisten ruokailutottumusten, sokeripitoisten juomien ja ruokien napostelun vuoksi. Lasten suunhoidon perustana on huolellinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä, vähintään 2 minuuttia kerrallaan.

Maitohappobakteereilla eli probiooteilla voidaan tasapainottaa suun bakteeristoa ja vahvistaa suun omia puolustusmekanismeja. Tutkimusten mukaan imeskeltävä maitohappobakteerivalmiste voi ehkäistä plakkia ja ientulehdusta sekä vähentää mutans-streptokokkibakteereiden kasvua.

Lactobacillus reuteri Prodentis® on kahden suun luontaiseen mikrobistoon kuuluvan (L.reuteri DSM 17938 ja L.reuteri ATCC PTA 5289) -maitohappobakteerikannan toisiaan täydentävä ja tasapainoittava yhdistelmä. BioGaian patentoimalla L.reuteri Prodentismaitohappobakteeri-kannalla on tehty yli 50 kliinistä, julkaistua tutkimusta. Se on maailman tutkituin maitohappobakteerikanta suun hyvinvointiin sekä turvallinen käyttää lapsilla päivittäin joko kuurina tai pidempiaikaisesti. n

Teksti ja kuva BioGaia Finland Oy

UKRAINA

Planmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammashoitolaa Ukrainaan

Planmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammashoitolaa Ukrainaan suun terveydenhuollon tukemiseksi sodan runtelemassa maassa. Jokainen klinikkavaunu on täysin varusteltu kaikilla perushammashoidossa tarvittavilla laitteilla ja instrumenteilla, kuten digitaalisella hammashoitokoneella, autoklaavilla ja muilla keskeisillä työvälineillä

Klinikkavaunu on kehitetty yhteistyössä Planmecan suomalaisen tytäryhtiön ja jälleenmyyjän Plandentin kanssa. Kotimaassa sen tarkoituksena on auttaa hammaslääkäriketjuja ja hyvinvointialueita tarjoamaan suunhoidon palveluja alueilla, jotka sijaitsevat kaukana hammaslääkäriasemista tai potilaille, joilla hoitoon pääseminen olisi muuten hankalaa.

– Klinikkavaunujen lahjoittaminen oli konkreettisin ja tehokkain tapa auttaa Ukrainaa omalla tavallamme. Klinikat ovat varusteltuja viimeisimmillä hammashoidon ratkaisuilla, ja ne on suunniteltu tarjoamaan suun terveyden palveluja niille, jotka sodan takia eivät muuten pääse hammashoitoon, kertoo Planmecan aluevientipäällikö Denys Farnalskiy

Planmecan tytäryhtiö LM-Dental lahjoitti klinikkavaunuihin yleisimpiin hoitotoimenpiteisiin tarvittavat käsi-instrumentit. Haalauspalveluihin erikoistunut Teollisuusmuutot Oy puolestaan nosti klinikkavaunut trailereiden päälle veloituksetta. Hammashoitolat toimitettiin Ukrainaan Planmecan paikallisen jälleenmyyjän Ukr-Medmarketin avulla, joka vastaa klinikkavaunujen huollosta ja tuesta paikan päällä n

Luovutusseremonia järjestettiin Kontraktovan aukiolla Kiovassa 21.6.

Teksti ja kuva Planmeca

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Poimintoja Kansainvälisen Suuhygienistiliitto IFDH:n

International Journal of Dental Hygiene -julkaisusta

Puristusvoiman muodostuminen manuaalisen instrumentoinnin aikana

Oikomishoidettavien hampaiden harjaustekniikka

Tutkimuksen

tavoitteena oli selvittää hammashoidossa käytettävien instrumenttimallien vaikutusta puristusvoiman muodostumiseen hammaspintojen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana.

Tutkimuksessa oli mukana kuusi tutkimusartikkelia, joiden tutkimusotosten koko vaihteli 12 ja 24 osallistujan välillä. Neljässä artikkelissa arvioitiin instrumenttien suunnittelua suhteessa puristusvoiman tuottamiseen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana. Kahdessa artikkelissa arvioitiin kliinikoiden kokeneisuuden vaikutusta puristusvoiman muodostumiseen. Kolmen artikkelin tulokset paljastivat, että suuret halkaisijaltaan keveät instrumentit tuottivat vähiten puristusvoimaa (p < 0,05). Lisäksi kahdessa artikkelissa havaittiin, että pyöreät ja kapenevat instrumentit tuottivat vähemmän puristusvoimaa.

Silikonista valmistetut instrumenttikahvat tuottivat suuremman puristuslujuuden toimenpiteen jälkeen (p < 0,05). Yksi tutkimus osoitti, että modifioidut puhdistustekniikoihin liittyvät instrumenttimallit voivat vähentää peukalon ja etusormen puristusvoimaa (p < 0,05).

Tehdyn katsauksen tulosten perusteella instrumenttien valinnoilla ei ole suurta vaikutusta puristusvoiman vähentämiseen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana. Hammaslääketieteen ammattilaisten tulisi harkita kevyitä ja suurihalkaisijaisia instrumentteja manuaaliseen puhdistukseen. Myös pyöreitä, kapenevia kahvoja ja erilaisiin puhdistustekniikoihin tarkoitettuja instrumenttimalleja kannattaa harkita.

Systemaattinen katsaus osoitti, että on edelleen tärkeää tehdä kliinisiä tutkimuksia, jotka keskittyvät instrumenttimallien ergonomisten vaikutusten ymmärtämiseen. n

Tehokas harjaustekniikka on välttämätöntä erityisesti potilailla, jotka käyttävät kiinteitä oikomishoitolaitteita. Perinteiset hampaiden harjaustekniikat eivät välttämättä tehoa oikomishoidon potilaiden lisääntyneisiin suunhoidon haasteisiin.

Kiinteät oikomishoitolaitteet vaikeuttavat hampaiden puhdistamista erityisesti brakettien ympäriltä ja kaarilankojen alta. Tutkimuksessa kehitettiin harjaustekniikka, missä harjasten teho saadaan ulottumaan kaarilankojen taakse puremalla hammasharjan päätä.

Tutkimus toteutettiin rinnakkaisena satunnaistettuna ja kontrolloituna tutkimuksena, johon osallistui 60 potilasta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään: puolet noudatti perinteistä Bass-tekniikkaa ja puolet käytti uutta oikomishoidon hampaiden harjaustekniikkaa.

Suuhygienian arviointiin käytettiin plakki-indeksiä (PI) ja ienindeksiä (GI). Mittaukset tehtiin lähtötilanteessa ja yhden kuukauden kuluttua intervention jälkeen. Uusi oikomishoidon hampaiden harjaustekniikka pienensi merkittävästi plakki-indeksiä (PI) erityisesti ikenien ja hammasvälipintojen alueilla (p < 0,05 kaikille). Ienindeksin (GI) osalta ei havaittu merkittäviä muutoksia (p > 0,05 kaikilla).

Uusi oikomishoitoon suunniteltu hampaiden harjaustekniikka osoitti lupaavia tuloksia plakin vähentämisessä kiinteitä oikomishoitolaitteita käyttävillä potilailla. Tämän ortodonttisen harjaustekniikan pitkäaikaiset vaikutukset, erityisesti demineralisaation estämisessä, vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Tulevissa tutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia suunnitellun harjaustekniikan kliinistä tehoa oikomishoidon potilailla, jotka käyttävät sähköhammasharjoja. n

KAIKKI JULKAISUT LÄHTEINEEN WWW.WILEYONLINELIBRARY.COM/JOURNAL/IDH

Lankaile, tikuta, flossaa

VÄLITÄ HAMMASVÄLEISTÄSI!

Tyyli on vapaa, kunhan tulee puhdasta.

Ahtaille hammasväleille: HAMMASLANKA, LANKAIN TAI

Suuremmille hammasväleille: HAMMASVÄLIHARJA

Clinic by Jordan -suuhygieniatuotteet on kehitetty hellävaraiseen ja tehokkaaseen hampaiden puhdistukseen. Tuotteita myydään apteekeissa.

MEDIAPEILI

Alaa ja alaa sivuavia ajankohtaisia aiheita

Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja, alaan ja alaa sivuavia

mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

Hammaslaakarilehti.fi 21.6.2023

Sairauslomapäivä säilyy

hyvinvointialueilla palkallisena

Hallitusohjelman kirjaus ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hammaslääkäriliiton neuvottelupäällikkö Lotta Lax muistuttaa neuvottelujärjestöjen tekemän työn merkityksestä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden hammaslääkäreitä muutos ei koske. – Hallitusohjelman kirjaus koskee vain sellaisia työntekijöitä, joihin sovellettavassa työehtosopimuksessa tai omassa henkilökohtaisessa työsopimuksessa ei ole sovittu asiasta toisin, Lax toteaa. Hyvinvointialueilla sovellettavissa työehtosopimuksissa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen. – Sairauspoissaoloajan palkkaedut HYVTES:ssä ovat ylipäätään paljon paremmat kuin mihin työsopimuslain perusteella on oikeus, Lax sanoo.

Työantajat kannustavat somenäkyvyyteen, mutta missä menevät omasta työstä kertomisen rajat? Jos haluaa kertoa potilastapauksesta anonyymisti, pitää varmistaa, ettei identiteettiä saada edes tietoja yhdistelemäl lä selville.

Hammaslaakarilehti.fi 14.8.2023

Nikotiininuuska houkuttaa etenkin nuoria

Mango, hedelmälaku, mustikka, meloni – tarjolle on tullut monenlaisia makuja ja värikkäitä rasioita. Tampereen yliopiston suun terveydenhuollon professori, kliinisen parodontologian dosentti Anna Maria Heikkisen mukaan niillä vedotaan etenkin nuoriin. Koska tuote on uusi, vaikutuksista on vähän tutkimustietoa, toisaalta nikotiinin haitat tunnetaan jo varsin hyvin.

Verkkokaupoissa nikotiininuuskaa mainostetaan puhtaampana, vähemmän haitallisena vaihtoehtona, sillä tuote ei sisällä tupakkakasvia. – Jätetään kertomatta, että nikotiini on myrkky ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, Heikkinen sanoo. Nikotiini supistaa verisuonia, kiihdyttää sydämen sykettä, kohottaa verenpainetta ja altistaa rytmihäiriöille. Pitkäaikaisvaikutuksena nikotiinin tiedetään heikentävän insuliiniherkkyyttä ja lisäävän tyypin 2 diabeteksen riskiä. Se voi mahdollisesti edesauttaa solujen muuttumista syöpäsoluiksi. Nuorilla nikotiini voi aiheuttaa muutoksia aivojen toiminnassa ja vaikuttaa oppimiseen.

– Kun ihminen vastaanotolla sanoo, että ei polta, kannattaa kysyä, käyttääkö hän muita nikotiinituotteita. Terveyshaitoista on hyvä kertoa, Heikkinen sanoo. Todennäköisesti nikotiininuuska altistaa tavallisen nuuskan tavoin ylähuulen alueen limakalvon paksuuntumiselle, haavautumille, tulehduksille ja ienten vetäytymiselle.

Koostanut Päivi Pribilla n Kuvat iStockphoto

Duodecim.fi 7.6.2023

Makurajoitukset voisivat vähentää nuorten sähkötupakointia

Nuorten sähkötupakointi voisi todennäköisesti vähentyä, jos markkinoilta poistettaisiin houkuttelevat maut ja tarjolla olisi vain tupakan makuisia nesteitä. Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaisesta kyselytutkimuksesta, johon osallistui 1 400 sähkötupakkaa käyttävää 14–21-vuotiasta.

Hammaslaakarilehti.fi 26.5.2023

Vanhemman parodontiitti voi heijastua lapsen suuhun jo ennen hampaita

Parodontiittia sairastavien vanhempien lapsilla havaitaan jo hampaiden puhjetessa enemmän parodontopatogeenejä kuin parodontaalisesti terveiden vanhempien lapsilla, toteaa tuore tutkimus. On havaittu, että vaihduntahampaistovaiheessa lapsen suun mikrobiston koostumus korreloi huoltajan parodontaaliterveyden kanssa – etenkin, jos huoltaja sairastaa nopeasti etenevää parodontiittia. On kuitenkin ollut epäselvää, missä hampaistokehityksen vaiheessa huoltajan parodontaaliterveyden yhteys lapsen suun mikrobistoon voidaan aikaisintaan havaita.

Hammaslaakarilehti.fi 5.5.2023

Energiajuoma voi kiilata hammasharjan

Suomalaistutkimuksen mukaan puolet nuorista, jotka käyttivät energiajuomia viikoittain, pesi hampaansa alle kaksi kertaa päivässä. Viikoittain energiajuomia käyttävät jättivät myös aamupalan syömättä yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. – Energiajuomien terveysvaikutuksista tulisi jakaa enemmän tietoa nuorille. Poliittisella tasolla tulisi kiinnittää huomiota myyntirajoituksiin sekä esimerkiksi markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjatutkija Maija Puupposen mukaan jatkossa pitäisi selvittää tarkemmin käytön taustalla olevia syitä, jotta kulutustottumuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Enemmän

En tiedä määränpäätä. En sen hintaa.

Olen raapaissut hieman elämän pintaa. Nyt haluan enemmän.

Vieraskyna hs.fi 31.7.2023

Antibioottien liika- ja väärinkäyttö aiheuttavat vakavia ongelmia

Intensiivianestesiologi Maurizio Cecconi ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toteavat, kuinka mikrobilääkkeiden väärinkäytöstä ja liiallisesta käytöstä puhuttaessa keskitymme usein ihmisten antibioottien käyttöön, vaikka suurin ongelma on mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä. Tuotantoeläimille annetaan antibiootteja ennaltaehkäisevänä keinona infektioiden ehkäisemiseksi ja huonojen hygieniaolosuhteiden kompensoimiseksi, vaikka eläimet eivät tarvitsisi lääkkeitä tietyn sairauden hoitoon. Tutkimusten mukaan maailmassa yli 70 prosenttia kaikista mikrobilääkkeistä menee eläimille, joita kasvatetaan ruoaksi. Se on hälyttävä määrä. – Eläimille annettavat antibiootit aiheuttavat välillisesti ongelmia ihmisten terveydelle, erityisesti tehohoitopotilaille. Lääkeresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla tehohoidossa oleville potilaille hengenvaarallisia. Ne ovat myös hankalia hoitaa ja voivat johtaa pitkittyneeseen sairaalahoitoon ja korkeampaan kuoleman riskiin. n

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

AUTA POTILAITASI

PYSÄYTTÄMÄÄN JA ESTÄMÄÄN IENTEN VERENVUOTO

parodontax on päivittäiseen käyttöön tarkoitettu fluorihammastahna, jossa on ainutlaatuinen 67% natriumkarbonaattia sisältävä koostumus

58%

vähemmän ienverenvuotoa1

4X

tehokkaampi poistamaan plakkia*2

Suun terveyden puolesta – ammatillisen osaamisen tukena. Tutustu jo tänään! Voit myös tilata näytteitä! www.haleonakatemia.fi

*verrattuna tavalliseen hammastahnaan kaksi kertaa päivässä yhtäjaksoisesti käytettynä

1. Akwagyiram et al. Efficacy and Tolerability of Sodium Bicarbonate Toothpaste in Subjects with Gingivitis: A 6-month Randomized Controlled Study. Oral Helth Prev. Dent. 2017; 16(5): 401-407.

2. Jose A et al. J Clin Dent. 2018; 29:33–39.

parodontax-hammastahnat ovat CE1639-merkittyjä lääkinnällisiä laiteita. Lue käyttöohjeet.

KOLUMNI

Torilla tavataan!

Miltä tuntuisi ottaa pieniä periapikaalikuvia koko suusta, ellei professori Yrjö Paatero olisi keksinyt ja kehittänyt meille panoraamatomografiaa 1900-luvun puolivälissä. Nykyään tämä PTG on käytössä maailmanlaajuisesti yhtenä tärkeimmistä työkaluista hammaslääketieteen diagnosoinnissa.

Hanna Lähteenmäki

Kirjoittaja on suuhygienisti (YAMK), Kliininen asiantuntija, filosofian tohtori ja tutkija; Helsingin yliopisto. Sen lisäksi hän työskentelee tamperelaisessa Hammasklinikka Kruunussa.

Veni, vidi, vici. – Julius Caesar

Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo neljättä kertaa peräkkäin! Onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyttä, bruttokansantuotetta, korruptoituneisuutta ja sosiaalisia tukiverkostoja. Nyt, kun nämä asiat asetetaan peräkkäin, alan minäkin tuntea onnellisuutta.

Voimme olla todella ylpeitä suomalaisesta terveydenhuoltoverkostosta, vaikka haasteita hyvinvoinnin parissa onkin ollut. Meillä on laadukasta koulutusta, yhdenvertaisuutta ja ennen kaikkea huikeita ajattelijoita, jotka vievät ideat eteenpäin aina ajatuksen tasolta tuotekehitykseen asti. Suomesta löytyy luovia ideanikkareita, jotka ovat laboratorion ja pitkän tutkimustyön tuloksena saaneet tuotteita käyttöön kliinikoille.

Professori Timo Sorsa Helsingin yliopistosta esitteli juhlaluennossaan Apollonian parodontologiselle jaostolle suulääketieteen pioneereja.

Entä kuka suosittelee potilailleen ksylitolituotteita? Millaisesta inspiraatiosta laajaan tutkimustyöhön on professori Kauko Mäkinen saanutkaan 1970-luvulla, jotta voisi käyttää kyseistä luonnontuotetta suun terveystuotteena? Valitettavasti tämän tuotteen laaja leviäminen maailmalle ei ole edennyt. Kuinka ärsyttävää onkaan ulkomailla ostaa sokeripurkkaa!

Entä sitten potilaskortilla näkyvä CPITN-indeksi, kuka on kuullut, että koko nimi indeksille on: "The Community Periodontal Index of Treatment Needs". Tämän indeksin takaa löytyy professori Jukka Ainamo. Indeksi on helppo ja kuvaa parodontologista tilaa pääpiirteittäin, jotta osaisimme arvioida parodontologista hoidon tarvetta.

Suun terveydentilaa voidaan myös pikadiagnosoida professori Sorsan elämäntyön tuloksena olevilla PerioSafe® ja ImplantSafe®-testeillä, jotka analysoivat tulehduksen biomarkkeri aMMP-8-entsyymiä ng/ml suunesteistä. Helppoa, nopeaa ja kivutonta.

Professori Riitta Seppänen-Kaijansinkon työryhmineen kehittelemä Injeq®-älyneula puolestaan vie kivuttoman hoidon viestiä ympäri maailmaa.

Joskus hampaiston kiinnityskudostuki pettää, jolloin hampaita saatetaan kiskoa yhteen. Silloin professori Pekka Vallitun Everstick®-kuitu on oivallinen tuote tähän tarpeeseen. Dosentti Pirjo Pärnäsen fermentoitu puolukkamehu on luonnollinen suuhuuhde kaikkien kemiallisten suuvesien rinnalle, ja dosentti Tommi Pätilän työryhmineen lanseeraaman Lumoral®-valohoidon avulla saadaan biofilmin haitalliset bakteerit tuhoutumaan.

Meillä on siis potentiaalia olla maailman onnellisimman kansan lisäksi innovaatioiden luvattu maa, josta nykyteknologian avulla voidaan levittää maailmalle ainakin hammaslääketieteen suuria innovaatioita. n

Kuva: Ikotialbumi

Suuhygienistin päivä maailmalla

Mitä teet herättyäsi? Keitän kahvia ja meditoin. Se on aika, jolloin keskityn itseeni, jotta voin keskittyä asiakkaideni tarpeisiin päivällä.

Kuinka autat potilaita? Lähestyn asiakkaitani kokonaisvaltaisesti. Pyrin selvittämään kaikki suun­ ja yleiseen terveyteen vaikuttavat tekijät. Kattavan anamneesin ja tutkimuksen perusteella laadin yksilöllisen motivointiin ja suuhygienian parantamiseen keskittyvän ohjelman. Hoidon jälkeen tuen asiakasta ylläpitämään suun terveyttä tehokkaasti ja kestävästi.

KUKA

Martina Školnová, 49

TYÖ

Työskentelen Prievidzanissa Slovakiassa. Vuoteen 2022 asti työskentelin hoitajana ja suuhygienistinä yksityisillä klinikoilla. Tämän vuoden alussa avasin oman klinikan nimeltä Sustainable Solutions

s. r. o.

KOTI JA PERHE

Perheeseeni kuuluu aviomies

Peter (56) ja Jyväskylässä opiskeleva Theodor (25) sekä mäyräkoira Zoe (14). Asumme

Prievidzan keskustassa.

HARRASTUKSET

Kävely luonnossa mieheni ja koiramme kanssa. Kirjallisuus ja koulutus.

MOTTO

Ole ystävällinen. Et koskaan tiedä, millaisia taisteluita toiset käyvät.

Mikä toi tänään iloa työpäivääsi? Tapaamiset lapsiasiakkaiden kanssa. Rakastan heidän motivoimistaan. Heidän tapansa ajatella luovasti inspiroi minua. Heidän kanssaan ymmärrän, että intohimoni työtäni kohtaan on panostusta tulevaisuuteen.

Mikä työssäsi on tärkeää? Asiakas on tärkein, sen jälkeen tulee minun ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Uuden tiedon ja tutkimusten hyödyntäminen työssä, jotta asiakkaat hyötyisivät hammashoidosta mahdollisimman paljon.

Mikä työyhteisössäsi on tärkeää? Tiimityö, kaikkien hyväksyminen, tuki ja harmonia.

Oliko sinulla riittävästi aikaa tehdä kaikki, mitä halusit? Poikkeuksellisesti kyllä.

Miltä muutokset tuntuvat työssä? Positiivisilta, mutta suhtaudun niihin kunnioituksella.

Kuinka monta potilasta hoidat päivässä ja millaisia he yleensä ovat? Hoidan 5–6 potilasta päivässä. Suurin osa potilaistani käy vastaanotollani säännöllisesti.

Miltä sinusta tuntui työpäivän jälkeen? Väsyneeltä mutta tyytyväiseltä. Koska avasin oman toimipisteeni vastikään, olen iloinen ja kiitollinen siitä, että saan työskennellä ja minulla on tarpeeksi tyytyväisiä asiakkaita.

Mitä teit ensimmäiseksi töiden jälkeen? Tapasin mieheni. Kävelimme suosikkikahvilaamme juomaan kupin loistavaa kahvia. n

Teksti Virve jääskeläinen n Kuva Kotialbumi

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA!

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin, jos suinkin ehtii.

Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

Pirkanmaalle etsitään yhdysjäsentä. Olisitko se sinä?

KUO

JKL

050 308 7097 hentti75@hotmail.fi

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Sini Jalava P. 040 517 1604 sini.h@hotmail.com

Hanne Kotka P. 040 702 6276 hanne.kotka@gmail.com

Emilia Kataja p. 040 518 5488 la.lumio@gmail.com Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Anna Kantalainen P. 040 749 6194 anna.kantalainen@hyvaks.fi

Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com

Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

SUUHYGIENISTI

MEDIATIEDOT

32. vuosikerta

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

Ilmestymis- ja aineistoaikataulu

Numero Aineistot Ilmestyy

Nro 1 23.1.2023 vko 9

Nro 2 18.4.2023 vko 22

Nro 3 21.8.2023 vko 39

Nro 4 6.11.2023 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat

1/1 176 x 250 mm + 3 mm bleed

1/2 70 x 210 mm + 3 mm bleed

1/4 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm

2.–4. kannet 750 e

1. kansi ei mainoksia

sisäsivut 1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

Pankkiyhteys

IBAN FI6780001200705813

SWIFT DABAFIHH

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS

Puheenjohtaja

Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi

Varapuheenjohtaja

Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

Sihteeri

Niina Kurunsaari niina.kurunsaari@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi

Pilvi Kare pilvi.kare@suuhygienistiliitto.fi

Taina-Tuulia Hyvärinen taina-tuulia.hyvarinen@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi

Laskutus

Tua Jalkanen laskutus@suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Puh. 0201 235 340

puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14

Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

puh. 0800 135 370

puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16

Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

Työsuhdeneuvonta

Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta

0800 135 380

Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta

0800 135 350

Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14

Työttömyysturva Erityiskoulutettujen

työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi

Yrittäjäkassa

Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä. Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi

Puhelinneuvonta ma–to klo 9–12 ja ti 13–15

Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

SSHL_ry Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

Nyt myös eskon valikoimissa!

Verkkokauppa: www.hammaskeiju.fi

Kotimainen

Vegaaninen

Gluteeniton

Vähemmän lisäaineita

Enemmän ksylitolia

Toistakymmentä makua

Pakkauskoot 80 g - 10 kg