SHG 03/2023

SUUHYGIENISTI Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti 03 • 2023

Vuoden suuhygienisti Kati Niemelä:

SUUHYGIENISTIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON KUUNTELU­ TAITO Terhi Joela:

TYÖNTEKEMISEN ILO KULJETTAA ETEENPÄIN

Suuhygienisti kesäklinikan ryhmäohjaajana Espoossa IKÄÄNTYNEET

UKRAINA

OPINNÄYTETYÖ

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet

Planmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammashoitolaa Ukrainaan

Esteettinen hymy kalvo-oikomisen keinoin

Tässä numerossa A TYÖ JA IHMISET

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS Päätoimittaja Sane Keskiaho p. 044 071 1722 sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi Toimitussihteeri Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Pääkirjoitus.......................................................................................

3

Vuoden suuhygienisti Kati Niemelä...................................................

4

Antibioottiprofylaksia suuhygienistin vastaanotolla – milloin tarvitaan, milloin ei.............................................................

6

Botuliinia poskiin – Bruksaajan pelastus?.............................................

12

Minun tarinani: Terhi Joela.....................................................................

16

Suuhygienisti kesäklinikan ryhmäohjaajana.........................................

18

Perinnetiedossa hammashoito ajoitettiin kuunkierron mukaan.........

24

eskon Nyt myös B TIEDE JA TUTKIMUS valikoimissa!

Toimittajat Päivi Pribilla p. 040 563 9260 paivi.pribilla@gmail.com

Nina Hannula p. 040 556 5157 nina.hannula@suuhygienistiliitto.fi

Anne Hyvönen p. 040 755 5365 anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi LEHTITILAUKSET Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi ILMOITUSMYYNTI Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Nuorten parodontiitti on uhka aikuisiän yleisterveydelle.....................

26

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet....................................................

34

Esteettinen hymy kalvo-oikomisen keinoin.............................................

38

Etävastaanotolla vai paikan päällä?............................................................

44

C LYHYESTI Uutuustuote BioGaia Prodentis Kids maitohappobakteeri lasten suun ja hampaiden hyvinvointiin ......................................................

48

Planmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammashoitolaa Ukrainaan...........

50

Tiedeuutisia maailmalta...................................................................

52

Mediapeili................................................................................................

54

ULKOASU Anne-Marie Paakkari KANNEN KUVA iStockphoto

PAINOPAIKKA Newprint Oy

Verkkokauppa:

Aikakausmedia ry:n jäsen

www.hammaskeiju.fi

D JÄSENILLE

Kotimainen Vegaaninen Gluteeniton Vähemmän lisäaineita Enemmän ksylitolia Toistakymmentä makua Pakkauskoot 80 g - 10 kg

Vuoden suuhygienistin kolumni.......................................................

57

Suuhygienistin päivä maailmalla......................................................

58

Yhdysjäsenet.....................................................................................

59

Valtakunnalliset Suuhygienistipäivät 5.5.2023 Scandic Grand Central, Vilhonkatu 13, 00100 Helsinki ja etäyhteys

Perjantai 5.5.2023 Klo 8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja kahvi

Klo 9.00–9.15

Suuhygienistipäivien avaus. STM lääkintöneuvos Merja Auero

Klo 9.15–10.00

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet. KM, SHG Saila Pakarine

Kutsumme jäsenemme

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n VUOSIKOKOUKSEEN Klo 10.00–10.30

Näytteilleasettajien esittely

Klo 10.30–11.15

Ikäihmisten suun hoidon erityispiirteet. KM, SHG Saila Pakarine

Klo 11.15–12.00

Autettavan asiakkaan luokse viety hammashoito yrittäjän näkökulmasta. SHG Teija-Leena Kokkonen

Klo 12.00–13.15

Lounas porrastetusti (12:00 ja 12:40) ja näyttelyyn tutustumine

Klo 13.15–14.00

Antibioottiprofylaksian käyttö suuhygienistin vastaanotolla. Do

Klo 14.00–14.30

Kahvitarjoilu ja näyttelyyn tutustuminen

Klo 14.30–15.15

Mikä on vaikuttavaa hoitoa ja milloin - Ikäihmisten suun hoito.

Dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo

Torstai 9.11.2023 klo 18.00 • Akavan Erityisalojen toimisto

Maistraatinportti 4 A, 6. krs (Länsi-Pasila)EHL, LL Johanna Uittamo

Klo 15.15–16.00sääntömääräiset Työkaluja työssä jaksamiseen. Työterveyspsykologi, psykologia Kokouksessa käsitellään sekä päätetään Jukka Oksanen asiat esityslistan mukaan ja valitaan uusi hallitus kaudelle Klo 16.00 Päivän päätös 2024–2025. Kokoukseen voivat osallistua kaikki vuonna 2023 jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet.

Suomen Suuhygienistiliitto myöntää kuusi (6) täydennyskoulutuspistettä perjantain koulutu osallistujalle.

- Yhden päivän koulutus jäsenelle 220 € (sis. alv) ja ei jäsenelle 290 € (sis. alv).

Kahvi ja jäsenyyden tarkistaminen alkaen klo 17.30.

- SSHL ry:n opiskelijajäsen 50 €/pv (sis. alv) ja ei jäsen opiskelija 75 €/pv (sis. alv) -

Eläkeläisjäsen 50 €/pv (sis. alv) Etäyhteydellä koulutuspäivään osallistuville on samat hinnat.

Näyttelypöytä 400 € ja näyttelypöydän lisähenkilö 50 €.

Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun (muista mainita mahdollinen erityisruokavalio) ja jäsenyyden tarkistamisen - Early Bird-hinnat 31.1.2023 asti -10 % - Yhden päivän koulutus jäsenelle 198 € (sis. alv) ja ei jäsenelle 261 € (sis. alv). vuoksi sähköpostitse 19.10.2023 mennessä sihteeri Niina Kurunsaarelle: niina.kurunsaari @suuhygienistiliitto.fi

Tervetuloa!

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL ry:n HALLITUS

A

PÄÄKIRJOITUS

Alkusyksyn viilenevä tuulahdus ”Nyt jos koskaan on tärkeää kuulua liittoon.”

K Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen ja varapuheen­ johtaja Sanni Peteri suunnittelivat liiton uusia tuulia Rovaniemellä.

H

iukan viilenevän alkusyksyn tuulahdus saapuu tällä kertaa Rovaniemeltä, missä vietimme useamman lämpimän elokuisen illan vetämässä yhteen mennyttä kautta ja suunnittelemassa uutta. Mitä kaikkea kaksi idearikasta päätä saakaan aikaan, varsinkin kun välillä istahtaa saunan lauteille ja pulahtaa Kemijokeen!

Saunan lauteilla mietimme liittoon kuulumista ja mitä turvaa jäsenyys tuo työelämään. Petteri Orpon hallitusohjelma on julkistettu. Ammattiliiton näkökulmasta palkansaajille on luvassa merkittäviä heikennyksiä, jos suunnitelmat toteutuvat. Irtisanominen helpottuu ja määräaikaisuuksiin ei tarvita erillistä syytä. Ensimmäisen sairauslomapäivän kaavaillaan muuttuvan palkattomaksi. Ja pitkä lista jatkuu. Meille on siis luvassa työsarkaa. Olemme käyneet vilkasta sähköpostikeskustelua suuhygienistien edunvalvonnasta Akavan Erityisalojen kanssa. Olemme olleet yhteydessä puolueiden johtoihin ja pyytäneet tapaamista. Nyt jos koskaan on tärkeää kuulua liittoon, vain yhdessä menestymme!

Kesä toi mukanaan iloisia asioita, kuten palkankorotuksia hyvinvointialueilla työskenteleville. Lisäksi saimme kesän aikana maksuun kertapalkkiot! Tulevat korotuksetkin on jo luvattu ensi vuodelle ja jälleen kesälle.

eräsimme viime syksynä palautetta Valtakunnallisista Suuhygienistipäivistä. Kysyimme muun muassa niiden järjestämisestä ja mitä aiheita toivoisitte päiville.

Toteutimme vastaavan kyselyn myös koko jäsenistölle.

Palautteiden perusteella järjestämme seuraavan koulutuspäivän Tampereella 19.4.2024, ja Valtakunnallinen Suuhygienistipäivä -tapahtuma säilytetään Helsingissä, yksipäiväisenä tapahtumana syksyllä 2024. Laitathan huhtikuun koulutuspäivän jo kalenteriisi! Ilmoittautuminen alennettuun hintaan avautuu hyvissä ajoin.

Liitto myös tukee ammatillista kehittymistäsi arjessasi esimerkiksi tarjoamalla mahtavia koulutuksia. Seuraava Suuhygienistillä olis vähän asiaa…-vodcast toteutuu livelähetyksenä marraskuun 24. päivä kello 14.00–15.30.

Vodcastin aiheena on monimuotoinen ja toisinaan kovin monimutkainenkin tiimityö. Aihe valikoitui edellisen vodcastin palautteista. Asiantuntijavieraaksi saamme työnohjaaja, sosiaalityöntekijä (YTM), lyhytterapeutti Anne Niittymäen. Tulethan kuulolle!

Pop in Akatemiat starttaavat myös syksyllä, tällä kertaa akatemia jalkautuu maakuntiin. Kiertue alkoi 15.9.

Kuopiossa, jota seuraa Turku 29.9. ja lopuksi Oulu 13.10..

Kaikki tapahtumat ovat hybridejä. Muista myös Akavan Erityisalojen tarjoamat ilmaiset jäsenkoulutukset.

S

yksy on uusien alkujen aikaa. Toivottavasti nämä alut sisältävät myös toiveikkuutta, onnellisuutta ja levollisuutta. Suuhygienistiliitossa olet omiesi joukossa ja osa mainiota yhteisöä! Toivottavasti tapaamme Helsingin Hammaslääkäripäivillä ständillämme osastolla 1g221 sekä liiton vuosikokouksessa marraskuussa Pasilassa, jossa liitolle valitaan uusi hallitus. Suuhygienistiliitto SSHL ry, jotta sinä voisit onnistua työelämässä! n

suuhygienistiliitto.fi

3

A

VUODEN SUUHYGIENISTI

Kainuun konkari Kati Vuoden Suuhygienistikollega 2023 Kati Niemelä ei koskaan ole niin kiireinen, ettei hänellä olisi aikaa kuunnella kollegoitaan. Niemelä nauttii työyhteisön luottamuksesta ja toimii työpaikkansa kulmakivenä.

Liiton hallitus painotti valinnassaan erityisesti sitä, että Niemelä ylläpitää suuhygienistien ammattikunnan hyvää mainetta ammatillisuutensa ansiosta.

Teksti Virve Jääskeläinen n Kuva Paula Ylä-Outinen

Kuka olet?

Mikä haastaa ja mistä nautit?

Terveyden edistäminen on edelleen haastavaa! Miten saada ihminen ymmärtämään, että omilla valinnoil­ laan hän voi vaikuttaa terveyteensä?

Nautin erityisesti anti-infektiivisestä hoidosta.

Hammaskiven poiston jälkeen näkee heti oman työnsä tulokset.

Millainen on unelmatyöpäiväsi?

Unelmapäivä sisältäisi mukavia kohtaamisia asiakkai­ den ja työkavereiden kanssa. Pysyisin aikataulussa ja ehtisin tauoille ajallaan. Hammaskivet irtoaisivat vai­ vatta. Lapset ja aikuiset olisivat oppineet pitämään hampaansa puhtaina ja ymmärtäneet, miksi säännöl­ linen hoito on tärkeää.

Mikä on suuhygienistin tärkein ominaisuus?

Kuuntelutaito.

Miten kehität itseäsi?

Osallistun koulutuksiin ja luen alan kirjalli­ suutta. Välillä on myös hyödyllistä olla itse asiak­ kaana hammashoitolassa tai muissa terveydenhuol­ lon palveluissa. Kokemus auttaa peilaamaan omaa työskentelyä.

Synnyin Kajaanissa, suuhygienistiksi opiskelin Kuo­ piossa. Palasin takaisin Kajaaniin töihin valmistut­ tuani. Perheeseeni kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. Har­ rastan käsitöitä, lukemista ja luonnossa liikkumista.

Joku koulu piti valita ylioppilaskeväänä. Tutkin opinto-oppaasta eri ammattikorkeakoulujen tarjon­ taa ja valitsin silloisen hammashuoltajakoulutuslinjan Kuopiosta. En oikeastaan edes tiennyt, mitä hammas­ huoltaja tekee työkseen.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Minkälaisten potilaiden kanssa työskentelet?

Mitä liitto on merkinnyt urallasi?

Kohtaan työssäni kaikenikäisiä kainuulaisia. Tehtä­ viini kuuluvat esimerkiksi alle kouluikäisten tarkas­ tukset, koululaisten tarkastukset, fluorilakkaukset, oikomishoidon alkudokumentointi, röntgenkuvauk­ set ja anti-infektiiviset hoidot.

4

shg 3 • 2023

Toivon terveitä työvuosia. Työelämä tarjoaa jo itses­ sään muutoksia, joten pyrin oppimaan uusia työsken­ telytapoja ja pysymään virkeänä.

Miltä vuoden suuhygienistikollega -tunnustus tuntuu?

Tunnustus oli mukava yllätys. En osannut odottaa tällaista kunnianosoitusta.

Olen työvuosien varrella tarvinnut luottamusmiehen apua ja liitto on tarjonnut tukea vaikeisiin tilanteisiin.

On ollut mukavaa kokoontua muiden suuhygienis­ tien kanssa liiton kokouksiin. Tämä oli tärkeää eri­ tyisesti urani alussa, kun työpaikallani ei ollut muita suuhygienistejä. n

A Kati Niemelä lähettää terveiset suuhygienistikollegoille: "Olette taitavaa porukkaa. Pitäkää työmäärä sopivana, sillä töitä riittää aina."

suuhygienistiliitto.fi

5

A

VALTAKUNNALLISET SUUHYGIENISTIPÄIVÄT

Antibioottiprofylaksia suuhygienistin vastaanotolla – milloin tarvitaan, milloin ei Suuhygienistin työssä tulee vastaan tilanteita, joissa on ­pohdittava, olisiko hoidossa käytettävä antibioottiprofylaksiaa vai ei. Entäpä, jos potilas on unohtanut ottaa antibiootin ennen vastaanotolle ­tuloa?

Onko sairauksia, joiden yhteydessä verekkäissä toimenpiteissä tarvitaan aina antibioottiprofylaksia? Dosentti, EHL, LL Johanna ­Uittamo luennoi aiheesta Valtakunnallisilla Suuhygienistipäivillä.

Teksti ja kuva Nina Hannula

EHL

Johanna Uittamo jakoi hyödyllisiä oh­ jeita tarkkaan anamneesiin ja esitte­ li kolme ohjelinkkiä, jotka auttavat hahmottamaan infektio­riskit. Uusi tutkimustieto on muuttanut suh­ tautumista antibioottien käyttöön – niitä ei enää käy­ tetä yhtä usein kuin ennen. Sillä milloin, millä an­ noksella ja mikä antibiootti annetaan, on merkitystä.

Antibioottiprofylaksia otetaan 30–90 minuut­ tia ennen toimenpidettä suurena kerta-annoksena.

Tavoitteena on, että antibiootti ehtii imeytyä veren­ kiertoon ennen bakteremian syntymistä. A ­ ntibiootin valinta perustuu siihen, mikä tuottaa parhaimman hyödyn. Esimerkiksi amoksisilliinia suositellaan 6

shg 3 • 2023

neljänä 500 milligramman tabletin annoksena. Peni­ silliinille allergisille potilaille voidaan antaa kefalek­ siinia tai klindamysiiniä. Kefaleksiinia käytetään, jos penisilliini on aiheuttanut iho-oireita, kun taas klinda­mysiini sopii niille, jotka ovat saaneet penisil­ liinistä anafylaktisen reaktion.

Tee huolellinen anamneesi Anamneesia varten potilaalta kysytään tiedot sairauk­ sista, käytössä olevasta lääkityksistä, lääkeaine­ allergioista, tupakkatuotteiden sekä alkoholin ja ­muiden päihteiden käytöstä. Anamneesin tekeminen on samalla myös tilaisuus luottamuksellisen suhteen

A

suuhygienistiliitto.fi

7

A

rakentamiseen potilaan kanssa. Samalla s­ aadaan kuva siitä, kuinka valmis potilas on vastaanottamaan ja ymmärtämään terveyteensä liittyvää tietoa. Anam­ neesin avulla voidaan tunnistaa ne lääketieteelliset sei­ kat, jotka vaikuttavat hammashoidon toteutukseen.

Infektion luonne ja suunniteltu toimenpide Kun mietitään antibioottiprofylaksian tarvetta, on tärkeää selvittää, onko hoitamassa infektiota ja onko kyseessä akuutti tai krooninen infektio. Akuu­ tin infektion tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi kipu, punoitus ja märkävuoto. Akuutin infektion ­yh­teydessä mikrobilääkeprofylaksiasta on hyötyä. Sen tavoitteena on estää joko toimenpide­alueen infektio, sen vaikeutuminen tai esimerkiksi sepsiksen tai etä­ infektion kehittyminen. Antibioottiprofylaksiaa tar­ vitaan kroonisessa infektiossa vain harvoin.

Antibioottiprofylaksiaa ei tarvita kun kyseessä on yleisterve potilas, jolla on paikallinen ­infektio, mutta ei muita infektion yleisoireita. Tällöin on tärkeää

”Antibioottiprofylaksiaa ei tarvita kun kyseessä on yleisterve potilas, jolla on paikallinen ­infektio, mutta ei muita infektion yleisoireita.”

8

shg 3 • 2023

keskittyä biofilmin poistoon. Jos potilaalla sen sijaan on kuumetta ja muita oireita, tulee antibiootti­ profylaksian tarve miettiä.

Mahdollisia riskitekijöitä Diabetes, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, elin­ siirrot, sydänsairaudet, autoimmuunisairaudet, teko­ nivelet sekä leukopenia ja/tai neutropenia ovat mah­ dollisia potilaskohtaisia riskitekijöitä.

Diabeteksen kohdalla tulee tehdä kaksi lisäkysy­ mystä: Onko diabetes hoitotasapainossa eli mikä on pitkäaikaisverensokeri (B-HbA1c) ja onko mahdolli­ sia elinvaurioita?

Diabetes on komplisoitumaton, kun sokeritasa­ paino on enintään kohtalaisen hyvä eli HbA1c on alle 75 mmol/mol (alle 9%). Infektioriski kohoaa, jos diabetes on komplisoitunut (HbA1c yli 75 mmol/mol, yli 9 %) tai epävakaa (labiili) tai on selkeitä elinkomp­ likaatioita. Diabeteksen elinkomplikaatioita voivat olla esimerkiksi nefropatia (munuaissairaus), retinopatia (silmäsairaus) tai neuropatia (hermovaurio).

Munuaisten ja maksan lievä, seurannassa oleva, vajaatoiminta ei vaikuta merkittävällä tavalla antibiootin tarpeeseen. Esimerkkinä vähäisestä ­ infektio­riskistä ovat elinsiirron jälkeinen, jo ­keventynyt ja vakiintunut, immunosuppressio (immuunivasteen heikentäminen) tai oireeton tai vähäoireinen maksa­ kirroosi. Näissä tapauksissa elinsiirron saanut potilas on jo siirtynyt sairaalahoidosta suun terveyden osalta avosektorille.

Infektioriski kasvaa, kun kyseessä ovat pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavat potilaat, predia­ lyysi- ja dialyysipotilaat (kreatiiniarvo yli 300 mikro­ moolia litrassa) tai kantasolusiirron saaneet potilaat, joiden immunosuppression tarve on jatkuva. Myös kompensoitunut maksakirroosi, johon liittyy hyyty­ mistekijöiden vähentyminen, kasvattaa infektioriskiä.

Suuren infektioriskin alle lukeutuvat potilaat, jotka odottavat elinsiirtoa tai ovat juuri saaneet elinsiirron ja joilla on syvä immunosuppressio. Merkittävä mak­ san vajaatoiminta tai kirroosi alentuneine hyytymis­ tekijöineen tai albumiinitasoineen (­proteiini-) ja kel­ taisuus kertovat suuresta infektioriskistä.

A

Hoito-ohjeet sydänsairauksille

LUE LISÄÄ

Sydänsairauksien kohdalla on tärkeää kysyä milloin ja mikä sydäntapahtuma potilaalla on ollut ja onko kehoon asennettu keinomateriaalia. Jos potilaalle on tehty alle kolme kuukautta sitten jokin sydäntoimen­ pide, suuhygienistin ei ole turvallista tehdä limakal­ voa rikkovia hoitotoimenpiteitä. Ehdoton minimi­ varoaika on kolme kuukautta. Kuuden kuukauden varoaika on turvallinen. Endokardiitin (sydämen sisä­ kalvon tulehdus) ehkäisemiseksi on tärkeää huoleh­ tia suun, hampaiden ja ihon kunnosta sekä hoitaa pienim­mätkin bakteeritulehdukset.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kunta­ yhtymän (HUS) endokardiittiprofylaksia­ ohjeesta l­öytyy selkeä listaus potilasryhmistä, joille mikrobilääke­profylaksia on aiheellinen. P ­ rofylaksia tarvitaan, kun potilaalla on mekaaninen tai bio­ loginen läppäproteesi tai jos sydänläpän korjaus­ leikkauksessa on käytetty keinomateriaaleja tai jos sydämen­ siirtopotilaalle on kehittynyt läppävika.

Myös aiemmin sairastettu endokardiitti edellyttää profylaksiaa. Lisäksi potilaat, joilla on korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika tai jos synnyn­ näisen sydänvian korjauksen jälkeen on jäänyt keino­ materiaalin tai proteesin lähellä sijaitseva jäännösvika, tarvitsevat profylaksian. Jos potilaalle on suoritettu synnynnäisen sydänvian vuoksi leikkaus käyttämällä keinomateriaaleja, suntteja ja putkisiirteitä tai leik­ kauksessa tai katetroinnin yhteydessä on asetettu suljin­laite, profylaksia tarvitaan ensimmäisen kuu­ den kuukauden ajan leikkauksesta.

Hyödylliset linkit internetistä käytännön työn apuvälineiksi:

Heikentynyt immuunivaste ja sen aiheuttajat

minimivaroaika on kolme

Potentiaalisia riskipotilaita ovat henkilöt, jotka sairas­ tavat pahanlaatuisia veritauteja, hoitamatonta HIViä tai synnynnäisiä immuunipuutostiloja sekä elin- tai kantasolusiirtoja saaneet, keskoset ja diabeetikot.

Immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä ovat reumalääkkeet, syöpälääkkeet, suolistosairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet, hyljinnänestolääkityk­ set sekä suuriannoksinen kortisonihoito.

• Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet : Käypä hoito -suositus, 2022 – Taulukko 2. Mahdollisia potilaskohtaisia infektion riskitekijöitä – Taulukko 3. Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä – Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet kertaannosprofylaksissa • HUS Endokardiittiprofylaksiohje • HUS hoitoketjut – apua käytännön työhön: Terveysportti (hakusana: HUS hammas)

”Jos potilaalle on tehty alle kolme kuukautta sitten jokin sydäntoimenpide, suuhygienistin ei ole turvallista tehdä limakalvoa rikkovia hoitotoimenpiteitä. Ehdoton kuukautta. Kuuden kuukauden varoaika on turvallinen.”

suuhygienistiliitto.fi

9

TM

Nivelreumalääkkeinä käytetään metotreksaattia, sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmää ja niveliin pistettävää glukokortikoidia. Tarvittaessa hoi­ dossa käytetään biologisia lääkkeitä tai januskinaasin estäjiä. Hammashoidossa verekkäät toimenpiteet on hyvä ajoittaa siten, että lääkeaineen pitoisuus elimis­ tössä ei ole korkeimmillaan.

Biologisten lääkkeiden käyttäjät eivät aina auto­ maattisesti tarvitse antibioottiprofylaksiaa. Esi­ merkiksi migreeniä hoidettaessa profylaksia ei ole tarpeellinen.

Käypä hoito-suosituksen taulukko 2 auttaa selvit­ tämään, kuuluuko potilas suurentuneen, keskisuuren vai suuren infektioriskin ryhmään.

Profylaksia on perusteltu suuren infektioriskin potilaille. Autoimmuunitautia sairastavat biologisen lääkkeen käyttäjät luokitellaan keskisuuren infektio­ riskin ryhmään ja heidän kohdallaan profylaksia on harkinnanvarainen.

Tekonivelleikkausten jälkeen mikrobilääke­­­pro­ fylaksiaa suositellaan 3–6 kuukauden ajan. ­Profylaksia tarvitaan myös jos potilaalla on useita tai ongelmalli­ sia proteeseja tai ollut aiemmin tekonivelinfektio tai on jokin infektioalttiutta merkittävästi lisäävä sairaus tai lääkitys.

Toimenpide vaikuttaa antibioottiprofylaksian tarpeeseen Endokardiittiprofylaksia on tarpeen verekkäissä toimen­piteissä, joissa bakteremia on mahdollinen tai todennäköinen. Esimerkiksi subgingivaaliseen instrumentointiin liittyy verenvuotoa. Sen sijaan profylaksiaa ei tarvita, kun tehdään puudutus, väli­ aikainen paikka tai pastapuhdistus. Muita turvallisia toimen­piteitä ovat tarkastus, jäljennösten ottaminen, kojeiden sovitus, omahoidon ohjaus (plakkivärjäys, harjausohjaus suussa, hammasvälien lankaus ja väli­ harjalla puhdistaminen) sekä fluoraus. Ientaskumit­ taus on turvallista muissa tapauksissa, mutta akuutin leukemian yhteydessä sitäkään ei tule tehdä. Paro­ dontiumin hoidon yhteydessä antibiootti­profylaksian tarve riippuu potilaan terveydentilasta ja hoidettavan ikenen tilasta – onko ien märkäinen ja vuotava vai rauhallinen. n 10

shg 3 • 2023

Hammasvaline_AE_ProThin_68x208 1

17/08/2023 15.36.36

PI

NA COLAD

A

A •

•

C

C

AR

AM

EL •

•

M

IME •

•

•

• M

A L

NI •

ENSILUOKKAINEN TEHO JA MAKU

TU

IN

OL

T

G • BUBBLE

KK

•

•

O EL

IR SI

U

• K

•

M

VOCO Profluorid® Varnish

• Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus (5 % NaF ≙ 22.600 ppm) • Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille • Esteettinen – hampaan värinen • Universaali – saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa • Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, purukumi, cola lime ja piña colada

VOCO GmbH · Anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa · Freecall 00 800 44 444 555 · www.voco.dental

A

TMD

Botuliinia poskiin Bruksaajan pelastus?

Purentaelimen kipu- ja toiminta­ häiriöistä (TMD) johtuvat kiputilat ovat yleisimpiä syitä, miksi ihmiset hakeutuvat hoitoon hammassäryn jälkeen. Botoxpistokset voivat tarjota helpotusta näihin purentaperäisiin kiputiloihin, mutta niiden vaikutus kestää vain noin kolme kuukautta.

Teksti Anne Hyvönen

12

shg 3 • 2023

n

Kuvat istockphoto, Päivi Niinikangas

A

suuhygienistiliitto.fi

13

A

Y

ksi TMD-ongelmien muoto on bruksismi, eli hampaiden tiedostamaton yhteenpureminen tai narskuttelu, jota voi tapahtua sekä nuk­ kuessa että valveilla ollessa. Unen aikana bruksismi voi olla kontrolloimatonta narskuttelua tai staattista yhteenpuremista, kun taas hereillä ollessa toiminta on yleensä niin sanottua toonista, eli hampaita purraan tiukasti yhteen. Botuliinitoksiinihoidosta voi olla apua vaikeisiin purentaperäisiin kiputiloihin ja muihin oirei­siin. Botuliinitoksiini on Clostridium-­bakteerin tuottama hermomyrkky, joka lamaa lihaksen toimin­ taa tilapäisesti. Myrkky estää asetyylikoliinin vapau­ tumista hermo-lihasliitoksessa, jolloin lihassupistumi­ nen estyy. Botuliinitoksiinin vaikutus ei ole pysyvää, sen vaikutus katoaa noin kolmen kuukau­den kuluessa.

”Botoxin tuomaa helpotusta esimerkiksi kylmän tuottamaan lihasperäiseen kasvokipuun on kuvailtu jopa pelastavaksi oljenkorreksi, kun lähes kaikkia muita keinoja on jo kokeiltu laihoin tuloksin.

Oireiden laantuminen on toki yksilöllistä.”

14

shg 3 • 2023

Botoxista apua vaikeisiin oireisiin Kansankielellä ”botox-pistoksina” tunnettu hoito on tullut tutuksi kosmeettisten kauneuskäsittely­ jen kautta. Pistosten avulla ihon juonteita ja ryp­ pyjä siloitetaan lamaamalla kasvojen ilmelihaksia.

Lääketieteellisesti botuliinitoksiinia käytetään myös migreenin hoitoon ja viime vuosina se on löytä­nyt tiensä TMD-vaivoista kärsivien lihasten rentoutta­ miseen. Hoitojen antamiseen vaaditaan lääkärin tai hammaslääkärin koulutus sekä lisäksi hoitoihin liit­ tyvä jatkokoulutus.

Erikoishammaslääkäri Piia Saalasti Jyväsky­ län Hohde-hammasklinikalta kertoo, että TMD-­ oireiden hoitokeinoina käytetään aina ensin konser­ vatiivisia menetelmiä, kuten purentakiskoa, hierontaa ja lihasharjoitteita.

– Suomen Käypä hoito -suositus ei tue botuliini­ hoitoa nykyisen tutkimuskirjallisuuden valossa, joten se on vain hoitoresistenttien TMD-potilaiden hoito­ keino, Saalasti tarkentaa. Lisäksi joissakin tilanteissa botox-pistoksia voidaan käyttää diagnostiikan apu­ välineenä selvittämään, johtuuko kasvojen alueen kiputila lihaksistosta vai jostain muusta.

Koska pistosten vaikutus on väliaikainen, hoito uusitaan aika ajoin. Hoitokertojen väli määräytyy yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden perusteella, ja frek­ venssi riippuu odotettavissa olevasta hyödystä.

– Hyvin tiuhaa pistosväliä kannattaa kuitenkin välttää, sillä riskinä voi olla immuniteetin kehittymi­ nen botuliinia kohtaan, Saalasti varoittaa.

Aluksi hoitoväli voi olla esimerkiksi 2–4 k­ uukaut­ta, ja myöhemmin vähintään kolme kuukautta. Oireilun helpottuessa joillekin asiakkaille sopiva pistosväli voi olla jopa 6–12 kuukautta. Oireiden voimakkuus ja palautuminen ratkaisevat hoitovälin pituuden.

Kivut katoavat ja kasvot kaventuvat Kun botuliinipistokset nähdään tarpeellisiksi asiak­ kaan aiempien hoitotulosten perusteella, hammas­ lääkäri kirjoittaa reseptin lääkkeen hankkimista var­ ten. Botuliinia ei ole vastaanotolla valmiina, vaan asiakas tuo sen mukanaan. Itse lääke pistetään insu­ liinin injektioneulalla niihin lihaksiin, jotka tuotta­ vat kipuja. Asiakkaiden mukaan pistokset eivät ole

A

kivuliaita. Yleisimmin lääke annostellaan m. masse­ terin ja m. temporaliksen alueille, jotka ovat monilla asiakkailla selvästi ylikehittyneet voimakkaan yhteen­ puremisen vuoksi.

– Aineen vaikutus alkaa muutamassa päivässä.

Kipujen laantumisen lisäksi vaikutukset voi nähdä myös ulkoisesti, Saalasti kertoo. Kun lihas ei enää pysty supistumaan, se alkaa kutistua, mikä puoles­ taan näkyy poskien ja kasvojen kaventumisena.

Vaikeista kasvokivuista ja muista TMD-oireista kärsineet asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä lääk­ keen tehoon ja sen tuomaan apuun.

Botoxin tuomaa helpotusta esimerkiksi kylmän tuottamaan lihasperäiseen kasvokipuun on kuvailtu jopa pelastavaksi oljenkorreksi, kun lähes kaik­ kia muita keinoja on jo kokeiltu laihoin tuloksin.

Oireiden laantuminen on toki yksilöllistä. Saalas­ tin mukaan botuliinipistoksista hyötyvät eniten ne potilaat, joilla on erittäin hypertrofiset puremalihak­ set. Jos lihakset ovat pienet tai normaalit, odotetta­ vissa oleva hyöty on huono. Hypertrofia tarkoittaa kudoksen fysiologista reagointia toimintaan, kuten tässä tapauksessa voimakkaaseen puremiseen, minkä seurauksena purentalihakset kasvavat.

Purentafysiologian ja protetiikan erikoishammaslääkäri, HLT Piia Saalasti.

Haitat harvinaisia taitavissa käsissä Botuliinitoksiinia ei voi käyttää raskauden aikana.

Toisena kontraindikaationa Saalasti mainitsee myas­ thenia graviksen eli harvinaisen autoimmuunitaudin, missä oireena on tahdonalaisten lihasten väsyminen ja heikkous. Kontraindikaatio tarkoittaa tilannetta tai tekijää, joka tekee tietyn hoidon tai lääkkeen käytön vaaralliseksi tai epäsuositeltavaksi.

Lääkkeen yleisin haittavaikutus on sen leviäminen ilmelihaksiin, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi hymyn vinoutumista. Lihasten toiminta palautuu kuitenkin normaaliksi aineen vaikutuksen lakattua eli noin kol­ messa kuukaudessa. Toinen kirjallisuudessa mainittu haittavaikutus on hiirikokeissa havaittu osteoporoosi, missä heikentynyt lihaksisto ei kykene aiheuttamaan riittävää kuormitusta luuhun, jolloin luu alkaa hau­ rastua. Saalasti ei ole kliinisessä työssään törmännyt kumpaankaan ilmiöön.

Botuliini vaikuttaa olevan todellinen helpotus niille, joilla perinteiset menetelmät ovat olleet tehot­ tomia vaikeiden TMD-oireiden hoidossa. Olisiko botoxia siis syytä käyttää laajemminkin, jos vaste on niinkin hyvä kuin asiakkaat raportoivat?

– Pistosten käyttö yleistyy vauhdilla, mutta niin kauan kuin Käypä hoito -suositus ei tue botox-­hoitoa, sen käyttö ei tule laajenemaan. Mielestäni hoidon yleisyys on oikealla tasolla nyt, koska konservatiivi­ nen hoito on kuitenkin TMD-hoidon kivijalka, Saa­ lasti toppuuttelee. n suuhygienistiliitto.fi

15

A

Teksti Terhi Joela n Kuva Kotialbumi

Minun tarinani Tämä ammatti valitsi minut

Terhi Joelalla on kolme lasta. ”Perheen kanssa nautin kiireettömyydestä ja läsnäolosta ja tyttäreni mielipidettä lainatakseni, en lopettaisi työtäni, vaikka voittaisin lotossa.”

Terhi Joela on pirkanmaalainen ihmeiden tekijä, joka on työskennellyt ihmisten suun parissa kaksikymmentäviisi vuotta.

16

shg 3 • 2023

A

V

arhaisin lapsuusmuistoni hammashoitolasta liittyy mummuni hammashoitoon ollessani päiväkoti-­ ikäinen. Olin "mummun kulta" ja seurasin häntä kaikkialle, myös hammashoitolaan, kun häneltä pois­ tettiin omat hampaat ja aloitettiin hammasproteesien valmistaminen. Käynti sai aikaan sen, että en ole kos­ kaan laiminlyönyt omaa hammashoitoani. Kannustan myös potilaitani selviytymään ikävästäkin hoitotilan­ teesta ja voittamaan pelkonsa. Tässä empaattisuus ja rinnalla oleminen ovat tärkeitä työkaluja.

Paikasta ja kokemuksesta toiseen

perustin kahden upean kollegani, Teija-Leena Kokkosen ja Hanna Hytösen, kanssa oman firman Suun Terveyspalvelut HYMY OY:n, jonka kautta tarjo­ simme suuhygienistin palveluja suoraan potilaan kotiin.

Ikäihmisten suunterveyden rautainen ammattilainen Kuopiossa profiloiduin ikäihmisten suunhoidon ammattilaiseksi. Luennoin ikäihmisten suuntervey­ destä ammattikorkeakoulussa, kaupungin hoitohen­ kilökunnalle ja erilaisissa yhdistyksissä. Samanaikai­ sesti ohjasin suuhygienistiopiskelijoita, joiden uraa on ollut mukava seurata valmistumisen jälkeen.

Koronan tunkeutuessa arkeen työni muuttui, ja aloin miettiä paluuta takaisin kotiseudulle, viljapel­ tojen laitaan – sielunmaisemaani Akaan Taipaleelle – jossa sorainen läpimenotie kiemurtelee maanomis­ tajien rajaamien peltojen välissä ja Laukon peurat poukkoilevat hännäntupsut vilkkuen. Läpi vuoden kohiseva koski virtaa lapsuudenkotini takana, ja tai­ vaalla leimuavat revontulet luovat oman tunnelmansa talvella.

Uteliaisuus on vienyt minut paikasta toiseen. Opin­ toihin liittyvän työharjoittelun tein Jönköpingissä Ruotsissa. Hoidin siellä Kosovon albaaneja, ja nuor­ ten aikuisten parodontiittiset hampaistot olivat val­ tava haaste.

Valmistuttuani työskentelin useammassa ham­ mashoitolassa Keski-Suomessa. Näin, millaista arki on sekä pienellä maalaispaikkakunnalla että elinvoi­ maisessa paperikaupungissa.

Urani sai mielenkiintoisen käänteen muutettuani Kuopioon. Suun terveydenhuollossa oli upeita kolle­ goita, ja savolainen kasvualusta keski-ikäisyyteen oli ikimuistoinen kokemus. Missään muualla en ole saa­ Oman polun kulkija nut niin paljon vinkkejä ja ideoita lastenkasvattami­ Viidenkympin villitykseksi hankin itselleni mäyrä­ seen, parisuhteeseen, vanhenemiseen ja muihin elä­ koira Albertin lenkkikaveriksi. Samaan aikaan tutus­ män osa-alueisiin kuin ison työpaikan kahvihuoneessa. tuin miesystävääni, joka on myös koiranomistaja.

Työskentelin perushoitajana ennen valmistumis­ Pidän paljon yhteyttä ystäviini ja käyn kulttuuri­ tani suuhygienistiksi ja olin tohkeissani toimiessani tapahtumissa. Rentoutuakseni skräppäilen pieniä suuhygienistinä Harjulan sairaalassa. Toteutin hoiva­ huoneentauluja ja ratkon sudokuja. Janoan tarinoita viettiäni hoitaen laitospotilaiden suunterveyttä. Osas­ ihmisten kohtaloista, ja siksi luen paljon. Viimei­s­in tolla työskentelevät hoitajat oppivat konsultoimaan kirja oli Henri Tuomilehdon ja Jouni Vor­nasen minua ennen kuin potilaalle varattiin hammaslääkä­ "Nukkumalla menestykseen". Kirja kertoo, että riaika. Raskaimmat käynnit olivat saattohoito-osas­ arjesta selviytymisen kannalta on tärkeää ottaa ren­ tolla. Siellä kohtasin nuoria ja heidän surevia omai­ nosti ja unohtaa jatkuva tehokkuus. Maalaislikkana siaan. Harjulassa jalkauduin kotisairaanhoitajien olen ­saanut valita omat polkuni, ja minua on kuljetta­ tiimiin ja kuljin hammashoitajan kanssa ikäihmisten nut eteenpäin työntekemisen ilo. Olen saanut lahjaksi kotona ohjaamassa suunhoitoa ja selvittämässä, oli­ positiivisen ajattelumallin, jonka turvin olen vaihta­ siko tarvetta käydä hammaslääkärin vastaanotolla. nut paikkakuntaa luottavaisin mielin.

Työnkuvani laajeni, ja pääsin ohjaamaan ham­ Suosittelen kaikille, etenkin uraa miettiville nuo­ mashoidon kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoi­ rille, suuhygienistin ammattia. Ammatti antaa pal­ den geriatrian opintojaksoja. Ohjaukseen osallistuivat jon, työnkuva on tekijänsä näköinen, ja vain taivas myös omat suuhygienistiopiskelijani. Samaan aikaan on rajana! n suuhygienistiliitto.fi

17

A

Kuvassa suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoita kahden ohjaajan kanssa Kilon hammashoitolassa Espoossa kesällä 2023.

18

shg 3 • 2023

A

RYHMÄOHJAUS

Suuhygienisti kesäklinikan ryhmäohjaajana Kilon hammashoitolassa on kehitetty uudenlainen ryhmäohjausmalli suuhygienisteille.

Toiminnan suunnittelu kesälle 2023 aloitettiin jo syksyllä 2022.

Valmistelu vaati merkittävää pohjatyötä sekä aikaa. ­Uuden ryhmäohjausmallin käyttöönotto edellytti suuhygienistiopiskelijoiden määrän lisäämistä.

Teksti ja kuvat Ansa Hentunen

E

spoon Kilon hammashoitola on järjestänyt opiskelijapainotteista kesätoimintaa jo kol­ mena ­kesänä. Hammashoitola toimii Länsi-­ Uudenmaan Hyvinvointialueella suun perus­ terveyden­hoidon suurimpana palvelun­tarjoajana.

Kesätoiminnan tavoitteena oli tehdä tutuksi Espoon suun terveydenhuollon toimintaa, oppia hyviä käytäntöjä, saada ajantasaista tietoa, auttaa opiskelijoiden urapolkua sekä lisätä suun terveyden­ huollon moniammatillisia rekrytointimahdollisuuk­ sia. Tämä vaati huolellista suunnittelua, henkilöstön joustavuutta sekä sitoutumista monipuoliseen opis­ kelijaohjaukseen myös kesällä.

Hakijoiden määrä yllätti Ensimmäisenä kesänä, vuonna 2021, kesätoiminta keskittyi hammaslääketieteen 3. ja 4. vuosikurssin kandidaattiopiskelijoihin. suuhygienistiliitto.fi

19

TEHOKAS HAMMAVÄLIEN PUHDISTUS, RAIKAS OLO!

Erittäin kestävä SUPER TUFFLOSS® -hammaslanka

TYSTÄ

VARRET

M U

ER KI

O

T

KIERRÄTETTYÄ MUOVIA

VI

STA

RÄTE ER

TA • VARRE

• VARR

KI

ERGONOMINEN VARSI kierrätetystä muovista

V IS O

ET

INTEGROITU HAMMASTIKKU varressa

PLA230627FI1

RÄT

ETYSTÄ M U

A

Hakijoiden määrä yllätti positiivisesti. Opiskeli­ joita valittiin eri yliopistoista yhteensä kahdeksan.

Kandidaattiopiskelijat muodostivat työpareja, alem­ man vuosikurssin opiskelijat toimivat hammashoi­ tajina. Kesätoiminnasta kerättiin palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitettiin seuraavaan vuoteen.

Toisena kesänä ryhmää kasvatettiin yhdellä kan­ didaattiopiskelijaparilla ja suuhygienistiopiskelijalla, jolla oli jo terveyskeskusharjoittelu suoritettuna. Osa kandeista oli osallistunut edellisen kesän toimintaan, kun taas hammashoitajaksi tulevat kandit olivat uusia opiskelijoita. Molempina vuosina ohjaajina toimivat yksikössä työskennelleet hammaslääkärit ja -hoitajat.

”Toimenpiteet sisälsivät kaikkia suuhygienistin perustyökuvaan kuuluvia tehtäviä, kuten terveys- ja purennantarkastuksia, antiinfektiivistä hoitoa ja terveyden edistämistä.”

Riittävää ryhmäohjausta Hammashoitolan suuhygienisteiltä kerättiin näke­ mystä siitä, mitä he ajattelivat suuhygienistin ryhmä­ ohjausmallin toteutuksesta. Yksikön suuhygienistit olivat työssään kokeneita ja he olivat toimineet suu­ hygienistiopiskelijoiden vieriohjaajina.

Ohjaajat painottivat riittävää ryhmäohjaukseen valmentamista ja valmistautumista. Esille nousivat muun muassa ammatinhallinnan tiedot ja taidot sekä niiden soveltaminen haastavissakin tilanteissa, uusim­ man tutkitun tiedon varmistaminen sekä perehtymi­ nen ryhmä- ja yhteistyötaitoihin.

Opiskelijoiden oikea määrä oli tärkeä ohjauksen riittävyyden ja ajankäytön hallinnan onnistumisen kannalta. Yhteinen keskustelu syvensi yhdessä teke­ misen merkityksellisyyttä ja oman osaamisen laajem­ paa tarkastelua. Kaikki olivat innolla ja odottavin mielin mukana tulevan kesän suunnittelussa.

Rekrytoinnin onnistumisen edellytyksenä oli yhteistyö Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Opiskelijavalinnassa painottuivat muun muassa ammatillisten teoriaopintojen riittävyys, kiinnostus omaan ammatilliseen kehittymiseen ja kliinisen poti­ lastyön oppimiseen.

Palkalliseen kesäharjoittelutyöhön valittiin kolme suuhygienistiopiskelijaa, joilla ei ollut suoritettuna terveyskeskuksen kliinistä harjoittelujaksoa ja yksi opiskelija, jolla se oli suoritettuna.

Valmistelussa huomioitiin potilaspäiväkirjo­ jen tasapainoinen rakenne, potilastietojärjestelmän

ominaisuudet ja fyysisten tilojen käyttövalmius.

Perehdytyksen valmistelussa huomioitiin erilaiset hallinnolliset, toiminnalliset ja HR-asiat sekä tuki­ toiminnot ja henkilöstön informointi.

Toiminnantäyteiset kuukaudet Kilon hammashoitolassa riitti vilskettä kahdeksan viikon ajan. Opiskelijoita oli jokaisesta ammatti­ ryhmästä yhteensä 12, mukaan lukien ­suuhygienistit, hammashoitajat ja hammaslääketieteenkandidaatit.

Tämä mahdollisti opiskelijoiden ammatillisen tiimi­ työn ja yhteisen oppimisen. Ohjaajia oli yksi kustakin ammatti­ryhmästä. Aluksi perehdytys toteutettiin kaik­ kien ammattiryhmien yhteisenä, jonka jälkeen pereh­ dytystä jatkettiin työtehtävien mukaisissa ammatti­ ryhmissä sekä yksilöllisesti.

Suuhygienistiopiskelijat vastasivat hoitohuoneval­ miudesta, hygieniasta, välinehuollon osatehtävistä, tarveaine- ja laitehuollosta sekä asiakkaiden kutsusta.

Asiakkaina oli kaikenikäisiä ja eri taustoista olevia potilaita. Toimenpiteet sisälsivät kaikkia suuhygienis­ tin perustyökuvaan kuuluvia tehtäviä, kuten terveysja purennantarkastuksia, anti-infektiivistä h ­ oitoa ja terveyden edistämistä. Asiakastyössä käytettiin Life­ care-potilastietojärjestelmää, Varios-hammaskiven­ poistolaitetta, jauhepuhdistinta sekä muita tarvitta­ via lisälaitteita. suuhygienistiliitto.fi

21

A

osaaminen ja kannustaminen olivat ohjauksessa esiin nousevia elementtejä.

Näin onnistuimme

Osastonhoitaja ja ammatillinen opettaja Ansa Hentunen on tyytyväinen Kilon ryhmäohjauskokeiluun. Kokeilu loi uudenlaisen ja laajemman mallin suuhygienistiopiskelijoiden ohjaukseen.

Kesätyö tehosti toimintaa Unit-yksiköt saatiin tehokkaaseen käyttöön loma­ kaudella hyödyntämällä opiskelijoiden kesätyötä.

Toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttivat potilaspäi­ väkirjojen rakenne, aikataulujen hallinta ja ohjaajien määrä. Opiskelijoiden mahdollisuus kohdata moni­ puolisesti erilaisia asiakkaita oli merkittävää tulevai­ suuden kannalta. Työyhteisö- ja yhteistyötaidot muo­ toutuivat ja kehittyivät koko kesän ajan. Toiminnan sujumista hiottiin joustavasti huomioiden toiminnan tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet esimerkiksi ajan­ varauksessa. Ryhmäohjauskokemus avasi uusia näke­ myksiä ohjaamisen laajempaan käsitteeseen.

Kokeilun käytännön toteutuksessa päävastuu oli kehittäjillä ja esihenkilöillä. Toiminnan ja ohjaajien hyvä tuntemus oli olennaista. Lisäksi tiedon jakami­ nen, valmentaminen ja yhdessä kehittäminen olivat arvokkaita elementtejä.

Ohjaajien kliinisen osaamisen lisäksi positiivi­ nen halu oppia ja kehittyä, itsearviointi, omantyön­ ohjaus, tilanneherkkyys, yksilön ja ryhmän tukemisen 22

shg 3 • 2023

Kesän aikana käytiin useita keskusteluja. Palautekes­ kustelut pidettiin jakson puolivälissä sekä lopussa yhdessä ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa. Keskuste­ lujen perusteella onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin, mutta seuraavaa rupeamaa varten jäi myös kehitet­ tävää. Esimerkiksi asiakkaiden ja ohjaajien määrää ensimmäisten viikkojen aikana on arvioitava parem­ min. Lasten ja koululaisten hoitoaikojen pituudessa onnistuimme hyvin, mutta iensairausasiakkaiden hoito­aikoihin toivottiin lisäaikaa. Asiakaspalautteet olivat hyviä eivätkä asiakkaat valittaneet opiskelijoi­ den tekemästä työstä. Opiskelijat kokivat työyksikön hyväksi. He arvostivat avointa ja hyvää työilmapiiriä sekä opiskelijamyönteisyyttä. Myös ohjauksen tuke­ miseen oltiin erittäin tyytyväisiä.

Kollegiaalisen ja moniammatillisen tiimin tuki sai kiitosta. Ohjaajat pitivät ryhmäohjausta ja sen raken­ tamista mielekkäänä kokemuksena sekä valaisevana ammatillisena kasvuna ja jopa työhyvinvointia edis­ tävänä mahdollisuutena.

– Jakson sisältö toiminnan, järjestelmien, asiakkai­ den ja toimenpiteiden osalta hyödytti myös opiskeli­ joita. Tässä vaiheessa opintoja suosittelen oppimispäivä­ kirjan pitämistä oppimiskokemuksen tukemiseksi, Ansa Hentunen kommentoi innostuneena.

Tuleviin kesiin toivottiin ryhmäohjausta tuke­ vaa täydennyskoulutusta. Tämä vaatii sujuvaa yhteis­ työtä oppilaitosten, kentän käytännönharjoittelun ja toiminnan organisoinnin välillä sekä rakenteiden kehittämistä.

– Positiivisten kokemusten perusteella kannustan tämän toimintamallin jatkokehittämistä. Toiminta­ mallilla voidaan saavuttaa myös yhteiskunnallista vai­ kuttavuutta, Hentunen lisää.

– On ollut ilahduttavaa nähdä työyhteisössämme kehittymisen iloa ja onnistumisen hetkiä. Haluan esittää kiitokset ohjaustiimille, johon kuuluivat Anu Harinen, Paula Karvinen ja Marianna Wallinheimo. Kiitokset myös muille tiimiläisille, ohjaajille ja yhteistyökumppaneille. Tästä on hienoa jatkaa. n

POTILAAT VOIVAT KÄRSIÄ HAMPAIDEN VIHLONNASTA VUOSIA. RATKAISU VOI LÖYTYÄ HETKESSÄ.

Lyhyellä keskustelulla hampaiden vihlonnasta voit saada aikaan ison muutoksen.

01/2023, PM-FI-SENO-23-00001

Kysy potilailtasi jo tänään.

Haleon Akatemia.

Suun terveyden puolesta. Ammatillisen osaamisen tukena. Tutustu jo tänään! www.haleonakatemia.fi TILAA NÄYTTEITÄ

A

K PERINNETIETO

Perinnetiedossa hammashoito ajoitettiin kuunkierron mukaan Kertyykö hammaskiveä nopeasti biofilmin poiston jälkeen?

Toisella kertaa hammaskiveä taas muodostuu hitaammin. Irtoaako hammaspaikka pian vai jääkö se korottamaan purennassa?

Terveydenhoitaja, pitkän linjan yrittäjä ja luennoitsija Ritva T. Nevalainen on perehtynyt miten perimätiedossa kuunkierto vaikutti muun muassa hammashoitoon.

Nykyään hoito perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.

Teksti Nina Hannula

24

shg 3 • 2023

n

Kuva Kotialbumi

ansanperinteen mukaan suunhoidon toimen­ piteiden onnistumiseen vaikutti se, missä vai­ heessa kuuta ja minä kuunvaiheen päivänä se tehtiin. Sopivaan ajankohtaan ajoitettu hoito auttoi välttymään säryiltä, kivuilta ja lääkekuureilta. Myös sillä oli merkitystä, oliko kyseessä yksittäinen toimen­ pide vai useampaa käyntikertaa vaativa hoito.

Perinnetiedon mukaan kasvavalla kuulla veren­ kierto suussa oli vilkasta ja ikenet verekkäät. Tästä syystä toimenpiteet tuntuivat herkemmin kivuliailta ja hammaskiveä kertyi poistamisen jälkeen nopeam­ min kuin vähenevän kuun aikaan. Niinpä ennen uskottiin, että hammashoito oli hyvä ajoittaa vähene­ vän kuun ajalle. Täysikuu ja sitä edeltävät kolme päi­ vää sen sijaan olivat huonoimmat hoitopäivät. Eläin­ ratamerkit taas kertoivat, milloin mikäkin kehonosa oli aktiivisena ja tällöin myös herkimmillään.

Biofilmin poisto vähenevän kuun aikaan Potilaalle kertyi hammaskiveä neljä kertaa nopeam­ min uudelleen, jos sen poisti kasvavan kuun oinas-, härkä- tai rapupäivinä kuin jos se poistettiin jonain muuna päivänä. Jos hammaskiven taas poisti vähe­ nevän kuun kaurispäivänä, se tuli takaisin neljä ker­ taa hitaammin kuin jos poisto tehtiin muina vähene­ vän kuun päivinä. Hoidon suunnittelu oli hyvä tehdä kasvavan kuun ensimmäisellä viikolla ja toimenpiteet vähenevällä kuulla.

Hampaiden paikkaukset ja oikomishoidot Jos hammas paikattiin kasvavalla kuulla tai juuri ennen täysikuuta, paikka korotti tai irtosi herkästi.

Oinaspäivät olivat erityisen huonoja etenkin yläham­ paiden paikkauspäiviksi, härkäpäivät taas alahampai­ den paikkauspäiviksi. Sen sijaan kaurispäivänä tehty paikka pysyi hyvin ja mukautui hampaaseen, kun se oli tehty vähenevän kuun aikaan. Hampaiden paikkauk­set kannatti siis tehdä vähenevällä kuulla.

Entäs sitten hampaiden poisto? Hampaan pois­ toa pelkäävien potilaiden kannatti poistattaa hammas vähenevän kuun aikaan. Silloin toimenpiteeseen liit­ tyi vain vähän kipua. Myös verenvuoto oli maltillista

A

eikä kovia jälkisärkyjä ollut luvassa. Tosin, poikkeuk­ sena olivat vähenevän kuun kaurispäivät, jolloin ham­ paat irtosivat suusta niin huonosti, että ne jouduttiin tavallisesti paloittelemaan eikä silti kaikkea saatu pois.

Näitä päiviä kannatti siis särkevästä hampaasta kärsi­ vän potilaan välttää.

Perimätieto tietää kertoa myös sen, miten tuleh­ duksen riskit minimoitiin. Toimenpiteitä ei kannat­ tanut tehdä ainakaan kasvavan kuun tai täysikuun aikaan. Tulehduksen riski kasvoi huomattavasti, jos hammas jouduttiin poistamaan kasvavan kuun tai täysikuun aikaan, myös hampaan poisto oli kivuliaampaa.

Entäs sitten oikomishoito?

Juurihoidolle huonot kuukaudet kansanperinteen mukaan olivat maalis-, huhti- ja toukokuu sekä oinasja härkäpäivät. Näihin ajankohtiin liittyi suurentu­ nut tulehdusriski.

Oikomishoidon eri toimenpiteille ja protetiikalle on myös omat kuunvaiheensa. Kasvavan kuun aikaan, kun ikenet ovat verevimmillään, perimätieto kehot­ taa muun muassa tarkastuksen ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Ajankohta sopi myös kruunuihin, siltoi­ hin, implantteihin ja proteeseihin tarvittavien jäljen­ nösten ottamiseen, sillä kojeet ja protetiikka istuivat kasvavan kuun aikaan hyvin verevissä ikenissä.

Kojeet ja protetiikka kannatti asentaa vähenevällä kuulla, mutta ei oinas- eikä härkäpäivinä. Vähenevällä kuulla asennetut oikomiskojeet pysyivät hyvin ham­ paan pinnassa ja voiman siirto onnistui. Välitarkas­ tukseen perimätiedon mukaan kannatti mennä vähe­ nevän kuun aikaan. Vähenevän kuun aikaan hampaat suuntautuvat uutta kohti vähäisin kivuin, lempeästi.

Alkutarkastukseen taas kannatti mennä kasvavan kuun aikaan.

Nykyään suuhygienisti ja hammaslääkäri hoitavat aina hammaslääketieteellisin perustein, oli sitten las­ keva tai nouseva kuu tai osui hoitopäivälle sitten mikä eläinratamerkki tahansa. Vaikka emme tarkkaile kuun vaiheita hoitosuunnitelmiemme perustana, perimä­ tieto avaa mielenkiintoisen näkökulman lähihisto­ rian tapoihin. n

Ritva T. Nevalainen, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (YAMK), yrittäjä vuodesta 1990. Nevalainen on myös Kuusta kuuhun -Facebook-ryhmän perustaja.

”Vanhan kansanperinteen mukaan useimmat hammashoidon toimenpiteet onnistuivat parhaiten vähenevän kuunkierron aikaan.”

suuhygienistiliitto.fi

25

B

Teksti Nina Garlo n Kuva iStockphoto

matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) immunologinen pikatesti. Sen avulla voidaan havaita, onko henkilön ientaskuissa meneillään parodontiittiprosessia jo ennen kuin se on muilla tavoin todennettavissa.

Ismo T. Räisäsen tuore väistökirjatyö Risk factors and active matrix metalloproteinase-8 (aMMP-8) diagnostics for initial periodontitis in adolescents antaa lisävahvistusta aMMP-8-tuolinvierustestidiagnostiikan hyödystä myös nuorten alkavan parodontiitin tunnistamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa se, että vaikka sylki ja suuhuuhde ovat molemmat hyödyllisiä aMMP-8-analytiikassa, niin suuhuuhde näyttäisi olevan astetta tarkempi kuin sylki.

– Väitöskirjan tulosten perusteella näkisin hyödyllisenä, että aMMP-8-testi tehtäisiin jokaiselle nuorelle ainakin kerran ennen 20 ikävuotta varsinkin, jos nuorella on muitakin alkavan parodontiitin riskitekijöitä.

TUTKIMUS

Nuorten parodontiitti on uhka aikuisiän yleisterveydelle Parodontiitti on kansansairaudeksi luokiteltava tauti, jota yli puolet suomalaisista sairastaa, usein ilman oireita. Sairauden riskitekijöitä on tutkittu pääasiassa aikuisväestöön painottuen.

Suomalaistutkimuksessa on ensimmäistä kertaa saatu rohkaisevia tuloksia nuorten parodontiitin riskipotilaiden tunnistamisessa pikadiagnostiikan keinoin.

R

iskipotilaiden tunnistamisen on tapahduttava alle parikymppisenä, kun hampaiston kiinnityskudossairauden käynnistymiseen ja sen etenemiseen vielä ­voidaan vaikuttaa, muotoilee HLL, DI, Ismo T. Räisänen.

Räisänen on ollut mukana suomalaisessa tutkimusryhmässä, jossa on jo vuosia aktiivisesti etsitty keinoja vakavan iensairauden, parodontiitin, nujertamiseksi.

Merkittävänä tutkimuskohteena on ollut professori Timo Sorsan kehittämä niin sanottu aktiivisen

26

shg 3 • 2023

P

arodontiitin merkkejä ovat punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys. Bakteeri­ plakin päästessä ikenen ja hampaan väliin tulehduksen seurauksena muodostuu syventynyt ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri keräten lisää bakteereja.

Parodontiittia sairastavalla hammasta luuhun kiinnittävät säikeet katkeavat, jolloin tuhoutuu laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta.

Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on ”sitkeä” seuralainen, joka etenee, ellei sitä hoideta huolellisesti.

Hoidon kulmakivi on hyvä suuhygienia, joka vaatii ammattilaisen apua, sillä hammaskiveksi kovettunut suun biofilmi tulee poistattaa ensin hampaiden pinnalta ja ientaskuista. Tämän jälkeen hampaiden puhtaanapito estää hammaskiven muodostumisen ientaskuun.

Räisänen korostaa, että parodontiitin ennalta­ ehkäisy ja ajoissa aloitettu hoito ovat terveydellisesti ja taloudellisesti tärkeitä niin yksilön kuin yhteis­ kunnankin kannalta.

– Parodontiitin ja erityisesti vaikea-asteisen parodontiitin hoito on kallista ja sitoo paljon hoitoresursseja. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että parodontiitin haitallinen vaikutus ei rajoitu suuhun ja hampaisiin. Sillä on yhteys useisiin perussairauksiin kuten diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, erilaisiin syöpä­ sairauksiin sekä COVID-19:n komplikaatioihin. n

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Akavan Erityisalat tarjoaa Suuhygienistiliiton jäsenille monipuoliset palvelut ja edut työhön ja vapaa-aikaan.

• Työelämän edunvalvonta ja henkilökohtainen lakimiespalvelu – tärkein etusi: pidämme puoliasi työelämän kaikissa tilanteissa.

• Jäsenkoulutukset – voit osallistua maksuttomiin ja laadukkaisiin koulutuksiin ajankohtaisista työelämään liittyvistä aiheista ympäri Suomen.

Lakimiehemme ja neuvottelupäällikkömme auttavat sinua henkilökohtaisesti esimerkiksi työsopimusten teossa ja työelämän ongelmatilanteissa. Saat meiltä myös palkkaneuvontaa.

• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta – asiantuntijamme neuvoo mm. avioehtosopimukseen, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa. Saat meiltä apua myös asiakirjojen laadintaan.

Valvomme oikeuksiasi, kun neuvotellaan työ- ja virkaehdoista: palkasta, työajasta, vapaista, työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta.

• Vakuutukset – jäsenyyteesi sisältyy vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustajavakuutus, joka sisältää myös jäsenen kanssa samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lisäksi sinulla on ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Lisäksi voit hankkia esim. henkivakuutuksen jäsenetuhintaan vakuutuskumppaneiltamme Turvalta tai Kalevalta.

• Työttömyysturva – voit saada Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon kautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

• Uravalmennus – asiantuntijamme antavat oman uran suunnitteluun, työnhakuun ja työssä kehittymiseen liittyvää neuvontaa.

• Jäsenviestintä ja julkaisut – kerromme kattavasti ajankohtaisista työelämän kuulumisista uutiskirjeissä,

JÄSENYYDEN SUOSITTELIJA SAA PALKINNON Jäsenyyttämme kannattaa suositella myös kaverille ja kollegalle - jokainen uuden jäsenen tuonut suosittelija saa palkinnoksi 50 €:n arvoisen Superlahjakortin! www.akavanerityisalat.fi/suosittelu

verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Jäsenenä hyödyt myös palkkasuosituksista ja muista työelämäoppaistamme.

• Member+ -edut akavalaisille Member+ -palvelusta löydät kaikki Akavan Erityisalojen omat ja kaikkien akavalaisten yhteiset edut kätevästi samasta paikasta. Voit vuokrata lomamökkejä jäsenhintaan, saat alennusta laadukkaista tuoteostoksista ja hyödyt monista muista matkailuun, hyvinvointiin, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä eduista. Tutustu koko tarjontaan: www.memberplus.fi • Danske Bank antaa etuja vastavalmistuneille, asuntolainan tarvitsijoille ja sijoittamisesta kiinnostuneille.

Kannattaa aina tarkistaa myös oman jäsenyhdistyksen tarjoamat muut edut!

Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi/palvelut_ ja_edut

TO–LA 9.–11.11.2023

TO 9.11.

PE 10.11.

Lasten ja nuorten ravitsemus

Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito

Päivän ohjelma tarjoaa tietoa lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta ja tämän hetkisistä ravistemussuosituksesta Suomessa painopisteen ollessa lasten ja nuorten ruokailutottumuksissa.

Lisäksi käsitellään nuorten syömishäiriötä hammashoidon näkökulmasta sekä D-vitamiinin vaikutuksesta suun hyvinvointiin.

9.00–9.05 Avaus, dos., EHL Battsetseg Tseveenjav 9.05–9.30 Aamupäivän alustus: Minimaalisesti invasiivinen lasten hammashoito Professori emerita Vuokko Anttonen

9.15–9.25 Aamupäivän avaus Dos., EHL Battsetseg Tseveenjav

9.30–10.00 Hall-tekniikka lasten hammashoidossa EHL Kati Kainulainen

9.25–10.15 Lapsiperheiden ravitsemussuositukset ja lasten ravitsemus Suomessa Tutkimuspäällikkö, FT, ETM Sari Niinistö

10.00–10.30 Hopea-diamiinifluoridi lasten hammashoidossa Erikoistuva hammaslääkäri Laura Fröjdö

10.15–10.45 Tauko 10.45–11.30 Nuorten syömishäiriöt LT, EL, apulaisylilääkäri Svetlana Oshukova

10.30–11.00 Tauko 11.00–11.30 Resiini-infiltraatio HLT, EHL Helena Yli-Urpo

11.30 - 13.00 Lounastauko

11.30–12.15 Ajankohtaista kariesdiagnostiikan radiologiassa EHL Ville Rita

13.00–13.05 Iltapäivän avaus Dos., EHL Merja Laine

Paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksen päivitys

13.05–13.30 Nuorten syömishäiriöt hammaslääkärin näkökulmasta, HUS-HYKS hoitoketju HLT, EHL Marjut Sakko 13.30–14.30 Poimintoja nykypäivän lasten ja nuorten ruokailutottumuksista hammaslääkärin työtä ajatellen Ravitsemusterapeutti, TtM Kaisa Seppänen 14.30–15.00 Tauko 15.00–15.30 D-vitamiinin suu vaikutuksia lapsilla HLT, EHL Heidi Arponen

13.40–13.45 Iltapäivän avaus Dos., EHL Merja Laine 13.45–13.50 Alkusanat Dos., EHL Helena Forss 13.5–14.20 Paikkauspäätös aikuisilla ja lapsilla Prof.emeritus, EHL Eero Kerosuo 14.20–14.40 Lasten hampaiden paikkaushoito HLT, EHL Helena Yli-Urpo 14.40 –15.10 Tauko

KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ LA 11.11.

15.10–15.30 Paikkojen kestävyys HLT, EHL Ulla Palotie 15.30–15.50 Suun ulkopuolella valmistetut paikat HLT, EHL Kaija Hiltunen 15.50–16.10 Endokruunu EHL Taina Käkilehto 16.10–16.30 Sidostaminen EHL Mirja Methuen 16.30–16.45 Eettiset näkökohdat HLT Teemu Taipale

Tervetuloa Hammaslääkäripäiville Hammaslääkäripäivien luennot toteutetaan tänä vuonna to–la paikan päällä Messukeskuksessa. Näyttely on kaksipäiväinen ja siihen voi tutustua Messukeskuksessa to–pe.

Aikuisten ravitsemus

Ravitsemus kiinnostaa meitä kaikkia. Luentopäivän aikana kuulemme eri alojen asiantuntijoiden tietoa mm. päivitetyistä ravitsemussuosituksista sekä ravitsemuksen yhteyksistä terveyteen ja ympäristöön. Erityisesti paneudutaan myös ikäihmisten ravitsemukseen ja sen vaikutuksista suun terveyteen. Lisäksi kuulemme nielemisfunktiosta ja nielemisen vaikeuden tunnistamisesta.

10.15–10.20 Päivän avaus HLT Eveliina Tuuliainen 10.20–11.00 Iäkkään suunterveys ja ravitsemus – mitä hammaslääkärin olisi hyvä tietää HLL, evahl Annina Salmi 11.00–12.15 Lounastauko 12.15–13.30 Kestävä ravitsemus Tutkimuspäällikkö Satu Männistö

Mistä on pienten lasten suunterveys tehty?

Neljä luentosessiota hoitohenkilökunnalle: Hinta 28.9.–8.11. (sis. alv 24 %): Koko aika: 390 € Yksi päivä: 290 €

Hinta paikan päällä 9.–11.11. (sis. alv 24 %): Koko aika: 450 € Yksi päivä: 350 €

Hammaslääkäripäivien koko luento-ohjelman hinta (28.9.–8.11.) ei-jäsenille on 810 € (sis. alv) ja yhdeltä päivältä 650 € (sis. alv).

Ilmoittaudu tapahtumasivuilla: www.hammaslaakaripaivat.fi

Hammaslääkäripäivien Terve suu on lapsen oikeus.lippu ei sisällä Suun Terveys–Oral Health -tapahtuman luentoja.

Terv etulo a ILMOITUS ke 8 .

1 1 .

Nutrit prek ionurs (592 sille 23).

13.30–14.00 Tauko

Voit irrottaa liitteen!

14.00–14.45 Puheterapia osana ikääntyneen ravitsemus- ja suunterveyden hoitoa: nielemisen vaikeuden tunnistaminen Puheterapeutti Peppi Haapala 14.45–15.30 Vitamiinit, kivennäisaineet ja ravintolisät ikäihmisillä FT, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lisätietoja tapahtumasta: www.hammaslaakaripaivat.fi

Teksti: Jussi Okkonen

Mistä on pienten lasten suunterveys tehty?

Hyvä lapsen vanhempi. ­Sinä olet lasten suu- ja hammas­terveyden avain­ henkilö ja suurin ­vaikuttaja. Haluat varmasti, että lapsesi helmihampaat säilyvät terveinä. Yksin­kertaista tekemistä, muttei aina helppoa. Terve suu on lapsen oikeus ja toteutuakseen se vaatii vanhemmilta vastuullisuutta.

REIKIINTYMINEN ELI KARIES on infektiosairaus, joka tarttuu sylkikontaktissa. Jos vanhempien suussa on hoitamattomia suu- ja hammassairauksia tai päivit­ täinen hampaiden puhdistus ei toimi, sitä enemmän suussa on lapsen suuhun siirtyviä bakteereja. Vanhempien oma suun terveys kannattaa hoitaa kuntoon jo raskautta suunnitellessa, viimeistään raskausajalla.

Suun perustutkimus ja suun sairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä voidaan tehdä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Raskausajan pahoinvointi voi hankaloittaa tai jopa estää hoitotoimenpiteiden tekemisen.

Pyri silti käymään hammaslääkärillä tai suuhygienistillä, ellet ole lähiaikoina käynyt.

Mahdolliset korjaavat hoidot olisi parasta ajoittaa raskauden keskikolmannekselle. Viimeisellä kolmanneksella hammashoidon hoitotoimenpiteitä vältetään,

koska hoitoasento voi tuntua hankalalta. Myös röntgen­kuvia voidaan ottaa tarpeen mukaan raskauden aikana. Akuutteja vaivoja hoidetaan tietysti koko raskauden ajan. Oikea-aikaisella hammashoidolla tehdään hoitokäynneistä mahdollisimman onnistuneita. Toisen vanhemman suun terveys on yhtä tärkeä kuin synnyttävän vanhemman!

RASKAANA OLEVAN syljen pH laskee eli sylki happamoituu. Raskauden aikana reikiintymisriski kasvaa, koska syljen ominaisuus palauttaa suun pH normaaliksi saattaa heiketä. Raskausajan mahdollinen pahoinvointi ja oksentelu, ja napostelu lisäävät karieksen eli reikiintymisen riskiä. Onneksi sylki palautuu normaaliksi heti synnytyksen jälkeen.

Ientulehdus voi pahentua suussa raskauden aikana, vaikka raskaus ei itsessään aiheuta ientulehdusta. ­Ikenet saattavat vuotaa verta pienemmällä määrällä plakkia eli bakteerimassaa hampaistossa. Älä lopeta hampaiden­pesua, jos hampaisto vuotaa verta. Harjaa ne huolellisesti ja muista myös hammasvälien puhdistus joka päivä yksilöllisellä välineellä.

Vanhemmalla joka ei ole raskaana ei hormoni­ toiminnassa tapahdu muutoksia, joten tästä ei saa syytä itselleen huonosti hoidettuun hampaistoon.

Joten, jos esimerkiksi ikenet vuotavat verta ei syy ole hormoneissa vaan laiskassa hoidossa.

MOLEMPIEN VANHEMPIEN OMA SUUN TERVEYS

RASKAUS­AIKANA HORMONI­ TOIMINNASSA

HOITAMATTOMASTA VANHEMMAN SUUSTA

TOISEN VANHEMMAN SUUN TERVEYS

...on yhtä tärkeää.

Sillä on iso merkitys myös lasten suun terveyteen vaikuttamisessa.

...tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat suussa.

Raskauden aikana reikiintymisriski kasvaa.

...huonot bakteerit tarttuvat helpommin lapsen suuhun. Sylki­ kontakteja lasten kanssa tulisi välttää.

...on yhtä tärkeä kuin synnyttävän vanhemman.

ILMOITUS

MUISTA TERVEELLISET JA SÄÄNNÖLLISET RUOKAILUT ...janojuomana kannattaa olla vesi ja napostelua kannattaa välttää.

KSYLITOLITUOTTEITA KANNATTAA KÄYTTÄÄ ...sillä ne katkaisevat happohyökkäyksen sekä voivat estää huonoja bakteereja tarttumasta lapsen suuhun.

TEE HARJAUKSESTA ILOINEN TAPA ...ja vaikka se ei onnistuiskaan täydellisesti, yritys hyvä 10!

LAPSUUDESSA OPITUT TAVAT suunterveydessä kantavat pitkään. Tutkimuksen mukaan erityisesti isän esimerkki on tärkeä.

Hampaiden puhdistaminen aamuin illoin esimerkiksi Oxygenol Perhe tai Oxygenol Herkkä -fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistus joka päivä on tärkeää. Kysy ohjausta ja ohjeita omalta suuhygienistiltäsi tai hammaslääkäriltä.

Karieksen Käypä hoito -suosituksen mukaan pitkä imetys voi lisätä hampaiden reikiintymistä varhaislapsuudessa, jos suun olosuhteet ovat muutenkin suosiolliset reikiintymiselle. Runsasta sokerin käyttöä tulee välttää ja janojuomana lapsellekin vesi on paras.

HAMPAIDEN PUHKEAMINEN on yksilöllistä. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat suuhun yleensä 4–11 kuukauden iässä. Hampaiden puhkeamisen jälkeen voi lapsen suuta pestä Oxygenol Muumi 1 000ppm -fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, aamuisin ja iltaisin. Parhaiten harjaus onnistuu varaamalla riittävästi aikaa hampaiden pesuun lapsen

istuessa sylissä ja nojaten rintaa vasten tai ollessa makuuasennossa. Vastuu lasten hampaiden pesemisestä on molemmilla vanhemmilla ja joskus se vaatii määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä.

Ainu Mam Learn to Brush Set -hammasharjassa on oikeanlaiset pienet, pehmeät harjakset ja ergonominen varsi harjasta tarttumiseen. Ainu Mam -hammasharjapakkauksessa on mukana turvarengas, joka estää harjan menemistä liian syvälle lapsen nieluun. Oxygenol Muumihammastahnaa laitetaan riisijyvän verran lapsen hammasharjalle aamuin illoin.

Pienten ja suurempien lasten ja meidän aikuisten suun terveyden hoitoon sopii hyvin Oxygenol-hammashoitotuotteet. Ne suunnitellaan Helsingissä ja valmistetaan Heinävedellä. Vanhempien oma suunterveys, hyvät suuhygieniarutiinit, terveelliset ravintotottumukset ja vanhempien oma esimerkki ovat tärkeässä roolissa lapsen hymyn takana.

Vanhemmat näyttäkää omalla hampaiden hoidolla esimerkkiä lapsillenne. Lapsuudessa opitut tavat kantavat pitkään!

TO–LA 9.–11.11.2023

TO 9.11.

Uutuus!

PE 10.11.

Kotimainen uutuus Minimaalisesti invasiivinen lasten

Lasten ja nuorten ravitsemus

hammashoito Päivän ohjelma tarjoaa tietoa lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta ja tämän hetkisistä ra9.00–9.05 vistemussuosituksesta Suomessa painopisteen Avaus, dos., EHL Battsetseg Tseveenjav ollessa lasten ja nuorten ruokailutottumuksissa. PRO 9.05–9.30 Lisäksi käsitellään nuorten syömishäiriötä hamAamupäivän alustus: Minimaalisesti invasiivinen Voima PROnäkökulmasta sekä D-vitamiinin mashoidon lasten hammashoito Hoitavat yrtit ja allantoiini vaikutuksesta suun hyvinvointiin.

Professori emerita Vuokko Anttonen rauhoittavat ja estävät ärsytystä ikenissä.

9.15–9.25 Suoja PRO avaus Aamupäivän Kaliumnitraatti lievittää Dos., EHL Battsetseg Tseveenjav vihlontaa. Matala

9.30–10.00 Hall-tekniikka lasten hammashoidossa EHL Kati Kainulainen

9.25–10.15 10.00–10.30 hankaavuus ei vaurioita Hyvät kotimaiset Lapsiperheiden ravitsemussuositukset ja lasten Hopea-diamiinifluoridi lasten hammashoidossa kiillettä (RDA alle 60). ravitsemus Suomessa Erikoistuva hammaslääkäri Laura Fröjdö erikoishammastahnat Fluoria 1450 ppm ja 10 % Tutkimuspäällikkö, FT, ETM Sari Niinistö kotimaista ksylitolia. Ei sisällä vihloville hampaille ja 10.30–11.00 SLS (natriumlauryylisulfaatti) sopii myös afta-herkille.

10.15–10.45 herkille ikenille! Tauko Tauko 11.00–11.30 10.45–11.30 Resiini-infiltraatio Nuorten syömishäiriöt HLT, EHL Helena Yli-Urpo LT, EL, apulaisylilääkäri Svetlana Oshukova 11.30–12.15 11.30 - 13.00 Ajankohtaista kariesdiagnostiikan radiologiassa Lounastauko EHL Ville Rita

Lasten kotimainen

13.00–13.05 Iltapäivän avaus Dos., EHL Merja Laine 13.05–13.30 Nuorten syömishäiriöt hammaslääkärin näkökulmasta, HUS-HYKS hoitoketju HLT, EHL Marjut Sakko 13.30–14.30 Poimintoja nykypäivän lasten ja nuorten ruokailutottumuksista hammaslääkärin työtä ajatellen Ravitsemusterapeutti, TtM Kaisa Seppänen 14.30–15.00 Tauko 15.00–15.30 D-vitamiinin suu vaikutuksia lapsilla HLT, EHL Heidi Arponen Valmistettu Heinävedellä.

Paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksen päivitys 13.40–13.45 Oxygenol Iltapäivän avausMuumi hammastahnat Dos., EHL Merja Laine0-5-vuotiaille

lapsille. Niiden marjaiset ja 13.45–13.50 hedelmäiset maut ovat lasten Alkusanat Dos., EHL Helena Forss itsensä valitsemat.

Fluoria 1000 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia.

13.5–14.20 Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaatti) Paikkauspäätös aikuisilla ja lapsilla – hellävarainen lasten herkille limakalvoille.

Prof.emeritus, EHL Eero Kerosuo

14.20–14.40 Lasten hampaiden paikkaushoito HLT, EHL Helena Yli-Urpo 14.40 –15.10 Tauko

KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ LA 11.11.

15.10–15.30 Paikkojen kestävyys HLT, EHL Ulla Palotie 15.30–15.50 Suun ulkopuolella valmistetut paikat HLT, EHL Kaija Hiltunen 15.50–16.10 Endokruunu EHL Taina Käkilehto 16.10–16.30 Sidostaminen EHL Mirja Methuen 16.30–16.45 Eettiset näkökohdat HLT Teemu Taipale

Tervetuloa Hammaslääkäripäiville Hammaslääkäripäivien luennot toteutetaan tänä vuonna to–la paikan päällä Messukeskuksessa. Näyttely on kaksipäiväinen ja siihen voi tutustua Messukeskuksessa to–pe.

Neljä luentosessiota hoitohenkilökunnalle: Hinta 28.9.–8.11. (sis. alv 24 %): Koko aika: 390 € Yksi päivä: 290 € Hinta paikan päällä 9.–11.11. (sis. alv 24 %): Koko aika: 450 € Yksi päivä: 350 € Hammaslääkäripäivien koko luento-ohjelman hinta (28.9.–8.11.) ei-jäsenille on 810 € (sis. alv) ja yhdeltä päivältä 650 € (sis. alv).

Ilmoittaudu tapahtumasivuilla: www.hammaslaakaripaivat.fi Hammaslääkäripäivien lippu ei sisällä Suun Terveys–Oral Health -tapahtuman luentoja.

Aikuisten ravitsemus

Terv etulo a ke 8 .

1 1 .

Nutrit prek ionurs (592 sille 23).

Ravitsemus kiinnostaa meitä kaikkia. Luentopäivän aikana kuulemme eri alojen asiantuntijoiden tietoa mm. päivitetyistä ravitsemussuosituksista sekä ravitsemuksen yhteyksistä terveyteen ja ympäristöön. Erityisesti paneudutaan myös ikäihmisten ravitsemukseen ja sen vaikutuksista suun terveyteen. Lisäksi kuulemme nielemisfunktiosta ja nielemisen vaikeuden tunnistamisesta.

10.15–10.20 Päivän avaus HLT Eveliina Tuuliainen 10.20–11.00 Iäkkään suunterveys ja ravitsemus – mitä hammaslääkärin olisi hyvä tietää HLL, evahl Annina Salmi 11.00–12.15 Lounastauko 12.15–13.30 Kestävä ravitsemus Tutkimuspäällikkö Satu Männistö 13.30–14.00 Tauko 14.00–14.45 Puheterapia osana ikääntyneen ravitsemus- ja suunterveyden hoitoa: nielemisen vaikeuden tunnistaminen Puheterapeutti Peppi Haapala 14.45–15.30 Vitamiinit, kivennäisaineet ja ravintolisät ikäihmisillä FT, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lisätietoja tapahtumasta: www.hammaslaakaripaivat.fi

B

Suuhygienistin tehtäviin kuuluu myös kansanterveyden vahvistaminen. Ikäystävällisen yhteiskunnan vahvistaminen on mahdollisempaa suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittyessä.

34

shg 3 • 2023

B

IKÄÄNTYNEET

Ikäihmisten

suun hoidon erityispiirteet Suomen väestö ikääntyy. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan jo 900 000. Väestön vanhetessa asiakaskuntamme ikääntyy ja heidän suun terveyteen liittyvät haasteet monipuolistuvat. Miten suun terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä huomioida ikääntyneitä asiakkaita kohdatessaan tai ikääntyneiden suun terveyden edistämisen väestötason työtä suunnitellessaan?

Teksti Saila Pakarinen, Lehtori, Väitöskirjatutkija, Shg (AMK) Kuvat iStockphoto ja kotialbumi

suuhygienistiliitto.fi

35

B

S

uuhygienistin yksilövastaanotoilla vierailee vuosit­tain moni ikäihminen. Näillä luottamuk­ sellisilla kohtaamisilla on merkitystä ikäänty­ neen elämään myös kansanterveyden näkökulmasta katsottuna.

Ikääntynyt väestö on vanhuuseläkkeeseen oikeut­ tavassa iässä oleva väestö. Iäkkäästä henkilöstä puhu­ taan silloin, kun hänen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikenty­ nyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen seurauksena.

Ikääntyneiden elämänlaadun ja toimintakyvyn edistämiseen kuuluu suun terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä suun sairauksien hoito.

Vaikuttava suun terveyden edistäminen tar­ koittaa yhä moniammatillisempaa ja -alaisempaa otetta. Suuhygienistin on tärkeää luoda tiiviit ver­ kostot ­muihin ammattilaisiin. Erittäin suositeltavaa on tiivis­tää yhteistyötä ravitsemusterapeutin, puhe­ terapeutin ja vanhustenhuollon henkilöstön kanssa.

Näin voimme vastata paremmin ikääntyneiden moni-­ ilmeisiin terveyshaasteisiin, kuten aliravitsemukseen ja nielemisvaikeuksiin, joihin suun terveys kytkeytyy saumattomasti.

”Suuhygienistin tulee olla tietoinen myös siitä, millaisessa ympäristössä ja yhteisössä ikääntynyt elää, jotta hän voi tunnistaa yksilön suun terveyteen kohdistuvat riskit ja tuen mahdollisuudet realistisesti.”

36

shg 3 • 2023

Ikääntymisen yhteiskunnallinen, yhteisöllinen ja yksilöllinen taso Terveyden edistämisen työn tulee perustua olemassa olevaan näyttöön perustuvaan tietoon ja tilastolliseen ymmärrykseen väestön terveyshaasteita. Suomessa on kattavaa tilastollista tietoa ikääntyneiden hyvinvoin­ nista ja toimintakyvystä, jota kannattaa hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa niin sairaanhoidon kuin terveyden edistämisen työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vanhuspalvelulain mukaan hyvin­ vointialueilla on velvollisuus käyttää iäkkään henki­ lön palveluntarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen.

Suuhygienistin tulee olla tietoinen myös siitä, millaisessa ympäristössä ja yhteisössä ikääntynyt elää, jotta hän voi tunnistaa yksilön suun terveyteen koh­ distuvat riskit ja tuen mahdollisuudet realistisesti.

Varsinkin muistihaasteista kärsivä asiakas tarvitsee lähiyhteisön tukea, eikä pärjää pelkästään enää oman kognitiivisen toimintakykynsä avulla. Mikäli asiak­ kaan pärjäämisestä herää huoli, on terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus tehdä huoli-ilmoitus.

Mistä asiakas motivoituu?

Myös ikääntynyt oppii, sillä kyky oppia säilyy läpi elä­ män. On tärkeää tunnistaa yksilöllisesti, mikä on asi­ akkaan elämässä tärkeää ja mikä häntä motivoi. Toi­ selle terveys voi olla tavoiteltava itseisarvo ja toiselle kivuttomuus sekä kyky pärjätä monien sairauksien kanssa on tärkein tavoite arjessa pärjäämiseen.

Meidän ei tule suuhygienistinä olettaa asioita asiak­kaan puolesta, vaan olla uteliaita sekä kartoittaa ja haastaa asiakkaan terveystottumuksia- ja käsityk­ siä. Asiakasta kannattaa aina esimerkiksi kannustaa ja motivoida savuttomuuteen, sillä monta vuosikym­ mentä tupakkaa polttanut asiakaskin voi jonakin päi­ vänä motivoitua savuttomuuteen ja muistaa meidän kannustuksemme ja kertomamme motivaation syt­ tymisen hetkellä.

Miten takaamme ikääntyneelle parhaan mahdollisen hoidon?

Me suuhygienistit pystymme tarjoamaan kiireet­ tömän vastaanoton, joka on ikääntyneen ja

Saila Pakarinen on lehtori ja väitöskirjatutkija.

mahdollisesti monilääkityn asiakkaan kohdalla eri­ tyisen tärkeää kattavan anamnestisen haastattelun onnistumiseksi. Parhaat mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa terveyden edistämisen työtä tarkoittaa usein kiireetöntä työilmapiiriä, työn arvostusta sekä kattavan moniammatillisen konsultaation ja tiimi­ työn sujuvaa toimintamallia.

Suuhygienistin ei tule jäädä yksin haastavissa potilas­tilanteissa, vaan muistaa osaavien kollegoiden ja tiimiläisten tuki. Potilaan suun terveyden kokonais­ hoitosuunnitelmasta vastaa hammaslääkäri ja asumis­ yksiköissä asukkaan kokonaishoitosuunnitelmasta osastonlääkäri, joten on tärkeää muistaa konsultoida heitä niin yllättävissä kuin tutuissakin tilanteissa.

Sinulle ikääntyneen kohtaaminen voi olla ammat­ tilaisena rutiinia, mutta asiakkaalle se saattaa olla päi­ vän ainoa merkityksellinen ihmiskohtaaminen, joten kohtaamisen painoarvo voi olla yllättävän voimakas, kun olet siinä inhimillisellä ja myötäelävällä otteella mukana. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

PROPHYflex™ 4 -jauhepuhdistin

Kevyt, täysin tasapainoinen ja ergonomisesti suunniteltu jauhepuhdistin supragingivaaliseen työskentelyyn. Saatavilla lisävarusteena PROPHYflex 4 Perio Kit, jolla voi työskennellä myös subgingivaalisella alueella.

PROPHYflex 4 -jauhepuhdistin

&

PROPHYflex Perio Kit yhteishintaan

1 53500 Sis. alv. 24 %

myynti@plandent.com plandent.fi Laitemyynti 020 398 398

B

OPINNÄYTETYÖ

Esteettinen hymy kalvo-oikomisen keinoin Läpinäkyvät oikomiskalvot ovat saavuttaneet suuren suosion. Kalvot helpottavat suuhygienian ylläpitoa, aiheuttavat vähemmän kipua, vähentävät vastaanottojen määrää ja kestoa sekä vaativat vähemmän ensiapukäyntejä kuin kiinteät oikomiskojeet. Lisäksi kalvooikominen on monen mielestä perinteistä kisko-oiontaa esteettisempi ja mukavampi vaihtoehto oikomishoidon toteuttamiseen.

Teksti Janika Vång n Ohjaaja lehtori Saila Pakarinen n Kuvat iStockphoto ja kotialbumi

38

shg 3 • 2023

B

suuhygienistiliitto.fi

39

B

K

alvojen käyttö soveltuu lieviin tai kohtalaisiin ahtaumiin, diasteman hoitoon sekä yhden tai kahden hampaan virheasennon korjaamiseen.

Hankalissa tilanteissa, kuten vakavien hammaskierty­ mien korjaamisessa, kalvo-oikomisessa on haastavaa.

Tutkimusten perusteella Invisalign-kalvot aiheut­ tavat vain vähän tai ei ollenkaan haittavaikutuksia ienkudoksissa. Kalvojen on myös raportoitu vähentä­ vän parodontaalisairauksien ja hypomineralisoitumi­ sen syntyä. Invisalign-kalvojen käytössä ilmenee myös vähemmän epämukavuutta, koska kalvot poistetaan ajoittain. Tämä antaa ikenien ja hampaiden kiinnitys­ kudoksille mahdollisuuden parantua rauhassa juomi­ sen, syömisen ja kalvojen sekä hampaiden puhdista­ misen ajaksi.

Kalvo-oikomisen haitat Kalvot voivat aiheuttaa lievää kipua 2–3 päivää ­niiden aloituksesta. Limakalvoilla saattaa myös esiintyä vähäistä ärsytystä. Invisalign-kalvoihin liittyy myös pieni riski hampaan juuren resorptioon. Resorptiossa hampaan juuren kudos alkaa vaurioitua tai hajota.

Kliininen tutkimus on myös osoittanut, että kalvo-­ oikomisen ei ole osoitettu olevan kiinteillä kojeilla tehtyä oikomista nopeampaa. Jopa joka kuudes poti­ las joutuu siirtymään kalvo-oikomisesta kiinteisiin kojeisiin, koska kalvo-oikominen ei tuota tulosta.

”Viikon käytön jälkeen kokemus kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.”

40

shg 3 • 2023

Näin hoitopolku eteni Hoitopolkuni alkoi hammaslääkärin arviointikäyn­ nillä. Hampaat tutkittiin tarkasti, ja purenta tar­ kistettiin, jotta hoidon onnistumismahdollisuuk­ sia pystyttiin arvioimaan. Ensimmäisellä käynnillä suusta ja kasvoista otettiin alkutilannekuvat. Ennen hoito­suunnitelman läpikäyntiä tehtiin myös erillinen ortopantomografia, joka auttoi hampaiden ja juurten yleiskatsauksessa. Röntgenkuvien tulkinnan jälkeen hampaat kartoitettiin suuskannerilla, ja hoitosuun­ nitelma käytiin läpi sen valmistuttua.

Hoitosuunnitelman läpikäynnin yhteydessä ­saatiin myös arvio siitä, mitä koko hoitoprosessi tulisi maksamaan. Omalla kohdallani hoito tulee maksa­ maan minulle hieman yli 4 000 euroa. Tämä hinta sisältää kaiken tarvittavan, kuten hoitosuunnitel­ man, hampaiden skannaukset ja varsinaisen hoidon.

Röntgenkuva saattaa olla ainoa toimenpide, jonka voin joutua maksamaan vielä erikseen, jos valitse­ mallani toimijalla ei ole mahdollisuutta sisällyttää sitä hintaan. Röntgenkuvan on oltava melko tuore, jotta sitä v­ oidaan käyttää apuna hoitosuunnitelman laatimisessa.

Kun hoitosuunnitelmani oli valmis, se esiteltiin minulle videoanimaation avulla, jossa esiteltiin vaihe vaiheelta, miten hoito etenee. Kun olin hyväksynyt suunnitelman, keskustelimme vielä tulevasta hoito­ käynnistä ja siitä, mitä tapahtuu kun kalvot saapu­ vat klinikalle.

20–22 tuntia päivässä Invisalign-hoidon ensimmäisellä käynnillä hammas­ lääkäri hioi tiettyjä hammasvälejä hieman väljem­ miksi, jotta hampaiden siirtyminen olisi mahdollista.

Hampaiden hionnan jälkeen hampaisiin asetettiin muovikiinnikkeitä ja ensimmäiset kalvot asetettiin paikoilleen. Käynnillä myös varmistettiin, että osa­ sin irrottaa kalvot ja asettaa ne takaisin paikoilleen.

Saamani aloituspaketti sisälsi säilytyskotelon kal­ voille, ohjekirjat ja kolme erilaista vaihtokalvoa.

Ohjeistuksena oli vaihtaa kalvot uusiin 1–2 viikon välein, heti kun ne eivät enää tuntuneet hampaissa tiukoilta. Viikon käytön jälkeen kokemus kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja

B

Kirjoittaja päätyi kalvo-­ oikomiseen, koska ei ­lapsena suostunut ­ottamaan ­kiinteitä oikomis­kojeita, vaikka purenta olisi sitä ­vaatinut.

Purentani lähtö­tilanteessa ylähammas­kaaren kulma­ hammas ei ole hammasrivistöllä, mikä ­aiheuttaa minulle jonkin verran risti­purentaa.

Alahammaskaarelta löytyy myös ­jonkun verran ahtautta, m ­ utta ­päätin aloittaa kalvo-oikomisen ensi­sijaisesti yläkaaren takia.

Hampaissani olevan voimakkaan siirtymän t­ akia olin siinä uskossa ­että kalvo-­oikominen ei o ­ lisi ollut m ­ inulle mahdollista. Otin kuitenkin yhteyttä kalvo-­ oikomista tekevään yritykseen ja lähetin kuvat hampaistani ja purennasta.

Paluu­postissa sain vastauksen, että kalvo-­oikominen onnistuu, vaikka rajoilla mennään.

suuhygienistiliitto.fi

41

Suun suojaksi raskauden aikana. ”Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta hampaat eivät palautuisi

Patentoitu S. salivarius M18 maitohappobakteeri

takaisin lähtötilanteeseen.”

Raskausajan hormonimuutokset lisäävät reikiintymisriskiä ja pahentavat tulehduksia.

Kun ToothGuide®-purutabletttien sisältämiä S. salivarius M18 -bakteereja lisätään suuhun, ne suun luonnollisina bakteereina asuttavat limakalvot jo 3-4 viikossa ja vaikutuksia ovat:

• Plakin muodostus vähenee • • Ei-toivotut bakteerit vähenevät • • Reikiintymisriski laskee • 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää.

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

Lisätietoja info@gutguide.fi

Apteekeista ja gutguide.fi

42

shg 3 • 2023

niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.

Hampaat olivat hieman arat ensimmäisten päivien ajan, mutta se oli siedettävää enkä tarvinut kipulääki­ tystä. Hampaiden arkuus on normaalia hoidon alussa tai kun kalvot vaihdetaan uusiin. Hampaissa tuntuu lievää painetta, mikä viestii hoidon vaikuttavan.

Kalvoja käytetään 20–22 tuntia päivässä, jotta hoito olisi riittävän tehokasta. Ne poistetaan vain syömi­sen ja juomisen ajaksi ja ne on puhdistettava jokaisen irrotuksen jälkeen.

Ylläpitämiseen tarvitaan retentiota Miten hoito päättyy? Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta hampaat eivät palautuisi takaisin lähtötilanteeseen. Hammaslääkärini ehdotti, että retentiolangan sijaan ottaisin käyttöön retentio­ kalvot. Näitä kalvoja käytetään muutaman ­viikon ajan 12–22 tuntia vuorokaudessa, tämän jälkeen käyttöä vähennetään vähitellen.

Voinko suositella hoitoa muille? Ehdottomasti.

Vaikka hoitoni on vasta alussa, uskon, että saan kau­ niit hampaat suunnitellussa aikataulussa ja olen yhtä kokemusta rikkaampi. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

Hellävarainen hammastahnasarja koko perheen erilaisiin tarpeisiin TePe Daily™ ja TePe Pure™ ovat uusi, ympäristöystävällinen hammastahnasarja koko perheelle – sarjasta löydät sopivan vaihtoehdon myös kuivalle suulle ja herkille ikenille. Kauan odotetut uutuudet ovat täydellinen lisä TePen korkealaatuisiin suun terveydenhoidon tuotteisiin. Valmistettu Ruotsissa muutamista huolella valituista ainesosista ilman SLS-vaahdotusainetta.

TePe Daily™

TePe Daily™ Kids

• Kevyesti vaahtoava

• Ei vaahtoa

• Mieto piparmintun maku

• Erittäin mieto piparmintun maku • 3-6 vuotiaille

TePe Pure™ (maustamaton) • Erittäin herkälle ja kuivalle suulle • Ei vaahtoa • Maku- ja väriaineeton • Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

TePe Daily™ Baby • Ei vaahtoa

TePe Pure™ (mieto piparminttu)

• Maku- ja väriaineeton

• Herkälle ja kuivalle suulle

• 0-2 vuotiaille

• Ei vaahtoa

• Asthma Allergy Nordic -liiton suosittelema

• Väriaineeton

Saatavilla suunhoitoalan jälleenmyyjiltä sekä hyvin varustetuista apteekeista ja verkkokaupoista.

B

Artikkeli perustuu Tuija Huupposen tutkimukseen, jonka sähköinen kysely lähetettiin Suuhygienistiliiton jäsenistölle lokakuussa 2022. Tutkimustuloksia käsittelevä YAMKopinnäytetyö: Etävastaanotot suun terveydenhuollossa – Suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä on julkaistu maaliskuussa 2023.

44

shg 3 • 2023

B

OPINNÄYTETYÖ

Etävastaanotolla vai paikan päällä?

Etäpalveluita hyödyntämällä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä on mahdollista siirtää ennalta­ehkäiseviin palveluihin. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta toimenpidekeskeisessä suun terveyden­huollossa. Millainen on suun terveydenhuollon etä­vastaanottotoiminta nyt ja millaisia ovat ammattikunnan ajatukset siitä?

Teksti Tuija Huupponen, suuhygienisti (AMK), tradenomi (YAMK)

n

T

Haasteina tietotekniikan toimivuus ja diagnostiikka

erveydenhuollon etäpalveluista puhutaan, kun potilaan hoito, tutkimukset, diagnosointi tai seuranta tapahtuu verkossa. Etäasioinnin pal­ veluihin luetaan esimerkiksi puhelu, chat, sähköposti, videovastaanotto, kirje, mobiilisovellus ja verkkopal­ velu. Arviointi, onko vastaanotto etäyhteyden kaut­ ta potilaalle oikea vaihtoehto, on aina terveydenhuol­ lon ammattilaisen vastuulla. Potilaalle on tarjottava myös mahdollisuus vastaanottokäyntiin. Jos etäasioin­ tiin päädytään, siihen tarvitaan potilaan suostumus.

Etäpalveluissa potilaan tunnistus tehdään luotettavas­ ti ja sen on oltava jälkikäteen todennettavissa. Kaikki potilasasiakirja- ja potilasrekisterimerkinnät tehdään kuten kasvotusten tapahtuvalla vastaanottokäynnillä.

Kuva istockphoto

Koronapandemia nopeutti useiden alojen digitalisaa­ tiota, ja suun terveydenhuollossakin etäasiointi­määrät nousivat. Tämä muutos oli kuitenkin hetkellistä, ja määrät ovat alalla laskeneet takaisin koronapande­ miaa edeltäville vuosille.

Digitalisaatiossa ja etäpalveluiden hyödyntämi­ sessä ei ole kyse pelkästään tietoteknisistä asioista, vaan muutos on iso niin toiminta- kuin ajatteluta­ voissakin. Suun terveydenhuolto on toimenpide­ keskeinen ala, mikä yhdessä uusien toimintamallien kanssa korostaa ammattikunnan roolia etäpalveluiden käytön aloittamisessa ja hyödyntämisessä. suuhygienistiliitto.fi

45

B

Lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta

”Potilasryhmistä eniten mainintoja saivat lapsiperheet ja erityisesti ensimmäistä lasta odottavat perheet.”

Suun terveydenhuollon ammattilaisten kokemuk­ sia ja mielipiteitä etävastaanotoista tutkittiin valta­ kunnallisella kyselyllä lokakuussa 2022, tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa. Vastaajista 87 oli suu­ hygienistejä, 47 hammashoitajia ja 15 hammaslääkä­ reitä tai erikoishammaslääkäreitä. Vastaajat uskoivat potilaiden hyötyvän etävastaanotoista ja olivat luot­ tavaisia potilaiden hoitomyönteisyyteen. Myös poti­ laan ja hoitohenkilökunnan välisen viestinnän koet­ tiin paranevan, mikä hyödyttää potilasohjausta.

Etävastaanoton nähtiin tavoittavan erityisesti syr­ jäseudulla asuvat potilaat, jolloin potilaille aiheutuvat kustannukset pienenevät.

Etävastaanottotoimintaa estävinä tai haittaavina tekijöinä esiin nostettiin yhteensopimattomat laitteet ja ohjelmistot. Tietosuoja-asioissa vastaajia mietityt­ tivät puutteet henkilökunnan ja potilaiden tietotek­ nisessä osaamisessa. Osa vastaajista koki vuorovaiku­ tuksen ja potilaan havainnoinnin sekä kohtaamisen hankaloituvan tai olevan mahdotonta etävastaan­ otolla. Suun terveydenhuollon toimenpidekeskeisyys ja siihen liittyvät diagnostiset haasteet huolettivat erityisesti hammaslääkäreitä. Asiakkaiden kerrottiin käyttävän etävastaanottoja jonkin verran myös ajan­ varauskanavina suuhygienisteille tai hammaslääkä­ reille, jos muita aikoja ei ollut saatavilla. Muutamat vastaajista ilmaisivat huolensa siitä, miten työ ja toi­ menkuvat tulevat muuttumaan digitalisaation myötä.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin parhaiten suun terveydenhuoltoon soveltuvaa etävastaanotto­ tyyppiä ja tehtäviä, joita he olivat hoitaneet tai ajatte­ livat ­voivansa hoitaa etänä. Toimivimmaksi palvelu­ kanavaksi nousi ylivoimaisesti videovastaanotto. Muut muodot, esimerkiksi chat-palvelu, mobiili­sovellus ja sähkö­posti saivat vain muutamia mainintoja.

Vastaajien mukaan etävastaanotoille parhaiten soveltuva palvelumalli pitää sisällään potilasohjausta ja neuvontaa. Esimerkkejä näistä ovat hoidon tarpeen arviointi, omahoidon ohjaus, terveysneuvonta, ajan­ varaus ja hoitoon sitouttaminen.

Etävastaanotolla tehtävistä toimenpiteistä alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset mainit­ tiin useimmin. Myös erilaiset kontrollit, kuten oiko­ mishoidon kontrollit, ja ehkäisevä suun terveyden­ hoito onnistuisivat etävastaanottoina hyvin. Lisäksi vastaajat mainitsivat lähetteiden ja reseptien kirjoit­ tamisen, konsultaatiot, hoitosuunnitelmat ja erilai­ set hoidon valmisteluun liittyvät vaiheet, kuten haas­ tattelut ja esitietojen keräämisen, etävastaanotoille sopiviksi tehtäviksi. Potilasryhmistä eniten mainin­ toja saivat lapsiperheet ja erityisesti ensimmäistä lasta odottavat perheet. Myös pelkopotilaat, purentafysio­ logiset potilaat ja diabetespotilaat ovat ryhmiä, joi­ den ohjaus ja neuvonta onnistuisivat etäyhteyden välityksellä.

Suuhygienisteistä tiennäyttäjiä?

Etävastaanotot ovat erinomainen matalan kynnyk­ sen palvelumuoto, jota hyödyntämällä voidaan tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita, ohjausta ja neuvontaa joustavasti ja paikasta riippumatta. Etävastaanottojen hyödyntäminen suun terveydenhuollossa vaikuttaa kuitenkin vielä pirstaleiselta. On selvää, etteivät etä­ vastaanotot sovellu kaikkiin tehtäviin, mutta ne voi­ vat olla hyvä, nykyaikainen lisä palveluvalikoimaan.

Etävastaanottojen hyötyjä ja mahdollisuuksia onkin aiheellista tuoda esiin suun terveyden­huollon ammattilaisille ohjeistuksin, koulutuksin ja valta­ kunnallisella toimintamallisuosituksella. Ammatti­ kunnan sisällä uskotaan, että laajempaan etävastaan­ ottojen hyödyntämiseen ollaan valmiita. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

46

shg 3 • 2023

PITKÄÄN RAIKAS MAKU

uutuus Jenkki Fresh Deep Mint on erittäin voimakas ja raikas ksylitolipurukumi, jossa on pitkäkestoinen mintun maku. Kätevä pikkupussi kulkee näppärästi mukana. Ravitsemussuosituksissa suositellaan käytettäväksi ksylitolia 5 grammaa tai enemmän päivässä. Saat sen nauttimalla kaksi palaa Jenkki Fresh -ksylitolipurukumia kolme kertaa päivässä.

Sokeriton purukumi auttaa neutraloimaan happohyökkäystä. Tarkoitettu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa

C

Teksti ja kuva BioGaia Finland Oy

UUTUUSTUOTE

BioGaia Prodentis Kids maitohappobakteeri lasten suun ja hampaiden hyvinvointiin

B

ioGaia Prodentis Kids -imeskelytabletit sisältävät kahta suun mikrobistoon luontaisesti kuuluvaa maito­happobakteerikantaa sekä ksylitolia. Valmiste on tarkoitettu täydentämään lasten päivittäistä hampaiden harjausta. Lactobacillus reuteri Prodentis on maailman tutkituin maitohappobakteeri suun hyvinvointiin.

Se on tutkittu yli 50 kliinisessä tutkimuksessa ja on turvallinen käyttää lapsilla joko kuurina tai jatkuvassa käytössä. Raikkaan omenanmakuinen imeskelytabletti maistuu lapsille.

S

uun mikrobisto koostuu luonnostaan yli 700 bakteeri­lajista, jotka ylläpitävät tasapainoa. Tasapaino voi järkkyä muun muassa huonon suuhygienian, epäterveellisten ruokailutottumusten, sokeripitoisten juomien ja ruokien napostelun vuoksi. Lasten suunhoidon perustana on huolellinen hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä, vähintään 2 minuuttia kerrallaan.

48

shg 3 • 2023

M

aitohappobakteereilla eli probiooteilla voidaan tasapainottaa suun bakteeristoa ja vahvistaa suun omia puolustusmekanismeja. Tutkimusten mukaan imeskeltävä maitohappobakteerivalmiste voi ehkäistä plakkia ja ientulehdusta sekä vähentää mutans-streptokokkibakteereiden kasvua.

Lactobacillus reuteri Prodentis® on kahden suun luontaiseen mikrobistoon kuuluvan (L.reuteri DSM 17938 ja L.reuteri ATCC PTA 5289) -maitohappobakteerikannan toisiaan täydentävä ja tasapainoittava yhdistelmä. BioGaian patentoimalla L.reuteri Prodentismaitohappobakteeri-kannalla on tehty yli 50 kliinistä, julkaistua tutkimusta. Se on maailman tutkituin maitohappobakteerikanta suun hyvinvointiin sekä turvallinen käyttää lapsilla päivittäin joko kuurina tai pidempi­ aikaisesti. n

C

Teksti ja kuva Planmeca

Luovutusseremonia järjestettiin Kontraktovan aukiolla Kiovassa 21.6.

UKRAINA

Planmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammashoitolaa Ukrainaan

P

lanmeca lahjoitti viisi liikkuvaa hammas­hoitolaa Ukrainaan suun terveydenhuollon tukemiseksi sodan runtelemassa maassa. Jokainen klinikkavaunu on täysin varusteltu kaikilla perushammashoidossa tarvittavilla laitteilla ja instrumenteilla, kuten digitaalisella hammashoitokoneella, autoklaavilla ja muilla keskeisillä työvälineillä.

Klinikkavaunu on kehitetty yhteistyössä ­Planmecan suomalaisen tytäryhtiön ja jälleenmyyjän Plandentin kanssa. Kotimaassa sen tarkoituksena on auttaa hammaslääkäriketjuja ja hyvinvointialueita tarjoamaan suunhoidon palveluja alueilla, jotka sijaitsevat kaukana hammaslääkäriasemista tai potilaille, joilla hoitoon pääseminen olisi muuten hankalaa.

50

shg 3 • 2023

– Klinikkavaunujen lahjoittaminen oli konkreettisin ja tehokkain tapa auttaa Ukrainaa omalla tavallamme.

Klinikat ovat varusteltuja viimeisimmillä hammas­ hoidon ratkaisuilla, ja ne on suunniteltu tarjoamaan suun terveyden palveluja niille, jotka sodan takia eivät muuten pääse hammashoitoon, kertoo Planmecan aluevientipäällikö Denys Farnalskiy.

Planmecan tytäryhtiö LM-Dental lahjoitti klinikka­ vaunuihin yleisimpiin hoitotoimenpiteisiin tarvittavat käsi-instrumentit. Haalauspalveluihin erikoistunut Teollisuusmuutot Oy puolestaan nosti klinikka­vaunut trailereiden päälle veloituksetta. Hammashoitolat toimitettiin Ukrainaan Planmecan paikallisen jälleen­ myyjän Ukr-Medmarketin avulla, joka vastaa klinikkavaunujen huollosta ja tuesta paikan päällä. n

C

Teksti Anne Hyvönen

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Poimintoja Kansainvälisen Suuhygienistiliitto IFDH:n International Journal of Dental Hygiene -julkaisusta Puristusvoiman muodostuminen manuaalisen instrumentoinnin aikana

Oikomishoidettavien hampaiden harjaustekniikka

utkimuksen tavoitteena oli selvittää hammas­ hoidossa käytettävien instrumenttimallien vaikutusta puristusvoiman muodostumiseen hammaspintojen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana.

Tutkimuksessa oli mukana kuusi tutkimusartikkelia, joiden tutkimusotosten koko vaihteli 12 ja 24 osallistujan välillä. Neljässä artikkelissa arvioitiin instrumenttien suunnittelua suhteessa puristusvoiman tuottamiseen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana.

Kahdessa artikkelissa arvioitiin kliinikoiden kokeneisuuden vaikutusta puristusvoiman muodostumiseen.

Kolmen artikkelin tulokset paljastivat, että suuret halkaisijaltaan keveät instrumentit tuottivat vähiten puristusvoimaa (p < 0,05). Lisäksi kahdessa artikkelissa havaittiin, että pyöreät ja kapenevat instrumentit tuottivat vähemmän puristusvoimaa.

Silikonista valmistetut instrumenttikahvat tuottivat suuremman puristuslujuuden toimenpiteen jälkeen (p < 0,05). Yksi tutkimus osoitti, että modifioidut puhdistustekniikoihin liittyvät instrumenttimallit voivat vähentää peukalon ja etusormen puristusvoimaa (p < 0,05).

Tehdyn katsauksen tulosten perusteella instrumenttien valinnoilla ei ole suurta vaikutusta puristusvoiman vähentämiseen instrumentoinnin ja puhdistuksen aikana. Hammaslääketieteen ammattilaisten tulisi harkita kevyitä ja suurihalkaisijaisia instrumentteja manuaaliseen puhdistukseen. Myös pyöreitä, kapenevia kahvoja ja erilaisiin puhdistustekniikoihin tarkoitettuja instrumenttimalleja kannattaa harkita.

Systemaattinen katsaus osoitti, että on edelleen tärkeää tehdä kliinisiä tutkimuksia, jotka keskittyvät instrumenttimallien ergonomisten vaikutusten ymmärtämiseen. n

ehokas harjaustekniikka on välttämätöntä erityisesti potilailla, jotka käyttävät kiinteitä oikomishoito­laitteita. Perinteiset hampaiden harjaustekniikat eivät välttämättä tehoa oikomishoidon potilaiden lisääntyneisiin suunhoidon haasteisiin.

Kiinteät oikomishoitolaitteet vaikeuttavat hampaiden puhdistamista erityisesti brakettien ympäriltä ja kaari­lankojen alta. Tutkimuksessa kehitettiin harjaustekniikka, missä harjasten teho saadaan ulottumaan kaari­lankojen taakse puremalla hammasharjan päätä.

Tutkimus toteutettiin rinnakkaisena satunnaistettuna ja kontrolloituna tutkimuksena, johon osallistui 60 potilasta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään: puolet noudatti perinteistä Bass-tekniikkaa ja puolet käytti uutta oikomishoidon hampaiden harjaustekniikkaa.

Suuhygienian arviointiin käytettiin plakki-indeksiä (PI) ja ienindeksiä (GI). Mittaukset tehtiin lähtötilanteessa ja yhden kuukauden kuluttua intervention jälkeen. Uusi oikomishoidon hampaiden harjaustekniikka pienensi merkittävästi plakki-indeksiä (PI) erityisesti ikenien ja hammasvälipintojen alueilla (p < 0,05 kaikille). Ienindeksin (GI) osalta ei havaittu merkittäviä muutoksia (p > 0,05 kaikilla).

Uusi oikomishoitoon suunniteltu hampaiden harjaustekniikka osoitti lupaavia tuloksia plakin vähentämisessä kiinteitä oikomishoitolaitteita käyttä­ villä potilailla. Tämän ortodonttisen harjaustekniikan pitkä­aikaiset vaikutukset, erityisesti demineralisaation estämisessä, vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Tulevissa tutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia suunnitellun harjaustekniikan kliinistä tehoa oikomis­hoidon potilailla, jotka käyttävät sähköhammas­harjoja. n

T

52

shg 3 • 2023

T

KAIKKI JULKAISUT LÄHTEINEEN WWW.WILEYONLINELIBRARY.COM/JOURNAL/IDH

Lankaile, tikuta, flossaa

VÄLITÄ

HAMMASVÄLEISTÄSI! Tyyli on vapaa, kunhan tulee puhdasta.

Ahtaille hammasväleille:

HAMMASLANKA, LANKAIN TAI TIKKU

Suuremmille hammasväleille: HAMMASVÄLIHARJA

Clinic by Jordan -suuhygieniatuotteet on kehitetty hellävaraiseen ja tehokkaaseen hampaiden puhdistukseen. Tuotteita myydään apteekeissa.

C

Koostanut Päivi Pribilla n Kuvat iStockphoto

MEDIAPEILI

Alaa ja alaa sivuavia ajankohtaisia aiheita Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja, alaan ja alaa sivuavia mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

Hammaslaakarilehti.fi 21.6.2023

Hammaslaakarilehti.fi 14.8.2023

Sairauslomapäivä säilyy hyvinvointialueilla palkallisena

Nikotiininuuska houkuttaa etenkin nuoria

Hallitusohjelman kirjaus ensimmäisen sairausloma­ päivän palkattomuudesta on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hammaslääkäriliiton neuvottelu­päällikkö Lotta Lax muistuttaa neuvottelu­ järjestöjen tekemän työn merkityksestä. Esi­merkiksi hyvinvointialueiden hammaslääkäreitä muutos ei koske. – Hallitusohjelman kirjaus koskee vain sellaisia työntekijöitä, joihin sovellettavassa työehto­ sopimuksessa tai omassa henkilökohtaisessa työ­ sopimuksessa ei ole sovittu asiasta toisin, Lax toteaa.

Hyvinvointi­alueilla sovellettavissa työehtosopimuksissa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen. – Sairaus­poissaoloajan palkkaedut HYVTES:ssä ovat ylipäätään paljon paremmat kuin mihin työ­ sopimuslain perusteella on oikeus, Lax sanoo.

Mango, hedelmälaku, mustikka, meloni – tarjolle on tullut monenlaisia makuja ja värikkäitä rasioita. Tampereen yliopiston suun terveydenhuollon professori, kliini­sen parodontologian dosentti Anna Maria Heikkisen mukaan niillä vedotaan etenkin nuoriin. Koska tuote on uusi, vaikutuksista on vähän tutkimustietoa, toisaalta nikotiinin haitat tunnetaan jo varsin hyvin.

Verkkokaupoissa nikotiininuuskaa mainostetaan puhtaampana, vähemmän haitallisena vaihtoehtona, sillä tuote ei sisällä tupakkakasvia. – Jätetään kertomatta, että nikotiini on myrkky ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, Heikkinen sanoo. Nikotiini supistaa verisuonia, kiihdyttää sydämen sykettä, kohottaa verenpainetta ja altistaa rytmihäiriöille.

Pitkäaikais­vaikutuksena nikotiinin tiedetään heikentävän insuliini­herkkyyttä ja lisäävän tyypin 2 diabeteksen riskiä. Se voi mahdollisesti edesauttaa solujen muuttumista syöpäsoluiksi. Nuorilla nikotiini voi aiheuttaa muutoksia aivojen toiminnassa ja vaikuttaa oppimiseen.

– Kun ihminen vastaanotolla sanoo, että ei polta, kannattaa kysyä, käyttääkö hän muita nikotiinituotteita. Terveyshaitoista on hyvä kertoa, Heikkinen sanoo. Todennäköisesti nikotiininuuska altistaa tavallisen nuuskan tavoin ylähuulen alueen limakalvon paksuuntumiselle, haavautumille, tulehduksille ja ienten vetäytymiselle.

Työantajat kannustavat somenäkyvyyteen, mutta missä menevät omasta työstä kertomisen rajat? Jos haluaa kertoa potilastapauksesta anonyymisti, pitää varmistaa, ettei identiteettiä saada edes tietoja yhdistelemällä selville.

HAMMASLAAKARILEHTI.FI 16.6.2023

54

shg 3 • 2023

C

Duodecim.fi 7.6.2023

Makurajoitukset voisivat vähentää nuorten sähkötupakointia Nuorten sähkötupakointi voisi todennäköisesti vähentyä, jos markkinoilta poistettaisiin houkuttelevat maut ja tarjolla olisi vain tupakan makuisia nesteitä. Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaisesta kyselytutkimuksesta, johon osallistui 1 400 sähkötupakkaa käyttävää 14–21-vuotiasta.

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Enemmän En tiedä määränpäätä.

En sen hintaa.

Olen raapaissut hieman elämän pintaa.

Nyt haluan enemmän.

Hammaslaakarilehti.fi 26.5.2023

Vanhemman parodontiitti voi heijastua lapsen suuhun jo ennen hampaita Parodontiittia sairastavien vanhempien l­ apsilla havaitaan jo hampaiden puhjetessa enemmän parodonto­ patogeenejä kuin parodontaalisesti terveiden vanhempien lapsilla, toteaa tuore tutkimus. On havaittu, että vaihduntahampaistovaiheessa lapsen suun ­mikrobiston koostumus korreloi huoltajan parodontaalit­erveyden kanssa – etenkin, jos huoltaja sairastaa nopeasti etenevää parodontiittia. On kuitenkin ollut epäselvää, missä hampaistokehityksen vaiheessa huoltajan parodontaaliterveyden yhteys lapsen suun mikrobistoon voidaan aikaisintaan havaita.

Hammaslaakarilehti.fi 5.5.2023

Energiajuoma voi kiilata hammasharjan Suomalaistutkimuksen mukaan puolet nuorista, jotka käyttivät energiajuomia viikoittain, pesi hampaansa alle kaksi kertaa päivässä. Viikoittain energiajuomia käyttävät jättivät myös aamupalan syömättä yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energia­juomia.

– Energiajuomien terveysvaikutuksista tulisi jakaa enemmän tietoa nuorille. Poliittisella tasolla tulisi kiinnittää huomiota myyntirajoituksiin sekä esimerkiksi markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjatutkija Maija Puupposen mukaan jatkossa pitäisi selvittää tarkemmin käytön taustalla olevia syitä, jotta kulutustottumuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Vieraskyna hs.fi 31.7.2023

Antibioottien liika- ja väärin­käyttö aiheuttavat vakavia ongelmia Intensiivianestesiologi Maurizio Cecconi ja euro­ parlamentaarikko Sirpa Pieti­käinen toteavat, kuinka mikrobi­lääkkeiden väärinkäytöstä ja liiallisesta käytöstä puhuttaessa keskitymme usein ihmisten antibioottien käyttöön, vaikka suurin ongelma on mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä. Tuotantoeläimille annetaan antibiootteja ennaltaehkäisevänä keinona i­ nfektioiden ehkäisemiseksi ja huonojen hygieniaolosuhteiden kompensoimiseksi, vaikka eläimet eivät tarvitsisi lääkkeitä tietyn sairauden hoitoon. Tutkimusten mukaan maail­ massa yli 70 prosenttia kaikista mikrobilääkkeistä menee eläimille, joita kasvatetaan ruoaksi. Se on hälyttävä määrä. – Eläimille annettavat antibiootit aiheuttavat välillisesti ongelmia ihmisten terveydelle, erityisesti tehohoitopotilaille. Lääkeresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla tehohoidossa ­oleville potilaille hengenvaarallisia. Ne ovat myös hankalia ­hoitaa ja voivat johtaa pitkittyneeseen sairaalahoitoon ja korkeampaan kuoleman riskiin. n

suuhygienistiliitto.fi

55

AUTA POTILAITASI PYSÄYTTÄMÄÄN JA ESTÄMÄÄN IENTEN VERENVUOTO parodontax on päivittäiseen käyttöön tarkoitettu fluorihammastahna, jossa on ainutlaatuinen 67% natriumkarbonaattia sisältävä koostumus

58% 4X

vähemmän ienverenvuotoa1

tehokkaampi poistamaan plakkia*2

*verrattuna tavalliseen hammastahnaan kaksi kertaa päivässä yhtäjaksoisesti käytettynä 1. Akwagyiram et al. Efficacy and Tolerability of Sodium Bicarbonate Toothpaste in Subjects with Gingivitis: A 6-month Randomized Controlled Study. Oral Helth Prev. Dent. 2017; 16(5): 401-407.

2. Jose A et al. J Clin Dent. 2018; 29:33–39. parodontax-hammastahnat ovat CE1639-merkittyjä lääkinnällisiä laiteita. Lue käyttöohjeet.

PM-FI-PAD-23-00003

Suun terveyden puolesta – ammatillisen osaamisen tukena. Tutustu jo tänään!

Voit myös tilata näytteitä! www.haleonakatemia.fi

C

KOLUMNI

Kuva: Ikotialbumi

Torilla tavataan!

Hanna Lähteenmäki Kirjoittaja on suuhygienisti (YAMK), Kliininen asiantuntija, filosofian tohtori ja tutkija; Helsingin yliopisto. Sen lisäksi hän työskentelee tamperelaisessa Hammasklinikka Kruunussa.

Veni, vidi, vici. – Julius Caesar

S

uomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo neljättä kertaa peräkkäin! Onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyttä, bruttokansantuotetta, korruptoituneisuutta ja sosiaalisia tukiverkostoja. Nyt, kun nämä asiat asetetaan peräkkäin, alan minäkin tuntea onnellisuutta.

Voimme olla todella ylpeitä suomalaisesta terveydenhuoltoverkostosta, vaikka haasteita hyvinvoinnin parissa onkin ollut. Meillä on laadukasta koulutusta, yhdenvertaisuutta ja ennen kaikkea huikeita ajattelijoita, jotka vievät ideat eteenpäin aina ajatuksen tasolta tuotekehitykseen asti. Suomesta löytyy luovia ideanikkareita, jotka ovat laboratorion ja pitkän tutkimustyön tuloksena saaneet tuotteita käyttöön kliinikoille.

Professori Timo Sorsa Helsingin yliopistosta esitteli juhlaluennossaan Apollonian parodontologiselle jaostolle suulääketieteen pioneereja.

Miltä tuntuisi ottaa pieniä periapikaalikuvia koko suusta, ellei professori Yrjö Paatero olisi keksinyt ja kehittänyt meille panoraamatomografiaa 1900-luvun puolivälissä. Nykyään tämä PTG on käytössä maailmanlaajuisesti yhtenä tärkeimmistä työkaluista hammaslääketieteen diagnosoinnissa.

Entä kuka suosittelee potilailleen ksylitolituotteita?

Millaisesta inspiraatiosta laajaan tutkimustyöhön on professori Kauko Mäkinen saanutkaan 1970-luvulla, jotta voisi käyttää kyseistä luonnontuotetta suun terveys­ tuotteena? Valitettavasti tämän tuotteen laaja leviäminen maailmalle ei ole edennyt. Kuinka ärsyttävää onkaan ulkomailla ostaa sokeripurkkaa!

Entä sitten potilaskortilla näkyvä CPITN-indeksi, kuka on kuullut, että koko nimi indeksille on: "The Community Periodontal Index of Treatment Needs". Tämän indeksin takaa löytyy professori Jukka Ainamo. Indeksi on helppo ja kuvaa parodontologista tilaa pääpiirteittäin, jotta osaisimme arvioida parodontologista hoidon tarvetta.

Suun terveydentilaa voidaan myös pikadiagnosoida professori Sorsan elämäntyön tuloksena olevilla PerioSafe® ja ImplantSafe®-testeillä, jotka analysoivat tulehduksen biomarkkeri aMMP-8-entsyymiä ng/ml suu­ nesteistä. Helppoa, nopeaa ja kivutonta.

Professori Riitta Seppänen-Kaijansinkon työryhmineen kehittelemä Injeq®-älyneula puolestaan vie kivuttoman hoidon viestiä ympäri maailmaa.

Joskus hampaiston kiinnityskudostuki pettää, jolloin hampaita saatetaan kiskoa yhteen. Silloin professori Pekka Vallitun Everstick®-kuitu on oivallinen tuote tähän tarpeeseen. Dosentti Pirjo Pärnäsen fermentoitu puolukka­ mehu on luonnollinen suuhuuhde kaikkien kemial­listen suuvesien rinnalle, ja dosentti Tommi Pätilän työryhmineen lanseeraaman Lumoral®-valohoidon avulla saadaan biofilmin haitalliset bakteerit tuhoutumaan.

M

eillä on siis potentiaalia olla maailman onnellisimman kansan lisäksi innovaatioiden luvattu maa, josta nykyteknologian avulla voidaan levittää maailmalle ainakin hammaslääketieteen suuria innovaatioita. n

suuhygienistiliitto.fi

57

D

Teksti Virve jääskeläinen n Kuva Kotialbumi

Suuhygienistin päivä maailmalla Mitä teet herättyäsi? Keitän kahvia ja meditoin. Se on aika, jolloin keskityn itseeni, jotta voin keskittyä asiakkaideni tarpeisiin päivällä.

Kuinka autat potilaita? Lähestyn asiakkaitani kokonaisvaltaisesti.

Pyrin selvittämään kaikki suun- ja yleiseen terveyteen vaikuttavat tekijät. Kattavan anamneesin ja tutkimuksen perusteella laadin yksilöllisen motivointiin ja suuhygienian parantamiseen keskittyvän ohjelman. Hoidon jälkeen tuen asiakasta ylläpitämään suun terveyttä tehokkaasti ja kestävästi.

KUKA Martina Školnová, 49 TYÖ Työskentelen Prievidzanissa Slovakiassa. Vuoteen 2022 asti työskentelin hoitajana ja suuhygienistinä yksityisillä klinikoilla. Tämän vuoden alussa avasin oman klinikan nimeltä Sustainable Solutions s. r. o.

KOTI JA PERHE Perheeseeni kuuluu aviomies Peter (56) ja Jyväskylässä opiskeleva Theodor (25) sekä mäyräkoira Zoe (14). Asumme Prievidzan keskustassa.

HARRASTUKSET Kävely luonnossa mieheni ja koiramme kanssa. Kirjallisuus ja koulutus.

MOTTO Ole ystävällinen. Et koskaan tiedä, millaisia taisteluita toiset käyvät.

Mikä toi tänään iloa työpäivääsi? Tapaamiset lapsiasiakkaiden kanssa.

Rakastan heidän motivoimistaan. Heidän tapansa ajatella luovasti inspiroi minua. Heidän kanssaan ymmärrän, että intohimoni työtäni kohtaan on panostusta tulevaisuuteen.

Mikä työssäsi on tärkeää? Asiakas on tärkein, sen jälkeen tulee minun ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Uuden tiedon ja tutkimusten hyödyntäminen työssä, jotta asiakkaat hyötyisivät hammashoidosta mahdollisimman paljon.

Mikä työyhteisössäsi on tärkeää? Tiimityö, kaikkien hyväksyminen, tuki ja harmonia.

Oliko sinulla riittävästi aikaa tehdä kaikki, mitä halusit?

Poikkeuksellisesti kyllä.

Miltä muutokset tuntuvat työssä? Positiivisilta, mutta suhtaudun niihin kunnioituksella.

Kuinka monta potilasta hoidat päivässä ja millaisia he yleensä ovat? Hoidan 5–6 potilasta päivässä. Suurin osa potilaistani käy vastaanotollani säännöllisesti.

Miltä sinusta tuntui työpäivän jälkeen? Väsyneeltä mutta tyytyväiseltä. Koska avasin oman toimipisteeni vastikään, olen iloinen ja kiitollinen siitä, että saan työskennellä ja minulla on tarpeeksi tyytyväisiä asiakkaita.

Mitä teit ensimmäiseksi töiden jälkeen? Tapasin mieheni.

Kävelimme suosikkikahvilaamme juomaan kupin loistavaa kahvia. n

58

shg 3 • 2023

D

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA! Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

LAPPI

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdys­ jäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin, jos suinkin ehtii.

Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

KUO JKL TRE

Anna Kantalainen P. 040 749 6194 anna.kantalainen@hyvaks.fi

Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Hanne Kotka P. 040 702 6276 hanne.kotka@gmail.com

Kaisa Laine Satu-Maaria Lamberg P. 040 592 0530 P. 040 546 1864 kaisa.laine9@gmail.com sm.lamberg@gmail.com

Kirsi Koivisto P. 040 058 2564 km.koivisto@gmail.com

Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com

suuhygienistiliitto.fi

LPR

TKU

Sini Jalava P. 040 517 1604 sini.h@hotmail.com

Emilia Kataja p. 040 518 5488 la.lumio@gmail.com

JSUU

Henrika Thure-Kandell P. 050 308 7097 hentti75@hotmail.fi

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

KAI

Minna Tuomainen p. 040 761 5812 minna.tuomainen@kainuu.fi

Pirkanmaalle etsitään yhdysjäsentä. Olisitko se sinä?

59

D

SUUHYGIENISTI MEDIATIEDOT 32. vuosikerta Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4

Aineistot 23.1.2023 18.4.2023 21.8.2023 6.11.2023

Ilmestyy vko 9 vko 22 vko 39 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 1/2 1/4

176 x 250 mm + 3 mm bleed 70 x 210 mm + 3 mm bleed 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm 2.–4. kannet 1. kansi sisäsivut 1/2 500 e 1/4 400 e

750 e ei mainoksia 1/1 700 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää.

Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta.

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kulues­sa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitus­ myyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja Suomen Suuhygienisti­liitto SSHL ry Pankkiyhteys IBAN FI6780001200705813 SWIFT DABAFIHH

60

shg 3 • 2023

SUOMEN SUUHYGIENISTI­LIITTO SSHL RY:N HALLITUS Puheenjohtaja Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi Varapuheenjohtaja Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi Sihteeri Niina Kurunsaari niina.kurunsaari@suuhygienistiliitto.fi Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi Pilvi Kare pilvi.kare@suuhygienistiliitto.fi Taina-Tuulia Hyvärinen taina-tuulia.hyvarinen@suuhygienistiliitto.fi Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi Laskutus Tua Jalkanen laskutus@suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16 Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Työsuhdeneuvonta Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 380 Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 350 Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä.

Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi Puhelinneuvonta ma–to klo 9–12 ja ti 13–15 Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

SSHL_ry

Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

eskon Nyt myös valikoimissa!

Verkkokauppa:

www.hammaskeiju.fi

Kotimainen Vegaaninen Gluteeniton Vähemmän lisäaineita Enemmän ksylitolia Toistakymmentä makua Pakkauskoot 80 g - 10 kg

#whnordic wh.com

Valitse W&H-autoklaavisi

klinikan tarpeiden mukaan: M

MIU

PRE

RD NDA STA IC

BAS

W&H laatu kuuluu aina mukaan!

Nopea toimitus tarvittaessa Soita, niin kerromme lisää: W&H Nordic AB +46 (0) 8 445 88 30 | office@whnordic.se | wh.com