4 minute read

Esteettinen hymy kalvo-oikomisen keinoin

OPINNÄYTETYÖ

Esteettinen hymy kalvo-oikomisen keinoin

Teksti Janika Vång

Ohjaaja lehtori Saila Pakarinen

Kuvat iStockphoto ja kotialbumi

Läpinäkyvät oikomiskalvot ovat saavuttaneet suuren suosion. Kalvot helpottavat suuhygienian ylläpitoa, aiheuttavat vähemmän kipua, vähentävät vastaanottojen määrää ja kestoa sekä vaativat vähemmän ensiapukäyntejä kuin kiinteät oikomiskojeet. Lisäksi kalvooikominen on monen mielestä perinteistä kisko-oiontaa esteettisempi ja mukavampi vaihtoehto oikomishoidon toteuttamiseen.

Kalvojen käyttö soveltuu lieviin tai kohtalaisiin ahtaumiin, diasteman hoitoon sekä yhden tai kahden hampaan virheasennon korjaamiseen. Hankalissa tilanteissa, kuten vakavien hammaskiertymien korjaamisessa, kalvo­oikomisessa on haastavaa.

Tutkimusten perusteella Invisalign­kalvot aiheuttavat vain vähän tai ei ollenkaan haittavaikutuksia ienkudoksissa. Kalvojen on myös raportoitu vähentävän parodontaalisairauksien ja hypomineralisoitumisen syntyä. Invisalign­kalvojen käytössä ilmenee myös vähemmän epämukavuutta, koska kalvot poistetaan ajoittain. Tämä antaa ikenien ja hampaiden kiinnityskudoksille mahdollisuuden parantua rauhassa juomisen, syömisen ja kalvojen sekä hampaiden puhdistamisen ajaksi.

Kalvo-oikomisen haitat

Kalvot voivat aiheuttaa lievää kipua 2–3 päivää niiden aloituksesta. Limakalvoilla saattaa myös esiintyä vähäistä ärsytystä. Invisalign­kalvoihin liittyy myös pieni riski hampaan juuren resorptioon. Resorptiossa hampaan juuren kudos alkaa vaurioitua tai hajota. Kliininen tutkimus on myös osoittanut, että kalvooikomisen ei ole osoitettu olevan kiinteillä kojeilla tehtyä oikomista nopeampaa. Jopa joka kuudes potilas joutuu siirtymään kalvo­oikomisesta kiinteisiin kojeisiin, koska kalvo­oikominen ei tuota tulosta.

”Viikon käytön jälkeen kokemus kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.”

Näin hoitopolku eteni

Hoitopolkuni alkoi hammaslääkärin arviointikäynnillä. Hampaat tutkittiin tarkasti, ja purenta tarkistettiin, jotta hoidon onnistumismahdollisuuksia pystyttiin arvioimaan. Ensimmäisellä käynnillä suusta ja kasvoista otettiin alkutilannekuvat. Ennen hoitosuunnitelman läpikäyntiä tehtiin myös erillinen ortopantomografia, joka auttoi hampaiden ja juurten yleiskatsauksessa. Röntgenkuvien tulkinnan jälkeen hampaat kartoitettiin suuskannerilla, ja hoitosuunnitelma käytiin läpi sen valmistuttua.

Hoitosuunnitelman läpikäynnin yhteydessä saatiin myös arvio siitä, mitä koko hoitoprosessi tulisi maksamaan. Omalla kohdallani hoito tulee maksamaan minulle hieman yli 4 000 euroa. Tämä hinta sisältää kaiken tarvittavan, kuten hoitosuunnitelman, hampaiden skannaukset ja varsinaisen hoidon. Röntgenkuva saattaa olla ainoa toimenpide, jonka voin joutua maksamaan vielä erikseen, jos valitsemallani toimijalla ei ole mahdollisuutta sisällyttää sitä hintaan. Röntgenkuvan on oltava melko tuore, jotta sitä voidaan käyttää apuna hoitosuunnitelman laatimisessa.

Kun hoitosuunnitelmani oli valmis, se esiteltiin minulle videoanimaation avulla, jossa esiteltiin vaihe vaiheelta, miten hoito etenee. Kun olin hyväksynyt suunnitelman, keskustelimme vielä tulevasta hoitokäynnistä ja siitä, mitä tapahtuu kun kalvot saapuvat klinikalle.

20–22 tuntia päivässä

Invisalign­hoidon ensimmäisellä käynnillä hammaslääkäri hioi tiettyjä hammasvälejä hieman väljemmiksi, jotta hampaiden siirtyminen olisi mahdollista. Hampaiden hionnan jälkeen hampaisiin asetettiin muovikiinnikkeitä ja ensimmäiset kalvot asetettiin paikoilleen. Käynnillä myös varmistettiin, että osasin irrottaa kalvot ja asettaa ne takaisin paikoilleen.

Saamani aloituspaketti sisälsi säilytyskotelon kalvoille, ohjekirjat ja kolme erilaista vaihtokalvoa. Ohjeistuksena oli vaihtaa kalvot uusiin 1–2 viikon välein, heti kun ne eivät enää tuntuneet hampaissa tiukoilta. Viikon käytön jälkeen kokemus kalvoista oli positiivinen. Kalvot olivat huomaamattomat, ja niiden irrottaminen ja takaisin laittaminen sujuivat hyvin.

”Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta hampaat eivät palautuisi takaisin lähtötilanteeseen.”

Hampaat olivat hieman arat ensimmäisten päivien ajan, mutta se oli siedettävää enkä tarvinut kipulääkitystä. Hampaiden arkuus on normaalia hoidon alussa tai kun kalvot vaihdetaan uusiin. Hampaissa tuntuu lievää painetta, mikä viestii hoidon vaikuttavan.

Kalvoja käytetään 20–22 tuntia päivässä, jotta hoito olisi riittävän tehokasta. Ne poistetaan vain syömisen ja juomisen ajaksi ja ne on puhdistettava jokaisen irrotuksen jälkeen.

Ylläpitämiseen tarvitaan retentiota

Miten hoito päättyy? Lopputuloksen ylläpitämiseen tarvitaan retentiota, jotta hampaat eivät palautuisi takaisin lähtötilanteeseen. Hammaslääkärini ehdotti, että retentiolangan sijaan ottaisin käyttöön retentiokalvot. Näitä kalvoja käytetään muutaman viikon ajan 12–22 tuntia vuorokaudessa, tämän jälkeen käyttöä vähennetään vähitellen.

Voinko suositella hoitoa muille? Ehdottomasti. Vaikka hoitoni on vasta alussa, uskon, että saan kauniit hampaat suunnitellussa aikataulussa ja olen yhtä kokemusta rikkaampi.

Kirjoittaja päätyi kalvooikomiseen, koska ei lapsena suostunut ottamaan kiinteitä oikomiskojeita, vaikka purenta olisi sitä vaatinut.

Purentani lähtötilanteessa ylähammaskaaren kulmahammas ei ole hammasrivistöllä, mikä aiheuttaa minulle jonkin verran ristipurentaa. Alahammaskaarelta löytyy myös jonkun verran ahtautta, mutta päätin aloittaa kalvo-oikomisen ensisijaisesti yläkaaren takia.
Hampaissani olevan voimakkaan siirtymän takia olin siinä uskossa että kalvo-oikominen ei olisi ollut minulle mahdollista. Otin kuitenkin yhteyttä kalvooikomista tekevään yritykseen ja lähetin kuvat hampaistani ja purennasta. Paluupostissa sain vastauksen, että kalvo-oikominen onnistuu, vaikka rajoilla mennään.
This article is from: