SHG 01/2024

Uusi hallitus esittäytyy

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n uusi hallitus aloitti kaksivuotiskautensa tammikuussa. Mitä odotuksia hallituksen puheenjohtajalla ja jäsenillä on hallitustyöstä ja mitkä edunvalvonnalliset asiat ovat lähellä heidän sydäntään?

Puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki

Olen ollut liiton jäsen jo yli kaksikymmentä vuotta. Valmistuin Helsingin Metropoliasta 2001 ja sain silloin suuhygienistiliitolta stipendin, jonka sai käyttää mihin tahansa koulutukseen, joten minulla on aina ollut erittäin lämpimät välit liiton kanssa. Olen työskennellyt valmistumisestani saakka yksityisellä hammasklinikalla Tampereen keskustassa. Puheenjohtajakausi alkaa uuden opettelulla – kokouksien pitämisestä lausuntojen kirjaamiseen. Tohtorin väitöstyön ansiosta olen onneksi harjaantunut lausuntojen ja apurahojen kirjoittaja, niin suomeksi kuin englanniksikin.

Puheenjohtajakaudellani haluan tehdä suuhygienistien ammattia näkyväksi ja korostaa, miten vahva koulutuspohjamme on. Samalla haluan painottaa elinikäisen oppimisen ja jatkokoulutuksen merkitystä. Pidän tärkeänä suhteiden luomista sekä vanhoihin että uusiin jäseniin, ja tietenkin myös yhteistyökumppaneihin. Koska olen myös hammaslääkäriseura Apollonian jäsen, näen mahdollisuuden rakentaa yhteistyötä myös sen suuntaan.

Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske

Valmistuttuani hammashoitajaksi Jyväskylästä vuonna 2005, kiersin terveyskeskuksissa imemässä kaiken mahdollisen opin hammaslääkäreiltä. Halusin omin käsin tekemään, kehittämään ja vaikuttamaan, ja jatkoin opintojani. Suuhygienistiksi valmistuin Kuopiosta vuonna 2011.

Olen kiitollinen korkeatasoisesta koulutuksesta, laadukkaasta opetuksesta, yhteistyöverkostoista sekä alati kehittyvästä alastamme. Hammaslääketiede tarjoaa jatkuvasti uutta ja haastaa meitä oppimaan. Mietin, osataanko asiantuntijuuttamme hyödyntää oikealla ja riittävällä tavalla? Annetaanko meidän toimia kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden eteen? Mielestäni ei. Painotus on edelleen toimenpidekeskeistä eikä terveydenedistämiskeskeistä, vaikka ennaltaehkäisyn merkitys on tiedostettu. Haluan olla edistämässä ja kehittämässä alan työelämää. Toivon ja uskon, että lähitulevaisuudessa suuhygienistitkin voivat erikoistua substanssikohtaisesti geriatriaan, hallintoon, erityisryhmiin, parodontologiaan tai pedodontiaan ortodontian lisäksi. Hammaslääkäritkin voivat pätevöityä, miksi siis meillä ei olisi mahdollisuutta erikoistua ja tätä kautta parantaa ansiotuloja?

Hallituksen jäsen Essi Asikainen

Olen 30-vuotias suuhygienisti Naantalista. Opiskelin suuhygienistiksi Turun ammattikorkeakoulussa, suoritin siellä myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Olen työskennellyt julkisella puolella suun terveydenhuollossa vuodesta 2017 lähtien. Liiton hallituksessa olen ollut mukana vuodesta 2019 lähtien. Keväällä 2023 meille syntyi esikoispoika ja tästä syystä olen tällä hetkellä perhevapaalla.

Perhevapaalla ollessani olen huomannut, kuinka aikataulutettua ja haastavaa työmme suun terveydenhuollossa on. Mietin usein, kuinka jaksamme työssä. Koenkin tärkeäksi sen, että liittomme vaikuttaa suuhygienistien työolojen parantamiseen.

Suuhygienistien monipuolista osaamista ja laajaa ammattitaitoa voisi tulevaisuudessa hyödyntää laajemmin. Odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Hallituksen varajäsen Tess Eager

Vastavalmistuneena suuhygienistina muutin Turusta töiden perässä Helsinkiin. Tein kesän töitä Helsingin kaupungilla, sieltä siirryin yksityiselle sektorille.

Vastikään työelämään siirtyneenä en vielä osaa ottaa kantaa alan edunvalvontaan. Ensimmäisellä hallituskaudellani seuraan ja opettelen talon tavoille niin työelämässä kuin hallituksessakin. Minulle tärkeitä asioita ovat suuhygienistien työhyvinvointi, kilpailukykyinen palkkaus sekä reilu toiminta. Toivon, että pääsemme tulevaisuudessa vaikuttamaan esimerkiksi toimenpidelisien yleistymiseen. Näen, että suuhygienistin ammatti kehittyy ja suomalaisten suun terveyttä tulevaisuudessa hoitavat entistäkin osaavammat, ammattitaitoisemmat ja taitavammat suuhygienistit. Toivon, että voimme vaikuttaa siihen, että kouluissa opetettaisiin suun terveyden merkitystä entistä enemmän. Hyvät suun terveyden edistämisen tavat opitaan lapsena ja ne kantavat pitkälle aikuisuuteen saakka.

Hallituksen varajäsen Tony Heinonen

Valmistuin suuhygienistiksi Kuopiosta. Tällä hetkellä asun Turussa, missä työskentelen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Vapaa-aikani kuluu uinnin, pyöräilyn ja lattaritanssien parissa. Olen aina valmis uusiin haasteisiin, siksi halusin lähteä mukaan liiton toimintaan. Olen ollut liiton jäsen opiskeluajoistani lähtien. Koen tärkeäksi uusien jäsenten hankintaan osallistumisen, olivat he sitten vasta alalle tulevia hygienistejä tai jo työelämässä olevia. Liitto tarjoaa kollegiaalisen yhteisön ja tukiverkon, josta on helppo hakea tukea työuran eri vaiheissa.

Alan haaste tulevaisuudessa on, etenkin suurilla hyvinvointialueilla, hoitoon pääsyn varmistaminen hoitotakuun rajoissa. Jonot ovat pitkät, ja hoitoa täytyy tehostaa. Tämä tulee vaikuttamaan meidän kaikkien työhön tavalla tai toisella.

Useilla hyvinvointialueilla on jo aloitettu palkkojen harmonisointi, ja toimenpidepalkkioiden vaihtelut ovat herättäneet keskustelua. Joillain alueilla toimenpidepalkkiot on peruttu ja sitten palautettu. Kirjavien käytäntöjen yhtenäistäminen vaatii vahvaa edunvalvontaa myös suuhygienistiliitolta.

Hallituksen jäsen Tarmo Hiltula

Olen päätyössä Lapin hyvinvointialueella ja sivutyössä Terveystalolla. Ammattikuntamme eteen on taisteltu aina, ja taisteltavaa riittää. Voimme olla kiitollisia niille rautaisille ammattilaisille, jotka ovat tehneet työtä etumme puolesta ennen meitä. Saavutetuista asioista on pidettävä huolta, ja ammattikunnan asiaa on vietävä samalla eteenpäin – se ei tapahdu itsestään. Aktiivisuus on ainoa tapa etujen valvonnassa ja ylläpidossa.

Suuhygienistin työ on tärkeää. Liiton tulee valvoa suuhygienistien etuja opiskeluajasta lähtien, läpi koko ammattiuran työhön, työolosuhteisiin, palkkaukseen, ammatinharjoittamiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tärkeää on myös, että Akavan Erityisalat AE ry:n osaavat asiantuntijat ja lakimiehet auttavat jäseniä. Ammattiliitossa edunvalvontaa toimitetaan palkka- ja palvelussuhdeneuvontana, sopimusedunvalvontana ja ammatillisena edunvalvontana.

Julkisen sektorin sopimusneuvotteluihin liitto osallistuu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Yksityisellä sektorilla Akavan Erityisalat AE ry vaikuttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Toiminta on turvattava jatkossakin ammattikunnan edun vuoksi. Suomen Suu hygienistiliitto edustaa ammattikuntaa suuhygienistien kansainvälisessä IFDH:ssa ja eurooppalaisessa EDHF:ssa. Euroopan Suuhygienistiliitto EDHF:n delegaattina olen päässyt laajemmin mukaan ammattikunnan yhteisöön, jossa jaamme samoja haasteita ja tavoitteita.

Hallituksen varajäsen Virve Jääskeläinen

Jäin puheenjohtajakauteni jälkeen mentoriksi hallitukselle varmistaakseni sujuvan siirtymisen. Sain itsekin tukea edeltäjiltäni.

Kaikilla aloilla on omat haasteensa, ja näen, että liittona meidän tulee tarkastella ammattimme haasteita, tulevaisuutta ja edunvalvontaa elinkaariajattelun kautta. Elinkaariajattelulla varmistamme, että suunnittelemme toimintaa ja edunvalvontaa niin, että se kattaa jäsenten koko ammatillisen elämänkaaren. Meidän tulee valvoa suuhygienistien etuja opiskeluajoista lähtien, ja edunvalvonnan tulee kattaa työolosuhteisiin, palkkaukseen, ammatinharjoittamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat. Olen ollut mukana liiton toiminnassa vuodesta 2010, ja työ jäsenten eteen tuntuu jo elämäntavalta. Rakennamme vahvempaa tulevaisuutta yhdessä – olemme yhtä suurta tiimiä!

Hallituksen jäsen Jaana Lahti

Olen ollut suuhygienisti vuodesta 1997. Asun Enontekiöllä, ja työnantajani on Lapha eli Lapin Hyvinvointialue. Perheeseeni kuuluvat mies ja kaksi poikaa.

Suuhygienistin alalla koen haasteelliseksi oikean työnjaon ja ergonomian. Meillä on pieni työyhteisö, jossa kaikki tekevät kaikkea, ja välillä jää liian vähän aikaa niin sanottuihin omiin töihin. Yksin työskennellessä työasennot asettavat haasteita.

Toimenpidepalkkiot toisivat tärkeitä muutoksia suuhygienistin työhön, palkkaukseen ja alan houkuttelevuuteen. Hammaslääkäreille ne maksetaan, suuhygienisteille ei.

Yhä useampi suuhygienisti toimii yrittäjänä ja työnkuvamme laajenee koko ajan. Tämä tarkoittaa että työtehtävien vaatimustaso ja siten myös vastuut lisääntyvät.

Hallituksen varajäsen Farzane Mahmoodi

Jatkan ilolla kolmatta kauttani hallituksen varajäsenenä, mikä tuntuu minulle sopivalta vaihtoehdolta tällä hetkellä. Työskentelen kunnalla VarsinaisSuomen hyvinvointialueella (Varha).

Teemme arvokasta, itsenäistä ja vaativaa suun asiantuntijan työtä, ja tämän pitäisi näkyä myös palkassamme. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi vastavalmistunut jättää suuhygienistin työn muutaman vuoden jälkeen, sillä palkka ei vastaa työn vaativuutta ja koulutustasoa. Lisäksi moni haluaa jatkuvasti lisäkoulutusta ja vaihtaa tästä syystä alaa.

Työmme on myös fyysisesti raskasta, ja siksi työhyvinvoinnin merkitys korostuu työssä jaksamisessa. Suuhygienistin työ ennaltaehkäisee kansalaisten suun terveyden ongelmia, mikä tuo säästöä yhteiskunnalle. Siksi meidän suuhygienistien hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Palkkauksen nousu, erityisesti toimenpidepalkkioiden säilyttäminen, on tärkeä edunvalvonnallinen asia. Ansaitsemme riittävän korvauksen vaativasta työstämme.

Näen, että suuhygienistin työnkuva laajenee tulevaisuudessa, ja tämä mahdollistaa monipuolisemman työn tekemisen. Toivon myös, että työmme arvostus kasvaa ja yhteistyö muiden ammattihenkilöiden kanssa lisääntyy.