SHG 01/2024 by SSHLry

SUUHYGIENISTI Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti 01 • 2024

Juoksija, huippu-urheilija Aino Pulkkinen:

MAAILMAN NOPEIN HAMMASHOITAJA TÄHTÄÄ OLYMPIALAISIIN Tutkija Sirpa Manninen:

OSTRAKISMI ELI SYRJIMINEN YLEISTÄ TERVEYDENHUOLLOSSA

Uusi hallitus esittäytyy

Edunvalvonta lähellä sydäntä HOITOTYÖ

OPINNÄYTETYÖ

KOULUTUS

Kuorsaako lapsi?

Lasten hammastapaturmat eri ikäkausina

Tampereen ammattikorkeakoulun suuhygienistin tutkinto-ohjelma

Katso koulutukset: metropolia.fi »

Ilmoitus Kehity suun terveydenhoidon asiantuntijana Haluatko laajentaa ymmärrystäsi purentaelimistön anatomiasta ja sairauksista tai kehittää lääkehoitoon liittyvää osaamistasi? Varmista paikkasi kevään täydennyskoulutuksissa ja tule opiskelemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun Helsinkiin! » Purentaelimistön häiriöt, hoito ja omahoito Ilmoittaudu 4.2.2024 mennessä. » Suuhygienistien rajatun lääkkeenmääräämisen täydennyskoulutus Ilmoittaudu 24.3.2024 mennessä.

Tässä numerossa A TYÖ JA IHMISET

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS Päätoimittaja Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi Toimitussihteeri Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi Toimittajat Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi LEHTITILAUKSET Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi ILMOITUSMYYNTI Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

ENSILUOKKAINEN TEHO JA MAKU KANNEN KUVA ULKOASU

Anne-Marie Paakkari

Pääkirjoitus.......................................................................................

Uusi hallitus esittäytyy......................................................................

Maailman nopein hammashoitaja Aino Pulkkinen tähtää olympialaisiin.........................................................................

Minun tarinani: Henna-Riikka Korkalainen...........................................

Ammattilainen terveiden hymyjen takana: Tampereen ammattikorkeakoulun uusi suuhygienistin tutkinto-ohjelma.............

Hyvä paha työelämä: Työperäiset mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta myös EU-tasolla.....................................................

Terveyden edistämisen asiantuntijuus vaatii monia taitoja – kuuntelu on yksi niistä...........................................................................

Ilmoitus

B TIEDE JA TUTKIMUS Kuorsaava lapsi – jo 2–3-vuotiailla voidaan havaita merkkejä unenaikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista.....................

Pienet hampaat suuressa maailmassa – Lasten hammastapaturmat ovat yleisiä.......................................................................................................

Väitöstutkimus: Kotihoidon asiakkaiden suun terveydessä ja sen hoidossa puutteita .................................................................................

C LYHYESTI

VOCO Profluorid® Varnish

Aimo J. Rantasen mietteitä hammaskasvastuksesta Suomessa vuonna 1968............................................................................................

• Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus Tiedeuutisia maailmalta...................................................................

Kolumni: Jatkuva kouluttautuminen................................................ PAINOPAIKKA • Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille Newprint Oy Mediapeili................................................................................................ • Esteettinen – hampaan värinen

Shutterstock

(5 % NaF ≙ 22.600 ppm)

• Universaali saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa Aikakausmedia ry:n– jäsen • Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, ISSN 1795-049X purukumi, cola lime ja piña colada

D JÄSENILLE Terveiset Turun jäsenillasta!............................................................

Kolumni: Annetaan hyvälle mahdollisuus........................................

Yhdysjäsenet.....................................................................................

VOCO GmbH · Anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa ·Tel. +49 4721-719-0 · www.voco.dental

VOCO_Suuhygienisti_0124_VOCOProfluoridVarnish_176x250.indd 1

18.01.2024 10:33:48

Potilaidesi suunterveys ratkaisee! Suosittele elmex® Professional -hammastahnaa

VIHLONTAAN

REIKIINTYMISEEN

elmex® SENSITIVE PROFESSIONAL REPAIR & PREVENT +GUM CARE -hammastahna vihlontaan ja ikenille

elmex® Anti-Caries Professional – jopa fluoria tehokkaampi** karieksen hallinnassa • 2× teho alkavan karieksen pysäyttämisessä4,**

• Välitön1 ja pitkäkestoinen vihlontakivun lievitys2 • Sinkkiyhdisteet vahvistavat ikeniä ja estävät niiden vetäytymistä, ensisijaista vihlonnan aiheuttajaa3

KIILTEELLE elmex® Opti-namel Professional tekee kiilteestä kestävämmän eroosiota vastaan • 34% vähemmän menetettyä kiillettä5

Tilaa näytteitä potilaillesi www.colgateprofessional.fi -sivuston tai oheisen QR -koodin kautta **Verrattuna tavalliseen fluorihammastahnaan. 1. Verrattuna lähtötasoon, Nathoo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss): 123–130. (Välittömään lievitykseen, annostele suoraan vihlovalle hampaalle sormenpäällä ja hiero kevyesti 1 minuutin ajan). 2. Verrattuna lähtötasoon pitkäkestoisessa käytössä, Docimo et al. J Clin Dent. 2009;20 (Spec Iss):17–22. 3. Li et al. 2015. 4. Yin et al. 2013. 5. elmex® Opti-namel Professional hammastahna vs. placebo. Tiedot tiedostoissa.

PÄÄKIRJOITUS

Kohti ääretöntä – ja sen yli ”Suuhygienistiliiton toiminta perustuu edelleen liiton strategiaan, arvoihin ja visioihin, joiden perusteella hallitus jatkaa tulevaa toimikautta.” Suomen Suuhygienistiliiton uusi puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki on paitsi suuhygienisti myös tohtori ja Lumoral-menetelmään perehtynyt tutkija.

ervetuloa vuoteen 2024! Sen pohjalta on hyvä aloittaa uusi puheenjohtajakausi uuden hallituksen kanssa. Suuhygienistiliiton hallitus on tehnyt erinomaista työtä viime vuosien aikana, jolloin liittomme on ollut vahvasti näkyvissä monenlaisissa konsepteissa. Puheenjohtaja Virve Jääskeläisen innostus ja paneutuminen liitomme asioihin eivät ole jääneet keneltäkään huomaamatta, joten erityiskiitos Virvelle! Onneksemme hän ei jätä meitä, vaan toimii ”liittoenkelinä” ja perehdyttäjänä seuraavalle hallitukselle. Uusi hallitus on erittäin moninainen. Mukana on vanhoja konkareita ja ihan uusia ammattilaisia; yksityispuolelta, kunnalliselta puolelta sekä yrittäjiä. Kaikki tekevät kliinistä työtä luottamustoimien ohella. Parasta on, että hallituksemme jäsenet vaikuttavat ympäri Suomea, joten voitte olla varmoja, että tuleva hallituskausi ajaa ihan jokaisen suomalaisen suuhygienistiyksilön etuja!

uuhygienistiliiton toiminta perustuu edelleen liiton strategiaan, arvoihin ja visioihin, joiden perusteella hallitus jatkaa tulevaa toimikautta. Liiton toimikunnat jatkavat toimintaansa myös vuoden 2024 aikana. Toimi kuntiin tarvitaan aina lisää osanottajia, joten olethan yhteydessä, jos haluat vaikuttaa! Liiton hallitus vastaa kansainvälisestä toiminnasta, yhdysjäsentoiminnasta sekä pr-toiminnasta, joten paljon on asioita menossa, ja suuhygienistiliiton tehtävänä on valvoa jäsentensä etuja niin palkkauksen, työsuhteiden sekä työssäolojen suhteen. Suuhygienistiliitolla on vähän päälle 700 jäsentä, joten päämääränä on toimia yhteisten intressien kokoontumis paikkana ja saattaa suuhygienistit samaan liittoon ammattikunnan yhteenkuuluvuuden ja ammatti-identiteetin vahvistamiseksi sekä liiton painoarvon lisäämiseksi.

llaan siis tiiviisti yhteyksissä, vaikutetaan, ollaan näkyvissä ja nostetaan suuhygienistin ammatti- identiteetti kohti ääretöntä, ja miksei vaikka sen yli! n

suuhygienistiliitto.fi

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL

Uusi hallitus esittäytyy Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n uusi hallitus aloitti kaksivuotiskautensa tammikuussa. Mitä odotuksia hallituksen puheenjohtajalla ja jäsenillä on hallitustyöstä ja mitkä edunvalvonnalliset asiat ovat lähellä heidän sydäntään?

Puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki Olen ollut liiton jäsen jo yli kaksikymmentä vuotta. Valmistuin Helsingin Metropoliasta 2001 ja sain silloin suuhygienistiliitolta stipendin, jonka sai käyttää mihin tahansa koulutukseen, joten minulla on aina ollut erittäin lämpimät välit liiton kanssa. Olen työskennellyt valmistumisestani saakka yksityisellä hammasklinikalla Tampereen keskustassa. Puheenjohtajakausi alkaa uuden opettelulla – kokouksien pitämisestä lausuntojen kirjaamiseen. Tohtorin väitöstyön ansiosta olen onneksi harjaantunut lausuntojen ja apurahojen kirjoittaja, niin suomeksi kuin englanniksikin. Puheenjohtajakaudellani haluan tehdä suuhygienistien ammattia näkyväksi ja korostaa, miten vahva koulutuspohjamme on. Samalla haluan painottaa elinikäisen oppimisen ja jatkokoulutuksen merkitystä. Pidän tärkeänä suhteiden luomista sekä vanhoihin että uusiin jäseniin, ja tietenkin myös yhteistyökumppaneihin. Koska olen myös hammaslääkäriseura Apollonian jäsen, näen mahdollisuuden rakentaa yhteistyötä myös sen suuntaan. 4

shg 1 • 2024

Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske Valmistuttuani hammashoitajaksi Jyväskylästä vuonna 2005, kiersin terveyskeskuksissa imemässä kaiken mahdollisen opin hammaslääkäreiltä. Halusin omin käsin tekemään, kehittämään ja vaikuttamaan, ja jatkoin opintojani. Suuhygienistiksi valmistuin Kuopiosta vuonna 2011. Olen kiitollinen korkeatasoisesta koulutuksesta, laadukkaasta opetuksesta, yhteistyöverkostoista sekä alati kehittyvästä alastamme. Hammaslääketiede tarjoaa jatkuvasti uutta ja haastaa meitä oppimaan. Mietin, osataanko asiantuntijuuttamme hyödyntää oikealla ja riittävällä tavalla? Annetaanko meidän toimia kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden eteen? Mielestäni ei. Painotus on edelleen toimenpidekeskeistä eikä terveydenedistämiskeskeistä, vaikka ennaltaehkäisyn merkitys on tiedostettu. Haluan olla edistämässä ja kehittämässä alan työelämää. Toivon ja uskon, että lähitulevaisuudessa suuhygienistitkin voivat erikoistua substanssikohtaisesti geriatriaan, hallintoon, erityisryhmiin, parodontologiaan tai pedodontiaan ortodontian lisäksi. Hammaslääkäritkin voivat pätevöityä, miksi siis meillä ei olisi mahdollisuutta erikoistua ja tätä kautta parantaa ansiotuloja?

Hallituksen jäsen Essi Asikainen Olen 30-vuotias suuhygienisti Naantalista. Opiskelin suuhygienistiksi Turun ammattikorkeakoulussa, suoritin siellä myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Olen työskennellyt julkisella puolella suun terveydenhuollossa vuodesta 2017 lähtien. Liiton hallituksessa olen ollut mukana vuodesta 2019 lähtien. Keväällä 2023 meille syntyi esikoispoika ja tästä syystä olen tällä hetkellä perhevapaalla.

Perhevapaalla ollessani olen huomannut, kuinka aikataulutettua ja haastavaa työmme suun terveydenhuollossa on. Mietin usein, kuinka jaksamme työssä. Koenkin tärkeäksi sen, että liittomme vaikuttaa suuhygienistien työolojen parantamiseen. Suuhygienistien monipuolista osaamista ja laajaa ammattitaitoa voisi tulevaisuudessa hyödyntää laajemmin. Odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Hallituksen varajäsen Tess Eager Vastavalmistuneena suuhygienistina muutin Turusta töiden perässä Helsinkiin. Tein kesän töitä Helsingin kaupungilla, sieltä siirryin yksityiselle sektorille. Vastikään työelämään siirtyneenä en vielä osaa ottaa kantaa alan edunvalvontaan. Ensimmäisellä hallituskaudellani seuraan ja opettelen talon tavoille niin työelämässä kuin hallituksessakin. Minulle tärkeitä asioita ovat suuhygienistien työhyvinvointi, kilpailukykyinen palkkaus sekä reilu toiminta. Toivon, että pääsemme tulevaisuudessa vaikuttamaan esimerkiksi toimenpidelisien yleistymiseen. Näen, että suuhygienistin ammatti kehittyy ja suomalaisten suun terveyttä tulevaisuudessa hoitavat entistäkin osaavammat, ammatti taitoisemmat ja taitavammat suuhygienistit. Toivon, että voimme vaikuttaa siihen, että kouluissa opetettaisiin suun terveyden merkitystä entistä enemmän. Hyvät suun terveyden edistämisen tavat opitaan lapsena ja ne kantavat pitkälle aikuisuuteen saakka.

Hallituksen varajäsen Tony Heinonen Valmistuin suuhygienistiksi Kuopiosta. Tällä hetkellä asun Turussa, missä työskentelen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Vapaa-aikani kuluu uinnin, pyöräilyn ja lattaritanssien parissa. Olen aina valmis uusiin haasteisiin, siksi halusin

lähteä mukaan liiton toimintaan. Olen ollut liiton jäsen opiskeluajoistani lähtien. Koen tärkeäksi uusien jäsenten hankintaan osallistumisen, olivat he sitten vasta alalle tulevia hygienistejä tai jo työelämässä olevia. Liitto tarjoaa kollegiaalisen yhteisön ja tukiverkon, josta on helppo hakea tukea työuran eri vaiheissa. Alan haaste tulevaisuudessa on, etenkin suurilla hyvinvointialueilla, hoitoon pääsyn varmistaminen hoitotakuun rajoissa. Jonot ovat pitkät, ja hoitoa täytyytehostaa. Tämä tulee vaikuttamaan meidän kaikkien työhön tavalla tai toisella. Useilla hyvinvointialueilla on jo aloitettu palkkojen harmonisointi, ja toimenpidepalkkioiden vaihtelut ovat herättäneet keskustelua. Joillain alueilla toimenpidepalkkiot on peruttu ja sitten palautettu. Kirjavien käytäntöjen yhtenäistäminen vaatii vahvaa edunvalvontaa myös suuhygienistiliitolta.

Hallituksen jäsen Tarmo Hiltula Olen päätyössä Lapin hyvinvointialueella ja sivutyössä Terveystalolla. Ammattikuntamme eteen on taisteltu aina, ja taisteltavaa riittää. Voimme olla kiitollisia niille rautaisille ammattilaisille, jotka ovat tehneet työtä etumme puolesta ennen meitä. Saavutetuista asioista on pidettävä huolta, ja ammattikunnan asiaa on vietävä samalla eteenpäin – se ei tapahdu itsestään. Aktiivisuus on ainoa tapa etujen valvonnassa ja ylläpidossa. Suuhygienistin työ on tärkeää. Liiton tulee valvoa suuhygienistien etuja opiskeluajasta lähtien, läpi koko ammattiuran työhön, työolosuhteisiin, palkkaukseen, ammatinharjoittamiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tärkeää on myös, että Akavan Erityisalat AE ry:n osaavat asiantuntijat ja lakimiehet auttavat jäseniä. Ammattiliitossa edunvalvontaa toimitetaan palkka- ja palvelussuhdeneuvontana, sopimusedunvalvontana ja ammatillisena edunvalvontana. Julkisen sektorin sopimusneuvotteluihin liitto osallistuu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Yksityisellä sektorilla suuhygienistiliitto.fi

Akavan Erityisalat AE ry vaikuttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Toiminta on turvattava jatkossakin ammattikunnan edun vuoksi. Suomen Suu hygienistiliitto edustaa ammattikuntaa suu hygienistien kansainvälisessä IFDH:ssa ja eurooppalaisessa EDHF:ssa. Euroopan Suuhygienistiliitto EDHF:n delegaattina olen päässyt laajemmin mukaan ammattikunnan yhteisöön, jossa jaamme samoja haasteita ja tavoitteita.

Hallituksen varajäsen Virve Jääskeläinen Jäin puheenjohtajakauteni jälkeen mentoriksi hallitukselle varmistaakseni sujuvan siirtymisen. Sain itsekin tukea edeltäjiltäni. Kaikilla aloilla on omat haasteensa, ja näen, että liittona meidän tulee tarkastella ammattimme haasteita, tulevaisuutta ja edunvalvontaa elinkaariajattelun kautta. Elinkaariajattelulla varmistamme, että suunnittelemme toimintaa ja edunvalvontaa niin, että se kattaa jäsenten koko ammatillisen elämänkaaren. Meidän tulee valvoa suuhygienistien etuja opiskeluajoista lähtien, ja edunvalvonnan tulee kattaa työolosuhteisiin, palkkaukseen, ammatinharjoittamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat. Olen ollut mukana liiton toiminnassa vuodesta 2010, ja työ jäsenten eteen tuntuu jo elämäntavalta. Rakennamme vahvempaa tulevaisuutta yhdessä – olemme yhtä suurta tiimiä!

Hallituksen jäsen Jaana Lahti Olen ollut suuhygienisti vuodesta 1997. Asun Enontekiöllä, ja työnantajani on Lapha eli Lapin Hyvinvointialue. Perheeseeni kuuluvat mies ja kaksi poikaa. Suuhygienistin alalla koen haasteelliseksi oikean työnjaon ja ergonomian. Meillä on pieni työyhteisö, jossa 6

shg 1 • 2024

kaikki tekevät kaikkea, ja välillä jää liian vähän aikaa niin sanottuihin omiin töihin. Yksin työskennellessä työasennot asettavat haasteita. Toimenpidepalkkiot toisivat tärkeitä muutoksia suuhygienistin työhön, palkkaukseen ja alan houkuttelevuuteen. Hammaslääkäreille ne maksetaan, suuhygienisteille ei. Yhä useampi suuhygienisti toimii yrittäjänä ja työnkuvamme laajenee koko ajan. Tämä tarkoittaa että työtehtävien vaatimustaso ja siten myös vastuut lisääntyvät.

Hallituksen varajäsen Farzane Mahmoodi Jatkan ilolla kolmatta k auttani hallituksen varajäsenenä, m ikä tuntuu minulle sopivalta vaihtoehdolta tällä hetkellä. Työskentelen kunnalla Varsinais- Suomen hyvinvointialueella (Varha). Teemme arvokasta, itsenäistä ja vaativaa suun asiantuntijan työtä, ja tämän pitäisi näkyä myös palkassamme. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi vastavalmistunut jättää suuhygienistin työn muutaman vuoden jälkeen, sillä palkka ei vastaa työn vaativuutta ja koulutustasoa. Lisäksi moni haluaa jatkuvasti lisäkoulutusta ja vaihtaa tästä syystä alaa. Työmme on myös fyysisesti raskasta, ja siksi työhyvinvoinnin merkitys korostuu työssä jaksamisessa. Suuhygienistin työ ennaltaehkäisee kansalaisten suun terveyden ongelmia, mikä tuo säästöä yhteiskunnalle. Siksi meidän suuhygienistien hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Palkkauksen nousu, erityisesti toimenpidepalkkioiden säilyttäminen, on tärkeä edunvalvonnallinen asia. Ansaitsemme riittävän korvauksen vaativasta työstämme. Näen, että suuhygienistin työnkuva laajenee tulevaisuudessa, ja tämä mahdollistaa monipuolisemman työn tekemisen. Toivon myös, että työmme arvostus kasvaa ja yhteistyö muiden ammattihenkilöiden kanssa lisääntyy. n

Sustainability matters Me TePellä olemme vakuuttuneita siitä, että on sekä mahdollista että välttämätöntä siirtyä kestävään tulevaisuuteen. Yhdessä voimme saada aikaan muutoksen jo tänään. Valmistamme siksi suun terveyttä edistävät tuotteemme uusiutuvista materiaaleista* uusiutuvalla energialla. www.tepe.com

Laadukkaat harjakset ja muovipäällysteinen metallilanka

Uusiutuvat materiaalit*

Saatavilla suunhoitoalan jälleenmyyjiltä, hyvin varustetuista apteekeista ja ruokakaupoista sekä verkkokaupoista.

AD7873FI

Ergonominen varsi, josta saa hyvän otteen

Aino Pulkkisella on jo iso joukko SM-tason mitaleja taskussa ja maajoukkue-edustuksia takanaan. Tällä hetkellä hänen hallussaan on muun muassa Suomen ennätys 150 metrin juoksussa sekä viime kesältä ennätykset 100, 200 ja 400 metrin matkoilta. Hänen matkansa huippu-urheilijana on kulkenut tasaisesti ylöspäin. Parin viimeisen vuoden aikana hän on päässyt edustamaan Suomea myös kansainvälisiin arvokisoihin.

shg 1 • 2024

SUUN TERVEYDEN ASIANTUNTIJA URHEILUKENTILLÄ

Maailman nopein hammashoitaja tähtää olympialaisiin Sprinttitähti Aino Pulkkinen on onnistunut yhdistämään kilpaurheilijan uran hammashoitajan ammattiin. Tasapainoilu näiden välillä ei ole aina helppoa, mutta suunnitelmallisuudella ja työtiimin tuella sekin onnistuu. Teksti Nina Garlo

änekoskelainen Aino Pulkkinen edustaa Jyväskylän Kenttäurheilijoita, ja häntä on valmentanut vuodesta 2017 alkaen Petteri Jouste. Vuoteen 2018 saakka hän edusti Äänekosken Urheilijoita. Ennen Joustetta hänen valmentajanaan toimi Ilpo Vesterinen. – Viime kesänä edustin Suomea EM-kisoissa ja tänä kesänä pääsin mukaan MM-kisoihin Budapestiin. MM-kisat olivat minulla aina haaveena. Se, että pääsin niihin, tuli todella yllättäen. Kisat olivat loistavat ja toivat lisää motivaatiota treeneihin. Ensi vuonnahan ovat sitten Olympialaiset ja myös EM-kisat jälleen, Pulkkinen vinkkaa.

Urheilua pienestä pitäen Pulkkinen valmistui hammashoitajan ammattiin vuosi sitten. Helmikuusta lähtien hän on työskennellyt

Kuvat Niko Nakari

Oral Hammaslääkärit -klinikalla Jyväskylässä. Suunterveyden alan palveluammatissa toimiminen tuo hänen mukaansa sopivaa vastapainoa kilpaurheilijan arkeen: tehotreeneihin ja kisarumbaan. Ilman työnantajan joustoa, tukea ja kannustusta päivätyön ja tiukan treeniaikataulun sovittaminen olisi kuitenkin mahdotonta. – Työajat sovitellaan aina treeniaikataulujeni mukaan riippuen siitä, onko kisakausi käynnissä. Yleensä teen vähintään pari työvuoroa viikossa, mutta jos treenit ja niiden jaksotus antavat myöden, teen mielelläni enemmänkin työvuoroja. Pulkkinen on harrastanut yleisurheilua nelivuotiaasta lähtien. 17-vuotiaaksi asti pikajuoksun rinnalla kulki pituushyppy. Juoksuun Pulkkinen on keskittynyt noin kahdeksan vuoden ajan. Nyt hänen tähtäimessänsä ovat tulevat Pariisin olympialaiset. Vaikka suuhygienistiliitto.fi

Esimerkkinä muille urheilijoille

– Varsinkin sellaisina päivinä, kun tulee syötyä vähän enemmän epäterveellistä tai juotuani urheilujuomia, niin käytän Lumoralia, Aino Pulkkinen kertoo.

karsintojen vaikeusaste onkin olympialaisiin kova, Pulkkinen kertoo olevansa motivoitunut tekemään kaikkensa varmistaakseen paikkansa kisoihin joko henkilökohtaisella matkalla tai viestijuoksussa. – Viime vuonna löydettiin valmentajani kanssa toimiva treeniratkaisu minulle. Se on jo tuottanut paljon tulosta, ja tänä vuonna tuli iso harppaus tuloksissa, Pulkkinen kertoo. Treenejä Pulkkiselle kertyy 6–10 kertaa viikossa. – Tällä hetkellä minulla on joka päivä treenejä paitsi sunnuntaina. Vaikka minulla olisi työpäivä, niin treenit ovat silloinkin joko työpäivän jälkeen tai sitä ennen. – Treeneissä peruskestävyyttä juostaan tarpeeksi hiljaa. Välillä tuntuu, että treenatessa pitäisi juosta vain kovempaa ja kovempaa. Toimivampaa minulle on ollut se, että juostaan tarpeeksi hiljaa ja pidempiä vetoja. Nopeustreenejä on sitten erikseen, Pulkkinen kuvailee. 10

shg 1 • 2024

Hammashoitajan opinnot nostivat Pulkkiselle suunterveysasiat aivan uudella tavalla esiin.Tätä uutta tietoa hän on halukas viemään myös eteenpäin. – Jos joskus on ollut hieman laiska harjaamaan hampaita ja hammasvälejä putsaamaan, niin nyt sitä tekee oikein urakalla. Muistaa tehdä ja tietää sen todellisen merkityksen, hän sanoo. Suunterveyden merkitystä yleisterveyteen ja kisasuorituksiin hän on alkanut koulutuksensa myötä nostamaan esille etenkin urheilupiireissä. Tutkimustenkin valossa tämä on kannattavaa, sillä huippu- urheilu on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä suun sairauksien puhkeamiselle. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi kariesta tavataan jopa 70 prosentilla kilpatason urheilijoista, hammaseroosiota lähes 40 prosentilla ja vakavaa iensairautta parodontiittia jopa 15 prosentilla tavoitteellisesti urheilevista henkilöistä. Tulehduksellisten suu sairauksien lisääntymiseen kilpaurheilijoilla on monia mahdollisia syitä. Fyysinen rasitus on yksi merkittävimmistä. Rankka treeni lisää elimistön stressitilaa, joka vaikuttaa suoraan suunterveyteen ja alttiuteen erilaisten iensairauksien puhkeamiselle. Fyysinen rasitus vaikuttaa syljen koostumukseen treenatessa ja vähentää sen eritystä. Treenien aikainen tiheä hengitys suun kautta sekä nestevaje lisäävät suun kuivumista entisestään. Pulkkisen mukaan kaikki nämä tekijät altistavat hampaiden reikiintymiselle ja hammaskiilteen liukenemiselle eli hammas eroosiolle sekä edistävät tulehduksellisten suu sairauksien puhkeamista.

On mietittävä, mitä suuhun laittaa Ruokavaliolla on suuri vaikutus urheilijoiden suunterveyteen, Pulkkinen muistuttaa. Tiukat treeni ohjelmat edellyttävät säännöllistä ruokailua, jota täydennetään monesti harjoittelun aikana nautitulla "urheiluravinnolla", kuten hiilihydraattigeeleillä ja -patukoilla. Tämä rasittaa suunterveyttä lisäämällä päivittäisten happohyökkäysten määrää suussa. Myös suunterveyttä haastavia urheilujuomia tulee monien urheilijoiden juotua – erityisesti intensiivisten treenien ja kisojen aikana.

Plakki tai musta väri kiusana? ”Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi kariesta tavataan jopa 70 prosentilla kilpatason urheilijoista, hammaseroosiota lähes 40 prosentilla ja vakavaa iensairautta parodontiittia jopa 15 prosentilla tavoitteellisesti

Lumoralista apua suuhygieniaan Aino Pulkkinen on tutustunut viime vuoden aikana antibakteerisen Lumoral-hoidon tutkimuksiin ja käytön etuihin. Pulkkisella on loppusyksystä lähtien ollut Lumoral-laite käytössä, ja hän on jo huomannut antibakteerisen suunhoidon menetelmän tuovan uudenlaisen puhtauden tunteen suuhun laitteen käytön jälkeen. Alussa hän käytti laitetta joka ilta noin v iikon ajan. Sittemmin hän on alkanut käyttää sitä joka toinen päivä tai joka kolmas päivä. – Olen huomannut, että hampaisiini kertyy helposti hammaskiveä. Odotan, että Lumoral auttaisi myös siihen puoleen. Kävin juuri suuhygienistin luona poistamassa vähäiset hammaskivet ja värjäymät hampaista, joten voin seurata, miten antibakteerinen suunhoitomenetelmä auttaa ylläpitämään puhtaammat hampaat. n

Patentoitu S. salivarius M18 maitohappobakteeri

– Tässä vaiheessa, kun jo hyvin tiedostan jatkuvan napostelun ja energiajuomien vaikutuksen suuhun, vähän inhottaa suunterveydelle haitallisten ruokien ja juomien kuluttaminen. Energiaa ja nesteytystä on urheilijana kuitenkin saatava riittävästi, jotta jaksaa juosta kovaa ja tehdä omat ennätyksensä. – Opintojeni ansiosta olen vähentänyt todella paljon esimerkiksi urheilujuomien käyttöä, mutta kesällä erityisesti kisakausien aikana niiden käyttö minullakin lisääntyy, ettei syntyisi lihaskramppeja tai muuta vahinkoa keholle.

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

urheilevista henkilöistä.”

S. salivarius -maitohappobakteerit kuuluvat suun suojaavaan mikrobistoon lapsesta asti. ToothGuide®-purutablettien S. salivarius M18 -bakteerit asuttavat suun limakalvot jo n. 3 viikon käytön aikana. S. salivarius syrjäyttää: • Plakkia tuottavia S.mutans-bakteereita • • Mustaa väriä tuottavia bakteereita • • Ientulehdusbakteereita • Käyttö: 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen. Tilaa muistilappuja tuotteesta potilaille > info@gutguide.fi Apteekeista tai gutguide.fi

suuhygienistiliitto.fi

Teksti Henna-Riikka Korkalainen n Kuva Kotialbumi

Minun tarinani Pöhkönä paroon

Henna näkee itsensä viiden vuoden päästä edelleen kliinisessä työssä ja ehkäpä parodontiitin hoidon kehittämishommissa?

Suuhygienisti Henna-Riikka Korkalainen kasvattaa kanoja ja on pöhkönä paroon.

shg 1 • 2024

len Henna-Riikka Korkalainen, tuttavallisemmin Henna. Minusta piti tulla luokanopettaja, mutta minusta tulikin suuhygienisti. Eräänlainen opettaja sekin. Valmistuin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Olen ollut töissä vuodesta 2005 Tampereen kaupungilla, joka siirtyi osaksi Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Tällä hetkellä työskentelen Linnainmaan hammashoitolassa. Meillä on ihana työyhteisö koostuen pääosin kokeneemmasta porukasta. Kaikkien työpanos on arvokas ja kannustamme toisiamme. Työnkuvaani ovat kuuluneet lasten ja aikuisten suun terveystarkastukset, ennaltaehkäisevä hoito ja parodontologinen hoitotyö. Eli ne ihan perushommat. Voisi sanoa, että olen pöhkönä paroon. Siinä oppii aina uutta. Kuulun Pirhassa eli Pirkanmaan hyvinvointialueella parontiimiin, jossa kehitetään paron hoidon asioita. Olen erittäin kiinnostunut kehittämään suu hygienistien kliinistä työtä, erityisesti instrumentoinnin osalta. Tämä toki opitaan peruskoulutuksessa, mutta kuinka kehittyä siinä? Mitä voisimme oppia toisiltamme?

inua kannustettiin asettumaan edellisissä luottamusmiesvaaleissa ehdolle, ja päätin spontaanisti heittäytyä mukaan ja se kannatti. Minut valittiin Pirhan jukolaiseksi luottamusmieheksi 1.4.2023. Edessäni on paljon opittavaa, ja odotan innolla, millaisia työtehtäviä vuosi tuo tullessaan erityisesti uusien yt-neuvottelujen tiimoilta. Suuhygienistikollegoiden Pia Mannisen, Venla Lallon ja Anu Kuisman kanssa olemme aloittaneet liiton Tampereen seudun yhdyshenkilöinä ja alamme piakkoin kehitellä seudun toimintaa. Ideoita otetaan vastaan! Uskoisin, että hyväksi havaitut kollegaillat tulevat jatkumaan tulevaisuudessakin.

”Olen erittäin kiinnostnut kehittämään suuhygienistien kliinistä työtä, erityisesti instrumentoinnin osalta. Tämä toki opitaan peruskoulutuksessa, mutta kuinka kehittyä siinä? Mitä voisimme oppia toisiltamme?”

erheeseeni kuuluu mies, kolme lasta, kissa, kanat ja kukko. Tai oikeastaan kolme kukkoa, koska saimme viime syyskuussa tipuja, joista kaksi oli kukkoja ja näistä joudumme luopumaan. Kanaharrastus onnistuu taajamassa asuvallekin! Koronavuonna päätimme (miehen vastusteluista huolimatta) rakentaa oman kanalan ja siitä se sitten lähti. Nyt jopa mies on puhunut toisen kanalan rakentamisesta. Talvella vietän paljon aikaa pilkillä. Loppukesällä ja syksyllä minut löytää sienimetsästä. Olen täysin hurahtanut näihin kahteen lajiin. Ystäväni saavat kyllästymiseen asti nähdä kuvia saaliistani. Myös sähly ja pihan kaivelu kuuluvat rakkaisiin harrastuksiin, joihin jää lasten kasvettua enemmän aikaa. n

suuhygienistiliitto.fi

KOULUTUS

Ammattilainen terveiden hymyjen takana Tampereen ammattikorkeakoulu on saanut suuhygienistin tutkinto-ohjelman koulutusvastuun. Uuteen tutkinto-ohjelmaan voi hakea ensimmäisen kerran yhteishaussa keväällä 2024. Teksti Sara Stenberg ja Terhi Joela Kuva Shutterstock

shg 1 • 2024

utkinto-ohjelman käynnistys on saanut paljon positiivista huomiota. Tampereen ammattikorkeakoulu on saanut lyhyessä ajassa luotua verkostoa työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa, ja yhteistyöverkoston luominen jatkuu edelleen. – Tavoitteenamme on olla aidosti työelämälähtöinen ammattikorkeakoulu. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on aktiivista vuoropuhelua, harjoittelu paikoista sopimista ja myös yhteisiä projekteja sekä TKI-hankkeita. Meille on tullut todella paljon yhteydenottoja hammashoitajaksi valmistuneilta ja toivotammekin heidät lämpimästi tervetulleiksi opiskelemaan TAMKiin, lehtori Sara Sternberg iloitsee Tampereella alkavasta koulutuksesta. – Vaikka työ on itsenäistä, pitää osata toimia myös tiimissä sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa että myös muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Suuhygienistin työ on hyvin ihmisläheistä, ja alalle suuntautuvalla tuleekin olla hyvät ihmissuhdetaidot.

”Suuhygienistin työssä yhdistyy hienolla tavalla käsillä tekeminen sekä teoreettinen tieto. Työssä on palkitsevaa se, että omalla työllään voi tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Suuhygienistin työssä tarvitaan vastuunottoa ja itsenäistä päätöksentekokykyä.”

Monipuolinen koulutus Elokuussa opiskelunsa aloittava ryhmä tulee opiskelemaan ensimmäisen opiskeluvuotensa pääasiassa lähiopetuksessa. Myöhemmin opetus toteutuu osin myös etäopetuksena. Opiskelijan tulee sitoutua kokoaikaiseen opiskeluun. Suuhygienistin tutkinto-ohjelma on 210 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Opiskelussa painottuu TAMKin pedagogisen tavoitteen mukaisesti joustavat ja monipuoliset oppimisen, opetuksen ja osaamisen kehittymisen mahdollisuudet. Monipuolisen opiskelun teoreettinen tietoperusta koostuu useista tieteenaloista. Suuhygienistin tutkinto-ohjelman opiskelijoille on valmistunut uusi simulaatiotila. Uudet opiskelijat tutustuvat simulaatioharjoittelun laitteisiin ja aseptiikkaan jo ensimmäisenä syksynä. Simulaatiotilassa on harjoituskallot eli ”Kylmä-Kallet” sekä Plandentin hoitokoneistot. – Opiskelija oppii simulaatiossa paitsi instrumenttien myös hoitolaitteiston käyttöä. Simulaatiossa opiskelija harjoittelee myös keskittymään omaan ergonomiaansa, joka on tärkeää suuhygienistin työssä, Sternberg kertoo.

Tampereen ammattikorkeakoululla ei ole omaa klinikkaa, vaan klinikkaharjoittelu tullaan toteuttamaan aidoissa työelämän yhteistyöympäristöissä ammattikorkeakoulun opettajien ohjauksessa. Harjoitteluissa liikutaan mahdollisesti eri puolille Pirkanmaata, kuitenkin julkisten kulkuneuvojen matkan päähän. Harjoittelu voi toteutua myös iltaisin ja viikonloppuisin. Vapaasti valittaviin opintoihin opiskelijat voivat hyödyntää ristiinopiskelua eli valita ristiinopiskeluun kuuluvia kursseja yliopiston tarjonnasta. Lisäksi HUBS tarjoaa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille perusopintoja laajemmat mahdollisuudet yrittäjyysopintoihin. Tampereen ammattikorkeakoululla on vahvaa osaamista sosiaali- ja terveysalan kouluttajana ja suuhygienistiopiskelijat pääsevät aidosti moniammatilliseen oppimisympäristöön. Moniammatillinen ympäristö mahdollistaa monenlaiset projektit ja yhteistyöhankkeet. Koulutuksesta löytyy lisätietoa opintopolku.fi-verkkosivustolta. n

suuhygienistiliitto.fi

shg 1 • 2024

MIELENTERVEYS

Hyvä paha työelämä Mielenterveysongelmat ovat Suomessa nousseet sairauspoissaolojen ja pitkien sairauslomien toiseksi yleisimmäksi syyksi heti tukija liikuntaelinsairauksien jälkeen. Ongelma on yleiseurooppalainen, ja asiaan on havahduttu myös EU-tasolla. Teksti Pirjo Sirkiä

Kuvitus Shutterstock

Lassi Saijets

yön mielekkyys, sosiaaliset suhteet ja työstäsaatu taloudellinen korvaus luovat perustaa hyvälle työelämälle. Parhaimmillaan työ tukee hyvinvointia, mutta se voi myös kuluttaa ja vaikuttaa mielenterveyttä murentavasti. Jatkuvat muutokset, kiire, digitalisaatio, vaatimukset joustavuudesta sekä työelämän ennakoimattomuus ovat muuttaneet työelämää stressaavammaksi sekä fyysisiä ja henkisiä voimavaroja kuluttavammaksi. Pahimillaan tämä johtaa työuupumukseen ja mielenterveyden ongelmiin. Työuupumus ja mielenterveys ongelmat ovatkin nousseet Suomessa sairauspoissaolojen ja pitkien sairauslomien toiseksi yleisimmäksi syyksi heti tukija liikuntaelinsairauksien jälkeen. Työelämän murrokseen vaikuttaa myös se, mitä työltä odotetaan. Asiallisen palkkauksen lisäksi työn tulisi olla mielekästä, vaihtelevaa ja itselle sopivaa. Erityisesti nuoret pitävät tärkeänä hyvää johtamista ja mukavia työkavereita. Kun odotukset ja työelämän arki ovat ristiriidassa, alalta poistuminen lisääntyy. Siihen esimerkiksi terveydenhuollossa ei ole varaa.

Ostrakismin haitat heijastuvat myös itse hoitotyöhön. Jos joku on syrjäytetty ryhmän ulkopuolelle, se vaikuttaa tiedonkulkuun. Tämä taas vaarantaa potilasturvallisuutta ja vaikuttaa hoidon laatuun, kertoo tutkija Sirpa Manninen.

Ostrakismi eli syrjiminen Ostrakismi tarkoittaa ryhmän ulkopuolelle jättämistä ja syrjintää. Työntekijän mielipiteet jätetään huomiotta, ei tervehditä tai ”unohdetaan” kutsua tapaamiseen työpäivän jälkeen. Tai että kahvihuoneeseen tultaessa keskustelu lakkaa ja seuraa hiljaisuus. suuhygienistiliitto.fi

sirpapietikainen.net

Pietikäinen uskoo, että monet mielenterveyttä koettelevat vaikeudet olisivat ennaltaehkäistävissä, myös kroonistuminen, jos apua olisi saatavissa joustavasti. – Jos haluamme pitää mielenterveyden hoitotyön samanarvoisena fyysisten sairauksien ennaltaehkäisyn kanssa, emme voi enää leikata resursseja, Pietikäinen painottaa.

Ostrakismi on siis hienovaraista kiusaamista ilman suoraa haukkumista. Sirpa Mannisen suomalaisen terveydenhuollon työyhteisöjen sosiaalisia ongelmia käsittelevän väitös tutkimuksen mukaan työyhteisön ulkopuolelle jättäminen, ostrakismi, on terveydenhuollossa yleisempää kuin oletetaan. Lähes 73 prosenttia tutkituista oli kokenut sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulossulkemista jossain muodossa viimeisen vuoden aikana. Edes koulutustausta ei suojaa ostrakismilta. Lääkärien kokema ostrakismi oli vain hiukan vähäisempää, kuin mitä se oli sairaanhoitajien ja lähihoitajien keskuudessa. – Jo pelkkä yksinäisyyden kokemus heikentää työssä viihtymistä, mutta ostrakismi on sitäkin pahempaa. Hienovaraisesti ilmenevä ostrakismi satuttaa paljon enemmän kuin esimerkiksi sanallinen haukkuminen, koska ostrakismi on aina sanatonta ja siksi kohde ei tiedä, miksi on jäänyt huomiotta. Jo lyhytkestoinenkin ostrakismi haavoittaa, mutta pitkittyessään se voi johtaa sekä psyykkisiin että fyysisiin ongelmiin, jotka näkyvät esimerkiksi lisääntyneinä sairauspoissaoloina, Manninen kuvaa tutkimustuloksia Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä.

Painotus ennaltaehkäisyssä Työperäiset mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta myös EU-tasolla. EU-komissio julkaisi kesäkuussa Mielenterveystrategian, jonka toteuttamiseen jäsenmaissa on varattu yli miljardi euroa. EU:n arvioi den mukaan mielenterveysongelmista aiheutuvat 18

shg 1 • 2024

kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat, jäsenmaiden yhteenlasketun summan arvellaan kohoavan 500 miljardiin euroon. Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleisempiä muihin EU-maihin verrattuna. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on intohimoinen sairauksien ennaltaehkäisyn puolesta puhuja. Mielenterveyden hoidossa hän peräänkuuluttaa ennaltaehkäisyä sairauskeskeisyyden sijaan. – Tarvitsemme mielenterveysergonomiaa samalla tavalla kuin tarvitsemme työpisteen ergonomiaa. Meidän on pohdittava, millaiset rakenteet työpaikoilla ja työelämässä tukevat mielenterveyttä ja ovatko mielenterveyttä tukevat asiat erilaisia eri ihmisillä.

Muutoksia tarvitaan EU:n mielenterveystrategiassa määritellään tavoitteet ja toimet, miten tavoitteisiin päästään. Koska strategia ei ole laki, jää toimeenpano kunkin jäsenmaan omalle vastuulle. Strategioista ja tutkimustiedosta ei ole hyötyä, jos ne eivät konkretisoidu arjen tasolla ja muuta toimintaa. Liian usein strategiat ja työelämää palveleva tutkimustieto jää liian lyhyen julkistuksen jälkeen unohduksiin. Tarvitaan pitkäjänteisempää ja intensiivisempää tiedottamista, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti työelämän, Pietikäinen painottaa. – Mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyteen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy tulisi kirjata sekä työterveyslakiin että työsuojelulakiin. Muutoin ne jäävät toissijaisiksi. Lainsäädäntöön emme juuri voi vaikuttaa, mutta työpaikkamme ilmapiiriin kyllä. Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten suhtautuu kollegoihinsa: kannustaako, tarjoaako apua tarvittaessa vai jättääkö huomiotta. Lisäksi on tärkeää pohtia omaa suhtautumista erilaisuuteen ja erilaisiin mielipiteisiin. Tutkimuksen mukaan kollegan tuki on esihenkilön tukeakin tärkeämpää. Vaikka työhön liittyvät syyt eivät ole ainoita mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, ne voivat kuitenkin merkittävästi kuormittaa ja vaikuttaa mielenterveyteen. Siksi työpaikoilla tulisi edistää mielenterveyttä soveltamalla erilaisia strategioita ja tutkimustietoa. Teoria ja tieto tulisi siirtää käytäntöön, ja mielentervettä tulisi edistää työyhteisössä. n

IENONGELMIA VASTAAN

VIHLONTAA VASTAAN REIKIINTYMISTÄ VASTAAN

shg 1 • 2024

ASIANTUNTIJUUS

Terveyden edistämisen asiantuntijuus vaatii monia taitoja

Kuuntelu on yksi niistä Mitä on terveyden edistämisen asiantuntijuus? Kysymys askarruttaa, sillä asiantuntijuus voidaan ymmärtää ja määritellä monin tavoin. Teksti TtM, SHO, Shg, Terveyden edistämisen asiantuntija Erja Nuutinen

siantuntija-käsitteelle ei ole yhtä oikeaa ja tarkkaa määritelmää, ja käsite saattaa vaihdella väljästikin eri asiayhteyksissä. Yleisen määri telmän mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on korkeatasoista tietoa ja taitoa jostain asiasta. Lisäksi asiantuntija pystyy usein herkästi tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti. Asiantuntijalla katsotaan olevan myös kykyä jatkuvasti kehittyä ja arvioida onnistumistaan. Nykymäärittelyssä korostuu viestinnän kasvava merkitys osana terveysalan uskottavaa asiantuntijuutta.

Mitä terveydenhuollon asiantuntijalta odotetaan? Terveysalan asiantuntijalta vaaditaan kliinisten taitojen ja teoreettisen tiedon lisäksi viestintä- ja ihmissuhdetaitoja sekä kykyä olla läsnä hoito- ja ohjaustilanteiden eri vaiheissa. Nykymäärittelyissä

Kuvat Shutterstock

korostetaankin ammattihenkilön itsetuntemuksen sekä omien kokemustensa tiedostamista. Suun terveydenhuollossa vuorovaikutustilanteen toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten hoitoon käytettävissä oleva aika sekä hoitoympäristö ihmisineen ja välineineen. Myös organisaation toimintakulttuuri saattaa olla este. Toimenpidekoodien mukainen suorittaminen saattaa johtaa siihen, että keskustelun nähdään vievän liikaa aikaa vaadituilta kliinisiltä toimenpiteiltä. Kliinisissä hoitotilanteissa vuorovaikutus onkin yksisuuntaista tiedottamista, lähinnä toimenpiteen etenemisestä kertomista, mutta hoitotoimenpiteiden jälkeen tulisi varata aikaa keskusteluun. Hoitosuhteessa asiakkaan yksilölliset piirteet, terveystarpeet, toiveet sekä yhdessä laaditut tavoitteet säätelevät keskustelun sisältöä ja menetelmiä. Tätä näkemystä tukemaan on terveydenhuoltoonkin, Käypä hoito -suositusten mukaisesti, otettu käyttöön suuhygienistiliitto.fi

Motivoivan haastattelun/keskustelun menetelmä, jossa tarkoituksena on herättää asiakas itse huomaamaan, mitä hän tarvitsee ja mitä tietoja ja taitoja hänellä jo on. Menetelmän hallinta elementteineen ja periaatteineen edellyttää harjoittelua. Erityisesti kuuntelemisen taito on harjoittelemisen arvoista, sillä hyvä kuuntelija saa asiakkaan tuntemaan, että juuri hänen asiastaan ja ajatuksistaan ollaan kiinnostuneita.

Kuuntelemisen haasteet Kuuntelemisen kyky ymmärretään usein myötäsyntyiseksi ja itsestään selväksi taidoksi, mutta kun kuuntelemiseen liittyy aito ymmärrys siitä mitä toinen ihminen tuntee ja tarkoittaa, tulee siitä haasteellista. William R. Millerin mukaan kommunikaatio voi mennä pieleen kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puhuja saattaa sanoa mitä hän ei todellisuudessa tarkoitakaan, tai hän ei kenties osaa asettaa tai pukea merkitystä sanoiksi. Saattaa olla, että puhuja haluaa sanoa mitä kuulija häneltä odottaa. T oisessa vaiheessa kuulijan keskittyminen kuunteluun on puutteellista esimerkiksi ympärillä olevien häiriötekijöiden vuoksi. Kolmannessa vaiheessa kuulija saattaa käsitellä kuulemiaan sanoja oman sisäisen sanakirjansa avulla, eli tulkitsee kuulemaansa aiempien kokemustensa ja ymmärryksensä perusteella.

”Asiantuntija voi käyttää valtaansa väärin esimerkiksi keskittymällä enemmän hoitomenetelmiin ja lomakkeisiin kuin asiakkaaseen ihmisenä. Silloin asiakas nähdään lähinnä toimenpiteen tai ohjauksen kohteena.”

shg 1 • 2024

Pieni tarina on merkityksellinen Asiakkaan puhe voidaan ymmärtää myös tarinana. Tarina voikin olla lyhyt, vain muutaman minuutin mittainen kertomus esimerkiksi hänen päivittäisistä suunhoitotavoistaan ja -tottumuksistaan saattaen sisältää myös piiloviestin toiminnan ja/tai terveyden merkityksestä. Terveydenhuollon asiantuntijan vastuulle jää ohjata tämän kerrontaa siihen suuntaa, että potilas tai asiakas itse hyötyy tarinansa kuuntelemisesta eniten. Tarinoiden kautta saadaan ammatillisille ratkaisuille riittävästi tietoperustaa hyvinvointiin tähtäävistä tavoitteista. Tarinoiden kuuntelemisessa on siis kirkas tavoite: potilaan ja asiakkaan hyvä. Suun terveydenhuollossa omahoitovälineiden käytön ohjaus toteutuu hyvin potilastuolissa, tuolin selkänoja sopivassa kohoasennossa. Sen sijaan varsinaista terveyttä edistävää keskustelua varten asiakas tulisi ohjata istumaan erilliselle, keskustelulle varatulle tuolille. Näin keskustelussa varmistetaan kummallekin osapuolelle tasavertainen asema ja keskustelun kuluessa on mahdollista sanojen ohella tulkita myös nonverbaalisia vihjeitä, kuten äänensävyjä, puheen taukoja sekä kehon kieltä.

Eettinen asenne kuuntelemisessa Etiikka avaa näkemään kuuntelemisen monimutkaisuuden. Eettinen asenne kuuntelemisessa horjuttaa asiantuntijuuteen liian usein yhdistyvää paremmuuden ja oikeassa olemisen tunnetta. Kuuntelemisen etiikassa korostuvat muun muassa vallan käsite. Asiantuntija voi käyttää valtaansa väärin esimerkiksi keskittymällä enemmän hoitomenetelmiin ja lomakkeisiin kuin asiakkaaseen ihmisenä. Silloin asiakas nähdään lähinnä toimenpiteen tai ohjauksen kohteena. Terveydenhuollon niukkenevat resurssit vaativat ihmisiltä vastuunottoa omasta terveydestään. Sen vuoksi kuuntelutaitojen merkityksen tiedostaminen onkin tärkeä terveysohjauksen kehittämisen väline. On terveellistä unohtaa itsestäänselvyydet ja pysähtyä arvioimaan omia kuuntelutaitojaan. Internetistä löytyy useita osoitteita omien kuuntelutaitojen testaamiseen ja harjoitteluun. Kokemuksesta voin suositella harjoittelun aloittamista kotona lähimmäisen kanssa. Harjoittelulla voi saada yllätyksiä aikaan! n

Löydä sopiva kuuntelutekniikka Osaavaksi kuuntelijaksi opiskeluun on tarjolla lukuisia lähteitä kirjoissa, lehti- ja tutkimusartikkeleissa, opinnäytteissä sekä blogikirjoituksissa. Niistä löytyy perustietoa muun muassa reflektoivasta kuuntelemisesta, aktiivisesta, tietoisesta sekä läsnäolevasta kuuntelusta. Tekniikoissa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta niihin perehtyessä jokaisesta löytyy myös erityispiirteitä, joita yhdistellessä saattaa löytyä juuri itselle ja omaan työhön parhaiten soveltuvat ideat. Reflektoivan kuuntelemisen avulla voi osoittaa asiakkaalle, että hänen asiastaan ja ajatuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita. Kuuntelemisessa korostuu katsekontakti. Jos selailet papereita tai silmäilet tietokoneen ruutua asiakkaan puhuessa, on se viesti siitä, että puhe ei juurikaan kiinnosta. On tärkeää, että myös osoitat kuuntelevasi häntä esimerkiksi hyväksyvin tai asiakkaan puheen keskeyttävin lyhyin välikommentein. Reflektoiva kuunteleminen sisältää sekä kuullun vahvistamisen että yhteenvetojen tekemisen keskustelusta. Kuuntelun aikana on keskeistä tehdä tiivistyksiä ja yhteenvetoja asiakkaan puheesta. Aktiivinen kuuntelu auttaa niin asiantuntijaa kliinisessä päättelyssä kuin asiakasta oman terveytensä ja elämäntilanteensa ymmärtämisessä. Tässä kuuntelemisen teknikassa asiantuntija pyrkii tulkitsemaan ja ymmärtämään asiakkaan sanatonta viestintää eli hänen kehonkieltään, katkoja puheessa ja sanomatta jättämisiään. Keskeistä on pysyä tietoisena siitä, mitä asiakas sanoo ja lakata pohtimasta, mitä itse haluaisi sanoa tai miten aikoo vastata. Aktiivinen kuuntelu vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Tietoinen kuunteleminen merkitsee sitä, että asiakas saa puhua keskeytyksettä ja esittää kysymyksiä siten, että hän voi tuntea tulevansa ymmärretyksi. Tietoinen kuunteleminen edellyttää hiljaisuuden hyväksymistä osaksi keskustelua, mutta hiljaa pysytteleminen siihen asti, että toinen ihminen lopettaa puhumisen, ei ole samaa kuin kuuntelu. Sen ajatteleminen, mitä omalla vuorollasi tulet sanomaan toisen esittäessä ajatustaan, ei ole tietoista kuuntelua. Onkin tärkeää oppia käyttämään hiljaisuutta oikein ja rakentaa mahdollisimman hyvin sitä tukeva ympäristö. Läsnäoleva kuunteleminen vaatii kiireetöntä ja keskittynyttä tarkkaavaisuutta. Kuuntelu edellyttää sisäistä hiljaisuutta ja kuuntelemista ilman vastarintaa omista uskomuksista huolimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme panna merkille muiden sanojen meissä aiheuttamat reaktiot ja vastarinnan, mutta työnnämme ne syrjään. Asiantuntijoina annamme mahdollisuuden meistä vieraillekin tuntuville ajatuksille. Läsnäoleva kuunteleminen lisää ymmärrystä ja parantaa keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. n

suuhygienistiliitto.fi

HOITOTYÖ

Kuorsaava lapsi

Jo 2–3-vuotiailla voidaan havaita merkkejä unen aikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista Lapsuuden unenaikainen hengityshäiriö on tärkeää tunnistaa ja hoitaa. Oikeaaikaisella hoidolla pyritään parantamaan unta ja elämänlaatua sekä ehkäisemään pitkäaikaishaittojen kehittymistä. Teksti LT, EL Saara Markkanen

shg 1 • 2024

Kuvat Shutterstock

suuhygienistiliitto.fi

Unenaikaiseen hengityshäiriöön liittyviä haittoja ovat esimerkiksi käytöshäiriöt, kognitiivisen kehityksen muutokset, huonontunut koulumenestys, sydänja verenkiertoelimistön rasitus sekä kasvojen kasvun sekä purennan muutokset. Unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivillä lapsilla on havaittu muun muassa tavallista useammin kuperampaa kasvojen sivuprofiilia, korostunutta kasvojen etuosan korkeutta, ylähammaskaaren kapeutta, alahammaskaaren lyhyyttä sekä ristipurentaa.

Mimi & Nöde Photography

Kuorsaus keskeinen oire

– Tutkimuksissani havaitsin, että jo 2–3-vuotiailla unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. Tämä havainto on merkityksellinen, sillä aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä, ja nyt ensimmäisiä muutoksia havaittiin jo varhaisella iällä, Saara Markkanen kertoo.

asten unenaikaiset hengityshäiriöt käsittävät tilanteita, joissa hengityksen estyminen osittain tai kokonaan aiheuttaa unen rakenteen häiriintymistä ja päiväaikaisia väsymysoireita. Tavallisin syy hengityshäiriölle on ylähengitysteiden painuminen kasaan unen aikana, jolloin puhutaan obstruktiivisesta hengityshäiriöstä. Tunnetuin unenaikainen hengityshäiriö on obstruktiivinen uniapnea. Myös unenaikaisen obstruktiivisen hengityshäiriön lievemmät muodot, kuten pelkkä kuorsaus ja osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma, voivat aiheuttaa oireita. Lapsilla obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyden ajatellaan olevan noin 1–5 prosentilla. Lievempiä unenaikaisia hengityshäiriöitä, kuten säännöllistä kuorsausta, esiintyy noin 3–15 prosentilla lapsista. 26

shg 1 • 2024

Unenaikaisen hengityshäiriön toteamiseksi lapsi tulee tutkia lääkärin vastaanotolla sekä haastatella lasta ja vanhempia oireista ja haitoista. Lisäksi voidaan tehdä unirekisteröintitutkimus. Perusterveille vauvaikää vanhemmille lapsille anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät usein hoidon tarpeen arvioimiseen eikä unirekisteröintitutkimusta rutiininomaisesti käytetä. Kuorsaus on usein keskeinen oire ja myös hengityskatkoksia on voitu havaita. Päiväväsymystä saattaa esiintyä, mutta on muistettava, että lapsen väsymys voi oireilla myös ylivilkkautena ja keskittymiskyvyttömyytenä. Lasten kuorsauksen ja uniapnean yleisin syy on kita- ja nielurisakudoksen liikakasvu, johon tuleekin kiinnittää huomiota kliinisessä tutkimuksessa. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen suuhengitys ja lapsen pituus ja paino. Hammaslääkäri voi tarvittaessa arvioida lapsen purentaa sekä kasvojen ja leukojen anatomiaa. Lapset, joilla on vaikeita perussairauksia tai anatomisia muutoksia ylähengitysteiden alueella, tulee tutkia erikoissairaanhoidossa moniammatillisesti, ja heille unirekisteröintitutkimus on välttämättömyys.

Osalla uniapnea helpottuu kasvun myötä Unenaikaisen obstruktiivisen hengityshäiriön ensisijainen hoitomuoto on kita- ja nielurisojen poistoleikkaus. Jos ongelma jatkuu ensisijaisen hoitomuodon jälkeen tai potilas ei sovellu leikkaushoitoon, muita hoitovaihtoehtoja ovat esimerkiksi lääkehoidot nenäkortikostreoideilla tai

”Lasten kuorsauksen ja uniapnean yleisin syy on kita- ja nielurisakudoksen liikakasvu, johon tuleekin kiinnittää huomiota kliinisessä tutkimuksessa. Lisäksi tulee huomioida mahdollinen suuhengitys ja lapsen pituus ja paino.”

leukotrieeniantagoneisteilla, hampaiston ja leukojen oikomishoidot ja painonhallinta. Osalla lapsista uniapnea helpottaa kasvun myötä, ja seuranta voi olla vaihtoehto lievissä tapauksissa. Ylipainehengityshoitoa eli aikuisilla uniapnean hoidoksi usein käytettyä CPAP-hoitoa käytetään lapsilla vähän, sillä sopeutuminen hoitoon on lapsille usein hankalaa. Ensilinjan hoidon jälkeen on tarpeellista kontrolloida hoidon teho. Kuorsauksen loppuminen on usein riittävä tieto. Vanhempia on kuitenkin hyvä muistuttaa vaivan uusimisen mahdollisuudesta ja siinä tilanteessa kehottaa heitä hakeutumaan hoitoon uudelleen. Jos vaiva jatkuu, unirekisteröintitutkimus on suositeltavaa tehdä. Jos lapsi kuorsaa useimpina öinä ja kuorsaus jatkuu useita kuukausia, kannattaa lapsi ohjata korva-, nenä ja kurkkutautilääkärin arvioon. Lähetteen erikoissairaanhoitoon voi tehdä esimerkiksi neuvola- tai kouluterveydenhuollon lääkäri tai hammaslääkäri. n suuhygienistiliitto.fi 27 14.57.56 Hammasvaline_AE_ProThin__2024_68x208.indd 1 23/01/2024

OPINNÄYTETYÖ

Pienet hampaat suuressa maailmassa Lasten hammastapaturmat ovat varsin yleisiä ja ne sattuvat usein yllättäen. Hammasvammoilla voi olla kauaskantoisia ja hoidon kannalta korkeakustanteisia seurauksia, ja ne voivat aiheuttaa esteettisiä sekä sosiaalisia ongelmia. Nopealla ja oikeanlaisella hoidolla on usein vaikutusta hampaan ennusteeseen, joten oikeanlainen ja oikein ajoitettu hoito on tärkeää. Hammastapaturmien oikein ajoitetulla ensihoidolla voidaan usein myös ehkäistä lisävaurioiden syntymistä sekä nopeuttaa hammastrauman paranemista. Teksti Suuhygienistiopiskelijat Hoger Alipour, Milja Lamberg, Suvi Lundström, lehtori Anna Sundblom Kuvat Shutterstock

shg 1 • 2024

suuhygienistiliitto.fi

ämä artikkeli perustuu kirjallisuuskatsauksena tekemäämme opinnäytetyöhön, joka käsittelee lasten yleisimpiä hammastapaturmia eri ikäkausina. Opinnäytetyössä tarkasteltiin eri ikäkausien yleisimpiä hammastapaturmia sekä suuhygienistin roolia tapaturmien hoidon tarpeen arvioinnissa. Yksi opinnäytetyömme tavoitteista oli lisätä suuhygienistien valmiuksia tunnistaa ja hoitaa lasten hammastapaturmatilanteita. Hammastapaturmien hoidon toteuttaminen oikeanlaisella ja asianmukaisella tavalla vaatii koko hammashoitohenkilökunnalta riittävästi osaamista ja taitoa hammastapaturmien hoidossa sekä hoidon tarpeen arvioinnissa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat hammastapaturmapotilaita työssään säännöllisesti, ja suurin osa lasten hammasvammoista voidaan arvioida ja hoitaa vastaanotolla päiväsaikaan. Suuhygienistin on tärkeä omata perustiedot lasten hammastapaturmista ja hoidon tarpeen arvioinnista, sillä terveyskeskuksien hammashoitoloissa yksi iso hoidettava asiakasryhmä ovat lapset.

”Suuhygienistin on tärkeä omata perustiedot lasten hammastapaturmista ja hoidon tarpeen arvioinnista, sillä terveyskeskuksien hammashoitoloissa yksi iso hoidettava asiakasryhmä ovat lapset.”

shg 1 • 2024

Suuhygienistin toimiessa asiakaspalvelussa, neuvonta hammastapaturma-asioissa tapahtuu puhelimitse ja etäpalveluiden kautta. Tämän vuoksi suuhygienistin tulee omata tarpeellinen tieto hammastapaturmien hoidosta, jotta hän onnistuu ohjaamaan potilaan oikean avun piiriin sekä osaa antaa ensivaiheen hoidon ohjeita. Suuhygienistillä on tärkeä rooli myös jatkohoito-ohjeiden ja oikeanlaisen tiedon antamisessa hammastapaturman hoidossa. Suuhygienisteille tarkoitettuja hammastapaturmien hoidon ohjeistuksia olisi hyvä tarkentaa ja täydennyskoulutuksia tulisi tarjota, ottaen huomioon myös etäpalveluiden käytön lisääntyminen.

Lasten yleisimmät hammastapaturmat Hammastapaturmia tapahtuu eniten leikki-ikäisten keskuudessa. Alakouluikäisten keskuudessa pojat ovat alttiimpia hammastapaturmille kuin tytöt. Persoonallisuudeltaan vilkkaampien lasten on todettu olevan alttiimpia hammasvammoille kuin rauhallisten ikätoveriensa. Kaatuminen ja yläetuhampaiden lyöminen ovat lasten yleisimmät hammastapaturmien aiheuttajat, kun taas aikuisilla pahoinpitely ja urheiluvammat ovat useimmiten syynä hammastapaturmaan. Yleisimmät tapahtumapaikat lasten ja nuorten hammasvammoille ovat koti, koulu tai päiväkoti. Jopa 17 prosenttia kaikista alle kouluikäisten vammoista on hammasvammoja. Hammasvammoja esiintyy enemmän pysyvässä hampaistossa kuin maitohampaistossa. Tyypillisesti vaurioituu pysyvä yläetuhammas. Eniten hammasvammoja tapahtuu ikävuosien 2–4 ja 8–10 välillä esiintyvyyden ollessa suurinta ikävuosina, joina pysyvien hampaiden kehittyminen on vielä kesken. Eri hammasvammatyyppien tunteminen ja nopea ensihoito on tärkeää hampaan ennusteen kannalta. Hoidon kiireellisyys riippuu hammasvammatyypistä, sekä sen vaikeusasteesta. Hammastapaturman hoito riippuu siitä, onko kyseessä maitohammas vai pysyvä hammas. Tietämys lasten hampaiden kehitysvaiheista helpottaa maitohampaan ja pysyvän hampaan erottamista toisistaan. Luksaatiot ja alveolaariset vammat

ovat selvästi yleisempiä maitohampaistossa. Usein maitohammastapaturmissa hammas pysyy ehjänä kiinnityskudosten ja pysyvän seuraajan vaurioituessa. Tämä johtuu siitä, että maitohampaistossa alveoliluu on huokoisempaa sekä sen mineraalipitoisuus on pienempi kuin pysyvän hampaiston. Pysyvien hampaiden tapaturmissa taas itse hammas lohkeaa ja saattaa murtua vaurioittaen usein myös hampaan ydintä. Tutkimukset osoittavat, että maitohampaiston tapaturmat ovat useimmiten luksaatioita ja pysyvän hampaiston tapaturmat eriasteisia kiille- ja dentiinimurtumia.

Ensihoito avulsiossa Irronnut pysyvä hammas vaatii hammastapaturmista kiireellisintä hoitoa. Irronnut hammas istutetaan mahdollisimman pian takaisin kuoppaansa, tätä kutsutaan replantaatioksi. Mitä nopeammin tämä tapahtuu, sitä parempi ennuste hampaalla on. Suositus on, että hammas tulisi laittaa takaisin kuoppaansa alle tunnissa tapahtuneesta.

Hammas tulisi pyrkiä istuttamaan takaisin kuoppaansa jo tapaturmapaikalla. Mikäli tämä ei onnistu, tulee irronnut hammas pitää kosteana, kunnes se saadaan istutettua takaisin. Hammas voidaan esimerkiksi säilyttää maidossa, kuljettaa kielen alla tai kääriä kosteaan paperiin hammaslääkäriin menomatkan ajaksi. Irronnut hammas puhdistetaan varovasti liasta koskematta juuripinnankalvoa tarpeettomasti, ja hammas asetetaan takaisin paikoilleen. Hammaslääkäri kiskottaa hampaan viereisiin hampaisiin. Nuoren potilaan ehjän pysyvän hampaan replantaatiota kannattaa yrittää useimmiten huolimatta siitä, vaikka hammas olisi ollut jo jonkin aikaa kuivana ja sen ennuste olisi siten huono. Vaikka hammas menetettäisiin myöhemmin, se paikallaan ollessaan tukee alveoliluun kasvua potilaan kasvun päättymiseen asti, jolloin hammas voidaan korvata implantilla. Replantoinnin yhteydessä on jäykkäkouristusrokotteen voimassaolo varmistettava potilaalta.

suuhygienistiliitto.fi

”Riippuen vammatyypistä sekä vamman vakavuusasteesta, potilasta tulee seurata säännöllisin välein jopa vuosien ajan, sillä hammastraumoihin liittyy myöhäiskomplikaatioiden riski.”

Maitohampaan irrotessa tapaturmaisesti, sitä ei laiteta takaisin irtoamiskuoppaan, sillä pysyvän seuraajan kehitys voisi häiriintyä. Jos maitohampaasta on murtunut iso pala tai hampaan asento on muuttunut, on syytä käydä hammaslääkärissä. On mahdollista, että maitohammasvamma aiheuttaa vaurioita pysyvälle hampaalle, koska kehittyvä pysyvä hammas sijaitsee lähellä maitohampaan juurta. On suositeltavaa, että hammaslääkäri arvioi pienen lapsen hammasvamman ja seuraa pysyvän hampaan puhkeamista.

Oikeanlainen hoito tärkeää Hammasvammoja tulee hoitaa oikein, jotta ehkäistäisiin vammojen aiheuttamia esteettisiä sekä sosiaali sia ongelmia. Hammastapaturmien hoidon tarpeen arvioin nissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tapahtuman huolelliseen kirjaamiseen. Kirjaamisella voi olla iso merkitys mahdollisten tulevien vakuutuskorvausten hakemiseen sekä myöntämiseen, ja se on tärkeää myös tapaturman seurannan kannalta. Huolellinen kliininen tutkiminen, asianmukainen hoito ja dokumentointi ovat kaikki osaltaan vaikuttamassa myöhäisempien komplikaatioiden sekä kustannusten vähentämiseen. Hammasvammapotilaat tulee ohjata jatkohoitoon sekä seurantaan, yleensä perusterveydenhuollon hammaslääkärille. Riippuen vammatyypistä sekä vamman vakavuusasteesta, potilasta tulee seurata säännöllisin välein jopa vuosien ajan, sillä hammastraumoihin liittyy myöhäiskomplikaatioiden 32

shg 1 • 2024

riski. Tällaisia voivat olla pulpanekroosi eli hammas ytimen kuolio ja juuren resorptio eli sulautuminen. Seuranta tehdään sekä kliinisesti että radiologisesti. Mikäli hammas täytyy myöhemmin korvata implantilla, on se mahdollista vasta noin 17–19 vuoden iässä. Maitohammasvamman myöhäiskomplikaatioita ovat pysyvän hampaan kruunun tai juuren alueelle syntyvä kehityshäiriö tai pysyvän hampaan puhkeamatta jääminen. Myöhäiskomplikaatiot ovat vaikeampia hampaan tukikudosvammojen jälkeen. Hankalin komplikaa tioista on hampaan juuren ulkoinen tulehduksellinen resorptio, joka etenee nopeasti ilman asianmukaista juurihoitoa. Eniten myöhäiskomplikaatioita aiheuttavat pysyvän hampaan intruusio ja avulsio.

Vakuutuskäytännöt hammastraumatapauksissa Hammastapaturmat voivat aiheuttaa kauaskantoisia ja kalliita seurauksia, joten vakuutusoikeudelliset asiat on huomioitava jo hoidon alkuvaiheessa. Vakuutusyhtiöt suhtautuvat hammasvammoihin kirjavasti. Ne määrittelevät omiin vakuutusehtoihinsa, millaisia tapaturmia korvataan, ja miten vakuutus korvaa tapaturmia erilaisissa urheilulajeissa ja harrastuksissa. Tapaturmatiedot tulee kirjata huolellisesti seurannan, vakuutusyhtiön ja mahdollisen rikoskäsittelyn vuoksi. Potilaskertomus kirjoitetaan selkeästi, ja siitä tulee käydä ilmi, ovatko saadut tiedot peräisin potilaalta vai hänen saattajaltaan. Vakuutusyhtiölle tehdään ilmoitus hammas- ja leukatapaturmista sekä hoitoehdotuksista kahden viikon sisällä. Ilmoitus tulee tehdä joko e-lomakkeena tai paperilomakkeena suoraan vakuutusyhtiölle. Ilmoituksesta tulee selvitä tapaturman aika, paikka ja tapa. Siihen kirjataan kuvaus hampaiston ja hampaiden tukikudosten tilasta tutkimushetkellä ja hoitoehdotuksen kustannusarviointi. Mukaan liitetään röntgenkuvat ja ennen toimenpiteitä otetut kliiniset valokuvat. Koska hammastapaturmien myöhäiskomplikaatioihin voi kuulua hampaan menetys jopa vuosien kuluttua tapaturmasta, täytyy tietoihin kirjoittaa myöhäiskomplikaatioiden mahdollisuus. Tarkka

kirjaaminen on tärkeää, jotta potilas pystyy hakemaan myöhemminkin korvausta esimerkiksi hampaan proteettisesta korvaamisesta. Perusopetuslain mukaan koululaiset kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että kunta on vastuussa hammashoidon kustannuksista, kun tapaturma on sattunut opetuksen, välitunnin tai koulumatkan aikana. Kunnan ottama vapaaehtoinen vakuutus kattaa tapahtuneen tapaturman oppituntien, välituntien ja koulumatkojen aikana koululaisille ja esikoululaisille. Päivähoidossa olevat lapset ovat myös vakuutettuja tapaturman sattuessa.

Hammastapaturmien hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarpeen arvioon tulisi hakeutua mahdollisimman nopeasti, 1–2 päivän kuluessa. Poikkeuksena tästä ovat pysyvän hampaan avulsiotapaukset, jotka vaativat välitöntä ensiapua mieluiten jo tapaturmapaikalla. Hammastapaturmatapauksiin liittyy usein pitkä seuranta-aika, sillä osa hammasvammojen komplikaatioista kehittyy hitaasti ja ilmenee vasta vuosien kuluttua vammasta. Hampaat voivat olla täysin oireettomia, mutta niissä voi olla hankalia, piileviä tulehdusmuutoksia. Pieni murtuma hampaan kruunuosasta ei välttämättä vaadi ensiapua, mutta lohkeama, joka aiheuttaa kipua, särkyä tai on ulottunut hampaan sisärakenteeseen asti, vaatii yhteydenoton hammashoitolaan. Syvä lohkeama voi altistaa mikrobien pääsyn hampaan ydinonteloon, joten hammaslääkärin on hyvä tutkia oireettomat lohkeamat muutaman päivän sisällä tapahtuneesta. Mikäli hampaan pulpa, eli hammasydin, tulee näkyviin kruunumurtuman seurauksena, täytyy se suojata vuorokauden kuluessa vammasta. Potilaan hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas ohjataan oikeaan hoitopaikkaan oikeaan aikaan. Onnistunut hoidon tarpeen arviointi on tälle edellytys. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja o ireiden luonne, vakavuus sekä kiireellisyys. Potilaan tarvitsema hoito ja mahdolliset hoito-ohjeet arvioidaan hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Lasten hammastapaturmissa hakeudutaan ensisijaisesti hoitoon

TIIVISTELMÄ • Hammastapaturmat ovat yleisiä lasten keskuudessa, etenkin leikki-ikäisillä. • Maitohampaistossa yleisimmät hammastapaturmat ovat luksaatioita, kun taas pysyvässä hampaistossa eri asteiset kiille- ja dentiinimurtumat ovat yleisimpiä. • Tutkimukset osoittivat, että hammastapaturmien nopealla ja ammattitaitoisella ensivaiheen hoidolla voidaan parantaa hampaan ennustetta ja vähentää myöhempien komplikaatioiden ja hoitoon liittyvien kustannusten määrää. • Tutkimuksissa todettiin, että koko hammashoitohenkilökunnalta vaadittiin osaamista hammastapaturmiin liittyvissä tilanteissa. • Suuhygienistin roolia hammastapaturmien hoidon tarpeen arvioinnissa ei käsitelty erityisesti yhdessäkään julkaisussa, eikä missään mainittu, että myös suuhygienistin vastaanotolle voi tulla tapaturmapotilas. • Suuhygienistin roolia hammastapaturmien kontrollikäynneillä ei oltu tutkittu näissä tutkimuksissa, joten lisätutkimus tästä aiheesta olisi tarpeen. • Käypä hoito -suosituksia hammasvammojen hoidoista ei ole, eikä kirjallisuudessa ole yksimielisyyttä standardoidusta lähestymistavasta hammastapaturmien tulosten raportoinnissa, luokittelussa tai esittämisessä. Toisin sanoen, selkeitä ja helposti saatavilla olevia hammastapaturma-ohjeistuksia sekä koulutusta kaivataan kliiniseen suun terveydenhoitotyöhön.

hammaslääkärille, ja käynnit ovat usein päivystysluonteisia. Suun terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä merkinnät potilastietojärjestelmään. Puhelimessa annettu omahoidon ohjaus ja neuvonta tulee myös kirjata potilastietojärjestelmään. Mikäli huolellinen kirjaaminen ei toteudu, voi hoitoprosessin ohjaus vääristyä tai aiheuttaa väärinymmärryksiä ja mahdollisesti aiheuttaa turhia kustannuksia. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

suuhygienistiliitto.fi

VÄITÖS

Kotihoidon asiakkaiden

suun terveydessä ja sen hoidossa puutteita Hammaslääketieteen lisensiaatti Eveliina Tuuliaisen väitöskirja Oral health, hygiene and oral healthrelated behaviour among old home care clients – Effectiveness of individually tailored interventions tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 31.3.2024. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Jämsen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta. Teksti Anne Hyvönen Kuva Shutterstock

shg 1 • 2024

suuhygienistiliitto.fi

äestön ikääntyminen asettaa haasteita suun terveydenhuollolle. Hyvin iäkkäiden, huono kuntoisten ja hoidosta riippuvaisten iäkkäiden määrän lisääntyessä on yhä tärkeämpää huolehtia suun sairauksien ennaltaehkäisystä iäkkäiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hammasperäisten infektioiden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Suun terveys on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintakyvyn heikentyminen vaikuttaa myös suun omahoitoon. Yleisterveyteen liittyvien riskien lisäksi huono suun terveys heikentää sosiaalista kanssakäymistä ja elämänlaatua. Palvelurakenteiden uudistuessa yhä useampi ikääntynyt pyritään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää, että kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaan liitetään konkreettiset, yksilölliset ja saavutettavissa olevat tavoitteet suusairauksien hoitamiselle sekä toimintakyvyn seurannalle ja ylläpitämiselle. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutusten tutkimukset vanhusten suun terveyden ja hygienian ylläpitämiseksi ovat siksi tarpeen ja tätä ajatellen väitöstutkimuksen tuottama uusi tieto kotihoidon asiakkaista ja terveysinterventioiden vaikuttavuudesta on erityisen ajankohtaista. Aiemmin vastaavia tutkimuksia on tehty kotona itsenäisesti asuvien, yleisterveydeltään varsin hyväkuntoisten 60–70-vuotiaiden tai yleiskunnoltaan heikkojen laitospotilaiden kohderyhmissä.

”Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkittavien suun omahoidon toteutus ja kotihoidon henkilöstön tarjoama tuki suuhygienian ylläpitämiseksi olivat riittämättömiä.”

shg 1 • 2024

Eveliina Tuuliaisen tutkimuksessa haluttiin tarkastella toimintakyvyn ja gerastenian eli hauraus-raihnaus- oireyhtymän yhteyttä vähintään 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden suun terveyteen, suuhygieniaan ja suun terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Tavoitteena oli myös arvioida yksilöllisesti räätälöityjen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutusta suun terveyteen, suuhygieniaan ja suun terveyteen liittyvään käyttäytymiseen. Tutkimus on osa laajempaa monitieteistä interventiotutkimusta (NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suunterveyteen ja lääkehoitoon), joka kerättiin vuosina 2013 ja 2014.

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen otos koostui 269 Itä- ja Keski-Suomessa asuvista, 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiak kaista. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen oli interventioryhmä ja toinen kontrolliryhmä. Tavoitteiksi asetettiin: 1. Kuvata suun terveyttä ja hygieniaa sekä arvioida, miten toimintakyky liittyy näihin tiloihin. 2. Tutkia gerastenian tilan yhteyttä suun puhdistustottumuksiin, suuhygieniaan ja suun terveyteen ottaen huomioon ennaltaehkäisevien suun terveystoimen piteiden vaikutukset. 3. Selvittää suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla ja arvioida, voidaanko siihen vaikuttaa suun omahoitoon ja ravitsemukseen keskittyvillä ennaltaehkäisevillä interventioilla. 4. Tutkia suun terveyteen liittyvän käyttäytymisen ja suuhygienian ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta. 5. Arvioida kserostomian ja ruokavaliointerventioiden yhteisvaikutuksia kserostomiaan ravitsemuksellisesti heikentyneillä kotihoidon asiakkailla. Kaikki tutkittavat haastatateltiin moniammatillisen tiimin toimesta, johon kuului kotihoidon hoitaja, proviisori, ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti. Suuhygienisti selvitti haastattelussa osallistujan suun terveyden kokemusta ja omahoidon tilannetta. Kyselyn jälkeen suuhygienisti teki tutkittaville suun kliinisen tutkimuksen, johon kuului limakalvojen tutkimus, hampaiston ja mahdollisten vaurioiden

kirjaaminen, plakin ja ienverenvuodon esiintymisen kirjaus ja ientaskujen mittaus. Myös mahdollisen irrotettavan proteesin arviointi kuului kliiniseen tutkimukseen. Sekä haastattelut että suun kliininen tutkimus toteutettiin alkutilanteessa ja kuuden kuukauden seurantajakson jälkeen. Interventioiden vaikuttavuutta arvioitiin seurantajakson aikana sen perusteella, millaisia muutoksia oli tapahtunut omahoitotottumuksissa, suuhygieniassa, suun terveydessä ja kuivan suun kokemuksissa. Lisäksi tarkasteltiin suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja tarvetta.

Tulokset ja johtopäätökset Vaikka vain vajaa viidennes tutkittavista raportoi ongelmista suun omahoidossa, tulokset kertoivat muuta. Plakkia ja ienverenvuotoa esiintyi suurimmalla osalla tutkimusjoukkoa ja proteesien hygieniasta huolehtiminen oli heikkoa. Kognitiiviset toiminta kyvyn haasteet ja tarve ulkopuoliselle tuelle oli yleistä. Alentunut toimintakyky oli yhteydessä h eikompaan suun terveyteen ja suuhygieniaan. Suun terveydenhuollon palveluille oli tarvetta korjaavan hammashoidon ja proteesien heikon kunnon vuoksi. Vajaaravitsemusriskissä oli 80 prosenttia tutkittavista. Yksilöllisesti suunnatut terveysinterventiot kohensivat suun ja proteesien hygieniaa ja omahoitoa toteutumista. Suun kuivuuden tunne väheni 30 prosentilla ja vajaaravitsemus tai sen riski 60 prosentilla. Hll Eveliina Tuuliaisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkittavien suun omahoidon toteutus ja kotihoidon henkilöstön tarjoama tuki suuhygienian ylläpitämiseksi olivat riittämättömiä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa suun terveydenhuollon vahvempi integraatio osaksi vanhuspalveluja ja kotihoitoa tuen, opastuksen ja yhteistyön keinoin on välttämätöntä iäkkäiden suun terveyden, ravitsemuksen ja toiminta kyvyn ylläpitämiseksi. Tämä edellyttää muutoksia hoiva- ja palvelusuunnitelmaan. Myös yhteistyöhön osallistuvien ja iäkkäiden parissa työskentelevien osaamista tulee kehittää. Tuloksista v oidaan päätellä, että parempi toimintakyky ja suun terveys tarjoavat iäkkäille paremmat edellytykset voida hyvin. n

Hei sinä kiva suuhygienisti! Etsimme juuri sinua meille HammasOskariin töihin. Meillä on mukava ja osaava henkilökunta sekä modernit laitteet. Vastaanottomme sijaitsevat Vantaan Myyrmäessä juna-aseman vieressä sekä Kannelmäessä kauppakeskus Kaaren vieressä. Monipuolisessa työssä pääset hoitamaan omia potilaita ja avustamaan eri hammaslääkäreitä. Asenne ja yhteishenki ovat meille tärkeimpiä asioita.

Avoimen hakemuksen voit laittaa: info@hammasoskari.com HammasOskari.fi

suuhygienistiliitto.fi

iStockphoto

AIMO J. RANTANEN

Hammaskasvastus Suomessa vuonna 1968 Kirjoitus on tiivistelmä Sosiaalilääketieteen lehdessä vuonna 1968 julkaistusta artikkelista.

erveyskasvatus, terveysoppi, on jokaiselle tuttu käsite jo alkeiskouluajoilta. Terveystarkastukset, tarttuvien ja yleisvaarallisten tautien etsiminen ja niiden ehkäisytoimet ovat itsestään selviä velvoitteita, joihin hyvinkin erilaisten yhteiskuntajärjestelmien yksilöt vapaaehtoisesti alistavat tai heidät voidaan siihen velvoittaa. Hammashoitokasvatus on toinen asia. Se ei ole käsitteenä yhtä selvä, sen puuttuminen ei vaikuta yhtä akuutisti eivätkä seuraukset ole yhtä dramaattisia. Yksilöt ja yhteiskunta hyväksyvät yhä vielä, että 30–35-vuotiaana, parhaimmassa työiässä, puolet hampaista on menetetty ja normaalista purenta kyvystä on vain murto-osa jäljellä. Jo 50. ikävuoden jälkeen ollaan valmiita hyväksymään täydellinen hampaattomuus. Kuitenkin 90 % hampaiden menetyksistä ennen lopullista vanhuutta voitaisiin ehkäistä pelkästään hammashoitokasvatuksella. 38

shg 1 • 2024

Onko niin, että hammashoito-ongelmat ovat liian jokapäiväisiä, ja niin yhtäläisesti kaikkia koskevia, ettei niitä edes tiedosteta. Hammashoitokasvatuksen tarpeellisuus on kyllä huomattu monissa maissa ja tätä työtä tehdään taukoamatta, niin kuin asian luonteeseen kuuluu. Monissa länsimaissa on tehty hammashoitokasvatusta jo vuosikymmeniä, mutta pääasiallisesti ainoastaan koululaisten keskuudessa. Mitä sitten on hammashoitokasvatus? Äskettäin Pariisissa pidetyn maailman ensimmäisen hammashoitokasvatusseminaarin mukaan sen päämääränä on yksinkertaisesti varustaa väestö sellaisilla tiedoilla ja kokemusperäisillä tosiasioilla, jotka vaikuttavat heidän asenteisiinsa ja paljastavat heille ne syyt, joiden vuoksi heidän on aiheellista itse toimia hyvän hampaiden terveyden saavuttamiseksi. Tosiasiallisesti tätä hampaidenhoitoa edistävää valistuskampanjaa on voitu toteuttaa täysin tehokkaasti eri maissa vain pienillä alueilla, kuten kantoni, osavaltio, kaupunki jne. Syy on kaikkialla sama. Koko väestön hoitamiseen riittämättömät varat sijoitetaan tarkoituksen mukaisuusnäkökohtien mukaisesti. Monissa tapauksissa myös innostunutta henkilökuntaa ei riitä kaikkialle. Toisaalta on kannustavia esimerkkejä siitä, kuinka yhdenkin henkilön innostus ja tarmo on riittänyt raivaamaan esteet laajoilta alueilta vuosikausiksi. Hammaslääkärit ovat tehneet perinteisesti hammashoitokasvatustyötä kouluissa, vastaanotoilla, kansalaisjärjestöissä. Viime aikoina on tultu huomaamaan, että tämä ei nyky-yhteiskunnassa enää riitä. He tarvitsevat avukseen opettajia, lasten vanhempia ja muiden lääketieteen erikoisalojen terveyskasvatukseen erikoistuneita henkilöitä. Hammaslääkäri ei ole yhteiskunnassa suosittu – tai jos on, niin useimmiten muista kuin ammatillisista syistä. Tämäkin ikävä tosiasia on tunnustettava ja koettava selvittää, mistä se johtuu. Selitys ei ole niin yksinkertainen, että hammaslääkärillä koskee – myös kukkaroon. Vakavat äänet varoittavat hammaslääkäreitä, että heidän on paremmin tutustuttava siihen yhteiskuntaan, jota he palvelevat. Sosiologit eivät ole ainoastaan apuna vaan pikemminkin välttämätön lisä tämän ongelman selvittelyssä. Työ on pantu aluelle usealla taholla.

”Hammaslääkäri ei ole yhteiskunnassa suosittu – tai jos on, niin useimmiten muista kuin ammatillisista syistä. Tämäkin ikävä tosiasia on tunnustettava ja koettava selvittää mistä se johtuu. Selitys

PROPHYflex™ 4 -jauhepuhdistin

ei ole niin yksinkertainen, että hammaslääkärillä koskee – myös kukkaroon.”

Ihanteelliseen hammashoitokasvatusryhmään kuuluu nykyisin hyvin koulutettu sosiologi. Jälleen on todettava, että hammaslääkärien koulutuksessa on valkoista siinä, missä pitäisi olla tilaa tiedolle omasta yhteiskunnasta, yleisestä lääkintäjärjestelmästä maassamme ja sosiaalilääketieteestä. Hammashoitokasvatus on aloitettava hammaslääkäreistä itsestään, tarkoituksenmukaisemmin heidän opintojensa yhteydessä. Vaikeutena on nimittäin seuloa esiin ne yksinkertaiset virheettömät totuuden jyvät tässäkin asiassa niin, ettemme uhraa voimiamme, aikaamme ja vähiä varojamme toisarvoiseen – ehkä virheelliseen tiedon levittämiseen. Valistajan vastuu on hammashoidon osalta arvostettava erityisen suureksi. On todettava, että nykyisin valtaosa kaikesta hammaslääkärin työstä kuluu tietämättömyydestä ja huolimattomuudesta aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseen. Onko yhteiskunta velvollinen maksamaan siitä, mitä sen yksityiset jäsenet laiminlyövät? Hammashoitokasvatus ohjelmineen, järjestelyineen ja kuluineen olisi hoidettava, ennen kuin koko kansan hoidon kysyntä herätetään. n

Kevyt, täysin tasapainoinen ja ergonomisesti suunniteltu jauhepuhdistin supragingivaaliseen työskentelyyn. Saatavilla lisävarusteena PROPHYflex 4 Perio Kit, jolla voi työskennellä myös subgingivaalisella alueella. PROPHYflex 4 -jauhepuhdistin

PROPHYflex Perio Kit yhteishintaan

1 53500 Sis. alv. 24 %. Tarjous voimassa 31.3.2024 saakka.

myynti@plandent.com plandent.fi Laitemyynti 020 398 398 suuhygienistiliitto.fi

Teksti Anne Hyvönen

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta. Multitaskaaminen uhkaa aivojamme

utkimusten mukaan keskeytämme t yöskentelyn näyttöpäätteen ääressä keskimäärin 47 sekunnin välein kiinnittääksemme huomiomme johonkin muuhun kuin työn alla olevaan asiaan. Vuonna 2004 aika oli noin 2,5 minuuttia. Keskittymiseen käyttämämme aika on siis yli puolet lyhyempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala ajattelee tulosten kertovan siitä, että jatkuvat keskeytykset ja kiire ovat lisääntyneet elämässämme kaikilla sektoreilla merkittävästi. Digitaalisen teknologian lisääntyvä käyttö nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on herättänyt huolta mahdollisista haitallisista vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin ja aivotoimintoihin. Väitöskirjassaan Brain activations related to attention and working memory and their association with technologymediated activities Moisalan tavoite oli tutkia tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin liittyviä aivoverkostoja. Tuloksista voitiin päätellä, että jaettaessa tarkkaavaisuutta kahden samanaikaisen tehtävän kesken, kilpailu hermostollisista resursseista vaikuttaa oleellisesti ihmisen rajalliseen monisuorittamiskykyyn. Tulokset osoittavat myös, että päivittäisten teknologian käyttötapojen ja kognitiivisen suoriutumisen välillä on havaittavia yhteyksiä jo nuoruusiässä. Taipumus käyttää montaa mediaa samanaikaisesti oli yhteydessä suurempaan häiriintyvyyteen, kun taas tieto konepelien pelaaminen oli yhteydessä parempaan työmuistisuoriutumiseen. Koska aivomme ovat muokkautuva elin, voimme Moisalan mukaan voimme palauttaa keskittymis kykyämme erilaisilla keskittymisharjoituksilla ja opettaa aivojamme levottomasta harhailusta fokusoituneeseen työskentelyyn. Harjoitusten avulla aivot saavat palautumishetkiä, joiden myötä niiden suoriutuminen pitkäkestoisista tehtävistä paranee. Aivomme tarvitsevat myös virikkeetöntä aikaa ja rentoutumishetkiä. n

shg 1 • 2024

Alhaisen syntymäpainon ja ennenaikaisen syntymän yhteys lasten kariekseen

ulokset alhaisen syntymäpainon ja ennenaikaisen syntymän yhteydestä lasten myöhempään karies esiintyvyyteen ovat olleet osin ristiriitaisia. Siksi haluttiin tehdä systemaattinen katsaus ja meta-analyysi aiempien tutkimusten pohjalta, jotta tuloksia ja yhteyttä voitaisiin tarkastella kokonaisuutena. Otanta tehtiin neljästä ennen elokuuta 2021 julkaistusta sähköisestä tietokannasta. Näistä tietokannoista valikoitui 31 havainnointitutkimusta, jotka täyttivät tälle tutkimukselle asetetut inkluusiokriteerit. Yhdistetyt arviot osoittivat, että alhaisen syntymäpainon omanneilla tai ennenaikaiselle synnytyksille altistuneilla lapsilla ei esiintynyt muita lapsia enempää kariesta maitohampaissa. Alaryhmäanalyysit osoittivat, että alhaisen syntymäpainon lapsilla havaittiin poikkileikkaustutkimuksissa taipumusta saada maitohammaskariesta, mutta erot eivät olleet merkittäviä seurantatutkimuksissa. Ennenaikaisen syntymän kokeneilla lapsilla puolestaan oli enemmän kariesta korkean tulotason maissa kuin matalan ja keskitulotason maissa. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että nykyiset todisteet eivät viittaa merkittävään yhteyteen alhaisen syntymäpainon ja lasten hammaskarieksen välillä maitohampaiden osalta. Ennenaikaisen syntymän kohdalla karieksen esiintyvyys oli kuitenkin suurempi korkean tulotason maissa. Tulevissa seurantatutkimuksissa tulisi ottaa huomioon tuloksia sekoittavat tekijät (ikä, suun terveys ja perheen talous), jotta alhaisen syntymäpainon ja ennenaikaisen syntymän ja karieksen välinen yhteys voitaisiin määrittää luotettavammin. n

KOLUMNI

Jatkuva kouluttautuminen

Mikko Nyman Kirjoittaja on QAdental-täydennyskoulutuspalvelun kehittäjä ja yksityishammaslääkäri.

lamme muuttuu kiihtyvällä tahdilla, ja samaan aikaan potilaat etsivät yhä enemmän tietoa netistä. Nyt, jos koskaan, tarvitsemme täydennyskoulutusta! Uskon, että jatkuva täydennyskouluttautuminen hyödyttää merkittävästi kliinikkoja, klinikoita ja viime kädessä potilaita. Vaikka en tätä kolumnia varten lähtenyt etsimään suoria tutkimusviittauksia, viittaavat monien asiantuntijoiden kokemukset siihen, että jatkuva täydennyskoulutus parantaa myös työmotivaatiota ja työssä jaksamista. Täydennyskouluttautumisen hyödyt todellakin ovat moninaiset. Me QAdentalissa olemme tuoneet uusia näkökulmia täydennyskoulutukseen tarjoamalla innovatiivisia kouluttautumistapoja. Esimerkiksi yleis- ja erikoisosaajan vetämät vodcast-tyyppiset webinaarit ovat herättäneet kiinnostusta, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden syventyä teemoihin eri näkökulmista. Palautteen perusteella moni samaistuu keskustelua johtavaan yleiskliinikkoon, joka esittää niitä kysymyksiä, joita itsekin haluaisi salaa kysyä erikoisosaajalta. Kollegat toivovat ajankohtaisten aiheiden lisäksi vuodesta toiseen hyvinkin samanlaisia aiheita. Uusia koulutustapoja ei kuitenkaan toivota.

un koronapandemian alussa teimme ensimmäisen täydennyskoulutuswebinaarin, se oli uusi ja ihmeellinen oppimistapa suurimmalle osalle kollegakuntaa. Tänään webinaarit, vodcastit, podcastit ja muut verkko kurssit ovat jo normitapoja päivittää tietoja. Teoria opintoja voi suorittaa helposti verkossa ja kirjallisuuden parissa. Ennen hands on -harjoitteluun ja myöhemmin potilastyöhön siirtymistä tulisi riittävät teoriaopinnot olla varmennetusti suoritettu. Vaaranpaikkana on lähteä liian innokkaasti kokeilemaan uutta tekniikkaa. Yhden luennon tai hands on -harjoittelun perusteella on harvoin vielä kovin pätevä. Oman kokemukseni perusteella hands on -harjoittelut ovat erinomainen tapa harjoitella uusia tekniikoita, ja ne madaltavat aloittamisen kynnystä. On kuitenkin varmistettava, että pohjalla on riittävästi teoriatietoa. Mielestäni koulutusta järjestävillä organisaatioilla on vastuuta siitä, ettei kliinikko ryhdy liian vaativiin toimenpiteisiin ilman riittävää teoriapohjaa. Itsekin olen urallani sortunut tällaiseen. Tämä kostautuu viiveellä, ja nämä potilaat ”kulkevat mukana” vielä pitkään. Uutta pitää ehdottomasti kokeilla ja tehdä, muuten ei kehity. Epämukavuusalueelle kannattaa mennä, mutta ei samassa määrin kuin monilla muilla aloilla voisi mennä. Kantapään kautta oppiminen on minimioitava, kun on kyse potilaan terveydestä. Täydennyskoulutusvelvollisuuden valvonta voisi olla keino varmistaa, että kaikki pysyvät ajan tasalla. On huolestuttavaa, että joku voi työskennellä koko uransa perusopintojen pohjalta ilman kertaakaan päivitettyä tietoa hammaslääketieteestä ja alastamme, joka muuttuu erityisesti teknologian ja materiaalien kehittymisen myötä. Toisaalta pakko ja rangaistukset ovat harvoin toimivia ratkaisuja. Koen tärkeäksi työssäni miettiä täydennyskouluttautumista niin, että se tavoittaisi myös ne, jotka eivät aiemmin ole syystä tai toisesta siihen osallistuneet.

äydennyskoulutus ei ole pelkästään velvoite, se on investointi ammatilliseen kasvuun, työssä jaksamiseen ja viime kädessä potilaidemme hyvinvointiin. n

suuhygienistiliitto.fi

Koostanut Päivi Pribilla n Kuvat VectorPortal, Shutterstock

MEDIAPEILI

Alaan ja siihen liittyviä ajankohtaisia aiheita Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

Mediuutiset.fi 17.1.2024

Hammaslaakarilehti.fi 8.12.2023

Matala-asteinen tulehdus talttuu työmatkaliikunnalla

Hopea-diamiinifluoridi pysäyttää tehokkaasti lasten dentiinikarieksen

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin työmatkaliikunnan yhteyttä tulehdustilaan 6 208 suomalaisella työssäkäyvällä keski-ikäisellä aikuisella. Tulosten mukaan henkilöillä, jotka kävelivät tai pyöräilivät töihin vähintään 45 minuuttia päivässä, oli matalammat CRP-arvot kuin niillä, jotka kulkivat työmatkansa autolla tai muilla moottoriajoneuvoilla. Yhteys säilyi vahvana, vaikka analyyseissa otettiin huomioon esimerkiksi vapaa-ajan liikunnan, fyysisen työn ja ruokavalion vaikutukset. Työmatkaliikunnan yhteys matalampiin tulehdustasoihin näkyi erityisesti naisilla. Yhteyttä ei havaittu lyhytkestoisemman työmatkaliikunnan ja tulehdusarvojen välillä.

SDF-hoito kuuluu minimaalisesti invasiivisiin hoitoihin, joiden avulla pystytään säästämään hammaskudosta ja hoitamaan myös huonosti kooperoivia lapsia. SDF soveltuu nimenomaan dentiinikarieksen hoitoon. SDF-liuoksen negatiivinen ominaisuus on kariesleesioiden värjäytyminen tummiksi käsittelyn jälkeen. Lisäksi aineen maku on metallinen, ja emäksisyyteen liittyy ohimenevän limakalvoärsytyksen riski. Potilaille, joilla on pulpakaries, hopea-allergia tai haavaumia limakalvoilla, SDF ei sovellu. Aineen vaikutus perustuu hopeaionien antibakteerisuuteen ja fluoridin remineralisointikykyyn. SDF on vasta rantautumassa osaksi suomalaista lasten hammashoitoa, vaikka se on ollut jo pitkään käytössä Aasiassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa sekä iäkkäiden juurikarieksen että lasten dentiinikarieksen hoidossa. Duodecim 11.1.2024

Joka kolmas 20–39-vuotias suomalainen kokee, ettei ole saanut tarvitsemaansa hammashoitoa tai että saatu palvelu tai etuus ei ole ollut riittävä. Yli 75-vuotiaista näin kokee alle viidennes. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta Terve Suomi -tutkimuksesta.

HAMMASLAAKARILEHTI.FI 9.1.2024

shg 1 • 2024

Pullovesissä enemmän muovia Yhdessä pullossa vettä voi olla jopa satojatuhansia nanomuovihiukkasia, joita ei aiemmin ole havaittu, uusi tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella yhdessä vesilitrassa oli noin 100 000–370 000 hiukkasta, joista 90 prosenttia oli nanomuovia. Loput olivat suurempikokoista mikromuovia. Vesipullot tehdään yleensä PET-muovista, joten ei ollut yllättävää, että tutkijat löysivät sitä myös vesinäytteistä. Nanomuovien terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta pienen kokonsa ansiosta ne voivat kulkeutua suoliston ja keuhkojen kautta verenkiertoon ja muun muassa sydämeen, aivoihin ja yksittäisiin soluihin. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Hammaslaakarilehti.fi 17.11.2023

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Vuokratyövoima puhututtaa

Tiesin

Vuokratyövoiman käyttö ja kustannukset hyvinvointialueilla ovat nousseet keskusteluun. ––– Järjestelyjen eettisyys, palkkaerot oman henkilökunnan ja vuokratyövoiman välillä, kollegiaalisuus ja työn laatu – näistä teemoista on kirjoitettu julkisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut keskusteluun käynnistämällä selvityksen vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käytöstä. Tehtävänä on muodostaa tilannekuva vuokra työn käytöstä ja palvelujen ostoista sekä suunnitella vuokratyön käytön vähentämiseksi tarvittavat lyhyen ja pitkän aikavälin toimet. Näillä toimilla on tarkoitus myös tukea pian käynnistyvää Hyvän työn ohjelmaa, jolla pyritään turvaamaan sote-alan oman henkilöstön riittävyys ja saatavuus hyvinvointialueilla. Lisäksi arvioi daan muun muassa lainsäädännön muutostarpeet.

Vielä pakkaslunta saappaan alla, nukkuu koko luomakunta. Nukun talviunta ja odotan, että herätät minut vasta kevääseen. Odotan vesien jo valuvan, auringon silmiini korkeammalta osuvan. Syvään hengitän. Tiedän, että tulet. Valot ja varjot kohtaavat. En turhaan odottanut. Tiesin, että tulet.

iltalehti.fi 12.1.2024

Banaanista löytyi yhteys diabetekseen Perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka söivät runsaasti kaalia kuten kerä- parsa- ja kukka kaalia, on muita pienempi riski saada tyypin 1 diabeteksen esiaste eli muodostaa taudin kehittymiselle tyypillisiä vasta-aineita. Näin osoitetaan tuoreessa suomalaistutkimuksessa, jossa pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että runsaasti marjoja syövillä lapsilla on muita pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Välipalanakin suositun banaanin kohdalla tutkijat saivat päinvastaisen tuloksen: sitä runsaasti syövillä lapsilla havaittiin muita suurempi riski sairastua sekä tyypin 1 diabeteksen esiasteeseen että varsinaiseen tautiin. – Lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan, liittyvätkö havaitut yhteydet suoraan kaalien, marjojen ja banaanien käyttöön. On myös mahdollista, että ne kuvastavat tietyntyyppisiä ruokavaliomalleja. ––– On tärkeää muistaa, että tämän tutkimuksen löydökset ovat uusia eikä yksittäisen tutkimuksen perusteella ole tarvetta muuttaa laajaan tutkimusnäyttöön perustuvia lasten ravitsemussuosituksia, tutkijatohtori Markus Mattila kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.

Mediuutiset.fi 16.1.2024

Kuinka superbakteerit leviävät? Antibioottien käyttö ei ole ainoa asia, joka edistää niin kutsuttujen superbakteerien leviämistä, selviää uudesta tutkimuksesta. Tutkijat havaitsivat, että antibioottiresistenssi riippuu myös bakteerien geneettisestä koostumuksesta ja ympäristön bakteerikannoista. Duodecim 20.11.2023

Pään ja niskan sädehoito aiheuttaa suun limakalvotulehdusta Tutkimuksessa tarkasteltiin 580 pään ja kaulan alueen syöpää sairastavaa. Sädehoidon päättyessä jonkinasteinen suun limakalvotulehdus todettiin lähes 99 prosentilla. Sädemukosiitti aiheuttaa kivuliaan tulehduksen ja haavaumia suun ja nielun limakalvoille, joka vaikeuttaa puhumista, syömistä ja nielemistä. Tämä voi pahimmillaan johtaa aliravitsemukseen ja letkuruokintaan. Mukosiitti ilmaantuu 1–2 viikossa sädehoidon aloittamisesta, ja se kestää 2–4 viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen. n

suuhygienistiliitto.fi

Teksti ja kuvat Nina Hannula

Turun ammatilliseen iltaan osallistui kaksikymmentäviisi suuhygienistiä. Kuvassa reunimmaisena Eevi Kajanne (oik.) ja Virpi Kujanen Tamrolta.

Terveiset Turun jäsenillasta!

evi Kajanne ja Virpi Kujanen Tamrolta saapuivat marraskuun lopussa järjestettyyn Turun alueen suuhygienistitapaamiseen kertomaan suunhoidon tuotteista. Yksi Kajanteen illan aikana esittelemistä uutuustuotteista oli kaareva GUM® Soft-Picks® PRO -hammasväliharja. PRO tulee markkinoille Advanced -hammasväliharjan tilalle. Kujanen vinkkasi apteekkipuolen edustajana, että suuhygienistit voivat vaikuttaa apteekkien tuotevalikoimaan. Illan tunnelma oli välitön, ja vuorovaikutus oli iloisen vilkasta. Keskustelua syntyi muun muassa toimenpidepalkkioista ja palkkaharmonisoinnista. Vaikkei illan aikana saatu vastauksia kaikkiin mielen päällä oleviin asioihin, omien ajatusten jakaminen yhdessä kollegoiden kanssa vahvisti tunnetta siitä, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Kollegiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne ja uuden oppiminen ovat tärkeitä voimavaroja työssä jaksamiseen. Illan päätteeksi katse käännettiin odottavasti huhtikuuhun ja silloin järjestettävään Tampereen koulutuspäivään. Kiitos SSHL ry:n alueyhdysjäsenille Kaisa Laineelle, Kirsi Koivistolle ja Satu-Maaria Lambergille hienon tilaisuuden järjestämisestä! n

shg 1 • 2024

Arvonnassa onnekkaimmat voittivat vuodenaikaan sopivia Akavan Erityisalojen heijastavia kasseja. Lisäksi kaikki varustettiin heijastimilla ennen kotimatkalle lähtöä.

POTILAAT VOIVAT KÄRSIÄ HAMPAIDEN VIHLONNASTA VUOSIA. RATKAISU VOI LÖYTYÄ HETKESSÄ. Lyhyellä keskustelulla hampaiden vihlonnasta voit saada aikaan ison muutoksen.

01/2023, PM-FI-SENO-23-00001

Kysy potilailtasi jo tänään.

Haleon Akatemia. Suun terveyden puolesta. Ammatillisen osaamisen tukena. Tutustu jo tänään! www.haleonakatemia.fi TILAA NÄYTTEITÄ

KOLUMNI

Mari Kettunen

Annetaan hyvälle mahdollisuus

Katariina Hed Kirjoittaja on suuhygienisti, joka työskentelee yksityisellä hammasklinikalla Espoossa.

uun terveyden työpaikoilla ongelmaksi on alkanut muodostua hyvien työntekijöiden saaminen ja osaajista kiinni pitäminen. Mielestäni kyse on rakenteellisesta ongelmasta, jossa olennaisia asioita on ohitettu jo pitkään. Monin paikoin vastavuoroiselle, arvostavalle yhteydelle olisi tilausta. Kiinnostuin työelämän muutoksesta median murroksessa työskennellessäni koordinaattorina mediamaailman näköalapaikalla ison pörssiyhtiön viestinnässä ja sijoittajasuhteissa. Aina voi miettiä, miten asiat voisi tehdä vähän paremmin ja helpommin. Millaista tekemistä ylipäätään tarvitaan, kun maailma muuttuu? Kuluneiden viiden vuoden aikana olen havainnoinut ja ihmetellyt, miten suun terveydenhuollon ala toimii. Mistä johtuu, ettei hyville asioille jää tilaa? Olen vähän kuin osallistunut jalkapallopeliin ilman, että osaan sääntöjä, sillä ne eivät tunnu pätevän pelin sääntöihin yleensä. Olen työskennellyt suuhygienistinä sekä kunnallisella että yksityisellä puolella ja pandemian tartunnanjäljityksessä lähellä potilaiden arkea. Covid opetti sen, että tarvittaessa kunnallisestikin pystytään toimimaan ketterästi. Peli toimii ja sitä voi lukea.

shg 1 • 2024

Tavallisesti organisaatioissa kannetaan huolta asiantuntijoiden hyvinvoinnista ja ajattelun laadusta. Jostain syystä tämä näkökulma sivuutetaan terveydenhuollossa lähes kokonaan. Kiltit ihmiset tekevät vaaditun ja enemmänkin, miettimättä tarkemmin, missä heidän rajansa menevät. Rajansa tuntevat vaihtavat usein alaa. Työ terveydenhuollossa on tärkeää ja merkityksellistä, mutta se kokonaisuus, jossa työskentelemme, on monin paikoin turhan raskas. On paljon asioita, joihin ei voi tai on vaikea vaikuttaa. Kuitenkin, arjessamme on useita päivit täisiä valintoja, joilla voisimme helposti vaikuttaa siihen, että yksittäinen työpäivä tuntuisi kevyemmältä. Tunne ilmasto voi muuttua nopeastikin, ja yrityskulttuurilla on mahdollisuus muuttua perässä. Suuhygienistin työssä korostuu erityisesti hyvä vuorovaikutustaito ja aito läsnäolo. Näistä kumpuaa turvallisuus ja kyky tavoittaa toinen. Vuorovaikutuksessa rakentuu asiakaskeskeisyys, hoidon vaikuttavuus ja työhyvinvointi. On ollut hämmentävää havaita, etteivät nämä ole itsestäänselvyyksiä työelämässä. Vanha toimintakulttuuri on omiaan vaikeuttamaan hyvien asioiden toteutumista. Mitä tarvitaan, jotta tavoittaisimme potilaat paremmin, meillä olisi hyvinvoiva henkilöstö ja sitä myöten tekisimme liiketaloudellisesti parempaa tulosta? Suun terveydenhuollon ei tarvitse olla hyväntekeväisyyttä yrittäjille eikä työntekijöille. Huonosti johdettuna meillä ei riitä tekijät, emmekä saavuta tavoitteita. Kannustaisin jokaista miettimään omaa toimintaa mahdollistavien silmälasien kautta. Mitä voin tehdä tai jättää tekemättä, jotta se, mikä on tärkeintä, toteutuisi? Miten toimin, jotta työyhteisöni olisi mahdollisimman toimintakykyinen? Miten edistän tiedonkulkua ja jatkuvaa oppimista? Mikä on mahdollista juuri nyt? Annetaan hyvälle mahdollisuus. Psykologinen turvallisuus ja aito yhteys ihmisten välillä on kaiken perusta. Vasta kun perusasiat toteutuvat, on tilaa muullekin hyvälle. Saadaan täysi hyöty alan osaamisesta ja innovaatioista. Mikä tärkeintä, saadaan ihmiset viihtymään työssään. n

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA! Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

TRE

Kaisa Laine Satu-Maaria Lamberg P. 040 592 0530 P. 040 546 1864 kaisa.laine9@gmail.com sm.lamberg@gmail.com

Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Anna Kantalainen P. 040 749 6194 anna.kantalainen@hyvaks.fi Anu Kuisma +358 400 726 051 anukau85@gmail.com

Kirsi Koivisto P. 040 058 2564 km.koivisto@gmail.com

Venla Lallo +358 400 314 772 venla.lallo@pirha.fi

Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com

suuhygienistiliitto.fi

LPR

Henna-Riikka Korkalainen Pia Manninen +358 50 303 5121 +358 400 618 266 henna-riikka.korkalainen@pirha.fi piamarika.manninen@gmail.com

TKU

Sini Jalava P. 040 517 1604 sini.h@hotmail.com

Emilia Kataja p. 040 518 5488 la.lumio@gmail.com

JSUU

KUO

Minna Tuomainen p. 040 761 5812 minna.tuomainen@kainuu.fi

KAI

JKL

Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi

LAPPI

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdys jäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

SUUHYGIENISTI MEDIATIEDOT 32. vuosikerta Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4

Aineistot 22.1.2024 15.4.2024 19.8.2024 4.11.2024

Ilmestyy vko 9 vko 22 vko 39 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 1/2 1/4

176 x 250 mm + 3 mm bleed 70 x 210 mm 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm 2.–4. kannet 1. kansi sisäsivut 1/2 500 e 1/4 400 e

750 e ei mainoksia 1/1 700 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä. Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitus myyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen. Maksun saaja Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Pankkiyhteys IBAN FI6780001200705813 SWIFT DABAFIHH

shg 1 • 2024

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS Puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske hertta-kaisa.vaske@suuhygienistiliitto.fi Sihteeri Jaana Lahti jaana.lahti@suuhygienistiliitto.fi Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi Tarmo Hiltula tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi Laskutus laskutus@suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16 Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Työsuhdeneuvonta Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 380 Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 350 Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi

SSHL_ry

Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä. Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi

Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

Puhelinneuvonta ma–to klo 9–12 ja ti 13–15

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

Ilmoitus

ENSILUOKKAINEN TEHO JA MAKU

VOCO Profluorid® Varnish

• Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus (5 % NaF ≙ 22.600 ppm) • Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille • Esteettinen – hampaan värinen • Universaali – saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa • Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, purukumi, cola lime ja piña colada

VOCO GmbH · Anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa ·Tel. +49 4721-719-0 · www.voco.dental

VOCO_Suuhygienisti_0124_VOCOProfluoridVarnish_176x250.indd 1

18.01.2024 10:33:48

Euroopan suurin parodontiittitutkimus vahvistaa, että Lumoral parantaa merkittävästi iensairauksien hoitotuloksia.1 Lumoral-laitteen säännöllinen käyttö kotona parantaa ientulehdusta ja suuhygieniaa moninkertaistaen hoidon tehon. Tulokset ovat linjassa tuhansien Lumoralin käyttäjien ja suunterveyden ammatilaisten kokemusten kanssa. Säännöllinen harjaus ja hammasvälien puhdistus ovat suun hoidon kulmakivi. Paraskin hammasharja poistaa kuitenkin vain 65 % plakista jättäen jälkeensä jäännösplakkia. Siksi suun ongelmat jatkuvat. Tulemme mielellämme käymään ja kertomaan lisää! emilia.kataja@koitehealth.com 1. Pakarinen, S.; Saarela, R.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. A Randomized Trial of Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in Stable Chronic Periodontitis -Three-Month Interim Results. Preprints 2022, 2022100166 (doi: 10.20944/preprints202210.0166.v1)