Maailmalta Pelastusarmeija toimii 131 maassa ympäri maailman.
Komentajat Eva ja Johnny Kleman toimivat Euroopan alueen naistyön sihteerinä ja kansainvälisenä sihteerinä.
Muuttuva Eurooppa Karttaa muokataan. Valtioiden rajoja siirretään, poliittiset puolueet vaihtuvat ja ihmiset muuttavat. Eurooppa elää muutosten aikaa, eikä siinä ole mitään uutta, onhan vuosisatojen kuluessa tapahtunut kansainvaelluksia, tapoja on muutettu ja yhteiskuntia järjestetty uusiksi.
1500-luvulla väkiluku lisääntyi merkittävästi, ja Eurooppa integroitui maailmantalouteen, uusia tavaroita ja tapoja tuotiin kaukomailta ja kulttuuri rikastui uudenaikaisista ilmiöistä, joita ei koskaan ennen ollut nähty tai koettu. Kun Pelastusarmeija aloitti toimintansa Englannissa vuonna 1865, oli suuri osa Euroopasta jo alkanut muuttua maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi eli siirtyä aivan uuteen tapaan elää ja toimia. Ja monet muut uudistukset odottivat vuoroaan. Ruotsi-Norja -unioni lakkautetaan, uuden Saksan keisariksi valitaan Preussin kuningas Vilhelm, Italia yhdistyy kuningaskunnaksi. Suomi itsenäistyy. Neuvostoliitto syntyy. Jugoslavian kuningaskunta kirjataan historiaan. Neuvostoliitto lakkautetaan. Voimme helposti ajatella, että vain meidän sukupolvemme joutuu käsittelemään muutoksia, mutta Euroopan historiaa voidaan monella tavalla selittää sen jatkuvilla muutoksilla. 14
SOTAHUUTO
Tänään Pelastusarmeija toimii 131 maassa, ja sen kansainvälinen toiminta on jaettu viiteen eri alueeseen: EteläAasia, Afrikka, Amerikka ja Karibia, Etelä-Tyynimeri ja Itä-Aasia, sekä meidän Eurooppamme. Lontoossa sijaitsevassa kansainvälisessä päämajassa jokaista aluetta edustaa työtiimi, joka johtaa ja hoitaa omalla alueellaan tapahtuvaa toimintaa. Päävastuu Euroopassa tapahtuvasta Pelastusarmeijan työstä on ollut minun ja mieheni Johnny Klemanin harteilla kohta kaksi vuotta. Vierailemme säännöllisesti kaikissa 35 Euroopan maassa, joissa Pelastusarmeija toimii, voidaksemme paremmin ymmärtää yhteisön tarpeita, perehtyä niihin sekä arvioida paikallista toimintaa.
Toisenlainen usko Kun Euroopan tilannetta arvioidaan mediassa, maanosa mainitaan usein alueena, joka sekularisoituu yhä enenevässä määrin. Toisin sanoen alueena, jossa ih-
misillä yleisesti on yhä harvemmin hengellinen näkemys olemassaolosta. Ehkä tässä on totuuden siemen, mutta meidän kokemuksemme mukaan tilanteella on myös toinen puoli. Kaikilla ihmisillä on sekä fyysisiä että henkisiä tarpeita, mutta myös moderneilla ihmisillä on hengellisiä tarpeita. On totta, että eräiden tilastojen mukaan ihmiset, jotka elävät ns. sekulaarisissa yhteiskunnissa, kuvaavat uskoaan eri tavalla kuin ennen, he eivät käy kirkossa yhtä usein kuin edelliset sukupolvet tai ilmaisevat elämänkatsomustaan eri tavalla. Kuitenkin heillä on merkityksellisyyden kaipuu, he kaipaavat jotain johon turvautua, johon uskoa, ja jotakuta, joka näkisi ja rakastaisi, ja tämä kaipuu on yhtä suuri nyt kuin menneinä aikoina. Ehkä suurempikin. Siksi meidät valtaa aina suuri ilo ja tyydytys kun näemme, miten moni Pelastusarmeijan työpiste Euroopassa uskaltaa ottaa uusia ja toisenlaisia ilmaisutapoja käyttöön. Kristillisen