__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2€ Toukokuu 2019 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sivut 6–9

Sivut 16–17

hyväntekijät yritysmaailmassa

Pelastaa ja palvella – partiotoimintaa Pelastusarmeijassa SOTAHUUTO

1


2

SOTAHUUTO


Sotahuuto | Krigsropet | Pelastusarmeijan lehti | Toukokuu 2019 | 2 €

Tässä

numerossa

04

Tässä kuussa

06

Hyväntekijät yritysmaailmassa

10

Padalle uusi elämä

12

Osastoelämää: Hämeenlinna

14

Muuttuva Eurooppa

16

Pelastusarmeija 130 vuotta: Partio

18

Krigsropet – kolumn

18

Ett Europa i förändring

20

Armeijassa tapahtuu

22

Armeijan merkeissä

22

Tiesitkö tämän: Kävipä munkki!

16

SOTAHUUTO

3


Tässä kuussa

Silkasta rakkaudesta… Millaisia asioita teet vapaa-ajallasi tai huvin vuoksi? Kysymyksen voisi muotoilla toisellakin tapaa: ”Mitä teet silkasta rakkaudesta?” Urheilet tai liikut? Kokkaat? Siivoat tai teet kotitöitä? Hoidat puutarhaa? Neulot? Maalaat? Pelaat pelejä? Juttelet ystävien kanssa? Vai siemailet vain kahvia ja seuraat maailman menoa? Oletko koskaan ajatellut, että samalla kun teet jotain, mitä rakastat tai jotain, mikä piristää sinua ja rikastuttaa päivääsi, voisit auttaa jotakuta toista ja vaikuttaa heidän päiväänsä tai elämäänsä? Pelastusarmeijan upseerit muuttavat paikasta toiseen ja saavat kokemusta monista erilaisista töistä. Joitakin vuosia sitten minulla oli etuoikeus työskennellä kappalaisena koulutuskeskuksessa, jossa tuettiin 70 erityisaikuista ja -nuorta. Erityistarpeet liittyivät muun muassa fyysisiin vammoihin, ja joillain oli Downin tai Aspergerin oireyhtymä. Näiden vaikeuksien vuoksi he olivat monesti joutuneet kuulemaan: ”Et pysty siihen” – kun he olisivat tarvinneet vain rohkaisua ja luottamusta kykyihinsä! Keskuksessa työskenteli taitava tiimi, mutta paikka ei olisi toiminut tehokkaasti päivästä toiseen ilman monia upeita, taitavia ja kokeneita vapaaehtoisia, jotka antoivat aikaansa ja voimiaan. He auttoivat oppilaita tietokoneluokassa, työskentelivät heidän rinnallaan puutarhas4

SOTAHUUTO

sa, ohjasivat lempeästi ja rohkaisivat kahvilassa tarjoilevia ja keittiössä kokkaavia. Muistan erään kerran, kun oveltani kurkkasi vierailija ja pyysi tulla juttusilleni. Nainen kertoi, että hänen veljensä oli ollut yksi keskuksen ensimmäisistä oppilaista. He olivat ajatelleet, ettei veli pystyisi koskaan elämään itsenäisesti, mutta koulutuskeskuksessa hän oli oppinut kokkaamaan ja siivoamaan ja eli nyt itsenäisesti omassa asunnossaan. Oli mahtavaa saada kutsua henkilökunta ja vapaaehtoiset koolle ja kertoa heille, miten suuri vaikutus heidän työllään oli ollut – ei vain nuoren miehen elämään, vaan koko hänen perheensä elämään.

Miksi nuo ihmiset olivat ryhtyneet vapaaehtoisiksi? Silkasta rakkaudesta, silkasta ilosta – ja koska he halusivat vaikuttaa!

Miksi nuo ihmiset olivat ryhtyneet vapaaehtoisiksi? Silkasta rakkaudesta, silkasta ilosta – ja koska he halusivat vaikuttaa! Ja arvaa mitä? Vapaaehtoiset kertoivat, että he saivat takaisin yhtä paljon, elleivät enemmän kuin mitä olivat antaneet! Oletko tylsistynyt, mietitkö mitä tekisit vapaa-ajallasi, tai miten sinä voisit vaikuttaa? Pystyisitkö antamaan osan ajastasi vapaaehtoistyölle? Tämän kuun lehti kertoo, millä tavoin vapaaehtoiset voivat vaikuttaa. ”Vapaaehtoisilla ei välttämättä ole aikaa – mutta heillä on tahtoa.” – Elizabeth Andrew

Lyn Hills

everstiluutnantti naistyön sihteeri

Kiinnostaako vapaaehtoistyö Pelastusarmeijassa? pelastusarmeija.fi/vapaaehtoiseksi


SOTAHUUTO

5


Hyväntekijät

yritysmaailmassa Yhteiskuntavastuu ja hyväntekeväisyys ovat asioita, jotka ovat nousseet entistä tärkeämmiksi yritysten toiminnassa. Keskustelemme Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaavan Anne Fredrikssonin kanssa yhteistyökumppanuuksien tärkeydestä ja tutustumme neljään yritykseen: Make it Simple -markkinointitoimistoon, Aalto Henkilöstöpalveluihin, Fonectaan ja palvelyritys Streamlogiin, jotka ovat toteuttaneet yhteiskuntavastuuta kanssamme tarjoten aikaa, resursseja ja asiantuntemusta.

Pelastusarmeijalla on ollut ilo työskennellä lukuisien yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Tässä artikkelissa tutustumme neljään merkittävään kumppaniin: Make it Simple -mainostoimistoon, Aalto Henkilöstöpalveluihin, Fonectaan ja palveluyritys Streamlogiin. – Pelastusarmeija tarvitsee tällaisia hyviä yhteistyökumppaneita, jotka voivat antaa tukea toimintaamme monessa muodossa, toteaa Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Anne Fredriksson. – Teemme ammatillista yhteistyötä. Meillä on kumppaneita, jotka antavat meille omaa asiantuntemustaan pienemmin kustannuksin tai peräti pro bono eli veloituksetta. Olemme tästä erityisen kiitollisia! Miten nämä suhteet ovat syntyneet? – Osan olemme tunteneet jo aiemmin, ja sitten on heitä, jotka ovat kiinnostuneet toiminnastamme ja ottaneet yhteyttä. Mahdollisuuksia yhteydenottoon on monia, kotisivullamme on esimerkiksi osio yritysyhteistyöstä. Olemme jalkautuneet myös tapahtumiin ja verkostoitumistilaisuuksiin, joissa yri6

SOTAHUUTO

tyksillä on mahdollisuus tavata meidät. Anne näkee, että yhteiskuntavastuu on selkeästi kasvava trendi. – Jo pitkään yhteiskuntavastuu on ollut yrityksille tärkeää, mutta se on ollut enemmän oman toiminnan vastuullisuutta. Tuntemusta omasta toiminnasta, kuten valmistusmaan työntekijöiden olosuhteista, raaka-aineista ja oman henkilöstön työhyvinvoinnista. Mutta yhteiskuntavastuu ja halu hyväntekeväisyystyöhön on nouseva trendi. Joitakin vuosia sitten ajatus siitä, että yritys antaisi työntekijöiden tehdä hyväntekeväisyyttä työajalla, oli vieras. Nyt se on jo kiinteä osa monen yrityksen strategiaa ja vuosisuunnitelmaa. Muutaman vuoden päästä se on itsestäänselvyys. Näin uskon ja toivon, Anne toteaa. Miksi olemme mielekäs kohde yhteiskuntavastuun toteuttamiselle? – Pelastusarmeija merkittävänä hyväntekijänä on kiinnostava kumppani. Sosiaalisessa ja hengellisessä työssämme autamme ihmisiä laajalti: lapsiperheitä, nuoria, vanhuksia, syrjäytyneitä, yksinäisiä. Vähävaraiset perheet ovat monien

yrityksien intresseissä. Uskon, että Pelastusarmeijassa puhuttelee se, että olemme kotimaan auttaja. Lisäksi toimimme paikallisesti. Pystymme auttamaan ihmisiä juuri sillä paikkakunnalla, jolla yritys toimii. – Luotettavuus on myös ensisijaisen tärkeää. Olemme hyvin valvottu ja sisältä ohjautuva organisaatio, jolla on vielä kristillinen arvopohja. Upseereilla ja sotilailla on uskonnollinen vakaumus, ja kaikkia työntekijöitä yhdistää pyyteetön halu tehdä hyvää. Tämä näkyy lopputuloksessa, ja se tuntuu yrityksistä hyvältä. Entä mitä tämä vaatii meiltä ja toiminnaltamme? – Sitä, että meidän pitää lunastaa ne lupaukset, jotka annamme. Se vaatii meiltä muuntautumista ja innovatiivisuutta keksiä uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Meidän pitää olla ajan hengessä mukana. Anne korostaa, että yhteistyökumppanuuksilla on todella suuri merkitys: – Yritysten antama aika, asiantuntemus ja resurssit ovat voimavara, joka mahdollistaa työmme laajemmalla mittakaavalla. Pelastusarmeija on valtavan


Markkinointitoimisto Make It Simplen suunnittelema ja toteuttama vuoden 2017 Auta Ihmistä -kampanja keräsi valtavasti huomiota presidentti Tarja Halosen ja liikemies Peter Vesterbackan suostuttua kampanjan kasvoiksi.

kiitollinen kaikille yhteistyökumppaneille!

Mainontaa suurella sydämellä Markkinointitoimisto Make it Simple on ollut tärkeä yhteistyökumppanimme vuodesta 2016 lähtien. Make it Simple on konseptoinut, suunnitellut ja toteuttanut kolmen viimeisimmän joulupatakeräyksen markkinointia, ja vuonna 2017 he lanseerasivat Auta ihmistä -keräyskampanjamme, joka keräsi valtavasti huomiota presidentti Tarja Halosen ja liikemies Peter Vesterbackan suostuttua kampanjan kasvoiksi. Kaikki yhteiset kampanjat ovat näkyneet kattavasti mediassa mainoselokuvien, ulkomainonnan ja digimainonnan kautta. Kaiken työn Make it Simple on tehnyt pro bono – eli aivan veloituksetta. – Meille tehokkain tapa kantaa yhteiskuntavastuuta on antaa omaa erikoisosaamistamme ja työpanostamme hyväntekeväisyyteen. Olemme kokeneita markkinoinnin ammattilaisia, ja leipälajimme on yritysten auttaminen menestykseen. Mutta kaupallisen työn vastapainoksi haluamme tehdä jotain, jolla on

suurempi merkitys. Hyvän tekeminen on erittäin tärkeää myös omalle jaksamiselle ja mielen tasapainolle, paljastaa Make it Simple -markkinointitoimiston toimitusjohtaja Vesa Tujunen. – Pelastusarmeijan sosiaalinen auttamistyö tekee Suomesta ja maailmasta paremman paikan elää, ja olemme ylpeitä ja onnellisia voidessamme auttaa omalla panoksellamme. Lisäksi yhteistyömme on ollut todella miellyttävää. Lähtökohta kampanjoille on aina haastava, mutta haasteet ovat helpommin ratkottavissa, kun on yhteinen tahtotila ja hyvä tekemisen meininki. Vesa selventää projektien luonnetta: – Saamme Pelastusarmeijalta toimeksiannon ja tahtotilan siitä, mitä kampanjalla halutaan saavuttaa. Tämän pohjalta aloitamme suunnitteluprosessin. Analysoimme, puntaroimme, kääntelemme ja vääntelemme, ja lopulta pöydällä on mielestämme paras konsepti. Esittelemme sen, ja rakentavien keskustelujen jälkeen pääsemme yksimielisyyteen siitä, millä lähestymisellä saavutetaan paras lopputulos. Yhteistyö on ollut esimerkillisen hyvää, kaikesta huokuu se, että työtä tehdään suurella sydämellä.

– Samalla haluaisin kiittää yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet mukanamme toteuttamassa kampanjoita. Kiitos siis Otto-tuotanto ja Lucy Loves sekä O. W. Kinnunen, Kasimir Häiväoja, Anton Sucksdorff ja Kikka Pärni. Yhteistyö on tuonut myös Make it Simplelle näkyvyyttä, mutta sitä tärkeämpää on heille ollut sen kautta välittyvä apu tarvitseville. – Kun huomaamme, että kampanjan keräystuotto on kasvanut mainoskampanjan ansiosta, on fiilis sanoinkuvaamattoman hieno. Tulee tunne, että on oikeasti saanut jotain hyvää aikaiseksi, sillä tiedämme varojen kanavoituvan hädänalaisille. Muistakaa, että lahjoittaa voi ympäri vuoden.

Sanoista tekoihin Kumppanuutemme Aalto Henkilöstöpalvelun kanssa alkoi viime syksynä. Viime joulupatakampanjan aikana Aalto Henkilöstöpalvelun henkilökunta toimi patavahteina muun muassa Tampereen Hakametsän jäähallissa ja Sellon kauppakeskuksessa Espoossa. Aallon kautta myös jääkiekkolegenda Timo Jutila ja urheilutähti Annimari Korte toimivat patavahteina. 8 SOTAHUUTO

7


sempaa ihmistä saa hakea! Hän oli jo kolmatta vuotta mukana. Hatunnosto hänelle, Petri toteaa. – Patavahteina huomasimme, että tässä maassa on paljon hyviä ihmisiä, jotka antavat sydämestään apua. Pienilläkin teoilla saadaan isoja asioita aikaan.

Luonnollista näkyvyyttä Aalto henkilöstöpalvelun kautta jääkiekkolegenda Timo Jutila ja urheilutähti Annimari Korte toimivat viime vuonna patavahteina.

8 Tämän lisäksi Aallon toimistorakennukseen, Spektri Business Parkiin, oli sijoitettu kolme keräyspataa. – Parhaimmillaan yritysten yhteiskuntavastuu auttaa kaikkia osapuolia, mutta pahimmillaan se on sanahelinää. Aallolla olemme päättäneet, että kauniista ajatuksista ja sanoista siirrytään aina myös tekoihin, kiteyttää Aalto Henkilöstöpalvelun myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Taipalo. Ajatus yhteistyöstä sai alkunsa viime vuoden Auta ihmistä -kampanjan kuvituksesta. – Henkilökuntamme näki teidän meriaiheisen mainoksen sosiaalisessa mediassa, jossa perheenisä kuvaannollisesti kelluu aalloilla vailla määränpäätä. Päätimme tämän kuvan siivittämänä olla se Aalto, joka auttaa ihmisiä oikealle kurssille.  Onnettomuus, sairaus, työttömyys tai muu yllättävä elämäntilanteen muutos voi muuttaa ihmisen elämän täysin. Ja se voi sattua kenelle tahansa.  Pelastusarmeija oli mielekäs valinta yhteiskuntavastuun toteuttamiseen läpinäkyvyytensä ansiosta. – Syrjäytyminen ja työttömyys ovat asioita, jotka vaikuttavat monen perheen arkeen. Pelastusarmeijan kautta voimme olla tukemassa niin vanhuksia kuin nuoriakin. Yhteinen tavoitteemme on vaikut8

SOTAHUUTO

taa ajoissa lapsen tai nuoren kasvuympäristöön ja ehkäistä ongelmia, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Ongelmiin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa puuttumisella on myönteinen vaikutus nuoreen niin sosiaalisesti kuin työelämänkin suhteen. Pyrimme saamaan myös muita yrityksiä mukaan, ja olemmekin jo sopineet, että tulemme tarjoamaan töitä kauttamme Väinölän, Pitäjänmäen ja Alppikadun asumisyksiköiden asukkaille mahdollisuuksien mukaan. Aallon henkilökunnan lisäksi jääkiekkolegenda Timo Jutila ja urheilutähti Annimari Korte toimivat patavahtina. – Oli kunnia olla mukana, ja teen mielellään luotettavien yritysten kanssa yhteistyötä, kuten Aalto Henkilöstöpalvelut ja Pelastusarmeija. Hyvän yhteistyön lisäksi saimme kerätä porukalla todella tärkeään asiaan varoja. Padalla välittyi ihmisten hyvä tahto. Suosittelen muillekin patavahdiksi tuloa, ja olen itse mukana ensi vuonna jos aikataulut osuvat, Timo Jutila lähettää terveisensä. Petri Taipalolle patavahtius oli tunteellinen kokemus. – Annimari Korten ja minun kanssani Sellon padalla oli myös Tapani, joka asui Pelastusarmeijan Väinölän asumispalveluyksikössä. Elämä ei ollut aina kohdellut häntä hyvin, mutta positiivi-

Fonecta ja Pelastusarmeija ovat tehneet parin vuoden ajan markkinointiyhteistyötä, jossa verkkonäkyvyyttämme on parannettu optimoinnin ja hakusanamainonnan avulla. – Kun jouluna 2017 olimme valitsemassa hyväntekeväisyyskohdetta, oli Pelastusarmeija meille luonteva valinta, paljastaa Minna Tuum, Fonectan sisältöpäällikkö. Minnan toimenkuvaan kuuluu Fonectan sisäisten ja ulkoisten markkinointisisältöjen suunnittelu ja toteutus. Hakukoneoptimointi on Pelastusarmeijalle tärkeää oikean kohderyhmän tavoittamiseksi. – Hakukoneoptimointi on keino saada yrityksen verkkosivut ja niiden sisällöt löytymään luonnollisissa hakutuloksissa. Esimerkiksi Pelastusarmeijan Joulupata-kampanja on näin saatu näkymään hakutulosten kärkipaikoilla silloin, kun potentiaaliset lahjoittajat ovat etsineet itselleen sopivia lahjoituskohteita. Yhteiskuntavastuu on myös Fonectalla prioriteetti. – Se on meidän kaikkien asia, ja yritysten vastuullisuuden mittarina yhteiskuntavastuu on merkityksellinen. Haluamme Fonectalla toteuttaa yhteisvastuutamme eri tavoin, ja kotimaisen hyväntekeväisyyskohteen tukeminen joulunaikaan on osa tätä toimintaa. Fonecta on tukenut Joulupata-kampanjaa muun muassa tarjoamalla Google Display -mainontaa veloituksetta ja perustamalla oman nettipadan joulupata.fi -sivustolle. – Pelastusarmeija tekee tärkeää työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi, ja Joulupata on suomalaisten tuntema kampanja – osa suomalaista joulua. Meille oli tärkeää, että saimme osallistaa henkilökuntaa kampanjaan – fonectalaiset saivat lahjoittaa itselleen sopivan summan, ja me yrityksenä tuplasimme henkilökunnan keräämän summan, Minna kertoo. Minna toteaa yhteistyön sujuneen erinomaisesti ja kiittää myös siitä, että pe-


rinteikäs Pelastusarmeija on myös ajan hermolla ja kehittää omaa tekemistään myös digitaalisissa kanavissa. – Iloitsemme, että olemme pystyneet tuottamaan omalla tekemisellämme lisäarvoa Pelastusarmeijalle. Näen, että yhteistyömme jatkuu ja jopa kasvaa, toki sen mukaan, mitä tarpeita Pelastusarmeijalla on. Meille Fonectalla on tärkeää olla mukana auttamassa suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä menestymään, ja siksi näin tunnetun ja perinteisen toimijan kuin Pelastusarmeijan kanssa työskentely on meille sekä ilo että kunnia. Monelle modernin markkinoinnin keinot voivat tuntua vierailta, mutta Pelastusarmeija on tässä suhteessa edelläkävijä, joka ymmärtää digitaalisten kanavien ja keinojen tärkeyden toiminnalleen.

Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Anne Fredriksson esiintyi Fonectan toteuttamalla YouTube-videolla.

Välittämisen arvomaailma Palveluyritys Streamlog on yhteistyökumppanina joulupatakampanjamme avustuspakkausten logistisissa ratkaisuissa. Yhteiskuntavastuun noudattaminen näkyy hinnoitteluratkaisuissa, ja Streamlog antoi myös 1 300 kappaletta lastenkirjoja lahjoitettavaksi Pelastusarmeijan osastojen kautta ympäri Suomen. Kirjat jaettiin joululahjoina vähävaraisten perheiden lapsille. Streamlogin palvelujohtaja Esa Hyvärinen näkee, että jaamme samanlaisen arvomaailman. – Pelastusarmeijan ja Streamlogin yhteistyö on vastuullista toimintaa yhteiskunnassa. Käytännössä kysymys on molempia osapuolia hyödyttävästä luottamuksesta. Tästä muodostuu kumppanuus ja maine, joka on aineetonta pääomaa. Pelastusarmeijan historia ja arvomaailma ovat vertaansa vailla. Niiden merkitys tämä päivän eriarvoistuvassa maailmassa nousee merkittävään rooliin. Nämä ovat arvoja, jotka eivät ikinä vanhene. Me yrityksenä arvostamme tätä korkealle. Streamlogin kirjalahjoitus toi jouluiloa moniin perheisiin. – Mietimme, miten tekisimme joulutervehdykset asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Pelastusarmeijalta otettiin yhteyttä joulun avustuspakkausten logistiikan toteuttamisesta. Joulupatakampanjan keskiössä ovat vähävaraiset lapsiperheet, niin siinä yhteydessä tuli ajatus, että lahjoittaisimme lastenkirjoja pakkauksiin mukaan. Yhteistyö on ollut palkitsevaa. – Uskon vahvasti yhteistyön ja yhdessä tekemisen malliin. Tieto ja osaa-

Viime jouluna Streamlog lahjoitti 1 300 kappaletta lastenkirjoja lahjoitettavaksi Pelastusarmeijan osastojen kautta ympäri Suomen.

minen kasvavat yhdessä tekemällä. Siksi olemmekin innoissamme jokaisesta yhteistyöstä ja mahdollisuudesta päästä yhdistämään voimia, asiantuntijuutta ja osaamista. Se on palkitsevaa ja motivoivaa. Pitkäjänteisessä yhteistyössä molemmat osapuolet oppivat uusia taitoja ja lähestymiskulmia asioihin. Pelastusarmeijan noudattama lähimmäisenrakkaus on tehnyt Esaan vaikutuksen. – Mediassa on kevään aikana käsitel-

ty ikäviä uutisia, muun muassa vanhustenhuollon tilaa. Faktahan on se, että jonain päivänä olemme itsekin avun tarpeessa. Itse kukin tarvitsemme välittävää lähimmäistä. Toivoisin, että välittämisestä tulisi tärkeä arvo meidän jokaisen elämään.

Toni Kaarttinen Kuvat: Make It Simple, Smoy, Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

9


Pelastusarmeijan Alppikadun asumispalveluyksikön työtoiminnan pajalla vanhat kattilat ja padat saavat uuden elämän joulupatana. – Se on ihana ajatus monelle – oma rakas kattila keräämässä hyvää, toteaa Pelastusarmeijan markkinoinnin vastaava Anne Fredriksson.

Padalle uusi elämä No onkos tullut joulu nyt kesän keskelle? Ei, mutta joulupata on! Kesällä keräämme jälleen patoja ja kattiloita, jotka saavat uuden elämän joulupatoina. Kahtena viime vuonna olemme järjestäneet patojen kierrätyskampanjan. Yksittäisten tempausten lisäksi kirpputoreillemme on ollut – ja on edelleen – mahdollista lahjoittaa kattiloita ja patoja ympäri vuoden. Markkinoinnin vastaava Anne Fredriksson kertoo, mistä ajatus sai alkunsa: – Idea lähti siitä, että halusimme muistuttaa Joulupata-keräyksen sanomasta myös sesongin ulkopuolella, sillä ihmisten 10

SOTAHUUTO

hätä ei tunne vuodenaikoja. Lisäksi taustalla oli yksinkertaisesti tarve saada lisää keräyspatoja jouluksi. Jotta kulut jäisivät mahdollisimman pieniksi, syntyi ajatus tehdä uusia joulupatoja vanhoista, käytetyistä padoista. Kierrätyskampanja tarjoaa konkreettisen tavan toimia kaikille, jotka haluavat auttaa apua tarvitsevia. Ja ajatusmaailmaamme sopii, ettei tavaroita tuhlata. Tässä yhdistyy monta hyvää asiaa.

Tänä kesänä keräämme patoja jälleen. Päivämäärä ja paikka varmistuvat pian. Seuraa ilmoittelua kotisivullamme ja facebookissa! Millaisia patoja ja kattiloita saa sitten tuoda? – Kaikki kattilat ja padat käyvät! Saa olla vaikka pohjaan palanut tai kuinka kuhmurainen. Koska padoissa ei ole tarkoitus tehdä ruokaa, kaikenlaiset käyvät. Ne korjataan, muokataan ja maalataan.


– Se on ihana ajatus monelle, että rakas kattila, jossa on perunat keitetty tai vaikka mökillä rantakalaa valmistettu, saa nyt uuden elämän joulupatana keräämässä hyvää, Anne toteaa hymyillen. Viime vuonna lahjoituksena tuli myös arvokkaita designpatoja. – Tällainen tempaus antaa monelle impulssin käydä kaappeja läpi. Designpadat annoimme kirpputoreillemme myytäväksi. Olisi ollut sääli käyttää niitä raaka-aineena, joten nämä padat tukivat työtämme vähävaraisten parissa kierrätyksemme kautta. Patakeräystä ovat kuvittaneet hilpeästi Pertti Jarlan Fingerpori-hahmot. Itse asiassa Pertti Jarlan sarjakuvastrippi, jossa joulupatavahti kirjaimellisesti keräsi patoja, toimi innoituksena koko tempaukselle.

– Olemme saaneet kuvituksesta paljon hyvää palautetta. Teemme vakavaa työtä Pelastusarmeijassa, autamme ahdinkoon ajautuneita. Patakeräys on hauska tempaus, joka tukee hyviä asioita, kuten kierrätystä ja työtoimintaa. Tämä henkii iloista, positiivista energiaa.

Tuunaamalla joulupadaksi Miten se oma pata sitten muuttuu joulupadaksi? Alppikadun asumispalveluyksikkömme työtoiminnan paja astuu tässä kohdin remmiin. – Olemme saaneet työtoiminnasta palautetta, että tämä on mielekästä askaretta, sillä tämä on konkreettista ja jotain, jolla on tarkoitus. – Pajalla on mahdollisuus työstää laajasti materiaalia. Kattiloita ja patoja voi joutua tuunaamaan enemmän tai vähemmän, mutta kaikki vaativat työstöä,

sillä niissä pitää olla kannet ja kannessa reikä kolikoita ja seteleitä varten. Padathan voivat periaatteessa olla mitä vain materiaalia. Alumiini on itse asiassa osoittanut parhaaksi materiaaliksi työstää. Joulupadan ei tarvitse olla rautapata, koska se on kannella ja lukolla varustettu. Onko se oma pata jo ensi jouluna kadun kulmalla? – Saattaa olla, Anne naurahtaa. – Materiaalia kerätään ja patoja valmistuu sitä tahtia, kun ehdimme tehdä. Osa padoista tulee käyttöön jo samana jouluna, ja toiset sitten myöhemmin. Näin meillä säilyy aina pieni patareservi. Eli nyt kattilat kainaloon ja padat pussukkaan – tehdään yhdessä hyvää!

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Pertti Jarla

Tänä kesänä keräämme jälleen patoja ja kattiloita! Päivämäärä ja paikka varmistuvat pian. Seuraa ilmoittelua kotisivullamme ja facebookissa! Kirpputoreillemme voit lahjoittaa patoja ja kattiloita ympäri vuoden. www.pelastusarmeija.fi SOTAHUUTO

11


Osastoelämää! Elämänmakuisia paloja Pelastusarmeijan paikallisseurakuntien eli osastojen arjesta. Toukokuussa kurkistamme Hämeenlinnan osastoon.

Vanhan talon uusi elämä Hämeenlinnan osastorakennus on rakennettu vuonna 1915. Rakennuksella on merkittävä Pelastusarmeijahistoria, ja katukuvassa kiinteistö edustaa arvokkaalla tavalla vanhaa puutalojen Hämeenlinnaa.

Hämeenlinnan osaston 104-vuotias rakennus entisöitiin historiaa kunnioittaen ja tämän päivän vaatimukset täyttäen. Sunnuntaina 3. helmikuuta osaston väki kokoontui yhdessä territorion johtajien, everstien Patrick ja Anne-Dore Naudin kanssa lämminhenkiseen juhlaan, jossa osastorakennus vihittiin uudelleen käyttöön.

T 12

alon ulkomuoto oli silmiinpistävästi kulahtanut vuosien myötä, ja ulkokorjauksen kartoituksen li-

SOTAHUUTO

säksi viime kesänä pidetty sähkötarkastus toi esille suuria puutteita. Talotekniikka oli peräisin 1980-luvulta. Siksi

jotakin oli tehtävä, että nykyajan viranomaisvaatimukset saataisiin täytettyä. Puolen vuoden remontin jälkeen kaikki on toisin. Osastorakennus on merkittävästi muuttunut sekä ulkoa että sisältä. Remontin jälkeen Pelastusarmeija on tullut nähdyksi kaupungissa. Meidät on löydetty kaupunkikuvasta uudelleen. Palaute on ollut positiivista: ”Pelastusarmeijan vanhan puutalon remontoiminen on iso kulttuuriteko Hämeenlinnassa. Trendinä kun on purkaa vanha pois ja sen sijaan rakentaa modernia uutta. Kiitos kun Pelastusarmeija on toiminut toisin.” Remontista johtuen huomioarvomme on kasvanut ja ihmiset alkavat kiinnostua, voisiko tuonne mennä sisälle? Tämän seurauksena olemme aloittamassa Avoimet ovet -tiistaitapahtuman. Tällä hetkellä julkisivusta puuttuvat vielä Pelastusarmeijan kyltit, ja se on laittanut osan kaupungin ihmisistä miettimään ja muistelemaan, kenenkä tämä pirteän näköinen talo on? Osa ihastelijoista on päässyt muistelemaan omia lapsuuden pyhäkoulukäyntejään Pelastusarmeijassa. Perinteitä kunnioittaen remontoitu talo antaa ulospäin nuorekkaamman, nykyaikaisen mielikuvan meistä pelastusarmeijalaisista. Samalla viestitämme, että me Pelas-


Hämeenlinnan osaston puurakennuksen valot heijastuivat avajaispäivänä kadun lumikinoksiin. Kasarmikadun kaunis rakennus on nyt entistä kauniimpi, kun ulkopintaa koristaa uusi maalipinta ja led-valot korostavat talon hienoja yksityiskohtia.

tusarmeijassa välitämme ihmisistä. Me tarjoamme ihmisille sopan, saippuan ja sielunhoidon lisäksi asialliset puitteet, minne kokoontua. Juuri ihmisten takia remonttiuudistuksia tehdään, että ihmiset voisivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja että heidän iästä tai sairauksista johtuvat rajoituksensa huomioidaan. Remontin tarkoitus on myös saada nuorempia ihmisiä mukaan, siihen uusi valo-, ääni- ja videotekniikka on houkuttimena. Remontti palvelee upeasti vanhoja ihmisiä. Nykyaikaiset ulkovalot tuovat turvallisuutta osastolle tultaessa. Iso invaramppi löytyy takaovelta: ei ole enää pelkästään korkeita rappusia, ja kynnys on tullut matalammaksi. Nyt kirjaimellisesti Pelastusarmeijaan ovat kaikki tervetulleita kävellen, lastenvaunuilla, rollaattorilla tai pyörätuolilla. Salin tehokkaat valot takaavat, että huononäköiset näkevät laulukirjan sanat. Äänentoistolaitteisto varmistaa, että huonokuuloiset kuulevat puheet ja musiikin selvästi.

Puhujille ja laulajille nykyaikaiset laitteet antavat lisää itsevarmuutta – asia, josta liian vähän puhutaan. Muistoissa on liian paljon tilanteita, joissa mikrofonit ja kaiuttimet alkavat hurista, ääni kiertää, vinkua tai muuten vain kuulua huonosti kesken puheen tai lauluosuuden. Kokouksen pitäjän on stressittömämpää puhua, soittaa ja laulaa joskus jopa aivan yksin, kun tietää, että tekniikka lisää äänen voimakkuutta ja sävyä ja että se varmasti toimii. Tällöin epäonnistumisen pelko pienenee, kun tiedän, että ääneni kantaa peräpenkille asti, mistä suunnasta penkit täyttyvät ensiksi. Osastossamme ei ole torvisoittokuntaa, vakituista bändiä, siksi pelkästään äänitekniikka lisää soittajien ja laulajien äänivoimaa salissa. Ja huomioni on, että musiikilla on suuri iloinen merkitys osaston hengellisissä kokouksissa. Osasto sai sisäväliseinän purkamisen myötä isomman kahvitilan, lisää pöytiä ja tuoleja kahvittelijoille. Sunnuntai-

sin on sitten mukavaa, että kaikki ihmiset mahtuvat samaan kahvitilaan kokouksen jälkeen. Koen silloin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta: tänään on taas Pelastusarmeijan perhe koolla, eikä missään eri huoneissa eri seurueina. Leipäkirkko-tilaisuuksissa hartauksien aikana istuimet loppuivat usein kesken, ja viimeksi tulleet joutuivat seisomaan salin perällä. Uusien tuolien ja uuden järjestelyn myötä meillä on istuimia kaikkiaan yli sadalle henkilölle. Hämeenlinnan osaston remontti palvelee Pelastusarmeijan päämajan esittelemää uutta visionäkemystä: uudistaa elämiä, palauttaa arvokkuuden tunnetta ja olla antamassa toivoa. Asialliset osastotilat ovat työvälineitä aivan samoin kuin raamattu, ruokakassi tai rukous.

Seppo J. Takala kapteeni Hämeenlinnan osaston johtaja Kuvat: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO

13


Maailmalta Pelastusarmeija toimii 131 maassa ympäri maailman.

Komentajat Eva ja Johnny Kleman toimivat Euroopan alueen naistyön sihteerinä ja kansainvälisenä sihteerinä.

Muuttuva Eurooppa Karttaa muokataan. Valtioiden rajoja siirretään, poliittiset puolueet vaihtuvat ja ihmiset muuttavat. Eurooppa elää muutosten aikaa, eikä siinä ole mitään uutta, onhan vuosisatojen kuluessa tapahtunut kansainvaelluksia, tapoja on muutettu ja yhteiskuntia järjestetty uusiksi.

1500-luvulla väkiluku lisääntyi merkittävästi, ja Eurooppa integroitui maailmantalouteen, uusia tavaroita ja tapoja tuotiin kaukomailta ja kulttuuri rikastui uudenaikaisista ilmiöistä, joita ei koskaan ennen ollut nähty tai koettu. Kun Pelastusarmeija aloitti toimintansa Englannissa vuonna 1865, oli suuri osa Euroopasta jo alkanut muuttua maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi eli siirtyä aivan uuteen tapaan elää ja toimia. Ja monet muut uudistukset odottivat vuoroaan. Ruotsi-Norja -unioni lakkautetaan, uuden Saksan keisariksi valitaan Preussin kuningas Vilhelm, Italia yhdistyy kuningaskunnaksi. Suomi itsenäistyy. Neuvostoliitto syntyy. Jugoslavian kuningaskunta kirjataan historiaan. Neuvostoliitto lakkautetaan. Voimme helposti ajatella, että vain meidän sukupolvemme joutuu käsittelemään muutoksia, mutta Euroopan historiaa voidaan monella tavalla selittää sen jatkuvilla muutoksilla. 14

SOTAHUUTO

Tänään Pelastusarmeija toimii 131 maassa, ja sen kansainvälinen toiminta on jaettu viiteen eri alueeseen: EteläAasia, Afrikka, Amerikka ja Karibia, Etelä-Tyynimeri ja Itä-Aasia, sekä meidän Eurooppamme. Lontoossa sijaitsevassa kansainvälisessä päämajassa jokaista aluetta edustaa työtiimi, joka johtaa ja hoitaa omalla alueellaan tapahtuvaa toimintaa. Päävastuu Euroopassa tapahtuvasta Pelastusarmeijan työstä on ollut minun ja mieheni Johnny Klemanin harteilla kohta kaksi vuotta. Vierailemme säännöllisesti kaikissa 35 Euroopan maassa, joissa Pelastusarmeija toimii, voidaksemme paremmin ymmärtää yhteisön tarpeita, perehtyä niihin sekä arvioida paikallista toimintaa.

Toisenlainen usko Kun Euroopan tilannetta arvioidaan mediassa, maanosa mainitaan usein alueena, joka sekularisoituu yhä enenevässä määrin. Toisin sanoen alueena, jossa ih-

misillä yleisesti on yhä harvemmin hengellinen näkemys olemassaolosta. Ehkä tässä on totuuden siemen, mutta meidän kokemuksemme mukaan tilanteella on myös toinen puoli. Kaikilla ihmisillä on sekä fyysisiä että henkisiä tarpeita, mutta myös moderneilla ihmisillä on hengellisiä tarpeita. On totta, että eräiden tilastojen mukaan ihmiset, jotka elävät ns. sekulaarisissa yhteiskunnissa, kuvaavat uskoaan eri tavalla kuin ennen, he eivät käy kirkossa yhtä usein kuin edelliset sukupolvet tai ilmaisevat elämänkatsomustaan eri tavalla. Kuitenkin heillä on merkityksellisyyden kaipuu, he kaipaavat jotain johon turvautua, johon uskoa, ja jotakuta, joka näkisi ja rakastaisi, ja tämä kaipuu on yhtä suuri nyt kuin menneinä aikoina. Ehkä suurempikin. Siksi meidät valtaa aina suuri ilo ja tyydytys kun näemme, miten moni Pelastusarmeijan työpiste Euroopassa uskaltaa ottaa uusia ja toisenlaisia ilmaisutapoja käyttöön. Kristillisen


Komentajat yhteiskuvassa osastonjohtajien ja nuorten kanssa Kiovassa, Ukrainassa.

sanoman ydin on ja tulee aina olemaan sama: Jumalan rakkaus, armo ja anteeksiantamus on kaikkia varten, mutta sen esittämistapa on monella tapaa muuttunut. Tämä on hyvin jännittävää ja aivan oikein.

Ympäri Eurooppaa Kylmänä vuodenaikana sekä vanhemmat että lapset voivat tulla ”Talvileikkipuistoon” Pelastusarmeijan tiloihin Kölnissä. Eräässä naistenvankilassa Moldovassa on niin moni nainen löytänyt uskon Jumalaan, että he kyselevät, voisiko Pelastusarmeija avata osaston vankilan tiloissa. Sveitsiläisessä alppikylässä kukaan ei enää tullut Pelastusarmeijaan joulupäivälliselle, joten osaston jäsenet päättivät mennä ulos puistoon ja tarjoilla voileipiä ja kuumaa kaakaota kodittomille. Jalkapallon MM-kisojen aikana Moskovassa pelastussotilaat kulkivat yökerhoissa ja baareissa juttelemassa ja jakamassa tietoa ihmiskaupasta ehkäistäkseen prostituutiota. Kun välitämme uskon ja toivon sanomaa meidän aikamme ihmisille, joudumme kulkemaan uusia polkuja kohdataksemme heidät, ja siinä olemme onnistuneet Euroopassa todella hyvin. Tällä hetkellä Italiassa kuusi ihmistä opiskelee pelastusupseeriksi (pastori/ pappi). Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikausiin, ja nyt näemme suurta myönteistä kehitystä koko Euroopassa, kun puhutaan tulevista upseereista. Iloitsemme myös monista paikallisista johtajista, jotka astuvat esiin ja otta-

vat vastuuta ruohonjuuritasolla. Yhteiskuntamme on usein yksilökeskeinen, ja oma menestys on tärkeintä. On vapauttavaa nähdä, miten meidän yhteisömme ihmiset katkaisevat tämän suuntauksen ja haluavat palvella ja auttaa lähimmäisiään ja välittää heistä. Toiminta Grönlannissa aloitettiin niinkin äskettäin kuin vuonna 2012, mutta vain seitsemässä vuodessa työ on kasvanut niin voimakkaasti, että vuonna 2019 Grönlannin postilaitos päätti julkaista postimerkin Pelastusarmeijan kodittomien parissa tehtävän työn hyväksi. Perustelut olivat seuraavat: ”Valinta oli helppo, koska Pelastusarmeijan sosiaalinen työ on niin merkittävää Grönlannissa.” Jokaisesta myydystä postimerkistä yksi kruunu menee suoraan pääkaupungissa Nuukissa kodittomien parissa tehtävän työn hyväksi. Tämä tarkoittaa tietysti hyvää lisätuloa, mutta postimerkin osoittama luottamus ja kunnioitus on ehkä vielä tärkeämpi todistus siitä, että tekemämme hengellinen ja sosiaalinen työ on tärkeää ja tarpeellista myös modernissa, sekulaarisessa yhteiskunnassa. Pelastusarmeija ei ole koskaan ollut mikään megakirkko, vaan lähinnä pieni sissijoukko, jonka liikkuvuuden ja kekseliäisyyden ansiosta olemme voineet olla siellä, missä tarpeet ovat olleet suurimmat. Rukoilemme, että Pelastusarmeijalla jatkossakin olisi Jumalan luottamus ja että saisimme palvella häntä siellä, missä hän tahtoo ja tarvitsee meitä eniten tällä hetkellä, ympäri Eurooppaa!

Tapaamassa asunnottomia Pelastusarmeijan päiväkeskuksessa Roomassa.

Tukivierailulla Madridissa.

Jumalan iloa ja siunausta toivottaen

Eva Kleman komentaja aluejohtaja, Eurooppa

Tämä artikkeli on luettavissa ruotsiksi sivulla 18. SOTAHUUTO

15


Pelastusarmeija Suomessa 130 vuotta Pelastusarmeija on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa jo 130 vuoden ajan. Sarjassa tutustumme eri työmuotoihin ja niiden kehitykseen vuosikymmenien aikana. Historiasta ammentaen, tulevaisuuteen katsoen!

Pelastaa ja palvella – partiotoimintaa Pelastusarmeijassa

Partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell piti ensimmäisen partioleirin pojille Englannissa kesällä 1907. Baden-Powell tunsi myös Pelastusarmeijan perustajan William Boothin, joka oli hyvin myötämielinen partioliikkeen ajatuksille. Vuonna 1913 Bramwell Boothin, hänen vanhimman poikansa ja seuraajansa Pelastusarmeijan kenraalin, aloitteesta Pelastusarmeija otti partiotoiminnan mukaan omaan ohjelmaansa.

Suomessa partioliike oli jo toiminut muutaman vuoden, kun kesäkuussa 1917 Helsingissä, Temppelin osaston pihalla pidettiin ensimmäinen Suojeluspoikien (Skyddsgossarna) kokous. Pelastusarmeijan partiotoiminta Suomessa alkoi, ja noin 60 poikaa liittyi mukaan. Tuosta ryhmästä sai alkunsa yhä toiminnassa oleva partiolippukuntamme Tempelscouterna. Jo samana vuonna toiminta alkoi myös tyttöjen parissa. Pari vuotta myöhemmin Suojeluspoikien ja -tyttöjen tilalle tulivat Pelastuspartiopojat ja Pelastuspartiotytöt. Pian perässä seurasivat nuoremmille tytöille ja pojille suunnatut Päivänsäteet ja Valonpojat. 16

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan partiotoiminnalla oli oma, muista partiolaisista jonkin verran erottuva ohjelmansa. Yleisten partiotoiminnan periaatteiden ja partioaatteen keskeisen palveluajatuksen lisäksi toiminnassa korostui pelastus. Pelastusarmeijan partiolaisten tunnuksena olikin ”Pelastaa ja palvella”. Toiminnan nelinkertaiseen tarkoitukseen sisältyi sielun, mielen, ruumiin ja toisten ihmisten pelastus. Yleisten partiotaitojen oppimisen lisäksi partiolaisten odotettiin mm. osallistuvan säännöllisesti oman osastonsa pyhäkouluun. Keskeisiä koulutuksen aihepiirejä olivat mm. ensiapu ja hengenpelastus (mm. uimataito kuului pakollisiin luokkasuorituksiin), sekä luonnossa liikkumiseen kuuluvat taidot.

Vuosikymmenien varrella toiminta laajeni kymmenille eri paikkakunnille. Vuonna 1946 Pelastusarmeijan Partiopojat liittyivät Suomen Partiopoikajärjestöön, ja ohjelma sekä partiopuku yhtenäistettiin heidän kanssaan. Tyttöjen kohdalla sama tapahtui jonkin verran myöhemmin. Pelastusarmeijan partiolaiset omana ryhmittymänään on tarjonnut oman lisänsä yleiseen partio-ohjelmaan. Kymmenen vuoden välein pidettiin omia Pelastusarmeijan partiolaisten juhlaleirejä. Miltei vuosittain järjestettiin omia partiopäiviä, partiotaitokilpailuja ja osallistuttiin kansainvälisiin partioleireihin. Ryhmittymällä on oma tunnusmerkkinsä sekä Suomessa että Euroopan tasolla.


Suojeluspojat

.

vuodelta 1917

Iso ryhmä part

iolaisia lähdös sä retkelle. Suomen edustu sjoukko kansai nvälisellä partioleirillä N orjassa 1968.

äärellä isjuhlanuotion a juhli 100-vuot nt alainen ku om pu su lip n aja rn lastusarmei Pe Tempelscoute la al ik pa lla lla. Samaise Temppelin piha . i alkunsa 1917 sa partiotoiminta

Monelle ensikosketus Pelastusarmeijaan Etenkin alkuaikoina partiotoiminnan johtaminen oli innokkaiden pelastusupseerien ja -sotilaiden käsissä. Mm. kenraali Jarl Wahlström oli hyvin aktiivinen partiolainen. Moni upseeri sai myös ensikosketuksensa Pelastusarmeijaan partiotoiminnan kautta. Itse olen tästä hyvä esimerkki. Myös monet pelastussotilaat ovat tulleet mukaan partiotoiminnan kautta. Viimeisten vuosikymmenien ohjelmassa on korostunut voimakkaasti palveluaate, ja Pelastusarmeija tarjoaa siihen erinomaiset puitteet. Partiolaiset ovat olleet mukana mm. joulupatavahteina, vierailleet eri työpisteissä esittämässä ohjelmaa, sekä olleet apuna eri tapahtumien käytännön palvelutehtävissä.

Sudenp ennut v astaano lippuku ttamass nnan jo a suorit htajalta usmerk Helen M kejä usovskij lta.

Rohkaisevia merkkejä Siinä missä alkuvuosien lapsille ja nuorille partiotoiminta yhdistettynä osaston muuhun nuorisotyöhön tarjosi mielekästä ohjelmaa miltei päivittäin, tämän päivän haasteena on kilpailu monen muun harrastuksen sekä sosiaalisen median kanssa. Partiotoiminta on pienentynyt samoin kuin muukin nuorisotyö. Vapaaehtoisista partiojohtajista on pulaa. Tällä hetkellä meillä toimii Temppelin osaston tiloissa yksi partioryhmä, jossa on mukana partiolaisia ja johtajia sekä Tempelscouternasta että Pursitytöistä. Vaikka toiminta onkin tällä hetkellä pientä, myös uusia rohkaisevia merkkejä on näkyvissä. Helsingin osastossa on pyritty uudelleen elvyttämään partiotoimintaa perheiden seikkailulauantai -toiminnan kautta. Tempelscouterna puolestaan tähyää mahdollisuuksia laa-

jentaa toimintaa Helsingin alueen ulkopuolelle. Useamman vuoden tauon jälkeen kesällä pieni ryhmä on lähdössä Pelastusarmeijan kansainväliselle partioleirille Ranskaan. Mukana ryhmässä on myös joitakin nuoria partiolaisia, joille tämä on ensimmäinen kansainvälinen partioleiri. Partio on tapa elää. Partiolaisten nykyinen tunnus ”Ole valmis – aina valmiina” sopii erittäin hyvin myös Pelastusarmeijan toimintaan. Aina valmiina uuteen seikkailuun, minne tie tulevaisuudessa sitten viekään – sekä meitä yksilöinä, että koko Pelastusarmeijan partiotoimintana.

Kati ”Katiska” Kivestö kapteeni Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto

SOTAHUUTO

17


Krigsropet Frälsningsarmén har svenskspråkiga aktiviteter i Finland, t.ex i Helsingfors, Borgå och Vasa. På de här sidorna har vi material på svenska från Frälsningsarmén i Finland, Sverige och andra delar av världen.

Brödundret i byn Fredagen före sportlovet vaknade de flesta i byn som vanligt. I ett hus vaknade en mamma och tre barn till att brandalarmet tjöt. Pappa i huset hade tänt en brasa denna kalla morgon i vardagsrummets kamin före han for till jobbet. Skorstensröret blev för hett och antände mellantaket. När familjen, som bott i Finland några år, vaknade brann huset redan friskt och de fick fly ut i kylan i bara pyjamas. Inget materiellt gick att rädda. När jag tittade ut genom vårt vardagsrumsfönster såg jag enorma rökmoln stiga upp mot himlen. Nyheten spreds snabbt på sociala medier och genast började folk fråga hur de kan hjälpa till. Församlingen tog tag i saken och öppnade dörrarna för en insamling. Medan släckningsarbetet ännu var i full gång började folk frivilligt komma med påsar och lådor med kläder och skor i rätta storlekar, lakan, täcken, husgeråd och leksaker. Innan kvällen hade det kommit in massor och de närmaste dagarna kom det in ännu mera. Det insamlade materialet räckte inte bara till familjen utan också flera andra familjer i närområdet och i utlandet fick hjälp. För 2000 år sedan delade en pojke också frivilligt med sig av det han hade, fem bröd och två fiskar. Jesus välsignade gåvan och ett brödunder skedde. Maten räckte till för 5000 män, kvinnor och barn. En tid efteråt gav denna samma Jesus, av kärlek till dig och mig, av fri vilja sitt liv som gåva. När han gjorde det öppnade han vägen för oss till himlen eftersom han tog allt vårt onda med sig i döden. Han vann över döden och allt det onda och uppstod från döden till livet. Jesus kräver inte av oss någon återbetalning för sitt liv. Vi skulle ändå aldrig klara av att betala tillbaka. Han vill bara att vi ska tro på honom och lära känna honom. Jag tror ändå Gud blir glad ifall vi frivilligt vill ge av vår tid, våra talanger eller pengar åt honom och våra medmänniskor. Där frivillig omtanke och kärlek finns kan det ske små välsignade brödunder, mitt i vardagen, som i byn där en familj miste allt de ägde men fick hjälp och nya vänner, och gåvorna räckte till för många fler.

Kati Nordström frälsningssoldat i Nykarleby

18

SOTAHUUTO

Kommendörerna Johnny och Eva Klemans tjänst innebär mycket resande. En vecka i månaden arbetar de i London, resten av tiden besöker de olika europeiska områden.

Under 1500-talet ökar befolkningen påtagligt och Europa integreras i världsekonomin, nya varor och vanor importeras och kulturen berikas av nymodigheter som ingen tidigare sett. Då Frälsningsarmén startade i England 1865 hade den industriella revolutionen redan börjat att förvandlat stora delar av Europa från ett jordbrukssamhälle till ett helt nytt sätt att leva och fungera i ett industrisamhälle. Och många andra förändringar kommer att stå i kö. Svensk-norska unionen upplöses, kung Vilhelm av Preussen blir kejsare över ett nytt Tyskland, Italien blir ett land. Finland blir självständigt. Sovjetunionen skapas. Kungariket Jugoslavien skrivs in i historien. Sovjetunionen upplöses. Det är lätt att tro att förändringar är något som enbart vår generation måste hantera, men Europas historia kan på många sätt beskri-


Kommendör Johnny Kleman talar med italienska kadetter.

Ett Europa i förändring

Kommendör Johnny Kleman undervisar de schweiziska kadetterna.

Kartan ritas om. Landsgränser ändras, politiska partier byter plats och människor flyttar. Men att Europa lever mitt i förändringen är inget nytt, historien visar på århundraden av folkvandring, rubbade vanor och länder i omställning. vas genom dess konstanta förändringar. Frälsningsarmén arbetar idag i 131 länder och har valt att dela in den internationella verksamheten i fem olika zoner: Södra Asien, Afrika, Amerika och Karibien, Södra Stillahavet och Ostasien och så vi här i Europa. På det Internationella Högkvarteret i London representeras varje zon av ett medarbetarteam som leder och servar verksamheterna ute i zonen, och sedan snart två år har jag och min man Johnny Kleman, huvudansvar för Frälsningsarméns arbete i Europa. Det innebär bland annat att vi regelbundet besöker de 35 olika länder där Frälsningsarmén idag arbetar i Europa för att göra avstämningar och utvär-

deringar och för att kunna skaffa oss inblick och förståelse för verksamheterna.

Annorlunda tro Då media beskriver Europa framställs vår del av världen ofta som ett område i allt mer tilltagande sekularisering. Det vill säga länder där människor i allmänhet intar en allt mindre andlig syn på tillvaron. Och kanske ligger det något i det, men vår erfarenhet säger oss också något mer. Det är vedertaget att alla människor har kroppsliga och själsliga behov, men moderna människor har fortfarande också andliga behov. Det är sant att en del statistik visar att människor i ett så kallat sekulärt samhälle bes-

kriver sin tro annorlunda än förr, inte besöker en kyrka lika ofta som äldre generationer eller uttrycker sina livsfrågor annorlunda, men längtan efter mening, något att lita på, tro på och någon att känna sig sedd och älskad av, är lika stor idag som någonsin tidigare. Kanske till och med större. Därför är det med oerhört stor glädje och tillfredställelse vi ser många av Frälsningsarméns verksamheter i Europa våga anta nya, annorlunda uttrycksformer. Kärnan i det kristna budskapet är och förblir det samma: att Guds kärlek, nåd och förlåtelse är för alla, men sättet att presentera det har på många håll förändrats. Och det känns spännande och helt i sin ordning! SOTAHUUTO

19


Radio / TV Aamuhartaus lauantaina 11.5. klo 6.15 ja 7.15 Yle Radio 1, lehtori Jorma Pollari Iltahartaus tiistaina 14.5., klo 18.50 ja 23.00 Yle Radio 1, majuri Natalia Penttinen Radiojumalanpalvelus sunnuntaina 19.5. klo 11.00 Yle Radio 1 Helsingin osastosta kapteeni Esa Nenonen johtaa, kapteeni Tero Saajoranta puhuu Nauhoitus 12.5. klo 11, Helsingin osasto

Servering av mat i Frälsningsarméns soppkök i Moskva.

Seuraavassa numerossa Millaista on olla kesäleirillä

Runtom i Europa Då det blir kallt upplåter Frälsningsarmén i Köln plats i sina lokaler för ”Vinter-lekpark” för både föräldrar och barn. I ett kvinnofängelse i Moldavien har så många kvinnor funnit en tro på Gud att de nu frågar om Frälsningsarmén kan öppna en kår inne på fängelset. I en alpby i Schweiz var det inte längre någon som kom till Frälsningsarméns julmiddag och då beslöt kårens medlemmar att bre smörgåsar och gå ut i parken för att möta de hemlösa med mackor och varm choklad. Under fotbolls VM i Moskva gick frälsningssoldater runt på nattklubbar och barer för att samtala och dela ut informationsmaterial om människohandel för att förhindra prostitution. Att förmedla tro och hopp i vår tid handlar om att våga söka nya vägar till människor och det har vi faktiskt blivit väldigt bra på i Europa. I Italien utbildas just nu sex blivande frälsningsofficerare (pastor/präst) något som inte hänt på flera år och vi ser en positiv trend som pekar starkt uppåt när det gäller blivande officerare runt om i hela Europa. På samma sätt gläds vi över många lokala ledare som kliver fram och tar ansvar på gräsrotsnivå. I ett många gånger individualistiskt samhälle där den egna framgången är viktigast, är det frigörande att se hur människor i våra sammanhang bryter den tendensen och ställer sig till förfogande för att hjälpa och bry sig om andra. 20 SOTAHUUTO

Nummelassa? Vår verksamhet på Grönland etablerades så sent som 2012 men på bara sju år har arbetet vuxit sig så stark att postverket på Grönland 2019 beslutade att göra ett frimärke till förmån för Frälsningsarméns arbete bland hemlösa. Motiveringen löd: ”Det var ett enkelt val eftersom Frälsningsarmén bidrar med ett så viktigt socialt arbete på Grönland.” En krona av varje sålt frimärke går direkt till arbetet bland hemlösa i huvudstaden Nuuk, vilket naturligtvis ger ett fint tillskott till ekonomin, men det förtroende och den respekt frimärket visar på är kanske ett ännu viktigare kvitto på att det vi gör både andligt och socialt, är viktigt och behövs också i ett modernt, sekulariserat samhälle. Frälsningsarmén har aldrig varit en mega-kyrka utan snarare en liten gerillatrupp som med rörlighet och uppfinningsrikedom varit närvarande där behoven visat sig vara störst. Det är vår bön att Frälsningsarmén skulle få fortsätta ha Guds förtroende att tjäna honom där han vill och behöver oss som bäst, runt om i Europa! Med önskan om Guds glädje och välsignelse!

Eva Kleman Kommendör Zonledare, Europa Foto: Eva och Johnny Klemans fotoarkiv

Johtajien vierailulista Everstit Patrick & Anne-Dore Naud, territorion johtajat: 29.4.–3.5. Euroopan maiden johtajien konferenssi, Budapest 17.–19.5. Aikuis- ja perhetyön urheiluleiri, Silokallio (TPWM) 18.5. Tampereen osasto (TC) 19.5. Aikuis- ja perhetyön urheiluleiri, Silokallio (TC) 25.5. Territorion soittokunnan harjoitukset ja jäähyväiskokous, Temppeli 26.5. Helsingin osasto 27.–29.5. Loksa, Viro Everstiluutnantit Ced ja Lyn Hills, ylisihteeri ja territorion naistyön sihteeri: 29.4.–3.5. Euroopan maiden johtajien konferenssi, Budapest 18.5. Helsinki City Run (Ced) 17. –19.5. Aikuis- ja perhetyön urheiluleiri, Silokallio (Lyn) 25.5. Territorion soittokunnan harjoitukset ja jäähyväiskokous, Temppeli 27.5. Viron hallintolautakunnan vuosikokous, Viro (Ced)


Ylennetty kirkkauteen

25.–26.5.2019 | La 11–21, Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna 20. kerran. Juhlavuoden teemana on ilmastonmuutos. Viikonlopun aikana Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla nautitaan kymmenistä konserteista, kirjallisuudesta, näyttelyistä, dokumenteista, hyvästä ruoasta ja ajankohtaisista keskusteluista.  Kaikkiin festivaalin tapahtumiin on vapaa pääsy. Mukana tapahtumassa yli 400 erilaista näytteilleasettajaa ja ruokamyyjää. Festivaalilla esiintyvät muun muassa 14 huippumuusikon energinen ja svengaava Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass ja yksi Brasilian tämän hetken kiinnostavimmista musiikkitapauksista Liniker e os Caramelows.

Olemme mukana – tule vierailemaan ja viihtymään Pelastusarmeijan teltalla!

On taisteluita, joihin tarvitaan yhä armeija

Pelastusarmeija Suomessa 130-vuotisjuhla 20.–22.9.

Erityisvieraina Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle Mukana myös Pelastusarmeijan Suomen ja Viron johtajat ja territorion torvisoittokunta Merkitse jo kalenteriin!

Tellervo Nummela majuri 19.3.2019 Eläkeupseeritoverimme, majuri Tellervo Nummela, ylennettiin kirkkauteen tiistaina 19.3.2019. Hän oli pois nukkuessaan 63-vuotias. Tellervo vihittiin upseeriksi 29.5.1985, ja hän siirtyi eläkkeelle aktiivipalveluksesta 1.8.2014. Tellervon usko, henkilökohtainen todistus ja sitoutuminen Jumalalle inspiroivat monia hänen upseeripalveluksensa aikana ja erityisesti hänen viimeisinä sairasvuosinaan. Muistattehan Tellervon aviomiestä Ilkkaa rukouksissanne nyt ja tulevina päivinä. Kunnioitamme uskollisen toverimme muistoa. Jumala siunatkoon ja lohduttakoon surevia. ”Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.” Fil. 3:14

Virallinen tiedonanto Territorion johtajien toimisto Kapteeni Saga Lippo ylennetään majuriksi 1.7.2019. Onnittelemme Sagaa ylennyksestä ja rukoilemme hänelle Jumalan siunausta hänen aloittaessaan uudessa määräyksessään ylisihteerinä. Määrätty 1.7.2019 | Ohjelmasektori Kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Osaston johtaja, Helsingin Temppelin osasto Luutnantti Kirill Burunov Osaston johtaja, Mikkelin osasto Luutnantti Anna Härkönen Osaston johtaja, Kotkan osasto Luutnantti Daniel Bryant-Rönnqvist ja kadetti Jessica Bryant-Rönnqvist Osaston johtajat, Oulun osasto Kadetit Ari ja Eija Kulmala Osaston johtajat, Vaasan osasto Kapteeni Markku Tulander Helsingin ja Espoon asumispalveluiden kappalainen Kokelas Benjamin Hursti Osaston avustaja, Helsingin osasto Kiitämme työtovereitamme heidän työstään heidän valmistautuessaan uusiin määräyksiinsä. Muistamme työtovereitamme ja heidän perheitään rukouksissamme, kun he valmistautuvat muuttamaan ja aloittamaan uusissa määräyksissään. Rukoilkaa myös osaston jäsenten puolesta näinä muutosten päivinä.

SOTAHUUTO

21


Armeija merkeissä Tällä palstalla territorion johtaja, eversti Patrick Naud tutustuttaa meidät Pelastusarmeijan postimerkkien kiehtovaan maailmaan.

Pelastusarmeijan postimerkki Keniassa Vuonna 1896 alkoi Pelastusarmeijan työ Tarussa, Kenian rannikolla. Kenian ja Ugandan välistä rautatietä rakentavien urakoitsijoiden joukossa oli kolme pelastusarmeijalaista, jotka todistivat Jeesuksesta Tarussa ensimmäisinä. Vuonna 1921 komentaja Alister Smith ja hänen vaimonsa, joista tuli ensimmäiset territorion johtajat, aloittivat hengellisen työn Nairobissa Panganissa, siirtyivät sitten Ngaraan ja päätyivät lopulta Quarry Roadille. Tämän evankelioimistyön tuloksena David Gakumo pelastui ja hä-

nestä tuli Pelastusarmeijan ensimmäinen kenialainen kadetti ja upseeri. Vuonna 1923 aloitettiin ensimmäisten kadettien koulutus. Työ alkoi nopeasti laajentua ja levisi Gimomoihin Mbalen piiriin sekä Kwamulingaan Thikan piiriin. Vuonna 1931 kapteeni Edward Osborne ja hänen vaimonsa toivat Pelastusarmeijan lipun Mbaleen, Ugandaan. Territorion nimeksi tuli Itä-Afrikan terri-

torio, johon kuuluivat Kenia, Uganda ja Tansania. Päämaja sijaitsi Nairobissa Keniassa, Moi Avenuella. Vuonna 1979 Pelastusarmeija juhlisti 50-vuotista sosiaalista työtä yllä näkyvällä postimerkillä. Postimerkissä on kuva miehestä syömässä keittoa Pelastusarmeijan sosiaalisen työn toimipisteellä. Hänen takanaan näemme upseerin saarnaamassa Jeesuksen Kristuksen ilosanomaa.

Patrick Naud eversti

Tiesitkö tämän Tällä palstalla paljastamme mielenkiintoisia ja yllättäviä faktoja Pelastusarmeijasta.

Kävipä munkki! Pelastusarmeijalla on iso rooli donitsien yleistymisessä Yhdysvalloissa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Pelastusarmeijan vapaaehtoiset, adjutantti Helen Purviance ja ensaini Margaret Sheldon saivat tuoreen leivän puutteessa ajatuksen tarjota sotamiehille donitseja. Vapaaehtoiset ”donitsitytöt” paistoivat donitseja taistelukypärässä ja tarjosivat niitä eturintaman sotilaille. Sana levisi nopeasti: ”Jos olet nälkäinen ja varaton – Pelastusarmeijalta saat syötävää.” 22

SOTAHUUTO

Uppopaistettujen donitsien lumoava tuoksu houkutti sotilaita Armeijan kanttiinille. Donitsit yhdistyivät niin kiinteästi Pelastusarmeijaan ja Amerikan ensimmäisen maailmansodan veteraaneihin, että jälkimmäiset saivatkin lempinimekseen ”taikinapojat”. Lähde: The Salvation Army, North Division USA Kuva: Salvation Army Collectibles


2€ Toukokuu 2019 Pelastusarmeija

SOTAHUUTO

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 129. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija Kansallinen johtaja: Eversti Patrick Naud Vastaava toimittaja: Eija Kornilow Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Lyn Hills, Eija Kornilow, Toni Kaarttinen, Anne Fredriksson, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: Kenraali Brian Peddle Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa pyytämättömistä kirjoituksista Painopaikka: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti 2019 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Jill Wellington

SOTAHUUTO 23


uuteen aamuun hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi. Lehden tilaushinnat: Kotimaa ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 €

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Sotahuudon itselleni Tilaan Sotahuudon ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite:

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys

Profile for Sotahuuto

Sotahuuto 2019/05  

Hyväntekijät yritysmaailmassa. Pelastaa ja palvella – partiotoimintaa Pelastusarmeijassa.

Sotahuuto 2019/05  

Hyväntekijät yritysmaailmassa. Pelastaa ja palvella – partiotoimintaa Pelastusarmeijassa.

Profile for sotahuuto