Sotahuuto 2024/03

2€ n

Kumppanuuskeräyshaaste

Sotahuuto

n

Maaliskuu 2024

Sivut 8–9

Sivut 14–17 Sivut 20–23

Pääsiäisen moninaiset perinteet

Kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa Jyväskylän opiskelijakodissa

Toivotamme siunattua pääsiäistä SOTAHUUTO

1

KUMPPANUUSKERÄYS KOHDEMAAT 2024

Pakistan Ghana Togo Argentiina Paraguay Uruguay

ANnA lApSeLlE tUlEvAiSuUs Köyhyys jättää ihmiseen pysyvät arvet. Lahjoittamalla Pelastusarmeijan kansainväliseen kumppanuuskeräykseen autat maailman köyhimpiä lapsia paikallisen Pelastusarmeijan kautta.

Lahjoita keräykseen MobilePaylla 57456, netissä pelastusarmeija.fi/kumppanuus tai pankkisiirrolla tilille FI57 2084 3800 0057 29 käyttäen viitettä 8112. Kiitos avustasi!

KERÄYSLUPA: RA/2021/1383

2

SOTAHUUTO

Sotahuuto

n

Krigsropet

n

Pelastusarmeijan lehti

n

Maaliskuu 2024

n

2€

Tässä numerossa 10

14

20

04

Toimitukselta

06

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

08

Kumppanuuskeräyshaaste

10

Ystävällisten ihmisten Jyväskylä

14

Kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa Jyväskylän opiskelijakodissa

18

Lahjoittamisesta entistäkin helpompaa

20

Pääsiäisen moninaiset perinteet

24

Minä & Pelastusarmeija

26

Frälsningsarméns påskhälsning

28

Armeijassa tapahtuu

30

Viimeinen sana

Pääsiäinen on kristikunnan merkityksellisintä aikaa.

Pääsiäiseen kuluu lukuisia perinteitä, kuten pääsiäismunat, juhlaruoat, kukat ja virpominen.

Sivut 20–23 SOTAHUUTO

3

toimitukselta

Teiden varsilta perille asti Minua ovat aina kiehtoneet erilaiset tiet ja polut: minne ne vievät ja mitä niiden varrelta löytyy. Elämän matkallamme etsimme omaa tietämme ja oikeaa suuntaa. Tulemme risteyskohtiin ja teemme erilaisia valintoja. On tärkeää tietää, minne olemme matkalla, mutta samalla osata nauttia ja oppia kaikesta siitä, mitä tien varrelta löytyy.

Pelastusmeijan upseerina virolainen Anneli Aavik on tottunut palvelemaan Jumalaa siellä, minne Jumala ja Pelastusarmeija hänet lähettävät. Tällä hetkellä hän johtaa Jyväskylässä vilkasta ja monikulttuurista osastoa.

Jyväskylän osaston opiskelijakodissa asuva srilankalainen Pramudith Rasanga sai hyödyntää logistiikkaopintojaan auttamalla Jyväskylän osaston joulupatalogistiikassa. Virolaistaustaisen Antto Korhosen aikaisempi kosketus Pelastusarmeijaan syntyi Mies vailla menneisyyttä -elokuvan kautta. Nummelan lomakodin johtaja Taru Tulonen puolestaan tutustui työpaikkaansa Pelastusarmeijan lomakodissa Nummelassa ajamalla sen ohi ihan muissa asioissa.

Pääsiäisen yhteydessä keräämme varoja auttaaksemme heitä, joiden tien varrelta puuttuvat monet meille itsestään selvät perusasiat. Lue kumppanuuskeräyshaasteesta tarkemmin tästä lehdestä.

Viimeisen aukeaman kuva Helsingistä, Via Crucis -pääsiäiskuvaelmasta, muistuttaa konkreettisesti, kuinka Jeesus ei tullut vain näyttämään meille tietä, vaan hänen ristinsä muodostaa sen taivastien, jota seuraamalla olemme matkalla oikeaan suuntaan. Jeesus sanoi itsestään: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” (Joh. 14:6) Siunattua pääsiäisaikaa!

Kati Kivestö kapteeni vastaava toimittaja

Miten olemme onnistuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi 4

SOTAHUUTO

Kesäleirit järjestetään Nummelan lomakodissa. Leirit on suunnattu 4–11-vuotiaille.

Hinta 180 euroa (viisi päivää) sisältää majoituksen ja ateriat.

Kysy myös mahdollisuutta päiväleiriin.

pelastusarmeija.fi/lomakoti

Hyvät hetket kantavat

lAsTeN

vUoTtA

Tervetuloa Pelastusarmeijan lasten lomakodin 110 v. juhlaan!

Perjantaina 8.3.2024 klo 18.00–20.00. Pelastusarmeijan Helsingin osasto, Castréninkatu 26, 00530 Helsinki.

Lapset ja aikuiset, leiriläiset, huoltajat, vapaaehtoiset, työntekijät, eri-ikäiset, -kokoiset ja -näköiset juhlijat ovat tervetulleita juhlaan muistelemaan lomakodin leirejä. Juhlan avaa Suomen ja Viron territorion johtaja, everstiluutnantti Saga Lippo.

Puhujavieraana psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala. Juhlassa haastateltavana lomakodilla kesiään viettäneitä eri vuosikymmeniltä.

Jotta osaamme varautua tuloosi, ilmoittaudu 1.3.2024 mennessä osoitteessa:

www.pelastusarmeija.fi/lomakoti110

TErVeTuLoA! Mahdollista kesäleirit myös jatkossa lahjoittamalla lomakodille osoitteessa lahjoita.pelastusarmeija.fi/lomakoti tai Mobilepaylla numeroon 89201

SOTAHUUTO

5

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

LUKUVINKKI PÄÄSIÄISEN PYHIKSI Luin jälleen erään kertomuksen, jonka olen lukenut jo kymmeniä, ellen satoja kertoja. Joka kerta se puhuttelee minua uudestaan. Kertomuksessa esiintyy monia mielenkiintoisia hahmoja. Siinä on kuvattuna niin ihmiselämän valoisat kuin pimeätkin puolet. Se on kertomus ystävyydestä ja suuresta, elämää mullistavasta rakkaudesta. Siinä kuvataan kauniilla tavalla myös äidin ja pojan välistä suhdetta. Mutta samalla se on kertomus kateudesta ja katkerasta vihasta. Se sisältää juonittelua, kateutta ja raakaa väkivaltaa. Kertomuksessa esiintyy tavallisia ihmisiä suurine toiveineen, raskaine pettymyksineen ja häpeän tunteineen. Siinä on kuvattu myös valtaapitäviä, jotka minulle näyttäytyvät kansan sätkynukkeina. Ennen kaikkea se on kertomus toivon menettämisestä ja sen jälleen löytymisestä.

Se on kuvaus jonkin uuden ja kauniin alusta. Se on klassikkoteos, joka jokaisen pitäisi lukea.

Ehkä arvasitkin jo, että kyseessä on kertomus pääsiäisenajan tapahtumista ajanlaskumme alkuajoilta Jerusalemissa. Tiedät senkin, että dramaattista juonenkäänteistään huolimatta kertomuksella on onnellinen loppu. Ei siis kannata jättää lukemista kesken.

6

SOTAHUUTO

Elämää suurempi kertomus Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tavallinen lukemisto pääsiäispyhien ratoksi.

Monesta kertomuksesta tai elokuvasta on sanottu, että se on elämää suurempi. Tämä kertomus on sitä oikeasti, sillä se paljastaa, millaisia me ihmiset olemme. Ehkä sanot: ”Mutta enhän minä ollut siellä huutamassa: ’ristiinnaulitse!’” Mutta mietipä Pietaria, joka sanoi: ”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu. Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.” Kului vain pari tuntia näistä sanoista, ja Pietari oli jo kolme kertaa pettänyt Herransa. Jeesuksen ei tarvinnut edes sanoa mitään; hän vain katsoi Pietariin ja tämä ymmärsi itse, ettei ole sen parempi kuin toisetkaan.

Kertomus ei olisi elämää suurempi, jos se kuvaisi vain ihmisluonnon pimeitä puolia. Ihmisten kataluuden ja itsekkyyden vuoksi tarinan päähenkilö, Nasaretista kotoisin oleva Jeesus-niminen nuori mies ristiinnaulitaan, vaikka hänen ei voida osoittaa tehneen pahaa kenellekään. Miksi Jeesus suostuu siihen, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus paetakin? Vastaus on: koska hän rakasti. Kaikesta siitä huolimat-

Saga Lippo everstiluutnantti territorion komentaja

ta, mitä hän oli ihmisten ja jopa lähimpien ystäviensäkin taholta saanut kokea, hän rakasti heitä, jokaista heistä. Hän oli valmis kärsimään rangaistuksen heidän puolestaan, jotta he pelastuisivat tuholta.

Kun sanon ”heidän”, tarkoitan ”meidän”.

Kertomus ei olisi elämää suurempi, jos se päättyisi ristiinnaulitsemiseen. Juonen kannalta tärkein käänne tapahtuu kertomuksen lopussa, kolmantena päivänä Jeesuksen kuoleman ja hautaamisen jälkeen. Koittaa pääsiäisaamu, ja haudan havaitaan olevan tyhjä. Lukuisat ihmiset saavat todistaa ylösnousemuksen ihmettä, ensimmäisten joukossa myös Pietari.

Hän varmasti muisti, mitä Jeesus oli aiemmin sanonut: ”Joka saa paljon anteeksi, se rakastaa paljon.”

Astu sisälle tarinaan Rohkaisen sinua tänä pääsiäisenä lukemaan uudestaan tämän ikuisen kertomuksen. Lue se siitä huolimatta, että uskot tuntevasi sen sanasta sanaan. Sijoita itsesi tarinaan. Aloita siitä, kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Kulje hänen mukanaan yläsalista Getsemaneen ja sieltä suuren neuvoston eteen kuulusteltavaksi ja lopulta Pilatuksen luokse tuomittavaksi. Jatka hänen kanssaan

Via Dolorosa Kuva: Antje Fackler

matkaa Golgatalle. Pysähdy siellä hetkeksi miettimään omaa elämääsi. Katso häntä, joka rakastaa sinua niin paljon, että suostui tähän kaikkeen sinun takiasi.

Mutta älä jää ristin luokse liian pitkäksi aikaa; voit palata sinne aina uudestaan.

Kiiruhda opetuslasten mukana tyhjäl-

le haudalle todetaksesi omakohtaisesti, että Jeesus on todella Jumalan Poika, hän on Kristus! Vastaanota syntien anteeksiantamus. Muistathan, mitä hän sanoi eläessään: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16)

Pelastusarmeijan kansainvälisen johtajan, kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys ilmestyy seuraavassa numerossa, pyhän viikon aikana.

Pelastusarmeijan johtajisto toivottaa Sinulle siunattua pääsiäistä ja riemullista ylösnousemusjuhlaa!

SOTAHUUTO

7

KUMPPANUUSKERÄYSHAASTE PelASTUsARmeijAN kUmPPAnUUskeräys toteUTETAAn tänä vUoNnA 25.2.–24.3.

Keräyksen kautta olemme mukana auttamassa yhteisöjä, perheitä ja lapsia Pakistanissa, Ghanassa, Togossa, Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa. Tällä haasteella haluamme rohkaista teitä pohtimaan perustarpeita, joiden tyydyttymistä me länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet pidämme helposti itsestäänselvyyksinä. Monessa maassa näin ei ole. Kumppanuuskeräyksellä tuetaan kansainvälisen Pelastusarmeijan paikallisesti tekemää pitkäjänteistä työtä kohdemaissa ihmisten perustarpeiden, kuten ravinnonsaannin, terveydenhuollon ja koulutuksen parissa.

Kumppanuuskeräysaika on neljä viikkoa. Jokaiselle viikolle on oma haasteensa, aiheina ravinto, koulutus, terveydenhuolto ja tiedonsaanti.

Haastamme sinut näiden teemojen kautta miettimään, miten voisit olla avuksi heille, joille nämä asiat eivät ole itsestään selviä.

PAkIsTaN TOgO GHaNa PArAgUaY ARgEnTiInA

18

SOTAHUUTO

URuGuAy

HAASTEViIkKo 26.2.–3.3.

HAASTEViIkKo 4.–10.3.

RIiTtävä rAvInTo jA veSI

ARvokAS koUlUTUs

Saamme nauttia ravintorikkaasta ruoasta sekä puhtaasta vedestä.

Kohdemaissamme tämä ei ole aina todellisuutta. Erityisesti riittävä puhtaan veden saanti on haasteellista. Länsimaissa olemme tottu­ neet myös käyttämään suihkua ja vesivessaa aina halutessamme.

Käyttämämme vesimäärä on melkoinen.

Saamme nauttia ilmaisesta peruskoulutuksesta ja edullisista

jatko­opinnoista. Kohdemaissamme mahdollisuus opiskeluun ei ole itsestään selvää, ja erityisesti nuoret tytöt jäävät usein ilman koulutusta. Pakistanissa toimii kansainvälisen Pelastusarmeijan tuella muun muassa tyttökoulu. Opiskelu on lapselle paras tae valoisammas­ ta tulevaisuudesta. Jokainen meistä Suomessa on suorittanut ainakin kansa­ tai peruskoulun.

Tällä viikolla toivomme sinun kiinnittävän huomiota siihen, miten ravinto ja juoma on saatavilla. Kuinka monta lasillista tai mukillista juot vettä, kahvia ja muita juomia päivässä?

Lahjoita euro jokaisesta vuodesta, jolloin olet saanut opiskella.

Lahjoita euro per lasi.

Tulokseni:

Tulokseni:

lasillista (euroa)

vuotta (euroa)

HAASTEViIkKo 11.3.–17.3.

HAASTEViIkKo 18.3.–24.3.

TerVEYdeksi!

TIEdoN tASAllA

Täällä Suomessa saamme terveydenhuollon palveluita, joiden käyttö on meille taloudellisesti mahdollista. Vaikka terveydenhoidon tilanne ei ole täydellinen, niin silti palveluja on saatavilla meille kaikille.

Suomessa annetaan myös rokotuksia, jotka suojaavat monilta taudeilta. Monet rokotuksista ovat meille kaiken lisäksi ilmaisia.

Kohdemaissa Pelastusarmeija tarjoaa terveyspalveluja, terveys­ opastusta ja esimerkiksi hoitoa malariaa vastaan.

Saamme nauttia monipuolisesta ja luotettavasta tiedonkulusta. Kaikki voivat seurata maailman uutisia sanomalehtien, television, radion tai erilaisten päätelaitteiden avulla. Lisäksi meillä on aikaa ja mahdollisuus runsaaseen viihteen nauttimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Lisäämällä tietoa voi lisätä empatiaa muita ihmisiä kohtaan.

Montako tautia vastaan sinut on rokotettu?

Pyydämmekin pohtimaan, miten paljon olet tänään seurannut uutisia ja kuluttanut viihdettä esimerkiksi lukemalla uutisia, olemalla yhteydessä ystäviin sosiaalisen median kautta tai katsomalla televisio­ohjelmia.

Lahjoita euro jokaisesta erilaisesta rokotteesta,

Lahjoita euro jokaisesta eri tavasta,

jonka olet saanut.

jolla olet viihdyttänyt itseäsi tänään.

Tulokseni:

Tulokseni:

rokotetta (euroa)

tavalla (euroa)

HAASTEen TUlos: Yhteenlaskettu tulokseni

+

+

+

=

euroa

Ehdottamamme lahjoitussummat ovat suuntaa antavia. Pienemmistäkin summista on apua, ja jos kykenet osallistumaan suuremmalla summalla, niin mikä sen arvokkaampaa. Voit haastaa ystäväsikin mukaan.

Lahjoituksen voit tehdä seuraavilla tavoilla: pelastusarmeija.fi/kumppanuus MobilePay 57456 tai pankkisiirto FI57 2084 3800 0057 29, viite 8112 Kiitos, että olet kanssamme luomassa parempaa tulevaisuutta kohdemaiden yhteisöille, perheille ja lapsille!

SOTAHUUTO

92

Viime syyskuussa vietetyissä Jyväskylän osaston 120-vuotisjuhlassa oli ihastuttava ja rento, mutta silti juhlallinen tunnelma.

Ystävällisten ihmisten

Jyväskylä

Sotahuuto on kiertomatkalla, ja Keski-Suomen läpi on vaikea ajaa pysähtymättä Jyväskylässä.

Päätän käydä tervehtimässä kapteeni Anneli Aavikia, joka on luotsannut Jyväskylän osastoa kesästä 2022 lähtien. Anneli on virolainen upseeri, jolle Suomi oli jo entuudestaan hiukan tuttu – hän oli upseerikoulun aikana harjoittelussa Helsingin osastossa. Nyt Jyväskylä on hänen ensimmäinen määräyksensä upseerina Suomessa.

– Ihmiset ovat ottaneet minut lämmöllä ja kärsivällisyydellä vastaan, kapteeni Anneli Aavik kertoo.

Meitä Sotahuudon toimituksessa kiinnostaa, miten nämä Annelin pari vuotta ”vieraassa maassa” ovat menneet ja mitä kuuluu Jyväskylän osastolle. Jyväskylä on opiskelijakaupunki, mikä on heijastunut Pelastusarmeijan osastoonkin tietynlaisena nuorekkuutena.

Anneli ja sotilasavustaja Raija Timonen ovat kahvinkeittopuuhissa. – Ilman kahvia päivä ei lähde käyntiin, sen verran olen suomalaistunut, Anneli heittää hymyillen.

Annelilla on jo melkein kymmenen vuotta upseeriuraa takana, vaikka ikää 10

SOTAHUUTO

nuorella naisella on vasta 35 vuotta. Kadettiaikana Anneli sai ensikosketuksen elämään Suomessa Helsingin osaston avustajana.

– Yksi asia, mikä on jäänyt pysyvästi mieleen, on se miten kaupunki hiljeni kansallisten juhlapyhien aikaan. Muistan, kun ensimmäisenä itsenäisyyspäivänä menin kaupungille enkä ollut tietoinen tästä. Ihmettelin, onko tullut maailmanloppu.

Ihmiset olivat kadonneet, ja kaikki oli kiinni. Laitoin viestiä tuolloisille osastonjohtajille Hannu ja Gerry Lindholmille, kyselin

mitä on tapahtunut. He sanoivat, että on itsenäisyyspäivä... He olivat unohtaneet mainita, että ruokaostokset olisi kannattanut tehdä edellisenä päivänä. Opin siitä pitämään juhlapyhiä silmällä.

Valmistuttuaan Anneli palveli Tarton osaston johtajana. Tartossa hän oli neljä vuotta ja Tallinnan Koplin osaston johtajana myös neljä vuotta.

– Sitten minut lähetettiin Jyväskylään.

Pohdin, mitä olen oikein tehnyt, Anneli vitsailee. – Tämä on ollut oikein mieleinen määräys.8

Kapteeni Anneli Aavik viihtyy Jyväskylässä mainiosti.

SOTAHUUTO

11

Jyväskylän osaston 120-vuotisjuhlilla oli tarjolla herkullista, rakkaudella leivottua kakkua.

8 Stereotypioita rikkova

Jyväskylä Olen utelias kuulemaan, miten nämä pari vuotta ovat uudessa ympäristössä menneet. Anneli kertoo, että hänet on otettu oikein lämpimästi ja ymmärtävästi vastaan.

– Kielen kanssa on ollut hiukan haasteita, mutta ihmiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Se stereotypia, että suomalaiset ovat hiljaisia ja pidättyväisiä, ei päde kyllä Jyväskylään! He ovat hyvinkin puheliaita ja hymyileväisiä. He ovat opettaneet minulle kaikenlaisia outoja suomalaisia sanoja ja sanontoja. Kaksi uutta suosikkieläintäni suomeksi ovat betoniporsas ja lohikäärme. Oma lehmä ojassa, ketunhäntä kainalossa… Anneli luettelee oppimaansa.

– Ja nakittaa on hyvin käytännöllinen sana! hän nauraa sydämellisesti.

– Monet eivät halua kuulla jumalanpalveluksessa käännöstä, ymmärrän sen oikein hyvin. Luen saarnani suomeksi.

Suomen kielen sanat ovat vain niin pitkiä, että välillä kesken lauseen unohdan mitä olin sanomassa, Anneli naurahtaa.

12

SOTAHUUTO

– Ihmiset ovat olleet kanssani hyvin kärsivällisiä.

Viitenä päivänä viikossa osastossa tapahtuu. Maanantaisin toimii päiväpiiri, joka on suunnattu kaikille, joilla on mahdollisuus tulla paikalle päivisin. Keskiviikkoisin on keskiviikkokahvila, jonne on avoimet ovet.

– Ihmiset voivat tulla kahville ja seurustelemaan. Paikalla on myös sotilaitamme, joiden kanssa voi jutella.

Torstaisin on käsityökahvila. – Ihmiset tekevät omia käsitöitään, tai teemme yhteisiä projekteja, kuten joulu- ja pääsiäiskoristeita. Sen kautta saimme esimerkiksi kerättyä osuutemme kumppanuuskeräykseen. Viime syksynä aloitimme myös torstaiset rukousillat, Anneli kertoo.

Perjantaisin osastolla on lautapeli-ilta Pelastusarmeijan opiskelija-asuntolan asukkaille. Seuraavassa artikkelissa voit lukea lisää tästä asuntolatoiminnasta ja tutustua pariin nuoreen mielenkiintoiseen mieheen, jotka viihtyvät loistavasti asuntolassa.

– Opiskelija-asuntolan pojat ovat kiinnostuneita myös instrumenteista, joten

he tulevat myös välillä soittamaan niitä yhdessä.

Sunnuntaisin osastolla on jumalanpalvelus. Perinteisen viikko-ohjelman lisäksi on ollut myös erityisiä projekteja ja juhlia.

– Naistyön 100-vuotisjuhlaa varten meillä oli koossa pieni tamburiiniryhmä.

Suomalaisten juhlapyhien aikaan, kuten jouluna ja pääsiäisenä, järjestämme kansainvälisille opiskelijoillemme aterian.

Heillä ei ole useinkaan mahdollisuutta viettää näitä juhlia perheittensä kanssa.

Viime syyskuussa osastolla vietettiin myös 120-vuotisjuhlia.

– Ne menivät erinomaisesti. Yritän aina olla realisti ja ajattelin, että olisi hienoa, jos 30 ihmistä tulisi paikalle. Heitä tuli kaikkiaan 44! Osaa en edes tuntenut, sillä he olivat sotilaita, jotka asuvat kaukana, mutta olivat nyt nähneet vaivan tulla paikalle juhlimaan. Eräs mies oli tullut toisesta osastosta asti. Osastomme jäsen Oskari ja hänen avustajansa soittivat pianoa ja selloa. Jyväskyläläinen pianonopettaja Tiina Mattila lauloi. Raija ja Irmeli tekivät herkullisen kakun. Ne olivat oikein ihastuttavat, rennot juhlat. Kaikki tämä lämmitti kovasti sydäntäni, Anneli toteaa hymyillen.

Painajaisia ja toiveita Toinen puoli osastojemme työtä on sosiaalinen työ. Sen näkyvin sesonki on joulu. Anneli paljastaa, että ensimmäinen joulupatakausi oli shokki… Toinen menikin jo sitten kokemuksella jouhevammin: – Joulupata-aika Suomessa on painajainen! Minulla on posttraumaattisia stressioireita, Anneli naurahtaa ja jatkaa: – Meillä on patoja Virossa, muttei mitään verrattuna siihen, mitä se on täällä. Mikään ei valmistellut minua tähän. Se oli uuvuttavaa… mutta hyvällä tavalla.

Toiminta alkoi päivittäin kahdeksalta aamulla. Osastolla toimi joulukahvila ja lahjahuone, josta ihmiset saivat kahvia, naposteltavaa ja valita lahjahuoneesta lahjan.

– Lahjat olemme saaneet lahjoituksina. Saimme esimerkiksi lahjakortteja H&M:lle, mikä oli mainio lahja teini-ikäiselle tarvitsijalle. Tämä kahvila ja lahjahuone -konsepti on ollut täällä käytössä vuosia, ja se on toiminut hyvin. Melkein

kaikki lahjat jaetaan joulupata-aikana, mutta jos jotain jää, niin olemme jakaneet niitä sitten tarvitseville myöhemmin, Anneli selventää.

– Tuona ensimmäisenä Jyväskylän patavuonna opimme paljon virheistä, joita emme enää toistaneet viime jouluna. Esimerkiksi emme enää laskeneet itse rahoja, koska päivämme venyivät tuolloin iltakymmeneen asti.

Sosiaalityö toimii Jyväskylässä pääasiallisesti kolmen suuren jakelun kautta, joista joulu on yksi. Apu jaetaan suurelta osin lahjakortteina.

– Lisäksi jos meillä on muuta tavaraa esimerkiksi lahjahuoneen jäljiltä, niin jaamme niitä tarvitseville. Meillä on kiertojärjestelmä: eli jos olet saanut jouluavustuksen, et voi hakea seuraavaa avustusta helmikuussa, sillä haluamme tuolloin priorisoida heidät, jotka jäivät jouluna ilman. Näin yritämme varmistaa, että kaikki tarvitsevat saisivat jotakin. Avuntarvitsijoita on enemmän kuin mihin resurssimme riittävät. Talouden hidastuminen ja nousevat hinnat tekevät monelle elämän vaikeaksi, Anneli toteaa vakavoituen.

Tiedustelen, onko Ukrainan kriisi näkynyt Jyväskylän osastossa. – Osastolla käy jonkin verran ukrainalaisia. Osa tarvitsee taloudellista apua, mutta useimmiten he ovat yhteyksissä meihin neuvonnallisissa asioissa, toivovat tietoa, miten toimia eri tilanteissa. Kaksi ukrainalaista rouvaa on ottanut tavaksi käydä kokouksissa joka sunnuntai. Kysyin kerran, haluaisivatko he, että aiempi osastonjohtaja Sofia Sidorova kääntäisi heille puheet venäjäksi. He ovat kieltäytyneet ja sanoneet, että haluavat vain kuunnella suomea. Täällä on heistä hyvä, rauhallinen tunnelma. Eläkeupseerimme Hilkka Peltonen puhuu myös hiukan venäjää, niin on suloisia hetkiä, jolloin he keskustelevat keskenään, Anneli sanoo hymyillen.

Anneli paljastaa, että tulevaisuutta ajatellen suurin rukoustoive on virkistyvä lapsi- ja nuorisotyö: – Toivomme ja rukoilemme suuresti lapsi- ja nuorisotyön puolesta. En ole hyvä lasten kanssa, joten toivomme, että löytyisi joku, joka pystyisi ottamaan tästä koppia. Olisi ihanaa saada enemmän nuoria aikuisia ja lapsiperheitä yh-

Jyväskylän seudun kaunis luonto on tehnyt Anneliin suuren vaikutuksen.

teyteemme, joten meidän pitää taata, että meillä on heille tarjolla sopivaa ohjelmaa.

Sopivan kokoinen kaupunki Lopuksi haluan kuulla, mitä Anneli on mieltä kaupungista itsestään. Itse olen aina viihtynyt tässä kaupungissa, ja tänään lähestyessäni kaupunkia ensi kertaa pohjoisesta nelostieltä avautuvat maisemat olivat suorastaan henkeäsalpaavat.

Anneli myöntää, että luonnon kauneus on tehnyt häneen suuren vaikutuksen.

– Luonto on täällä kaunista, erityisesti talvella. Ilma on kuivaa, joten kovatkaan pakkaset eivät tunnu liian pahalta.

On ihastuttavaa, miten järvet ja metsät ympäröivät kaupunkia. Olen kotoisin tasaisesta maasta, joten nämä mäet ovat minulle vaikuttavia. Kun siskoni oli lapsineen täällä viime kesänä, vein heidät Harjumäelle. He ihastelivat ”Oi, katsokaa näitä vuoria!”, Anneli kertoo hymyillen.

– Tunnen myös aikuistuvani. Aiemmin koin, etten voisi asua Tallinnaa ja Helsinkiä pienemmässä kaupungissa.

Nyt pidän Jyväskylästä, täällä ei ole liikaa ihmisiä. Ihmisiä on tarpeeksi, jotta tämä tuntuu eläväiseltä kaupungilta,

muttei liikaa niin, että kävisivät hermoilleni, Anneli naurahtaa. –Toki opiskelijakaupungissa perjantait ja lauantait voivat olla kaupungilla äänekkäitä, mutta ihmiset käyttäytyvät kuitenkin hyvin.

Haluan kehua myös suomalaista asiakaspalvelukulttuuria. On ihanaa, miten myyjät tervehtivät ja ovat ystävällisiä.

Suomi on muutoinkin hämmästyttänyt Annelia: – Usein virolaisilla on mielikuva, ettei Suomessa ole Helsingin ulkopuolella nähtävää. Vain metsää ja hirviä. Pääsin käymään Itä-Suomessa ja olin aivan ihmeissäni, että onko tämä edelleen Suomea. Siellä oli niin kaunista. Savonlinnassa Olavinlinna ja sinne johtava silta ovat yksi kauniimpia asioita, joita olen nähnyt. Minun piti jo googlettaa, että onko siellä osastoa, jonne voisin saada seuraavan määräyksen.

Anneli lähettää lämpöiset terveiset kaikille suomalaisille lukijoille: – Tulkaa käymään Jyväskylässä!

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen ja Jyväskylän osaston kuva-albumi

SOTAHUUTO

13

Kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa Jyväskylän opiskelijakodissa Pelastusarmeijalla on yksi opiskelija-asuntola Suomessa. Se on Jyväskylässä, joka on kuuluisa lukuisista oppilaitoksistaan ja tuhansista opiskelijoista. Pelastusarmeijan opiskelijakoti tarjoaa edullisen, keskisen ja yhteisöllisen vaihtoehdon opiskelija-asumiseen.

Pelastusarmeijan opiskelijakoti sijaitsee osaston yläkerrassa.

Opiskelijakodin asukkaat ovat tervetulleita myös osaston puolelle.

14

SOTAHUUTO

Pelastusarmeijan opiskelijakoti sijaitsee äärimmäisen keskeisellä paikalla, keskustan kävelykadun lähtöpisteessä.

Samaa voi toki sanoa osastostakin, sillä asuntola sijaitsee sen yläpuolella. Tapaan ensin Jyväskylän osaston johtajan, kapteeni Anneli Aavikin ja sitten kaksi asuntolassa asuvaa opiskelijaa, Sri Lankasta kotoisin olevan Podin ja Helsingistä Jyväskylään opiskelemaan tulleen Anton.

Anneli naureskelee, että pojat ovat pommittaneet häntä jo päiviä viesteillä, jossa vihjailevat siitä, miten PlayStation 5 olisi kiva lisä opiskelijakodin oleskeluhuoneeseen. – Heiltä ei ainakaan huumoria puutu, Anneli naurahtaa ja näyttää kuvaa, jossa yksi pojista on työntänyt pään kaappiin, jossa olisi pleikkarille sopiva tila.

Tämän päivän keskusteluissa käy selvästi ilmi, miten hieno, yhteisöllinen henki opiskelijakodissa vallitsee. Millainen tämä asuntola sitten on? Asuntolassa on 14 huonetta. Huoneita on kahta kokoa, yksitoista pienempää ja kolme suurempaa. Pienet huoneet kustantavat 250 euroa kuussa, suuret 350.

– Olemme melkein jatkuvasti loppuun vuokrattuja. Tällä hetkellä meillä on kaksi vapaata huonetta, mutta useampi ihminen on ollut jo yhteydessä näistä huoneista. Opiskelija-asunnot ovat Jyväskylässä aika hintavia, joten meidän hintamme ovat hyvin inhimilliset, Anneli paljastaa.

Tieto opiskelijakodista löytyy Pelastusarmeijan kotisivulta ja tiedustelu käy osaston sähköpostin kautta.

Podi viihtyy opiskelijakodissa hyvin. – Täällä oleskeluhuoneessa hengailemme ja katselemme elokuvia yhdessä.

– Yhteyttä ottaessa he kertovat taustastaan ja tarpeistaan. Harvoin joudumme kieltäytymään, jos vapaita huoneita on. Vuoden sisällä on ollut vain yksi tapaus, jossa yhteydenottaja olisi tarvinnut huoneen kahdelle hengelle. Sellaista mahdollisuutta meillä ei valitettavasti ole.

Kansainvälinen koti Pelastusarmeijan opiskelijakoti on hyvinkin kansainvälinen. Tällä hetkellä asukkaista puolet on suomalaisia ja puolet kansainvälisiä opiskelijoita.

– Meillä on opiskelija Meksikosta, kolme Sri Lankasta, kaksi Keniasta ja loput ovat Suomesta. Suurin osa heistä opiskelee ammattikorkeakoulussa, osa yliopistolla, Anneli luettelee.

Niin opiskelijat kuin Anneli itsekin pitää asuntolatyötä erittäin tärkeänä: – Keskustelimme juuri yhtenä iltana tästä opiskelijoiden kanssa. He tiedustelivat, miksi tämä on niin edullinen. Kerroin heille, että tuotto ei ole meille prioriteetti. He kertoivat, miten tärkeä tämä mahdollisuus on erityisesti kansainvälisille opiskelijoillemme, jotka eivät saa Kelalta opiskelijaetuuksia.

Ovet ovat opiskelijoille avoinna myös osaston puolelle.

– He ovat ilmaisseet kiinnostuksensa opiskella osaston tiloissa, sillä täällä on rauhallista. Osastolla emme pakota heitä ottamaan osaa toimintaamme, muttemme myöskään tee erottelua opiskelijakodin ja osaston välille, he ovat aina lämpimästi tervetulleita mukaan. Välillä he tulevatkin soittamaan instrumentteja, osa ottaa osaa keskiviikkokahvilaamme ja ovat kutsuneet opiskelijakavereitaankin mukaan. Se tuntuu oikein mukavalta.

Perjantai-iltaisin osastolla pidetään opiskelijoille lautapeli-iltoja. Opiskelijat ovat ottaneet siihen mielellään osaa.

– Kyllä, vaikka nyt kiusaavatkin minua siitä pleikkarista, Anneli naurahtaa sydämellisesti.

Annelille on tärkeää, että opiskelijat tuntevat olonsa kotoisaksi ja tervetulleeksi.

– Eritysesti kansainväliset opiskelijamme, jotka ovat kaukana perheistään ja kotoaan. Suomalaisten juhlapyhien aikaan, kuten jouluna ja pääsiäisenä järjestämme kansainvälisille opiskelijoillemme aterian. Heillä ei ole useinkaan

mahdollisuutta viettää näitä juhlia perheittensä kanssa.

Onnellisten ihmisten maa Meillä on mahdollisuus tutustua yhteen opiskelijakodin kansainvälisistä opiskelijoista, kun 23-vuotias srilankalainen Pramudith Rasanga – ystävien kesken Podi – saapuu osastolle.

– Podi tarkoittaa pikkuista, olen kolmesta sisaruksistamme nuorin, Podi kertoo hymyillen.

Hän opiskelee logistiikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nyt toista vuotta.

– Talotekniikka kiinnostaa minua eniten.

Tiedustelen, miten Suomi ja Jyväskylä valikoituivat opiskelupaikaksi. – Luin uutiskirjeitä, joissa puhuttiin maailman onnellisimmista ihmisistä. Päätin kokeilla päästä opiskelemaan Suomeen ja sainkin opiskelupaikan Jyväskylästä, Podi toteaa hymyillen.

Hän on oikein hyvillään asuntolapaikasta.

– Se on täydellinen. Sijainti on keskeinen ja hinta edullinen verrattuna muihin opiskelija-asuntoihin. Huone on pienenpuoleinen, mutta hinta ja sijainti korvaavat sen.8 SOTAHUUTO

15

Antto arvostaa opiskelijakodin yhteisöllistä energiaa.

– On tosi mukavaa, kun aina on joku moikkaamassa. Aina voi jutella ja heittää läppää.

8 – Kaikki palvelut ovat minuuttien päässä asunnolta.

Podi oli kuullut Pelastusarmeijasta jo Sri Lankassa, mutta täällä toimintamme on tullut tutuksi.

– Tapasin Annelin ja pelastussotilas Raija Timosen, ja heidän kauttaan olen oppinut tuntemaan Pelastusarmeijan periaatteita ja toimintaa. Olen ollut myös toiminnassa mukana… Viime talvena olin auttamassa joulupatojen logistiikan kanssa, logistiikkaopiskelija naurahtaa. – Autoin myös joulujuhlassa, ja viime syksynä otin osaa osaston 120-vuotisjuhliin.

Ennen muuttoa Jyväskylään Podi oli vieraillut myös Helsingissä ja Tampereella. Luonto ja ihmiset ovat tehneet häneen vaikutuksen.

16

SOTAHUUTO

– Luonto on täällä aivan täydellinen.

Kieli on hankala, mutta ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja hymyileviä. Pidän suomalaisesta ruoasta, olen maistanut poroakin!

Valmistuttuaan Podi toivoo löytävänsä logistiikka-alan töitä Suomesta. – Kieli on toki haaste, mutta toivon oppivani sen pikkuhiljaa.

Tapaamisemme lopuksi Podi haluaa lähettää vielä kiitokset: – Haluan kiittää Annelia ja Raijaa, he ovat auttaneet meitä kovasti. Pelastusarmeijalle olen kiitollinen mahdollisuudesta asua täällä.

Yhteisöllistä opiskelijaelämää Meille jää hetki aikaa Annelin kanssa, niin piipahdamme Pandan tehtaanmyymä-

lään. Tänä perjantaina lautapeli-illassa kansainväliset opiskelijat pääsevät maistamaan salmiakkia ja lakritsia. – Saa nähdä, mitä sanovat, Anneli naurahtaa.

Palaamme osastolle juuri oikeaan aikaan, sillä Antto on juuri palannut yliopistolta. Antto Korhonen on 21-vuotias opiskelija Helsingistä. Hänelläkin on kansainvälisyyttä juurissa, hänen äitinsä on Virosta. Antto opiskelee ala-asteen luokanopettajaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen linjan viisivuotisessa koulutuksessa.

– Olen sijaisena tehnyt töitä päiväkodissa ja erityisesti yläasteella. Meillä on suvussa lukuisia opettajia, kuten äitini ja isoäitini. Jotain vaikutusta silläkin on, Antto naurahtaa kysyttäessä syitä uravalintaan.

Opiskelu Jyväskylässä oli selviö: – Koska opiskelen yhtä aikaa luokanopettajaksi ja ranskan aineopettajaksi, niin ainoastaan Jyväskylässä saa molemmat pätevyydet samassa tutkinnossa. Kielivalikoimassa on saksa, ranska, ruotsi ja englanti – ja meitä valitaan vain kymmenen joka vuosi.

Aki Kaurismäen klassikkoelokuvalla oli osansa asumispaikan etsinnässä.

– Mies vailla menneisyyttä oli itse asiassa oma kosketuspintani Pelastusarmeijaan, ja syy siihen, miten löysin tämän asuntolan. Katsoin elokuvan ystäväni kanssa, ja aamutunnilla päätin googlata, mikä Pelastusarmeija oikein on. Sieltä kotisivuilta löysin maininnan tästä opiskelijakodista, Antto sanoo hymyillen.

Myös Antto viihtyy Pelastusarmeijan opiskelijakodissa hyvin.

– Tämä on aivan mahtava. Minulla on aiempaa kokemusta niin solussa kuin yksiössäkin asumisesta, joten tavallaan tunnen opiskelija-asumisen molemmat puolet. Täällä asuminen on hyvin yhteisöllistä. Kokataan yhdessä, katselemme iltaisin elokuvia ja jaetaan toisillemme tavaraa ja ruokaa. Kansanvälisten opiskelijoiden kanssa teemme yhdessä suomen kielen läksyjä. On tosi mukavaa, kun joku on aina moikkaamassa. Aina voi jutella ja heittää läppää.

– Kansainvälisille opiskelijoille tässä on se hyvä puoli, että täällä saa hyvin kontaktia suomalaisiin. Se voi muualla olla välillä haastavaa. Täällä puhutaan kaikkia kieliä iloisesti sekaisin. Olemme yhdessä käyneet asioimassa kauppa-, pankki- ja virastoasioita. Kaikki tämä helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Me suomalaiset puolestaan opimme monenlaista heidän kulttuureistaan. Tämä on keskinäistä, kiel-

Perjantai-iltaisin osastolla pidetään lautapeli-iltoja. Opiskelijat ovat ottaneet niihin mielellään osaa.

ten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa. Se on suuri rikkaus.

– Monet ovat yllättyneet positiivisesti, kun olen kertonut asuntolastamme. Aluksi ihmisillä saattaa olla sellainen pieni epäilys. Kun he ovat kuulleet paikasta ja yhteisöllisyydestämme, niin he ovat olleet tosi vaikuttuneita.

Anttokin vierailee ajoittain osaston puolella: – Peli-illoissa olen käynyt säännöllisesti, usein myös keskiviikkokahvilassa, ja välillä sunnuntain jumalanpalveluksissa. Tosin useimmiten olen viikonloput Helsingissä perheen ja ystävien luona.

Jyväskylä ei ollut Antolle entuudestaan tuttu.

Hän pitää kaupungin kompaktiudesta.

– Tämä on helppo kaupunki, kaikki on kävelymatkan päässä. Sanotaan, että joka viides Jyväskylän asukas on opiskelija, joten paljon on haalarikansaa liikkeellä. Suurin osa on tullut jostain muualta, joten olemme kaikki samassa tilanteessa.

Lukuisista liikuntamahdollisuuksista hän on myös iloinen: – Yliopisto järjestää paljon liikuntatoimintaa. Käyn pelaamassa korista ja sulkapalloa. Sen lisäksi pyöräilen ja lenkkeilen, tämä on kaunista seutua.

Tulevaisuuden toiveissa siintää ura luokanopettajana.

– Saatan muuttaa Helsinkiin tai pysyä täällä.

Opiskelua on vielä neljä vuotta jäljellä, niin on vaikea katsoa niin pitkälle tulevaisuuteen, Antto pohtii. – Tavoittelen onnellista ja terveellistä elämää. Toivon, että täällä saadut kontaktit kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Toni Kaarttinen Kuvat: Toni Kaarttinen & Jyväskylän osaston kuva-albumi

Osastonjohtaja, kapteeni Anneli Aavik Pandan tehtaanmyymälällä.

Opiskelijoiden lautapeli-illassa onkin sitten lakritsia ja salmiakkia tarjolla.

– Uusia Suomi-kokemuksia kansainvälisille opiskelijoillemme, Anneli naurahtaa.

SOTAHUUTO

17

Lahjoittamisesta entistäkin helpompaa Uudet, kauppakeskuksista löytyvät iCare-keräyslaatikot tekevät hyväntekeväisyydestä helppoa – kauppareissulla lahjoitustavarat voi jättää parkkihallista löytyvään laatikkoon.

Pelastusarmeijan iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälöitä ja Pelastusarmeijan kirpputorimyymälöitä löytyy viisitoista ympäri maata, se onkin Suomen suurimpia secondhand-ketjuja. Valoisat myymälät ja vaihtuva valikoima laadukkaita tuotteita houkuttelevat asiakaskuntaa nuorista eläkeläisiin. iCare- ja kirpputorimyymälöihin voi tuoda lahjoitustavaroita, ja lisäksi lahjoituksia on voinut tehdä ulkona oleviin keräyslaatikoihin Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä, Lahdessa ja Hollolassa sekä toimistoajan puitteissa Vantaan keskusvarastolle.

Nyt uutena lahjoitusmahdollisuutena ovat kauppakeskuksista löytyvät puiset keräyslaatikot. Ne sijaitsevat kauppakeskuksien ekopisteiden tai parkkihallien läheisyydessä. Tällä hetkellä laatikoita on Espoossa Isossa Omenassa ja Lippulaivassa, Helsingissä Arabiassa, Vantaalla Myyrmannissa ja Tampereella Likessa.

Usein keräyspisteiden yhteydessä on myös muiden toimijoiden, kuten UFF:in, Fidan ja Emmyn keräyslaatikoita.

– Ihmisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut ja ostaminen keskittyy nykyisin suuressa määrin kauppakeskuksiin.

Tästä syystä myös uudet iCare-myymälämme ovat avautuneet näihin, kertoo Pelastusarmeijan myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehti.

– Keräyslaatikoiden ideana on tehdä lahjoittamisesta mahdollisimman helppoa. Autolla pääsee parkkihalliin, josta lahjoituskassit on helppo laittaa sieltä 18

SOTAHUUTO

löytyvään keräyslaatikkoon. Koska laatikot ovat sisätiloissa, lahjoitustavara säilyy kuivana ja hyvälaatuisena.

Uudet keräyslaatikot löytyvät nyt edellä mainituista kauppakeskuksista, mutta laajentuminen uusiin paikkoihin on suunnitelmissa. – Ajatuksissa on lisätä näitä sitä mukaa kuin olemme päässeet sopimukseen kauppakeskusten kanssa, Harri Lehti paljastaa.

Myymälöihin lahjoittaminen on edelleen tervetullutta.

– Tuotteita saa toki lahjoittaa myös myymälöihin, keräyslaatikot ovat vain lisänä. Esimerkiksi astiat ja särkyvät pientuotteet kannattaakin tuoda myymälöihin, rikkoutumisen mahdollisuudet ovat vähäisempiä.

Pitääkö lahjoittaessa ottaa jotain muuta huomioon?

– Lahjoitettavan tavaran tulee olla käyttökelpoista, puhdasta ja ehjää. Hyvä sääntö lahjoittajalle on punnita, ostaisiko tämän kuntoisen tavaran itse tai voisiko antaa sen lahjaksi, Harri sanoo hymyillen ja päättää: – Olemme lahjoituksista hyvin kiitollisia. Lahjoittamalla olet mukana tukemassa tärkeää hyväntekeväisyystyötämme.

Toni Kaarttinen Kuva: iCare Kesälehdestä voit lukea lisää iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälöistä, kun pohdimme myymälätoimintaa ekologisesta näkökulmasta.

Uudet keräyslaatikot Arabian vaatekeräys Hämeentie 111, Helsinki Parkkihalli 0. kerros, pakettiautomaattien vieressä.

Ison Omenan vaatekeräys Piispansilta 11, Espoo Ekopiste pysäköintitasolla (P1) pääsisäänkäynnin aulassa, josta nousevat liukuportaat Market-tasolle.

Lippulaivan vaatekeräys Espoonlahdentie 4, Espoo Pysäköinnin P1-kerros Liken vaatekeräys Antti Possin kuja (Lielahti), Tampere Parkkihalli, -2 krs, pakettiautomaatin vieressä Myyrmannin vaatekeräys Iskoskuja 3, Vantaa Parkkihalli, -2 krs Muiden keräyslaatikoiden sijaintitiedot: pelastusarmeija.fi/myymalat/kerayslaatikot

HYvän mIeLeN löyTöjä kEvääsEeN

Otamme vastaan vaa te- ja tavaralahjoituksia.

Kiitos avustasi!

LÖYDÄ LÄHIN MYYMÄLÄSI: PELASTUSARMEIJA.FI/MYYMALAT Pelastusarmeijan myymälät

icaresecondhand

SOTAHUUTO

19

Pääsiäisen

moninaiset perinteet Pääsiäinen on kristikunnan merkityksellisintä aikaa. Pääsiäiseen kuluu lukuisia perinteitä, kuten pääsiäismunat, juhlaruoat, kukat ja virpominen. Tässä artikkelissa kurkistamme näiden mielenkiintoisten perinteiden kristillisiin taustoihin.

Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäissunnuntaita vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, joka sijoittuu tänä vuonna maaliskuun viimeiseen päivään. Ortodoksisessa perinteessä pääsiäistä vietetään edelleen eri ajankohtana kuin luterilaisessa ja katolilaisessa perinteessä, Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta. Ajankohdan ero on seurausta gregoriaanisen ja juliaanisen kalenterin eriäväisyyksistä ja ortodoksisen kirkon päätöksestä viettää pääsiäistä juutalaisen pääsiäisen jälkeen. Näin Kristuksen kärsimysten raamatullinen järjestys säilyy.

Suomen kielen sana pääsiäinen on kirjakielemme isän Mikael Agricolan keksimä uudissana ja tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli 40 päivän paaston päättymistä. Lisäksi pääsemisen on selitetty kertovan juutalaisten pääsystä Egyptin orjuudesta, ylösnousemuksen kautta pääsemisestä kuolemasta elämään, kristikunnan pääsystä synneistä ja maallisemmin pääsyä talvesta kevääseen.

Pääsiäismuna – ylösnousemuksen vertauskuva

Pääsiäismunien kuvioinneilla on usein kristillinen merkitys. Kolmiot esimerkiksi symboloivat pyhää kolminaisuutta. Kolmioita maalataan usein neljäkymmentä muistuttamaan suuren paaston päivien määrästä. Kuva: Toni Kaarttinen

20 SOTAHUUTO

Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. Jo esikristillisellä ajalla muna on ollut monissa kulttuureissa luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Kristinusko antoi munalle oman merkityksensä Kristuksen ylösnousemuksen vertauskuvana.

Kuoriutuvan kananpojan voidaan ajatella kuvaavan haudasta nousevaa Kristus-

ta ja munan kovan kuoren symboloivan Jeesuksen suljettua hautaa, josta elämä murtautui ulos. Antaessaan toisilleen pääsiäismunia kristityt todistivat uskostaan ylösnousemukseen.

Pääsiäismunien värjäys on myös merkityksellinen osa pääsiäiskulttuuriamme.

Monella perheellä on tapana pääsiäisen aikaan kokoontua yhteen värjäämään munia esimerkiksi vesivärein tai sipulinkuorivedessä keittämällä.

Esikristillisellä ajalla värjättyjen munien uskottiin suojaavan mahdollisilta uhilta. Kristinuskon myötä munissa käytetyt kuviot ja symbolit saivat uusia merkityksiä. Vanhoja tapoja ei kielletty, vaan niille annettiin uudet kristilliset merkitykset. Kala, joka oli symboli pahaa vastaan, merkitsi nyt Kristusta. Verkot symboloivat Kristusta ihmisten kalastajana. Kolmio, joka oli symboloinut perhettä tai kolmea luontoelementtiä, sai nyt merkityksen pyhänä kolminaisuutena.

Kristillisen perimätiedon mukaan Magdalan Maria julisti Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen ilosanomaa Roomassa.

Tapana oli viedä hallitsijalle lahjoja. Rikkaat antoivat kalleuksia, mutta niitä Marialla ei ollut. Hänen ainoa rikkautensa oli usko Jeesukseen Kristukseen, joten hän lahjoitti ensimmäisen pääsiäismunan keisari Tiberiukselle sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä.”

Virvonta – Jeesuksen tervehtiminen palmunlehvällä Virvonta eli virpominen on suomalainen perinne, jossa lapset käyvät koristeltujen pajunkissavitsojen kanssa toivottamassa tuttaville ja naapureille onnea ja terveyttä. Vastalahjaksi lapset saavat pienen palkkion, kuten makeisia tai kolikon. Virpominen tapahtuu yleensä palmusunnuntaina, mutta tietyillä alueilla myös pääsiäispäivää edeltävänä lauantaina.

Palmun ja pajun oksien käytön taustalla on pitkä kristillinen perinne. Virvontaa on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Kansa tervehti

palmunoksin Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta. 300-luvulla Jerusalemissa tuli perinteeksi kokoontua palmusunnuntaina Öljymäelle laulamaan ja kuuntelemaan aiheeseen liittyviä raamatunkappaleita. Sieltä palattiin kotiin kulkueessa palmunoksia ja öljypuun lehtiä heiluttaen. 500-luvulta lähtien palmusunnuntain kulkueet levisivät Keski-Eurooppaan katolisen kirkon keskuuteen ja sieltä yhä pohjoisemmaksi. Pohjoisilla leveysasteilla paju oli varhaisen kukintonsa vuoksi sopiva palmun korvike. Venäjän kielessä palmusunnuntaita itse asiassa kutsutaan pajusunnuntaiksi. Pajun oksa on toiminut siunauksena ja terveyden tuojana.

Pajunvitsojen voima pohjautuu ajatukseen Jeesuksen koskettamisesta. Palmun ja meillä kotoisemmin pajun oksat ovat Jeesuksen voiton ja kuninkuuden vertauskuva ja tulevan ikuisen elämän tunnus.

Suomessa virvonta oli alun perin Raja-Karjalan ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä palmusunnuntain siunaava perinne, joka on yhä voimissaan. Esimerkiksi Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä koristellut pajunoksat siunataan kirkossa palmusunnuntain juhlavigiliassa. Pappi siunaa pajunoksat ja jakaa ne seurakuntalaisille. Jumalanpalveluksen jälkeen erityisesti lapset virpovat oksilla ensin omat kumminsa, sitten muut sukulaiset ja naapurit. Ortodokseilla on tapana säilyttää pajunoksia kotona ikoninurkkauksessa helatorstaihin asti.

Virvontaperinteen laajetessa Suomessa ortodoksisten seutujen ulkopuolelle siihen liittyi epäkristillisenä pidetty tapa pukeutua pääsiäisnoidiksi. Perinne on Ruotsista, jossa se on säilynyt vanhojen noitauskomusten leikkisänä jäänteenä. Suomen rannikkoalueiden kautta nämä kaksi perinnettä yhdistyivät. Tapa on kristillisestä näkökulmasta katsottuna ristiriitainen: virpojat toivovat hyvää, mutta noidat tunnetaan pahuuden edustajina. Tämä on esimerkki siitä, mitä tapahtuu uusien perinteiden syntyessä, jos tavan alkuperäistä ajatusta ei ole ymmärretty tai sisäistetty.

Palmun ja kotoisemmin pajun oksat kuuluvat vanhaan kristilliseen perinteeseen.

Virpomisvitsat kuvaavat palmunlehviä, joilla kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta.

Kuva: PxHere

Ihanteellisessa pajunoksassa on kolme haaraa, joihin kiinnitetään kolme sulkaa, paperikukkaa tai muuta ajatuksella tehtyä koristetta. Luku kolme symboloi Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Aikoinaan koristelutarkoitukseen säästettiin karamellipapereita, pula-aikana sanomalehdistä leikatut suikaleet kävivät.

Nykyään käytetään useimmiten silkki- ja kreppipaperia sekä värjättyjä sulkia.

Virvontaan kuuluu virvontaloru. Monien tuntema on ”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.” Loruja on kuitenkin monenlaisia, ja niillä voi olla selkeästi hengellisempi sanoma, kuten Joensuun Kalevalaisten Naisten kirjan lorulla: Virvon varvon, tuoreeks terveeks, Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala sinua siunatkoon!” 8 SOTAHUUTO

21

Pääsiäiskokko roihuaa Seurasaaren ulkoilmamuseon Juhlakentällä huhtikuussa 2009. Kuva: Anneli Salo

8 Sielunvihollisen

karkottava kokko Pääsiäiskokko on yleensä pääsiäislauantaina tai sitä seuraavana yönä poltettava rovio. Perinne on varsin vanha: pääsiäistulia poltettiin Saksan, Hollannin ja Pohjois-Balkanin alueella jo 1000-luvulla.

Tapa esiintyy Suomessa lähinnä Pohjanmaalla. Pääsiäiskokot eli valkiat vakiintuivat alueelle todennäköisesti 1600-luvulla saksalaisporvarien tuomana perinteenä.

Kokkojen poltto perustuu kansanuskomukseen, jonka mukaan päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään ja pahat henget saivat riehua vapaasti maailmassa ihmisiä vahingoittaen. Kokko tuo valoa ja turvaa sielunvihollista vastaan. Lisäksi uskottiin, että pelloille levinnyt savu ja tuhka takasivat hyvän viljankasvun.

Tuli symboloi alkua ja loppua. Siinä näennäisesti tuhoutuu jotain, joka ei kuitenkaan häviä, vaan muuntuu toiseksi. Kuolema ja ylösnousemus kuuluvat yhteen. Juuri pääsiäisyönä kristityt elävät pimeän ja valon, kuoleman ja elämän välisessä polttopisteessä valmistautuen pääsiäisaamun sanomaan.

Juhlatulia on poltettu myös juhlan merkiksi. Pääsiäiskokkojen äärellä seurustellaan ja tavataan tuttuja. Monin paikoin kokkojen poltto on koko kyläyhteisön juhla, jonne voivat kaikki kokoontua. Vuodesta 1982 lähtien myös Helsingin Seurasaaressa on joka vuosi pääsiäislauantaina sytytetty kaksi kokkoa. Kyseisen tilaisuuden järjestää Helsingin Keskipohjalaiset ry.

hän juhla-aikaan, kuten lammaspaisti, mämmi ja pasha. Ilman niitä pääsiäinen ei tuntuisi pääsiäiseltä.

Lammaspaisti juhlaruokana periytyy juutalaisesta pääsiäisestä, pesachista. Juutalaisuudessa lammas muistuttaa tapahtumista, jotka liittyvät israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautumiseen.

Israelilaiset teurastivat lampaan ja sivelivät sen verellä ovenpielet, jotta egyptiläisten esikoispoikia surmannut tuhon enkeli jättäisi heidät rauhaan. Kristityille lammas muistuttaa ristinuhrista: Jeesus

oli Jumalan karitsa, joka uhrasi henkensä ihmisten synneistä vapauttamiseksi.

Mämmi on maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imelletty, suolalla, siirapilla ja pomeranssin tai appelsiinin kuorella maustettu, uunissa loppuun kypsennetty tummanruskea puuromainen pääsiäisruoka. Kristillisessä perinteessä happamaton leipä on pahuuden vallasta vapautumisen ja Kristuksen sovitustyön vertauskuva. Mämmin historia alkaa 1100-luvun Lounais-Suomesta. Ensimmäiset kirjalliset tiedot mämmistä pääsiäistraditiona löy-

Synneistä vapauttavia herkkuja Monien pääsiäiseen kuuluu yhteinen juhla-ateria. Tietyt ruoat yhdistetään tä22

SOTAHUUTO

Mämmi on pääsiäisherkuistamme perinteisin. Siitä on mahdollisuus tehdä lukuisia moderneja muunnoksia. Etualalla mämmistä valmistettua jäätelöä. Kuva: Elaine Ashton

tyvät Turun akatemian teologian professorin Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 kirjoittamasta väitöskirjasta Aboa Vetus et Nova. Juslenius kertoo varsinaissuomalaisten valmistamasta puurosta, joka on mustaa ja makeaa. Mämmi levisi LounaisSuomen ulkopuolelle vasta 1900-luvulla ruuan teollisen valmistamisen myötä. Nykyään harva suomalainen voisi kuvitella pääsiäistä ilman mämmiä.

Idästä puolestaan saapui toinen pääsiäisherkkumme pasha. Se on saanut nimensä heprean pääsiäistä merkitsevästä sanasta pesah. Pashan makeus viittaa happamattomaan ja sitä kautta synneistä vapautumiseen. Alkujaan pashaan käytettiin paaston aikana käyttämättä jääneitä maitotuotteita. Lisäksi pashaan tarvitaan kananmunia, sokeria, sitruunamehua, manteleita ja rusinoita. Massa laitetaan harsokankaalla vuorattuun korkeaan muottiin, josta liika neste valutetaan pois. Pasha-muottiin on yleensä kaiverrettu kirjaimet XB, jotka tarkoittavat ”Kristus on ylösnoussut”.

Ortodokseilla on perinteenä viedä pasha pääsiäisyönä kirkkoon siunattavaksi.

Uudesta elämästä kertova rairuoho Koska pääsiäisen tienoilla luonto alkaa herätä, ruoho, kukat ja kasvit ovat vahvasti esillä pääsiäisen symboliikassa.

Suomalainen luonto ei viherrä vielä pääsiäisen aikaan, mutta nopeasti kasvava rairuoho symboloi kevään heräämistä ja uutta kasvua eli ylösnousemusta. Rairuohon kasvattaminen yleistyi Suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoristeeksi. Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit, joiden koristeluissa on käytetty esimerkiksi kasvatettua vehnäheinää.

Rairuoho kuuluu lusteiden heinäkasvisukuun. Raamatussa lusteilla on huono maine: Matteuksen evankeliumissa 13:30 (KR38) Jeesus lausuu vertauksen: ”Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.”

Syy tähän löytyy kuitenkin myrkkyraiheinästä, joten huonoa omaatuntoa ei ikkunalaudalla olevasta rairuohoastiasta tarvitse kokea.

Rairuoho ja pääsiäistiput kuvaavat molemmat ylösnousemusta – uskoa uuteen elämään.

Kuva: Timo Newton-Syms

Narsissi kuvaa Kristuksen ylösnousemusta, koska se kasvaa maan pinnalle eteläisemmässä Euroopassa pääsiäisen aikaan. Narsissit ovat olleet suosittuja pääsiäiskoristeita jo 1800-luvulta lähtien.

Pääsiäislilja on puolestaan puhtauden ja viattomuuden vertauskuva. Kukka symboloi Kristuksen ylösnousemusta ja hänen taivaaseen nousuaan. Trumpetin muotoinen kukinta edustaa myös Jumalan kutsua nousta kuolleista tuomiopäivänä. Kolme terälehteä puolestaan symboloivat pyhää kolminaisuutta.

Hengellisen merkityksen lisäksi pääsiäisliljalla on rikas kulttuurihistoria. Se on liitetty pääsiäisjuhliin vuosisatojen ajan, ja sitä käytetään usein uskon-

nollisissa seremonioissa ja koristeissa.

Kristillisessä taiteessa pääsiäislilja näkyy yleisesti Neitsyt Marian ja Jeesus-vauvan rinnalla puhtauden ja viattomuuden kuvana. Kristillisessä kirjallisuudessa ja lauluissa se on toivon ja uuden alun symboli.

Siunattua, perinteiden täyteistä pääsiäistä!

Toni Kaarttinen Lähteet: Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat (Kirjapaja, 2000), Yle, Pedagogiikkaa netissä, Valamo, Wiki.aineetonperintokulttuuri.fi, Vihreä Lanka, Kirjastot.fi, Foliage Friend, Wikipedia, Sotahuuto 04/2021, Sotahuuto 04/2022

Narsissit ovat olleet suosittuja pääsiäiskoristeita jo 1800-luvulta lähtien. Kuva: Jill Wellington

Keskellä liljain ja narsissien Entä suositut pääsiäiskukat – narsissit ja liljat?

SOTAHUUTO 23

Minä & Pelastusarmeija Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

Taru Tulonen

Lasten lomakodin johtaja

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Ensi kertaa en osaa sanoa.

Nummelan lomakotiin tutustuin vähän vahingossa, kun ajelin sen ohi muissa asioissa.

Mikä on tehtäväsi?

– Vastaan asioiden sujumisesta Nummelan lomakodilla.

Mikä on työssäsi mielenkiintoisinta?

– Kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa.

Entä turhauttavinta?

– Erilaiset tekniset ongelmat, koska niiden ratkaisemisessa olen huono.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Äidiksi.

Mikä on lempiruokasi?

– Feta-savulohisalaatti.

Rakkain harrastuksesi?

– En osaa valita kumpi on rakkaampi, juoksu vai ruuanlaitto ja leipominen.

24

SOTAHUUTO

Kuka on sankarisi?

– Puolisoni Kim. Saat yhden supervoiman.

Mikä se olisi – ja miksi?

– Antaa ihmisille kyky asettua toisen asemaan. Se lisäisi ymmärrystä elämästä ja toisista ihmisistä.

Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen?

– Torey Haydenin kirjat.

Rakkain pääsiäisperinteesi?

– Laittaa ruokaa koko perheelle, kattaa pöytä kauniisti.

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– Enpä ole koskaan asiaa miettinyt, ensimmäinen mieleen tuleva biisi oli Survivorin Eye of the Tiger.

Voisit matkustaa minne vain.

Mihin matkustaisit?

– Australiaan.

Mitä pelkäät?

– Oma vastaus olisi ollut käärmeet, 12-vuotias tytär vastasi puolestani, että läheisten menettämistä.

Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?

– Juoksulenkki, lempimusiikki ja sauna.

Usko, toivo, rakkaus – mitä lisäisit neljänneksi?

– Rauha.

Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?

– Päästän Pablo-koiran sängylle.

Taru on innokas juoksija.

Kuvassa Taru ulkoilemassa puolisonsa Kimin kanssa.

Taru lentämäs

sä pienlentokon

etta.

Taru rakastaa ruoanlaittoa ja leipomista. Kuvissa hänen loihtimansa hapanjuurileipä, 80-vuotiskakku ja napostelulautanen.

Hullukurisin kommellus, jonka kehtaat myöntää?

– En tiedä onko hullunkurisin, mutta viimeaikaisin. Lähetin kiinteistöosastolle Paulille nopean whatsapp-viestin. Ennakoiva tekstinsyöttö vaihtoi sanan takas sanaksi rakas. Viestin sisältö muuttui aika lailla.

Onneksi viestin vastaanottajaa nauratti ihan yhtä paljon kuin minuakin.

Mikä on paras neuvo, joka sinulle on koskaan annettu?

– Puhu siten, että sinua halutaan kuunnella ja kuuntele siten, että sinulle halutaan puhua.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Lasten syntymät.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta: – Olen lentänyt pienlentokonetta.

SOTAHUUTO 25

Frälsningsarméns påskhälsning

LÄSTIPS TILL PÅSKHELGEN Jag läste igen en berättelse som jag har läst förr, säkert tiotals om inte hundratals gånger.

Varje gång tilltalar den mig på nytt. I berättelsen möter man många intressanta karaktärer. Den beskriver såväl livets ljusa sidor som dess mörka sidor. Det är en berättelse om vänskap och om stor, livsförvandlande kärlek. Där beskrivs också på ett vackert sätt förhållandet mellan mor och son. Men samtidigt är det en berättelse om avundsjuka och bittert hat. Den innehåller intriger, avund och brutalt våld. I berättelsen framträder vanliga människor med stora förhoppningar, tunga besvikelser och skamkänslor. Den beskriver också makthavare, som i mina ögon verkar vara folkets marionetter. Framför allt är det en berättelse om att förlora hoppet och återfinna det. Den beskriver en början av något nytt och vackert. Den är en klassiker, som alla borde läsa.

Kanske du redan gissade att det är frågan om påsktidens händelser i Jerusalem i början av vår tideräkning. Du vet också att trots det dramatiska händelse26

SOTAHUUTO

förloppet så har berättelsen ett lyckligt slut. Det lönar sig alltså inte att avbryta läsningen.

En berättelse större än livet Det är ändå inte fråga om någon vanlig läsning som underhållning till påsken.

Det har sagts om många berättelser och filmer att de är större än livet. Denna berättelse är det verkligen, för den avslöjar hurudana vi människor verkligen är.

Kanske säger du: ”Men inte var ju jag där och skrek: ’korsfäst’.” Men tänk på Petrus som sade: ”Även om alla andra överger dig, så gör jag det aldrig. Även om jag måste dö med dig, förnekar jag dig aldrig.” Bara ett par timmar efter dessa ord hade Petrus redan tre gånger svikit sin Herre. Jesus behövde inte ens säga något; han bara såg på Petrus, som själv förstod att han inte är bättre än någon annan.

Berättelsen skulle inte vara större än livet om den endast beskrev människonaturens mörka sidor. På grund av människornas uselhet och själviskhet, korsfästs berättelsens huvudperson, en ung man vid namn Jesus, hemma från Nasaret,

Saga Lippo överstelöjtnant territoriets kommendör

fast man inte kan bevisa att han gjort något ont åt någon. Varför går Jesus med på detta, fast han skulle ha möjlighet att fly? Svaret är: för att han älskade. Trots allt som han hade fått utstå från människornas och också sina närmaste vänners sida, älskade han dem, varenda en.

Han var villig att ta på sig straffet för deras del, så att de skulle räddas från undergång. När jag säger ”dem” menar jag ”oss”.

Berättelsen skulle inte vara större än livet om den skulle sluta vid korsfästelsen. Händelsekedjans viktigaste vändpunkt finns i slutet av berättelsen, på den tredje dagen efter Jesu död och begravning. Påskmorgonen gryr och graven befinns vara tom. Ett flertal människor får bevittna uppståndelsens under, bland de första också Petrus. han kom säkert ihåg att Jesus tidigare hade sagt: ”Den som får mycket förlåtet, älskar mycket.”

Stig in i berättelsen Jag uppmuntrar dig att under påsken läsa denna eviga berättelse med nya ögon. Läs den trots att du tycker dig kän-

Getsemane trädgård Foto: salajean

na till varje ord. Placera dig själv i berättelsen. Börja från när Jesus rider in i Jerusalem på en åsna. Gå med honom från övre salen till Getsemane och därifrån till förhöret inför stora rådet och slutligen till Pilatus för att dömas. Fortsätt med honom på färden till Golgata. Stanna till en stund där och fundera över ditt eget liv. Se på honom, som älskar dig så mycket, att han utstod allt detta för din skull.

Men stanna inte för länge vid korset; du kan alltid återvända dit. Skynda med lärjungarna till graven för att själv konstatera att Jesus verkligen är Guds Son, han är Kristus! Ta emot syndernas förlåtelse. Du minns väl vad han sade , när han levde ( på jorden): ”Så älskade Gud världen att han utgav sin enfödde Son, för att var och en som tror på honom inte ska gå förlorad utan ha evigt liv.”

(Joh. 3:16)

Frälsningsarméns internationella ledares, general Lyndon Buckinghams påskhälsning publiceras i nästa nummer, under stilla veckan.

Frälsningsarméns ledare önskar Dig en välsignad påsk och en glädjefylld uppståndelsefest!

SOTAHUUTO

27

Armeijassa tapahtuu Ylennetty kirkkauteen Paula Martikainen majuri 16.1.2024

Majuri Paula Martikainen on ylennetty kirkkauteen 16.1.2024 Humppilassa. Hän oli syntynyt Ypäjällä 22.3.1939. Hänet vihittiin upseeriksi toukokuussa 1961, ja eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2000. Pelastusarmeija siunaa majuri Paula Martikaisen muistoa.

Jeesus sanoo: ”Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” (Joh. 14:3)

2€ n

Maaliskuu 2024 Sotahuuto

n

yshaaste Kumppanuuskerä

Sivut 14–17

Kielten, ajatusten a ja maailmojen vaihto Jyväskylän a opiskelijakodiss

Pääsiäisen moninaiset perinteet

Toivotamme

Aamuhartaus YLE Radio 1, lauantaina 16.3. klo 6.50 kapteeni Maarit Vuollet Radio YLE 1 hartaudet kuunneltavissa YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta.

Virallinen tiedonanto Territorion naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze on vastaanottanut lisämääräyksen upseerien jatkokoulutuksen vastuu-upseerina.

Hänen vastuullaan ovat upseerikoulun jälkeiset koulutukset sekä upseereiden jatkuvan kehittymisen tukeminen.

Seuraavassa numerossa: Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerin Mayvor Wärn-Ranckenin haastattelu Kenraali Lyndon Buckinghamin pääsiäistervehdys

Seikkailuleiri

Sivut 8–9

Sivut 20–23

Radio & TV

siäistä

siunattua pää

SOTAHUUTO

1

muistathan

ekologisen vaihtoehdon – sotahuudon digilehden!

Sotahuudon voi tilata myös digilehtenä paperisen lehden sijasta. Tilaamalla elektronisen version saat tuoreen Sotahuudon aina kuunvaihteessa sähköpostiisi PDF-tiedostona, jonka voit lukea silloin kun sinulle sopii.

Lehtitilauksen voit tehdä takasivumme kupongilla tai kotisivullamme: pelastusarmeija.fi/sotahuuto Sotahuudon arkistoon lehdet ilmestyvät kuukauden viipeellä: issuu.com/sotahuuto

Tilaamalla tuet hyvää työtä.

28

SOTAHUUTO

Seikkailuleiri 28.7.–1.8.2024 LUMMENIEMEN LEIRIKESKUksessa KESKELLÄ SUOMEA Leirimaksu: 50 euroa Seikkailuleiri on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille, ja se järjestetään Lummeniemen leirikeskuksessa keskellä Suomea. Leirin ohjelmassa on elämyksellistä ja seikkailullista toimintaa, luonossa liikumista, Raamattu-opetusta ja kivaa yhdessäoloa.

Leirin hinta on 50 euroa + matkakulut. Tukea leiri- ja matkakustannuksiin voi kysyä lähimmästä Pelastusarmeijan osastosta, myös matkasta leiripaikkaan.

Ilmoittaudu viim. 30.6. pelastusarmeija.fi/mita-teemme/toimintaa-lapsille-ja-nuorille Lisätietoa: majuri Ave Kalme, 050 472 4090, ave.kalme@pelastusarmeija.fi

2€ n

Maaliskuu 2024 n

Sotahuuto

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 € Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 134. vuosikerta Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki Puhelinvaihde: (09) 681 2300 Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija

Nuorten (14–22 v.) leiri on Suomen ja Viron Pelastusarmeijan nuorten yhteinen, ja se järjestetään Virossa Pelastusarmeijan leirikeskuksessa Loksassa. Mukana leirillä tutut osaston johtajat Ari ja Eija Kulmala, Anneli Aavik, Ave Kalme sekä Viron tiimi.

Kansallinen johtaja: everstiluutnantti Saga Lippo Vastaava toimittaja: kapteeni Kati Kivestö Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen Toimituskunta: Saga Lippo, Kati Kivestö, Kaisu Leino, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Krista Nenonen, Heidi Vuorenoja, Toni Kaarttinen

Leirillä käytetään pääasiassa englannin kieltä. Leirille tulevat on vakuutettu Pelastusarmeijan puolesta. Yhteiskuljetus Vaasa -> Helsinki, Helsingistä lautalla Tallinnaan ja Tallinna -> Loksa bussilla (meno-paluu).

Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali Lyndon Buckingham Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Leirin hinta 80 euroa. Mikäli perheenne on vähävarainen, voitte hakea avustusta leirimaksuun omasta Pelastusarmeijan osastosta.

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja 30.4.2024 mennessä osastonjohtajasi kautta.

Paikkoja leirille rajoitetusti.

Painopaikka: PunaMusta Oy, Lahti 2024 ISSN 0356-3340 (painettu) ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Lisätietoja voi myös kysyä: eija.kulmala@pelastusarmeija.fi ari.kulmala@pelastusarmeija.fi

Kansikuva: Toni Kaarttinen

SOTAHUUTO 29

Viimeinen sana Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka Ihmisen Poika on?”

Uskomme rukouksen voi­­maan!

Rukoilemme aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.”

Matt. 16:13, 16

Kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Voit ottaa ensimmäisen askeleen henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa rukoilemalla esimerkiksi näin: Hyvä Taivaallinen Isä, Jumala Tulen eteesi tunnustaen, että olen torjunut Sinut elämästäni, ja tahdon tehdä parannuksen.

Uskon, että Jeesus nousi kuolleista ja eläen ikuisesti kutsuu myös minua iankaikkiseen elämään.

Tahdon jättää koko elämäni tämän totuuden varaan ylistäen ja kiittäen Sinun armostasi ja rakkaudestasi minua kohtaan, Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.

30 30 SOTAHUUTO SOTAHUUTO

Kuva: Kati Kivestö

Uskon, että Poikasi Jeesus Kristus kärsi kuolemassaan minunkin syntieni tähden, ja yksin Hänen ristintyönsä kautta minä voin pelastua.

Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.

Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

Tie valmis on, ja päässä sen vastaus löytyy ikuinen, ja kerran ehjä ihminen ylistää tietä Kristuksen.

Joh. 14:6

Pelastusarmeijan laulukirja, laulu 88.

Sanat Tytti Jäppinen SOTAHUUTO

31

pääsiäiseksi hyvää sanomaa

Haluan tilata Sotahuudon Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni

Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni: Osoitteeni: Sähköpostini: Puhelinnumeroni:

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö Tunnus 5007467 00003 Vastauslähetys