Nuoret riveissämme
Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin ja heitä koskettaviin teemoihin.
Olla apuna ja läsnä Anneli Krüger Vargas • 17 vuotta, asuu Porvoossa
• Syntyisin Brasiliasta, Novo Hamburgosta • Opiskelee Linnankosken lukiossa Porvoossa. Mahdollisena ammattihaaveena hammaslääkäri. • Harrastaa pianonsoittoa. On aikaisemmin harrastanut myös sirkusakrobatiaa.
Annelilla on hetki lukiotuntien välissä, ja juttelemme Whatsappin välityksellä. Puhelimen ruudussa loistavat iloisen ja pirteän nuoren naisen kasvot. Juttelemme koulusta. Näinä kuukausina on ollut vaikeaa välttää puhumista koronasta, joten kyselen, miten se vaikutti viime keväällä lukiossa. – Meillä oli etäopiskelua yhden jakson lopussa sekä seuraava jakso kokonaisuudessaan. En pitänyt siitä. Minusta tuntuu, että opin paljon helpommin, jos joku opettaa luokassa. Etäopiskelu sopii 26
SOTAHUUTO
niille, jotka pitävät itsenäisestä opiskelusta. Mutta se ei ollut mun juttuni. Pelastusarmeijan voisi sanoa olevan Annelin juttu, sillä vanhempien myötä sen ”välttäminen” on ollut mahdotonta. Annelin vanhemmat, Eliel ja Ana Vargas, ovat luutnantteja ja toimivat Porvoon osaston johtajina. – Ollessani aivan pieni muutimme Brasiliasta Suomeen. Ensimmäinen yhteisö, johon tutustuimme, oli Pelastusarmeija, joten se on ollut aina mukana. Muistan pienenä, kun isä ja äiti olivat osastossa työs-
kentelemässä, olin pyhäkouluhuoneessa leikkimässä, Anneli kertoo hymyillen. Anneli auttaa vanhempiaan osaston toimissa. Lisäksi hän on osallistunut Pelastusarmeijan lasten ja nuorten leireille. Pari kesää sitten hän kävi myös Lasten lomakodin apparikoulutuksen. Apparit ovat 12–16-vuotiaita nuoria, jotka toimivat Lomakodilla leiriavustajina. Anneli viihtyi siellä ja mielellään suosittelee sitä muillekin kiinnostuneille. Lisätietoa apparikoulutuksesta löytyy sivulta: pelastusarmeija.fi/lomakoti.
