Vuosikertomus 2024

2024 VUOSIKERTOMUS

Sisältö

3 Arvopohjainen optimismi

5 Toiminta ja sen rahoitus

6 SLS:n arkistokokoelmia Unescon kansalliseen Maailman muisti ‑rekisteriin

7 Arkisto‑ ja julkaisutoiminta

8 Paljon tietoa pienessä muodossa

9 Varojen jakaminen

10 Kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä

12 Kaikki perustuu lahjoituksiin

13 Varallisuuden hallinnointi

15 Vastuullisuus

16 SLS vastuullisena sijoittajana

18 Va stuullisen sijoittamisen seuranta

21 Parempi PRI-tulos

22 Tavara-ahdistus jalostui

yr itystoiminnaksi

24 Toiminnan päästöt

26 Henkilöt

30 Vuosikertomukset ja tilinpäätös

31 Puheenjohtajan vuosikatsaus

33 Tieteellisen johtokunnan vuosikertomus

36 Raha-asiain johtokunnan vuosikertomus

41 Tuloslaskelma

42 Tase

43 Tuloslaskelman ja ta seen liitetiedot

64 Tilinpäätöksen allekirjoitukset

65 Tilintarkastuskertomus

67 Tarkempia tietoja luetteloina

68 Palkinnot

69 Apurahat ja avustukset

72 Luottamushenkilöt

74 Käynnissä olevat tutkimushankkeet

75 Arkistolahjoitukset ja -keruut

76 Julkaisut

77 Tapahtumat

80 Jäsenet

82 Työntekijät

83 Summary in English

Kulttuuri auttaa meitä pohtimaan ja käsittelemään tilanteita, joissa odottamaton yllättää, sekä ymmärtämään itseämme ja muita, kirjoittaa SLS:n toimitusjohtaja Björn Teir.

Arvopohjainen optimismi

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiaa ovat leimanneet erilaiset doktriinit.

Vuosien varrella niitä ovat olleet muun muassa ”ystävyys, yhteistyö ja avunanto”, ”lääkärin rooli, ei tuomarin”, ”Helsinki-prosessi”, ”Euroopan yhdentyminen turvatakuuna”, ”Natooptiot”, ”avoimet ovet” ja ”neljä pilaria”. Nyt kun

Suomi on Naton täysivaltainen jäsen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme uusi vallitseva doktriini on presidentti Alexander Stubbin käyttämä ”arvopohjainen realismi”.

Olen yrittänyt löytää sopivan vastineen, joka voisi toimia doktriinina rahastoille ja säätiöille sekä ylipäänsä kolmannen sektorin toimijoille. Osittain mielikuvituksen puutteen takia päädyin käsitteeseen ”arvopohjainen optimismi”.

Nykymaailmassa arvopohjaiseen optimismiin tukeutuminen saattaa ehkä kuulostaa naiivilta.

Mutta olkoon niin. Säätiöillä ja rahastoilla on kuitenkin ainutlaatuinen asema, joka tukee doktriinin ajatusta.

Säätiöille ja rahastoille on ominaista suuri vapaus. Yksityisesti rahoitetun kolmannen sektorin edustajina meillä on ainutlaatuisen itsenäinen rooli

Mikä sitten on ominaista ”arvopohjaiselle optimismille”? Ominaista on muun muassa ajatus siitä, että ihmisten hyvyydellä voidaan edistää maailmanjärjestyksen myönteistä kehittymistä annettujen arvojen pohjalta – esimerkiksi niiden, joita pidämme tyypillisesti länsimaisina ja liberaaleina. Usko ihmisten hyvyyteen edellyttää, että hyvyyttä ruokitaan. Tieto ja kulttuuri ovat siinä tärkeimpiä perusaineita. Tieto kehittää kykyä tarkastella, analysoida, ymmärtää sekä kriittisesti arvioida ja kyseenalaistaa. Kulttuuri auttaa meitä pohtimaan ja käsittelemään tilanteita, joissa odottamaton yllättää, sekä ymmärtämään itseämme ja muita. Parhaimmillaan tieto ja kulttuuri auttavat meitä ymmärtämään ja käsittelemään myös monimutkaisia tapahtumia ja vaikeita tilanteita menettämättä toimintakykyämme. Ei ole sattumaa, että SLS:n visio tuleville vuosille on Tietoa ja kulttuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta.

merkittäviä tekoja itsenäisen Suomen puolesta. Hän oli hädin tuskin 20-vuotias taistellessaan itäistä naapuriamme vastaan rintamalla jatkosodan aikana. Presidenttikautensa aikana hän auttoi muokkaamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan doktriinia Neuvostoliiton kanssa solmitusta YYA-sopimuksesta Euroopan unionin jäsenyyteen. Presidentti Koivistolla oli monia elämään jääneitä mietelauseita. Arvopohjaisena optimistina minuun teki suurimman vaikutuksen tämä: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Siinä on hyvä lähtökohta meille jokaiselle, kun pyrimme tekemään tästä vuodesta mahdollisimman monella mittarilla mitattuna edellistä paremman.

”Usko ihmisen hyvyyteen edellyttää, että hyvyyttä ruokitaan.” yhteiskunnassa. Meihin eivät vaikuta poliittiset voimasuhteet, jotka hallitsevat suurinta osaa julkisin varoin tapahtuvasta rahoituksesta. Meidän ei tarvitse pyrkiä äänestäjien suosioon sympatioiden keräämiseksi ja siten toimintamme oikeuttamiseksi. Meitä ei myöskään ohjaa yksityisen sektorin perustarve luoda taloudellista lisäarvoa omistajille. Tarkalleen ottaen olemme vastuussa vain lahjoittajillemme. Noudatamme heidän viimeistä tahtoaan, joka usein on kirjattu menneessä ajassa, ja yritämme tulkita sen uudelleen nykyhetkessä rakentaaksemme tulevaisuuden, jota päämäärämme tukevat. Rahastot ja säätiöt elävät kuitenkin symbioosissa valtion kanssa eräänlaisessa yhteiskuntasopimuksessa. Saamme sijoitustoiminnan tulot verottomina vastineeksi siitä, että toimintamme ja varojen jakaminen tuottavat lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Toistaiseksi valtio ei ole kiristänyt asennettaan tässä asiassa. Se ei ole uhannut muuttaa verotusta, vaikka tekisimme jotain, mikä ei miellytä poliittista johtoa. Täysin todellisuudesta irrallisia tällaiset skenaariot eivät ole. On jopa EU-maita, joissa tällainen hallinto on yleistä.

Björn Teir toimitusjohtaja

Jos käsite ”arvopohjainen realismi” on nykyisen presidenttimme Alexander Stubbin tavaramerkki, on paikallaan nostaa esiin presidentti myös toiselta aikakaudelta: Mauno Koivisto teki

Toiminta ja sen rahoitus

5,1

11,9 Rahoitus

SLS:n rahastojen tuotolla

2,9

Arkistotoiminta

3,4 Arkisto, Helsinki

0,7 Digitointi

0,5 Finlands svenska folkmusikinstitut

0,5 Arkisto, Vaasa

Julkaisutoiminta

2,5 Kirjat ja digitaaliset julkaisut

0,4 Julkaisuhankkeet

3,0 Hallinnointikorvaukset

2,2 Inez ja Julius Polinin rahasto

0,8 Valtionavustukset

0,5 Avustukset rahastoilta ja säätiöiltä

0,1 Myynti, jäsenmaksut jne.

Vuoden aikana käytettiin

18,5

miljoonaa euroa

SLS:n toimintaan ja varojen jakamiseen.

8,5

2,0

Tutkimus- ja apurahatoiminta

3,6 Apurahat ja avustukset

2,2 Varojen jakaminen tutkimus- ja muihin hankkeisiin

1,0 Tutkimuksen koordinointi

1,2 Palkinnot ja muu tuki

0,5 Tutkijanpaikat, seminaarit

Varainhallinta

2,0 SLS:n ja SKF:n rahastojen hallinnointi

SLS:n arkistokokoelmia

Unescon kansalliseen Maailman muisti ‑rekisteriin

Suomenruotsalaisten modernistien arkistot ja SLS:n julkaisujen arkistokokoelma on valittu Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin. Rekisteriin kootaan poikkeuksellisen merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä.

Unescon Maailman muisti -ohjelma suojelee maailman kulttuuriperintöä ja edistää sen saavutettavuutta.

Suomen kansallinen komitea ylläpitää kansallista Maailman muisti -rekisteriä, johon on koottu merkittävää suomalaista kulttuuriperintöä.

Syyskuussa 2024 julkaistuista kuudesta uudesta kohteesta kaksi on SLS:n kokoelmia: suomenruotsalaisten modernistien arkistot ja SLS:n julkaisujen arkistokokoelma.

Kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin kuuluu kaikkiaan 25 arkisto- ja kirjastokohdetta. Niistä viidessä on SLS:n arkistoaineistoja. Edellä mainittujen lisäksi rekisteriin kuuluu Zacharias Topeliuksen ja Albert Edelfeltin arkistoaineisto sekä vanhimmat folkloristiset, etnografiset ja kielitieteelliset kokoelmat vuosilta 1874–1939.

Suomenruotsalaiset modernistit

Suomenruotsalaisilla modernisteilla on ollut merkittävä vaikutus ruotsinkieliseen moderniin kirjallisuuteen Suomessa sekä modernismin nousuun ja kehitykseen Suomessa ja Ruotsissa.

SLS:n arkistossa on Edith Södergranin , Elmer

Diktoniuksen, Rabbe Enckellsin ja Henry Parlandin arkistoaineistoja. Åbo Akademin kirjaston arkistokokoelmassa on Hagar Olssonin ja Gunnar Björlingin arkistoaineistoja.

SLS:n julkaisujen arkistokokoelma

SLS on julkaissut tieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1886 lähtien. Jatkuvasti täydentyvään julkaisujen kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä noin 1 000 painettua ja digitaalista teosta. SLS:n kokoelma on tärkein julkaisukanava ruotsinkieliselle humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle Suomessa. Kokoelman teokset kattavat useita teemoja murretutkimuksesta ja kansanrunoudesta arkistoaineistojen lähdeteoksiin ja historiantutkimukseen. Kokoelman yhdistävä teema on Suomen ruotsinkielinen kulttuuri. Teksti: Michaela von Kügelgen

SLS on julkaissut kirjoja vuodesta 1886 lähtien. Nyt julkaisujen koko arkistokokoelma on kansallisessa Maailman muisti ‑rekisterissä.

Arkisto‑ ja julkaisu‑ toiminta

Arkistoaineistomme määrä lisääntyi huomattavasti vuonna 2024. Sekä tutkijasaleissamme että arkistosivustollamme oli enemmän kävijöitä kuin edellisenä vuonna. Myös digitaalisten kirjojen ja äänikirjojen käyttö lisääntyi.

Digitoidut kirjamme digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa saivat

25 885 katselukertaa

(2023: 20 679)

Julkaisimme 17 uutta nimikettä

(2023: 10)

Äänikirjamme saivat 415 kuuntelukertaa

(2023: 157)

Arkistoaineiston määrä kasvoi 869* hyllymetrillä vuonna 2024. Nyt säilytämme yhteensä 3,9 hyllykilometriä aineistoa.

Tutkijasaleihimme tehtiin 713 asiakaskäyntiä

Helsingissä** ja Vaasassa.

(2023: 677)

Sivustollamme sls.finna.fi oli

20 992 käyntiä

(2023: 18 355)

*) Luku sisältää Brages Pressarkiv ‑lehdistöarkiston 819 hyllymetrin leikekokoelman. **) Tutkijasali Helsingissä oli suljettuna marras ja joulukuun ajan muuton takia.

Kirja Historiska recept urval (toim. Maren Jonasson) oli vuoden myydyin.

Paljon tietoa pienessä muodossa

Julkistimme viime vuoden keväällä populaaritieteellisen kirjasarjan nimeltä Värt att veta. Sarjan kirjoissa on vain 60 sivua, mutta ne ovat täynnä uutta ja ajatuksia herättävää tutkimusta, joka esitetään helposti ymmärrettävällä tavalla. Neljässä ensimmäisessä kirjassa käsitellään painajaisia, metsiä, kvanttitietokoneita ja heijastuksia. Sarjassa julkaistaan neljä kirjaa vuodessa.

Yksinkertainen mutta täynnä tietoa oleva kirja, joka on nopea lukea. Näin voisi kuvailla SLS:n uutta Värt att veta -kirjasarjaa. Jokaisessa kirjassa tutkija kirjoittaa aiheesta siten, että myös aiheeseen perehtymättömät lukijat ymmärtävät.

– Värt att veta -sarjalla haluamme tavoittaa uusia kohderyhmiä. Lukeminen on vähentynyt, joten haluamme tarjota kirjoja, jotka on kirjoitettu helposti ymmärrettävällä ja mukaansatempaavalla kielellä mutta jotka perustuvat vankkaan tutkimukseen”, sanoo kustannustoimittaja Malin Bredbacka Kirjoissa ei ole alaviitteitä vaan lyhyt kirjallisuusluettelo. Toimitusprosessi poikkeaa melkoisesti muista SLS:n julkaisuista.

– Julkaisemme yleensä kirjoja humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä aiheista, jotka liittyvät ruotsinkielisyyteen Suomessa, mutta uudessa sarjassa on kirjoja monilta eri aloilta.

Bredbacka huomauttaa, että muu tieteellinen kirjallisuus julkaistaan pääosin englannin kielellä.

– Siksi on mielestämme tärkeää vahvistaa ruotsia

tässä yhteydessä. Haluamme olla toimija ja kanava, joka julkaisee ruotsinkielistä tutkimusta.

Vuoden 2025 aikana Värt att veta -sarjassa julkaistaan kirjat Propaganda, Arktis, Humor ja Straff. Yksi kirja maksaa viisi euroa, ja sen ehtii lukea vaikka kahden tunnin junamatkan aikana. Teksti: Michaela von Kügelgen

”Haluamme tarjota kirjoja, jotka on kirjoitettu helposti ymmärrettävällä ja mukaansatempaavalla kielellä mutta jotka perustuvat vankkaan tutkimukseen.”

Malin Bredbacka koordinoi Värt att veta ‑sarjan julkaisua. Vuoden 2025 aikana julkaistaan kirjat Propaganda, Arktis, Humor ja Straff.

Jaetut apurahat

340 kielteiset avustus päätökset

555 vastaanotettua hakemusta

215 myönnetyt avustukset

Jaetut apurahat

7,8 miljoonaa euroa

Jaoimme vuonna 2024 tutkimukseen, kulttuuriin ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan yhteensä 7 818 107 euroa.

Tutkimus- ja kokoomahankkeet

54 hakemusta, 4 hanketta

Yksittäiset akateemiset apurahat

141 hakemusta, 38 apurahaa

Muut apurahat ja avustukset

SLS:n oma toiminta (rahastoehtojen mukaisesti)

Palkinnot 36 palkintoa

miljoonaa euroa

Väestöliitto

0,6 miljoonaa euroa

Suomalainen Tiedeakatemia

Åbo Akademi

Jyväskylän yliopisto

miljoonaa euroa

Kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä

Sosiaalinen kirjoittaminen, eli kirjoittaminen samassa huoneessa muiden kanssa, toimi houkuttimena syksyllä tohtoriopiskelijoille järjestetyssä kirjoitusretriitissä. Kun näkee muiden kirjoittavan, syntyy myönteinen ryhmäpaine, joka pakottaa käärimään omat hihat ylös.

SLS:n auditorio Ritarikadulla täyttyi syyskuussa yli 30 tohtoriopiskelijasta, jotka keskittyivät koko päivän kirjoittamaan väitöskirjaansa. Kun joku viereisellä tuolilla naputtelee ahkerasti näppäimistöä, on helpompi ryhtyä itsekin kirjoittamaan.

Tämän tietävät SLS:n väitöskirjatutkijat Carina Frondén ja Hilda Forss, jotka tekivät aloitteen erityisesti tohtoriopiskelijoille suunnatusta kirjoitusretriittistä. Heillä molemmilla on hyviä kokemuksia kirjoitustreffeistä Helsingin yliopiston Nordican tohtoriopiskelijakollegoiden kanssa.

– Olemme huomanneet, että saamme paljon enemmän aikaan, kun kirjoitamme yhdessä muiden kanssa, Forss sanoo.

Yhteiset kirjoitustreffit muiden tohtoriopiskelijoiden kanssa ovat olleet tärkeitä sekä Forssille että Frondénille, koska silloin he ovat varanneet aikaa kirjoittamiseen. Myös muut tohtoriopiskelijat olivat

toivoneet, että SLS järjestäisi erityisesti heille suunnattua ohjelmaa.

– Joskus päivät ovat todella kiireisiä, mutta jos olen varannut itselleni kirjoitusaikaa, en tee silloin muita töitä, vaikka lähetettävänä olisi paljon sähköposteja, Forss kertoo.

– Kirjoitusretriitin aikana kukaan ei myöskään keskeytä kirjoittamista, Frondén lisää.

Päivä alkoi inspiraatioluennolla

SLS:n kirjoitusretriitti alkoi Åbo Akademin kirjallisuustieteen professorin Mia Österlundin luennolla.

– Mia antoi vinkkejä ja esimerkkejä erilaisista teksteistä. Hänellä oli erittäin hyvä tapa kertoa omista kokemuksistaan tohtoriopiskelijana. Luento oli hyvä yhdistelmä inspiroivia esimerkkejä ja vinkkejä, Frondén toteaa.

Väitöskirjatutkijat Carina Frondén (vas.) ja Hilda Forss tietävät niksit, joilla kirjoittamisen saa käyntiin silloinkin kun se tuntuu hankalalta.

Luennon jälkeen kaikki asettivat kirjoitustavoitteen päivälle. Sitten aloitettiin ensimmäinen kirjoitusistunto.

– Muiden kanssa samassa huoneessa kirjoittaminen on usein todella tehokasta. Oma kirjoittaminen etenee yllättävän paljon, Frondén sanoo.

Kirjoitusretriitin aikana oli yhteensä viisi 45–60 minuutin kirjoitussessiota. Forss korostaa myönteisen ryhmäpaineen etuja. Kun huomaa, että kaikki muut istuvat nenä kiinni tietokoneen näytössä, on helpompi tehdä itse samoin.

– Myös se auttaa, että on annettu jokin tietty aika, jonka jälkeen tulee tauko. Jos huomaa, että on enää kymmenen minuuttia aikaa kirjoittaa, silloin jatkaa loppuun asti. Kotona saattaisi sen sijaan selata Instagramia, Forss kertoo.

Tärkeitä eivät siis ole ainoastaan kirjoitustuokiot, sillä kirjoitusvireen ylläpitämiseksi tauot ovat vähintään yhtä arvokkaita.

–Taukojen aikana meille järjestettiin taukojumppaa, Frondén sanoo.

Verkosto laajeni

SLS:n ensimmäinen tohtoriopiskelijoiden kirjoitusretriitti sai hyvän vastaanoton. Päivän päätarkoitus, saada aikaa pelkästään kirjoittamiseen, täyttyi helposti. Monet kirjoittivat paljon enemmän kuin tavallisena työpäivänä.

– Päivä tarjosi hyvät puitteet. Piti olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja joku muu huolehti ruuasta. Jos on kotona ja kirjoittaminen tuntuu raskaalta, on helppo mennä laittamaan astianpesukone päälle ja siivota, Frondén sanoo.

Tunnit SLS:n auditoriossa käytettiin kirjoittamiseen, mutta retriitillä oli myös sosiaalinen puolensa.

– Tohtoriopiskelijat pääsivät laajentamaan verkostojaan ja vaihtamaan kokemuksia, Frondén toteaa.

Päivän päätteeksi kaikki pohtivat, miten päivä oli mennyt, ja antoivat palautetta. Palautekyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä.

– Päivää arvostettiin enemmän kuin olisin arvannut. Ensinnäkin arvostettiin sitä, että järjestimme jotain tohtoriopiskelijoille, ja toisekseen osallistujat pitivät yhdessä kirjoittamisen konseptista. Monet korostivat vastauksessaan sosiaalista puolta, Frondén sanoo.

– On hienoa tavata tohtoriopiskelijoita muista yliopistoista ja muista oppiaineista, Forss sanoo.

Hyvän osallistujamäärän ja positiivisen palautteen ansiosta kirjoitusretriitti järjestetään uudelleen syksyllä. Tohtoriopiskelijoille järjestetään myös konferenssi toukokuussa.

– SLS ei ole aiemmin suunnannut kovin paljon ohjelmaa erityisesti nuorille tutkijoille, mutta sellaisen järjestäminen tuntuu luonnolliselta, koska me

SLS:n väitöskirjatutkijat olemme itsekin tohtoriopiskelijoita, Forss sanoo.

Palautetta osallistujilta

”En edes tiennyt, että voisin olla näin tehokas!”

”Minua auttaa todella paljon se, että kirjoittamista varten järjestetään päivä, jolloin minun ei tarvitse tehdä päätöksiä tai miettiä ruokaa ja muuta.”

SLS:n kirjoitusretriitti

Teksti: Michaela von Kügelgen ”Kaikki järjestelyt toimivat hienosti! Sain kipinän ryhtyä kirjoittamaa väitöskirjaa ahkerammin.”

Lukuvinkki sosiaalisesta kirjoittamisesta

Women writing socially in academia, koostaneet Joana

Pais Zozimo, Kate Sotejeff-Wilson ja Wendy Baldwin.

Kirjoitusretriitti on suunnattu humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijoille, joiden tutkimus käsittelee Suomen ruotsinkielistä kulttuuria. Tarkoituksena on, että osallistujat saavat työskennellä tekstiinsä keskittyen ilman häiriötekijöitä. Retriitti on ilmainen, ja SLS tarjoaa kahvin, lounaan ja päivällisen. Myös matka- ja majoituskulut korvataan kaukaa tuleville. Tiedot tulevista retriiteistä julkaistaan osoitteessa sls.fi.

Kaikki perustuu lahjoituksiin

Kymmenen viime vuoden aikana SLS ja Svenska kulturfonden ovat yhdessä tukeneet Suomen ruotsinkielistä kulttuuria yli 500 miljoonalla eurolla. Tuen mahdollistavat sekä suuret että pienet lahjoitukset, joita hallinnoidaan hyvin.

SLS:n omistuksessa ja hallinnassa on suuri määrä rahastoja. SLS:n omien rahastojen tuotolla rahoitetaan oma toimintamme sekä palkintomme, apurahamme ja avustuksemme, kun taas Kulturfondenin rahastojen tuoton jakaa Utdelningsstiftelsen för Svenska kulturfonden.

Jokainen lahjoitus muodostaa oman rahastonsa, joka on olemassa ikuisesti, ellei toisin ole määritetty.

Siksi on tärkeää, että lahjoituksen tarkoitus on merkityksellinen pitkällä aikavälillä, jotta myös tulevat sukupolvet pääsevät hyötymään taiteesta, kulttuurista, tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Yhtenä Suomen suurimmista lahjoitettujen varojen hallinnoijista olemme sitoutuneet hallinnoimaan rahastoja ammattimaisesti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Näin rahastot toimivat

Svenska kulturfondeniin perustettiin kaksi uutta rahastoa vuonna 2024

● Patrik ja Birgitta Packalénin muistorahasto tukee lääketieteellistä tutkimusta.

● Mikael Tackmanin muistorahasto tukee

Kulturfondenin yleisiä tavoitteita.

muodostaa oman rahaston

Tuotto

rahaston pääomasta käytetään lahjoittajan valitsemaan tarkoitukseen

Pääoma inflaatiokorjataan vuosittain

Lisätietoa testamenttilahjoituksen tekemisestä SLS:lle ja Kulturfondenille on osoitteessa sls.fi/ rahaston-perustaminen.

Varallisuuden hallinnointi

SLS:n kokonaispääoman arvo oli vuoden 2024 lopussa 2,2 miljardia euroa. Varallisuuden muodostavat SLS:n (23 %) ja Svenska kulturfondenin (77 %) rahastot.

Varainhoitomme tavoitteena on vakaa ja ennakoitavissa oleva suora tuotto. Tuotolla rahoitetaan SLS:n toiminta, palkinnot ja apurahat sekä Svenska kulturfondenin jaettavat varat. Pyrimme saavuttamaan hyvän kokonaistuoton pääomalle, jotta varallisuuden reaaliarvo ja käytettyjen varojen ostovoima saadaan turvattua pitkällä aikavälillä.

Sijoitamme pääasiassa sijoitusrahastoihin, listattuihin suomalaisiin ja ruotsalaisiin kansainvälisesti toimiviin yrityksiin sekä private equity -rahastoihin. Korko- ja kiinteistösijoitukset ovat täydentäviä sijoitusmuotoja ja auttavat tasoittamaan vaihteluita suorassa tuotossa ja kokonaistuotossa.

Varallisuuden hallinnointi

Varallisuuden markkina-arvo 31.12.2024:

2 182

miljoonaa euroa

SLS:n varallisuuden kokonaistuotto 10 viime vuoden aikana (2015–2024) oli

7,3 % vuodessa.

Viimeisten 10 vuoden aikana (2015–2024) ohjattiin

561

miljoonaa euroa yleishyödylliseen toimintaan.

Osakesijoitusten tuotto

+12 % vuonna 2024.

Osakesijoitukset ........................................................................... 81 %

Korkosijoitukset ............................................................................ 11 %

Kiinteistösijoitukset ...................................................................... 8 %

Vuonna 2024 yleishyödylliseen toimintaan ohjattiin 3,2 prosenttia varallisuudesta. Se tarkoittaa

70,5 miljoonaa euroa.

Kiinteistösijoitusten tuotto –6 % vuonna 2024.

Korkosijoitusten tuotto

+5 % vuonna 2024.

SLS:n varallisuuden kokonaistuotto vuonna 2024 oli

+9,3 %

Vastuullisuus

Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että huomioimme ihmiset, ympäristön ja hyvän hallintotavan koko toiminnassamme.

Vastuullisuus perustuu avoimuuteen, ja haluamme kertoa työmme etenemisestä.

18 24

Yhteistyö varainhoitajien kanssa tuottaa hyviä tuloksia

Toiminnan hiilijalan jäljen analysoinnissa tunnistettiin konkreet tisia toimenpiteitä

SLS vastuullisena sijoittajana

Toimintaperiaatteemme

Käytämme vastuullisessa sijoitustoiminnassamme erilaisia lähestymistapoja:

● Vastuullisuuden integrointi. Analysoimme ja otamme sijoituspäätöksissämme huomioon ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät.

Haluamme kehittää sijoitustoimintamme vastuullisuustyötä jatkuvasti ja olla alan edelläkävijä. Pitkän aikavälin sijoitushorisonttimme antaa meille hyvät edellytykset sijoittaa vastuullisesti eri omaisuuslajeihin.

● Kestävän kehityksen teemat ja vaikuttavuussijoitukset. Sijoitamme rahastoihin, joissa keskitytään uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, ilmastoon, mikrolainoihin tai muihin kestävän kehityksen ratkaisuihin.

Vastuullinen sijoittaminen koskee kaikkea sijoitustoimintaamme. Valitsemme sijoituksia, joiden kriteerit ja käytännöt ovat omien periaatteidemme mukaisia. Kehitämme salkkumme vastuullisuutta jatkuvalla yhteistyöllä varainhoitajiemme ja muiden sijoittajien kanssa.

Vastuullisen sijoitustoimintamme tavoitteet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti tavoitteenamme on hiilineutraali salkku viimeistään vuonna 2050 Avoimuus on vastuullisen toiminnan edellytys, ja raportoimme vuosittain työmme etenemisestä.

● Alojen ja yritysten poissulkeminen. Emme tee suoria sijoituksia yhtiöihin, joiden pääasiallinen toimiala on ase- tai tupakkateollisuus, emmekä yhtiöihin, joiden toiminta muodostaa merkittävän ilmastoriskin eikä ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaista.

● Aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen.

Äänestämme suoraan omistettujen, Suomessa listattujen yhtiöiden yhtiökokouksissa, jotta voimme vaikuttaa yhtiöihin ja varainhoitajiin tuomalla esiin vastuullisuuteen liittyviä epäkohtia.

Käyttämämme lähestymistapa vaihtelee sen mukaan, mistä omaisuuslajista on kyse ja ovatko sijoitukset suoria vai epäsuoria sijoituksia rahastojen kautta.

Vastuullisen sijoittamisen tavoitteemme perustuvat maailmanlaajuiseen yhteistyöhön

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

Pariisin ilmastosopimus Hiilineutraali salkku viimeistään vuonna 2050

YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus

YK:n kestävän kehityksen globaalit tavoitteet

EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma

Lähde: SLS:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Yhteistyö tuottaa tuloksia

Teemme yhteistyötä varainhoitajiemme kanssa kehittääksemme vastuullista sijoittamista eri omaisuuslajeissa. Käytännössä suosimme sijoitusrahastoja, jotka luokitellaan EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) mukaan artiklan 8 tai 9 mukaisiksi.

Nämä rahastot huomioivat sijoitusprosessissa vastuullisuustekijät ja tukevat vastuullisen sijoittamisen tavoitteitamme.

Rahastot, jotka eivät täytä artiklan 8 tai 9 kriteerejä, ovat rahastoja, jotka eivät huomioi

kestävyyskysymyksiä lainkaan tai huomioivat ne vain osittain. Pyrimme vähentämään artiklan 6 mukaisten rahastojen osuutta salkussamme. Vuoden 2024 aikana erityisesti osakesalkkumme uudelleenjärjestely vaikutti myönteisesti tähän tavoitteeseen.

Vastuullisuutta käsitellään säännöllisissä seurantatapaamisissamme varainhoitajien kanssa. Varainhoitajamme vastaavat myös vuosittaiseen kyselyyn, jolla seuraamme heidän käytännön vastuullisuustyötään.

Uusia osakerahastoja ilmastonäkökulmalla

Vuoden aikana lopetimme kolme erikoissijoitusrahastoa ja siirryimme passiivisesti hallinnoitaviin osakerahastoihin, joilla on laajat vastuullisuuskriteerit ja ilmastotavoitteet (SFDR:n artiklat 8 ja 9). Tämä on tärkeä askel kohti tavoitettamme saavuttaa hiilineutraali salkku Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Valitessamme uusia passiivisesti hallinnoitavia osakerahastoja meillä oli selkeät vastuullisuusvaatimukset:

● Rahastojen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin vastaava viiteindeksi, tai rahasto noudattaa EU:n Paris aligned-viiteindeksiä, joka pienentää hiilijalanjälkeä vuosittain 7 prosenttia.

● Rahastot suosivat yrityksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti ilmastoratkaisuihin tai YK:n globaaleihin tavoitteisiin.

● Rahastot huomioivat SLS:n poissulkemiskriteerit.

● Rahastot ovat aktiivisia omistajia ja äänestävät yhtiökokouksissa.

Aktiivinen omistajuus

SLS:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti harjoitamme aktiivista omistajuutta äänestämällä ennakkoon tai osallistumalla Suomessa listattujen suoraan omistettujen yhtiöiden yhtiökokouksiin.

Luvut sisältävät kaikki

SLS:n osakerahastot, private equity ‑rahastot, korkora hastot ja kiinteistörahastot markkina arvon mukaan.

Vuonna 2024 osallistuimme yhteensä 17 yhtiökokoukseen. Näistä viiteen osallistuimme fyysisesti ja kahdessatoista äänestimme ennakkoon.

Osallistumisasteemme oli 99, 5 prosenttia suhteessa suoraan omistamiemme suomalaisten yhtiöiden markkina-arvoon.

Vastuullisen

sijoittamisen seuranta

Tärkeimpiä mittareitamme ovat salkun vastuullisuusluokitus ja hiilijalanjälki. Näiden mittareiden osalta tarkasteltavana on tilastoja monen vuoden ajalta. Salkun vastuullisuusluokitus on hyvällä tasolla, ja ilmastomittarit ovat kehittyneet erittäin myönteisesti vuoden aikana.

Seuraamme vuosittain salkkumme vastuullisuutta yhteistyökumppaneidemme tekemän analyysin avulla. Vuonna 2024 analyysissä oli mukana 71 prosenttia salkun sijoituksista. Analyysiin sisältyvät likvidit osakesijoitukset ja korkosijoitukset, joista on saatavilla vastuullisuustietoa. Epälikvidejä sijoituksia ei sisällytetä analyysiin, koska kyseisistä omaisuuslajeista ei ole vertailutietoja.

Vastuullisuusluokitus hyvällä tasolla

SLS:n salkun vastuullisuusluokitus oli vuonna 2024 sama kuin edellisenä vuonna. Luokitus perustuu kohdeyhtiöiden ESG-pistemäärään, jossa otetaan huomioon ympäristöön (E), yhteiskuntavastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyvät tekijät. Salkun keskimääräinen ESG-pistemäärä (7,6) antaa toiseksi korkeimman vastuullisuusluokituksen AA, kun markkinoiden keskiarvo (osakkeiden MSCI

ACWI -maailmanindeksi) on A (6,8 pistettä). Salkun ESG-pistemäärä on 12 prosenttia maailmanindeksiä

suurempi, joten salkun yritykset hallitsevat vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia markkinoiden keskiarvoa paremmin.

Pohjoismaisten yhtiöiden osuus on salkussa huomattavasti suurempi kuin maailmanindeksissä.

Tämä vaikuttaa myönteisesti ESG-pisteisiimme, sillä pohjoismaisilla yhtiöillä on tyypillisesti korkeammat ESG-pisteet kuin muiden markkinoiden yhtiöillä. SLS:n suoraan omistamien suomalaisten osakkeiden keskimääräinen ESG-pistemäärä on 9,1, kun se on Helsingin pörssissä (OMX Helsinki CAP GI) 8,7.

Ilmastomittarit kehittyvät myönteisesti

Salkun sijoituskohteiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen on tärkeä keino arvioida sijoitusten ilmastovaikutuksia. Seuraamme likvidin osakesalkun osalta absoluuttisia päästöjä sekä kahta suhteellista mittaria: hiilijalanjälkeä ja painotettua hiili-intensiteettiä.

Vastuullisuusluokitus 2019–2024

• Absoluuttinen hiilijalanjälki ilmaisee analysoidun sijoitussalkun kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO2e).

• Hiilijalanjälki laskee päästöt suhteessa sijoittajan salkun kokoon ja kertoo hiilidioksidiekvivalenttitonnien (CO2e) määrän miljoonaa sijoitettua euroa kohden.

• Painotettu hiili intensiteetti laskee salkun altistumisen hiili-intensiivisille yhtiöille ja kertoo hiilidioksidiekvivalenttien (CO2e) määrän miljoonan euron liikevaihtoa kohden. Mittari huomioi sijoituskohteiden painon salkussa.

SLS:n salkku Lähde: Nordea. Analyysin kattavuus on 92 %. Maailmanindeksi

Päästöt on laskettu kasvihuonekaasuprotokollan

scope 1:n ja scope 2:n mukaisesti. Kasvihuonekaasuprotokolla on maailmanlaajuinen standardi kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin.

Scope 1 sisältää yrityksen oman toiminnan suorat päästöt. Scope 2 sisältää yrityksen toiminnan epäsuorat päästöt, jotka ovat seurausta ostetun energian tuottamisesta.

Eri ilmastomittarit täydentävät toisiaan ja niitä tarkastellaan mieluiten rinnakkain. Muutokset mittareissa voivat johtua muutoksista salkun sisällössä ja/ tai muutoksista kohdeyhtiöiden tiedoissa, kuten päästöluvuissa tai tietyn vuoden liikevaihdossa.

Mittareiden tulkinnassa on huomioitava myös salkun toimialajakauma. Käytännössä muutamat yksittäiset toimialat aiheuttavat suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä; niitä ovat erityisesti sähköntuotanto, teollisuustuotteet ja energia.

Tietotekniikka- ja rahoitusalan päästöt ovat pienimmät. Osakkeiden maailmanindeksiin (MSCI ACWI) verrattuna SLS:n salkussa painottuvat selvästi enemmän materiaali-, teollisuustuote- ja -palvelusektorit.

Salkussa painottuvat huomattavasti vähemmän informaatioteknologia sekä energia ja sähköntuotanto.

Yksittäiset sijoituskohteet voivat vaikuttaa merkittävästi salkun kasvihuonekaasupäästöihin.

Suomalaisen metsäteollisuuskonserni UPM:n osuus analysoidun salkun markkina-arvosta on kolme prosenttia, mutta sen osuus salkun hiilijalanjäljestä on 17 prosenttia. UPM on vastuullisuuden edelläkävijä alallaan ja asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuoteen 2040 mennessä.

Likvidin osakesalkkumme absoluuttinen hiilijalanjälki oli 55 880 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2e) vuonna 2024. Analysoitu salkku muodostaa noin 64 prosenttia SLS:n sijoitusvarallisuudesta.

Vuonna 2024 SLS:n salkun sekä hiilijalanjälki että painotettu hiili-intensiteetti olivat 50 prosenttia pienemmät kuin maailmanindeksin. Vähennys edellisestä vuodesta on merkittävä, ja se johtuu suurelta osin vuoden aikana salkun sisältöön tekemistämme muutoksista. Näitä muutoksia ovat pääasiassa uudet osakerahastosijoituksemme, joissa on tiukemmat ilmastokriteerit ja päästötavoitteet.

Kasvihuonekaasupäästöjen mittarit vuonna 2024

Hiilijalanjälki

CO2e tonnia milj. euron sijoitusta kohden 40 (74) 81 (91) –51 % (–19 %)

Painotettu hiili-intensiteetti

CO2e tonnia milj. euron liikevaihtoa kohden 61 (95) 123 (127) –50% (–25 %)

Lähde: SEB. Suluissa vuoden 2023 vastaavat luvut. Raportoitujen lukujen osuus analyysissä on yli 90 prosenttia. Päästöt on laskettu kasvihuonekaasuprotokollan scope 1:n ja scope 2:n mukaisesti.

Hiilijalanjälki 2019–2024

SLS:n salkku Maailmanindeksi Lähde: SEB. Hiilijalanjäljen laskentamenetelmä on ollut erilainen vuosina 2019 ja 2020, joten kyseisten vuosien luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa.

Painotettu hiili-intensiteetti 2021–2024

SLS:n salkku Maailmanindeksi Lähde: SEB

Mittari SLS:n likvidi osakesalkku

Maailmanindeksi Vertaus

Ilmastotavoitteet ja skenaarioanalyysi

Päästömittausten tulosten ohella on tärkeää tarkastella myös yritysten ilmastostrategioita. Yritysten tulevaisuuden toimet päästöjen vähentämiseksi ovat ratkaisevia. Likvidin osakesalkun markkinaarvosta 79 prosenttia koostuu yrityksistä, joilla on kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet SBTi:n (Science Based Targets Initiative) mukaisesti, kun taas maailmanindeksissä osuus on 68 prosenttia.

Skenaarioanalyysi on toinen menetelmä, jolla voidaan arvioida salkun tulevaa ilmastojalanjälkeä.

Analyysissä salkkua verrataan Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ilmastoskenaarioihin. Kestävän

Yhtiöiden tulevaisuudessa

tekemät toimet omien päästöjensä vähentämiseksi ovat ratkaisevassa asemassa.

Skenaarioanalyysin tulokset

Vuosi, jolloin SDS:n 1,5 °C:n lämpenemisskenaario saavutetaan

Salkun mahdollinen lämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä

Lähde: SEB. Skenaarioanalyysi kattaa likvidit osake- ja korkosijoituksemme.

Analyysin perusteella salkkumme mukailee tilannetta, jossa lämpeneminen on 1,7 astetta vuoteen 2050 mennessä.

kehityksen SDS-skenaario (Sustainable Development Scenario) on Pariisin ilmastosopimuksen mukainen, ja sen tavoitteena on pitää keskimääräinen lämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Salkkumme tilanne on parempi kuin maailmanindeksin, mutta siihen on tehtävä lisää muutoksia, jotta se saavuttaa SDS-skenaarion 1,5 °C:n tavoitteen. Analyysin perusteella salkkumme mukailee tilannetta, jossa lämpeneminen on 1,7 astetta vuoteen 2050 mennessä, kun taas maailmanindeksin luku on 2,8 °C.

Muut ESG-mittarit

Vesi-intensiteetti

Kulutettu vesimäärä kuutiometreinä 1 milj. euron liikevaihtoa kohden

Sukupuolten tasa-arvo

Naisten osuus hallituksessa

Hyvä hallintotapa

Riippumattomien hallitusjäsenten osuus

Palkkatasa-arvo

Toimitusjohtajan palkka suhteessa työntekijän keskipalkkaan

Lähde: SEB

PRI‑tulokset edistyvät

SLS on allekirjoittanut YK:n tukeman PRI (Principles for Responsible Investment) -aloitteen. Allekirjoittajina otamme sijoitustoiminnassamme huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät. Samalla sitoudumme raportoimaan vuosittain PRI:lle työstämme vastuullisen sijoittamisen parissa.

PRI-tuloksemme

Periaatteet ja strategiat

Osakerahastot, passiiviset*

Osakerahastot, aktiiviset

Korkorahastot

Vuonna 2024 raportoimme PRI:lle toisen kerran. Tuloksemme arvioidaan eri osa-alueiden perusteella:

• periaatteidemme ja strategioidemme laajuus

• eri omaisuuslajeja koskevat toimintatapamme

• läpinäkyvyyttä ja luottamusta lisäävät toimet

PRI:n mukaan SLS:n tulokset ovat erittäin hyvällä tasolla, kun niitä verrataan institutionaalisiin sijoittajiin maailmanlaajuisesti. Tuloksemme ovat parantuneet merkittävästi edellisvuodesta. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että olemme päivittäneet vastuullisen sijoittamisen periaatteitamme ja ottaneet käyttöön varainhoitajillemme suunnattuja ESG-kyselyitä.

Käytämme PRI-raportointia sijoitustoiminnan vastuullisuuden kehittämisen välineenä. PRI-raportti on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme sls.fi.

Private equity -rahastot

Kiinteistörahastot*

Luottamusta lisäävät toimet

PRI – Principles for Responsible Investment

SLS:n pisteet 2024

PRI ‑mediaanipisteet 2024

● Aloite perustettiin vuonna 2006

● Allekirjoittajat ovat institutionaalisia sijoittajia ja palveluntarjoajia

SLS:n pisteet 2023

● Maailmanlaajuisesti 5 300 allekirjoittajaa, jotka hallinnoivat yli 120 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria

● Suomessa 66 allekirjoittajaa

Tavara‑ahdistus jalostui yritystoiminnaksi

Voisimmeko lainata työkaluja ja tavaroita sen sijaan, että ostamme niitä kaapit täyteen?

Sitä toivoi Lotta Lilja, joka sai Sininen pallo -ympäristöpalkinnon joulukuussa. Hän on perustanut digitaalisen Circutus-alustan, joka mahdollistaa esineiden yhteiskäytön.

Palvelusta on hyötyä lompakoillemme, mutta ennen kaikkea maapallolle.

– Halusin keksiä liiketoimintaidean, jolla on taloudellisia mahdollisuuksia ja joka on myös hyväksi maapallolle.

Alun perin Liljan visiona oli yhteinen ja keskitetty varasto lainausta varten, mutta pitäessään luentoa digitalisaation mahdollisuuksista hän tajusi, että lainapalvelu ei tarvitse fyysistä varastoa.

Niinpä hän sai uuden idean digitaalisesta alustasta, jossa kuka tahansa voisi antaa vuokralle työkaluja ja muita tavaroita maksua vastaan.

Viisitoista vuotta sitten joensuulainen Lotta Lilja muutti omakotitaloon. Pian muuton jälkeen hän alkoi turhautua kaikkiin koneisiin ja työkaluihin, joita tarvittiin talon ja puutarhan ylläpitoon, mutta joita kuitenkin käytettiin vain kerran tai muutaman kerran vuodessa. Muun ajan työkalut keräsivät pölyä ja vievät tilaa kaapeissa.

– Joka taloudessa ei tarvitse olla omaa porakonetta, vaan riittänee, että taloyhtiössä on yksi, Lilja sanoo.

Liiketalouden lehtorina hän oli jo kauan ennen Circutus-alustaa ollut kiinnostunut yhdistämään taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan ekologiseen vastuullisuuteen. Kaikkien kotona tarvittavien työkalujen aiheuttamasta turhautumisesta syntyi ensimmäinen idea Circutus-alustasta.

– Circutus on arjen kiertotalouden alusta, jossa sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat tarjota vuokralle sellaista, jolle he uskovat olevan kysyntää, Lilja selittää.

”Joka

taloudessa ei tarvitse olla omaa porakonetta.”

Lotta Lilja kyllästyi kotona kaapit täyttäviin tavaroihin ja kehitti palvelun niiden vuokraamiseksi.

Viidakkorumpu hoitaa markkinoinnin Circutus lanseerattiin maaliskuussa 2023, ja vastaanotto oli myönteinen.

– Kaikki ymmärtävät heti, mistä palvelussa on kyse. Monet myös keksivät heti esineitä, joita he voisivat antaa vuokralle tai joita he itse voisivat vuokrata muilta, Lotta Lilja kertoo.

On kuitenkin vaikeampaa muuttaa innostus todelliseksi palvelun käyttämiseksi. Tähän mennessä Circutuksella on noin tuhat rekisteröityä käyttäjää ja reilut 500 kohdetta vuokrausluettelossa.

– Jopa ihmiset, jotka pitävät ideaa erinomaisena, ovat hitaita kokeilemaan sitä itse. Tarvitaan aika paljon, että myönteinen suhtautuminen johtaa oikeasti rekisteröitymiseen, tavaroiden valokuvaamiseen ja ilmoitusten julkaisemiseen.

Koska Lilja asuu Joensuussa, Circutuksella on eniten käyttäjiä Pohjois-Karjalassa, mutta palvelu saa jatkuvasti lisää jäseniä myös muualta Suomesta. Mainoksia on ollut Googlessa, Facebookissa ja Instagramissa. Circutus on myös tehnyt yhteistyötä vaikuttajien kanssa, jotta tieto siitä leviäisi.

– Parasta markkinointia on kuitenkin se, kun käyttäjä kertoo omista kokemuksistaan. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä nopeammin sana leviää, Lilja toteaa.

Liiketoimintamalli perustuu siihen, että Circutus saa 20 prosentin välityspalkkion jokaisesta vuokrauksesta. Pian käyttöön otetaan myös mahdollisuus suljettuihin alustoihin, jolloin esimerkiksi urheilujoukkue tai marttayhdistys voi vuokrata tai lainata työkaluja ja tavaroita suljetussa piirissä. Tästä palvelusta peritään jäsenmaksu.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Circutus on Lotta Liljalle intohimoprojekti, johon hän on panostanut sekä rahaa että aikaa. Ennen

15 000 euron arvoista Sininen pallo -palkintoa Lilja oli lähes vuoden ajan yrittänyt houkutella rahoittajia siinä onnistumatta.

– Palkinnon ansiosta voin työskennellä tänä vuonna 60-prosenttisesti lehtorina ja käyttää loput ajasta Circutus-alustan kehittämiseen ja markkinointiin.

Liiketalouden lehtorina hän tietää, että yleisön löytäminen hyvällekin liiketoimintaidealle vaatii aikaa. Konkreettisena unelmana on, että Circutus, tai pikemminkin ”circuttaminen”, tulisi osaksi yleistä sanavarastoa samalla tavoin kuin ”googlaaminen”.

– Toivon, että sanasta tulisi se, jota käytettäisiin yhteisistä lainapalveluista. Kaikki tietävät, mitä tarkoittaa, jos joku on ostanut jotain Tori-nimiseltä verkkosivustolta. Siksi yhtenä tavoitteena on, että kaikki ymmärtäisivät, mitä tarkoittaa, kun joku sanoo: ”Circuttasin pizzauunin viikonloppuna”, Lilja toteaa.

Vakavammalla tasolla hän toivoo, että työkalujen lainaus ja vuokraaminen olisivat varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle kuluttajalle – sekä työkalujen omistajille että vuokraajille.

Pidemmällä aikavälillä Lilja unelmoi alustan viemisestä ulkomaille, mutta ensin tavoitteena on lisätä rekisteröityneiden jäsenten määrää Suomessa.

– Palvelun käyttäjämäärää ei ole rajoitettu. Jos 100 000 käyttäjää tekisi muutaman vuokrauksen

vuodessa, yritystoiminta olisi kannattavaa. Lilja muistuttaa, että sekä yksityishenkilöt että yritykset ovat tervetulleita mukaan. Joillekin yrityksille Circutus saattaa jopa mahdollistaa uudentyyppisen liiketoiminnan. Esimerkkinä Lilja mainitsee viime talvena lukemansa uutisen:

– Rovaniemellä on syntynyt ongelma siitä, että turistit heittävät pois kalliit talvitakkinsa ennen kotiin lähtöään. Ehkä joku vaatealan yritys voisi vuokrata takkeja sen sijaan, että turistit joutuvat ostamaan uusia takkeja, jotka he sitten heittävät menemään.

Teksti: Michaela von Kügelgen

Palkinto ympäristön hyväksi

Sininen pallo -palkinto on tunnustus innovaatioista tai tieteellisestä tutkimuksesta, jotka auttavat ihmiskuntaa selviytymään ympäristökriisistä. Vuosittain jaetaan 100 000 euroa. Vuonna 2024 palkintosumma jaettiin kolmelle hankkeelle:

● Eettistä kaupankäyntiä edistävä kansalaisjärjestö Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) sai työstään 40 000 euroa.

● Aku Varamäki Sissi Penttilä ja Julia Thurén saivat kukin 15 000 euroa Viiden vaatteen vuosi ‑kampanjasta, joka kannustaa vähentämään vaatteiden ostamista, sekä kirjasta Planetaarinen vaatekaappi

”Parasta markkinointia on se, kun käyttäjä kertoo omista kokemuksistaan.”

● Lotta Lilja , liiketalouden lehtori, sai 15 000 euroa Circutus-vuokrauspalvelusta, jossa ihmiset voivat lainata tavaroita toisiltaan sen sijaan, että ostaisivat tavaran itselleen.

Palkinnon rahoittavat yhtä suurin osuuksin

Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä SLS, joka rahoittaa osuutensa Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin rahasto II:sta.

Toiminnan päästöt

Toteutimme yhdessä Nordic Impactin kanssa omaa toimintaamme koskevan kasvihuonekaasupäästöjen analyysin saadaksemme selville, missä päästöjä syntyy ja millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä voimme vähentää niitä. Selvitys osoitti, että suurin osa päästöistä on epäsuoria, ja ne johtuvat pääasiassa tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Jotta toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, on tärkeää ensin ymmärtää, miten päästöt syntyvät toiminnan eri osa-alueilla. Kansainvälisen kasvihuonekaasuprotokollan mukaisesti kasvihuonekaasupäästöt jaetaan kolmeen luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Scope 1 -päästöjä ovat oman toiminnan suorat päästöt. SLS:n tapauksessa ne ovat omassa käytössä olevien ajoneuvojen päästöjä. Scope 2 sisältää oman toiminnan epäsuorat päästöt, jotka ovat seurausta ostetun energian tuottamisesta. SLS:n osalta tämä tarkoittaa jäähdytystä, sähköä ja lämmitystä, joita ostamme toimistotiloihimme Helsingissä ja Vaasassa. Scope 3 tarkoittaa toimintaan liittyviä muita epäsuoria päästöjä. Tämä on laaja kategoria, joka SLS:n tapauksessa sisältää muun muassa kaikki ostetut tavarat ja palvelut, työmatkat, tuotetun jätteen sekä myytyjen tuotteiden, kuten kirjojen, käytön ja loppukäsittelyn.

Tulokset selventävät epäsuorien päästöjen merkitystä

SLS:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2023 olivat 1 400 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e)

eli 16,9 t CO2e työntekijää kohden. Tulokset ovat yhdenmukaiset muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, mutta kaikki mahdollisuudet vähentää päästöjä kannattaa tietysti käydä läpi.

Sijoitussalkku ja SLS-omistuksessa olevat kartanot eivät olleet mukana laskelmissa. Suoritamme sijoi-

tussalkun osalta vuosittain erillisen päästöanalyysin (katso luku Vastuulllisen sijoittamisen seuranta).

SLS:n kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa on scope 3 -päästöjä, joiden osuus on 83 prosenttia.

Tämä on tyypillinen jakauma asiantuntijaorganisaatiolle, jolla ei ole omia tuotantolaitoksia. Suurin

osa scope 3 -päästöistämme tulee ostetuista tuotteista ja palveluista (71 %) sekä työmatkoista (21 %).

Ostettuihin tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat esimerkiksi IT-hankinnat, digitointipalvelut sekä leasing- ja lisenssipalvelut. Työmatkojen päästöt tulevat pääosin automatkoista (78 %) ja lentomatkoista (19 %).

Scope 2 -päästömme muodostavat 17 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja ne syntyvät pääasiassa Helsingissä ja Vaasassa sijaitsevien toimistotilojen lämmityksestä (69 %). Scope 1 -päästöt ovat huomattavasti pienemmät, ja ne muodostavat 0,05 prosenttia kokonaispäästöistämme.

SLS:n kokonaispäästöt

1 400 t CO2 e

Scope 1 0,7 t CO2 e 0,1 %

Scope 2 235 , 3 t CO2 e 16 , 8 %

Scope 3 1 164 ,0 t CO2 e 83 ,1 %

Lähde: Nordic Impact

Seuraava vaihe

Kasvihuonekaasupäästöjen analyysi antoi meille paljon arvokasta tietoa sekä päästöjen konkreettiseen vähentämiseen että käyttämiemme tietojen laadun kehittämiseen.

Nopein keino vähentää päästöjä liittyy toimistotilojemme lämmitykseen. Siirtyminen vihreään kaukolämpöön voi vähentää päästöjä tehokkaasti.

Arvioimalla saadut päästömäärät ovat usein todellisia määriä korkeampia. Siksi on tärkeää käyttää analyysissa mahdollisimman korkealaatuisia tietoja tarkemman tuloksen saamiseksi. Tämän takia tulemme käymään läpi seurannan kustannuslajit, jotta ne tukevat analyysiä paremmin. Lisäksi voimme kehottaa yhteistyökumppaneitamme toimittamaan meille päästölaskelmat ostamistamme tuotteista ja palveluista.

Päästöjen kompensointi

Hyvän markkinakäytännön mukaisesti mahdollista kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatiota ei huomioida päästöanalyysissä. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla toiminnan todellisten päästöjen vähentäminen eri menetelmillä. Vain silloin, kun muita menetelmiä ei ole jäljellä, on mahdollista kompensoida päästöjä.

SLS on useiden vuosien ajan toteuttanut ilmastoneutraaleja messuosastoja ja kompensoinut lentäen tehdyistä työmatkoista syntyneet päästöt.

Ilmastoneutraali

messuosasto

Göteborgissa

Messuosastomme Göteborgin kirjamessuilla

sai myös viime vuonna ympäristösertifikaatin. Messeforumin toteuttaman messuosaston kasvihuonekaasupäästöt olivat 0 grammaa.

Osaston päästöjä on vähennetty käyttämällä materiaaleja tehokkaammin ja edistämällä kiertotaloutta. Materiaalit ja sisustus käytetään uudelleen, jos mahdollista. Messuosastoilla käytetään aina uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä, jos sellaista on saatavilla. Messuosaston purkamisesta syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään messuhallien kierrätysjärjestelmän mukaisesti.

Päästöt, joita ei voida vähentää enempää, on hyvitetty CO2Esto-päästölaskurin avulla. CO2Esto ostaa päästöoikeuksia viranomaisten valvomilta EU:n markkinoilta päästöoikeuksilla käytävää kauppaa varten.

Lilla Finland

‑osasto Göteborgin kirjamessuilla oli ilmastoneutraali.

Henkilöt

Esittelemme seuraavilla sivuilla tieteellisen johtokunnan ja raha-asiain johtokunnan luottamushenkilöt sekä johtoryhmän jäsenet.

Tieteellinen johtokunta Raha asiain johtokunta 27 28

Johto

TIETEELLINEN JOHTOKUNTA

Puheenjohtaja, professori Åsa von Schoultz 2024–2026 (valittu 2021)

Varapuheenjohtaja, rehtori Mona Forsskåhl 2023–2025 (valittu 2014)

Professori

Kristina Malmio 2024–2026 (valittu 2015)

Professori Fredrik Nilsson 2023–2025 (valittu 2020)

Rahastonhoitaja, laamanni Johan Aalto 2024–2026 (valittu 2021)

Sihteeri, dosentti Anna Slotte 2022–2024 (valittu 2022)

Professori Marcus Norrgård 2023–2024 (valittu 2023)

Professori Mattias Pirholt 2024–2026 (valittu 2020)

Professori Pauline von Bonsdorff 2023–2025 (valittu 2017)

Professori Petri Karonen 2024–2025 (valittu 2024)

Professori

Gunilla Widén 2022–2024 (valittu 2022)

Ann-Catrin Östman 2022–2024 (valittu 2013)

Dosentti

Johto

RAHA-ASIAIN JOHTOKUNTA

Puheenjohtaja, laamanni

Johan Aalto 2024–2026 (valittu 2014)

Senior advisor Robert Andersson 2023–2026 (valittu 2018)

Toimitusjohtaja Jannica Fagerholm 2021–2024 (valittu 2001)

Hallituksen puheenjohtaja Joakim Frimodig 2024–2027 (valittu 2024)

Analyysijohtaja Heidi Schauman 2023–2025 (valittu 2023)

TILINTARKASTAJAT

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Marcus Tötterman

KHT

Johto

JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja

Björn Teir

Julkaisujohtaja Patricia Berg

Hallinnollinen johtaja

Anja Hongelin

Tutkimusjohtaja Ruth Illman

Arkistonjohtaja

Kristina Linnovaara

Pääjuristi

Jonas Lång

Viestintäjohtaja

Marika Mäklin

Talousjohtaja

Ninny Olin

Strategiajohtaja

Jennica Thylin-Klaus

Vuosikertomukset ja tilinpäätös

Puheenjohtaja Åsa von Schoultzin vuosikatsaus

Tuloslaskelma ja tase

SLS:n visio ”Tietoa ja kulttuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta” otettiin käyttöön keväällä 2024. Maailmalla tapahtuneiden mullistusten takia se tuntuu nykyään vielä tärkeämmältä, kirjoittaa SLS:n puheenjohtaja Åsa von Schoultz.

Vuosikronikka

Tietoa ja kult‑ tuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta

Kuluneen vuoden aikana SLS keskittyi katsomaan tulevaisuuteen. Operatiivinen organisaatio ja tieteellinen johtokunta analysoivat toimintaympäristönsä sekä edessämme olevat suuret haasteet ja muutokset sekä laativat tämän perusteella vision ja strategian.

Visio – Tietoa ja kulttuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta – tuntuu nykyään vielä tärkeämmältä kuin loppukeväästä 2024, jolloin se otettiin käyttöön. Maailmanpolitiikan mullistus, jota nyt todistamme, vaikutti tuolloin mahdottomalta. Olemme keskellä uutta ja ennaltaarvaamatonta aikakautta, joka näyttää muuttavan maailmaamme perusteellisesti ja seurauksin, jotka vaikuttavat politiikkaan ja yhteiskuntaan myös Suomessa.

”Uudessa strategiassa kaudelle 2025–2028 määritellään tieteellinen ja kulttuuripoliittinen linjamme.”

SLS:n uusi visio on tavoite, johon pyrimme. Uusi strategia kaudelle 2025–2028 on konkreettisempi, ja siinä määritellään tieteellinen ja kulttuuripoliittinen linjamme. Strategiassa on kolme selvää painopistealuetta:

• Vahvistetaan humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä ruotsin kielen näkökulmalla tieteellisessä yhteisössä.

• Edistetään laajaa sitoutumista avoimeen ja sivistyneeseen yhteiskuntaan, jossa ruotsinkielinen kulttuuri ja erityisesti kirjallisuus ovat elinvoimaisia ja arvostettuja Suomessa.

• Luodaan valmiuksia ja edellytyksiä toimia muuttuvassa yhteiskunnassa, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa. Vaikuttavuudella ja laajemmalla yhteiskunnallisella merkityksellä on jatkossa suurempi rooli.

Tavoitteena on, että SLS osoittaa merkityksensä suuremmalle yleisölle tinkimättä kuitenkaan tunnusmerkiksi muodostuneesta korkeasta laadusta.

Kuluneen toimintavuoden aikana valmistui SLS:n toimistotilojen laaja remontti Snellmaninkatu 13:ssa. Joulukuussa kaikki työntekijät Helsingissä pääsivät siirtymään vasta remontoituihin ja esteettisesti miellyttäviin tiloihin. Raskaan ajanjakson jälkeen organisaatio saa jälleen työskennellä innostavassa ympäristössä. Samaan aikaan pääsi vauhtiin

Ritarikatu 5:n kunnostus ja konseptin toteutus,

jonka mukaan tila on jatkossa tiedon, kirjallisuuden ja leikin koti.

Vuonna 2024 arkistotoiminta saavutti kaksi tärkeää virstanpylvästä. Ensimmäinen oli Museoviraston ja Porvoon kaupungin kanssa solmittu sopimus siitä, että Runebergin perheen arkistoaineistot kootaan nyt SLS:ään. Toinen virstanpylväs oli se, että SLS:n kokoelmia valittiin

Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin. Siihen sisällytettiin suomenruotsalaisten modernistien arkistot, joita säilytetään SLS:ssä ja Åbo Akademin kirjastossa, sekä SLS:n julkaisujen arkistokokoelma.

SLS jatkaa voimakasta panostustaan tieteelliseen tutkimukseen. Tieteellinen johtokunta myönsi viime vuoden aikana rahoitusta yhteensä 3 558 000 euroa. Vuoden merkittävimpiin kohteisiin kuului kaksi tutkimushanketta ja kaksi koostehanketta. Lisäksi avasimme vuonna 2024 yhdessä Svenska Kulturfondenin kanssa uuden rahoitushaun tärkeällä teemalla Tulevaisuuden haasteet ruotsinkielisessä Suomessa. Tavoitteena on vuoden 2025 aikana myöntää rahoitus teemaan liittyvään, kattavaan nelivuotiseen tutkimushankkeeseen. Julkaisupuolella työtahti oli kiivas. Vuonna 2024 julkaisimme 16 painettua teosta, joiden joukossa oli populaaritieteellisen kirjasarjan Värt att veta neljä ensimmäistä osaa. Ne ovat saaneet erittäin myönteistä huomiota. Värt att veta -sarja on vapaasti

saatavana myös e-kirjoina ja äänikirjoina. Yhdessä tutkimussektorin kanssa käynnistämässämme pilottihankkeessa tuotamme yliopistoille ja korkeakouluille Suomen oloihin sopivaa ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta. Vuoden 2025 aikana tutkijat informaatiotutkimuksen ja valtiotieteiden aloilta kirjoittavat kaksi kirjaa.

Vuonna 2024 päätöksentekoelimiämme täydennettiin uusilla luottamushenkilöillä. Rahaasiain johtokunnassa hallituksen puheenjohtaja Joakim Frimodig korvasi varatuomari Anna-Maja Henrikssonin. Tieteellisen johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin lokakuun ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa Jyväskylän yliopiston historian professori Petri Karonen. Karonen seuraa Ruth Illmania, joka siirtyi operatiiviseen organisaatioon tutkimusjohtajaksi. Illman puolestaan korvaa aiemman tutkimusjohtajan Christer Kuvajan, joka jäi eläkkeelle tehtyään pitkän työuran aikana, jolloin tutkimussektori kasvoi ja laajeni merkittävästi. Kiitämme Kuvajaa hänen arvokkaasta työstään. Maailman epävarmuudesta huolimatta SLS on vahva, sen juuret ovat syvällä historiassa ja katse suunnattuna tulevaisuuteen – missä tieto ja kulttuuri tasoittavat tietä avoimelle ja sivistyneelle yhteiskunnalle.

Åsa von Schoultz Puheenjohtaja

Tieteellisen johtokunnan vuosikertomus 2024

Tieteellisen johtokunnan työ

SLS:n uusi visio ulottuu vuoteen 2032 asti, ja työ sen laatimiseksi aloitettiin loppusyksystä 2023. Koko operatiivinen organisaatio osallistui laajaan toimintaympäristöanalyysiin, jonka tuloksena syntyi perusta tieteellisessä johtokunnassa käydyille keskusteluille.

Toukokuussa tieteellinen johtokunta ja raha-asiain johtokunta päättivät yhdessä, että SLS:n visiona on Tietoa ja kulttuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta.

Tieteellisen johtokunnan työ vuonna 2024 perustui tavoitteeseen, jonka se vuonna 2021 asetti itselleen vuosille 2021–2025.

Vuoden 2024 aikana SLS työsti uutta strategiaa vuosille 2025–2028. Tieteellinen johtokunta ja rahaasiain johtokunta vahvistivat uuden strategian vuodenvaihteessa. Strategian mukaan toiminnalla on kolme painopistettä:

• Tuetaan ja vahvistetaan humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä ruotsin kielen näkökulmalla tieteellisessä yhteisössä.

• Luodaan laajaa sitoutumista avoimeen ja sivistyneeseen yhteiskuntaan, jossa ruotsinkielinen kulttuuri ja erityisesti kirjallisuus ovat elinvoimaisia ja arvostettuja Suomessa.

SLS:n suurimman

palkinnon, Karl Emil Tollanderin

palkinnon, sai kirjailija ja kustantaja Ralf Andtbacka.

• Luodaan valmiuksia ja edellytyksiä toimia muuttuvassa yhteiskunnassa, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa.

Tieteellisen johtokunnan järjestäytymiskokouksessa 18. huhtikuuta professori Åsa von Schoultz valittiin SLS:n puheenjohtajaksi, rehtori Mona Forsskåhl varapuheenjohtajaksi ja dosentti Anna Slotte sihteeriksi.

Muita tieteellisen johtokunnan vuoden aikana käsittelemiä asioita olivat muun muassa seuraavat: Tieteellinen johtokunta päätti, että vuodesta 2025 alkaen SLS siirtyy yhteen yleiseen apurahojen ja avustusten hakuilmoitukseen, joka julkaistaan helmikuussa. Lisäksi SLS:n varojen jakamisen

valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin tehtiin muutoksia, joilla selvennettiin tieteellisen johtokunnan kokonaisvastuuta varojen jakamisesta.

Tieteellinen johtokunta päätti yhdessä Svenska kulturfondenin kanssa avata rahoitushaun yhteiselle tutkimushankkeelle teemalla Tulevaisuuden haasteet ruotsinkielisessä Suomessa. Tätä varten varattiin 500 000 euroa, joka jaetaan vuonna 2025. Hankkeen kokonaisbudjetti on miljoona euroa, josta

SLS:n osuus on 500 000 euroa.

Tieteellinen johtokunta päätti perustaa uudeksi tukimuodoksi oleskeluapurahoja, joita kauno- ja tietokirjailijat voivat hakea oleskellakseen millä tahansa paikkakunnalla Pohjoismaissa 1–4 viikon ajan.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen nojalla tieteellinen johtokunta päätti, että 1 1 2025 alkaen maksetaan palkkiot tieteellisten toimikuntien jäsenille sekä tutkimusvaliokunnalle, arkiston keruutoimikunnalle, julkaisuvaliokunnalle ja Fredrik Paciuksen muistorahaston toimikunnalle. Yleisen palkintolautakunnan jäsenet saavat palkkion aiempien päätösten mukaisesti.

Tieteellinen johtokunta on säännöllisesti päivittänyt SLS:n ohjausasiakirjoja ja tehnyt tiettyjä muutoksia operatiiviseen organisaatioon yhdessä raha-asiain johtokunnan kanssa. Vuonna 2024 päätettiin muun muassa vahvistaa ja parantaa Finlands svenska folkmusikinstitutin (FMI) profiilia SLS:ssä. FMI muodostaa jatkossa organisatorisen osan sekä

SLS:n arkisto- että tutkimussektoreissa.

Toimintaan liittyvät kohokohdat

Seura harjoitti toimintaansa tieteellisen johtokunnan vuodeksi 2024 laatiman toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään.

Aula Research arvioi vuoden aikana SLS:n arkistotoimintaa ja erityisesti sen vaikuttavuutta tutkijoiden keskuudessa.

SLS:n arkistointisektorilla arkistoaineiston käsittelyprosessia saatiin tehostettua, kun arkistointijärjestelmä Yksa saatiin päivittäiseen käyttöön. Vuoden aikana avattiin yhteys Yksan ja aineistojen pitkäaikaissäilytykseen tarkoitetun kansallisen PASpalvelun välillä. Sen ansiosta arkiston digitoitu, suojaluokiteltu aineisto voidaan siirtää PAS-palveluun.

Arkiston suojaluokitellun aineiston digitointihanke (2023–2025) jatkui, mutta aineistoa digitoitiin vuoden aikana odotettua hitaammin. Tämä tarkoittaa sitä, että hanke todennäköisesti kestää arvioitua pidempään. Arkisto sai vuoden aikana valmiiksi viisi keruuta eri teemoista. Keruukysely Kerro elämäsi kielistä! oli erittäin suosittu ja siihen tuli 141 vastausta.

Kun SLS siirtyi Ritarikadulta Snellmaninkadulle, myös arkistoaineisto siirrettiin Snellmaninkadulla olevaan uuteen arkistomakasiiniin. Asiakaspalvelu oli kiinni marras-tammikuussa, kun Snellmaninkadun uutta asiakaspalvelua

valmisteltiin.

SLS solmi uudet sopimukset Museoviraston ja Porvoon kaupungin kanssa SLS:lle talletetusta Runeberg-aineistosta ja Porvoon museon tiloissa säilytetystä Runeberg-aineistosta. Kaikki valtion omistama Runebergiin liittyvä arkistoaineisto on nyt SLS:n arkistoissa. SLS solmi myös lahjoitussopimuksen Kotimaisten kielten keskuksen kanssa arkistoaineistosta, jota Ordbok över Finlands svenska folkmål -sanakirjan toimitus käyttää. Aineisto saadaan arkistoon viimeistään vuonna 2036, kun Ordbok över Finlands svenska folkmål on saatu valmiiksi. Lisäksi SLS sai Pressarkivföreningenin arkiston, johon sisältyy Brages Pressarkiv -lehdistöarkiston suuri leikekokoelma.

SLS:n ja Åbo Akademin kirjastoissa sijaitseva

Suomenruotsalaisten modernistien arkistot sekä SLS:n julkaisujen arkistokokoelma valittiin Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin.

Rekisterin tavoitteena on suojella Suomen ja maailman asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä sekä edistää sen saavutettavuutta.

SLS:n arkistoaineiston ja julkaisujen näkyvyyden lisäämistä Wiki-maailmassa jatkettiin yhteistyössä Projekt Fredrika rf:n kanssa. Ruotsin kielen näkyvyyttä Wiki-maailmassa parannettiin siirtämällä kirjat Ett gott parti ja Finlandssvenska festboken Wikipediaan ja Wikidataan tekoälyn suorittaman käsittelyn jälkeen. Sekä Wikipedia että Wikidata ovat tärkeitä, jotta kielimallit ymmärtäisivät paremmin Suomen ruotsinkielistä kulttuuria.

SLS järjesti tai oli mukana järjestämässä yhteensä 52 tapahtumaa. Näitä olivat muun muassa seuraavat: Iltapäivätee kirjailijoiden kanssa yhteistyössä

Förlagetin ja Schildts & Söderströmsin kanssa 20 3., seminaari ja työpaja akateemisesta kirjoittamisesta 30.5., avoimet ovet SLS:n tiloissa Vaasassa 27.7., kirjoitusretriitti tohtoriopiskelijoille 12 9. ja tutkimusjohtaja Christer Kuvajan jäähyväisseminaari: Kahdella tai useammalla kielellä: näkemyksiä kielellisiin olosuhteisiin ja ilmiöihin ennen ja nyt 28 11 SLS julkaisi 16 painettua teosta, joista 11 julkaistiin myös digitaalisesti. Aiemmin painettuna julkaistuista backlist-luettelon teoksista kahdeksan julkaistiin nyt myös e-kirjoina sivustolla sls.fi, ja uusintapainoksia otettiin kolme. FMI julkaisi Vila-yhtyeen albumin Vila musiikin suoratoistopalveluissa ja CD-levynä. Folk och musik -julkaistiin kuudetta vuotta e-lehtenä.

Vuoden myydyin kirja oli Maren Jonassonin toimittama Historiska recept i urval. Värt att veta -sarjan neljä ensimmäistä osaa julkaistiin vuoden aikana:

Mardrömmar ja Kvantdatorer huhtikuussa sekä Skogen ja Speglingar syyskuussa. Värt att veta -kirjat julkaistiin samaan aikaan myös e-kirjoina ja äänikirjoina.

Suurin osa vanhemmista digitaalisista julkaisuista siirrettiin SLS:n oman digitaalisen julkaisualustan päivitettyyn versioon. Siirroilla varmistettiin, että SLS:n nykyiset julkaisut pysyvät käytössä ja että hakukoneet löytävät osumia materiaalista. Vuonna 2024 julkaisusektori työsti kahta digitaalista julkaisuhanketta: Historialliset reseptit ja Edvard Westermarck. Historialliset reseptit -hankkeen verkkosivustoa täydennettiin marraskuussa pohjanmaalaisilla kotitalouskirjoilla. Tieteellinen johtokunta päätti, että Tove Janssonin kuolinpesän digitaalinen julkaisuhanke käynnistetään vuonna 2025. Janssonin kaunokirjallisten käsikirjoitusten digitalisointi Åbo Akademin kirjastossa aloitettiin jo syksyllä.

Syyskuussa 2024 avattiin haettavaksi kaksi yliopistoon tai korkeakouluun sijoittuvaa toimea. Ne kuuluvat pilottihankkeeseen, jossa tuotetaan humanistisille aloille ja yhteiskuntatieteille uutta Suomen oloihin liittyvää ruotsinkielistä kurssikirjallisuutta.

Tieteellinen johtokunta teki marraskuussa päätöksen myönnettävistä toimista, ja ne menivät informaatiotutkimuksen ja valtiotieteen aloille. Muiden suomenruotsalaisten säätiöiden ja rahastojen kanssa käynnistettiin vuoden 2024 loppupuolella keskusteluja suuremmasta yhteispanostuksesta ruotsinkieliseen kurssikirjallisuuteen vuonna 2025.

Julkaisuyhteistyö suomalaisten ja ruotsalaisten kustantajien kanssa jatkuu, ja lähes kaikki SLS:n julkaisemat teokset julkaistaan myös Ruotsissa. Bargumin rahaston ansiosta SLS tekee nyt säännöllisemmin yhteistyötä suomenkielisten kustantajien kanssa, jotta osa SLS:n kirjoista julkaistaan myös suomeksi. Martin Hårdstedtin kirja Finlands svenska historia käännettiin suomeksi vuonna 2024, ja Gaudeamus julkaisi sen tammikuussa 2025 nimellä Suomen ruotsalainen historia.

Göteborgin ja Helsingin kirjamessujen lisäksi

SLS:llä oli oma kirjamyyntipiste Turun kirjamessuilla, Porvoon kirjamessuilla ja Österbottens bokmässa -tapahtumassa. Värt att veta -sa rjan ensimmäiset kirjat julkaistiin Tekstin talossa huhtikuussa, ja Vardagens föränderliga rum -ki rjasarja julkaistiin Villa Kivessä elokuussa. Vuoden 2022 lopussa käynnistettiin tilahanke, jonka tavoitteena oli, että kaikki SLS:n työntekijät Helsingissä työskentelevät tulevaisuudessa osoitteessa Snellmaninkatu 13 sijaitsevissa tiloissa. Hankkeen konkreettiset rakennustyöt

saatiin valmiiksi joulukuussa 2024, ja työntekijät Helsingissä pääsivät muuttamaan uusittuihin tiloihin.

Vuoden 2024 aikana laadittiin Ritarikatu 5:ssä sijaitsevan SLS:n kiinteistön uusi toimintakonsepti, jonka mukaan se on tiedon, kirjallisuuden ja leikin koti. Konsepti toteutuu kiinteistön laajan kunnostuksen yhteydessä vuonna 2025. Uusi toimintakonsepti perustuu toimintaan, jota kustantamo Schildts & Söderströms, Stiftelsen Sedmigradsky ja SLS toteuttavat rakennuksessa. SLS hallinnoi jatkossakin juhlasalia ja salin toimintaa tukevia tiloja. Schildts & Söderströms keskittää toimintansa rakennukseen, ja Stiftelsen Sedmigradsky perustaa tiloihin uuden päiväkodin. Päiväkodin tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen uusia toimintamalleja ja käytännönläheistä tutkimusta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Apurahat, avustukset ja palkinnot Tieteellinen johtokunta päätti rahoittaa yhteensä 2 196 600 eurolla kahta tutkimushanketta ja kahta kokoomahanketta, jotka alkavat vuonna 2025. Nämä ovat tutkimushankkeet Sosiaaliset verkostot väestön ikääntyessä, joka toteutetaan Väestöliiton kanssa tutkijaprofessori Anna Rotkirchin johdolla, ja Sukupolvi X, Y ja Z ja digitaaliset kielenkäytöt: Intra- ja intersukupolvinen merkityksen luonti sekä adaptaatio ja asenteet (XYZdigi), joka toteutetaan Jyväskylän yliopistossa professori Åsa Palviaisen johdolla. Koostehankkeet ovat Invandringens historia i Finland 1809–2024, joka toteutetaan Åbo Akademissa dosentti Mats Wickströmin johdolla, ja Itsenäisen Suomen tieteen historia, joka toteutetaan Suomalaisessa

Tiedeakatemiassa dosentti Stefan Nygårdin johdolla.

Tieteellinen johtokunta myönsi henkilökohtaisia apurahoja akateemiseen tutkimukseen yhteensä 1 361 400 euroa. Muita apurahoja ja avustuksia myönnettiin 1 949 144 euroa. Vuoden aikana jaettiin kirjallisuus-, tiede- ja kulttuurialan palkintoja yhteensä 464 834 euron arvosta.

Johtokunta päätti myös korottaa työskentelyapurahojen kuukausittaiset määrät seuraaviksi: tohtoriopiskelijat 2 700 euroa, tohtorit 3 100 euroa ja dosentit 3 700 euroa vuodesta 2025 alkaen. Vuonna 2024 Kotimaisten kielten keskukselle myönnettiin

570 000 euron tuki Ordbok över Finlands svenska folkmål -sanakirjan tekoon.

SLS hallinnoi Delegationen för den svenska litteraturens främjande -valtuuskuntaa ja sen avustuksia.

Valtuuskunta myöntää valtion rahoittamaa tukea kauno- ja tietokirjallisuuden painamiseen sekä kirjallisuuden kääntämiseen suomesta ruotsiin. Vuonna 2024 valtuuskunta myönsi tukea yhteensä 75 685 euroa.

Vuonna 2024 Sininen pallo -y mpäristöpalkinnon saivat Eetti Eettisen kaupan puolesta ry, Aku Varamäki, Sissi Penttilä, Julia Thurén ja Lotta Lilja. 100 000 euron arvoisen palkinnon jakavat yhteistyössä SLS, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. SLS:n osuus palkintosummasta oli 33 334 euroa.

Apurahoja, avustuksia ja palkintoja jaettiin huomioiden rahastotuottojen käyttö seuran omiin tarkoituksiin yhteensä 7 818 107 euroa.

Institutionaalinen yhteistyö

Yhteistyö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja muiden yksityisarkistojen sekä Kansallisarkiston,

Kansalliskirjaston, Museoviraston ja muiden keskeisten muistiorganisaatioiden kanssa on jatkunut.

Yhteistyö on koskenut muun muassa yhteistä Finnahakupalvelua ja alan oikeudellisia kysymyksiä.

Tieteellisten seurain valtuuskunta ja sen alaosastot Tiedekirja ja Julkaisuvarasto pysyivät tärkeinä ja läheisinä yhteistyökumppaneina.

Yhteistyö Ruotsin Språkbankenin ja Suomen Kielipankin kanssa on koskenut muun muassa litteroidun aineiston siirtämistä arkistosta ja julkaisemista.

Yhteistyö Litteraturbankenin kanssa on koskenut suomenruotsalaisen kirjallisuuden parempaa saatavuutta.

Ruotsissa SLS:n yhteistyökumppaneina ovat myös Svenska Akademien, Kungliga Gustav Adolfs Akademien ja Riksbankens Jubileumsfond.

Kuulumalla Säätiöt ja rahastot ry:hyn SLS osal listuu säätiöalan kansalliseen yhteistyöhön. Seura on vuodesta 2013 lähtien ollut jäsenenä Philantrophy Europe Associationissa (Philea), joka on eurooppalaisten säätiöiden ja rahastojen yhteistyöorganisaatio.

Jäsenet

Vuoden lopussa SLS:llä oli 887 jäsentä eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin jäsenmäärä oli 913.

Vuosijuhla 5.2.2024

Vuosijuhla järjestettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa täysilukuiselle yleisölle. Suuri joukko katsojia seurasi juhlaa myös verkon kautta osoitteessa sls.fi.

SLS:n suurimman palkinnon, Karl Emil Tollanderin palkinnon, sai kirjailija ja kustantaja Ralf Andtbacka. Juhlaesitelmän otsikollla Mina språk – broar eller

murar? piti rehtori Mona Forsskåhl. Juhlaesitelmä on julkaistu vuosikirjassa Historiska och litteratur‑ historiska studier 99. Juhlan taiteellisessa teemassa tuotiin esiin uudempaa suomenruotsalaista kirjallisuutta. Alma Pöysti ja Rosanna Fellman tulkitsivat Rosanna Fellmanin ja Adrian Pereran tekstejä. Ohjelmaan kuului myös Jukka Perko Avaran esittämää musiikkia.

Vuosikokous 9.4.2024

Vuosikokoukseen osallistui 24 jäsentä. Tieteellisen johtokunnan jäseniksi kolmivuotiskaudeksi vuoden 2027 vuosikokoukseen asti valittiin uudelleen professori Kristina Malmio, professori Mattias Pirholt, professori Åsa von Schoultz ja laamanni Johan Aalto. Hallituksen puheenjohtaja Joakim Frimodig valittiin raha-asiain johtokuntaan vuoden 2028 vuosikokoukseen asti opetusministeri, varatuomari Anna-Maja Henrikssonin tilalle, joka oli ilmoittanut, ettei hän aio asettua uudelleen valittavaksi.

Toimintavuoden 2024 tilintarkastajaksi vuosikokous valitsi KHT-tilintarkastusyhteisö KPMG:n, joka on ilmoittanut Marcus Töttermanin (KHT) toimivan päävastuullisena tilintarkastajana.

Tieteellisen johtokunnan ja raha-asiain johtokunnan ehdotuksesta vuosikokous päätti pitää vuosijäsenten jäsenmaksun 25 eurossa ja ainaisjäsenyyden maksun 800 eurossa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous 14.10. Yhdistyksen kokouksessa professori Petri Karonen valittiin tieteelliseen johtokuntaan Ruth Illmanin tilalle. Illman erosi johtokunnasta huhtikuussa, kun hänet valittiin SLS:n tutkimusjohtajaksi.

Tieteellisen johtokunnan jäsenet

Tieteellisen johtokunnan kokoonpano oli vuoden aikana seuraava (jälkimmäinen vuosiluku on toimikauden viimeinen kokonainen kalenterivuosi, näin ollen toimikausi päättyy seuraavan vuoden vuosikokoukseen):

Toimikausi Valittu Läsnä puheenjohtaja, professori Åsa von Schoultz 2024–2026 2021 9/9 varapuheenjohtaja, rehtori Mona Forsskåhl 2023–2025 2014 9/9 sihteeri, dosentti

Anna Slotte 2022–2024 2022 9/9 rahastonhoitaja, laamanni Johan Aalto 2024–2026 2021 9/9

dosentti

Ann-Catrin Östman 2022–2024 2013 9/9 professori Kristina Malmio 2024–2026 2015 7/9

professori

Pauline von Bonsdorff 2023–2025 2017 8/9 dosentti Ruth Illman (erosi huhtikuussa) 2023–2024 2017 3/3

professori Fredrik Nilsson 2023–2025 2020 7/9

professori Mattias Pirholt 2024–2026 2020 7/9

professori Gunilla Widén 2022–2024 2022 8/9

professori Marcus Norrgård 2023–2024 2023 7/9

professori Petri Karonen 2024–2025 2024 2/2 (valittu yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 14 10 2024)

Tieteellinen johtokunta kokoontui vuoden aikana yhdeksään kokoukseen ja työvaliokunta kahdeksaan kokoukseen.

Seuran vuoden 2024 tilinpäätös

Tieteellinen johtokunta on omalta osaltaan perehtynyt SLS:n vuoden 2024 tilinpäätökseen ja suosittelee sen vahvistamista.

Raha‑asiain johtokunnan vuosikertomus 2024

Raha-asiain johtokunnan vuosikertomus on kirjanpitolain mukainen toimintakertomus.

• Hallinnoidun omaisuuden kokonaistuotto vuonna 2024 oli +9 ,3 prosenttia (+8,9 % vuonna 2023).

• Omaisuuden markkina-arvo oli vuoden lopussa

2 182 miljoonaa euroa (2 050 miljoonaa euroa).

• Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä oli 73 ,5 miljoonaa euroa (64 ,3 miljoonaa euroa).

• Lahjoitukset ja testamentit kartuttivat pääomaa 4 ,9 miljoonalla eurolla (2,2 miljoonaa euroa).

• SLS:n toiminta ja varojen jakaminen kehittyivät suunnitelmien mukaisesti, kulut olivat 18,5 miljoonaa euroa (16,1 miljoonaa euroa).

• SLS:n palkintojen, apurahojen ja avustusten nettojako oli 7,8 miljoonaa euroa (6,7 miljoonaa euroa).

• Varsinaisen toiminnan alijäämä (sisältää Svenska kulturfondenista jaetut varat) kasvoi 68,0 miljoonaan euroon ( 59 ,7 miljoonaa euroa).

• Svenska kulturfondenin käyttöön osoitetaan 52 miljoonaa euroa vuonna 2025 (48 miljoonaa euroa).

• Tilikauden ylijäämä on 103 681,63 euroa (vuoden 2023 alijäämä 31 968,04 euroa). Vuosi 2024 oli jälleen hyvä sijoitusvuosi, ja useimmilla osakemarkkinoilla tuotto oli positiivinen useista epävarmuustekijöistä huolimatta. Pääomamarkkinoihin vaikuttivat vuoden aikana muun muassa muutokset inflaatioon ja korkokehitykseen kohdistuneissa

odotuksissa, kohtalainen talouskasvu Yhdysvaltojen ulkopuolella, geopoliittiset haasteet ja Yhdysvaltain presidentinvaalit. Maailmanlaajuisten osakemarkkinoiden kokonaistuottoa mittaava osakeindeksi kasvoi vuoden aikana yli 25 prosenttia. Tämä oli

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vahvan kehityksen ansiota, jossa kasvua oli yli 32 prosenttia euroissa mitattuna. Suurin osa noususta selittyi muutaman suuren teknologiayhtiön menestyksellä. Helsingin pörssi ei taaskaan yltänyt muissa länsimaissa nähtyyn kehitykseen, ja indeksin tuotto pysyi lähes nollassa vuonna 2024. Alustavien tietojen mukaan globaali bruttokansantuotteen kasvu oli edellisvuoden tasolla eli noin 3,1 prosentissa. Ennusteiden mukaan kasvu pysyy tulevina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Omaisuuden markkina-arvo nousi 2 050 miljoonasta eurosta vuoden 2024 lopun 2 182 miljoonaan euroon. SLS:n varainhoidon tärkein sijoitusmuoto ovat osakesijoitukset. Näiden osuus sijoitussalkusta oli vuoden 2024 lopussa 81 prosenttia (82 % 31.12.2023). Korkosijoitukset muodostivat 11 prosenttia koko salkusta (10 %). Kiinteistösijoitusten osuus koko salkusta oli 8 prosenttia (9 %). Sijoitussalkun koostumusta ja muutoksia vuoden 2024 aikana selvennetään eri näkökulmista tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 9–18.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä vuonna 2024 kasvoi 73,5 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2023 oli 64,3 miljoonaa euroa). Muutos oli suurin

osakkeissa ja osakesidonnaisissa instrumenteissa: 58,6 miljoonasta eurosta 63,4 miljoonaan euroon. Tuotot sisältävät myös tuoton private equity -sidotuista sijoituksista, joiden realisoituneet voitot pienenivät 16,4 miljoonasta eurosta 12,3 miljoonaan euroon vuonna 2024, pääasiassa markkinoiden pienempien kaupankäyntivolyymien seurauksena. Näistä voitoista siirrettiin 2,5 miljoonaa euroa arvonkorotusrahastoon SLS:n kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. Korkosijoitusten tuotto nousi 8,3 miljoonaan euroon vuonna 2024 vuoden 2023 4 6 miljoonasta eurosta. Kiinteistösijoitusten nettotuotto väheni 2,1 miljoonasta eurosta 1,8 miljoonaan euroon.

Svenska kulturfondenin käyttöön vuodelle 2024 osoitettiin 48,0 miljoonaa euroa vuoden 2023 tuloksesta. Vuodelle 2025 Svenska kulturfondenin käyttöön osoitetaan yhteensä 52,0 miljoonaa euroa vuoden 2024 tuloksesta. Vuonna 2024 Svenska kulturfonden pyysi maksuja yhteensä 49,4 miljoonan euron edestä (43,6 miljoonaa euroa vuonna 2023). Kulturfondenin avustusten saajat nostavat myönnettyjä apurahoja eri tahtiin, joten pyydettyihin maksuihin sisältyy myös aiempina vuosina käyttöön osoitettuja varoja.

Aiemman käytännön mukaisesti raha-asiain johtokunta tarkasteli koko omaisuutta kokouksissaan toukokuussa ja marraskuussa sekä laati suuntaviivat sijoittamiselle.

SLS:n vastuullisen sijoittamisen tavoitteet

perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Tämä pitää sisällään YK:n ja OECD:n periaatteet, kestävän kehityksen maailmanlaajuiset tavoitteet, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti SLS:n tavoitteena on hiilineutraali salkku vuoteen 2050 mennessä.

SLS:n rahastosijoitukset kohdistuvat ensisijaisesti rahastoihin, jotka on luokiteltu EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFDR) mukaan artiklan 8 tai 9 mukaisiksi. Nämä rahastokategoriat huomioivat sijoitusprosessin vastuullisuustekijät ja tukevat SLS:n vastuullisen sijoittamisen tavoitteita. Vuonna 2024 salkun rahastosijoituksista 27 prosenttia (12 % vuonna 2023) muodostui artiklan 9 mukaisista rahastoista, 53 prosenttia (60 %) artiklan 8 mukaisista rahastoista ja 20 prosenttia (27 %) artiklan 6 mukaisista rahastoista tai luokittelemattomista rahastoista (markkina-arvon perusteella). Vuoden aikana tehty osakesalkun uudelleenjärjestely vaikutti siten, että 9 artiklan mukaisten rahastojen osuus suureni ja artiklan 6 mukaisten rahastojen, joissa ei huomioida vastuullisuusasioita, osuus pieneni.

Vuoden 2024 aikana suljettiin kolme SLS:n tarpeisiin räätälöityä erikoissijoitusrahastoa, ja SLS siirtyi passiivisesti hallinnoitaviin osakerahastoihin, joilla on laajat vastuullisuuskriteerit ja ilmastotavoitteet

(artiklat 8 ja 9). Siirtymä on tärkeä askel kohti tavoitetta saavuttaa hiilineutraali salkku Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Uusia sijoituksia infrastruktuurirahastoihin tehtiin uusiutuvan energiantuotannon ja energian varastoinnin aloilla.

Likvidin salkun vastuullisuutta seurataan vuosittain kahden ulkopuolisen yhteistyökumppanin tekemän analyysin avulla. Vuonna 2024 vastuullisuusanalyysissä oli mukana 71 prosenttia salkun sijoituksista. Analyysi osoittaa, että salkun vastuullisuusluokitus on säilynyt hyvällä tasolla markkinoiden keskiarvoon verrattuna. Salkun ESG-pistemäärä (7,6) antaa toiseksi korkeimman vastuullisuusluokituksen AA, kun markkinoiden keskiarvo (osakkeiden MSCI ACWI -maailmanindeksi) on A (6,8).

Salkun ilmastomittarit ovat kehittyneet erittäin myönteisesti. Vuonna 2024 likvidin osakesalkun sekä hiilijalanjälki että painotettu hiili-intensiteetti olivat 50 prosenttia pienemmät kuin maailmanindeksin.

Skenaarioanalyysi osoittaa, että salkku seuraa vaihtoehtoa, jossa lämpeneminen on 1,7 astetta vuoteen 2050 mennessä, kun taas maailmanindeksin luku on 2,8 astetta. Mittarien myönteinen kehitys johtuu suurelta osin salkulle viime vuoden aikana tehdystä uudelleenjärjestelystä.

SLS raportoi toista kertaa vastuullisesta sijoitustoiminnastaan PRI (Principles for Responsible Investment) -aloitteelle. PRI:n mukaan SLS:n tulokset ovat erittäin hyvällä tasolla, kun niitä verrataan institutionaalisiin sijoittajiin maailmanlaajuisesti. Edellisvuotta huomattavasti parempi tulos johtuu

SLS:n päivitetyistä vastuullisen sijoittamisen periaatteista ja varainhoitajille tehdyistä ESG-kyselyistä. Uusi rahastopääoma oli 4 870 892,13 euroa

vuonna 2024. Kolme Svenska litteratursällskapetin rahastoa ja yksitoista Svenska kulturfondenin rahastoa sai vuoden aikana pääomalisäyksen. Svenska kulturfondeniin perustettiin vuonna 2024 kaksi uutta rahastoa, Svenska litteratursällskapetiin ei perustettu uusia rahastoja. Rahastokohtaiset pääomalisäykset eritellään taseen liitetiedoissa nro 21 ja 24

Raha-asiain johtokunta osallistui vuoden aikana

SLS:n uuden vision ja strategian laatimiseen. SLS:n tieteellinen johtokunta ja raha-asiain johtokunta päättivät SLS:n visiosta toukokuussa 2024. Toimintaa vuoden 2032 loppuun asti ohjaava visio on ”Tietoa ja kulttuuria avoimen ja sivistyneen yhteiskunnan puolesta”. Vision perusteella raha-asiain johtokunta päätti vuodenvaihteessa omalta osaltaan uudesta SLS:n strategiasta, joka ulottuu vuoden 2028 loppuun asti. Tieteellinen johtokunta ja raha-asiain johtokunta tekevät visiota ja strategiaa koskevat päätökset yhdessä.

Vuonna 2024 raha-asiain johtokunta pyrki kehittämään päätöksentekoprosessia sen osalta, miten varat osoitetaan niitä jakavan Utdelningsstiftelsen för Svenska kulturfondenin käyttöön. Raha-asiain johtokunta on syventänyt vuoropuhelua Svenska kulturfondenin jako-organisaation johdon kanssa, jotta varojen jakaminen vastaisi paremmin jako-organisaation määrittämiä pitkän aikavälin tarpeita, joiden turvin Svenska kulturfonden pystyy toteuttamaan tavoitettaan edistää ruotsinkielisyyttä Suomessa.

Raha-asiain johtokunta on säännöllisesti päivittänyt SLS:n ohjausasiakirjoja ja tehnyt tiettyjä muutoksia operatiiviseen organisaatioon yhdessä tieteellinen johtokunnan kanssa. Tietoturvan kehityksestä ja tietotekniikkaan liittyvistä riskeistä on raportoitu

jatkuvasti raha-asiain johtokunnalle.

SLS:n vakuutusturva sisältää vahinkovakuutukset, henkilövakuutukset sekä keskeytys- ja vastuuvakuutukset. Kiinteistöt on vakuutettu täydestä arvosta aina kun mahdollista. Museorakennuksilla on kiinteät vakuutusarvot. Raha-asiain johtokunnalla ja toimitusjohtajalla on vastuuvakuutus omaisuuteen kohdistuvien vahinkojen varalta.

Osakesijoitukset

Vuosi 2024 oli osakesijoitusten kannalta hyvä vuosi. Euroissa laskettuna maailmanindeksi nousi +25 ,3 prosenttia. Helsingin pörssi laski –2,0 prosenttia. SLS:n viiteindeksi nousi +12,8 prosenttia. Viiteindeksissä on 50 prosenttia maailmanindeksiä (MSCI World AC TRN Euro), 25 prosenttia Helsingin pörssin indeksiä (OMXH TRN) ja 25 prosenttia euroalueen valtionlainojen korkoindeksiä (ICE EC). Indeksin tarkoituksena on toimia vertailukohtana sijoitussalkun tuoton ja riskin pitkän aikavälin kehityksen seurannassa.

SLS:n osakesijoitukset tuottivat keskimäärin +11,7 prosenttia. Osakkeisiin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin tehtyjen sijoitusten arvo oli vuoden 2024 lopussa 1 768 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 1 678 miljoonaa euroa, ja niiden osuus sijoitetuista varoista oli 81 prosenttia (82 %).

Osakerahastojen osuus osakesijoituksista oli 44 prosenttia (41 %). Osakerahastosijoitukset ovat pääosin globaaleja osakeindeksirahastoja ja rahastoja, jotka keskittyvät erilaisiin pitkän aikavälin teemoihin, kuten pienyrityksiin ja yhtiöihin, jotka kehittävät kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Vuoden aikana suljettiin kolme SLS:lle räätälöityä erikoissijoitusrahastoa, ja varat siirrettiin passiivisesti hallinnoituihin

indeksirahastoihin. Tämän vuoksi kaupankäynti osakerahastoilla oli vuonna 2024 harvinaisen suurta: rahastoja ostettiin 484 miljoonalla eurolla ja myytiin 499 miljoonalla eurolla.

Suoraan omistetut pörssinoteeratut osakkeet ovat pääosin kansainvälisesti toimivien, Suomeen ja Ruotsiin rekisteröityjen yhtiöiden osakkeita, ja niiden osuus kaikista osakesidonnaisista sijoituksista oli 34 prosenttia (40 %). SLS:n sijoitusperiaatteiden mukaisesti etusijalle asetetaan vakaat ja vakiintuneet yritykset, joilla on vahva markkina-asema, vakaa ansaintakyky ja vahva tasapaino sekä omistajaystävällinen osinkopolitiikka. Vuodenvaihteessa viisi suurinta suoraa omistusosuutta olivat suuruusjärjestyksessä Nokia, Sampo, Nordea, UPM-Kymmene ja Wärtsilä. Suoraan omistettavia pörssiosakkeita ostettiin 62 miljoonalla eurolla ja myytiin 140 miljoonalla eurolla.

SLS pyrkii edelleen kasvattamaan private equity -sidottujen sijoitusten osuutta ja toteuttaa monivuotista suunnitelmaa tämän saavuttamiseksi. Private equity -sidotut sijoitukset tehdään erikoissijoitusrahastojen, sijoituslainojen ja vastaavien struktuurien kautta. Vuoden 2024 lopussa sitoutuneen pääoman arvo oli 379 miljoonaa euroa (295 milj. euroa), mikä vastaa 21 prosenttia (18 %) osakesidonnaisista sijoituksista. Jäljellä oleva sitoumus private equity -sijoituksiin oli vuoden lopussa yhteensä 359,0 miljoonaa euroa (322,0 milj. euroa).

Osakesijoitusten nettomyynti nousi 37 miljoonaan euroon. Osakesijoitusten hajautus toimialoittain ja alueittain ja siinä vuonna 2024 tapahtuneet muutokset kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 11–12.

Korkosijoitukset

Sijoitukset korkomarkkinoilla tuottivat kohtalaisesti vuonna 2024 . Valtioiden joukkolainojen indeksi euroalueella nousi +1,8 prosenttia, investment grade -lainat +4 ,6 prosenttia ja high yield -lainat +8,6 prosenttia. 12 kuukauden euriborkorko laski merkittävästi vuoden aikana 3 ,51 prosentista vuodenvaihteen 2, 46 prosenttiin. Vuoden alin lukema oli 2,35 prosenttia joulukuussa 2024 .

SLS:n korkosijoitukset olivat vuoden lopussa 238 miljoonaa euroa (195 miljoonaa euroa 31.12.2023).

Korkosalkussa painottuivat sijoitukset lyhytaikaisiin omaisuuseriin, yrityslainarahastoihin ja epälikvideihin korkosijoitusrahastoihin (mm. private debt -struktuurit ja mikrolainarahastot), joiden indeksoitu tuotto oli +4,8 prosenttia.

Korkosijoitusten koostumus oli vuodenvaihteessa seuraava: 60 prosenttia (59 %) korkosijoitusrahastoja, 24 prosenttia (31 %) lyhytaikaisia sijoituksia ja 16 prosenttia (10 %) likvidejä varoja. Korkosijoitusten jäljellä oleva sijoitussitoumus oli vuoden lopussa yhteensä 45 miljoonaa euroa (24 milj. euroa). Vuoden aikana osa lyhytaikaissijoituksista luokiteltiin uudelleen likvideiksi varoiksi.

Kiinteistösijoitukset

Kiinteistönetto oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2,1 miljoonaa euroa vuonna 2023). Kiinteistönettoa rasittivat Snellmaninkatu 13:n mittavien peruskorjaus- ja uudelleenrakennustöiden poistot sekä Ritari katu 5:n uuden käyttötarkoituksen suunnittelukustannukset. Vuokratuotot olivat 5 ,3 miljoonaa euroa ( 5 , 4 milj. euroa), ja kiinteistörahastojen tuotto oli 1,5 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa). SLS perii

markkinahintaisia vuokria omassa käytössä olevista toimitiloistaan. Sisäiset vuokrat sisältyvät edellä mainit tuun bruttovuokratuottoon ja ovat 0,9 miljoonaa euroa.

Peruskorjausten, laajojen uudelleenrakentamisten, perusparannusten ja muiden kiinteistöihin liittyvien pitkän aikavälin toimien kustannuksia aktivoitiin 6,7 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa). Toteutettujen ja valmiiksi saatujen uudelleenrakennushankkeiden aktivoidut kustannukset poistetaan lineaarisesti kymmenen vuoden aikana. Poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa).

Kiinteistö- ja asuntokannan vuokrausaste oli tyydyttävä, ja vuodenvaihteessa kaikki muut liiketilat olivat vuokrattuina paitsi toimisto, jota SLS käytti tilapäisesti Snellmaninkatu 13:n uudelleenrakentamisen aikana, ja liiketila osoitteessa Iso Roobertinkatu 14

Vuodenvaihteessa vuokra-asuntoja oli 279, joista 15 oli vuokrattavana tai kunnostettavana. Asuntojen vuok rausaika lyheni vuoden 2024 aikana. SLS:n vuokrasopi musten vuokratasoa tarkistetaan vuosittain. Vuokria korotettiin vuoden aikana keskimäärin kaksi prosenttia (3 %).

Vuoden aikana myytiin viisi testamentilla saatua asuntoa seuraavista kohteista: Asunto Oy Otavantie 5 Asunto Oy Pietarinkatu 6, Asunto Oy Huvilakatu 8, Bostads Ab Peter ja Asunto Oy Kuusisaarentie. Vuoden aikana myytiin myös Suur-Sarvilahden kartanon yhteydessä ollut vapaa-ajan tontti.

Raha-asiain johtokunta syventyi vuoden 2024 aikana salkun kiinteistöallokaatioon, johon kuuluu sekä sijoituskiinteistöjä että yleishyödyllisiä kiinteistöjä. SLS toteutti syksyllä 2024 perusteellisen analyysin siitä, mikä olisi tulevaisuudessa paras tapa

hallinnoida viittä kokonaan SLS:n omistuksessa olevaa vuokra-asuntotaloa.

Keväällä 2022 SLS antoi yhteistyössä Svenska kulturfondenin kanssa 22 vuokra-asuntoa ukrainalaispakolaisten käyttöön enintään vuodeksi. Asuntojen käyttöä tähän tarkoitukseen on jatkettu useita kertoja. Vuonna 2024 kaikille asianomaisille asukkaille, joilla on nyt kotikuntaoikeus Helsingissä, annettiin ohjeet, miten siirtyä vaiheittain markkinaperusteiseen vuokraamiseen.

Vuoden 2022 lopussa käynnistettiin tilahanke, jonka myötä kaikki SLS:n työntekijät Helsingissä työskentelevät jatkossa Snellmaninkatu 13:ssa sijaitsevissa tiloissa. Peruskorjaus- ja uudelleenrakennustyöt alkoivat tammikuussa 2024. Hankkeessa huomioitiin myös kiinteistön korjausvelka ja energiatehokkuus muun muassa päivittämällä talotekniikkaa ilmanvaihtolaitteita uusimalla. Hankkeen konkreettiset rakennustyöt saatiin valmiiksi joulukuussa 2024, jolloin työntekijät

Helsingissä pääsivät muuttamaan uusittuihin tiloihin.

Vuoden 2024 aikana laadittiin Ritarikatu 5:ssä sijaitsevan SLS:n kiinteistön uusi toimintakonsepti, jonka mukaan se on tiedon, kirjallisuuden ja leikin koti. Konsepti toteutuu kiinteistön laajan uudelleenrakennustyön yhteydessä vuonna 2025 sen jälkeen, kun SLS:n työntekijät muuttivat vuoden 2024 lopussa Ritarikadulta uusiin toimistotiloihin osoitteessa Snellmaninkatu 13. Uusi konsepti perustuu toimintaan, jota kustantamo Schildts & Söderströms, Stiftelsen Sedmigradsky ja SLS toteuttavat rakennuksessa. SLS hallinnoi jatkossakin juhlasalia ja salin toimintaa tukevia tiloja. Schildts & Söderströms keskittää toimintansa rakennukseen, ja Stiftelsen Sedmigradsky perustaa tiloihin uuden päiväkodin.

Päiväkodin tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen uusia toimintamalleja ja käytännönläheistä tutkimusta yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Svenska kulturfonden omistaa Suur-Sarvilahden ja Stensbölen kartanot, joita hallinnoivat hallintoneuvosto ja toimikunta. Kartanot muodostavat itsenäiset, Svenska kulturfondeniin kuuluvat rahastot, ja niiden hallintoelimet antavat erilliset vuosikertomukset.

Suur-Sarvilahden hallintoneuvosto esitteli raha-asiain johtokunnan iltakoulun yhteydessä huhtikuussa 2024 kartanon uuden strategian. Siihen sisältyivät tulevaisuudensuunnitelmat ja talousennusteet, jotka koskivat maa- ja metsätaloutta, koneita, linnaa, puistoa ja kaikkia muita kartanoon kuuluvia rakennuksia sekä yleishyödyllistä toimintaa.

Strömman kartanoa ja Kanalholmenia hallinnoidaan yhteistyössä yhden lahjoittajan kanssa, jolla on kartanon käyttöoikeus. Kartanon tärkein tulonlähde on metsätalous, ja sitä harjoitetaan laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2024 puuta myytiin 2 210 m³ (2 165 m³ vuonna 2023). Tilan peltojen ja niittyjen vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi ja muun viljelysmaan vuokrasopimus maaliskuuhun 2031 asti. Torppa ja joukko pieniä tontteja on vuokrattuna yksityishenkilöille.

Sijoituspolitiikka, riskienhallinta, tapahtumat tilikauden päätyttyä ja näkymät vuodelle 2025

SLS:n sijoitustoimintaa ohjaa raha-asiain johtokunnan 13 11.2014 hyväksymä ja 17.11.2023 päivittämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikassa määritellään sijoitustoiminnan tavoite, joka on

a. tuottaa vakaata ja ennustettavaa osinkotuottoa toimintaa ja varojen jakamista varten sekä

b. saavuttaa vastuullisella sijoitusstrategialla tuottovaatimusta vastaava kokonaistuotto ja varmistaa siten omaisuuden reaaliarvo pitkällä aikavälillä.

Sijoituspolitiikassa määritellään, miten sijoitustoiminnassa suhtaudutaan riskeihin, ja määritellään keinot erityyppisten riskien hallintaan.

Sijoitustoiminnan vastuullisuuden periaatteet, joissa huomioidaan ympäristönäkökohdat, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa, on määritelty raha-asiain johtokunnan hyväksymässä erityisasiakirjassa SLS:n vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet. Siinä kuvataan, miten vastuullisuusnäkökohdat huomioidaan sijoitusprosessissa. Nämä asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa sls.fi/verksamhetsprinciper.

Sijoituspolitiikassa todetaan, että osakkeet ja osakesidonnaiset instrumentit ovat tärkein sijoitusmuoto. Sijoitustoiminnan riskejä tarkastellaan tuottotavoitteen ja pääoman pitkän aikavälin reaaliarvon säilyttämisen pohjalta. Kunkin omaisuusluokan sisällä pyritään riittävään hajauttamiseen, jolla vähennetään riippuvuutta yksittäisistä sijoituksista ja varainhoitajista. SLS pitää taseessaan sijoituspolitiikan mukaisia puskureita hallitakseen salkun arvonmuutosriskejä, osinkotuottoriskejä, likviditeettiriskejä, luottoriskejä, vastapuoliriskejä ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Kun otetaan huomioon salkun koostumus, näiden riskien katsotaan olevan normaalilla tasolla, ja riskipuskurit ovat riittäviä.

Taloudellisen kasvun odotetaan olevan kohtalaista vuonna 2025 ja olevan samalla tasolla kuin vuonna 2024 eli hieman yli kolme prosenttia. Vuoden aikana pääomamarkkinoiden kehitykseen vaikuttavat eniten inflaatiokehitys, korkotaso ja epävakaa

geopoliittinen tilanne. Maailmantalouden suhdanteen pieni positiivinen paraneminen vuonna 2025 hyödyttää yritysten tuloskehitystä, minkä pitäisi tukea osakemarkkinoiden kehitystä. Epävarman geopoliittisen tilanteen myötä on todennäköistä, että nämä riskit aiheuttavat volatiliteettia pääomamarkkinoilla myös tänä vuonna. Sijoituspolitiikkaan perustuva SLS:n sijoitusstrategia ja varojen allokointi on suunniteltu kestämään volatiliteettia ja muutoksia maailmantaloudessa ja saavuttamaan silti ajan saatossa päätavoite eli vakaa ja ennustettava osinkotuotto toimintaa ja varojen jakamista varten.

Raha-asiain johtokunnan kokoonpano ja kokoukset

Raha-asiain johtokunnan kokoonpano oli vuoden aikana seuraava (jälkimmäinen vuosiluku on toimikauden viimeinen kokonainen kalenterivuosi, näin ollen toimikausi päättyy seuraavan vuoden vuosikokoukseen):

Toimikausi Valittu

• puheenjohtaja ja SLS:n rahastonhoitaja, laamanni

Johan Aalto 2024–2026 2014

• toimitusjohtaja

Jannica Fagerholm 2021–2024 2001

• varatuomari

Anna-Maja Henriksson 2020–2023 2016

• senior advisor

Robert Andersson 2023–2026 2018

• analyysijohtaja

Heidi Schauman 2023–2025 2023

• hallituksen puheenjohtaja

Joakim Frimodig 2024–2027 2024

SLS:n puheenjohtaja professori Åsa von Schoultz

osallistui raha-asiain johtokunnan kokouksiin. Rahaasiain johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi raha-asiain johtokunta piti seitsemän kokousta per capsulam ja päätti hyväksyä tieteellisen johtokunnan ehdotuksesta 14 uutta jäsentä SLS:ään. Raha-asiain johtokunnan jäsenet osallistuivat johtokunnan sääntömääräisiin kokouksiin seuraavasti:

• Johan Aalto 4/4

• Robert Andersson 4/4

• Jannica Fagerholm 4/4

• Anna-Maja Henriksson 1/1

• Heidi Schauman 3/4

• Joakim Frimodig 2/3

Rahastot, yhteisesti hallinnoitujen rahastojen arvojen korotus

Svenska kulturfondeniin perustettiin vuoden aikana kaksi uutta rahastoa:

• Nro 734 Patrik ja Birgitta Packalénin muistorahasto. Rahaston tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa selvitetään sikiövaiheessa syntyvien vakavien vaurioiden syitä. Toinen kohde tuotolle on vammojen tutkimus ja kuntoutus.

• Nro 735 Mikael Tackmanin muistorahasto. Rahasto tukee Svenska kulturfondenin yleisiä tavoitteita.

Vuoden aikana saatu uusi rahastopääoma, yhteensä

4 870 892 13 euroa, on siirretty rahastoihin tilinpäätöksen liitetietojen nro 21 ja nro 24 eritelmien mukaisesti.

Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen omien pääomien arvoja korotetaan vuosittain indeksin mukaisesti. Vuodesta 2022 alkaen arvojen korotukseen sovelletaan raha-asiain johtokunnan päätöksen mukaisesti kuluttajahintaindeksiä. Vuonna 2024

indeksin muutos oli 3,6 prosenttia. Tämän myötä Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen pääoma kasvoi 7,1 miljoonalla eurolla ja Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin itsenäinen lahjoitusrahasto 0,4 miljoonalla eurolla. Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen pääoman arvoa korotettiin 20,1 miljoonalla eurolla. Arvonkorotuksen tarkoituksena on inflaatiokorjata rahastojen pääomaa ja osuutta tuotosta.

Sijoituspolitiikassa todetaan, että kun arvonkorotusrahaston kokoa suhteessa sijoitusten arvonmuutosriskeihin pidetään riittävänä, arvonkorotusrahaston pääomaa voidaan käyttää rahastojen pääoma-arvon korotukseen ja siten rahastojen pääoman kartuttamiseen, mikä lisää laskennallista tuottoa. Vuonna 2024 ei tehty muuta korotusta kuin indeksikorotus.

SLS:n sijoituspolitiikassa otetaan kantaa riskien hallinnan periaatteisiin ja tapaan, jolla sijoitustoiminnan riskejä hallitaan. Osinkotuottojen vaihteluja kompensoidaan tarvittaessa Svenska litteratursällskapetin ja Svenska kulturfondenin suhdannetasausvarannoilla. Suhdannetasausrahastoihin kertyneitä ylijäämiä ja varantoja voidaan käyttää raha-asiain johtokunnan ehdotuksesta. Tavoitteena on ylläpitää rahastoa, jonka koko vastaa varojen jakamiseen ja toiminnan rahoitukseen 1 5–2 vuoden ajalle suunniteltuja tarpeita.

Taseen loppusumma, arvonmuutokset Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 695 728 973 ,53 euroa, josta Svenska kulturfondenin osuus oli 1 329 136 792,99 euroa (ilman eliminointeja). Vuoden alussa vastaava summa oli 1 490 365 816,28 euroa, josta Svenska kulturfondenin osuus oli

1 167 973 306,57 euroa.

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen oman pääoman arvonkorotus pienensi arvonkorotusrahastoa 7 1 miljoonalla eurolla. Myyntien yhteydessä realisoituneet tappiot pienensivät rahastoa 1,1 miljoonalla eurolla. Sijoitusten alaskirjaukset markkina-arvoon olivat 7,0 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvon alaskirjauksia palautettiin vuoden aikana 4,9 miljoonaa euroa, ja sijoitusten myynnin yhteydessä realisoitui voittoja 41,3 miljoonaa euroa. Muita rahaston pääomaa kasvattaneita tapahtumia olivat palautetut hallinnointipalkkiot 0,4 miljoonaa euroa ja private equity -sidotuista sijoituksista saatu tuotto-osuus 0,6 miljoonaa euroa.

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen arvonkorotusrahasto kasvoi yhteensä

31,9 miljoonalla eurolla 106,6 miljoonaan euroon.

Lisäksi Svenska litteratursällskapetin erillisrahastojen arvonkorotusrahastot kasvoivat 1,2 miljoonalla eurolla 10,2 miljoonaan euroon.

Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen oman pääoman arvonkorotus pienensi arvonkorotusrahastoa 20,1 miljoonalla eurolla.

Sijoitusten alaskirjaukset markkina-arvoon olivat 28,1 miljoonaa euroa. Myyntien yhteydessä realisoituneet tappiot pienensivät rahastoa 4,3 miljoonalla eurolla.

Sijoitusten myyntivoittoja realisoitui 153,9 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvon alaskirjauksia palautettiin vuoden aikana 24,4 miljoonaa euroa.

Muita rahaston pääomaa kasvattaneita tapahtumia olivat palautetut hallinnointipalkkiot 1,4 miljoonaa euroa ja private equity -sidotuista lainoista saatu tuotto-osuus 1,8 miljoonaa euroa. Svenska kulturfondenin arvonkorotusrahasto kasvoi yhteensä 129 miljoonalla

eurolla 619,3 miljoonaan euroon. Svenska kulturfondenin erillisrahastojen arvonkorotusrahastot kasvoivat 3,6 miljoonalla eurolla 21 miljoonaan euroon.

Sijoitetun omaisuuden arvo, muutokset ja markkina-arvot esitellään tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 15–18.

Ylijäämä ja siirrot rahastojen pääomiin

Svenska litteratursällskapetin rahastojen pääoma kasvoi 10,6 miljoonalla eurolla. Tuottoja siirrettiin rahastojen pääomiin rahastosääntöjen mukaisesti 2,9 miljoonaa euroa. Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen arvonkorotus kasvatti rahastojen omaa pääomaa 7,1 miljoonalla eurolla ja erillisrahastojen pääoman arvonkorotus lisäsi rahastopääomaa 0,4 miljoonalla eurolla.

Svenska litteratursällskapetin rahastojen pääomien muutokset kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 21–22

Vuosikokoukselle ehdotetaan 500 000 euron siirtoa Svenska litteratursällskapetin tutkimusrahastoon tutkimushanketta varten, jonka teemana on Tulevaisuuden haasteet ruotsinkielisessä Suomessa.

Tutkimusrahaston tarkoituksena on, että pääomaa käytetään tutkimushankkeiden tulevaan rahoitukseen tai että sillä rahoitetaan tieteellisen johtokunnan päättämiä infrastruktuurihankkeita (keruu-, julkaisu- ja digitointihankkeet), jotka toteutetaan SLS:n johdolla. Tutkimusrahastoa käytetään tieteellisen johtokunnan jakopäätösten mukaisesti tai sitä mukaa, kun hankkeet edistyvät ja käyttävät varoja.

Tutkimusrahaston muutokset ja ennakkoon rahoitetut sitoumukset kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 23 ja nro 26.

Svenska kulturfondenin pääoma kasvoi 28,4

miljoonalla eurolla. Lahjoitukset ja testamentit korottivat pääomaa 4,8 miljoonalla eurolla. Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen arvonkorotus kasvatti rahastojen omaa pääomaa 20,1 miljoonalla eurolla. Tuottoja siirrettiin yhteisesti hallinnoitujen rahastojen pääomaan rahastosääntöjen mukaisesti 4,8 miljoonaa euroa. Erillisrahastojen ylijäämä kasvatti pääomaa 0,5 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöstä laadittaessa on huomioitu, että Svenska kulturfondenin suhdannetasausrahastosta siirretään 1,8 miljoonaa euroa, mikä vähentää pääomaa vastaavalla summalla.

Svenska kulturfondenin rahastojen pääomien muutokset kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa nro 24–25.

Svenska litteratursällskapetin erillisrahastojen varojen jako

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin itsenäisestä lahjoitusrahasto II:sta osoitettiin vuonna 2024 Svenska litteratursällskapetin käyttöön 850 000 euroa ja 7 700 euroa Tölö gymnasiumille. Vuonna 2025 Svenska litteratursällskapetille osoitetaan sama summa 850 000 euroa ja Tölö gymnasiumille 7 700 euroa.

Svenska kulturfondenin tulos Vuonna 2024 Svenska litteratursällskapet osoitti

Svenska kulturfondenin käyttöön yhteensä 48 000 000 euroa, jonka lisäksi Svenska kulturfonden sai yleisrahastosta 734 000 euroa. Määrätyille ja nimetyille edunsaajille varattiin 3 468 465,92 euroa, ja Utdelningsstiftelsen för Svenska kulturfonden sr:n käytettävissä oli 42 131 534,08 euroa. Fastighetsstiftelsenför Svenska kulturfonden sr:n käytettävissä oli 2 400 000 euroa.

Pääomaan tehtyjen siirtojen ja edellä kuvattujen tilinpäätössiirtojen perusteella raha-asiain johtokunta on päättänyt Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen 30 12 1908 laatiman lahjoituskirjeen ehtojen mukaisesti osoittaa vuoden 2024 tuloksesta 52 000 000 euroa Svenska kulturfondenin käyttöön seuraavasti:

• Varataan määritetyille/ nimetyille vastaanottajille 2025 3 581 490,43

• Varataan Svenska kulturfondenin jaettavaksi 2025 45 818 509,57 josta:

Svenska litteratursällskapetin rahastoista 145 094,30

Svenska kulturfondenin erillisrahastoista 850 000,00

Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoiduista rahastoista 44 823 415,27

• Varataan Fastighetsstiftelsen för

Svenska kulturfonden sr:lle 2 600 000,00

• Yhteensä 52 000 000,00

Edellä mainittujen tilinpäätössiirtojen jälkeen

Svenska kulturfondenin alijäämä on 4 646,06 euroa, joka siirretään Svenska kulturfondenin oman pääoman tasapainotettuun ylijäämään.

Svenska litteratursällskapetin tulos

Toteutuneiden tilinpäätössiirtojen ja varausten perusteella Svenska litteratursällskapetin vuoden 2024 tuloslaskelma on 103 681,63 euroa ylijäämäinen.

Summa siirretään edellisten tilikausien ylijäämään.

Tuloslaskelma

Varsinaisen toiminnan tuotot

Kulut

Henkilöstökulut Liite

Toimintakulut

Jaetut palkinnot, stipendit, avustukset SLS

Jaetut palkinnot, stipendit, avustukset SKF

Rahastotuottojen oma käyttö

Varainhankinta

Jäsenmaksut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Tuotot

Osakesijoitukset

Maa- ja metsätalous

Korkosijoitukset

Kulut Kiinteistöt ja osakehuoneistot

Maa- ja metsätalous –512 967,99 –438

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä

Tilinpäätössiirrot ja pääoman muutokset

Siirretty yhteisesti hallinnoitujen rahastojen pääomaan rahastosääntöjen mukaisesti

Siirretty erillisrahastojen pääomaan

Varausten muutokset

jaettavaksi tulevina vuosina SLS

varaukset SLS

Varataan jaettavaksi tulevina vuosina SKF

Käytetyt varaukset SKF, jako

tutkimusrahastoon

tutkimusrahastosta

pääoman muutokset

Pysyvät vastaavat

Svenska litteratursällskapetin rahastot

Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet

Käyttöomaisuus

Osakesijoitukset

Svenska kulturfondenin rahastot

Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet

Käyttöomaisuus

Osakesijoitukset

Vaihtuvat vastaavat

Svenska litteratursällskapetin rahastot

Vaihto-omaisuus

Svenska kulturfondenin rahastot

Vaihto-omaisuus

Pankkitalletukset 22 733 852,04 23 292 259,77

yhteensä

Oma pääoma

Svenska litteratursällskapetin rahastot

Svenska kulturfondenin rahastot

Varatut jakovarat

Svenska litteratursällskapetin rahastot

Svenska kulturfondenin rahastot

Vieras pääoma

Lyhytaikaiset velat

litteratursällskapetin rahastot

kulturfondenin

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Jaetut apurahat

1 Svenska litteratursällskapetin myöntämät palkinnot ja stipendit on kirjattu kuluiksi tehtyjen päätösten perusteella, ja ne kirjataan veloiksi vastaanottajille. Monivuotisten velvoitteiden avustukset kirjataan päätöksen tekovuoden kokonaiskustannuksiksi. Svenska kulturfondenin jakovarat on varattu jaettavaksi ja kirjataan kuluihin maksatuksen myötä.

Toimintakuluihin sisältyvät poistot

2 Käyttökuluihin sisältyvät koneet, laitteet ja muut hankinnat sekä muut pitkävaikutteiset hankinnat aktivoidaan, kun yksittäisen kohteen hankinta-arvo on vähintään 10 000 euroa. Hankinnat poistetaan suunnitelman mukaisesti 3–5 vuoden kuluessa.

Saadut lahjoitukset ja avustukset

3 Saadut rahoitusosuudet ja avustukset kirjataan tuloiksi siltä osin kuin niistä on aiheutunut kuluja. Loput saadut avustukset jaksotetaan ja kirjataan siirtosaamisiksi.

Vaihto-omaisuus

4 Julkaisuvarasto kirjataan vastaavaan käyttöomaisuutena. Uusien julkaisujen alkuvarastoarvo määräytyy julkaisun painokustannuksen mukaan, joka aktivoidaan ja sisällytetään tuloslaskelmaan varaston muutoksena. Vuoden aikana julkaistujen julkaisujen jäljellä olevasta varastoarvosta 31.12. alkaen tehdään 50 prosentin arvonalennus, seuraavana vuonna koko jäljellä oleva arvo kirjataan alas.

Rahastopääoma

5 Svenska litteratursällskapetin ja Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoimilla rahastoilla tarkoitetaan yhteisin varoin hallinnoituja rahastoja. SLS:n yhteisesti hallinnoidut rahastot koostuivat tilinpäätöshetkellä 124 yksittäisestä rahastosta ja Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoidut rahastot 494 rahastosta. Yksittäisten rahastojen pääoman summa muodostaa yhteisesti hoidettujen rahastojen oman pääoman SLS:n ja SKF:n taseissa. Oma pääoma sisältää myös SLS:n ja SKF:n arvonkorotusrahastot, joissa kaikilla yhteisesti hallinnoiduilla rahastoilla on osuus oman pääoman mukaisessa suhteessa. Raha-asiain johtokunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti arvonkorotusrahastoon viedään myyntivoitot ja -tappiot, arvonalennukset ja arvonalennusten palautukset sekä tietyt muut erillisessä liitetiedotteessa eritellyt arvoa säätelevät kirjaukset. Raha-asiain johtokunta tarkastelee vuosittain yksittäisten rahastojen oman pääoman arvonkorotusta. Arvoa voidaan korottaa siirtämällä arvonkorotusrahastojen pääomaa yksittäisiin rahastoihin kyseisten rahastojen oman pääoman mukaisessa suhteessa. Yksittäisten rahastojen tuotto lasketaan laskennallisella 4 prosentin korolla ja laskennan lähtökohtana on yksittäisten rahastojen alkupääoma. Yhteisesti hoidettujen rahastojen lisäksi hoidetaan viittä erillistä rahastoa (rahastoja, joilla on oma kate). SLS:n osalta ne ovat Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II ja Strömman kartano ja SKF:n osalta Alix ja Ernst von Bornin rahasto I, Stensbölen muistorahasto ja Lise ja Thelma Standertskjöldin rahasto. Näillä rahastoilla on erilliset varat, eikä niillä ole osuutta yhteisesti hoidettujen rahastojen hallinnoimissa arvonkorotusrahastoissa.

6 Suhdannevaihteluiden vaikutusta jakovaraan ja toimintaan voidaan tarvittaessa kompensoida Svenska litteratursällskapetin ja Svenska kulturfondenin suhdannetasausrahastoista siirtämällä varoja tilikauden tuloksesta seuran vuosikokouksen päätöksen mukaisesti asianomaiseen suhdannetasausrahastoon. Tavoitteena on, että kunkin suhdannetasausrahaston pääoma voi vastata enimmillään 1,5–2 vuoden jakovaran ja toiminnan tarvetta. Suhdannetasausrahaston pääomaa voidaan vähentää raha-asiain johtokunnan päätöksen mukaan.

7 Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoimille rahastoille ja erillisrahastoille ja Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoimille rahastoille ja erillisrahastoille on laadittu erilliset tuloslaskelmat ja taseet, jotka sisältyvät Svenska litteratursällskapetin tilinpäätökseen.

8 Uudet lahjoitukset kirjataan markkina-arvoon taseeseen, kunkin rahaston omaan pääomaan.

Pysyvät vastaavat

9 Pysyvät vastaavat arvostetaan hankinta-arvoon fifo-periaatteen mukaisesti. Julkisesti noteeratuista instrumenteista tehdään arvonalennuksia taseen arvonkorotusrahastoa vastaan. Arvonalennuksia tehdään, jos ostoerän hankintameno tai aikaisempina tilikausina alaskirjattu hankintameno on suurempi kuin julkisesti noteerattujen instrumenttien markkina-arvo tilinpäätöspäivänä. Listaamattomien instrumenttien arvo määritetään uudelleen arvioinnin perusteella. Aikaisempien tilikausien aikana tehdyt arvonalennukset korjataan myynnin yhteydessä ja tilinpäätöksessä, kun markkina-arvo on korkeampi kuin alaskirjattu arvo. Vuonna 2024 tietyt omaisuuserät luokiteltiin uudelleen ja siirrettiin pysyvien vastaavien korkosijoituksista vaihtuviin vastaaviin. Vastaavat muutokset tehtiin vuoden 2023 vertailulukuihin, mikä merkitsee poikkeamaa aiemmin julkaistusta tilinpäätöksestä.

Myyntivoitto

10 Pysyvistä vastaavista saadut myyntivoitot/-tappiot kirjataan ja siirretään arvonkorotusrahastoon. Valuutan myynnin kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Varojen arvostus

11 Private Equity -sijoitukset käsitellään sijoituksen hankintamenoon. Arvonalennuksia tehdään, kun sijoituksen hankintameno tai edellisillä tilikausilla alaskirjattu arvo on korkeampikuin arvostus tilinpäätöshetkellä. Private equity -sidottujen sijoitusten tuotosta siirretään 20 prosenttia arvonkorotusrahastoon, jotta pääoman reaaliarvo säilyy ajan kuluessa. Lisäksi 20 prosenttia private equity -sidottujen lainojen tuotosta siirretään arvonkorotusrahastoon mahdollisten lopullisten tappioiden kattamiseksi. Lopulliset tappiot siirretään arvonkorotusrahastoon. Muista strukturoiduista lainoista saadut myyntivoitot ja -tappiot, joilla ei ole kuponkituottoa, kirjataan tuloslaskelmassa tuotoksi (tai tappioksi).

12 Omaisuuserien markkina-arvostuksessa käytetään kirjanpitohetkellä saatavilla olevaa luotettavinta markkina-arvoa kullekin ajanhetkelle. Tästä seuraa, että omaisuuserien markkina-arvo tai varaluokitus on saattanut muuttua aiemmin kirjattuihin markkina-arvostuksiin verrattuna. Täten aikaisempien vuosien salkkurakenteessa ja tuotossa voi olla tässä tilinpäätöksessä pieniä poikkeamia aiemmin julkaistuihin tilinpäätöksiin verrattuna. Muut kuin euromääräiset saamiset muunnetaan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Kiinteistöomistukset

13 Perusteelliset korjaukset, laajat muutostyöt, perusparannukset ja muut pitkävaikutteiset toimenpiteet, joiden arvioidaan nostavan pitkäaikaisesti kiinteistön myynti- tai vuokrausarvoa, aktivoidaan, jolloin kiinteistön kirjanpitoarvo nousee. Vuosittaiset korjaukset sekä hallinto- ja ylläpitokustannukset kirjataan kokonaisuudessaan vuositasolla.

14 Perusteellisista korjauksista, laajoista muutostöistä, perusparannuksista ja muista 13 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvat aktivoidut kulut poistetaan suunnitelmien mukaisesti, poistoaika on 10 vuotta. Muita poistoja rakennusten kirjanpitoarvoista ei tehdä.

Varsinainen toiminta

Tuotot

Varsinaisen toiminnan tuotot

Hallinnointihyvitys

Kulut

Henkilöstökulut

Jaetut palkinnot, stipendit, avustukset

Palkintojen, stipendien ja avustusten palautukset

Rahastotuottojen oma käyttö

Varainhankinta

Jäsenmaksut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Yhteisesti hallinnoidut rahastot

Tuotot

Osakesijoitukset

Kiinteistösijoitukset

Kulut

Erilliset rahastot

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan ylijäämä

Yleisavustukset

Tilinpäätössiirrot ja pääoman muutokset

Siirretty yhteisesti hallinnoitujen rahastojen pääomaan rahastosääntöjen mukaisesti

Siirretty erillisrahastojen pääomaan

Varausten muutokset

Varataan tulevien vuosien jakovaraksi (rahastosääntöjen mukaisesti) –4

Käytetyt varaukset

Varataan jakovaraksi erillisrahastoihin

Lisäys tutkimusrahastoon

Nostot tutkimusrahastosta

Muut pääoman muutokset

ylijäämä

Palkat ja palkkiot SLS

Palkat ja palkkiot SLS:n erillisrahastot –4

Palkat ja palkkiot SKF:n erillisrahastot

Eläkekulut SLS

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä henkilötyövuosina

Lähipiiriraportointi

Lähipiiritoimilla tarkoitetaan lähipiirissä toteutettuja taloudellisia toimia. Svenska litteratursällskapetin tavanomaisia

lähipiiritoimenpiteitä ovat seuraavat:

1 lähipiiriin kuuluvien henkilöiden palkat ja palkkiot sekä tilintarkastusyhteisöjen palkkiot

2 palkinnot, stipendit ja avustukset lähipiiriin kuuluville henkilöille

3 vuokrasopimukset lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa.

Johdon palkkiot (palkat, palkkiot ja luontaisedut):

Toimitusjohtaja Björn Teir

Varallisuudenhoidon avainhenkilöillä on vapaaehtoinen eläkevakuutus

Palkkiot seuran puheenjohtajalle Åsa von Schoultzille

Palkkiot seuran puheenjohtajalle Henrik Meinanderille

Muut palkat ja palkkiot

Palkinnot, stipendit ja avustukset

**) 2024: Julkaisujohtaja Patricia Berg, tutkimusjohtaja Christer Kuvaja 30.9.2024 asti, tutkimusjohtaja Ruth Illman 1.10.2024 alkaen, arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, kansliapäällikkö Jonas Lång, viestintäjohtaja Marika Mäklin, talousjohtaja Ninny Olin, strategiajohtaja Jennica Thylin-Klaus Liite 2:

SLS:n lähipiiriin kuuluvat seuraavat:

a raha-asiain johtokunnan jäsenet ja tilintarkastajat b tieteellisen johtokunnan jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet

c edellä kohdissa a–b tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet*.

*) Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa ja avopuolisoa, omia lapsia ja puolison tai avopuolison lapsia sekä näiden jälkeläisiä, oman ja puolison tai avopuolisonsa vanhempia, isovanhempia ja heidän vanhempiaan

3.1 Avustukset ja tuet yksityisiltä rahastoilta, säätiöiltä ja yhdistyksiltä sekä valtiolta ja kunnilta

SLS

Arkistointitoimintaan

Tiedekarnevaalia varten

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelman kuluihin

koordinointiin

Lahjoitukset ja muut tuet:

Inez ja Julius Polinin kansanterveysrahasto (Folkhälsan)

352,36

4:

yhteisesti hallinnoitujen rahastojen ylijäämä

erillisrahastojen ylijäämä

SLS:n erillisrahastojen hallinnointihyvitykset

SKF:n yhteisesti hallinnoitujen rahastojen ylijäämä

SKF:n yhteisesti hallinnoitujen rahastojen hallinnointihyvitys SLS:lle

SKF:n erillisrahastojen ylijäämä

SKF:n erillisrahastojen hallinnointihyvitys SLS:lle

SKF:n erillisrahastojen henkilöstökulut, poistot

Tuotto SLS:n rahastoista

ja avustukset

Delegationen för den svenska litteraturens främjande -valtuuskunnalle

Liite 5:

Liite 6:

Liite 7:

Varataan Svenska kulturfondenin jaettavaksi

Liite 8: Muut pääoman muutokset

Svenska litteratursällskapet

Siirto suhdannetasausrahastosta

litteratursällskapetin ja Svenska kulturfondenin osakesijoitukset

ja markkina-arvon mukaan jaoteltuina

176 M€

M€

Hankinnat, korotukset ja aktivoinnit

Arvonalennusten palautukset Myynnit ja vähennykset Myyntivoitto/-tappio

Pääomapalautukset, arvonalennukset ja

Svenska litteratursällskapet

Osakkeet ja osuudet

Liite 16: Svenska litteratursällskapetin varat; kirjanpitoarvot ja markkina-arvot

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoidut rahastot

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoidut rahastot

erillisrahastot

Svenska kulturfondenin sijoitusten lisäykset ja vähennykset sekä kirjanpitoarvojen muutokset

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

Hankinnat, korotukset ja aktivoinnit

Arvonalennusten palautukset Myynnit ja vähennykset Myyntivoitto/-tappio

Pääomapalautukset, arvonalennukset ja poistot

Svenska kulturfonden

Osakkeet ja osuudet

Liite 18: Svenska kulturfondenin

varat;

kirjanpitoarvot ja markkina-arvostus

Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoidut rahastot

Svenska kulturfondenin erillisrahastot

Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoidut rahastot

Svenska kulturfondenin erillisrahastot

Liite 19:

Svenska litteratursällskapetin saamiset ja siirtosaamiset

Saamiset, Svenska kulturfondenin osuus hankerahoituksesta

Saamiset tutkimusohjelman muilta rahoittajilta

Saamiset muiden rahoittajien osuudesta Frykenstedtin rahaston varojen jaosta

Saamiset Tiedekarnevaalien muilta rahoittajilta

Saamiset erillisrahastoista

Liite 20:

Svenska kulturfondenin saamiset ja siirtosaamiset

Saamiset erillisrahastoista Saamiset

Liite 21:

Svenska litteratursällskapetin rahastopääoma

Lisätty rahastopääoma

Siirto suhdannetasausrahastosta

Siirto suhdannetasausrahastoon

Muita muutoksia aiheuttavat esimerkiksi kiinteistönhoitovelvoitteet rahastoehtojen mukaisesti ja palautuneet jakamattomat tuotot.

Liite 22: Svenska litteratursällskapetin arvonkorotusrahasto

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoidut rahastot 1.1.

voitot

tappiot

kauden aikana

palautukset kauden aikana

Palautukset hallinnointipalkkioista

Liite 23: Svenska litteratursällskapetin tutkimusrahasto

Tutkimushanke Tulevaisuuden haasteet ruotsinkielisessä Suomessa

Liite 24: Svenska kultur fondenin rahastopääoma

rahastopääoma 1.1.

Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen rahastopääoma 1.1.

Lisätty rahastopääoma

E. Bergmanin rahasto

A. ja E. von Bornin rahasto I, GFF

K. Hägerstedtin muistorahasto

J. Mattssonin stipendirahasto

I. Mattsson-Pentikäisen muistorahasto 11,65 18,82

Finlands Svenska Psykoterapiförening -yhdistyksen rahasto

P. ja B. Packalénin muistorahasto

Tackmanin muistorahasto

Svenska Österbottens kulturfond / C. Jernin rahasto

R.-M. ja L. Ulfvenin rahasto

Wikin muistorahasto

Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen tulos

ylijäämä

Tilikauden tulos

Erillisrahastojen rahastopääoma 1.1.

Siirretty yhteisesti hallinnoituihin rahastoihin

Tilikauden ylijäämä

Erillisrahastojen rahastopääoma 31.12.

rahastopääoma

¹) Muita muutoksia aiheuttavat esimerkiksi kiinteistönhoitovelvoitteet rahastoehtojen mukaisesti ja palautuneet jakamattomat tuotot.

Liite 26: Ennakkorahoitus

Liite 27:

Liite 28:

Svenska litteratursällskapetin rahastot

Jäljellä olevat pääomasitoumukset private equity -sidottuihin ja private debt -sidottuihin sijoituksiin

Svenska litteratursällskapetin yhteisesti hallinnoidut rahastot

litteratursällskapetin erillisrahastot

Svenska kulturfondenin yhteisesti hallinnoidut rahastot

Svenska kulturfondenin erillisrahastot

Leasing-vastuu

Svenska litteratursällskapet Erääntyy seuraavalla tilikaudella

myöhemmin

Liite 29:

muissa yrityksissä, joissa SLS:n osuus ylittää 20 %

Ab Källan Helsingissä

Ab Mechelingatan 4

Ab Runebergsgatan 50

Bostads Ab Stora Robertsgatan 12

Bostads Ab Victoria 2

Liite 30: Saamiset ja velat yrityksiltä, joissa SLS:n osuus ylittää 20 %

Saamiset Bostads Ab Stora Robertsgatan 12 -asunto-osakeyhtiöltä

Saamiset Bostads Ab Källanilta Helsingissä

Velat

Velka Osakeyhtiö Pientareelle

Velka Digisam Ab:lle

Velat Bostads Ab Källanille Helsingissä

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Tieteellinen johtokunta on luovuttanut vuosikertomuksensa, johon sisältyy lausunto tilinpäätöksestä.

Helsingissä 20 maaliskuuta 2025

TIETEELLINEN JOHTOKUNTA

Åsa von Schoultz

Johan Aalto

Mona Forsskåhl

Pauline von Bonsdorff

Petri Karonen

Kristina Malmio

Fredrik Nilsson

Marcus Norrgård

Mattias Pirholt

Anna Slotte

Gunilla Widén

Ann-Catrin Östman

Raha-asiain johtokunta on hyväksynyt tieteellisen johtokunnan vuosikertomuksen, raha-asiain johtokunnan vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedot.

Helsingissä 25 . maaliskuuta 2025

RAHA-ASIAIN JOHTOKUNTA

Johan Aalto

Robert Andersson

Jannica Fagerholm

TOIMITUSJOHTAJA

Björn Teir

Joakim Frimodig

Heidi Schauman

Olemme tänään saaneet päätökseen tilintarkastuksen ja luovuttaneet tilintarkastuskertomuksen.

Helsingissä 25 . maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Marcus Tötterman

KHT

Tilintarkastuskertomus

Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n jäsenille

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (y-tunnus 0200138-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 .

Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

L ausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien määräysten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat raha-asiain johtokunnan ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Raha-asiain johtokunta ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien määräysten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Raha-asiain johtokunta ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Raha-asiain johtokunta ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän t ilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että erehdyksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

— Teemme johtopäätöksen siitä, onko raha-asiain johtokunnan ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa.

— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Raha-asiain johtokunta ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää raha-asiain johtokunnan toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko raha-asiain johtokunnan toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että raha-asiain johtokunnan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että raha-asiain johtokunnan toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että raha-asiain johtokunnan toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 25 . maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Marcus Tötterman

KHT

Tarkempia tietoja luetteloina

Seuraavilla sivuilla on luettelomuodossa tietoja toiminnastamme ja jakamistamme varoista vuonna 2024.

Luottamushenkilöt

Arkistolahjoitukset ja keruut 72 75

Palkinnot

Vuosijuhlassa 5.2. jaetut palkinnot

• Karl Emil Tollanderin 45 000 euron palkinto ja Tollander-mitali myönnettiin kirjailija ja kustantaja Ralf Andtbackalle runokokoelmista Bönematriserna ja Bok av tröst.

• 30 000 euron palkinto Astrid ja Bertel Appelbergin rahastosta annettiin kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Pia Ingströmille teoksesta Min farmors nerver.

• 25 000 euron palkinnon kirjakauppias Bo Carleskogin rahastosta sai kirjailija Adrian Perera romaanista Alla mänskorna ha problemen.

• Irma Carrellin testamenttirahastosta myönnettävän 25 000 euron palkinnon sai kirjailija Mikaela Nyman runokokoelmasta För att ta sig ur en rivström måste man röra sig i sidled.

• Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta myönnettävä 25 000 euron draamateospalkinto annettiin näytelmäkirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Oskar Pöystille näytelmästä War and piss with the loving memory of Hans Rosling.

• Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta myönnettävän 25 000 euron kulttuurihistoriallisen palkinnon sai professori Anna-Maria Åström merkittävästä tutkimustyöstään.

• Eklund-Modeenskan rahastosta myönnettävä 25 000 euron palkinto ja siihen kuuluva mitali annettiin filosofian tohtori Johanna AminoffWinbergille teoksesta Ättartavlor I-V.

• 25 000 euron palkinto Ingrid, Margit ja Henrik

Höijerin lahjoitusrahasto II:sta myönnettiin

historioitsija Magnus Cederlöfille teoksesta Ekenäs Seminarium. Lärarinneutbildningen för folkskolan 1871–1974.

• Paul Werner Lybeckin testamenttirahastosta myönnettävän 20 000 euron palkinnon sai kirjailija Henrik Jansson romaanista 21:an.

• Paul Werner Lybeckin testamenttirahastosta myönnettävän 10 000 euron palkinnon saivat kirjailija Hanna Lundström ja kuvittaja Maija Hurme runokuvakirjasta Ljusligheter. Poesi som skiner.

• Marcus Collinsin muistorahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin taiteilija Alma Heikkilälle.

• 15 000 euron Jöns Budde -palkinnon sai kääntäjä Klaus-Jürgen Liedtke.

• 10 000 euron Granberg-Sumeliuska-palkinto myönnettiin kirjailija ja piirtäjä Edith Hammarille sarjaromaanista Portal.

• 10 000 euron palkinto Harald ja Jenny Neoviuksen muistorahastosta myönnettiin kirjailija Mikaela Strömbergille teoksesta Rågången.

• Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto

I:stä myönnettävän 10 000 euron palkinnon sai filosofian tohtori Lotta Nylund väitöskirjasta

Alexander Lauréus genremålningar och den tidiga romantikens visuella kultur.

• Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto

I:stä myönnettävän 10 000 euron palkinnon sai valtiotieteiden ja teologian maisteri Torsten Sandell kirjasta Rösten från öknen. På jakt efter Koranens källor.

• 5 000 euron palkinto Hedvig Lovisa Falckenin

testamenttirahastosta annettiin arkeologi

Andreas Koivistolle ja kuvittaja Tom Björklund lastenkirjasta Ikikallion tarinoita. Mammuteista meidän aikaamme.

• Ina Rosqvistin rahastosta myönnettiin 10 000 euron palkinto kirjailija Peter Mickwitzille teoksesta Misslyckad i en uggla.

• Femtioårsfonden-rahastosta myönnettävän 8 000 euron palkinnon sai filosofian maisteri Niclas Erlin teoksesta Havererad. Torpedbåten S2:s sista färd.

• Spåreska fonden -rahaston 6 000 euron palkinto myönnettiin toimittaja Tove Virralle kirjasta Naturväktarna.

Valtioneuvos Mauritz Hallbergin palkinto

• Valtioneuvos Mauritz Hallbergin 25 000 euron palkinto annettiin valtiotieteiden tohtori Mikael Harjulalle väitöskirjasta En asymmetrisk tvåspråkighet? Bindande språkkrav i tvåspråkiga kommuner i Finland 1950–2018 ja professori Charlotta Wolffille monografiasta Johan Fredrik Aminoff. Gustavian i två riken.

Maisterintutkielmasta myönnettävä palkinto

• Lars ja Bojen Huldénin 1 500 euron kielitieteen maisteripalkinnon sai filosofian maisteri Alexander Ginlund, Åbo Akademi

• Joshua Mjöbergin 1 500 euron kirjallisuustieteen maisteripalkinnon sai filosofian maisteri Elisabeth Santamäki, Helsingin yliopisto

• Alma Söderhjelmin 1 500 euron historian maisteripalkinnon sai filosofian maisteri Susan Kiiski-Seiskari, Tampereen yliopisto

Ylioppilaspalkinnot

• Historian 1 000 euron ylioppilaspalkinnon sai Maja von Numers, Gymnasiet Lärkan

• Äidinkielen 1 000 euron ylioppilaspalkinnon saivat Emma Backman, Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Cilla Helenius, Lovisa Gymnasium ja Ella Liljeqvist, Topeliusgymnasiet i Nykarleby

• Yhteiskuntaopin 1 000 euron ylioppilaspalkinnon saivat Wilma Danielsson, Ålands Lyceum, Maria Hansson, Gymnasiet Lärkan ja Fanny Lehtonen, Vasa övningsskolas gymnasium

• A-ruotsin 1 000 euron ylioppilaspalkinnon sai Mia-Stina Söderström, Tornion yhteislyseon lukio

Ympäristöpalkinto Sininen pallo

• 100 000 euron Sininen pallo -palkinnon rahoittavat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä SLS. SLS:n osuus

33 334 euroa rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta. Palkinto myönnettiin kestävää ja eettistä kaupankäyntiä ja kulutusta edistävälle Eettisen kaupan puolesta ry:lle (Eetti), tietokirjailijoille ja Viisi vaatetta vuodessa -haasteen alkuunpanijoille Sissi

Penttilälle, Julia Thurénille ja Aku Varamäelle sekä vertaisvuokrauspalvelu Circutuksen perustajalle Lotta Liljalle.

SLS:n jakamien palkintojen arvo oli yhteensä 464 834 euroa.

Apurahat ja avustukset

Aihealue ja rahastot

Musiikki ja musiikkitiede

Hakija Myönnetty summa

Agora musikkollektiv rf 9 000

Akademiska Damkören Lyran 8 000

Anna Angervo 7 000

Ab Bleckas Oy 10 000

Helsingin Barokkiorkesteri ry 15 000

Marika Kivinen 4 000

Musiikkitalon Urut ry 20 000

Minna Nyberg 5 000

Opera Tellus 4 000

Alevtina Parland 4 000

Pekka Hako Productions Oy 16 000

Heidi Peltoniemi 4 000

Taideyliopisto 80 000

RH Concerts ry 4 000

Eero Saunamäki 2 400

Sibelius-Seura ry 50 000

Vaasa Baroque ry 10 000

Sonja Vertainen 10 000

Yhteensä 262 400

Painatusavustus

Christian ja Constance Westermarckin rahastosta sekä

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto I:stä EMMA Espoon modernin taiteen museo 1 300

Martin Enckell 800

Föreningen E rf 750

Förlaget M 4 500

Förlaget Scriptum, Oy Boklund Ab 800

Sven-Erik Klinkmann 500

Maxmo Hembygdsförening 1 300

Nagu Hembydsförening rf 1 300

Schildts & Söderströms 4 500

Vapaan Taidekoulun Kannatusyhdistys ry 1 300

Yhteensä 17 050

Suomen ruotsinkielisten kuvataiteilijoiden ja säveltäjien rahasto

Moa Cederberg 4 000

Cecilia Damström 8 000

Hilda Kahra 4 000

Ida Koitila 4 000

Anna Rokka 4 000

Maria Ångerman 4 000

Yhteensä 28 000

Aihealue ja rahastot Hakija Myönnetty summa

Apuraha oleskeluun Drakamöllanissa – pohjoismainen kulttuuri- ja tiedeyhteisö

Kaj Ahlsved 3 000 Ida Fellman 3 000

Sade Kahra 3 000 Kerstin Kronvall 3 000

Anna Möller-Sibelius 3 000 Åsa Palviainen 3 000

Tiina Pitkäjärvi 3 000

Yhteensä 21 000

Muut avustukset

Kotimaisten kielten keskus 1 140 000

Ennalta määritetyt vastaanottajat

Björneborgs svenska samskola 458

Brändö Gymnasium 6 494

Gymnasiet Grankulla samskola 3 247

Gymnasiet Lärkan 3 247

Kemiönsaaren taideyhdistys ry 3 580

Kotka Svenska Samskola 122

Närpes Skolmusikkår 1 753

Samfundet Folkhälsan 19 255

Stiftelsen Z. Topelius barndomshem 4 997

Svenska kulturfonden 138 729

Svenska Privatskolan Uleåborg 47 525

Tölö gymnasium 13 382

Åshöjdens högstadium 7 306

Yhteensä 250 095

Delegationen för den svenska litteraturens främjande

Tietokirjallisuus, kevät 27 785

Tietokirjallisuus, syksy 23 400

Kaunokirjallisuus, kevät 16 500

Kaunokirjallisuus, syksy 8 000

Yhteensä 75 685

Aihealue ja rahastot

Oleskeluapuraha kirjailijoille

Hakija Myönnetty summa

Jonna Granberg 3 000

Malin Kivelä 1 500

Julia Mäkkylä 6 000

Sanna Tahvanainen 3 000

Yhteensä 13 500

Taloustiede ja tilastotiede

Bröderna Lars och Ernst Krogius forskningsfond -tutkimusrahastosta

Jannica Nyman 28 800

Joakim Wikström 28 800

Yhteensä 57 600

Sukututkimus ja elämäkerta

Hjördis ja Arvid Standertskjöldin rahastosta

Historia

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta, Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta sekä Gösta Schybergsonin muistorahastosta

Eva Ahl-Waris 11 200

Aihealue ja rahastot Hakija Myönnetty summa

Kulttuuritieteet

Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta, Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto I:stä, Selma, Ingrid ja Lars Wasastjernan rahastosta sekä Karl Emil Tollanderin lahjoitusrahastosta

Janne Asplund 6 000

Helsingfors Släktforskare rf 10 000

Uudenkaarlepyyn kaupunki 20 000

Aapo Roselius 20 000

Sagalunds museistiftelse sr 6 000

Kerstin Smeds 15 000

Yhteensä 77 000

Historiatieteet

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta, Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta sekä Gösta Schybergsonin muistorahastosta

Ikaros – tidskrift om människan och vetenskapen (Folkets Bildningsförbund) 7 000

Edgar Mirjamsdotter 57 600

Riikka Nikkanen 57 600

Kulttuurintutkimuksen

Yhteensä

Kirkkohistoria

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta Joonas Tammela

Kirjallisuus tai taide

Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta, Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto I:stä, Selma, Ingrid ja Lars Wasastjernan rahastosta, Hjördis ja Arvid Standertskjöldin muistorahastosta, Perustajien rahastosta ja Karl Emil Tollanderin lahjoitusrahastosta

Kirjallisuus- tai taidehistoria

Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta, Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto I:stä, Selma, Ingrid ja Lars Wasastjernan rahastosta, Hjördis ja Arvid Standertskjöldin muistorahastosta, Perustajien rahastosta ja Karl Emil Tollanderin lahjoitusrahastosta

Julia Dahlberg 16 800

Franziska Dalheimer 28 800

Föreningen Granskaren rf 15 000

Historiska föreningen 17 000

Liisa Kunnas-Pusa 33 600

Merja Pyykkönen 57 600

Minna Vesa 28 800

Mari Välimäki 67 200

Yhteensä 264 800

Kulttuurihistoria

Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta Aatelisliiton Avustusjärjestö ry 8 000

Kaj Ahlsved 40 800

Fredrikshamns Stads Museer 16 000 Föreningen för upprätthållande av Folke Wickströms minnesfond för belysande och bevarande av byggnadskulturen

Mariehamns stad 10 000

Rita Paqvalén 16 800

Anni Shepherd 28 800

Åsa Slotte 16 800

Yhteensä 137 200

Ympäristötiede ja teknologia

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta

Oikeushistoria

Sten ja Ebba Wasastjernan oikeushistoriallisen tutkimuksen rahastosta Veli Pekka

Yhteiskuntatieteet

Ragnar, Ester, Rolf ja Margareta Bergbomin rahastosta, Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto I:stä, Selma, Ingrid ja Lars Wasastjernan rahastosta sekä Karl Emil Tollanderin lahjoitusrahastosta

Aihealue ja rahastot

Ruotsin kieli

Hakija Myönnetty summa

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta Adolf Noreen-sällskapet för svensk

språk- och stilforskning 11 000

Maria Andersson-Koski 28 800

Linda Bäckman 64 400

Finlandssvenska teckenspråkiga rf 5 260

Föreningen för nordisk filologi rf 11 500

Mandira Halder 33 600

Mikko Kauko 16 800

Sara Nittve 28 800

Yhteensä 200 160

Teologia

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahasto II:sta

Paavo Ahonen 40 800

Anna-Liisa Rafael 28 800

Olli Saukko 14 400

Yhteensä 84 000

Matka-apuraha lääketieteen opiskelijoille ja kandidaateille

Carl-Johan von Troilin muistorahastosta

Matka-apuraha meritekniikan ja -teknologian opiskelijoille

Lennart Engströmin stipendirahastosta

Venla Alanko 3 000

Aihealue ja rahastot

Suomenruotsalainen kulttuurityö

Hakija Myönnetty summa

Birger Pettersonin rahastosta Åbo Akademi / Åbo Akademin Saaristoinstituutti 20 000

Holger Frykenstedtin stipendirahasto

Varat kurssikirjallisuuden kirjoittamiseen

Yhteiskuntatieteet: Kristina ErikssonBacka ja Eeva-Liisa Eskola (Åbo Akademi)

Yhteiskuntatieteet: Sebastian Godenhjelm (Helsingin yliopisto) ja

Varat tutkimus- ja koostehankkeisiin

Samuel Forsman 4 500

Andreas Sonntag 900

Yhteensä 5 400

Matka-apuraha pohjoismaisten kielten opiskelijoille

Professori Carl-Eric Thorsin stipendirahastosta

Ruotsin kielen säilyminen

Bo Backströmin rahastosta

Eklund 2 700

Estrad Evenemang rf 30 000

Föreningen Luckan rf 24 000

Hanaholmen – kulturcentrum för

Sverige och Finland / Svenska nu 10 000

Handelsgillet Helsingfors rf 10 000

Historia rf / Tarina ry 10

Kielilähettiläät

Avustukset, post doc -pooli

Sukupolvi X, Y ja Z ja digitaaliset kielenkäytöt: Intra- ja intersukupolvinen merkityksen luonti sekä adaptaatio ja asenteet (XYZdigi) (Jyväskylän yliopisto)

Invandringens historia Finland 1809–2024 (Åbo Akademi)

Sosiaaliset verkostot väestön ikääntyessä (FinNät) (Väestöliitto ry)

Itsenäisen Suomen tieteen historia (Suomalainen Tiedeakatemia)

Rönnqvist

Luottamushenkilöt

Toimintaan liittyvät pysyvät elimet

SLS:n nimitystoimikunta

Nils Erik Villstrand, puh.joht., Ole Johansson, Kristina Malmio ja Robert Andersson

Tutkimusvaliokunta

Åsa von Schoultz, puh.joht., Lieven Ameel, Pauline von Bonsdorff, Mikko Kuronen ja Katriina Siivonen

Arkiston keruutoimikunta

Ann-Catrin Östman, puh.joht., Lars Ilshammar, Sakari Katajamäki, Therese Lindström Tiedemann, Fredrik Nilsson, Åsa von Schoultz ja Katriina Siivonen

Julkaisuvaliokunta

Mona Forsskåhl, puh.joht., Eeva-Liisa Bastman, Gunilla Widén, Fredrik Nilsson ja Stefan Nygård

Historiatieteellinen toimikunta

Charlotta Wolff, puh.joht., Anders Ahlbäck, Ainur Elmgren, Derek Fewster, Björn Forsén, Johanna Ilmakunnas, Kristin Ilves, Petri Karonen, Anu Lahtinen, Päivi Salmesvuori ja Peter Stadius

Kirjallisuus- ja taidehistorian toimikunta

Kristina Malmio, puh.joht., Eeva-Liisa Bastman, Pauline von Bonsdorff, Anna Hollsten, Päivi Lappalainen, Judith Meurer-Bongardt, Mattias Pirholt, Max Ryynänen, Hanna Samola, Susanna Välimäki, Katarina Wadstein MacLeod ja Mia Österlund

Yhteiskuntatieteellinen toimikunta

Anna Henning, puh.joht., Mirjam Kalland, Mikko Lagerspetz, Tuomas Martikainen, Fredrica Nyqvist, Katarina Pettersson, Jan Saarela, Kim Strandberg, Markku Suksi ja Gunilla Widén

Kielitieteellinen toimikunta

Camilla Lindholm, puh.joht., Siv Björklund, Saara Haapamäki, Charlotta af Hällström-Reijonen, Hanna Lappalainen, Krister Lindén, Åsa Palviainen, Henrik Rahm, Paula Rossi, Caroline Sandström, Anna Slotte ja Camilla Wide

Kulttuurintutkimuksen toimikunta

Blanka Henriksson, puh.joht., Sverker HylténCavallius, Tiina Mahlamäki, Fredrik Nilsson, Pia Olsson, Ann-Charlotte Palmgren, Nika Potinkara, Jenni Rinne, Kirsi Saarikangas, Tytti Steel ja Marie Steinrud

Finlands svenska folkmusikinstitut - i nstituutin toimitusneuvosto

Kaj Ahlsved, puh.joht., Johannes Brusila ja

Siv Ekström

Infrastruktuurihankkeiden asiantuntijaryhmä

Ann-Catrin Östman, puh.joht., Tuomas Heikkilä, Ruth Illman ja Pirkko Nuolijärvi

Henkilöhistoriakomitea

Henrik Meinander, puh.joht., Johanna AminoffWinberg, Johan Bärlund, Pertti Hakala, Henrik Knif, Jessica Parland-von Essen, Kristian Stockmann ja John Strömberg

Vuosijuhlatoimikunta, juhla 5 . 2 . 2025

Åsa von Schoultz, puh.joht., Johan Aalto, Pauline von Bonsdorff, Jonas Lång, Marika Mäklin, Fredrik Nilsson ja Björn Teir. Taiteellinen johtaja

Erik Söderblom

Toimitusneuvostot, ohjausryhmät

SLS:n historiikin toimitusneuvosto

Nils Erik Villstrand, puh.joht., Mona Forsskåhl, Rainer Knapas, Jonas Lång, Tom Sandlund, Jennica Thylin-Klaus, Clas Zilliacus ja Anna-Maria Åström

Kokoomahankkeen ohjausryhmä

Ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kritiikki ja tutkimus Suomessa (Åbo Akademi)

Mattias Pirholt, puh.joht., Sakari Katajamäki ja Magnus Öhrn. Maria Österlund, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ruotsinkie‑ lisessä Suomessa? – Laajuus, syyt ja ratkaisut Åsa von Schoultz, puh.joht., Anna Henning ja Staffan Himmelroos. Marina Lindell, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle Väärentäjät – Rahvaan kirjallistuminen ja ruotsin kielen taito rikollisessa asiayhteydessä Suomessa 1800 luvun alkupuolella

Christer Kuvaja, puh.joht., Mona Forsskåhl ja Marko Lamberg. Kirsi Vainio-Korhonen, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Eletty usko keskiajan Suomessa

Ruth Illman, puh.joht., Charlotte Cederbom ja Tuomas Heikkilä. Sari Katajala-Peltomaa, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Selkosuomenruotsi – kielimuoto vähemmistöille vähemmistössä

Camilla Wide, puh.joht., Monica Londen ja Ulla Tiililä. Camilla Lindholm, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Vähemmistön hyvinvointi ja lisääntyminen: suomenruotsalaisen väestökysymyksen ammattilaistuminen 1945–1990 (Åbo Akademi)

Fredrik Nilsson, puh.joht., Julia Dahlberg ja Heidi Kurvinen. Hanna Lindberg, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

EnTiTy: Understanding Engagement in interaction Through language, emotions, personality, and Technology

Anna Slotte, puh.joht., Katariina Harjunpää ja

Katari na Pettersson. Ville Harjunen, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Monimuotoisuus suomenruotsalaisessa sarjakuvassa: vähemmistöt ja itserepresentaatio

Pauline von Bonsdorff, puh.joht., Maria Lassén-Seger ja Derek Fewster. Ralf Kauranen, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki ja teatterikaupunkeina 1790–1840

Pauline von Bonsdorff, puh.joht., Laura Kolbe ja

Susanna Välimäki. Charlotta Wolff, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Parbildning och dess konsekvenser bland infödda och

immigranter i Finland

Åsa von Schoultz, puh.joht., Anna Rotkirch ja

Minna Säävälä. Jan Saarela, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

På tal om konst: Talarpositionering och interaktionell

kompetens hos L1 och L2 talare av svenska

Mona Forsskåhl, puh.joht., Mari Bergroth ja

Åsa Palviainen. Jan Lindström, hankkeen johtaja

Ohjausryhmä tutkimushankkeelle

Kaupungit Ruotsin suurvallan itärajalla. Valtarakenteet

ja kaupalliset verkostot 1600 ‑luvun jälkipuoliskolla

Ann-Catrin Östman, puh.joht., Johanna Ilmakunnas

ja Antti Räihä. Kimmo Katajala, hankkeen johtaja

Palkintolautakunnat

Yleinen palkintolautakunta (nimetty palkintojenjakoon 5 . 2 . 2025)

Kristina Malmio, puh.joht. Kaunokirjallisuuden

osasto: Jenny Jarlsdotter Wikström, Annette Kronholm ja Sirpa Kähkönen. Tietokirjallisuuden

osasto: Marko Lamberg, Tomas Lehecka ja

Tomi Riitamaa. Draamateoksesta/dramatisoinnista

myönnettävän Bergbomska-palkinnon asiantuntijajäsen: Anna Simberg

Marcus Collinin muistorahaston palkintolautakunta

Pauline von Bonsdorff, puh.joht., Ulrika Ferm ja

Dan Holm

Gustaf III:s minne - m uistorahaston palkintolautakunta

Henrik Knif, puh.joht., Jessica Parland-von Essen ja

Henrika Tandefelt

Valtioneuvos Mauritz Hallberg - p alkinnon lautakunta (nimetty palkintojenjakoon 16 . 5 . 2025)

Åsa von Schoultz, puh.joht., Mona Forsskåhl ja

Mattias Pirholt. Åbo Akademin edustajat:

Peter Nynäs (varajäsen Björn Vikström) ja

Siv Björklund (varajäsen Edvard Johansson)

Karl Rosendahls dramatiska honorarium - pa lkinnon lautakunta

Johan Bargum, Anna Simberg ja Clas Zilliacus

Apuraha‑ ja avustuslautakunnat

Lennart Engströmin apurahan lautakunta

Pentti Häkkinen, Nils-Olof Nylund (Svenska tekniska vetenskapsakademien) ja Kasper Westerlund (Åbo Akademi)

Bröderna Lars och Ernst Krogius forskningsfond - t utkimusrahaston apurahalautakunta

Eva Liljeblom, puh.joht., Penna Urrila ja

Eva Österbacka. Svenska handelshögskolanin

edustaja: Rune Stenbacka. Ekonomiska Samfundetin edustaja: Roger Wessman

Fredrik Paciuksen muistorahasto

Pauline von Bonsdorff, puh.joht., Johannes Brusila, Emilie Gardberg, Wivan Nygård-Fagerudd ja Emilia Skaag

Carl-Johan von Troilin muistorahasto

Christer Kuvaja, Monica Saxén ja Carl-Olof von Troil

Hallintoneuvostot

ja hoitokunnat

Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin lahjoitusrahaston hoitokunta

Dag Wallgren, puh.joht., Peter Storsjö ja Kaj Åkerberg

Stensböle Minnen - rahaston hoitokunta

Kristina Linnovaara, puh.joht., Joakim Flinck, Anders Svennas ja Hans Wiljanen

Suur-Sarvilahden kartanon hallintoneuvosto

Christina Gestrin (SLS), puh.joht., Otto Andersson (SFP) ja Mikael Jern (Nylands Svenska Lantbrukssällskap)

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Levd religion i det medeltida Finland (Eletty usko keskiajan Suomessa)

Lätt finlandssvenska – en språkform för minoriteter inom minoriteten (Selkosuomenruotsi – kielimuoto vähemmistöille vähemmistössä)

Förfalskarna – Allmogens litterarisering och kunskap om det svenska språket i brottslig kontext Finland under 1800-talets första hälft (Väärentäjät – Rahvaan kirjallistuminen ja ruotsin kielen taito rikollisessa asiayhteydessä Suomessa 1800-luvun alkupuolella)

Ett polariserat samhällsklimat i Svenskfinland? – Omfattning, orsaker och lösningar (Polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ruotsinkielisessä Suomessa? – Laajuus, syyt ja ratkaisut)

Den svenska barnlitteraturkritiken och -forskningen Finland (Ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kritiikki ja tutkimus Suomessa)

Minoritetsvälfärd och reproduktion: professionaliseringen av den finlandssvenska befolkningsfrågan 1945–1990 (Vähemmistön hyvinvointi ja lisääntyminen: suomenruotsalaisen väestökysymyksen ammattilaistuminen 1945–1990)

Tampereen yliopisto Sari Katajala-Peltomaa 2021–2024

2021–2024

Turun yliopisto Kirsi Vainio-Korhonen 2022–2025

Åbo Akademi Marina Lindell 2022–2025

Åbo Akademi Mia Österlund 2022–2026

Åbo Akademi Hanna Lindberg 2023–2026

EnTiTy: Understanding Engagement in interaction Through language, emotions, personality, and Technology Helsingin yliopisto Ville Harjunen 2023–2027

Mångfald i finländsk seriehistoria: minoriteter och självrepresentation (Monimuotoisuus suomenruotsalaisessa sarjakuvassa: vähemmistöt ja itserepresentaatio)

Opera periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder, 1790–1840 (Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki- ja teatterikaupunkeina 1790–1840)

Städer vid den svenska stormaktens östgräns. Maktstrukturer och kommersiella nätverk under 1600-talets senare hälft (Kaupungit Ruotsin suurvallan itärajalla. Valtarakenteet ja kaupalliset verkostot 1600-luvun jälkipuoliskolla)

Parbildning och dess konsekvenser bland infödda och immigranter i Finland (Parinmuodostus ja sen seuraukset syntyperäisten ja maahanmuuttajien keskuudessa Suomessa)

På tal om konst: Talarpositionering och interaktionell kompetens hos L1- och L2-talare av svenska (Puhetta taiteesta. Ruotsin kielen L1- ja L2-puhujien asemoituminen ja vuorovaikutuksellinen osaaminen)

Turun yliopisto Ralf Kauranen 2023–2026

Turun yliopisto Charlotta Wolff 2024–2027

Itä-Suomen yliopisto Kimmo Katajala 2024–2026

Åbo Akademi Jan Saarela 2024–2028

Helsingin yliopisto Jan Lindström 2024–2027

Hanke

Yliopisto Hankkeen johtaja Ajankohta

Tampereen yliopisto Camilla Lindholm

Arkistolahjoitukset ja keruut

Historian ja kirjallisuushistorian kokoelma Lahjoitukset

• Tigerstedtin ja Idmanin sukujen kirjeenvaihto (SLSA 1479)

• Pressarkivföreningen rf:n arkisto sis. Brages

Pressarkiv -a rkiston (SLSA 1480)

• Ebba Olssonin arkisto (SLSA 1481)

• Edvin Lindroosin matkakertomukset (SLSA 1482)

• Koen ja Senta Spaenin vieraskirjat (SLSA 1483)

• Karl ja Rachel Nelinin arkisto (SLSA 1484)

• Procopén suvun arkisto (SLSA 1485)

• Höckerstedtin, Ekmanin ja Johanssonin perheiden kirjeenvaihto (SLSA 1486)

• Espoonkartanon arkisto (SLSA 1487)

• Jac Ahrenbergin arkisto, lisäys (SLSA 294)

• Ernst Lagusille ja Wilhelm Gabriel Lagusille kuuluneita asiakirjoja, lisäys (SLSA 470)

• Edith Södergranin arkisto, lisäys (SLSA 566)

• Cid Erik Tallqvistin arkisto, lisäys (SLSA 867)

• Släktföreningen Zilliacussin arkisto, lisäys (SLSA 911)

• Tandefeltin suvun arkisto, lisäys (SLSA 1056)

• Svanströmin suvun arkisto, lisäys (SLSA 1075)

• Sarvilahden arkisto, lisäys (SLSA 1103)

• J.L. ja Fredrica Runebergin arkisto (Porvoon kokoelma), lisäys (SLSA 1104)

• Walter Runebergin arkisto, lisäys (SLSA 1105)

• Strömborgska arkivet -a rkisto, lisäys (SLSA 1107)

• Birgitta Bouchtin arkisto, lisäys (SLSA 1179)

• Svenska Klubben i Helsingforsin arkisto, lisäys (SLSA 1180)

• Släktföreningen von Essenin arkisto, lisäys (SLSA 1181)

• Christian Blomin arkisto, lisäys (SLSA 1221)

• Teaterföreningen Lillanin arkisto, lisäys (SLSA 1222)

• Paneliuksen suvun arkisto, lisäys (SLSA 1231)

• Jutta ja Benedict Zilliacusin arkisto, lisäys (SLSA 1245)

• Eva-Stina Byggmästarin arkisto, lisäys (SLSA 1256)

• Svenska skolhistoriska föreningen i Finlandin arkisto, lisäys (SLSA 1342)

• Munsterhjelmin suvun arkisto, lisäys (SLSA 1319)

• Christer Kihlmanin arkisto, lisäys (SLSA 1378)

• Torger Enckellin arkisto, lisäys (SLSA 1381)

• Birgitta Wallgrenin arkisto, lisäys (SLSA 1447)

• Tjusterbyn kartanon arkisto, lisäys (SLSA 1452)

• Jack O'Brien Hitchingin perhearkisto, lisäys (SLSA 1462)

• Auli Markkulan arkisto, lisäys (SLSA 1472)

• Eva Gyldénin arkisto (SLSA 1475)

Keruut

• Muistoja Brages Pressarkiv -lehdistöarkistosta, haastatteluja (SLSA 1488)

Perinne- ja kielikokoelma

Lahjoitukset

• Muistoalbumi (SLS 2415)

• Matilda Westinin kokoelma, lisäys (SLS 2188)

• Ruokareseptit, lisäys (SLS 2397)

• Äidinkielenomainen ruotsi suomenkielisissä kouluissa, lisäys (SLS 2399)

Keruut

• Yksin, itsekseen, yksinään – tahaton yksinäisyys, kysymysluettelo yhteistyössä HelsinkiMissionin ja Punaisen Ristin ystävätoiminnan kanssa (SLS 2413)

• Karleby/Kokkola-tutkimusmatka, kenttäkeruu yhteistyössä Åbo Akademin kanssa (SLS 2414)

• Suomalaiset ja pohjoismaiset utopiayhteisöt Amerikassa, (SLS 2416)

• Lapset ja nuoret Ruotsissa, kysymysluettelo yhteistyössä Tuomas Laine-Frigrenin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa (SLS 2418)

• Veljekset Moses Pergament ja Simon Parmet (SLS 2419)

• Kerro elämäsi kielistä!, kysymysluettelo (SLS 2420)

• Miten tekoäly vaikuttaa elämääsi?, Kysymysluettelo (SLS 2421)

Perinne- ja paikallishistorian kokoelma Pohjanmaalla Lahjoitukset

• Forna Wasa lyceister r.f.:n arkisto (ÖTA 387)

• Uno Holmin arkisto (ÖTA 388)

• Nils ja Birgitta Borgin arkisto (ÖTA 389)

• Elokuva Vöyristä (ÖTA 390)

• Valdemar Mattfolkin haastattelu (ÖTA 391)

• Greta Granbackan arkisto, lisäys (ÖTA 221)

• Marianne ja Hasse Nordmanin perheen arkisto, lisäys (ÖTA 290)

• Kurt Näsmanin arkisto, lisäys (ÖTA 292)

• Oravais ungdomsföreningin revyyt, lisäys (ÖTA 345)

• Ann-May Carlson-Wikströmin arkisto, lisäys (ÖTA 355)

• Börje Sandvikin valokuvakokoelma, lisäys (ÖTA 373)

• Stundars r.f.:n arkisto, lisäys (ÖTA 385)

• Emil ja Alli Langin perheen arkisto, lisäys (ÖTA 386)

Kansanomaisen musiikin ja tanssin kokoelma Lahjoitukset

• Nuottikokoelma (FMI 493)

• Göran Palmroosin arkisto ( 533)

• Svenska Dragspelsförbundet i Finland r.f.:n arkisto (FMI 534)

• Björkellin sisarusten arkisto (FMI 536)

• Ann-May Carlson-Wikströmin keräämä kansanmusiikkiaineisto, lisäys (FMI 354)

• Karin Sandqvistin arkisto, lisäys (FMI 441)

Keruut

• Traditionshörnan 2024 (FMI 531)

• Uusien snapsilaulujen kilpailu 2024 , kilpailuehdotukset (FMI 535)

• Kansanmusiikkia Nykarlebynejdenissä (FMI 538)

• Kansanmusiikkia Kruunupyyn alueella (FMI 539)

Julkaisut

Painetut kirjat

• 873 Tidsligheter. Ekokritiska, barnlitterära och

kulturteoretiska perspektiv på tid. Toim. Mia Österlund, Ann-Charlotte Palmgren ja Pia Ahlbäck.

Yhteistyössä Svenska barnboksinstitutetin ja Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• 874 Esko Vuorisjärvi, Makten, marknaden och presidenterna. En biografi om J.O. Söderhjelm.

Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa.

• 875 Runes in Finland. Toim. Kendra Willson. Julkaistaan sarjassa Runrön. Runologiska bidrag

utgivna av Institutionen för nordiska språk vid

Uppsala universitet ja yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• 876 Johanna Ilmakunnas, Flitiga och sysslolösa. Essäer om 1700-talets Europa. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa.

• 877 Naturen och platserna. Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 1. Toim. Bo Lönnqvist, Anna-Maria Åström ja Susanne Österlund-Pötzsch. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• 878 Hushållet och tingen. Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 2. Toim. Anna-Maria Åström ja Fredrik Nilsson. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• 879 Hemma, borta, bortom. Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 3. Toim. Lena Marander-Eklund, Blanka Henriksson ja Sofie Strandén. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• 880 Historiska och litteraturhistoriska studier 99.

Toim. Anna Biström ja Jens Grandell. (Myös verkkojulkaisu, pdf)

• 881 Risto Alapuro, Matti Alestalo, Jussi Simpura, Aino Sinnemäki, Jan Sundberg ja Hannu Uusitalo, Erik Allardt och den moderna sociologins genombrott. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa.

• 882 Johannes Brusila, Kaarina Kilpiö, Inka-Maria Nyman ja Kim Ramstedt, Digitala stämmor. Finlandssvensk musikkultur i förändring. Yhteistyössä Gidlunds Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• SLS Varia 19 Zacharias Topelius, Noveller i urval.

Toim. Anna Movall ja Jörgen Scholz. Yhteistyössä

Appell Förlagin kanssa. (Myös pdf)

• SLS Varia 20 Inga Elgqvist-Saltzman ja Katarina

Saltzman, En röst för frigörelse. Emma Saltzmans livshistoria. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa.

• Värt att veta 1 Kaarina Koski ja Kirsi Kanerva, Mardrömmar. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• Värt att veta 2 Mikael Johansson, Kvantdatorer. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• Värt att veta 3 Jan Kunnas, Skogen. Yhteistyössä

Appell Förlagin kanssa. (Myös epub, pdf)

• Värt att veta 4 Sari Kivistö ja Sami Pihlström,

Speglingar. Yhteistyössä Appell Förlagin kanssa.

(Myös epub, pdf)

Digitaaliset julkaisut

(Katso myös edeltä kohta Painetut kirjat.)

• Folk och musik 2024. Toim. Niklas Nyqvist. (Verkkojulkaisu)

• Historialliset reseptit, täydennettynä pohjalaisilla reseptikokoelmilla. (Verkkojulkaisu)

Aiemmin julkaistujen kirjojen digitaaliset versiot

• 862 Maria Vainio-Kurtakko, Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv (2022). (Epub, pdf)

• 868 Ville Kivimäki, Sargade själar. De finska soldaternas krigstrauman 1939–1945 (2023). (Epub, pdf)

• 869 Martin Hårdstedt, Finlands svenska historia (2023). (Epub, pdf)

• 870 Den okände von Wright. Tidskritik och andra texter av Georg Henrik von Wright 1926–1997 (2023). Toim. Joel Backström ja Thomas Wallgren. (Epub, pdf)

• 872 Adelns historia i Finland (2023). Toim. Janne Haikari, Marko Håkanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman. (Epub, pdf)

• SLS Varia 12 Anu Lahtinen, Ebba Stenbock. I maktspelets skugga (2022). (Pdf)

• SLS Varia 15 Heikki Oja, Helgonnamn i almanackan (2023). (Pdf)

• SLS Varia 16 Historiska recept i urval (2023). Toim. Maren Jonasson. (Pdf)

Äänikirjat

• Maria Vainio-Kurtakko, Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv (2022).

• Kaarina Koski ja Kirsi Kanerva, Mardrömmar (2024).

• Mikael Johansson, Kvantdatorer (2024).

• Jan Kunnas, Skogen (2024).

• Sari Kivistö ja Sami Pihlström, Speglingar (2024).

Musiikki

• Vila, Vila. Folkmusik från Finlands svenskbygder 41. (Musiikin suoratoistopalvelut, CD)

Uusintapainokset

• Martin Hårdstedt, Finlands svenska historia (2023).

• Sarvlax. Herrgårdshistoria under 600 år (2010). Toim. Henrika Tandefelt. Toinen painos, jossa on uusi johdanto.

• Kari Tarkiainen, Sveriges Österland. Från forntiden till Gustav Vasa. Finlands svenska historia 1 (2008).

• Max Engman, Språkfrågan. Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922. Finlands svenska historia 3 (2016).

Muuta

• Källan 1/2024 (kesäkuu).

• Källan 2/2024 (joulukuu).

Julkaisut

Tapahtumat

Myydyimmät kirjat

• Historiska recept i urval (2023). Toim. Maren

Jonasson. 394*

• Edith Södergran, Dikter och aforismer (2014).

Toim. Holger Lillqvist. 346

• Martin Hårdstedt, Finlands svenska historia (2023). 222

• Ville Kivimäki, Sargade själar. De finska soldaternas krigstrauman 1939–1945 (2023). 210*

• Mikael Johansson, Kvantdatorer (2024). 207

• Zacharias Topelius, Noveller i urval (2024).

Toim. Anna Movall ja Jörgen Scholz. 188*

• Fredrika Runeberg, Receptbok (2003). Toim.

Carola Herberts. 143

• Kaarina Koski ja Kirsi Kanerva, Mardrömmar (2024). 134

• Zacharias Topelius, Sagor i urval (2020). Toim.

Hanna Kurtén. 125*

• Inga Elgqvist-Saltzman ja Katarina Saltzman, En röst för frigörelse. Emma Saltzmans livshistoria (2024). 115

* Luvut sisältävät Appell Förlagin myynnin Ruotsissa huhtikuusta 2023 maaliskuuhun 2024.

Tammikuu

• 12 .1 . Finlands svenska folkmusikinstitut (FMI)

Folklandia 2024 -r isteilyllä, Lapua-Uusi-Guinean konsertti.

• 25 .1 . Tieteiden yö SLS:llä: Kunskapskabarén ja improvisaatioteatteri Stjärnfall. Puhujat: Anja

Bargum, Blanka Henriksson, Salla Markkanen, Magnus Nylander, Valo Sauri ja Johanna af Schultén

• 25 .1 . Historiallisia reseptejä – maistiaisten kera, Bokvärlden-kirjakauppa Malmössä. Puhuja: Yrsa Lindqvist

Helmikuu

• 1 . 2 . Kulttuurikoordinaattoreiden tapaaminen

yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. SLS:n ohjelmien puhujat: Pia Lindholm ja Agneta Rahikainen

• 5 . 2 . Vuosijuhla ja palkintojenjakotilaisuus, Helsingin yliopiston juhlasali. Esiintyjä: Jukka

Perko Avara (Jukka Perko, Jarmo Saari, Teemu Viinikainen), puhujat: Rosanna Fellman, Mona Forsskåhl, Mattias Pirholt, Alma Pöysti ja Åsa von Schoultz.

striimi

Maaliskuu

• 5 . 3 . Maria Vainio-Kurtakko kertoi kirjastaan Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv Villa Junghansissa Kauniaisissa

• 13 . 3 . Koulutus digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun käytöstä yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa.

Puhujat: Minna Kaukonen ja Tuula Pääkkönen

striimi

• 13 . 3 . Historialliset reseptit, Arbis Helsingissä. Puhujat:

Charlotte Cederbom ja Yrsa Lindqvist

• 20. 3 . Iltapäivätee kirjailijoiden kanssa, yhteistyössä

Förlagetin ja Schildts & Söderströmsin kanssa.

Puhujat: Ulrika Hansson, Pekka Heino, Maren Jonasson, Kaj Korkea-aho, Marcus Lindqvist, Katarina

Pihlflyckt, Agneta Rahikainen, Susanne Ringell, Catariina Salo, Milja Sarkola ja Susanne ÖsterlundPötzsch

striimi

• 26 . 3 . Julkaisutilaisuus antologialle Tidsligheter.

Ekokritiska, barnlitterära och kulturteoretiska perspektiv.

Puhujat: Pia Ahlbäck, Fanny Ambjörnsson, Linda Bondestam, Jenny Jarlsdotter Wikström, Maria Jönsson, Jenny Lucander, Eddie Myrskog, AnnCharlotte Palmgren, Katrina Åkerholm ja Mia Österlund

striimi

Huhtikuu

• 9. 4 . SLS:n vuosikokous

• 11 . 4 Seminaari: Flerspråkighet inom svenskspråkig småbarnspedagogik – bakgrund, nuläge och språkmedveten pedagogik. Puhujat: Mari Bergroth, Susan Hellden-Paavola, Mirjam Kalland, Jan Saarela, Pauliina Sopanen ja Ida Stolt-Haglund striimi

• 11 . 4 . Värt att veta -sarjan julkistus Tekstin talossa Helsingissä. Puhujat: Patricia Berg, Patrik Hadenius, Anne Hietanen, Mikael Johansson, Kaarina Koski, Sirpa Kähkönen, Baba Lybeck, Elvira Niemi, Tim Schauman, Kia Svaetichin ja Johanna Söderholm

• 20. 4 . SLS mukana Våra Rötter -suku- ja kylätutkimusmessuilla Mustasaaren kulttuuritalossa. Puhujat: Catarina Harjunen ja Monica West

• 24 . 4 . Iltapäivätee tutkijoiden kanssa. Puhujat: Nina Edgren-Henrichson, Valter Holmström, Lotta Nylund ja Niklas Toivakainen

• 26 . 4 . Seminaari: Att läsa queert – queerteoretisk litteraturforskning. Puhujat: Miranda Geust, Sam Holmqvist, Elsi Hyttinen, Rita Paqvalén, Hanna Samola, Maria Margareta Österholm ja Mia Österlund striimi

• 27. 4 . SLS Österbottens bokmässa -k irjamessuilla Vaasan Academillissa. Lavaohjelmana Zacharias Topeliuksen Noveller i urval. Puhujat: Jörgen Scholz ja Jenna Matintupa

Tapahtumat

Toukokuu

• 3 . 5 . SLS:n maisteripalkintojen jakaminen.

Palkinnonsaajat: Alexander Ginlund (Lars ja Bojen

Huldénin kielitieteen maisteripalkinto), Susan Kiiski-Seiskari (Alma Söderhjelmin historian maisteripalkinto) ja Elisabeth Santamäki (Josua Mjöbergin kirjallisuustieteen maisteripalkinto)

• 8 . 5 . Seminaari: Hur interagerar man med ett helgon? Levd religion i medeltida Finland -hankkeen päätösseminaari. Puhujat: Sara Ellis Nilsson, Anna-Stina Hägglund, Ruth Illman, Sari KatajalaPeltomaa, Christer Kuvaja, Sofia Lahti, Marko Lamberg, Jyrki Nissi ja Maria Oen striimi

• 18 .–19. 5 . Tukholman kirjaviikonloppu, Gamla stans bokhandel -k irjakauppa. SLS:n ohjelmien puhujat: Joel Backström, Charlotte Cederbom, Johanna Ilmakunnas ja Thomas Wallgren

• 26 . 5 ., 16 .6 ., 28 .7., 18 . 8 . ja 8 . 9. Vierailupäivät Stensbölen kartanossa Porvoossa

• 30. 5 . Seminaari ja työpaja akateemisesta kirjoittamisesta. Puhujat: Patricia Berg, Bodil Haagensen, Johanna Ilmakunnas, Camilla

Lindholm, Sanna Nyqvist, Alexander Rancken, Sofia Stolt, Jenny Sylvin ja Charlotta Wolff

Kesäkuu

• 7.6 . SLS:n ylioppilaspalkintojen jakaminen.

Palkinnonsaajat: Emma Backman, Cilla Helenius

ja Ella Liljeqvist (äidinkieli), Maja von Numers (historia), Mia-Stina Söderström (A-ruotsi) sekä

Wilma Danielsson, Maria Hansson ja Fanny

Lehtonen (yhteiskuntaoppi)

• 11 .6 . Historialliset reseptit -t yöpaja Partalan

Kuninkaankartanossa Juvalla. Puhuja: Yrsa

Lindqvist

Heinäkuu

• 27.7. Arkiston esittely ja avoimet ovet SLS:n tiloissa

Vaasassa. Puhujat: Catarina Harjunen ja Synnöve

Svanström

• 27.7. Traditionshörnan-konsetti pelimannipäivillä

Vaasassa. Esiintyjät: Jenny Björk, Mats Granfors, Martina Krooks, Åsa Lillhannus, Kenneth

Nordman, Niklas Nyqvist ja Jakob Sundström

Elokuu

• 12 . 8 . Stensötan konsertti Etno-Espa-festivaaleilla

Helsingissä. Esiintyjät: Amanda Harald ja Jacob

Sundström

• 29. 8 . Kirjasarjan Vardagens föränderliga rum under 1900-talet julkaisu Villa Kivessä Helsingissä.

Puhujat: Lotta Green, Blanka Henriksson, Lina

Laurent, Yrsa Lindqvist, Fredrik Nilsson, AnnaMaria Åström ja Susanne Österlund-Pötzsch

• 29. 8 . Seminaari: Språket som verktyg –fortbildning för lärare i svenska och litteratur.

Puhujat: Sandra Bernas, Johan Brandtler, Mia

Falk, Ria Heilä-Ylikallio, Christer Kuvaja, Paulina Nyman-Koskinen ja Agneta Rahikainen striimi

Syyskuu

• 12 . 9. Kirjoitusretriitti tohtoriopiskelijoille. Puhuja: Mia Österlund

• 26 .–29. 9. Göteborgin kirjamessut. SLS:n lavaohjelman puhujat: Henrik Berggren, Nina Edgren-Henrichson, Barbro Enckell-Grimm, Pekka Heino, Blanka Henriksson, Johanna Ilmakunnas, Mikael Johansson, Eva Krutmeijer, Jan Kunnas, Maria Lassén-Seger, Urban Lindstedt, Fredrik Nilsson, Wivan Nygård-Fagerudd, Katarina Pihlflyckt, Katarina Saltzman, Kristina Skjäl, Kirsi Vainio-Korhonen, Michaela von Kügelgen ja Mia Österlund

Lokakuu

• 4 .– 6 .10. Turun kirjamessut. SLS:n lavaohjelman puhujat: Kirsi Kanerva, Sari Kivistö, Maria LassénSeger, Hedvig Långbacka, Ann-Charlotte Palmgren, Sami Pihlström, Kendra Willson ja Mia Österlund

• 5 .10. Menneisyyden maut – Historialliset reseptit, Slow Food Festival Fiskarsissa. Puhuja: Yrsa Lindqvist

• 11 .10. Hankkeen Lätt finlandssvenska päätösseminaari. Puhujat: Carina Frondén, Jenny Derghokasian, Marja Kivilehto, Christer Kuvaja, Camilla Lindholm, Eva Mäkinen, Johanna von Rutenberg, Satu Siltaloppi ja Åsa Wengelin striimi

• 14 .10. Ylimääräinen seurakokous

• 24 .–27.10. Helsingin kirjamessut. SLS:n lavaohjelman puhujat: Mona Forsskåhl, AnnLouise Harberg, Pekka Heino, Peik Henrichson, David Håkansson, Johanna Ilmakunnas, Mikael Johansson, Eva Kela, Eliel Kilpelä, Anu Korhonen, Kaarina Koski, Jan Kunnas, Satu Kähkönen, Yrsa Lindqvist, Henrik Meinander, Eddie Myrskog, Wivan Nygård-Fagerudd, Ann-Charlotte Palmgren, Rita Paqvalén, Annina Rabe, Katarina Saltzman, Jörgen Scholz, Jussi Simpura, Aino Sinnemäki, Thomas Slätis, John Strömberg, Jan Sundberg, Hannu Uusitalo, Kendra Willson, Anna-Maria Åström, Mia Österlund ja Susanne Österlund-Pötzsch

Tapahtumat

Marraskuu

• 6 .11 . Kunskapskabarén yhdessä Åbo Svenska Teaterin kanssa: Hysch! Tala! En föreställning om det sagda och osagda. Puhujat: Viveka Lyberg Åhlander, Daniela Franzell, Samuel Karlsson, Julia Korander, Magnus Nylander ja Kari Mäkiranta striimi

• 7.11 . Webinaari: Forskning kring folklig dans. Puhujat: Johanna Björkholm, Anne Fiskvik, Petri Hoppu, Mats Nilsson ja Niklas Nyqvist striimi

• 9.11 . Keskustelua kirjasta En röst för frigörelse. Emma Saltzmans livshistoria, Gamla stans bokhandel -k irjakauppa Tukholmassa. Puhujat: Katarina

Saltzman ja Susanne Skata

• 14 .11 . Vaasa LittFest, Café Proosa. SLS:n lavaohjelman puhujat: Pieter Claes, Linn Jung ja Kenny Sundqvist

• 21 .–22 .11 . Seminaari: Future Challenges in the Nordics, Intermediate Seminar, hotelli Clarion Collection Uppsalassa. Puhujat: Therese Bergstedt, Ulrika Björkstén, Torbjörn Eng, Eva Franzén, Håkon Halgrimsen, John Hassler, Heikki Hiilamo, Linda Mannila, Marika Mäklin, Marcus Norrgård, Lena Nyberg, Elina Pirjatanniemi ja Anders Sahlman sekä tutkimusohjelman hankeryhmät

• 23 .11 . Keskustelua kirjasarjasta Vardagens

föränderliga rum under 1900-talet, Gamla stans bokhandel -k irjakauppa Tukholmassa. Puhujat:

Yrsa Lindqvist, Urban Lindstedt ja Anna-Maria Åström

• 27.–28 .11 . SLS:n tutkijatreffit. Puhujat: Ruth Illman,

Kimmo Katajala, Eliel Kilpelä, Jan Lindström, Jan

Saarela ja Charlotta Wolff

• 28 .11 . Seminaari: På två eller flera språk: Aspekter på språkliga förhållanden och företeelser i forntid och nutid. SLS:n tutkimusjohtajan Christer

Kuvajan jäähyväisseminaari Tieteiden talossa

Helsingissä. Puhujat: Blanka Henriksson, Christer Kuvaja, Tom Moring, Wivan Nygård-Fagerudd, Julia

Tidigs, Nils Erik Villstrand, Camilla Wide ja AnnCatrin Östman

• 30.11 . Anna Perälä kertoi teoksesta Boktryckarnas

ädla konst. Persondikter 1605–1764 , Kuninkaallinen

kirjasto Tukholmassa

Joulukuu

• 4 .12 . Vuoden 2024 Sininen pallo -pa lkinnon jako yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa Tiedekulmassa Helsingissä. Puhujat: Annika Damström, Lotta Lilja, Emma Mikkilä, Sissi Penttilä, Åsa von

Schoultz, Julia Thurén ja Aku Varamäki

• 5 .12 . Johanna Ilmakunnas kertoi kirjasta Flitiga och sysslolösa. Essäer om 1700-talets Europa, Östermalmin kirjasto Tukholmassa

• 12 .12 . SLS:n jouluglögi

Vuoden 2024 aikana SLS järjesti yksin tai yhteistyössä muiden kanssa 52 tapahtumaa. Niihin osallistui kaikkiaan noin 4 200 henkilöä paikan päällä tai videoyhteyden kautta.

YouTuben, Vimeon ja Facebookin kautta vuonna 2024 lähetetyt tapahtumat keräsivät yhteensä noin 3 700 katselukertaa (tilanne 25.2.2025).

Tapahtuma järjestettiin SLS:n tiloissa, ellei toisin mainita.

Yhteensä noin 4 200 henkilöä osallistui niihin 52 tapahtumaan, jotka SLS järjesti yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.

Jäsenet

Jäseniä yhteensä: 887

Vuosijäseniä: 731

Kunniajäseniä Suomessa: 40

Kunniajäseniä ulkomailla: 12

Kirjeenvaihtajajäseniä Suomessa: 38

Kirjeenvaihtajajäseniä ulkomailla: 40

Perustajajäseniä: 10

Ainaisjäseniä: 16

Kunniajäsenet Suomessa Kutsuttu

Ahlund, Claes, professori .............................................. 2021

Andersson, Håkan, professori 2011

Bargum, Magnus, kauppaneuvos, kauppat. toht., kunniatoht. ......................................................................2019

Björkstrand, Gustav, professori 2000 von Bonsdorff, Lena,

musiikkipedagogi ja -kirjailija .................................... 2011

Brusila, Johannes, professori ...................................... 2018

Forssell, Pia, tutkija, filosofian tohtori ....................2023

Homén, Carl-Olaf, kasvatust. toht., kunniatoht., varatuomari ...................................................................... 2010

Häggman, Ann-Mari, professori ................................ 2015

Häkli, Esko, professori 1985

Ivars, Ann-Marie, professori ...................................... 2008

Johansson, Ole, vuorineuvos .......................................2022

Jungar, Sune, professori 1999

Karlsson, Fred, professori ............................................ 2018

Knapas, Rainer, tutkija, fil. toht., kunniatoht. ....2022

Lax, Henrik, varatuomari 2003

Liebkind, Karmela, professori.....................................2022

Lönnqvist, Bo, professori ............................................ 2006

Mazzarella, Merete, professori ....................................1997

Meinander, Henrik, professori .................................. 2024

Moring, Tom, professori 2023

Nuolijärvi, Pirkko, professori ..................................... 2010

Nuorteva, Jussi, pääjohtaja, dosentti .........................2019

Pettersson, Bo, professori 2013

Pettersson, Magnus, kanslianeuvos .......................... 2017

Reuter, Michael, fil. toht., kunniatoht. ................ 2008

Saari, Mirja, professori .................................................. 1996

Ståhlberg, Krister, professori 2004

Tandefelt, Marika, professori ...................................... 2015

Tarkiainen, Kari, valtionarkistonhoitaja, fil. toht. 1998

Taxell, Christoffer, ministeri...................................... 2018

Törnudd, Klaus, valtiot. toht. ....................................... 1991

Wallgren, Dag, kauppat. maist. ................................ 2024

Wide, Camilla, professori..............................................2023

Wiklund, Henry, kamarineuvos 2015

Vikström, John, emeritusarkkipiispa ..................... 2002

Villstrand, Nils Erik, professori ................................. 2014

Wrede, Johan, professori 2001

Zilliacus, Clas, professori ..............................................2016

Åström, Anna-Maria, professori ................................. 2021

Kunniajäsenet ulkomailla Kutsuttu

Elmevik, Lennart, professori ...................................... 1993

Engdahl, Horace, fil. toht., kirjailija 2004

Lönnroth, Lars, professori ........................................... 2001

Rosas, Allan, tuomari, oikeust. toht. ......................... 2013

Strömholm, Stig, professori ........................................ 2002

Ståhle Sjönell, Barbro, dosentti .................................. 2013

Teleman, Ulf, professori 2003

Thelander, Kerstin, dosentti ....................................... 2018

Thelander, Mats, professori ......................................... 2010

Vahlquist, Frederick, suurlähettiläs 2003

Wollin, Lars, professori ................................................ 2008

Österberg, Eva, professori ............................................ 2007

Kirjeenvaihtajajäsenet Suomessa Kutsuttu

Asplund, Anneli, fil. lis. 1999

Blomqvist, Marianne, dosentti 1999

Brunell, Viking, kasvatust. toht................................. 2004

Finnäs, Fjalar, professori ................................................ 2013

Gustafsson-Pensar, Ull-Britt, fil. maist. 1998

Hollsten, Anna, dosentti ................................................2019

Jänicke, Gisbert, kääntäjä ............................................... 1993

Kevin, Torbjörn, päätoimittaja ................................... 2007

Kirri, Arto, professori ...................................................... 1993

Kokki, Kari-Paavo, museonjohtaja 1998

Kolbe, Laura, professori .................................................2009

Korsström, Tuva, toimittaja, kirjailija ...................... 2001

Kähkönen, Sirpa, kirjailija 2023

Laaksonen, Pekka, professori ...................................... 1985

Lappalainen, Päivi, professori ..................................... 2010

Londen, Anne-Marie, professori 1999

Lundberg, Ulla-Lena, kirjailija ..................................... 2021

Markkola, Pirjo, professori ........................................... 2010

Mälkki, Susanna, kapellimestari 2015

Nordman, Marianne, professori ................................ 2003

Nyberg, Stig-Björn, fil. maist. .................................... 1998

Ojanen, Ursula, lehtori ....................................................1987

Palmgren, Sten, lainsäädäntöneuvos .......................2009

Peltonen, Ulla-Maija, dosentti 2019

Rastas, Pirkko, fil. maist. ............................................. 2001

Rautalin, Marja-Leena, yhteiskuntat. kand. ...........1997

Rosenberg, Thomas, valtiot. maist. 2008

Rönnholm, Bror, kulttuuritoimittaja, kirjailija.... 2003

Sandström, Caroline, fil. toht. ......................................2019

Jäsenet

Slotte, Peter, dosentti ......................................................1997

Stockmann, Doris, kauppat. maist. 2000

Suurpää, Matti, fil. maist. .......................................... 2000

Tallroth, Paulina, hallitusneuvos............................... 2007

Tamminen, Marketta, fil. maist. 2004

Tarkka, Pekka, fil. toht. .................................................. 1980

Vainio-Korhonen, Kirsi, professori.............................2019

Westö, Kjell, kirjailija....................................................... 2017

Wolf-Knuts, Ulrika, kansleri ........................................ 2003

Kirjeenvaihtajajäsenet ulkomailla Kutsuttu

Björnsson, Anders, fil. kand. ...................................... 1994

Blomqvist, Göran, vanhempi neuvonantaja 2013

Burman, Carina, dosentti ............................................ 2000

Ekelund, Louise, dosentti ..............................................1992

Fernandez-Vest, Jocelyne, professori 1974

Grünbaum, Catharina, fil. toht., kunniatoht. ..... 1998

Hegardt, Helena, kustantaja......................................... 2020

Holmqvist, Ivo, professori 1990

Hägerstrand, Olof, fil. toht. ...........................................1987

Jávorszky, Béla, kääntäjä ................................................ 1988

Josephson, Olle, professori ........................................... 2002

Katchadourian, Stina, kääntäjä................................... 1989

Kirby, David, professori 1995

Kivimäe, Jüri, professori................................................. 1991 af Klintberg, Bengt, professori .................................... 2003

Kollberg, Bo-Ingvar, kulttuuritoimittaja 2003

Liedtke, Klaus-Jürgen, kirjailija ................................... 2015

Lind, John, fil. toht. 1992

Lindkvist, Thomas, professori .................................... 2003

Lindman-Strafford, Kerstin, MA, kirjailija .......... 1983

Lindroth, Bengt, toimittaja, fil. kand. 2009

Löfgren, Orvar, professori ........................................... 2004

Melin-Köpilä, Christina, lehtori ................................. 1986

Njarðvík, Njörður P., kirjailija, professori ................1992

Norrby, Catrin, professori ............................................. 2020

Nygård-Fagerudd, Wivan, mus. maist. 2021

Ohlander, Ann-Sofie, professori................................. 2002

Olesen, Jens E., professori .............................................. 2013

Peterson, Kjell, fil. toht., kunniatoht. 1996

Pettersson, Torsten, professori.................................... 2007

Reinhammar, Maj, dosentti ........................................ 2008

Rüütel, Ingrid, kansatieteilijä 1992

Sandøy, Helge, professori .............................................. 2003

Schweitzer, Robert, fil. toht......................................... 2004

Sjögren, Peter A., kustannustoimittaja, fil. maist. .............................. 2008

Stam, Per, dosentti........................................................... 2020

Stridsberg, Sara, kirjailija ...............................................2019

Ternhag, Gunnar, professori........................................ 2010

Westin, Charles, professori 2010

Wretö, Tore, professori .................................................... 1977

Kutsumisen yhteydessä ilmoitetut tittelit.

Henkilökunta 31.12.2024

Nimi Tehtävä

Aalto-Granberg Andrea Asiakas- ja tapahtumakoordinaattori

Berg Patricia Julkaisujohtaja

Bergheim-Ahlqvist Marina Tilanhoitaja, Suur-Sarvilahden kartano

Bergholm Stefan IT-päällikkö

Bonsdorff von Anna Arkistonhoitaja

Borgström Annika Apurahakoordinaattori

Bredbacka Malin Kustannustoimittaja

Broman Emilia IT-assistentti

Broman, Magnus Maataloustyöntekijä, Suur-Sarvilahden kartano

Cantell Linda Asiakas- ja tapahtumakoordinaattori

Cederbom Charlotte Toimittaja

Claes Pieter Toimittaja

Edgren-Henrichson Nina Projektipäällikkö

Ek Jacobina Kirjastosihteeri

Ek Rasmus Järjestelmäkehittäjä

Englund Camilla Digitointikoordinaattori

Ervalahti Nora Kustannustoimittaja

Forss Hilda Väitöskirjatutkija

Frondén Carina Väitöskirjatutkija

Gerkman Kristian Sijoitusjohtaja

Ginström Martin Kirjastonhoitaja

Grandell Jens Digitaalinen toimittaja

Gustavsson Pamela Yksikönpäällikkö

Hakala Petra Vanhempi arkistonhoitaja

Hellman Katja Yksikönpäällikkö

Herberts Carola Kustannustoimittaja

Hettula Patrik Toimittaja

Huldén Tove Asiakas- ja tapahtumakoordinaattori

Illman Ruth Tutkimusjohtaja

Jonasson Maren Toimituspäällikkö

Jylhä Sanna Arkistonhoitaja

Jönsson Emma Talousassistentti

Nimi Tehtävä

Karlsson Roger Vahtimestari

Kilpelä Eliel Väitöskirjatutkija

Kjellman Nathalie Digitointiassistentti

Klemetz Pontus IT-asiantuntija

Koskinen Katja Arkistonhoitaja

Kuvaja Christer Erikoistutkija

Köhler Sebastian Kehitysvastaava

Labart Niklas IT-asiantuntija

Laitinen Nelly Vanhempi arkistonhoitaja

Lindén Christian Kiinteistönhoitaja, Stensbölen kartano

Lindholm Pia Arkistonhoitaja

Lindqvist Yrsa Vanhempi arkistonhoitaja

Linnovaara Kristina Arkistonjohtaja

Luoma Kaisa Tietokoordinaattori

Lång Jonas Kansliapäällikkö

Lönnblad-Björkholm Marie Arkistonhoitaja

Lönnroth Magdalena Salkunhoitaja, vastuullisen sijoittamisen päällikkö

Martonen Kai Digitoija

Miinalainen Maria Arkistonhoitaja

Mäklin Marika Viestintäjohtaja

Nordmyr Mathias Digitointiassistentti

Nyberg Tara Apurahakoordinaattori

Nygård Jungar Ingela Henkilöstöpäällikkö

Nylund Magnus Kehitysvastaava

Nyman Fredrica Arkistonhoitaja

Nyqvist Niklas Tuottaja

Olin Ninny Talousjohtaja

Orlo Marcus Controller

Pihlflyckt Katarina Kustannustoimittaja

Pihlflyckt Kira Digitaalinen toimittaja

Pitkänen Piguet Elina Kirjanpitopäällikkö

Nimi Tehtävä

Pokela Antti Graafikko

Pyy Johan Yksikönpäällikkö

Rahikainen Agneta Markkinointipäällikkö

Rajavuori Tuuli Viestintäasiantuntija

Rask Hedvig Kustannustoimittaja

Rautelin Mona Arkistonhoitaja

Rentola Janne Valokuvaaja

Richard Annika Arkistonhoitaja

Riska Hanna Myyntivastaava

Rosenström Marika Arkistonhoitaja

Rosqvist Jörgen Maataloustyöntekijä, Suur-Sarvilahden kartano

Rytikoski Kajsa Apurahakoordinaattori

Selén Margareta Taloussihteeri

Stark Nina Johdon assistentti

Stengård Malin Väitöskirjatutkija

Sundström Marie-Louise Arkistonsihteeri

Svanström Synnöve Arkistonhoitaja

Södergård Lisa Arkistonhoitaja

Teir Björn Toimitusjohtaja

Thylin-Klaus Jennica Strategiajohtaja

Tuominen Emma Viestintäasiantuntija

Uppgård Pia Arkistonhoitaja

Vainio-Kurtakko Maria Tuottaja

Weckström Thomas AV-tuottaja

West Monica Arkistonhoitaja

Westerlund Mikaela Kiinteistönhoitaja, Runoilijakoti

Wiberg Rosita Toimitusjohtajan assistentti

Wiljanen Hans Kiinteistöpäällikkö

Virtanen Mirva Arkistonhoitaja

Örndahl Elliot Toimitusavustaja

Österlund-Pötzsch Susanne Arkistonhoitaja

Summary in English

SLS in 2024

The Society of Swedish Literature in Finland is an academic association founded in 1885. Our mission is to explore, preserve and disseminate knowledge about Finland-Swedish culture.

Our funding provides support in the humanities and social sciences, and we are the largest private financial backer of research into the Swedish language and Swedish cultural heritage in Finland. We a re engaged in archival work and book publishing, and we promote literature through prizes and grants. We are an association with around 900 members and around 90 employees based in Helsinki and Vaasa.

Our vision is “Knowledge and culture for an open and enlightened society”. In our work, we adhere to our core values knowledge, quality, renewal and diversity. In our strategy for the period 2025–2028 we focus on three areas:

• Supporting and strengthening the humanities and social sciences with a Swedish dimension within the scientific community

• Creating broad engagement for an open and enlightened society where Finland-Swedish culture and especially literature is vibrant and appreciated

• Building preparedness and conditions to act in a changing society, particularly regarding the balance between the public and private sectors

2024 operations in figures

At the end of 2024, the market value of SLS’s assets was EUR 2.2 billion. SLS owns and manages the Swedish Cultural Foundation in Finland. The assets consist of SLS’s own funds (23%) and the Foundation’s funds (77%).

In 2024, a total of EUR 70,5 million was directed to public service activities, a sum corresponding to 3,2% of the assets. Of this sum, EUR 52 million was made available for distribution by the Swedish Cultural Foundation in Finland, while EUR 18.5 million was allocated to SLS’s own grants and operations.

In 2024, SLS spent a total of EUR 18.5 million SLS’s own grant-giving purposes and operations. Of this, EUR 8.5 million was spent on research funding, grants and research activities, EUR 5.1 million went to archival activities, EUR 2.9 million was spent on publishing, and EUR 2 million was assigned to the management of our funds.

Asset management

In 2024, SLS’s equity investments achieved a return of 12%, its real estate investments saw a negative return of −6%, and its fixed income investments achieved a yield of 5%. In 2024, the total return on SLS’s assets was 9.3%.

Research funding and grants

In 2024, SLS distributed a total of EUR 7.8 million to research, culture and other public service activities.

Of this, EUR 2.2 million went to research and overview projects, EUR 1.4 million was assigned to individual scholarships for research, EUR 1.8 million went to SLS’s own operations in accordance with the fund rules, EUR 0.5 million was used for prizes, and EUR 1.9 million was spent on other scholarships and grants.

Archives

SLS’s volume of archival material increased by 869 shelf meters in 2024. We are now responsible for the preservation of close to 4 linear kilometers of cultural heritage.

We received 713 customer visits to our reading rooms in Helsinki and Vaasa during the year, and the

website sls.finna.fi with our catalogue and digital objects was visited 20 992 times.

Publishing During 2024 SLS published 17 new titles. Our digitised books available online at digi. kansalliskirjasto.fi were viewed 25 885 times and our audio books were listened to 415 times. The best-selling book of the year was Historiska recept i urval (Selected historical recipes), edited by Maren Jonasson.

Sustainable investment

For SLS, sustainable investment means integrating environmental, social and governance (ESG) factors into all our investment decisions. Our long-term investment horizon enables us to invest sustainably across asset classes.

We prioritize investments in entities that adhere to sustainable principles and practices supporting our objectives. We mainly invest in funds classified as Article 8 or 9 under the EU’s Sustainable Finance Disclosure Regulation (SFDR).

New equity funds with a climate focus

During the year, we transitioned from three specialized investment funds to passively managed equity funds with broad sustainability criteria and climate objectives (SFDR Article 8 and 9). This transition marks a significant step towards our goal of achieving a carbon-neutral portfolio in line with the Paris Agreement.

Monitoring sustainable investments

Our key sustainability metrics include the portfolio’s ESG rating and various climate indicators. The portfolio’s ESG score of 7.6 corresponds to an AA rating, the secondhighest level, compared to the global index (MSCI ACWI) rating of A (6.8).

Both the carbon footprint and the weighted carbon

Our PRI results

intensity of SLS’s liquid equity portfolio were 50% lower than the global index for 2024 . The significant reduction from the previous year is primarily due to changes in our portfolio holdings, driven by our new equity fund investments with stricter climate criteria and emission targets.

Progress in PRI results

SLS reported to the Principles for Responsible Investment (PRI) for the second time.. According to PRI, SLS’s performance is at a high level compared to institutional investors globally. Our results have improved significantly from the previous year, thanks

to updated sustainable investment principles and the introduction of ESG surveys for our asset managers.

Income statement and balance sheet on the following pages. >

Income statement

Lisätietoa toiminnastamme on kotisivuillamme osoitteessa sls.fi.