Page 1

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

kirjat

2017


Kuva: Gary Wornell

KAUIMPANA HUMPUUKISTA

Kustannusjohtaja Tero Norkola tero.norkola@finlit.fi 0400 882 700

Markkinointi ja viestintä Mirka Vesala mirka.vesala@finlit.fi 050 490 0245

Donald Trumpin twiitit, Venäjän trollien kirjoitukset ja Britannian brexit-kansan­äänestyksen debatti ovat nostattaneet keskustelua pötypuheen politiikasta ja aika­kaudesta. Oxfordin sanakirjojen toimitus valitsi vuoden 2016 sanaksi ”totuudenjälkeisyyden” (post-truth). Sillä viitataan faktojen sivuuttamiseen ja vallankäytön perustelemiseen jopa valheilla. Vertaisarvioitu tiedekirja on hölynpölyn vastavoima. Tiedekirjojemme vertaisarvioijat valitsee dosenttitasoinen valiokunta. Jokaisella tiedekirjallamme on vähintään kaksi riippumatonta ja asiantuntevaa tarkastajaa. SKS on perustamisestaan saakka kehittänyt kirjallista kulttuuria. Nyt uudistamme tieteellistä kirjankustantamista avoimella verkkojulkaisemisella, joka on huikeassa kehitysvaiheessa, ja olemme toteuttamassa oppimateriaalien vallankumouksellista sähköistä uudistusta, kun julkaisemme keväällä 2018 lukion äidinkielen ylioppilas­kokeeseen valmentavan sähköisen oppimisalustan. Digiloikat eivät ole himmentäneet kunnianhimoamme painettujen kirjojen teke­miseen. Julkaisemme painettua humanistista tiedekirjallisuutta ja laajemmalle yleisölle suunnattua tietokirjallisuutta. Teemme myös korkealaatuisia tilauskirjoja. Julkaisufoorumi on luokitellut SKS:n johtavaksi tiedekustantajaksi. Tiedekirjojemme tämän vuoden teemoihin kuuluvat kummat kokemukset (enkelit, viestit tuonpuoleisesta ym.), menetettyyn Karjalaan ja sen väestöön liittyvät kysymykset sekä helsinkiläiset kovien huumeiden käyttäjät. Tämän luettelon kanteen kuvautimme Tavastia-klubin takahuoneen seinään kirjoittavan laulajan ja lauluntekijän Olavi Uusivirran. Hän on yksi yhdeksästä suomalaisesta muusikosta, jotka kirjoittavat taiteilijarooliin kasvamisestaan teoksessa Miten lauluni syntyvät? Muusikon kirjoittajaminä on kiehtova tuttavuus. Laulujen maailmat aukeavat uudella tavalla, luovuuden arki valottuu, kun 2000luvun runonlaulajat kertovat työstään omin sanoin. Syksyn kirjamme nostavat koskettavia teemoja talvi- ja jatkosodasta, ja itsenäisyyden juhlavuoden julkaisuihimme kuuluvat myös kahden suuren kirjailijan elämäkerrat, Presidentinlinnan historia sekä suomalaisen ruokakulttuurin tarina, jota höystävät kahdeksan eturivin kaunokirjailijan ruokanovellit. Tero Norkola, kustannusjohtaja

Myynti Tommi Leminen tommi.leminen@finlit.fi, 040 534 2675

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjat 2017  |  Toimitus: Mirka Vesala  |  Ulkoasu: Anne Kaikkonen, Timangi Etukannen kuva: Toni Härkönen  |  Takakannen kuva: Jouni Harala


Poimintoja juhlavuoden kirjoista

s. 4 Paljastava kuvaus talvisodan ratkaisutaistelusta

s. 8–9 Yhdeksän lauluntekijää kertoo oman tarinansa luovuudesta

s. 12 Historian pelätyimmät taistelijat assassiineista samuraihin

s. 20 Näyttävä historiateos 200 vuotta täyttävästä Presidentinlinnasta

s. 32–34 Mytologiaa ja kansanperinnettä – suomalaisen kulttuurin juurilla


Jussi Jalonen

Summan tarina Talvisodan ratkaisutaistelun ihmiset ja historia Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys. Talvisodan henki testattiin, kun eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjuntavoiton ja rintaman murtumisen. Summassa koettiin ihmisyyden äärimmäinen kirjo luokkarajat ylittävästä yhteishengestä ja tappamisen huumasta rintamakarkuruuteen ja itsensä silpomiseen. Summan tarina on paljastava kertomus Summan taistelun sotilaista ja kokemuksista, jotka jättivät syvät jäljet veteraanien mieliin ja elämään. Millaisia ihmisiä Summassa taisteli? n. 360 sivua, sidottu | 92.73 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-829-1 | syyskuu

Kuva: Jouni Harala

Jussi Jalonen on sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistosta.

4


Seppo Zetterberg

Uusi Viron historia Millaisia olivat viikinkiajan muinaislinnat Virossa? Miltä Tallinna ja Tartto näyttivät keskiajalla? Miten virolaisten elämä muuttui, kun Ruotsin vallan aika vaihtui Venäjän valtaan? Mitä saivat aikaan neuvostoaika ja ”laulava vallankumous”? Uusi Viron historia kertoo Viron ja sen asukkaiden vaiheista jääkaudesta aina tähän päivään saakka. Viro on hyvä esimerkki maasta, jonka nykypäivää ei voi ymmärtää paneutumatta maan ja kansan varhaisempiin vaiheisiin. Viron kohtaloihin on vaikuttanut voimakkaasti sijainti idän ja lännen välissä: varhaisesta historiastaan lähtien maa on ollut kulkureitti niin kaupalle ja kulttuurille kuin armeijoillekin. Viron sijainti on tuonut mukanaan sotia ja miehityksiä, mutta samalla se on synnyttänyt maahan taloudellista toimeliaisuutta ja kulttuurista vireyttä.

Kuva: Laura Malmivaara

352 sivua, nidottu | 97.21 | 165 x 235 ISBN 978-952-222-838-3 | maaliskuu

Arvioita Seppo Zetterbergin teoksesta Viron historia (SKS 2007): ”Zetterberg on sujuvasanainen ja kiihkoton. Hän ei herkuttele hirveyksillä, vaan antaa tapahtumien puhua puolestaan.” – Mirkka Lappalainen, Helsingin Sanomat 1.7.2007

”Kokonaisesitys ja -näkemys ja samalla perusteos, jonka kaltaista ja laajuista ei löydy muualta, ei myöskään Virosta.” – Risto Alapuro Tieto-Finlandia-palkinto­ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa 22.11.2007.

”Paras saatavilla oleva Viron historian kokonaisesitys on nyt kirjoitettu suomeksi. Yhden miehen tekemäksi se on aikamoinen kulttuurisaavutus.” – Antti Sarasmo, The Baltic Guide 12/2007.

Seppo Zetterberg on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Õpetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen.

5


Silja Vuorikuru

Aino Kallas Maailman sydämessä Maailman sydämessä on ensimmäinen elämäkerta Suomen ja Viron yhteisestä kirjailijasta, Aino Kallaksesta (o.s. Krohn, 1878–1956). Aino Kallas loi oman aikansa naiskirjailijaksi poikkeuksellisen kansainvälisen kirjailijauran ja saavutti vankan aseman eurooppalaisessa kirjallisuuselämässä. Kirjailija asui vuosien ajan Lontoossa, jossa hänen aviomiehensä toimi Viron-lähettiläänä. Kansainvälisen menestyksen kääntöpuolena oli kuitenkin juurettomuuden kokemus, josta kirjailija kirjoitti sekä päiväkirjassaan että kaunokirjallisessa tuotannossaan vuosikymmenten ajan. Aino Kallaksesta on syntynyt vahva mielikuva kielletyn rakkauden kuvaajana, jonka elämän tunnetuin episodi oli rakkaussuhde runoilija Eino Leinoon. Elämäkerta kertoo Kallaksesta kirjallisen kutsumuksensa varhain löytäneenä kirjailijana, jonka tuotannossa näkyivät vahvasti hänen oman elämänsä raskaatkin kokemukset. 322 sivua, sidottu | 86.2 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-424-8 | huhtikuu

Kuva: Jouni Harala

FT Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija ja Aino Kallas Seuran puheenjohtaja. Hän on tehnyt väitöskirjansa Aino Kallaksen tuotannosta.


Ritva Ylönen

Kalle Päätalo Kirjailijan elämä Kalle Päätalo on lähes myyttinen hahmo – työn, omillaan pärjäämisen ja rehellisyyden perikuva. Lukijat ja media loivat Päätalosta tuhkimotarinan sankarin, ja tätä käsitystä Päätalo itsekin vahvisti lukuisissa haastatteluissa ja Iijoki-sarjassaan. Mutta millainen oli mies myytin takana? Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä tuo esiin todellisen, inhimillisemmän Kalle Päätalon: epävarman, pikkutarkan, työhönsä liikaakin uppoutuvan miehen kirjavine naissuhteineen. Oliko Päätalo sittenkään niin keskiverto ja jokamiesmäinen kuin on ymmärretty? Tai niin rehellinen? Millaisista asioista ja tunteista laveasanainen kirjailija vaikeni? Kalle Päätalo on suomalaisessa kirjallisuudessa ainutlaatuinen ilmiö. Suosittu kirjailija on pysytellyt levikkilistojen kärjessä vuosikymmenestä toiseen. Uusi elämäkerta seuraa vaihe vaiheelta, millaisen elämän vetovoimainen kirjailija eli.

Kuva: Jouni Harala

n. 350 sivua, sidottu | 86.2 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-845-1 | syyskuu

FT Ritva Ylönen on väitellyt Kalle Pää­talon Iijoki-sarjasta vuonna 2013. Hän on lisäksi tehnyt Päätalosta useita artikkeleita, puheita ja esitelmiä. 7


Eetu Kauppinen (toim.)

Miten lauluni syntyvät? Millaista on lauluntekijän arki parrasvalojen ja kulissien takana? Mistä laulujen kirjoittajat ammentavat ideansa; entä tuleeko musiikilla Suomessa toimeen? Yhdeksän 2000-luvun lauluntekijää kertoo nyt omin sanoin, mistä heidän laulunsa syntyvät ja mistä palo musiikin tekoon tulee. Pop- ja rockmusiikin ytimessä on laulunteon taito: ilman hyvää biisiä ei ole levyä eikä tapahtumaa, jonka ympärille ihmiset kokoontuvat yhteen. Tapoja työskennellä on yhtä monta kuin on tekijöitä, mutta kaikkia yhdistää ajankäyttö: hyvä kappale on useimmiten kovan työn tulos. Myös laulujen aiheet ovat uniikkeja: kukin tekijä ammentaa oman elämänsä kokemuksista ja mielenkiinnon kohteista, eikä kukaan kirjoita samalla tavalla kuin toinen. n. 200 sivua, sidottu | 78 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-825-3 | elokuu

Tässä kirjassa laulujensa synnystä kertovat

Kuva: Toni Härkönen

Asa Chisu Jouni Hynynen Samae Koskinen Jarkko Martikainen Iisa Olavi Uusivirta Maija Vilkkumaa A. W. Yrjänä Eetu Kauppinen on SKS:n kustannustoimittaja ja muusikko. 8


2000-LUVUN LAULUNTEKIJÖIDEN TARINOITA LUOVUUDESTA

”On vale, että joku tekisi laulun. Totta on, että laulu tekee meitä.” (A. W. Yrjänä)

”Hyvä kappale hoitaa ihmistä.” (Chisu)

”Eli nämä riimit olisi uskovaisille rukouksia, mutta minä sanon niitä minun toiveiksi ja minun tuskanhuudoiksi.” (Asa)

”Meitä yhdistää musiikin tekemisen tahto, ja useita myös kaino toive elää työllään, mutta kaikki muu onkin enemmän erottavaa kuin yhdistävää.” ( Jarkko Martikainen)

”Lauluntekijöitä tarvitaan aina, julkaiskoon ne sitten yksittäisiä kappaleita, levyjä tai tehkööt biisejä muille. Näin on ollut kivikaudesta saakka. Joka luolassa oli aina vähintään se yksi hullu, joka halusi luoda jotain, esittää tuotoksensa muille.” ( Jouni Hynynen)

”Laulujen tekeminen on kokopäivähommaa. Pyörittelen juttuja päässäni jatkuvalla syötöllä, en saa niistä rauhaa lomallakaan. Usein työläin asia on muutaman rivin viilaus. Mitä tahdon sanoa? Miksi sanon niin? Miksi tämä laulu ansaitsee olla olemassa?” (Samae Koskinen)

”Popkulttuuria on alusta asti pidetty paskataiteena, kun taas kirjallisuus on jotain minkä vuoksi kannattaakin jo kuolla ja uhrata läheiset ihmissuhteensa – eli oikeaa taidetta. Onko poplyriikka paska­taidetta? Tai edes taidetta ylipäätään? Paskaa taidetta? Onko sillä edes väliä?” (Olavi Uusivirta)

”Jotta voi tehdä hienoja lauluja, pitää tehdä myös huonoja lauluja. – – Lauluntekijä voi aika huoletta antaa huonoimpienkin laulujensa tulla maailmaan. Julkaisukoneisto ympärillä pitää huolen siitä, etteivät ne päädy suuren yleisön kuultavaksi. Joskus niistä tosin saattaa tulla hittejä.” (Iisa)

”Kirjoittajan osa on etu­oikeutettu, sillä hän saa luoda maailmoja, antaa tunteille sanoja, luoda kaaokselle raamit.” (Maija Vilkkumaa)

9


Helena Pilke

Propagandaa Itä-Karjalaan Heimokansan suomalaistajat 1941–1944 Suomi miehitti Itä-Karjalan syksyllä 1941. ”Orjuutetusta Karjalan maasta” piti tulla Suomen uusi maakunta, joka liitettäisiin Suomeen lyhyeksi kuvitellun sodan päätyttyä. Itä-Karjalan asukkaista alettiin heti kasvattaa kunnon kantasuomalaisia valistustoiminnaksi kutsutulla propagandalla. Suomalaisten perustamat koulut, kirjastot ja opintokerhot sekä sanomalehti Vapaa Karjala vakuuttivat kansalle, että elämä Suomessa oli kaikin tavoin rikkaampaa ja onnellisempaa. Itä-Karjalan kansaa kaikki tämä ei vakuuttanut, mutta suomalaiset miehittäjät jatkoivat voimakasta käännytystyötä siitä huolimatta. Propagandaa Itä-Karjalaan tuo uutta tietoa Suomen sotilashallinnon varjoon jääneistä toimista Suur-Suomiideologian kyllästäminä vuosina. Runsas kuvitus näyttää, millaisena TK-kuvaajat näkivät ja esittivät myyttisen Itä-Karjalan maakunnan. FT Helena Pilke on tietokirjailija ja propagandan sekä sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija.

n. 260 sivua, sidottu | 92.73 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-827-7 | syyskuu

Helena Pilke

Julkaiseminen kielletty Rintamakirjeenvaihtajat ja päämajan sensuuri 1941–1944 Joka seitsemäs armeijan rintamakirjeenvaihtajien kirjoitus jäi jatkosodan aikana sensuurin vuoksi julkaisematta. Mikä oli kotirintamalle vaarallista ja sopimatonta? Julkaiseminen kielletty esittelee sensuroituja TK-kirjoituksia ja käy läpi jatkosodan vaiheita sotapäiväkirjojen ja aikalaismuistelmien valossa. 304 sivua, sidottu | 92.73 | 165 x 220 ISBN 978-952-222-301-2 | 1. painos 2011 | tammikuu

10


Erkki Vettenniemi

Suomalainen hiihtodoping Punssia, pillereitä ja punasoluja Kun kuuden suomalaishiihtäjän suoritukset hylättiin Lahden MM-kisoissa 2001 dopingrikkeen vuoksi, paheksujia riitti presidenttiä myöten. Hiihdon lääkehuolto on kuitenkin ilmiönä yhtä vanha kuin kilpahiihto. Suomalainen hiihtodoping kertoo ensimmäistä kertaa kansallisurheilumme lääkehuollon koko tarinan. Kilpaladuilla kohennettiin oloa viinaksilla jo 1800-luvulla, ja tehdasvalmisteiset piristeet omaksuttiin 1930-luvulla. Veritankkaus keksittiin sotien jälkeen, väitteiden mukaan Suomessa. Eräs mestarihiihtäjä taas popsi kiellettyjä piristeitä ”kuin aspiriinia”. Kirja paljastaa, mikä on totuus epo-hormonipullosta olympiavoittajan pöydällä ja miksi muuan lääkärinlaukku siepattiin helmikuussa 2001. Hiihtolääkinnän pitkä historia asettaa jatkuvan dopingkuohunnan oikeisiin mittasuhteisiin: myös Lahti 2001 on pitkässä, värikkäässä tarinassa vain yksi pieni episodi. Erkki Vettenniemi on historioitsija ja yhteiskuntatieteiden tohtori. 264 sivua, sidottu | 79.12 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-850-5 | helmikuu

11


Karolina Kouvola

Soturit Assassiineista samuraihin Keitä olivat historian pelätyimmät taistelijat temppeli­ritareista samuraihin ja assassiineihin? Soturit kertoo historiallisista soturikulttuureista ympäri Eurooppaa, Asiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Teos tarjoaa kiehtovan kurkistuksen soturiryhmien syntyyn ja historiaan sekä kuvailee, millaista elämä ja kuolema niiden piirissä on ollut. Osa soturikulttuureista on painunut historian hämäriin, mutta monet niistä ovat jääneet elämään yhteisessä mielikuvituksessamme. Berserkkien ja tugeenikuristajien kaltaiset vähemmän tunnetutkin soturiryhmät esiintyvät kirjallisuudessa, elokuvissa ja peleissä. Myyttiset uskontoon ja rituaaleihin kietoutuneet veren ja väkivallan kulttuurit kiehtovat fanaattisuudessaan edelleen, erityisesti 2000-luvun ammattimaisen ja teknisen sodankäynnin maailmassa. n. 300 sivua, sidottu | 91 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-731-7 | elokuu

Kuva: Jouni Harala

Karolina Kouvola on aiemmin kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja ja valmistelee parhaillaan väitös­kirjaansa suomalaiskalevalaisesta loitsurunoudesta Helsingin yliopistossa.

12


Hannu Takala

Puna-armeijan sotasaalis Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö 1939–1941 Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Puna-armeijan sotasaalis kertoo, mitä luovutetulle alueelle jääneelle suomalaisomaisuudelle tapahtui, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan. Puna-armeija kasasi Viipuriin ja muualle Karjalaan sotasaalisvarastoja. Millaisia esineitä sotasaalisvarastoihin vietiin, ja mitä esineille sen jälkeen tapahtui? Ketkä kaikki sotasaalisvarastojen esineitä hyödynsivät, ja mitkä esineet ja taideteokset päätyivät lopulta Leningradin museoihin? Kirja valottaa kulttuuriperinnön kohtaloita sodissa eri aikoina sekä sitä, miten eri maiden armeijat kohtelivat yksityistä omaisuutta ja arvotaidetta viime sodissa. Kirja pohjautuu keskeisiltä osiltaan venäläisiin alkuperäislähteisiin. Historiallinen Arkisto 145 | 256 sivua, sidottu | 92.73 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-865-9 | toukokuu

13


Antti Matikkala

Kunnian ruletti Korkeimmat ulkomaalaisille 1941–1944 annetut suomalaiset kunniamerkit ”Mitä hän on meille tehnyt?” kysyi Mannerheim kenraali Tuompon mukaan aina kun Tuompo esitteli saksalaisia koskevia kunniamerkkiesityksiä. ”Ylipäällikkö ei tahtoisi myöntää heille kunniamerkkejä”, Tuompo kirjasi päiväkirjaansa lokakuussa 1941. Kunnian ruletti -teoksen päähenkilöitä ovat ne yli 300 ulkomaan kansalaista, joille Suomi antoi vuosina 1941– 1944 korkeimpia kunniamerkkejään. Seitsemäätoista kansallisuutta edustanut joukko ulottui SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleristä Japanin keisari Hirohitoon ja Romanian valtionjohtaja Ion Antonescuun. Teos tutkii suomalaisia kunniamerkkejä saaneiden ulkomaalaisten palkitsemisten taustoja. Millaisten esitysten perusteella ulkomaalaisia palkittiin? Mitä palkitsemisilla haluttiin saavuttaa? Miten kunniamerkkien saajat suhtautuivat vastaanottamiinsa kunniamerkkeihin? PhD Antti Matikkala on ritarikuntiin ja heraldiikkaan erikoistunut historiantutkija.

n. 400 sivua, sidottu | 92 | 168 x 240 ISBN 978-952-222-847-5 | toukokuu

Markku Heikkilä ja Simo Heininen

Uusi Suomen kirkkohistoria Uusi Suomen kirkkohistoria esittelee suomalaisen kristinuskon tuhatvuotisen historian keskiajasta nykyhetkeen. Havainnollisesti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu teos perustuu uusimpaan tutkimukseen Suomen kirkon vaiheista. Teos on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kristinuskon vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Se sopii yliopisto- ja opistotason oppikirjaksi, opettajille ja kirkon työntekijöille. Markku Heikkilä on Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian emeritusprofessori ja maan johtava kirkollisen hallintohistorian tuntija. Simo Heininen on Helsingin yliopiston kirkkohistorian emeritusprofessori ja ansioitunut reformaation, erityisesti Mikael Agricolan tutkija. n. 250 sivua, nidottu | 28.7109 | 170 x 240 ISBN 978-952-222-897-0 | elokuu

14


Ville Hänninen

Kirjan kasvot Sata vuotta suomalaisia kirjankansia Kaikki tietävät, miltä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansi näyttää. Harva kuitenkaan muistaa Martti Mykkästä, miestä ikonisen siluettikannen takana. Kirjan kasvot kuvaa Mykkäsen ja kymmenien muiden unohdettujen kuvittajien ja suunnittelijoiden tuotantoa. Samalla ensimmäinen suomalaisista kirjankansista kertova yleisteos kertoo suomalaisen kirjan historiasta toisenlaisen tarinan. Jokaiselta Suomen valtion itsenäisyyden vuodelta on valittu yksi aikansa virtauksia kuvaava teos: Yrjö Kokon Pessistä ja Illusiasta Laura Lindstedtin Oneironiin, Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuusta Hannu Salaman Juhannustansseihin. Sadan vuoden tarinat näyttävät historiaa sellaisena kuin se on: mosaiikkimaisena, erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin ilmiöiden ja toisiinsa kytkeytyvien tarinoiden verkostona. Ville Hänninen on tietokirjailija, toimittaja ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut kirjankansista eri lehtiin toistakymmentä vuotta.

450 sivua, sidottu | 75.12 | 185 x 210 ISBN 978-952-222-776-8 | elokuu

15


Heli Hottinen Puukko

Suomen kevät Päivästä päivään Kevät herättää luonnon ja ihmiset. Nyt on aika ryhtyä kevättöihin, rakentaa linnunpönttö, tehdä pajupilli ja kasvattaa parvekeperunoita! Suomen kevääseen mahtuu monta merkkipäivää, vuotuisjuhlaa ja luonnonilmiötä. Keväisillä juhlapyhillä on värikäs historia – tämä kirja kertoo, mistä pääsiäispuput ja -noidat ovat peräisin, mistä virpomisperinne on saanut alkunsa, mikä on lankalauantai ja minkä muistoksi helatorstaita vietetään. Kirja tarjoaa myös vanhan kansan viisautta säiden ennustamisesta, kalaonnesta ja satovuodesta. Tiesitkö, että ruohosipulia on käytetty rohtona yskään ja hengenahdistukseen? Suomen kevät täydentää SKS:n vuotuistietosarjan, joka kattaa nyt koko vuoden! Sarja on aarreaitta ja kattava tietolähde kaikille perinteistä, itse tekemisestä ja luonnontarkkailusta kiinnostuneille. Sarja kertoo jotain erityistä jokaisesta vuoden 365 päivästä.

216 sivua, sidottu | 90.2 | 185 x 210 ISBN 978-952-222-687-7 | tammikuu

Aiemmin ilmestyneet:

16


Minna Saarelma-Paukkala

Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla Tunnetko 2000-luvulla syntyneen Siirin, Fransin tai Väinön? Viime vuosina moni suomalainen lapsi on saanut uusvanhan nimen sadan vuoden takaa. Nyt suosittuja ovat myös uudet kansainväliset nimet, kuten Erin, Isla, Luka tai Noel. Etunimikirja kertoo, miltä suomalaisten etunimet näyttävät tänä päivänä, ja kuinka omaperäistä tai kansainvälistä nimistömme on. Nimiä tarkastellaan niin väestötilastojen, kielitaustan kuin yhä nopeammin vaihtuvien nimitrendien näkökulmasta. Suomalaisten nimenanto on huomattavasti aiempaa yksilöllisempää: yhä useampi lapsi saa erikoisen, jopa vanhempien itse keksimän etunimen. Myös maahanmuuttajien nimet ovat monipuolistaneet suomalaista etunimistöä. Lapsen nimiä pohtiville vanhemmille sekä kaikille etunimistä kiinnostuneille suunnattu kirja avaa nimitrendien lisäksi maamme nimipäiväkulttuuria ja nimilakia.

Minna Saarelma-Paukkala

Etunimikirja

ETUNIMIkirja

Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla

SKS

n. 300 sivua, nidottu | 87.9 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-831-4 | syyskuu

Minna Saarelma-Paukkala on nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja. Saarelma-Paukkala on vuodesta 2010 lähtien vastannut suomalaisen nimipäiväkalenterin ylläpidosta. 17


Jani Kaaro (toim.)

Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta Suurimmat herkut, mummolan muistot ja arkiset hetket ruokapöydän ääressä – Ruoka-Kalevala koostuu meidän kaikkien ruokatarinoista. Kirja kokoaa yhteen suomalaista ruokaperintöä samassa hengessä kuin Elias Lönnrotin keräämä Kalevala yli 180 vuotta sitten. Ruoka-Kalevala kertoo, miten me syömme ja millaisia elämyksiä olemme ruoan ääressä kokeneet. Ruokapöydässä syntyy muistoja, tarinoita meistä ja ruoasta. Menneisyys ja nykyisyys niveltyvät yhteen tarinoissa, joissa ostetaan viiden pennin kolakarkkeja tai vietetään lauantain pizzapäivää. Muistot kertovat myös, miten suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt. Miten meistä, joiden maassa ei kasva juuri mitään syötäväksi kelpaavaa, tuli maailman ketterimpiä ja monipuolisimpia syöjiä? n. 400 sivua, sidottu | 68.252 | 170 x 220 ISBN 978-952-222-826-0 | syyskuu

äyksen tarinat Ruokamuistoker ja taustoittanut on koonnut yhteen en ssa pääsevät ääne Jani Kaaro. Teokse a t suomalaiset, jotk erityisesti tavallise stonsa. Lisäksi ovat jakaneet mui rtoo novellimuoruoka­tarinansa ke osuomalaista kaun ­dossa kahdeksan me, Virpi Hämeenkirjailijaa: Juha Hur en, Rosa Liksom, Anttila , Juha Itkon uti Pakkanen, Salla Enni Mustonen, O m Statovci. Simukka sekä Pajti

18


Marjo Kaartinen, Hannu Salmi, Marja Tuominen (toim.)

Maamme Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria Satumaa vai Ryysyranta? Rintamamiestalo vai lähiö? Toivo vai katkeruus? Tango vai rock? Pizza vai leipäjono? Pesäpallo vai ilmaveivi? Suomen itsenäisyyden aika on ollut täynnä suuria muutoksia. Sadassa vuodessa elintaso on kasvanut huimasti ja Suomi on avautunut entistä enemmän maailmalta tuleville vaikutteille. Yhteiset muistot ja sukupolvikokemukset ovat yhdistäneet kansakuntaa siinä, missä lamat ja poliittinen ilmapiiri ovat sitä jakaneet. Maamme näyttää sanoin ja kuvin, millaista elämä itsenäisessä Suomessa on ollut. Ääneen pääsevät kaikenkirjava kansa ja aikalaislähteet, joiden avulla arkiset kokemukset ja kulttuuri-ilmiöt heräävät henkiin. 494 sivua, sidottu | 92.7 | 170 x 220 ISBN 978-952-222-686-0 | 1. painos 2016

TIETOKIRJALLISUUDEN FINLANDIA-EHDOKAS 2016 ”Tällaisen kirjan Suomi ansaitsee. Se käsittelee aihettaan laaja-alaisesti. Elämän eri alueet, politiikka, taiteen eri tasot, jopa terveysasiat kietoutuvat hyvin yhteen. Eikä siinä ole yhtään pönötystä. Aina, kun kirjan aukaisee, tekee heti mieli alkaa lukea.” – Tietokirjallisuuden Finlandia-raati

Kuva: Katriina Laine, YLE

"Kerrassaan ravitsevaa luettavaa. Nyt ei haeta nippeleitä eikä edes taiteen tai tieteen suur­miehiä tai -naisia, vaan lähdetään liikkeelle kulttuurin laajasta käsitteestä. – – Teoksen tarkoituksenakaan ei liene edes yrittää antaa kattavaa kokokuvaa kotomaamme rakkaista äidinkasvoista, mutta sellainen sieltä vain muodostuu!" – Kainuun Sanomat

Suomessa on kolme vakinaista kulttuurihistorian professoria. He kaikki ovat tämän kirjan toimittajia. Kirjan kirjoittajat ovat kulttuurihistorioitsijoita. 19


Rauno Endén (toim.)

Presidentinlinna Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Presidentinlinna, valtiollisten juhlallisuuksien loistelias näyttämö, täyttää 200 vuotta. Linna valmistui 1817 vauraan Heidenstrauchin kauppiasperheen kaupunkipalatsiksi. 20 vuotta myöhemmin rakennus lunastettiin keisarilliseksi palatsiksi, jota Venäjän keisariperhe käytti vieraillessaan Helsingissä. Tsaarin hovin tarpeita silmällä pitäen rakennus kunnostettiin perusteellisesti, sitä laajennettiin ja se sisustettiin viimeisimmän muodin mukaiseksi. Seuraavan uudistuksen yhteydessä 1900-luvun alussa palatsiin rakennettiin muun muassa näyttävä valtaistuinsali. Ensimmäisen maailmansodan aikana keisarillisessa palatsissa toimi sotilassairaala, ja vallankumousvuonna 1917 sen otti haltuunsa venäläinen sotilaskomitea. Suomen itsenäistyttyä palatsi muutettiin presidentin ja hänen perheensä edustustilaksi ja asunnoksi. Sellaisena se toimi presidentti Koiviston kauden loppuun, jolloin Mäntyniemi valmistui. Kirjan asiantuntija-artikkelit yhdessä Soile Tirilän upeiden kuvien kanssa kertovat Linnan ainutlaatuisesta elämästä ja arjesta sekä unohtumattomista juhlista kristallikruunun loisteessa.

20

n. 256 sivua, sidottu | 72.92 | 210 x 250 ISBN 978-952-222-706-5 | elokuu


Hannu Heikkilä (toim.)

Kultaranta Alfred Kordelinin kesäasunnokseen rakennuttama Kultaranta siirtyi hänen kuolemansa jälkeen 1920-luvulla valtion omistukseen, ja taloa ryhdyttiin sisustamaan presidenttien kesäasunnoksi. Kauniin puiston ja meren ympäröimä kalliolinna on tarjonnut kesänviettopaikan presidenteillemme, ja se on vastaanottanut valtionpäämiehiä eri puolilta maailmaa. Kirja kertoo Lars Sonckin suunnitteleman Kultarannan rakentamisesta, arkkitehtuurista, puistosuunnittelusta, sisustuksen monista vaiheista ja talon asukkaista. Teosta kuvittavat Taneli Eskolan upeat valokuvat Kultarannasta eri vuodenaikoina. 280 sivua, sidottu | 72.92 | 210 x 250 ISBN 978-952-222-552-8 | 1. painos 2014

21


Louis Clerc

Place de Finlande Suomen Pariisin-suurlähetystön historia Une histoire de l’ambassade de Finlande en France Suomen Pariisin-suurlähetystö ”Suomen aukiolla” eli Place de Finlanden laidalla on itsenäisen Suomen ensimmäisiä edustustoja. Pariisista Suomelle on auennut merkittävä näköala maailman tapahtumiin: sieltä käsin on tavoiteltu Suomelle niin poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia suhteita kuin kansainvälistä mainettakin. Lähetystö on palvellut myös Ranskassa asuvia ja liikkuvia suomalaisia, kuten turisteja, merimiehiä ja kauppiaita. Place de Finlande. Suomen Pariisin-suurlähetystön historia toimii kurkistusaukkona Suomen ja Ranskan suhteisiin ja Suomen ulkopolitiikkaan itsenäisyyden alusta aina 1990-luvun alkuun saakka. Teos valottaa myös lähetystön arkea, siellä toimineiden ihmisten ja Pariisin suomalaisyhteisön elämää. Le livre comprend une partie en français destinée à présenter aux lecteurs francophones l’histoire de l’ambassade de Finlande en France, 1919-1992. Kirjoittaja, Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc on erikoistunut Euroopan kansainvälisten suhteiden historiaan.

n. 400 sivua, sidottu | 92 | 170 x 240 ISBN 978-952-222-881-9 | elokuu

Mari Tossavainen

Emil Wikström Kuvien veistäjä

228 sivua, sidottu | 70.92 | 240 x 215 ISBN 978-952-222-824-6 | ilmestynyt

22

Emil Wikström (1864–1942) oli Suomen taiteen kulta­kauden keskeinen kuvanveistäjä, jonka kädenjälki näkyy yhä monissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Vaasassa. Monet tuntevat hänen veis­toksensa ja muistomerkkinsä, jotka ovat pysyvä osa k aupunkikuvaa. FT Mari Tossavaisen kirjoittama elämäkerta Emil Wikström – Kuvien veistäjä valottaa Wikströmin tai­teellista työtä, taiteilijakuvaa ja taivalta 1800- ja 1900luvun taitteen ja itsenäisyyden ajan Suomessa. Taiteilijan työhön punoutui arkea, kulttuurielämää ja kiinnostavia kohtaamisia. Teos vie taidehistoriasta, kuvataiteista ja historiasta kiinnostuneet lukijat niin Visavuoren taiteilijakotiin kuin matkoillekin ja avaa uusia näköaloja Emil Wikströmin merkittävään elämäntyöhön.


Matleena Jänis

Kuvia Savosta ja maailmalta Jänisten valokuvaajasuku Kuvia Savosta ja maailmalta esittelee pysäyttäviä valo­kuvia ja hykerryttäviä tarinoita Itä-Suomessa yli sata vuotta vaikuttaneen valokuvaajasuvun elämäntyöstä. Juho Jänis avasi ensimmäisen kuvaamonsa 1905. Siitä lähtien Jänikset ovat tallentaneet itäsuomalaista elämänmenoa, ajankuvaa ja kulttuuriperintöä neljässä eri sukupolvessa. Teoksessa Jänikset kertovat valokuvaamisesta ammattina ja muistelevat kuvaustilanteisiin liittyviä hauskoja sattumuksia. Jänisten kuvissa sukelletaan menneisyyden Savoon, jatkosodan tantereille ja teollistuvan Suomen kaupunkielämään. Jänisten historia on myös suomalaisen valokuvauksen historiaa. Matleena Jänis on elokuvaohjaaja ja Jänisten sukuun kuuluva valokuvaaja neljännessä polvessa. n. 200 sivua, sidottu | 75.792 | 260 x 210 ISBN 978-952-222-902-1 | marraskuu

Marketta Tamminen

Viipurin hopeat Hopeasepäntyötä ja kulttuurihistoriaa Viipurin hopeat esittelee viipurilaista hopeasepäntyötä sekä hopeamestareiden ja heidän oppipoikiensa vaiheita. Ainutlaatuisten hopeaesineiden kiehtovat tarinat ovat osa suomalaisen taidekäsityön historiaa ja Viipurin kulttuurihistoriaa. Viipurin historia selittää vahvasti siellä valmistettujen hopeaesineiden erityisyyttä. Viipurilaismestarien käsityö kertoo eri aikoina ilmenneistä ruotsalaisista, saksalaisista, balttilaisista ja venäläisistä kulttuurivaikutteista. Kansainväliset esinetyypit, tyylit ja koristeaiheet näkyivät Viipurissa taidokkaina, hienovaraisina ja omaperäisinä hopeaesineinä. Esimerkiksi viipurilaiset olutkannut ja sokerirasiat kuuluvat maamme kauneimpiin. Marketta Tammisen tekstiä täydentävät yli 150 esinekuvaa ja luettelot viipurilaisista kultasepistä ja heidän oppipojistaan. n. 208 sivua, sidottu | 76.80 | 230 x 240 ISBN 978-952-222-901-4 | lokakuu

23


SKS:n verkkokirjakauppa – Koko kirjavalikoima helposti saatavilla SKS:n verkkokirjakaupasta löydät helposti kaikki saatavilla olevat kirjamme uutuuksista vanhoihin klassikoihin. Valikoimassa on runsaasti historiaa, kansanperinnettä, kieli- ja kirjallisuustiedettä sekä paljon muuta kiinnostavaa.

Tutustu verkkokauppaamme ja sen vaihtuviin tarjouksiin osoitteessa www.finlit.fi/kirjat

Kirjat helposti ja nopeasti kotiin

Uutuuksia, alennuksia ja lukuvinkkejä

Toimitamme verkkokaupasta tilatut kirjat nopeasti perille, ja yli 60 euron kirjaostokset lähetämme ilman posti­kuluja.

Verkkokaupastamme löydät aina ajankohtaisia uutuuksia ja lukuvinkkejä. Valikoimassa on yli 1000 kirjaa, joten lukemista löytyy suureenkin tiedonjanoon! Vaihtuvista alennuskampanjoistamme voi tehdä kirjalöytöjä edulliseen hintaan.

24

Tilaa uutiskirje – kerromme uutuuksista ja alennuksista Tilaamalla verkkokauppamme uutiskirjeen saat meiltä ajankohtaisia kirjavinkkejä ja alennuksia sähköpostiisi. Kirjauutisia ja SKS:n toimintaa voit seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.


Tiedekirja – Laajin valikoima SKS:n kirjoja Helsingin Kruununhaassa Helsingissä sijaitseva Tiedekirja on laajan valikoiman kirjakauppa, josta löydät SKS:n kirjojen lisäksi runsaasti tieteellisten seurojen julkaisuja ja lehtiä. Tervetuloa tutustumaan tutkittuun tietoon ja ainutlaatuisiin kirjoihin!

SKS:n kustantaja­myymälä Tiedekirjasta löydät parhaan valikoiman SKS:n kirjoja – tervetuloa selailemaan tai kysymään lisää! Tiedekirja on myös paras paikka hyödyntää SKS:n jäsenalennuksia.

Kirjakauppa Tiedekirja Snellmaninkatu 13, Helsinki Aukioloajat ja verkkokauppa: www.tiedekirja.fi p. (09) 635 177

Tapahtumia ja tiedettä Tiedekirjassa järjestetään paljon kiinnostavia tiedetapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Ohjelmatarjontaa voit seurata Tiedekirjan Facebook-sivuilla. Tervetuloa tutustumaan Tiedekirjaan myös Turun ja Helsingin kirjamessuille!

Tieteelliset seurat tutuiksi Kiinnostaako tiede ja tutkimus? Tiedekirjassa voit tutustua Suomen tieteellisten seurojen kirjoon, ja löytää uuden tavan osallistua sinua kiinnostavan tieteenalan toimintaan.

25


Elina Seppälä (toim.)

Kulosaaren Ribbingshof Sata vuotta rinnakkain Vuonna 1917 Suomessa tehtiin historiaa myös edis­tyksellisen asuntorakentamisen saralla: Kulosaaren huvila­kaupungin merelliseen maisemaan nousi Armas Lindgrenin suunnittelema Ribbingshof, Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Eurooppalaisten esikuviensa tapaan se edusti tyylikästä ja modernia, mutta samalla romanttisilla yksityiskohdilla leikittelevää asuntosuunnittelua. Runsaasti kuvitettu teos esittelee satavuotiaiden rivihuviloiden historiaa ja nykypäivää. Arkkitehtuurin ja kulttuurihistorian asiantuntijoiden artikkelit käsittelevät Ribbingshofia osana laajempaa rakennettua kulttuuri­ympäristöä. Kattavan haastatteluaineiston ansiosta myös asukkaiden ääni pääsee kuuluviin. Ribbingshof on tänään kansainvälisistä juuristaan ylpeä, kaksikielinen, menneisyyttä vaaliva ja silti moderni, yhteisöllinen asuinpaikka ja koti – näin siinä yhdistyvät satavuotisen Suomen monet vahvuudet.

n. 200 sivua, sidottu | 72.2 | 210 x 210 ISBN 978-952-222-905-2 | marraskuu

Marjatta Bell ja Marjatta Hietala

Helsinki Finland’s Innovative Capital Lavishly illustrated, Helsinki – Finland’s Innovative Capital  tells how a small, rocky seaport in remote Finland developed, within two centuries, into an innovative centre, the home of world famous architects, designers, musicians and scientists and the seat of some of the leading high-tech centres. It tells how Helsinki acquired its handsome neoclassical centre; how today’s internationally renowned childcare and education services in Finland were developed; how the city was saved during the World War II by its  innovative defence system, and how the payments of war reparations eventually led to the path that eventually produced e. g. Nokia phones. It also tells how Helsinki City officials actively sought latest information from abroad about municipal services and how international exhibitions in Helsinki introduced modern materials, machinery and consumer culture to the rest of Finland.   n. 448 sivua, nidottu | 92.833 | 170 x 230 ISBN 978-952-222-883-3 | kesäkuu

26


Yhteisönne tarina kirjaksi Kirja on aikaa kestävä käyntikortti, laadukas liikelahja ja arvokas tapa juhlistaa merkkivuotta. SKS tarjoaa laadukasta kirjatuotantoa yli 180 vuoden kokemuksella. Tuotamme kirjoja tilauksesta julkisyhteisöille, yhdistyksille, museoille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Saatamme käsikirjoituksen tai kirjaidean valmiiksi kirjaksi ja huolehdimme kirjan jakelusta ja markkinoinnista. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat muun muassa tasavallan presidentin kanslia, ulkoasiainministeriö, Kirkkohallitus ja Suomen Kulttuurirahasto.

Jos kirjahankkeenne tarvitsee osaavaa yhteistyökumppania, ota yhteyttä. Kustannustoimittaja Kati Hitruhin 050 324 7131 tilauskirjat@finlit.fi

Esimerkkejä yhteistyökumppaneidemme kanssa toteutetuista kirjoista:

Aura Korppi-Tommola Miina Sillanpää – Edelläkävijä Miina Sillanpään Seura

Itha O’Neill (toim.) Sigurd Frosterus – Taide elämänasenteena Amos Andersonin taidemuseo

Rony Smolar ja Adiel Hirschovits Makkabi – Helsingin juutalaisen urheiluseuran historia Makkabi ry

Marja-Liisa Rönkkö Talo Helsingin ytimessä – Haartmanin puutarhasta kenraalien taloksi As Oy Helsingin Pohjoisranta 18

Jussi Pekkarinen Kohtu 4 – Suomen Tallinnansuurlähetystön historia Ulkoasiainministeriö

27


Anna-Leena Siikala

Suomalainen Šamanismi Mielikuvien historiaa Suomalaisen kulttuurin syvimpiä juuria on M. A. Castrénista lähtien etsitty Euraasian pohjoisten kansojen šamanistisesta perinteestä. Kalevalaisen epiikan ja loitsuston on katsottu tallentaneen jälkiä muinaisista ajattelutavoista. Anna-Leena Siikalan teos kartoittaa suullisen runouden avaamaa šamanistista mielikuvamaailmaa ja tekee samalla päätelmiä tietäjälaitoksen historiasta. Tietäjän taitoihin, tuonpuoleisen matkaan, sen topo­grafiaan ja olentoihin liittyvien mielikuvien muunnelmia tarkastellaan muinaisislantilaisen runouden ja saagojen, antiikin ja Lähi-idän myyttien, keskiaikaisten visioiden, siperialaisen ja saamelaisen šamanismin sekä arkeologisen ja kielen kehitystä koskevan aineiston rinnalla.

359 sivua, sidottu | 20 | 160 x 230 ISBN 978-951-717-704-7 | 1. painos 1991 | kesäkuu

Hannes Sihvo

Karjalan kuva Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana KARELIANISMIN KÄSIKIRJA Suurilla siirtomaavalloilla on ollut Itänsä eli Orienttinsa. Kun Suomi rakensi itseään kansakunnaksi, sen menneisyyskuvaan kuului myös oma lähi-itänsä, rajan takaa avautuva Karjala. Koskaan Suomeen kuulumattomiin Raja-Karjalaan ja itäiseen Venäjän Karjalaan kohdistunutta harrastusta kutsutaan karelianismiksi. Tietoisuus ja tieto rajan­takaisesta heimomaasta on saanut suurimman inspiraationsa Kalevalasta. Kiinnostus Karjalaan ei ole vain runoa ja aatetta, vaan monenkirjavaa joukkoa liikuttanut suuntaus: karelianismi on samalla kertaa muinais- ja luonnontieteellistä retkeilyä sekä kansatieteellistä ja taiteellista turismia. Karjalan kuva on kertomus karelianismista ja sen vaiheista Tarton rauhaan 1920 saakka. 513 sivua, sidottu | 92.87 | 171 x 245 ISBN 978-951-746-530-4 | 1. painos 2003 | huhtikuu

28


Jussi Niinistö

Heimosotien historia 1918–1922 Suomalaiset vapaaehtoisjoukot tekivät vuosina 1918– 1922 heimosodiksi kutsuttuja aseellisia retkiä Itä-Karjalaan, Inkeriin, Petsamoon ja Viroon. Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden irrottaminen Neuvosto-Venäjästä. tavoitteena oli joko niiden itsenäistäminen tai liittäminen yhdeksi suureksi Suomeksi. Heimosoturit näkivät toimiensa oikeutuksen kumpuavan kansojen itsemääräämisoikeudesta – opista, joka ensimmäisen maailmansodan vuosina oli kulovalkean tavoin levinnyt ympäri Euroopan ja josta vasta itsenäistynyt Suomikin oli esimerkki.

Kuva: Puolustusministeriö

307 sivua, sidottu | 92.71 | 205 x 220 ISBN 978-952-222-846-8 | 1. painos 2005 | tammikuu

”Olen iloinen, että SKS on halunnut ottaa kirjastani toisen painoksen yli vuosikymmen sen ensipainoksen ilmestymisestä. Se osoittaa heimo­sotien historian yleisesitykseni kestäneen aikaa, mikä oli tarkoitukseni niin tässä kuin muissakin kirjoissani.”– Jussi Niinistö

FT, Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö on kirjoittanut useita tietokirjoja. Niinistö on Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

29


Marja-Terttu Knapas, Markku Heikkilä, Timo Åvist

Suomalaiset pappilat Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa Pappilat ovat olleet esikuvia suomalaisissa kyläyhteisössä. Niiden arkkitehtuuri, taloudenpito, maatalous, puutarhat ja ruokatalous vaikuttivat suuresti maaseudun kehitykseen ja elinolojen parantumiseen. Monella paikkakunnalla pappila on ollut hengellisen ja henkisen elämän keskus, jonka vaikutus on vanhojen pappissukujen keskinäisten sukulaissuhteiden välityksellä ulottunut paljon paikallisyhteisöä laajemmalle. Suomalaiset pappilat esittelee edustavan kokoelman mielenkiintoisia pappiloita ja niiden asukkaita eri puolilla Suomea 1700-luvulta 1900-luvulle. Teos käy läpi pappiloiden sosiaalihistoriaa, kulttuurihistoriallista merkitystä, arkkitehtuuria ja puutarhoja. Teoksen näyttävän ja runsaan kuvituksen on koonnut Sirkku Dölle.

231 sivua, sidottu | 72.22 | 248 x 226 ISBN 978-952-222-851-2 | 1. painos 2009 | helmikuu

Jouni Kuurne

Louhisaaren linnan talousreseptit (n. 1770–1850) Louhisaaren linnasta peräisin oleva, aiemmin tuntematon ja ilmeisesti Mannerheim-suvulle kuulunut talousreseptikirja vie kurkistamaan 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuoliskon linnan keittiöön, makuusaleihin – jopa karjasuojiin. Kirjasen sivuilla annetaan moninaisia ohjeita anjovisten säilönnästä sianpääsyltyn valmistukseen ja viinanpoltosta kankaiden värjäämiseen. Reseptikokoelmaa ovat täydentäneet useat henkilöt monen sukupolven aikana – linnan asukkaista mm. kreivi Carl Erik Mannerheim ja hänen vaimonsa ovat tehneet merkintöjä kirjaan. Reseptejä elävöittää samanaikaisesta aikalaisgrafiikasta ja maalauksista koostuva kuvitus. 183 sivua, sidottu | 68.252 | 170 x 185 ISBN 978-952-222-039-4 | 1. painos 2008 | helmikuu

30


Irma Lounatvuori ja Sirkku Dölle (toim.)

Signe Brander Suomen kartanoissa Signe Brander på Finlands herrgårdar Signe Brander Suomen kartanoissa johdattaa kartanoiden saleihin, pihoille ja puistoihin. Tunnelmalliset valokuvat kertovat kartanoiden arkkitehtuurista, muotivirtauksista ja kartanorakentamisen kuusisataavuotisesta historiasta, joka alkaa harmaakivilinnoista ja päättyy klassismin kautta romanttisiin kartanoluomuksiin. Signe Brander (1869–1942) on Suomen valokuvahistorian merkittävimpiä valokuvaajia. Brander nimitti itseään kulttuurihistorian kuvaajaksi, ja hänellä oli selkeä näkemys siitä, mihin arkkitehtuurikuvauksessa piti keskittyä. Branderin ensimmäiset kartanovalokuvat ovat vuosilta 1910–1912 ja viimeiset 1930-luvulta. Kuvausmatkoilla kertynyt aineisto on olennainen osa suomalaisen kartanotutkimuksen historiaa. Antoisaa kartanomatkaa Signe Branderin seurassa!

228 sivua, sidottu | 90.2 | 248 x 226 ISBN 978-951-746-970-8 | 1. painos 2008 | helmikuu

Näyttävä kartanokuva tai useampi. WeTransfer 23.3.

31


Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies (toim.)

Sananlaskut ”Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai!” Sananlaskut on laajin ja edustavin SKS:n koskaan julkaisema sananlaskuperinteen kokoelma ja käsikirja. Teoksesta löytyvät vanhan kansan sananlaskut kattavat koko entisaikojen suomalaisten elämän ja tarjoavat vanhan kansan elämänviisaudet nykylukijan käyttöön. Pitkään loppuunmyytynä ollut teos julkaistaan nyt uudelleen kansanperinteestä kiinnostuneen yleisön saataville. 598 sivua, sidottu | 81.3 | 160 x 230 ISBN 978-952-222-855-0 | 1. painos 1978 | toukokuu

Matti Hako (toim.)

Kansanomainen lääkintätietous ”Kun tahdotaan tietää, onko tauti tarttunut, valetaan tinaa ja kaadetaan se veteen; jos se kovasti paukahtaa, on tauti tarttunut. Tinasta näkee myös, onko tauti tullut vedestä, maasta vai kalmasta.” Esi-isiemme käsitysten mukaan tauti uhkasi kaikkialla ja sitä vastaan oli varauduttava. Kullekin taudille oli oma parannuskeinonsa, ja lääkekasvien lisäksi vanha kansa turvautui myös loitsuihin. Kuuluisien kansanparantajien ja verenseisauttajien luona käytiin pitkänkin matkan takaa. Kansanomainen lääkintätietous on läpileikkaus vanhojen suomalaisten tautikäsityksistä ja parannustavoista. Aineisto on koottu Kansanrunousarkiston laajoista kansanlääkintäkokoelmista. 255 sivua, sidottu | 59 | 160 x 230 ISBN 978-952-222-853-6 | 1. painos 1957 | huhtikuu

32


Jouko Hautala (toim.)

Vanhat merkkipäivät Vanhat merkkipäivät sisältää satoja tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Kansanomainen merkkipäiviin liittyvä perimätieto käsittää lähes kaikki ihmiselämän alat. Metsästys, kalastus, karjanhoito ja mitä erilaisimmat toimet aina rakennuspuiden kaatamisesta syöpäläisten hävittämiseen asti ovat siinä edustettuina. Tärkeä sijansa on myös maanviljelykseen liittyvillä määräpäivillä, sään ja vuodentulon ennustamisella. Jouko Hautalan toimittama, seitsemänteen painokseen ehtinyt käsikirja on avain vanhaan maalaiselämään. Sen sisältö käy sitä kiinnostavammaksi mitä eksoottisempana koemme entisajan merkkipäivien vieton tapaninajoineen, trulleineen, juhannustaikoineen, sään ja onnen enteineen. 478 sivua, sidottu | 81.2 | 160 x 230 ISBN 978-952-222-854-3 | 1. painos 1948 | toukokuu

SKS 1831 MUISTIKIRJA Mustakantinen lukunauhalla varustettu muistikirja niille, joilla on humanistin sielu ja halu kirjoittaa käsin. Kannen kultainen kanteleesta versova puu on poimittu Suomen Kansan Vanhat Runot -sarjasta. Sana kirjoittaa merkitsi alun perin koristekuvioiden piirtämistä, leikkaamista puuhun ja ompelemista kankaaseen. Samaa perua ovat myös sanat kirjava, kirja ja kirjailija. Sana kirjallisuus keksittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeä varten vuonna 1831. Muistikirja on saatavilla SKS:n verkkokaupasta www.finlif.fi/kirjat ja kirjakauppa Tiedekirjasta (Snellmaninkatu 13, Helsinki). Hankkimalla muistikirjan tuet samalla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemää kulttuurityötä.

33


Lauri Simonsuuri (toim.)

Myytillisiä tarinoita ”Siihen aikaan ei osattukaan iltaisin puhua muusta kuin hiisistä, metsänhaltijoista, tontuista, ennuksista eli kuolleitten kulkemisista, piruista ja muista semmoisista. Näistä isojen ihmisten jutuista tulimme me lapset sangen aroiksi. Kun ei ollut muuta ajanvietettä ihmisillä siihen aikaan, puhuttiin semmoisia hirveitä asioita.” Näin muisteli valistunut perinteenkerääjä joskus vuosisadan vaihteessa. Mutta yliluonnolliset asiat kiinnostavat meidänkin aikamme ihmisiä. Samat tarinatyypit elävät nykyisin viihdekirjallisuudessa – vain selitysmallit ovat muuttuneet. Lauri Simonsuuren toimittama kokoelma johdattaa lukijansa maailmaan, jossa kummitukset, haltiat, peikot, jättiläiset, noidat ja muut yliluonnolliset olennot olivat osa ihmisten jokapäiväistä arkielämää. 496 sivua, nidottu | 81.2 | 160 x 230 ISBN 978-952-222-852-9 | 1. painos 1947 | maaliskuu

Samuli Paulaharju

Tunturien yöpuolta Vanhoja tarinoita Samuli Paulaharju (1875–1944) oli perinteenkeräämisen suurmies, tallentaja, suurenmoinen kertoja. Ainutlaatuisimmillaan hänen työnsä on juuri Lapin-aineiston yhteydessä. Paulaharju tiesi, mitä Lappi on, mistä Lappi puhuu, mitä Lappi toivoo ja pelkää. Teoksessa Tunturien yöpuolta Paulaharjun kerronta poraa syvälle ikiaikaisimpaan Lappiin. Novellit ovat vanhojen tarinoiden tyylillisesti hiottuja toisintoja kaikkine haltioineen, piruineen, trolleineen ja kummajaisineen. 152 sivua, nidottu | 84.2 | 125 x 195 ISBN 978-951-746-174-0 | 1. painos 1934 | tammikuu

34


Ulla Piela, Mari Mäkiranta ja Eija Timonen (toim.)

Näkyväksi sepitetty maa Näkökulmia Suomen visualisointiin Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme. Nämä katsomisen tavat ja kuvakulmat ovat näkyneet monella tavalla suomalaisten taiteilijoiden, arkkitehtien, visuaalisten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnoissa. Suomalaisessa nykykulttuurissa on kuitenkin tarve ja mahdollisuus tuottaa suomalaisuuteen myös traditiosta poikkeavia katsomisen tapoja ja uudenlaisten visuaalisten tilojen suunnittelua. Tämä on havaittavissa suomalaisten arjessa, kotien sisustuksissa, kaduilla, kahviloissa, julkisissa tiloissa ja mediataiteessa. Näkyväksi sepitetty maa on ajantasainen kartoitus siitä, miten katsomisen kohteita on tarkasteltu ja tulkittu taiteen, kulttuurin ja muotoilun tutkimuksen piirissä.

Kalevalaseuran vuosikirja 96 | n. 350 sivua, sidottu | 49 | 175 x 195 ISBN 978-952-222-873-4 | lokakuu

Aleksis Kivi

Karkurit Kriittinen editio Aleksis Kiven (1834–1872) viisinäytöksistä murhenäytelmää Karkurit (1867) pidettiin sen ilmestymisen aikoihin onnistuneempana kuin kirjailijan edeltäviä näytelmiä Nummisuutarit ja Kullervo. Myöhemmin arviot näytelmästä muuttuivat jyrkän päinvastaisiksi ja teosta kutsuttiin muun muassa ”literääriseksi aivokummitukseksi”. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteritoteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen. Näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi Karkurien kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmän monitasoisesta dramaturgiasta sekä teoksen julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi editiossa valaistaan näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen, taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa sekä analysoidaan Kiven tapoja käyttää silosäemittaa näytelmässään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1428 n. 326 sivua, nidottu | 86 | 155 x 250 ISBN 978-952-222-861-1 | lokakuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

35


Sari Hyytiäinen, Ulla Koivukangas ja Liisa Virtanen (toim.)

Ylioppilastekstejä 2017 Teos tukee abiturientin valmentautumista äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen ja tarjoaa muillekin lukiolaisille tietoa, tekstejä ja tehtäviä tekstianalyysin taitojen ja esseen kirjoittamisen harjoitteluun. Kirja sisältää kevään 2017 äidinkielen ylioppilas­kokeet, artikkeleita, erittelyä ja kommentteja kokeiden keskeisistä kysymyksistä, opiskelijoiden tekstitaidon vastauksia kommentteineen sekä valikoiman essee­tekstejä. Vuonna 2017 kirjassa on tavallista laajempi harjoitusosio äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille. Se sisältää myös historiaa ja kommentteja kirjoittamisen ja lukemisen merkityksestä. Kirja julkaistaan yhteistyössä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. n. 228 sivua, nidottu | K88.2 | 160 x 230 ISBN 978-952-222-886-4 | elokuu

n vuonna 2017.

a viimeisen kerra inettuna kirjan jä julkaistaan pa irjasta vuodelta 1948. Ylioppilastekste a-k estä Valioaineit Kuva ensimmäis

36


Ä ly – Uusi ylioppilaskoe, uusi tapa valmentautua Vuodesta 1948 lähtien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on yhdessä Äidinkielen opettajain liiton kanssa julkaissut kirjana kunkin vuoden äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävät ja valikoiman oppilaiden vastaus­tekstejä. Alun perin nimellä Valioaineita julkaistu kirja on muuttunut äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen mukana – vuonna 1971 kirja nimeksi tuli Ylioppilasaineita ja tekstitaidon kokeen tultua osaksi ylioppilaskoetta vuonna 2007 nimi muuttui muotoon Ylioppilastekstejä. Vuosien varrella kirjasta tuli yhä enemmän opettajien ja opiskelijoiden työ­kalu matkalla kohti ylioppilaskokeita.

Syksystä 2018 alkaen äidinkielen ylioppilaskoe suoritetaan sähköisesti. Sähköistymisen myötä myös kokeeseen valmistautuminen muuttuu. Siksi SKS ja ÄOL tuottavat yhdessä digitaalisen oppimisalustan, joka valmentaa äidinkielen ja kirjallisuuden uuteen sähköiseen ylioppilaskokeeseen. Äly-niminen alusta

tulee keväästä 2018 alkaen korvaamaan Ylioppilas­tekstejä-kirjan. Äly tulee palvelemaan lukio-opiskelijoiden ja -opettajien valmistautumista tulevaa koetta varten samalla tavalla kuin Ylioppilastekstejä-kirja on tehnyt jo vuosikymmenten ajan.

Helmikuussa 2018 aly.finlit.fi

37


Mikko Kauko ja Marko Lamberg (toim.)

Anneli Sarhimaa

Naantalin luostarin kirja

Vaietut ja vaiennetut

Naantalin luostarin kirja on keskiaikaisten tekstien kokoelma, jota säilytetään nykyään Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa. Tämä harvinainen kokoelmakäsikirjoitus julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä. Kokoelman 26 kirjoituksen aihepiirit ovat monenkirjavia: hengellisten tekstien lisäksi joukossa on muun muassa lääkereseptejä sekä novellikokoelma miehen ja naisen välisestä luottamuksesta – tai sen puutteesta. Kirjoitukset välittävät edustavan kuvan niistä tiedoista ja käsityksistä, joita keskiajan suomalaisilla oli maailmasta, ihmiskunnan historiasta, elämän tarkoituksesta ja tuonpuoleisesta. Suomalainen kulttuuri oli jo keskiajalla kansainvälistä – teoksessa liikutaan eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella. Kertomukset välittivät ja välittävät edelleen kaukomaihin liittyvää eksotiikkaa.

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään? Vaietut ja vaiennetut -teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomen kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa. Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille vähemmistökielten asemasta ja Suomen kieli-ilmastosta kiinnostuneille lukijoille.

Tietolipas 254 | 504 sivua, nidottu | 92.2 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-866-6 | toukokuu

Karjalankieliset karjalaiset Suomessa

Tietolipas 256 | n. 280 sivua, nidottu | 88.4 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-890-1 | elokuu

Terhi Utriainen

Enkeleitä työpöydällä Arjen ja lumon etnografiaa Millä tavoin nykymaailmassa on mahdollista uskoa enkeleihin? Tätä kysymystä uskontotieteilijä, etnografi Terhi Utriainen lähti selvittämään tutustumalla suomalaisiin ihmisiin, joiden elämässä enkelit ovat läsnä. Juuri nyt enkelit kiinnostavat ihmisiä kovasti, ja enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja muita enkelituotteita ilmestyy markkinoille tiuhaan. ”Tavalliset” suomalaiset ihmiset kutsuvat enkeleitä kumppaneiksi elämän kiemuroihin. Kenttätutkimus enkeleistä kiinnostuneiden parissa vie tutkijan monenlaisiin tilanteisiin: joogakoulun enkelimeditaatioviikolle, henkisyyden messuille ja enkelihoitajakurssille. Enkeleitä työpöydällä avaa lukijalle tutkimuspäiväkirjan, jossa suomalaisten naisten kasvavaa kiinnostusta enkeleihin hahmotetaan kohtaamalla ihmisiä, keskustelemalla ja osallistumalla. Enkeliuskossa yhdistyy kutkuttavalla tavalla vanha ja uusi uskonto. Tietolipas 257 | n. 290 sivua, nidottu |20 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-893-2 | syyskuu

38


Marja-Liisa Honkasalo ja Kaarina Koski (toim.)

Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.)

Mielen rajoilla

Kiistellyt tiet terveyteen

Nykypäivän kummat kokemukset Monelle meistä on tapahtunut jotakin erilaista, pysähdyttävää, hämmentävää tai selittämätöntä. Tämän kirjan aineistona ovat suomalaisten kirjeet, joissa he kuvaavat erikoisia kokemuksiaan kuten vainajien kohtaamisia, outoja valoja ja ääniä, ennenäkyjä, kuolemanrajakokemuksia ja kummittelua. Väestötutkimuksen perusteella tällaiset kokemukset ovat yhtä tavallisia kuin sydämen rytmihäiriöt, mutta silti niitä salaillaan ja hävetään. Yhteiskunnassamme on tavallista epäillä kokijoiden todellisuudentajua tai mielenterveyttä. Mielen rajoilla purkaa vaikenemisen kulttuuria ja kysyy, miksi kummista kokemuksista keskusteleminen tai niiden tutkiminen on niin latautunut asia. Kirja on väkevä yhteiskunnallinen puheenvuoro kummista kokemuksista kertoneiden ihmisten puolesta ja yhdessä heidän kanssaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1432 n. 290 sivua, nidottu | 49 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-891-8 | elokuu

Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa Terveys ja sairauksien hoitaminen ovat olleet keskeisiä kysymyksiä kautta ihmiskunnan historian. Ihmisten pyrkimykset ylläpitää terveyttä ovat kietoutuneet kysymyksiin tiedosta, vallasta, politiikasta ja moraalista. Toisten suosimat parantajat ovat olleet toisille noitia, puoskareita tai vaarallisia poliittisia agitaattoreita. Teoksen tutkimusartikkelit käsittelevät parantamisen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa. Kirjassa pureudutaan parantamisen monimuotoisuuteen ja eritellään argumentteja, joita parantamisen puolesta ja vastaan on esitetty. Tekijät tarkastelevat, mihin parantamismuotojen suosio tai epäsuosio perustuu, miten uusia lääkintäkeinoja on omaksuttu kulttuurirajojen yli ja miten eri parantamismuotoja on pyritty kieltämään. Historiallisia Tutkimuksia 273 | 356 sivua, nidottu | 59.43 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-840-6 | maaliskuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

Heini Kainulainen, Jenni Savonen ja Sanna Rönkä (toim.)

Vanha liitto Kovien huumeiden käyttäjät 1960–1970 -lukujen Helsingistä Niin kutsuttu Vanha liitto aloitti kovien huumeiden käyttönsä 1960–1970-luvuilla ensimmäisen huumeaallon nosteessa. Näiden ikääntyneiden käyttäjien ja ex-käyttäjien haastatteluihin pohjaava teos kuvaa kovien huumeiden käyttäjien elämää ja heihin kohdistettua kontrollia. Samalla kirja valottaa erään marginaaliryhmän syntyä rakennemuutoksen ja lähiöistymisen puristuksessa. Tieteellinen tutkimus Vanhan liiton sukupolvesta tarjoaa uuden, käyttäjien omiin kokemuksiin perustuvan, näkökulman ensimmäisen huumeaallon aikaisiin tapahtumiin. Käyttäjillä on myös ollut aivan erityinen näköalapaikka tarkastella huumausainekulttuureissa ja -markkinoilla tapahtuneita ilmiöitä noin 40 vuoden perspektiivistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1433 n. 210 sivua, nidottu | 30.16 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-895-6 | lokakuu

39


Outi Fingerroos, Sanna Lillbroända-Annala, Maija Lundgren ja Niina Koskihaara (toim.)

Yhteiskuntaetnologia Etnologiset tutkimusmenetelmät kiinnostavat enenevässä määrin myös muiden tieteenalojen tutkijoita. Yhteiskuntaetnologia keskittyy ajankohtaiseen yhteiskuntaetnologiseen tutkimukseen. Yhteiskuntaetnologit ovat kiinnostuneita ihmisistä, heidän elämästään, arjestaan ja kokemuksilleen antamista merkityksistä. Virallisten lausuntojen, asiantuntijoiden arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mielipiteitä ja tunteita, joista yhteiskuntaetnologit innostuvat. Arkisten kokemusten kartoittamiseen etnologinen työkalupakki tarjoaa erityistyövälineitä, kuten haastattelututkimuksen, havainnoinnin ja erilaiset tekstinluvun menetelmät. Artikkelikokoelma on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että ajankohtaiseksi tieteelliseksi puheenvuoroksi yhteiskuntaetnologisen tutkimuksen ydinkysymyksistä. Tietolipas 255 | n. 300 sivua, nidottu | 49 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-867-3 | elokuu

Maunu Häyrynen ja Antti Wallin (toim.)

Kulttuurisuunnittelu Kaupunkikehittämisen uusi näkökulma Kulttuurisuunnittelu, cultural planning, on maailmalla jo pitkään käytetty kaupunkikehittämisen malli, joka tekee nyt tuloaan Suomeen. Se perustuu laajaan käsitykseen kulttuurista elämäntapana, paikallisten yhteisöjen osallistumiseen ja hallinnon sektorirajojen ylittämiseen. Kulttuurisuunnittelu tarjoaa vaihtoehdon ylhäältä ohjatulle, instituutiovetoiselle ja välineelliselle ”luovan kaupungin” kehittämiselle. Siinä pyritään poikkihallinnollisten prosessien avulla palauttamaan paikan ja yhteisöjen kokonaisvaltainen ymmärrys ja aito vuorovaikutus kaupunkisuunnittelun ja kulttuuritoiminnan perustaksi. Päämääränä on paikallisiin identiteetteihin perustuva, reilu ja joustava kehittäminen. Kirjan tekijät ovat toteuttaneet kulttuurisuunnittelua ja sitä vastaavia hankkeita Suomessa ja Ruotsissa. Kirja on ensimmäinen näkökulmaa laajasti esittelevä tutkimusjulkaisu Suomessa. Tietolipas 258 | n. 228 sivua, nidottu | 06 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-894-9 | lokakuu

Jari Kupiainen ja Liisa Häkkinen (toim.)

Kuvatut kulttuurit Näkökulmia visuaaliseen antropologiaan Visuaalisesti havainnoitavissa oleva kulttuurinen todellisuus on liian monimuotoista minkään kapean tieteenalan yksin tutkittavaksi. Siksi tarvitaan monitieteisyyttä ja monialaista käytännöllistä osaamista. Visuaalinen antropologia on tällainen leikkauspiste. Kuvatut kulttuurit käsittelee visuaalisen antropologian tutkimushistoriaa, metodeja ja kuva-aineistojen analyysimenetelmiä. Se avaa näkymiä alan keskeisiin tutkimuskäytäntöihin ja kehityssuuntiin. Elokuvien ja valokuvien ohella kirjassa perehdytään kuvaajien ja kuvattavien suhteisiin, digitaalisuuteen, kuva-aktivismiin sekä kuva-aineistojen arkistointiin ja hallintaan. Kirja on tarkoitettu korkeakouluopetuksen oppi - kirjaksi ja lukemistoksi eri tieteenaloille. Kirjoittajat tulevat visuaalisen antropologian kansallisesta ja kansainvälisestä eturivistä. Tietolipas 253 | 312 sivua, nidottu | 49 | 135 x 205 ISBN 978-952-222-837-6 | tammikuu

40


Sanna Karkulehto ja Leena-Maija Rossi (toim.)

Kristiina Kalleinen

Sukupuoli ja väkivalta

Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa

Lukemisen etiikkaa ja poetiikkaa Sukupuolitettu ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä muu fyysinen väkivalta ovat näkyviä ilmiöitä nykykulttuurissa. Etenkin naisruumis on sen teksteissä ja kuvastoissa monenlaisen hyväksikäytön ja väkivallan kohde. Miehet taas esitetään usein naisia hyväksikäyttävänä ja väkivaltaisena sukupuolena – tai vastaavasti toisten miesten väkivallan kohteena. Kirja tarkastelee sukupuolittunutta väkivaltaa nykykulttuurin ilmiönä. Teos kysyy, millä eri tavoin väkivallan esityksiä voi lukea, katsoa ja vastaanottaa. Se tarkastelee kriittisesti sukupuolen, vallan ja väkivallan risteämistä kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa sekä internetissä. Analyysin kohteena ovat muun muassa scifi- ja komediasarjat, runot ja nationalistiset blogikirjoitukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1431 n. 350 sivua, nidottu | 86.2 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-889-5 | lokakuu

Pauli Heikkilä

Tasavalta vai tasapaino?

Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841 Valtiosihteeri R. H. Rehbinder oli avainasemassa, kun juuri Venäjän suuriruhtinaskuntaan liitetyn Suomen asemaa pyrittiin vakauttamaan. Rehbinder esitteli Suomen asioita Venäjän keisarille kolmen vuosikymmenen ajan, ja samalla seurasi ja kontrolloi ilmapiiriä ja tapahtumia Suomessa. Toisin kuin tähänastisessa tutkimuksessa on annettu ymmärtää, Rehbinderin merkitys keisarin edustajana korostuu myös 1830-luvulla ja etenkin katovuosien aikana, jolloin hän keisarin käskystä ja keisarin antamilla valtuuksilla teki kiertomatkoja Suomessa tilannetta selvittäen ja virkamiehille käskyjä antaen. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva yleistajuinen elämäkerta R. H. Rehbinderistä sopii kaikille Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosikymmenien historiasta kiinnostuneille. Historiallinen Arkisto 146 | n. 316 sivua, nidottu | 92.6 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-896-3 | elokuu

Suomalaiset keskustelut Paneuroopan ja Uuden Euroopan yhdentymissuunnitelmista 1923–1944 Itsenäinen Suomi joutui määrittelemään suhteensa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen kansainväliseen ympäristöön. Tasavalta vai tasapaino? kuvaa käytyä keskustelua kahden vaihtoehdon vastakkainasetteluna. Toinen puoli perusteli poliittista yhteistyötä yhteisellä eurooppalaisella sivistyksellä, toiselle Eurooppa oli kansallisvaltioiden pelikenttä, jolla maiden välinen kilpailu vei kehitystä eteenpäin. Natsi-Saksan julistama Uusi Eurooppa lisäsi tähän vastakkainasetteluun hegemonian käsitteen, jota Suomessakin vähälukuiset fasistit kannattivat. Periaatteellinen jakolinja tasavallan ja tasapainon välillä vaikuttaa myös nykyisessä keskustelussa Suomen asemasta Euroopan unionissa. Historiallisia Tutkimuksia 274 | n. 260 sivua, nidottu | 90 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-859-8 | marraskuu

41


Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen ja Ilkka Leskelä

Laulut ja kirjoitukset Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa Miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut – olivatko ne pakanuutta, taikauskoa vai katolista hapatusta? Minkälaisista vanhoista lauluista ja keskiajalla kunnioitetuista pyhimyksistä rahvas piti kiinni? Laulut ja kirjoitukset avaa uusia näkymiä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin. Päähuomio on reformaatioajassa, jolloin Mikael Agricola, Jacobus Finno, Petrus Melartopaeus ja Hemminki Maskulainen kirjoittivat ensimmäiset huomiot kansanuskosta ja loivat suomenkielisen virsilaulun. Tutkimus kiinnittyy keskusteluihin uskonnollisten eliittien ja kansanomaisten kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1427 n. 550 sivua, nidottu | 90.2 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-860-4 | toukokuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

Kirsi Keravuori

Saaristolaisia Elämä, arki ja vanhemmuus laivuriperheen kirjeenvaihdossa Kustavilaisen talonpoikaislaivuri Simon Janssonin ja hänen vaimonsa Wilhelmina Widbomin kirjeet kolmelle pojalleen avaavat harvinaisen näkymän 1800-luvun saaristolaisten elämään ja arkeen, lapsiaan kouluttavien vanhempien tulevaisuudentoiveisiin sekä sosiaalisen nousun mahdollisuuksiin. Arkisista asioista – rahahuolista, ruokalähetyksistä ja saaristoyhteisön uutisista – kertovien kirjeiden tarkka analyysi tuo uutta tietoa talonpoikaispurjehduksella vaurastuneen saariston elämäntavasta ja ajatusmaailmasta. Teos kuvaa yhden perheen maailmaa ajalta, jolloin harva säätyläistön ulkopuolella osasi kirjoittaa. Se tuo lukijan lähelle menneisyyden ihmisten oman äänen ja haastaa sivistyneistön luomaa kuvaa 1800-luvusta. Historiallisia Tutkimuksia 276 | n. 350 sivua, nidottu | 92.6 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-887-1 | heinäkuu

Veijo Pulkkinen

Runoilija latomossa Geneettinen tutkimus Aaro Hellaakosken Jääpeilistä Aaro Hellaakosken Jääpeili (1928) on paitsi suomalaisen modernistisen runouden edelläkävijä ja klassikko, myös maamme ensimmäinen typografisesti kokeellinen runokokoelma. Runoilija latomossa tarkastelee Jääpeiliä suhteessa kotimaiseen modernismia ja kirjataidetta koskevaan aikalaiskeskusteluun sekä kansainväliseen visuaalisen runouden traditioon. Tutkimuksen pääpaino on Jääpeilin runojen ja kokoelman typografisen ulkoasun syntyhistoriassa. Aineistoon sovelletaan geneettisen kritiikin menetelmää, joka yhdessä runsaan kuvituksen kanssa tuo esille Hellaakosken kirjoitusprosessin ja kokoelman typografisen ulkoasun toteutuksen eri vaiheet. Teos on suunnattu kirjallisuudentutkijoiden ohella luovasta kirjoittamisesta, runoudesta, modernismista, avantgardesta, kirjahistoriasta ja typografiasta kiinnostuneille lukijoille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tutkimuksia 1429 314 sivua, nidottu | 86 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-880-2 | huhtikuu

42


Toni Lahtinen, Maria Laakso ja Merja Sagulin (toim.)

Lintukodon rannoilta Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa Länsimaisen kirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta. Saarikertomusten pitkät juuret ulottuvat aina Odysseuksen seikkailuihin. Saarikirjallisuutta voi nykyään pitää itsenäisenä lajina, jolla on tyypilliset teemat, juonenkulut ja henkilöhahmot. Harvoin on kuitenkaan kiinnitetty huomiota siihen, miten erilaisia saarikertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa on sepitetty. Lintukodon rannoilta käsittelee sitä, minkälaisia haa­ veita ja pelkoja suomalaiset kirjailijat ovat heijastaneet todellisiin ja kuviteltuihin saariin. Aineistoon lukeutuu kirjallisuuden eri lajeja, kuten satu, lastenkirjallisuus, seikkailukirjallisuus, matkakirjallisuus, lyriikka, satiiri ja tieteiskirjallisuus. Kokoelmassa kuljetaan matka menneisyydestä nykypäivään ja etsitään toisaalta pysyvää ja jatkuvaa, toisaalta muuttuvaa ja aika­ sidonnaista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1430 n. 390 sivua, nidottu | 86.2 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-888-8 | marraskuu

Elise Nykänen

Mysterious Minds

Tuija Laine

Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana Teos luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolukemisesta kohti monipuolisempien tekstien itsenäistä lukemista ja jopa niiden synnyttämien lukukokemusten ylöskirjaamista. Luettavat tekstit olivat kuitenkin edelleen usein uskonnollisia, kuten hartauskirjoja, postilloja ja Raamattu. Teos on tieteellinen tutkimus, joka on tarkoitettu kaikille lukemisen historiasta kiinnostuneille. Se valottaa lukemisen historian tutkimukseen liittyviä näkö­kulmia, kokoaa yhteen varhaisemman suomalaisen lukemistutkimuksen tuloksia ja tuo uutta tietoa taval­lista kansaa varten kirjoitetuista kirjoista sekä niiden käyttötarkoituksesta ja levinneisyydestä. Historiallisia Tutkimuksia 275 | 210 sivua, nidottu | 00.09 | 148 x 210 ISBN 978-952-222-862-8 | maaliskuu

The Making of Private and Collective Consciousness in Marja-Liisa Vartio’s Novel’s Marja-Liisa Vartio (1924–1966) is considered one of the foremost innovators of consciousness presentation in the Finnish post-war modernism. Mysterious Minds explores the portrayal of fictional minds in her novels. The volume suggests alternative methods for reading Vartio’s fictional minds not only as private, solipsist and self-reflective consciousnesses but also as social, collective and interconnected entities. These interacting minds sometimes remain unreadable and mysterious even to characters themselves. The volume is an enjoyable and beneficial read both for students and scholars sharing an interest in recent cognitive and affective narrative studies as well as for everyone interested in Vartio’s oeuvre. Studia Fennica Litteraria 10 | n. 260 sivua, nidottu | 86 | 176 x 250 ISBN 978-952-222-864-2 | marraskuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

43


AVOIN

JULKAISEMINEN

Syksyllä 2016 SKS avasi verkkosivuston, jossa jaetaan ilmaiseksi SKS:n julkaisemia tiedekirjoja korkeatasoisina lukulaitteisiin skaalautuvina sähkökirjoina.

Kirjojen avoimen verkkojulkaisemisen tiennäyttäjäksi on valittu vuodesta 1933 ilmestynyt englanninkielinen Studia Fennica -sarja. Uudet Studia Fennica -sarjan teokset löytyvät verkosta heti ilmestymispäivänään lukijaystävällisinä EPUB-tiedostoina.

Kuluvan vuoden aikana SKS julkaisee lisäksi avoimesti verkossa kymmenen tuoretta suomenkielistä tiedekirjaa yhteistyössä Kirjastokonsortio Alexandrian kanssa. SKS on skannannut myös Suomen Historiallisen Seuran kirjatuotannon vuodesta 1866 lähtien, yli 700 teosta – tämä arvokas aineisto tuotetaan avoimesti PDF-muodossa lukijoiden ulottuville sitä mukaa kun julkaisuoikeudet saadaan.

44

Kansainvälistä näkyvyyttä tehostaa teosten indeksoiminen tärkeimpiin hakukoneisiin ja avoimen julkaisemisen palveluihin sekä mahdol­li­simman moniin perinteisiin kirjatietokantoihin. Avoin julkaiseminen mahdollistaa teosten hyödyn­tämisen mm. tiedonlouhinnassa. Teokset saavat pysyvät verkko-osoitteet, joihin on yksinkertaista viitata.

Tutustu SKS:n avoimiin julkaisuihin osoitteessa oa.finlit.fi.

Sähköisesti ilmaiseksi jaeltavia teoksia saa myös ostaa verkkokaupasta painettuina kirjoina.


Ville Kivimäki and Petri Karonen (eds.)

Continued Violence and Troublesome Pasts Post-war Europe between the Victors after the Second World War In most European countries, the horrific legacy of 1939–1945 has made it difficult to remember the war with much glory. The fundamental experience of war for many Europeans was that of immense personal losses and often meaningless hardships. This volume focuses on the histories between the victors – Hungary, Estonia, Poland, Austria, Finland – and Germany. The chapters underline the asynchronous transition to peace in individual experiences, when compared to the smoother timelines of national and international historiographies. The role of these ‘inbetween’ countries adds to the comparative European history of the aftermath, thereby challenging the conventional dichotomies and periodisations.

Ritva Laury, Marja Etelämäki and Elizabeth Couper-Kuhlen (eds.)

Linking Clauses and Actions in Social Interaction The articles in this volume provide a state-of-the-art reflection on current thinking on the subject of linking clauses and actions in interaction. Topics treated include the linkages between verbal actions and physical actions, the linking of questions and answers in multilingual conversations and in classroom interaction, as well as the building and extension of questions in everyday conversation. Still other papers concern the linking of clauses to transform requests and offers into joint ventures, delayed completions in conversation, and quoting practices in written journalism. Most of the papers employ Conversation Analysis and Interactional Linguistics as a basic theoretical framework. Studia Fennica Linguistica 20 | n. 200 sivua, nidottu | 87 | 176 x 250 ISBN 978-952-222-858-1 | toukokuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

Studia Fennica Historica 22 | n. 160 sivua, nidottu | 91 | 176 x 250 ISBN 978-952-222-857-4 | toukokuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

Petri Karonen and Marko Hakonen (eds.)

Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720 Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720 provides fresh insights into the state-building process in Sweden. During this transitional period, many farreaching administrative reforms were carried out, and the Swedish state developed into a prime example of the ‘power-state’. In early modern studies, agency has long remained in the shadow of the study of structures and institutions. State building in Sweden was a more diversified and personalized process than has previously been assumed. Numerous individuals were also important actors in the process, and that development itself was not straightforward progression at the macrolevel but was intertwined with lower-level actors. Studia Fennica Historica 23 | n. 300 sivua, nidottu | 93 | 176 x 250 ISBN 978-952-222-882-6 | marraskuu ilmestyy myös avoimesti verkossa

45


Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa tapahtuu Tapahtumia 2017 4.5.

Maamme-kirjat – Suomen itsenäisyyden juhlavuoden seminaari

10.5.

Ainon nimipäivät

17.–19.5. Formula: Units of Speech – 'Words' of Verbal Art

Seuraa SKS:aa SKS:n blogi: Vähäisiä lisiä – kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä www.finlit.fi/blogi /suomalaisenkirjallisuudenseura

22.–24.5. Mini-Taiga festivaali 7.–9.6.

Genesis-konferenssi

24.8.

Taiteiden yö SKS:ssa

13.9.

SKS:n kirjakeskiviikko

10.10.

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän tilaisuus

11.10.

SKS:n kirjakeskiviikko

15.11.

SKS:n kirjakeskiviikko

Tilaisuudet ovat SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki, jos ei toisin mainita. Kirjakeskiviikot ovat Tiedekirjassa, Snellmaninkatu 13. Helsinki. Tarkista tilaisuuden aika ja ohjelma SKS:n tapahtumakalenterista: www.finlit.fi

/suomalaisenkirjallisuudenseura /SKS_finlit /skskirjat SKS:n uutiskirje: www.finlit.fi > Ajankohtaista

SKS messuilla 30.6.–1.7. Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa 6.–8.10. Turun kirjamessut 26.–29.10. Helsingin kirjamessut

Kuva: Elina Manninen, SKS

SKS järjesti 185-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Servaalin korttelin katujuhlan Taiteiden yönä 2016. Juhlayleisön tanssittamisesta vastasi Stadin kadonneet. Tervetuloa SKS:n tapahtumiin myös vuonna 2017!

46


SKS:n kustantamo Yhteystiedot

Myynti

Haluatko kirjailijaksi?

Ritarikatu 1, Helsinki puhelinvaihde 0201 131 231

myyntipäällikkö Tommi Leminen 040 534 2675, tommi.leminen@finlit.fi

www.finlit.fi > Yhteystiedot > Kustantamo

Jälleenmyyjät Kirjavälitys Oy 010 345 1520 tilaukset@kirjavalitys.fi

SKS:n kustantamon verkkosivuilta www.finlit.fi/kustantamo löydät tietoa SKS:n kustannusprofiilista ja ohjeet kirjaidean tai käsikirjoituksen tarjoamisesta.

Tiedotus markkinointikoordinaattori Mirka Vesala 050 490 0245, mirka.vesala@finlit.fi Arvostelukappaleiden tilaukset: arvostelukappaleet@finlit.fi

tiedekäsikirjoitukset: tiedekirjat@finlit.fi muut tietokirjat: tietokirjat@finlit.fi yhteistyöjulkaisut: tilauskirjat@finlit.fi

Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi Verkkokauppa www.finlit.fi/kirjat Kustantajamyymälä Tiedekirja / Snellmaninkatu 13, Helsinki

SISÄLLYS 4 5 6 7 8 10 10 11 12 13 14 14 15 16 17 18 19 20 21 22 22 23 23 26 26 28 28 29 30 30 31 32 32 33 34

Jussi Jalonen SUMMAN TARINA Seppo Zetterberg UUSI VIRON HISTORIA Silja Vuorikuru AINO KALLAS Ritva Ylönen KALLE PÄÄTALO Eetu Kauppinen MITEN LAULUNI SYNTYVÄT? Helena Pilke PROPAGANDAA ITÄ-KARJALAAN Helena Pilke JULKAISEMINEN KIELLETTY Erkki Vettenniemi SUOMALAINEN HIIHTODOPING Karolina Kouvola SOTURIT Hannu Takala PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Antti Matikkala KUNNIAN RULETTI Markku Heikkilä & Simo Heininen UUSI SUOMEN KIRKKOHISTORIA Ville Hänninen KIRJAN KASVOT Heli Hottinen-Puukko SUOMEN KEVÄT Minna Saarelma-Paukkala ETUNIMIKIRJA Jani Kaaro (toim.) RUOKA-KALEVALA Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.) MAAMME Rauno Endén (toim.) PRESIDENTINLINNA Hannu Heikkilä (toim.) KULTARANTA Louis Clerc PLACE DE FINLANDE Mari Tossavainen EMIL WIKSTRÖM Matleena Jänis KUVIA SAVOSTA JA MAAILMALTA Marketta Tamminen VIIPURIN HOPEAT Elina Seppälä (toim.) KULOSAAREN RIBBINGSHOF Marjatta Bell & Marjatta Hietala HELSINKI Anna-Leena Siikala SUOMALAINEN SAMANISMI Hannes Sihvo KARJALAN KUVA Jussi Niinistö HEIMOSOTIEN HISTORIA 1918–1922 Marja-Terttu Knapas, Markku Heikkilä & Timo Åvist SUOMALAISET PAPPILAT Jouni Kuurne LOUHISAAREN LINNAN TALOUSRESEPTIT Irma Lounatvuori & Sirkku Dölle (toim.) SIGNE BRANDER SUOMEN KARTANOISSA Kari Laukkanen & Pekka Hakamies (toim.) SANANLASKUT Matti Hako (toim.) KANSANOMAINEN LÄÄKINTÄTIETOUS Jouko Hautala (toim.) VANHAT MERKKIPÄIVÄT Lauri Simonsuuri (toim.) MYYTILLISIÄ TARINOITA

34 Samuli Paulaharju TUNTURIEN YÖPUOLTA 35 Ulla Piela, Mari Mäkiranta & Eija Timonen (toim.) NÄKYVÄKSI SEPITETTY MAA 35 Aleksis Kivi KARKURIT. KRIITTINEN EDITIO 36 Sari Hyytiäinen, Ulla Koivukangas & Liisa Virtanen (toim.) YLIOPPILASTEKSTEJÄ 2017 38 Mikko Kauko & Marko Lamberg (toim.) NAANTALIN LUOSTARIN KIRJA 38 Anneli Sarhimaa VAIETUT JA VAIENNETUT 38 Terhi Utriainen ENKELEITÄ TYÖPÖYDÄLLÄ 39 Marja-Liisa Honkasalo & Kaarina Koski MIELEN RAJOILLA 39 Heini Kainulainen, Jenni Savonen & Sanna Rönkä VANHA LIITTO 33 Markku Hokkanen & Kalle Kananoja (toim.) KIISTELLYT TIET TERVEYTEEN 40 Outi Fingerroos, Sanna Lillbroända-Annala, Maija Lundgren & Niina Koskihaara (toim.) YHTEISKUNTAETNOLOGIA 40 Maunu Häyrynen & Antti Wallin (toim.) KULTTUURISUUNNITTELU 40 Jari Kupiainen & Liisa Häkkinen (toim.) KUVATUT KULTTUURIT 41 Sanna Karkulehto & Leena-Maija Rossi (toim.) SUKUPUOLI JA VÄKIVALTA 41 Pauli Heikkilä TASAVALTA VAI TASAPAINO? 41 Kristiina Kalleinen SUURIRUHTINASKUNNAN ETUVARTIOSSA 42 Kati Kallio ym. LAULUT JA KIRJOITUKSET 42 Kirsi Keravuori SAARISTOLAISIA 42 Veijo Pulkkinen RUNOILIJA LATOMOSSA 43 Toni Lahtinen, Maria Laakso & Merja Sagulin (toim.) LINTUKODON RANNOILTA 43 Tuija Laine AAPISEN JA KATEKISMUKSEN TAVAAMISESTA ITSENÄISEEN LUKEMISEEN 43 Elise Nykänen MYSTERIOUS MINDS 45 Ville Kivimäki & Petri Karonen (toim.) CONTINUED VIOLENCE AND TROUBLESOME PASTS 45 Ritva Laury, Marja Etelämäki & Elizabeth Couper-Kuhlen (toim.) LINKING CLAUSES AND ACTIONS IN SOCIAL INTERACTION 45 Petri Karonen & Marko Hakonen (toim.) PERSONAL AGENCY AT THE SWEDISH AGE OF GREATNESS 1560–1720

47


Jussi Jalonen: Summan tarina s. 4

Karolina Kouvola: Soturit s. 12

Jussi Jalonen: Summan tarina s. 4

www.finlit.fi  |  sks@finlit.fi  |  puh. 0201 131 231  |  Hallituskatu 1, 00170 Helsinki 

SKS Kirjat 2017  

Tutustu vuoden 2017 kirjoihin uusimmassa katalogissamme

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you