Sisailmauutiset 2/2015

sisailmauutiset.fi | sisailmayhdistys.fi

sisäilma Paremman sisäympäristön puolestapuhuja | uutiset talvi 2015-2016

Finlandia-palkitussa Puukuokassa panostettiin sisäilmastoon Asbestilainsäädäntö muuttuu vuoden 2016 alussa

SISÄILMAPAJA7

Oulussa onnistuttiin Seminaarissa kuultiin monta toimivaa käytännön ratkaisua

Rakennusvalvonnan muutoksen tuulet MATTI EKLUND

Tuhansien talojen tutkija

PÄÄKIRJOITUS

Rakennusterveys on hallituksen kärkihanke

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Rakennuksen terveellisyydestä pitää tulla rakennuksen tärkein arvotekijä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla rakennusterveyteen liittyvä hallituksen kärkihanke. Se on erittäin tarpeellinen, sillä päättymässä olevan Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman ansiokkaista tuloksista huolimatta on välttämätöntä jatkaa työtä sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Ohjelman tavoitteissa pitäisi painottaa eri toimijoiden yhteistyötä ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja selvittämisessä. Erityisen tärkeää olisi korostaa osapuolten vastuun merkitystä sekä kehittää ja viedä käytäntöön terveelliseen rakennukseen tähtääviä toimintamalleja. Nykyiset sisäilmaongelmat osoittavat, että vallitseva tapa rakentaa, ylläpitää, käyttää ja korjata rakennuksia ei johda terveelliseen lopputulokseen. Prosesseja tulee kehittää niin, että osapuolet ovat vastuussa olosuhteista loppukäyttäjälle. Nopeasti yleistyvät monitorointitekniikat tarjoavat tähän paljon mahdollisuuksia. Näiden tueksi tarvitaan keinoja havainnollistaa mitattuja olosuhteita ja kertoa, milloin ne ovat tavoitteiden mukaiset ja milloin eivät.

Ihminen itse on paras sisäilman mittari eli käyttäjien kokemusta sisäolosuhteista tulisi seurata säännöllisesti ja käyttäjätyytyväisyyden tulisi olla yksi rakennusterveyden mittari.

Ohjelmaan on suunniteltu käytettävän 1,5 M€. Oikein kohdennettuna ja laajaa verkostoa hyödyntämällä tällä voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.

Viestinnällä on keskeinen rooli. Sen avulla sisäilman kuluttajat saadaan toimimaan oikein ja osallistumaan aktiivisesti ongelmien ratkaisemiseen.

Myös kiinteistön kunnosta vastaavien ensisuhtautumista ongelmaepäilyihin tulee muuttaa. Varhain havaitut viat ja puutteet tulee korjata, sekä jo ensimmäiset terveyshaittaepäilyt pitää ottaa vakavasti. Rakennuksen terveellisyydestä pitää tulla rakennuksen tärkein arvotekijä.

Kiinteistöalan toimijaketjuja tulisi kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan.

Nyt tilan käyttäjä on sivustakatsoja, joka kuitenkin viime kädessä maksaa kustannukset ja jonka terveys on pelissä. Tavoitteiden asettaminen, sisäolosuhteiden näkyväksi tekeminen ja poikkeamien sanktiointi ohjaisi prosessia asiakkaan kannalta parempaan suuntaan.

Yksi merkittävä psykologinen tekijä on terveyden, työpaikan tai kodin menettämisen pelko. Näin on käynyt liian monelle, ja tämä lisää ihmisten ongelmatilanteessa kokemaa stressiä.

Parempi tuki työssään sairastuneille tai kotinsa menettäneille lievittäisi pelkoja.

Toivottavasti tämän kärkihankkeen valmistelu etenee nopeasti päätökseksi ja ohjelma käynnistyy. Sisäilmayhdistys tulee olemaan jatkossakin mukana rakennusterveystyössä. Me tarjoamme ohjelman käyttöön alan suurimmat tapahtumat, Sisäilmastoseminaarin ja Sisäilmapajan. Viestimme ohjelman aktiviteeteista Sisäilmauutisissa, sen verkkolehdessä ja kotisivuillamme.

Sisäilmauutiset www.sisailmauutiset.fi

Ilmoitusmyynti Elina Tenhunen elina.tenhunen@pp-marketing.fi 040 779 9653

Julkaisija Sisäilmayhdistys ry

Tuotanto ja taitto Vaula Aunola

Kustantaja SIY Sisäilmatieto Oy

Kannen kuva Lakea Oy

Päätoimittaja Jorma Säteri jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi

Painotalo Plus Digital 2015

ISSN 1239-7563

Toimittaja Esko Kukkonen 050 3300 801, ausum@kolumbus.fi 4041 0763 Painotuote

2

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

20

8

Sisäilmapajan teemoja olivat kosteus- ja homeongelmien selvittely ja korjaus.

- Tulee kalliiksi, jos samaa rakennusta joudutaan korjaamaan uudelleen ja uudelleen, Juhani Pirinen sanoo.

24

Mikrobien mittaaminen kehittyy.

Sisäilmauutiset 2/2015 2 4 8 13 14 16 19 20 22 24 26 29 31

Pääkirjoitus Ilmassa lyhyesti Sisäilmapaja7 Oulussa onnistui Asbestilainsäädäntö muuttuu Rakennusvalvonnassa on pyrittävä isompiin yksiköihin Puukuokassa panostettiin sisäilmastoon Sisäilmaongelmat ovat ongelmia myös lääkäreille Juhani Pirinen: Nyt ongelmat tunnustetaan ja tunnistetaan Kosteus- ja hometalkoot Mikrobien mittaaminen kehittyy Henkilökuvassa: Matti Eklund Sisäolosuhteiden ja energiankulutuksen laskenta on vaativaa Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet 2015

PUHEENVUORO:

DI Tapani Mäkikyrön mukaan uudistetulla rakennusvalvonnalla voidaan tuottaa yli miljardin euron lisäarvo vuodessa.

Sivu 14

Kosteus- ja hometalkoot Sivu 22

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

3

ILMASSA SISÄILMASAIRAILLE SUUNNITELLAAN OMAA ASUINALUETTA PETÄJÄVEDELLE

Hymy ei hyydy, vaikka huono sisäilma on ajanut Santra Vibergin (vas.) ja Pihla Nurmisen evakkoon normaaleista opiskeluympyröistä.

SISÄILMA HALTUUN - päivätyökeräys käyntiin 2016 KAURIALAN koulussa Hämeenlinnassa sisäilmaongelmat äityivät niin pahoiksi, että korvaavat opetustilat piti etsiä pikavauhdilla. Apu löytyi muutaman kilometrin päässä sijaitsevan ammattikorkeakoulun tiloista.

Kaikkia muutos terveempiin tiloihin ei kuitenkaan auttanut. Yläasteella opiskelevat Pihla Nurminen ja Santra Viberg olivat ehtineet altistua kosteus- ja homevaurioiden haittavaikutuksille niin, että opiskelu normaalissa oppilasryhmässä ei tullut kysymykseen. Edes siirtyminen väistötiloihin ei tuonut ratkaisua ongelmiin.

– Kärsimme jatkuvasti monenlaisista oireista; on päänsärkyä ja huimausta, kuumeilua, kylmän väreitä ja hengitystieoireita.

Oireet eivät ole helpottaneet. Nyt opiskelemme pari tuntia päivässä erillisessä tilassa ja suurin osa opiskelusta tapahtuu kotona, kuvailee Santra Viberg hankalaa tilannetta.

Kaurialan ylästeen oppilaskunta päätti toteuttaa päivätyökeräyksen koulussaan ja ohjata siitä kertyneet varat sisäilmaa parantavaan tarkoitukseen.

– Koulumme oli yhteydessä Sisäilmayhdistykseen asian tiimoilta. Nyt toivomme, että meidän esimerkin avulla saadaan muutkin päivätyökeräystä toHanke teuttavat koulut lahjoittamaan käynnistyy keräysvarat tähän tarkoitukEduca seen, sanoo Pihla Nurminen.

-messuilla!

Päivätyökeräys ”Sisäilma haltuun” suunTervetuloa nataan pääsääntöisesti yläSisäilmaasteluokille. Keräysvaroilla infopistee- tuotetaan kouluille oppiaiseen! neistoa, jonka avulla lasten on mahdollista oppia havainnoimaan tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmia on koulujen lisäksi muissakin rakennuksissa, myös kodeissa. Hengitysliitto toimii keräyksen toteuttajana ja Sisäilmayhdistys toimii asiantuntijaorganisaationa hankkeen toteuttamisessa ja oppiaineistojen tuottamisessa.

4

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

SISÄILMASTA sairastuneet ry ja Petäjäveden kunta kehittävät yhdessä sisäilmasairaille, ympäristöyliherkille ja hengityssairaille soveltuvaa asuinaluetta. Tavoitteena on rakentaa kokonaan uudenlainen ihmis- ja ympäristöystävällinen asuinalue Petäjävedelle KeskiSuomeen. Sisäilmasta sairastuneet on Hengitysliiton jäsen.

Alueelle on tarkoitus sijoittaa sisäilmasairaiden hätämajoitusyksikkö ihmisille, jotka eivät voi vakavan oireilun vuoksi enää asua omassa kodissaan.

Toinen isompi kokonaisuus on sisäilmasairaiden toimintakeskus, jossa on tarkoitus järjestää koulutusta, kursseja, sopeutumisvalmennusta ja vapaa-ajan toimintaa alueen asukkaille ja muualta tuleville sisäilmasairaille, ympäristöyliherkille ja hengityssairaille.

Keskusten lisäksi alueelle aiotaan kehittää sisäilmasairaille soveltuvaa vuokraasumista yhteistyössä rakentajakump-

paneiden kanssa. Alueelle tulee myös omakotitalotontteja yksityishenkilöille.

Hanke, joka alkaisi vuonna 2017, on nyt esiselvitysvaiheessa.Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen hanke sai alkunsa Sisäilmasta sairastuneet -yhdistyksessä kypsyneestä haaveesta.

- Monella ei ole paikkaa minne mennä, kun oma asunto käy mahdottomaksi asua. Silloin ihmiset jäävät usein terveydelle haitalliseksi todettuihin koteihinsa, vaikka oireilu tulisi katkaista mahdollisimman varhain. Pitkä altistus vain pahentaa ja pitkittää sairastumiskierrettä, yhdistyksen puheenjohtaja Katja Minkkinen tietää.

Sisäilmasairaita on Suomessa yhdistyksen arvion mukaan kymmeniä tuhansia. Kun keho käy ylikierroksilla, myös normaalioloissa sopivat asunnot voivat tuntua huonoilta vaihtoehdoilta. Siksi olemassa olevan rakennuksen hankkiminen sisäilmasairaiden majoitustarpeeseen ei Minkkisen mukaan tullut kysymykseen.

KOSTEUSTURVALLISEN RAKENTAMISEN PALKITUT 2015 HELSINGIN ja Oulun rakennusvalvontavirastot saivat toista kertaa myönnetyn Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon. Virastoissa on kehitetty rakentamisen kosteudenhallinnan parantamiseksi uudet mallit. Voittajien valinnassa painotettiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Oulun ehdotuksen mukana mallin kehitystyöstä palkittiin myös siihen osallistuneet ympäristöministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajat.

- Sekä Helsingissä että Oulussa pyritään, Oulun termiä käyttäen, ”hoksauttamaan” ohjeistuksen ja rakentajakeskeisen toimintatavan myötä rakennushankkeeseen ryhtyviä, jotta he varautuisivat riittävän ajoissa myös rakennustyön aikaiseen kosteudenhallintaan. Oulussa esimerkillistä on lisäksi halu edistää asiaa rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käytävien keskustelujen avulla, tuomariston puheenjohtaja, professori Juha Vinha totesi.

Helsingissä rakennushankkeeseen ryhtyneitä ohjataan ottamaan huomioon rakennustyön aikainen kosteudenhallinta jo huomattavasti ennen aloituskokousta. Kosteudenhallinta pitää ottaa

huomioon niin suunnitteluratkaisuissa, niiden toteutuskelpoisuudessa kuin työnaikaisessa valvonnassakin. Rakennushankkeen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen tarpeelliset määräykset otetaan mukaan lupapäätökseen.

Oulun mallista on tässä lehdessä myös sen luojan Tapani Mäkikyrön pohdiskeleva artikkeli. Oulussa korostetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän sekä käyttäjän roolia ja vastuita.

Tähän mennessä kokemukset kummastakin kaupungista ovat hyvin samansuuntaisia. Rakennuttajat ovat käytännössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Ehdotukset ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan omia käytäntöjä.

- Ihanteena olisi, että Oulun ja Helsingin rakennusvalvonnat loisivat omien kokemustensa perusteella ja yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa kunnille yhteisen, kaikille soveltuvan mallin. Tämä loisi samalla valtakunnallisesti toimiville rakennusliikkeille mahdollisuuden kehittää menetelmiään, kun vaatimukset olisivat joka paikassa samoja, tuomariston jäsen ja Rakennusinsinööriliiton RIL puheenjohtaja Tuomas Särkilahti sanoi.

ILMAINEN TIETOPANKKI RAKENNUSTYÖMAAN KOSTEUDENHALLINTAAN KOSTEUDENHALLINTA.FI on uusi sivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemisestä. Sitä voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.

Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle. Kosteudenhallinta. fi -sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö.

Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy. Sivustoa kehitetään käyttäjäpalautteiden pohjalta.

– Lokakuun alussa avattu sivusto vastaa rakentajien tarpeeseen saada luotettavia ja selkeitä ohjeita kosteudenhallintaan helposti yhdestä lähteestä, Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies Jani Kemppainen toteaa.

Sivustolta saa apua koko rakennushankkeen ajaksi alkaen siitä, kuinka valitaan asianmukainen sääsuojauskalusto työmaalle aina siihen, kuinka asukas voi omalla toiminnallaan ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä.

Rakennusten kosteudenhallinta on muodostunut yhä tärkeämmäksi, kun rakenteet ovat monimutkaistuneet.

Myös monet sellaiset rakennuksiin vettä ja kosteutta tuovat toiminnot, kuten pyykinpesu ja saunominen, jotka aiemmin hoidettiin rakennusten ulkopuolella, hoidetaan nykyisin sisällä.

Rakennushankkeen eri vaiheissa tehdään kosteudenhallinnan kannalta erilaisia suunnitelmia ja päätöksiä.

Hankkeen kaikkien osapuolten tuleekin siksi huolehtia kosteudenhallinnasta, sivustolla korostetaan. Rakennuttajan kannattaa tutustua suojaamisen vaihtoehtoihin ja antaa työmaalle resurssit rakennushankkeen läpiviemiseen kosteusturvallisesti. Suunnittelijoiden tulee suunnitella rakenteet niin, että ne voidaan toteuttaa kosteusturvallisesti. Toteuttaja huolehtii, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja rakennusprojekti viedään turvallisesti läpi. Materiaalintoimittajat huolehtivat, että tuotteet tulevat suojattuina työmaalle. Käyttäjät vastaavat rakennuksen kunnossa pysymisestä asumisaikanaan.

Sivustolle on koottu tyypillisimpiä toteutettavia rakenteita sekä niiden kosteusriskejä. Sivusto vastaa rakenta-

jan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivana pito kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida. Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaa itselleen tutuimman näkökulman kautta.

Sivuston osio Rakennushankkeen vaiheet kertoo niistä päätöksistä ja vähimmäistoimista, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa.

Osapuolet-osiossa on taas tietoa siitä, mitkä asiat ovat kunkin osapuolen vastuulla. Rakenteet-osioon on koottu yleistietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan.

– Kosteudenhallintaprosessi on periaatteessa yksinkertainen, mutta sen onnistuminen on mahdollista vain, jos hankkeen kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä itse kultakin eri työvaiheissa edellytetään, Rakennusteollisuuden Jani Kemppainen summaa.

Sisäilmastoseminaari 2016

Alan ykköstapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 16.3.2016 Ilmoittautuminen alkaa 10.2.2016 osoitteessa sisäilmayhdistys.fi Seminaarimaksu 60 € (sis. alv 24 %) sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit, lounaan, vaatesäilytyksen ja seminaarijulkaisun.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

5

ILMASSA SISÄILMAYHDISTYKSEN UUSIA KANNATTAJAJÄSENIÄ 8.12.2015

Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy (SEA Oy), Tampere Yhteyshenkilö: Elisa Aattela Järvensivuntie 7 B 49, 33100 Tampere p.040 743 6659 elisa.aattela(at)sisailmatutkimuspalvelut.fi

6.11.2015

Rakennuspalvelu Talokki Oy, Riihimäki Haratie 11, 11130 Riihimäki yhteyshenkilö: Anssi Haapanen anssi.haapanen(at)talokki.fi puh. 0400-680539 www.talokki.fi 30.10.2015

3.12.2015

JK Mikrobitekniikka Oy, Tampere yhteyshenkilö: Jani Koskela p. 044 9781 884 jani.koskela(at)mikrobitekniikka.fi • Hömepölysiivoukset • Mikrobipuhdistukset irtaimistolle www.mikrobitekniikka.fi JK Mikrobitekniikka Oy löytyy Palveluhakemiston kohdasta Ylläpito ja siivous

6.11.2015

Harju Solutions Oy, Pori p. 041-4687538 yhteyshenkilöt: Tomi Harju ja Sanna Harju • Ilmastointihuollot • Mittaus- ja säätötyöt • Ilmastointipuhdistukset • Ilmastointiasennukset • IV-alan konsultointipalvelut • Putkikuvaukset • Kylmälaitehuollot • Energiatodistukset www.harjusolutions.fi Harju Solutions Oy löytyy Palveluhakemiston kohdasta Ilmanvaihdon puhdistus ja huolto

7.10.2015

Skaala Oy, Ylihärmä yhteyshenkilö: Jyrki Jaskari p. 010 8354 700 info(at)skaala.com • ikkunat • ovet • terassilasitukset • parvekeovet • maisemaovet Tilaa esittely: 0108354700 / info(at)skaala.com

Lisäilma Oy, Hämeenlinna yhteyshenkilö: Lauri Honkajuuri info@lisailma.fi gsm. 040-1922766 www.lisailma.fi 29.9.2015

www.skaala.com Skaala Oy löytyy Palveluhakemiston kohdista LVI-laitteet ja Rakennustuotteet

Ilmastointi Ässät Oy, koko Suomi yhteyshenkilö: Sami Jokinen sami.jokinen(at)ilmastointi-assat.fi puh. 040-7222223 www.ilmastointi-assat.fi

6

SISÄILMAUUTISET 1 | 2015

29.9.2015

Suomen Radonpalvelut, Tampere, koko Suomi yhteyshenkilö: Jari Rantanen jari.rantanen(at)radonpalvelut.fi puh. 050-4176533 • radonkorjaukset • radonmittaukset • korjausten suunnittelu • korjausten toteutus www.radonpalvelut.fi

SISÄILMATIETOA JO VUODESTA 1990

29.9.2015

Keravan Kiinteistöpalvelu Oy yhteyshenkilö: Risto Heikkilä risto.heikkila(at)keravankiinteistopalvelu.fi puh. 09-274 6510

LIITY JÄSENEKSI Mikäli haluatte liittyä Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenyritykseksi, ottakaa yhteyttä Aila Laine-Sarkkiseen, p. 040-7070201, aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

www.keravankiinteistopalvelu.fi

Pidä maksuton lehtitilauksesi voimassa!

Tai tilaa Sisäilmauutiset ja uutiskirje kotiin tai työpaikalle!

Suoritamme jakelutarkistusta ja vuoden 2016 alusta lähtien lähetämme lehden kaikille sen alla olevan lyyti-linkin kautta tilanneille. Käy siis jo varmistamassa lehden tilauksen jatkuminen osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/sisailmauutisten_tilaaminen Sisäilmauutisten uutiskirje kertoo kuukausittain alan ajankohtaiset uutiset ja taustat.

Tilaa uutiskirje osoitteessa: http://www.sisailmauutiset.fi/?page_id=55 Tilauksen peruutuksen voi tehdä täällä: https://www.lyyti.fi/group/sisailmauutisten_peruutus

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

7

TUTKIMUS JA KOULUTUS

SISÄILMAPAJA7

Oulussa onnistuttiin Sisäilmapajan teemoja olivat ajankohtaisesti kosteus- ja homeongelmien selvittely ja korjaus. Erityisesti Oulun seudulla käytetyt ja toimiviksi todetut ratkaisut ongelmarakennusten tutkimiseksi ja korjaamiseksi tulivat yleisöille tutuiksi.

TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT KALLE KIRJALAINEN

S

isäilmaväen syksyinen oma tapahtuma Sisäilmapaja järjestettiin marraskuussa jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa tapahtumapaikkana toimi Oulu, jossa paikalliset toimijat olivat Oulun seudun ympäristötoimen ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johdolla yhdessä Sisäilmayhdistyksen kanssa panostaneet tosissaan järjestelyihin ja laatineet mielenkiintoisen ohjelman kahdeksi päiväksi.

Oulun rakennusvalvonta on saanut paljoin kansallisia palkintoja ja mainetta edistyksellisestä toiminnastaan, sillä

se ohjaa rakentamiseen ja korjaamiseen ryhtyviä neuvomalla ja ”hoksauttamalla” eikä pysy pelkässä jäykässä viranomaistoiminnassa rakennusluvan ja rakentamisen valvonnan puitteissa.

Oulun seudun viranomaisten yhteistyö on myös saanut kiitosta ongelmarakennusten tutkimisesta ja niihin liittyvistä muista toimenpiteistä. Yhteistyön on sanottu olevan hyvää ja esimerkillistä, mistä kuultiinkin lukuisia toisiaan täydentäviä puheenvuoroja. Oulun seudun rakentajat osoittivat tilaisuudessa mielenkiintonsa asioiden parempaan, joustavampaan ja tuloksellisempaan

hoitoon, mikä todisti toimien olevan sekä rakentajien että urakoitsijoiden yhteinen kiinnostuksen kohde. Erilaisia elinkaari- ja allianssimalleja on kokeiltu tilanteen parantamiseksi ja ongelmien ennalta ehkäisemiseksi, mutta kokemukset niistä ovat tosin vielä lyhytaikaisia.

Etsitään käytännön ratkaisuja – Sisäilmapajojen tavoite on toimivien ratkaisujen esittely. Sisäilmastoseminaaria täydentääksemme haluamme tuoda vähemmän esille varsinaisia tutkimustuloksia, ja kertoa enemmän käytännön ongelmista ja niiden ratkaisuista, – vieläpä siten, että paikalliset saavat omilla puheenvuoroillaan esittää omia ratkaisujaan muille malliksi, kertoi Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri.

Tässä suhteessa Oulussa pidetty Sisäilmapaja onnistui erinomaisesti.

Tilaisuudessa olivat vahvasti mukana myös valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Vaikka talkoot ovat virallisesti päättymässä vuoden vaihteessa, ne jatkavat ohjelmapäällikkö Katja Outisen mukaan muutamaa keskenjäänyttä hankettaan vielä ensi vuonna. Monet talkoiden tulokset ovat tähän mennessä jo muuttuneet käytännön ratkaisuiksi, Edellisen Sisäilmapajan vetäjä Anna-Mari Pessi toi homeisia terveisiä Turusta, Onneksi vain juustossa. Vastaanottajana Pekka Seppälä Oulusta.

8

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

ja tämän vuoden loppuun mennessä on tulossa vielä uusi raportti ja muun muassa toimintaohjeet ja -malli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kunnissa.

Tässä hankkeessa pilottikaupunkina on Lahti ja sen tilakeskus. Tämä ohje tulee olemaan tarkoitettu kuntien kiinteistöja rakennuspäälliköille, ja se osoittaa myös asianmukaisen kiinteistönhoidon suuren merkityksen tilanteen korjaamisessa. Samalla aikataululla on valmistumassa myös laskentamalli rakennusten ja niiden sisäilmaongelmien huollon ja korjaamisen kustannuksista, joka on tarkoitettu kaikille kunnissa päätöksentekoon osallistuville virkamiehille ja luottamushenkilöille. Mukana projektissa on myös Kuntaliitto. Kuntien osaamista pyritään kehittämään myös ensi keväänä valmistuvalla oppaalla, joka tarkastelee ennakoivista huolto- ja korjaustoimista syntyviä säästöjä.

– Opas täydentää jo aiemmin tänä vuonna valmistunutta Päättäjän homeopasta, joka on suunnattu kuntien päättäjille, kertoi Outinen.

Tässä suhteessa talkoot ovat varmaan täyttäneet yleisön odotukset. Talkoiden tulokset jäävät edelleen kaikkien käyttöön ja muun muassa nettisivusto www.hometalkoot.fi säilyy.

– Toivottavasti niiden kehitystyö saa jatkajia, toivoo Outinen.

Yksi valtioneuvoston uusista kärkihankkeista on sosiaali- ja terveysministeriön Rakennusterveysohjelma, joka käynnistyy ensi vuonna.

– Tämän ohjelman kokonaiskesto ulottuu vuoteen 2018, ja siihen on varattu jo 1,5 miljoonan euron kokonaisbudjetti, kertoi asiasta neuvotteleva

Oulun Sisäilmapajan paikat varattiin loppuun viikossa.

Oulun seudun viranomaisten yhteistyö on saanut kiitosta ongelmarakennusten tutkimisen ja korjaamisen hoitamisesta.

Talkoot ovat onnistuneet – Talkoiden tärkein tulos on meidän kaikkien tietoisuuden ja osaamisen lisääminen näissä kysymyksissä, korostaa Katja Outinen.

Kosteus- ja hometalkoiden nykyinen vetäjä Katja Outinen kertoi kuulumisia talkoista.

Vierellä Jorma Säteri Sisäilmayhdistyksestä.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

9

Juhlavastaanotto pidettiin Oulun kaupungintalolla.

virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ministeriö seuraa myös tiukasti terveydensuojelulain ja viime keväänä annetun asumisterveysasetuksen toimintaa käytännössä. Asetuksesta ja sen sisällöstä oli laajempi artikkeli Sisäilmauutisten edellisessä numerossa. Asetus ei ota kantaa yhtä moneen yksityiskohtaan kuin aiemmat ohjeet, ja siksi sitä täydentämään on tulossa Valviran valmistelemana uusi ja laajempi asetuksen soveltamisohje.

Pekkolan mukaan ohjeen arvioidaan valmistuvan jo lähiaikoina, ehkä jopa Leila Kakko toivotti kuulijat tervetulleiksi ensi vuoden Sisäilmapajaan Tampereelle.

10

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

tämän vuoden loppuun mennessä.

Ministeriön puolelta pidetään tärkeinä myös ulkopuolisille asiantuntijoille asetettuja vaatimuksia liittyen sisäilmastoa koskeviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Vaatimusten odotetaan parantavan oleellisesti niiden ihmisten ammattitaitoa, jotka tekevät näitä toimenpiteitä kentällä.

Yhteistyöllä syntyy tuloksia Viranomaisten yhteistyö Oulun seudulla on ollut esimerkillistä. Hyvin on toiminut myös Oulun kaupungin monien omien rakennusten sisäilmaon-

gelmien selvittäminen. Toimintaa johtaa sisäilmasto-ohjausryhmä, jossa on edustus eri osapuolilta: henkilökunnalta, kiinteistöjohdosta sekä työterveys- ja ympäristötoimesta. Tämä ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Varsinaisia kiinteistökohtaisia sisäilmaryhmiä on tällä hetkellä 23:ssa kiinteistössä. Tällainen ryhmä perustetaan kiinteistöön silloin, kun siihen katsotaan olevan aihetta. Tavallisesti kiinteistöstä vastaava kiinteistömanageri johtaa tätä toimintaa ja tilaa myös tarvittavat tutkimukset. Ongelmien selvittelystä ja niiden tuloksista pyri-

Tauoilla Sisäilmapajan näyttelyssä tutustuttiin useiden yritysten palveluihin.

Asiantuntijat vastasivat kentän kysymyksiin. tään tiedottamaan avoimesti. Korjaavien toimenpiteiden jälkeen tiedotetaan uudelleen. Korjaustöiden onnistumista ja toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ainakin vuoden ajan, ja myös työterveyshuolto osallistuu toimintaan. Myös Tilakeskuksen ylläpitoasiantuntija osallistuu seurantaan.

Oulun sisäilmapajassa käsiteltiin myös usein esiintyvää sisäilmaongelmien syytä; eli lattioiden päällystämistä liian aikaisin. Tällöin lattiaan rakennusaikana sitoutunut kosteus ei pääse haihtumaan, vaan aiheuttaa päällysteen kostumisen. Tämä taas voi johtaa mikrobivaurioihin sekä haitallisten kemikaalien syntyyn ja pääsyyn sisäilmaan.

Asiasta tehtiin muutama vuosi sitten laaja selvitys, konsensustyöpaja 20112012, jonka tulokset on esitetty muun muassa Hanna Keinäsen ( Vahanen Oy) rakennusterveysasiantuntijan lopputyössä Kuopion yliopistolle. Nämä ongelmat ovat vaikeita ja turhan yleisiä, vaikka aiheesta on saatavissa nykyisin hyvin tietoa. Lattioiden päällystämisen tulisi tapahtua vasta riittävien ja luotettavien kosteusmittausten jälkeen.

Kentän kysymyksiin vastattiin Sisäilmapajan lopuksi oli järjestetty loppupaneeli, jossa asiantuntijat saivat vastata kentän kysymyksiin. Kysymyksiä oli tullut paljon, ja aika meinasikin loppua kesken. Esille tuli asioita lääke-

Osaava paneeli vastasi kiperiin kysymyksiin. Vasemmalta Tommi Riippa, Juhani Pirinen, Vesa Pekkola ja Anne Hyvärinen.

tieteestä korjaustekniikkaan. Lääkäreiden koulutus näissä asioissa ei tahdo riittää, ja usein heiltä vaaditaan mitä ihmeellisimpiä todistuksia ongelmien syistä. Tärkeää olisi kuitenkin aina erottaa lääkärin omat, tutkimusten perusteella tehdyt johtopäätökset ja potilaiden omat käsitykset ongelmien syistä ja synnystä.

Toinen sisäilma-asioiden hoidon kannalta tärkeä ja osin ongelmallinen ammattikunta osoittautuu olevan maamme arkkitehtikunta, jonka keskuudessa sisäilmaongelmia ei aina ole otettu vakavasti. Paneeli kuitenkin kertoi, että nyt arkkitehtien puolella on tapahtumassa heräämistä, ja Kosteusja hometalkoiden sekä alan ammattiliittojen järjestämään koulutukseen on ollut runsaasti tulijoita.

Keskustelussa käsiteltiin myös kuntien ja niiden hallinnon roolia sisäilmaongelmien hoidossa. Vaikuttaa sel-

västi siltä, että kunnissa on havahduttu asennetasolla ottamaan nämä ongelmat entistä paremmin haltuun. Tietoa on myös talkoiden myötä valmistunut ja jaettu. Toivottavasti nuo myönteiset asenteet ennakoivat myös yhä tuloksellisempia toimenpiteitä.

Paneeli sai tehtäväkseen myös pohtia vaurioiden korjaamisen tapaa. Saako pilaantuneet rakenteet jättää rakenteiden sisään, jos ne huolellisesti peitetään ja epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan estetään? Tätä korjaustapaa ei paneelin mielestä voi suositella kuin erityistapauksissa, joissa muuta mahdollisuutta ei ole. Aina on parempi poistaa vaurioituneet rakenteet, sillä ajan mittaan sisään koteloiduista vaurioituneista kohdista voi tulla uusi sisäilmaongelma. Juhani Pirinen korosti omana kantanaan, että hän ei missään tapauksessa vastusta rakenteiden tiivistämistä, mutta tiivistämällä ja koteloimalla korjaami-

OSAAMINEN PÄIVITYKSEEN RATEKOn tammikuussa alkavat rakennusterveyden koulutukset täydentävät ĂŵŵĂƫƚĂŝƚŽĂƐŝ͘ <ŽƵůƵƚƵŬƐĞůůĂ ǀĂƌŵŝƐƚĂƚ ŽƐĂĂŵŝƐĞƐŝ ƌŝŝƩćǀLJLJĚĞŶ ŵLJƂƐ ŚƵŽŵĞŶŶĂ͘ RAKENNUSTERVEYS TEEMAKOULUTUS ZĂŬĞŶŶƵƐƚĞƌǀĞLJƐĂƐŝĂŶƚƵŶƟũĂ ZĂŬĞŶŶƵŬƐĞŶ ƐŝƐćŝůŵĂŽŶŐĞůŵŝĞŶ ũĂ ŬŽƐƚĞƵƐǀĂƵ^ŝƐćŝůŵĂͲĂƐŝĂŶƚƵŶƟũĂ ƌŝŽŝĚĞŶ ŬŽƌũĂĂŵŝŶĞŶ Ϯϲ͘ϭ͘ ͮ WƵŚƚĂƵƐůƵŽŬŬĂ Wϭ <ŽƐƚĞƵƐǀĂƵƌŝŽŶ ŬƵŶƚŽƚƵƚŬŝũĂ ƌĂŬĞŶŶƵƐͲ ũĂ ŝůŵĂŶǀĂŝŚƚŽƚLJƂƐƐć ϵ͘Ϯ͘ <ŽƐƚĞƵƐǀĂƵƌŝŽŶ ŬŽƌũĂƵƐƐƵƵŶŶŝƩĞůŝũĂ <ŽƐƚĞƵƐǀĂƵƌŝŽŶ ŬŽƌũĂƵƐƚLJƂŶũŽŚƚĂũĂ

>ŝƐćƟĞĚŽƚ ǁǁǁ͘ƌĂƚĞŬŽ͘Į SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

11

Pajan oululaisia järjestäjiä ja avustajia. Kuvassa vasemmalta oikealle Pirjo Puhakka, Maarit Kallio, Leena Tuuri, Tommi Riippa, Teija Kurvinen, Kirsi Riekki, Sami Saari, Pekka Seppälä, Lauri Mikkonen

nen ovat aivan eri asia, eikä lainkaan suositeltava.

Sisäilmapaja8

Pajassa myös viihdyttiin

Seuraava sisäilmapaja järjestetään ensi vuonna Tampereella 16. -17. marraskuuta, ja paikkana on silloin TAMK. Päivämäärät kannattaa pistää muistiin jo nyt, jotta ilmoittautuminen ei unohdu. Oulun pajan paikat täyttyivät viikossa.

Sisäilmapajoissa on perinteisesti panostettu myös sosiaaliseen ohjelmaan.

Oulussakin oli mukana kaupungintalon juhlava vastaanotto tiernapoikineen. Sieltä oli lyhyt matka yhteiseen illanviettoon uudella Seurahuoneella, jossa tanssitaitoisille oli tarjolla jalat nostattavaa musiikkia The Mas Que Nada Stage Bandin soittamana. Erilaiset latinorytmit ja vanhat jazzballadit tulivat taitavan big-band musiikin myötä jalkoja kutkuttavasti hyvin

12

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

lähelle. Seuraava Sisäilmapaja pidetään ensi marraskuussa Tampereella.

Mitenkähän jäyhät hämäläiset tähän haasteeseen vastaavat?  Sisäilmapajan esitelmät ovat luettavissa Sisäilmayhdistyksen sivuilla: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/ Sisailmapajat/Sisailmapaja7

MÄÄRÄYKSET

Asbestilainsäädäntö muuttuu vuoden vaihteessa Uuden lainsäädännön vaatimukset asbestitöille, niiden tekijöille ja koko lupajärjestelmälle kiristyvät selvästi. Jokaisesta asbestityökohteesta on otettava ilmanäytteet myös remontin jälkeen.

N

vuodeksi. Siirtymäkaudella, vuoden 2016 aikana uusitut luvat, joita ei myönnetä toistaiseksi voimassa olevina, myönnetään kuitenkin määräaikaisina vähintään viideksi vuodeksi. Asbestipurkutyöluvan hakemuslomake ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www. tyosuojelu.fi. Lupaviranomainen, Länsi- Ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue, pitää asbestipurkutyöluvista rekisteriä.

Asbestipurkutyön työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Menetelmä sisältyy siten asbestipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia. Myöskin asbestisementtituotteiden käsittely, kuten muun muassa asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa, on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan

edellyttämää työtä. Kaiken kaikkiaan uuden lainsäädännön vaatimukset asbestitöille, niiden tekijöille ja koko lupajärjestelmälle kiristyvät selvästi.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa.

Uusi asbestilainsäädäntö määrää myös varmistamaan asbestialueen puhtauden purkutyön jälkeen. Vasta tämän jälkeen osastoinnin ja alipainetilan saa purkaa. Tähän mennessä näin ei ole tarvinnut tehdä.  Lisätietoja www.tyosuojelu.fi

ERILAINEN ILMANPUHDISTIN

LAUTUSO PA I

30 PÄ

US KE

ykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvataan uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta.

Uuteen lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.

Uudet asbestimääräykset ajavat myös ihmiset kodeistaan entistä pidemmäksi aikaa, sillä vuoden vaihteessa voimaan astuva uusi asbestilaki pitkittää erityisesti putkiremonttien kestoa ja nostaa niiden hintaa. Ensi vuoden alusta alkaen jokaisesta asbestityökohteesta on otettava ilmanäytteet myös remontin jälkeen ja siten varmistettava, ettei asbestia enää ole kohteessa.

Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970- luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta sekä myyminen ja käyttöönotto vuoden 1994 alusta. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.

Nykyisin asbestin käyttö Suomessa on loppunut, mutta monessa kehitysmaassa asbestin käyttö jatkuu edelleen.

Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen, vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen tehtävä asbestipurkutyö edellyttää voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa.

Hakijalle, jolla on aikaisemmin ollut valtuutus ja asbestipurkutyöhön liittyvä toiminta on vakiintunutta sekä tullut asianmukaisesti hoidetuksi, voidaan lupa myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Muussa tapauksessa lupa myönnetään määräaikaisena kolmeksi

IV Ä Ä

HELPOTUSTA A VIHDOIN JA VIIMEIN Jos haluat saada sisäilmaongelmiin raskaan sarjan aseen, ota Airocide avuksesi. Laite käyttää NASA:n kehittämää teknologiaa, jonka avulla tuhannet allergikot ja astmaatikot ovat saanet elämänsä takaisin.

Lisätiedot ja tuotteen tilaus osoitteesta ZZZ DLURFLGHLOPDQSXKGLVWLQ ȴ

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

13

PUHEENVUORO

Rakennusvalvonnassa on pyrittävä isompiin yksiköihin DI Tapani Mäkikyrön mukaan uudelleen suunnatulla rakennusvalvonnalla voidaan tuottaa yli miljardin euron lisäarvo vuodessa. Oulussa aloitettiin hänen johdollaan vuonna 2005 uuden vision ja toimintatavan luominen rakennusvalvonnalle.

TEKSTI ESKO KUKKONEN KUVA OULUN KAUPUNKI

D

I Tapani Mäkikyrö tarkasteli rakennusvalvonnan mahdollisuuksia vaikuttaa kosteus- ja homevaurioihin esitelmässään Tampereella pidetyssä rakennusfysiikan seminaarissa. Hänellä on pitkä kokemus Oulun rakennusvalvonnasta. Hänen aikanaan Oulun rakennusvalvonta kehittyi nykyiseen toimintatapaansa, joka on monen kertaan palkittu toimivasta laatuohjauksestaan.

Rakentamisen työllistävä ja kansantaloudellinen vaikutus on suuri.

Talonrakentamisen määrä vaihtelee Suomessa ollen nyt poikkeuksellisen alhaisella 20 miljardin euron tasolla.

Rakennusvalvonnan toimilla voidaan vaikuttaa sen laatuun. Rakennusten arvo, arviolta 400 miljardia, on merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme.

Ei ole siksi kansantaloudelle yhdentekevää, miten rakennuskantamme voi ja millaisia rakennuksia maahamme rakennetaan.

Tapani Mäkikyrö toi selkeästi esille, kuinka paljon nykyisin yleiset kosteusja homevauriot ja niistä johtuva huono sisäilma vaikuttavat kansantalouteen.

Kustannukset ovat miljardiluokkaa, jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Näiden ongelmien ja kustannusten vähentäminen on kaikille tärkeää. Lisäksi vauriot ja ongelmat sattuvat usein rakennuksissa, joissa asuu ja työskentelee lapsia ja nuoria, meidän tulevaisuuttamme.

Monet saavat altistumisestaan elinikäisen vaivan.

Suuria mahdollisuuksia Tapani Mäkikyrö näki rakennusvalvonnalla suuria mahdollisuuksia asiantilan parantamiseen. Hän ei niinkään peräänkuuluta tavanomaista lakiin perustuvaa rakennusvalvonnan perustyötä, vaan toivoo rakennusvalvonnan saavan nykyistä enemmän resursseja ennakko-ohjaukseen ja neuvontaan.

14

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

Hänen mukaansa siinä tarvitaan sekä resursseja että aivan uutta ajattelua.

Mäkikyrö painotti rakennusvalvonnan merkitystä etenkin uudisrakentamisen ohjauksessa. Rakennusvalvonnan kautta kulkee kaikki uudisrakentaminen ja merkittävä osa korjausrakentamisesta. Päätösten rahallinen arvo nousee vuosittain 20 miljardiin.

Rakennusaikaisilla päätöksillä on suuri vaikutus myös rakennuksen kustannuksiin ja sen arvon säilymiseen koko rakennuksen elinkaaren aikana.

Hän arvioi, että vuotuisten lupapäätösten arvo elinkaaren aikaiset todelliset kustannukset huomioon ottaen nousee kolminkertaiseksi, noin 60 miljardiin euroon.

Mäkikyrö arvelee, että kuntaorganisaatiossa ei liene toista virastoa tai laitosta, jonka päätösten rahallinen arvo on samaa luokkaa. Rakennusvalvonnalla on myös ylivoimaiset vaikutusmahdollisuudet luvanvaraisessa rakentamisessa. Paljon paremmat kuin tutkimuslaitoksilla, jopa paremmat kuin rakennusteollisuudella.

Lisää resursseja tarvitaan Tapani Mäkikyrö kaipaa näiden merkittävien tehtävien takia rakennusvalvontaan lisää resursseja. Niiden kustannukset ovat tulokseen nähden tosi pienet. Mäkikyrön arvion mukaan rakennusvalvonnan kustannukset ovat vain kymmenes-, tai sadasosa saavutettavaan hyötyyn nähden.

Hänen mukaansa tulisi pyrkiä isompiin, vähintään 10 hengen asiantuntijayksiköihin. Monessa kunnassa siihen tosin päästään vain seudullisen yhteistyön avulla. Valtiovallan toimenpiteitä päästä tällaiseen hän pitää toivottavina.

Toinen seikka, jota Tapani Mäkikyrö pitää tärkeänä, on koko rakennusvalvonnan roolin uudelleen tarkastelu.

Hän kertoo kokemuksistaan Oulus-

sa. Siellä aloitettiin hänen johdollaan vuonna 2005 uuden vision ja toimintatavan luominen rakennusvalvonnalle.

Jo muutama vuosi aiemmin siellä oli ryhdytty puuttumaan vahvemmin rakennusten kosteushallinnan kysymyksiin, kun paikkakunnalla oli alkanut suuri IT-alan rakennusbuumi. Silloin järjestettiin kosteusasioihin liittyvää koulutusta jopa 400:lle asiantuntijalle.

Koulutuksen saama suuri suosio antoi Mäkikyrön mukaan aavistaa, minkälaista tarvetta oli tällaiselle ennakkoohjaukselle ja neuvonnalle.

Vuonna 2005 uusi visio Ouluun Vuonna 2005 julkaistiin uusi visio Oulun rakennusvalvonnalle. Siinä kymmenen keskeisen periaatteen avulla korostettiin lisäarvoa, mitä rakennusvalvonnan ohjaava toiminta tuottaa rakennushankkeille. Tärkeää on myös olla palveleva ja auttaa kuntalaisia rakennusasioissa. On uskallettava neuvoa ja ottaa kantaa eikä vältellä sitä omien työvirheiden pelossa.

Toimintaa on myös suunnattava julkisuuteen tiedotuksen, mainonnan ja osallistumisen keinoin. Suhteet alan ammattilaisiin on pidettävä hyvinä ja luottamuksellisina. Tarvittaessa on uskallettava käyttää ulkopuolista asiantuntemusta.

Oulussa ennakko-ohjauksen työkaluina ovat olleet aiheittain valmistellut luentoaineistot sekä laajat sähköiset ja manuaaliset ohjeistot. Keskeinen osa on ollut myös nyt jo 15 vuotta jatkunut ammattilaisten koulutus, jossa on vuosien mittaan ollut jo 20 000 osallistujaa.

Tärkeää Mäkikyrön mukaan on ennen kaikkea kiinnittää huomiota asiakkaiden palveluun ja lupa-asioiden sujuvuuteen. Se ja valitusuhkien hallinta ovat varsinkin isoille rakennuttajille jopa sijoituspaikkakuntaan vaikuttava tekijä. Pientalorakentajille taas rakennusvalvonnan tarjoama ohjaus on äärimmäisen tärkeää. Jo hyvissä

ajoin ennen varsinaisen rakentamista aloitettu neuvova yhteydenpito on heille kullanarvoista. Toimintaa, jota Oulussa kutsutaan hoksauttamiseksi, on pidettävä esimerkillisenä.

Myös Oulussa innovoitu ja toteutettu Kuivaketju 10, jolla pyritään parempaan kosteudenhallintaan rakentamisen kaikissa eri vaiheissa, on ollut menestys. Siitä pidettiin erilliset esitelmät myös rakennusfysiikan seminaarissa ja se varmaan vaikutti myös kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saantiin.

Lisäarvoa yli miljardi vuodessa Oman rakennusvalvonnan ”Oulun mallin” esittelyn lisäksi Tapani Mäkikyrö otti myös kantaa rakennusvalvonnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kustannuksiin. Korjausrakentamista tulisi hänen mukaansa lisätä 4-5 miljardilla eurolla vuodessa. Silloin vasta korjaustoiminta olisi eurooppalaisella tasolla ja nykyinen 3-4 miljardin korjausvelka ei enää jatkaisi kasvuaan.

Kosteus- ja energia-asioiden parempi ohjaus tuottaisi Mäkikyrön laskelmien mukaan rakennusvalvonnan kehittämisen kustannukset moninkertaisesti takaisin. Paremmin resurssoidun ja uudelleen suunnatun rakennusvalvonnan tuottama lisäarvo olisi hänen mukaansa kokonaisuudessaan yli miljardi euroa vuodessa. Kustannukset tästä jäisivät hänen arvionsa mukaan reilusti alle

sadan miljoonan euron. Rakennusvalvontaan kannattaa Mäkikyrön mielestä siis satsata. 

DI Tapani Mäkikyrön arvion mukaan rakennusvalvonnan kustannukset ovat vain kymmenes-, tai sadasosa saavutettavaan hyötyyn nähden.

Tapani Mäkikyrön esitelmä on luettavissa Tampereen teknillisen yliopiston julkaisussa Rakennusfysiikka 2015.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

15

RAKENTAMINEN

Rakennus muodostuu kolmesta vyöhykkeestä, joiden väliin jää kaksi kerrosta korkea aula ja porrashuone.

Puukuokassa panostetaan sisäilmastoon Jyväskylän Kuokkalaan viime vuonna rakennettu puinen asuinkerrostalo sai tänä vuonna Arkkitehtuurin Finlandia –palkinnon.

TEKSTI ESKO KUKKONEN KUVAT LAKEA OY

16

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

S

äveltäjä Kaija Saariaho valitsi 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Puukuokka-asuinkerrostalon.

Tämän Jyväskylän Kuokkalaan vuonna 2014 valmistuneen puukerrostalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture Seinäjoelta.

Puukuokassa yhdistyvät kohtuuhintainen asuminen, puurakentaminen ja uusien tekniikoiden edistäminen.

Tunnustuksen vastaanotti 23. syyskuuta rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Anssi Lassila. Arkkitehtuurin Finlandian myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Puukuokan elementtimäiset rakenteet koostuvat massiivipuusta ja puisista clt-levyistä. Kadulle talon ulkokuori on voimakkaan tumma. Pihan puoli rakennuksesta on käsittelemä-

töntä vaaleaa kuusta, joka ajanoloon tummuu honkamaiseksi. 8-kerroksinen rakennus muodostuu kolmesta vyöhykkeestä, joiden väliin jää kaksi kerrosta korkea poikkeuksellisen avara ja valoisa aula ja porrashuone.

Talon valmistuttua asukkaat havaitsivat, että ulkopuolinen liikenteen melu ei kantaudu sisälle lainkaan, mutta naapureiden askeltöminät kuuluivat liian hyvin. Ongelmaan reagoitiin heti ja äänieristys on asukkaiden mukaan nyt saatu kuntoon.

Käytössä on huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet Kohde valmistui suunnitellusti ja kokonaisrakennusaika hankkeelle sen uutuudesta ja vaativuudesta huolimatta oli noin yhdeksän kuukautta. Asuntoja rakennuksessa on 58. Kokonaishuo-

Talossa on S2-luokan sisäilmasto ja M1-luokan materiaalit.

Talon julkisivu on käsitelty tummaksi.

Pihan puoli rakennuksesta on käsittelemätöntä vaaleaa kuusta, joka ajanoloon tummuu honkamaiseksi.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

17

neistoala on 3583,5 m 2 ja kerrosala 4007 m 2. Rakennukseen kuuluu lisäksi ja pysäköintihalli 1100 m 2.

Selvitimme rakennuttajan Lakean puolelta, miten suunnittelussa ja rakennuttamisessa oli otettu huomioon ja ratkaistu sisäilmastoon liittyvät kysymykset. Taloa esitteli tässä mielessä talon projektipäällikkö Mikko Ollikainen.

– Taloa suunniteltaessa ja rakennettaessa ei nähty tarpeelliseksi tehdä erillisiä sisäilmatutkimuksia, eikä talon valmistuttuakaan, Mikko Ollikainen kertoo.

– Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tilanteeseen. Tiedostamme asian luottaen rakenteissa ja pinnoissa olevan puun hyviin ominaisuuksiin.

Kaikkien rakennuksen pintamateriaalien oli jo suunnitelmien mukaan oltava M1-luokiteltuja. Sisäilmaston laadulle asetettiin luokkavaatimus S2, minkä katsottiin riittävän.

– Ilmanvaihdosta ja huoneilman laadusta on pyritty huolehtimaan, Ollikainen sanoo.

Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu huoneistokohtaisilla ilmanvaihto-

Puukuokan elementtimäiset rakenteet koostuvat massiivipuusta ja puisista clt-levyistä.

koneilla, joissa on lämmön talteenotto.

Tuloilma otetaan mahdollisimman puhtaasta tilasta vesikatolta jokaiseen asuntoon, poiketen alueen vanhemmasta asuntokannasta, joissa tuloilma otetaan huoneiden kohdalta suoraan ulkoseinästä. Normaalista poikkeavasti on asuntoihin 1-4 toteutettu koemielessä myös huoneistokohtainen lämmönvaihdin, mikä mahdollistaa huoneistokohtaisen lämmitysenergian mittauksen.

Talo lämpiää kaukolämmöllä Muuten rakennuksen lämmitys on toteutettu normaalilla tavalla kaukolämmöllä ja huoneistokohtaisesti vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Talotekniikka on toteutettu porraskäytävien yhtenäisillä linjoilla, mikä mahdollistaa helpon putkiremontin tulevaisuudessa, eikä huoneistoihin juuri tarvitse mennä.

Talossa on myös huoneistokohtainen käyttöveden kaukoluentamahdollisuus. Jokaisessa huoneessa on oma lattialämmityksen termostaatti, jolla huoneen lämpötilaa voi säätää.

Minimitaso ohjataan lämmönjakohuoneesta.

Valaistus on hoidettu käyttäen led-valaisimia yhteisissä tiloissa. Ledvalaisimet ovat myös asuntokohtaisissa kalustesaunoissa, jotka ovat purettava ja kokoon taitettavia Harvia SMART -saunoja.

Suunnittelijoista suurin osa oli paikallisia

Sisäilmatutkimus- ja laboratoriopalvelut O

Asbestikartoitus

O

Asbesti-ilmamittaukset

O

Haitta-ainetutkimukset

O

Sisäilmatutkimukset

O

Sisäilmaston olosuhdemittaukset

O

Asbesti-, pöly- ja kuituanalyysit

Asynea®. Kumppanisi sisäilma-alalla. p. 020 735 3380 ZZZ DV\QHD Ƭ O

18

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

Puukuokan suunnittelussa on käytetty pääosin paikallisia osaajia. Koko LVIA-suunnittelu on Insinööritoimisto Koskikonsulttien tekemä, mukana siinä oli myös Energiakonsultti Talotaito.

Rakennuttajan puolesta hanketta valvoi suunnitteluvaiheessa rakennuttaja Lakea, vastuuhenkilönä aluksi Jouni Liimatainen ja luovutus- ja takuuaikana Mikko Ollikainen. Työmaa-aikaisen valvonnan hoiti Insinööritoimisto Vahanen, vastuuhenkilönä Tommi Forsberg. Vastaanottovaiheessa LVIA-järjestelmien ilmavirtamittaukset teki Modutek.

Rakennuksen akustiset mittaukset tehtiin huonekohtaisesti. Asunnot todettiin hiljaisiksi ja runkoäänet vähäisiksi. 

LUKUNURKKA

Sisäilmaongelmat ovat ongelmia myös lääkäreille LÄÄKÄREILLÄ on rakennusten sisäilmaongelmien löytymisessä merkittävä rooli. Professori Juha Pekkanen sekä lääketieteen lisensiaatti Jussi Lampi THL:n terveydensuojeluosastolta Kuopiosta, kirjoittivat tästä tärkeästä aiheesta katsausartikkelin DUODECIM lehteen äskettäin. Juha Pekkanen toimii lisäksi lääketieteen professorina Helsingin yliopistossa.

Seuraavassa on muutamia lyhyitä lainauksia heidän artikkelistaan. Kiinnostava artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa DUODECIM lehdestä.

Rakennusten kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireita sekä astman syntymisen riskiä, toteavat kirjoittajat. Julkista keskustelua hallitsevat kuitenkin kosteusvaurioiden mahdolliset muut terveysvaikutukset, joista on vain vähän tai ei lainkaan tieteellistä näyttöä, mutta jotka herättävät paljon huolta.

Sisäilmaongelmien hoitoa haittaavat myös terveysperusteisten raja-arvojen puute eri sisäilma-altisteille, viranomaisten erilaiset käytännöt ja puutteellinen yhteistyö sekä runsas kaupallinen tarjonta tavoista todentaa ja torjua altistumista mikrobeille. Sisäilmasta oireilevat potilaat ovat meidän lääkäreiden kannalta haastavia, koska kykymme soveltaa tutkimustietoa yksittäiseen rakennukseen tai potilaaseen on erittäin puutteellista. Erityisesti perusterveydenhuollon rooli ja toimintatavat sisäilma-asioissa vaativatkin selkeyttämistä.

Vaikka tarkalleen ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriorakennuksissa lisäävät astmaa ja hengitystieoireita, kosteus- ja homevauriot tulisi aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan – muita sisäilmahaittojen aiheuttajia unohtamatta.

LÄÄKÄREIDEN TULISI HOITAA, TIETÄÄ JA ANTAA TUKEA Lääkäreiltä tarvitaan tukea erityisesti tilanteissa, joissa merkittävää sisäilmaongelmaa ei voida korjata välittömästi ja on tehtävä arvio toimenpiteiden kiireellisyydestä. Yhteistyötä tässä on syytä lisätä ja kehittää, mitä edistäisi se, että kullakin alueella olisi sisäilma-asioihin perehtynyt lääkäri. Yksi lääkäreitä mahdollisesti hämmentävä tekijä on se, että terveydensuojeluviranomainen käsittelee yleensä huomattavasti pienempiä yksilöriskejä kuin lääkäri vastaanotolla.

Kirjoittajat muistuttavat pitämään mielessä, että potilas ei pysty vaikuttamaan elinympäristönsä riskeihin samalla tavalla kuin vaikkapa elintapoihinsa. Esimerkiksi peruskoulu

on Suomessa pakollinen, mikä asettaa koulujen sisäilmalle ja muulle terveellisyydelle kovia vaatimuksia paitsi lain, myös potilaiden silmissä. Myös rakennusten omistajat, kuten kunnat, tarvitsevat tietoa kosteusvaurioiden terveydellisestä merkityksestä päätöksiään varten. Rakennusten korjaaminen tai hankalimmissa tapauksissa uusien rakentaminen on kallista, ja päätökset tarvittavista toimenpiteistä vaativat asianmukaisia perusteita. Näissä tilanteissa kansalaisten terveydestä huolehtimisen ja toimenpiteiden kustannusten välille saattaa herkästi muodostua vastakkainasettelua. Ongelmatilanteita varten tulee jatkossa kehittää parempia menetelmiä kosteusvaurioiden terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin, korostavat kirjoittajat.

LÄÄKÄREILLE TULOSSA LISÄÄ TIETOA JA OHJEITA Kosteusvauriot koskevat merkittävää osaa suomalaisesta rakennuskannasta kodeista julkisiin rakennuksiin. Vauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, koska näin voidaan vähentää terveyshaittoja ja pitää yllä rakennusten kuntoa, toteavat kirjoittajat.

Työterveyshuollolla on selkeitä käytäntöjä kosteus- ja homevaurio-ongelman hallintaan. Erityisesti muulta terveydenhuollolta puuttuu kuitenkin koulutusta ja yhteisesti hyväksyttyjä toimintamalleja varsinkin altistumisen ja terveysriskin sekä tarvittavien jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin.

Duodecim on juuri käynnistänyt Käypä hoito -suosituksen laatimisen aiheesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Duodecim ovat tuottaneet kosteusvaurioista verkkokurssin. Kurssi on ilmainen ja kaikille avoin. Näillä toimilla pyritään parantamaan terveydenhuollon kykyä hallita kosteus- ja homevaurioista aiheutuvaa merkittävää ympäristöterveydellistä ongelmaa ja ennen kaikkea kohentamaan kosteus- ja homevaurioista kärsivien potilaiden asemaa.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

19

" Tulee kalliiksi, jos samaa rakennusta joudutaan korjaamaan uudelleen ja uudelleen. "

T

ämän vuoden lopussa päättyvät kosteus- ja hometalkoot oli oloissamme monivuotinen ja iso yritys vähentää kosteusja homevauriota rakennuskannassa ja samalla kehittää uudisrakentamista tässä suhteessa paremmaksi ja toimivammaksi. Näihin talkoisiin on osallistuttu innokkaasti, niistä on kirjoitettu paljon ja ne ovat tuottaneet monenlaisia nyt jo kentälle menneitä tuloksia.

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen veti talkoita ohjelmapäällikkönä niiden alusta viimevuoden loppuun asti.

Talkoiden viimeisen vuoden ajaksi hän kuitenkin luopui talkoiden johdosta ja hakeutui johto- ja asiantuntijatehtäviin FCG konsulttiyhtiöön. Hänen antamansa suuntaviivat ohjasivat kuitenkin talkoot kunniakkaaseen loppuun.

– Mielestäni kosteus- ja hometalkoot onnistuivat hyvin, sanoo Juhani Pirinen.

– Hanke oli monessa suhteessa poikkeuksellinen, mutta sittenkin siihen ryhtyminen kannatti. Kaikkiin kosteus- ja homeongelmiin ei niissä tietenkään löydetty ratkaisuja, mutta aikaansaannokset, erilaiset raportit, ohjeet ja viranomaistoimenpiteet osuivat useimmin oikeaan.

Kaikkein tärkeimpänä tuloksena Pirinen pitää talkoiden aikaansaamaa asenneilmapiirin muutosta, jonka hän on henkilökohtaisesti vahvasti kokenut palattuaan takaisin ongelmarakennusten tutkimisen ja korjaamisen käytännön pariin. Nyt kosteus- ja homeongelmat tunnustetaan ja tunnistetaan.

– Halua asioiden kunnolliseen selvittämiseen löytyy entistä helpommin, Pirinen korostaa.

Moni kiinteistön omistaja ja rakennuttaja on muuttanut mielipidettään näissä asioissa ja niiden hoidossa.

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen veti kosteus- ja hometalkoita ohjelmapäällikkönä niiden alusta viime vuoden loppuun asti.

20

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

Talkoot vetivät paljon väkeä – Kosteus- ja hometalkoissa oli väkeä vuosien mittaan mukana monelta taholta, Pirinen iloitsee.

– Ainakin 300 aktivistia ympäri

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT

"Nyt ongelmat tunnustetaan ja tunnistetaan" Vuoden vaihteessa päättyvien Kosteus- ja hometalkoiden aiempi monivuotinen vetäjä Juhani Pirinen pitää talkoiden tärkeimpänä tuloksena asenneilmapiirin muutosta kentällä.

– Halua asioiden kunnolliseen selvittämiseen löytyy entistä helpommin, hän toteaa.

TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVA JARMO TEINILÄ

Suomen on ollut mukana ja heidän takanaan on ollut varmasti tuhansia muita. Talkoiden muodostama verkosto on ollut aktiivinen ja hyödyllinen. Jo talkoiden tapaamiset ovat tuottaneet tulosta ja lisänneet asian ymmärtämistä.

Ministeriöiden sekä ympäristöministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön tuki talkoille on ollut äärimmäisen tärkeää.

- Tietenkin ministeriössä saattaa esiintyä vastustusta asioille ja etenkin muutoksille, jotka he kokevat painolastikseen pitkässä juoksussa. Myös eduskunnan myönteinen tuki parisen vuotta sitten oli tervetullutta.

Pätevyys on noussut arvossa Erittäin tärkeänä Juhani Pirinen pitää myös pätevyyden ja näihin asioihin kouluttautumisen ja perehtymisen saamaa uutta arvostusta. Etenkin sosiaali- ja terveysministeriön johtaman ympäristöterveysvalvonnan puolella on saatu aikaan suuri muutos. Käytännön kosteus- ja homeongelmien tutkimiseen ja korjaussuunnitteluun tarvitaan ja halutaan nyt entistä selkeämmin määriteltyjä pätevyyksiä.

– Osaamisen taso näissä asioissa tulee varmaan kaiken kaikkiaan nousemaan merkittävästi. Näille asiantuntijoille tarkoitettua koulutusta on myös kiitettävästi saatu käynnistettyä. Vaurioita tutkivien ja korjauksia suunnittelevien asiantuntijoiden arvo on jatkuvassa nousussa, minkä näkee jo rekrytointipalstoillakin, Pirinen sanoo.

– Talkoot antoivat myös potkua tekniselle kehitykselle, mikä näkyy esimerkiksi tämän syksyn rakennusfysiikan seminaarin annissa ja osanottajien määrässä.

Talkoiden aikana käsiteltiin paljon myös talokaupan ongelmia.

- Niitä ratkaistaan vielä turhan usein oikeusistuimissa. Vastuuta ja osaamista sillä puolen tarvitaan selvästi nykyistä enemmän. Siltä osin talkoiden anti ei ollut aivan sitä, mitä olin toivonut.

Talokauppaan liittyvissä kuntotarkastuksissa tulisi panostaa enemmän vastuiden selkeyttämiseen ja osaamisen tasoon.

Rakennus on nähtävä koko elinkaarensa valossa Kiinteistön omistajien ja rakennuttajien puolella kiinnostus näiden ongelmien ratkaisuihin on varmasti talkoiden ansiosta lisääntynyt. Mutta ajatus rakennuksen elinkaaresta ja elinkaaren aikaisista välttämättömistä kiinteistönpidon toimenpiteistä ei ole ihan aina mennyt perille.

– Sillä puolen on varmaan vielä paljon tehtävissä, arvelee Pirinen.

Rakennusvalvontaa on viime aikoina monella taholla pyritty kehittämään entistä enemmän rakentamista ja kiinteistöjen käyttöä ohjaavaksi nykyisen rakennuslupapainotteisen viranomaismenettelyn sijaan. Onko siihen mahdollisuuksia nykytilanteessa?

– Se saattaisi olla kansantalouden kannalta todella kannattavaa, Pirinen arvelee.

– Tietenkin, vaihtoehtoisesti, joku muukin ympäristöministeriön toiminta-alueella oleva taho kuten ARA voisi tietenkin ottaa tällaisia ohjaavia tehtäviä hoitaakseen. Mutta halutaanko sellaista ja onko se mahdollista?

Rakentamisen yleiset sopimusehdot tulisi muuttaa – Toimet rakentamisen yleisten sopimusehtojen (YSE) kehittämiseksi ovat myös olleet mielestäni erittäin tärkeitä, Pirinen sanoo.

– Sitä tulee jatkaa, sillä vain sitä kautta saadaan kattavasti ja peruuttamattomasti aikaan muutoksia käytäntöihin. Mutta ollaanko siihen valmiita?

Pirinen korostaa, että vanhat huonoiksi osoittautuneet rakentamisen tavat on uskallettava kaiken kaikkiaan ottaa kriittiseen tarkasteluun ja kyseenalaistettava.

– Siinä meillä usein puuttuu rohkeutta. Uusia teknisiä ratkaisuja on uskallettava kehittää ja ottaa käyt-

töön. Vanhat, huonot toimintatavat ja ratkaisut on ymmärrettävä kyseenalaistaa. On ymmärrettävä toisaalta, että ratkaisujen todellinen luonne ja arvo näkyy vasta vuosikymmenten päästä.

On entistä paremmin ymmärrettävä ja osattava perusasioita, kuten viime aikoina vahvasti esillä ollutta rakennusfysiikkaa.

Rohkeutta kunnon muutoksiin – Eräs tärkeä asia on mielestäni eräänlainen rohkeuden puute, joka näkyy vaikkapa suhtautumisessa koulujen ja muiden vastaavien kuntien rakennusten kosteus- ja homekorjauksiin.

– Aikoinaan keskusteltiin, pitäisikö rakennuksessa tehdä heti perusteellinen korjaus vai riittäkö tärkeimpien pintojen tiivistys ja kunnostaminen.

Aiemmin tuo jälkimmäinen kanta on ollut voitolla ja sen mukaan tehdyistä toimista saadaan paikoitellen nyt maksaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että ongelma on nähtävä heti kokonaisuutena ja ryhdyttävä todellisiin perusteellisiin korjaamistoimiin.

– Puolittainen ratkaisu tulee kalliiksi, jos samaa rakennusta joudutaan korjaamaan uudelleen ja uudelleen eikä kuitenkaan anna parasta ratkaisua pitkässä juoksussa. Rakennus tulee korjata kerralla kuntoon, mikäli se vain on mahdollista, Pirinen korostaa.

Nykyisin Juhani Pirinen johtaa FCG:ssä rakennusten ongelmien tutkimista ja korjaussuunnittelua hoitavaa yksikköä.

– Asiantuntijoita meillä on jo parikymmentä, joista rakennusterveyden ammattilaisia on toistakymmentä hän kertoo. Suurin osa asiakkaistamme on kuntia, mutta myös muitakin on mukana. Kuntotutkimisen ja korjaussuunnittelun ohella tärkeää on myös, että tarkastellaan rakennusta ja sen korjauskustannuksia sen koko elinkaareen nähden. Silloin toimenpiteiden arvo ja kustannukset nousevat oikeaan arvoonsa. 

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

21

Talkoiden ohjelmakausi loppusuoralla – työtä terveiden talojen puolesta tarvitaan edelleen TALKOISSA on painettu töitä laajalla rintamalla lähes kuusi vuotta.

Yksi toimintaohjelman tärkeimmistä tavoitteista on ollut muuttaa asenteita ja synnyttää tiedonhalua kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi.

Aktiivinen julkinen keskustelu aiheesta sekä vilkkaana jatkuva tapahtuma- ja koulutussyksy kertovat siitä, että niin alan ammattilaiset, päättäjät kuin tavalliset kansalaisetkin haluavat oppia ennaltaehkäisemään ja korjaamaan kosteus- ja homevaurioita. Koko ketjun kehittäminen on tärkeää edelleen, sillä

työtä terveiden talojen puolesta riittää tulevaisuudessakin. Myös uusia osaajia tarvitaan rutkasti lisää kokeneiden konkareiden rinnalle oppimaan ja imemään tietoa itseensä.

Tämän vuoden lopulla talkoot toimintaohjelmana päättyy suunnitelmien mukaisesti. Talkoiden työmaakonttorissa on siihen jo alettu valmistautua.

Vielä avoinna olevat hankkeet saatellaan maaliin ensi vuoden kuluessa ja talkoiden perintö siirretään hyviin käsiin. Loppuvuodesta alkaa olla selvillä, miten yhdessä rakennettua

työkalupakkiamme jatkossa hoidetaan ja mitkä tahot ottavat vetovastuun terveiden talojen Suomen viemisestä eteenpäin. Vastuunkantajia onneksi riittää ja se onkin ollut toinen talkoiden hienoimmista saavutuksista. Hajanaisesta kentästä on kasvanut yhtenäinen verkosto, jolla on halua ja kykyä viedä asioita eteenpäin.

Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Kosteus- ja hometalkoot katja.outinen@ymparisto.fi

Päättäjille tarkoitetut tietoiskut ovat kiinnostaneet Raaseporista Rovaniemelle KOSTEUS- JA HOMETALKOIDEN kuntakiertue on vieraillut tänä syksynä jo 14 kunnassa eri puolella maata ja uusia tietoiskuja on varattu pitkälle syksyyn. Talkoiden asiantuntijoiden pitämät Kunnan talot kuntoon -tietoiskut ovat saaneet kiinnostuneen vastaanoton kuntapäättäjien keskuudessa. ”Tunnelma tilaisuudessa oli vireä.

Esitys poiki hyvätasoista keskustelua ja monipuolista ajatustenvaihtoa”, kuvailee yksi talkoiden luennoitsijoista, sisäilma-asiantuntija Miina Pekkola Sisäilmatalo Kärjestä.

Kosteus- ja homeongelmien tunnistaminen ja niihin varautuminen on ollut kiertueen kunnissa vaihtelevaa ja osassa kissa on vastikään nostettu pöydälle. ”Tuntuu, että olemme monessa kunnassa juuri oikeaan aikaan.

Kunnissa tiedostetaan ongelma ja sen eteneminen ja siihen koitetaan tosissaan etsiä ratkaisuja”, kertoo Pohjois-Suomea kiertävä luennoitsijamme, rakennusterveystiimin päällikkö Tommi Riippa FCG:ltä.

Useissa kunnissa rakennusten korjausvelkaa on kertynyt jo mittavas-

22

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

ti, mikä on huomioitava myös ennakoivasta kiinteistönpidosta puhuttaessa. ”Kymmenen vuoden aikajänne voi olla liian lyhyt verrattuna tiedossa olevaan korjausvelkaan", Miina Pekkola huomauttaa. Monia kuntia painaa myös talousvaje, mikä heijastuu päätöksentekoon rakennusten kohtalosta. ”Päättäjien on tehtävä arvovalintoja siitä, mitkä rakennukset pidetään kunnan omistuksessa ja korjataan. Poliittisen vastakkainasettelun ja oman asian ajamisen sijaan on pystyttävä miettimään kokonaisuutta”, Riippa painottaa.

Valtakunnallisesta kiertueesta on saatu myönteistä palautetta, ja tietoiskut on koettu hyödylliseksi. ”Kyllä näistä asioista tiedottaminen ja asian esiin nostaminen tuntuu olevan positiivinen seikka kaikkien kannalta.

Ja jos ei muuta, niin tilaisuuksissa jakamillamme talkoohanskoille löytyy aina käyttöä”, Riippa vitsailee.

Matkan varrella on syntynyt myös uusia ideoita. ”Sellainen ajatus tuli keskusteluissa esiin, että kuntien tulisi tehdä näissä asioissa enemmän yhteistyötä. Kun jossakin on keksitty

toimintamalleja ja -tapoja, joilla asiat sujuu hyvin, voitaisiin tästä ottaa esimerkkiä myös muualla. Nykypäivänä kun ei ole mikään iso uutinen, että jossakin kunnassa on sisäilmaongelmia. Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan”, Pekkola muistuttaa.

Tietoiskuja on varattu yhteensä jo kolmisenkymmentä kaikkialle Suomeen. Luennoitsijana toimivat talkoissakin monessa mukana olleet asiantuntijat Hengitysliitosta, Sisäilmatalo Kärki Oy:stä, Sisäilmakeskuksesta, FCG:ltä sekä Savora Oy:stä.

Lisätietoa kiertueesta: Joonas Holste, SEK, joonas.holste@sek.fi, puh. 040 739 9550

Lisätietoja talkoista: www.hometalkoot.fi https://www.facebook.com/hometalkoot http://uutiset.hometalkoot.fi/

Terveiden talojen erikoisjoukot -hanke etenee kohti maalia KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN korjauksen ammattilaisten uudet pätevyysvaatimukset koskevat koko korjausketjua: vauriokohteiden tutkimista, korjausten suunnittelua sekä niiden toteutusta työmaalla. Henkilöiden nimikkeet ovat kosteusvaurion kuntotutkijat, rakennusterveysasiantuntijat, sisäilma-asiantuntijat, kosteusvaurion korjaussuunnittelijat sekä kosteusvaurion korjaustyönjohtajat. ”Kun pätevyysvaatimukset ovat nyt siirtymäaikoineen olemassa, alan toimijat ryhtyvät tarkistamaan omaa osaamistaan pätevyysvaatimuksiin nähden. Pätevyyksiin valmentaviin koulutuksiin hakeutuville henkilöille sovelletaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen menettelyä.

Pilottikoulutuksissa on sen pohjalta hyväksytty muun muassa tuoreimmat tutkintopäättötyöt ja aiempia opintojaksoja, kuten rakennusfysiikka ja korjausrakentaminen. Eri osaamiskokonaisuuksia voi suorittaa myös tenttimällä. Tutkimusmenetelmien osaamisen näytöksi on hyväksytty menetelmän henkilösertifiointi, työssä tehdyt kuntotutkimusraportit tai sisäilmaselvitykset”, kertoo hankkeen vetäjä, johtava asiantuntija Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta.

Haasteena on saada eri osaamisalueiden tarkemmat opintojaksokuvaukset sekä lisäkoulutusten sisällöt ja laajuuden tarve määriteltyä. Tämä työ valmistuu ensi vuoden alussa yhteistyössä korkeakoulujen rakennusterveyden koulutuksen kehittämishankkeen (OKM) kanssa. Samalla suunnitellaan koulutustahojen yhteistyömalleja rakennusterveyden koulutusten toteutukseen niin tutkinto- kuin lisäkoulutuksissa. ”Tällä kaikella pyritään samansisältöiseen ja -tasoiseen opetukseen kustannustehokkaasti kaikissa oppilaitoksissa, jotka antavat pätevyyksiin valmentavaa koulutusta. Koulutusten toteutukseen tarvitaan yhteiskunnan

tukea. Pelkillä osallistumismaksuilla rahoitettavaan koulutukseen hakeutuvat vain he, joiden työnantajilla on siihen varaa, eikä tämä tuota riittävästi osaajia nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen. Osaajien ja investointien määrä arvioitiin Terveiden talojen erikoisjoukot- hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2013”, muistuttaa Kokotti.

Sisäilma-asiantuntijoita syntyy VTT:n sertifioimina Sertifiointijärjestelmään uutena lisätystä sisäilma-asiantuntijoiden pätevöittämisestä vastaa VTT Expert Services Oy. Tällä hetkellä tutkintoon valmentavaa koulutusta antavat joko kokonaan tai osittain seuraavat oppilaitokset: RATEKO, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, Savonia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate sekä Satakunnan, Lapin ja Turun ammattikorkeakoulut. ”Rakennusterveysasiantuntijoiden henkilösertifioinnin toimikunta on määritellyt valmentavaa koulutusta järjestävän oppilaitoksen vaatimukset.

Jos vaatimukset täyttyvät, VTT Expert Services Oy voi myöntää oppilaitokselle koulutusluvan. Niillä oppilaitoksilla, joille on myönnetty koulutuslupa rakennusterveysasiantuntijan valmentavan koulutuksen järjestämiseen joko kokonaan tai yksittäiselle koulutusosiolle, on oikeus antaa myös sisäilmaasiantuntijan valmentavaa koulutusta samalta osalta”, kertoo arvioija Jaana Packalén VTT:ltä.

Valmentavaan koulutukseen kuuluu kolme moduulia, joista ensimmäinen sisältää sisäilman epäpuhtaudet, niiden terveysvaikutukset sekä tutkimisen ja torjunnan. Toinen osio koostuu rakennusfysiikasta, fysikaalisista olosuhteista, kuntotutkimusmenetelmistä, rakenne- ja tuotantotekniikasta sekä juridiikasta. Viimeinen moduuli pitää sisällään ilmanvaihdon ja ilmastointitekniikan. Lisätietoa

VTT Expert Services Oy:n hyväksymistä rakennusterveysasiantuntijan ja sisäilma-asiantuntijan koulutusta antavista oppilaitoksista ja niiden osaamisvaatimuksista löydät yrityksen verkkosivuilta. ”Tällä hetkellä VTT Expert Services Oy:n sertifioimia rakennusterveysasiantuntijoita on 124 ympäri Suomen.

Henkilösertifikaattia voi hakea ja ylläpitää helposti sähköisen Omasertifikaatti.fi -verkkopalvelun kautta”, Packalén vinkkaa.

FISEn henkilösertifiointijärjestelmään uusia pätevyyksiä FISEn henkilösertifiointijärjestelmään on perustettu uutena maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja kosteusvaurion korjaustyönjohtajan pätevyydet.

Myös kosteusvaurion kuntotutkijat ovat tulossa FISEn henkilösertifioinnin piiriin. ”Me paitsi toteamme pätevyydet, myös hyväksymme sertifiointiin tähtäävää koulutusta. Oppilaitoksilla pitää olla selkeät yhtenäiset pelisäännöt koulutuksen järjestämisessä. Toivon, että koulutusta järjestetään ja järjestäjät ovat rohkeasti yhteydessä meihin.

Näin varmistamme, että kouluttajat ovat päteviä ja koulutukset laadukkaita”, toteaa toimitusjohtaja Marita Mäkinen FISE Oy:stä ja lisää: ”Haluamme, että oppilaitokset järjestävät koko koulutuskokonaisuuden, eivätkä vain yksittäisiä moduuleita. Näin opiskelusta tulee kokonaisuus, eikä opeteta päällekkäisiä asioita.”

Lisätiedot: Johtava asiantuntija Helmi Kokotti, Suomen Sisäilmakeskus Oy Puh. 0400 298706, helmi.kokotti@ sisailmakeskus.fi Arvioija Jaana Packalén, VTT Services Oy Puh. 040 671 5644, jaana.packalen@vtt.fi SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

23

TUTKIMUS

Mikrobien mittaaminen kehittyy TEKSTI ESKO KUKKONEN | KUVAT THL

Uusia ja vanhoja menetelmiä esitteli äskettäin kansanterveyslaitoksen tutkija Kaisa Jalkanen Kuopiosta. Valvirassa on valmisteilla asumisterveysasetusta täydentävä opas.

24

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

I

hmisten altistumista sisäilman mikrobeille on usein vaikea todistaa ja osoittaa. Mikrobien ja niiden ihmisiin vaikuttavien aineenvaihduntatuotteiden mittaaminen on vaikeaa ja työlästä. Pitkään ainoana luotettavana tapana on ollut hankala ja hidas viljelymenetelmä, jota keväällä uusittu asumisterveysasetuskin vielä pääosin suosittelee.

Mutta mikrobien mittaaminen on kehittymässä, mikä varmaan näkyy myös Valvirassa valmisteilla olevissa asetusta täydentävässä oppaassa.

Uusia ja vanhoja menetelmiä esitteli äskettäin kansanterveyslaitoksen tutkija Kaisa Jalkanen Kuopiosta, laitoksen asuinympäristö ja terveysyksiköstä. Hän luennoi Ympäristö- ja terveyslehden järjestämissä koulutuksissa Oulussa ja Mikkelissä lokakuun viimeisellä viikolla.

– Mikrobialtistuminen on erittäin monimuotoista, muuttuvaa ja vaihtelevaa, mikrobeja on aina ja kaikkialla ja paljon erilaisia lajeja, Kaisa Jalkanen totesi.

Huoneilmassa voi olla erilaisia epäpuhtauksia: solut, itiöt, niiden ja rihmaston osaset, niiden rakennekomponentit ja allergeenit. Mikrobit tuottavat valtavan määrän erilaisia metaboliatuotteita (VOC, toksiinit).

Mikrobit ovat eläviä ja muuntuvia, mutta kuolleillakin on merkitystä oireilulle.

– Mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden kasvuun, kasvualus-

tasta vapautumiseen ja esiintyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, joten niiden pitoisuuksien vaihtelu on suurta, Jalkanen sanoi.

Lisäksi ongelmaa aiheuttaa se, että tunnemme vasta murto-osan mikrobeista ja niiden aineenvaihdunnan tuotteista. Niiden erilaiset vaikutusmekanismit ja oireita ja sairauksia aiheuttavat tai suojaavat tekijät ovat myös edelleen epäselviä ja ihmisyksilöiden vasteet niihin erilaisia. Eri tekijöiden yhteisvaikutusta ei tunneta.

Homeen haju paljastaa Aistinvaraisena toimenpiderajan ylittymisenä pidetään yleensä sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa tai kosteusvauriojälkeä. Mikrobikasvu voidaan todeta kasvatukseen ja mikrobien elinkykyyn perustuvilla menetelmillä, joihin kuuluu mikrobien laskemisen lisäksi sienten tunnistaminen mikroskopoimalla.

Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä. Silloin, kun näytteessä ei kasva lainkaan tai kasvaa erittäin vähän pesäkkeitä, näytemateriaali voidaan myös suoramikroskopoida esimerkiksi teippinäytteestä mahdollisen kuolleen kasvuston havaitsemiseksi.

Jalkanen korostaa, että otettaessa pintasivelynäytettä laimennossarjamenetelmällä, on otettava aina näyte myös vertailupinnalta. Andersen 6 - vaiheimpaktorilla otetun ilmanäyt-

Tunnemme vasta murto-osan mikrobeista ja niiden aineenvaihdunnan tuotteista.

teen avulla todetun ilman mikrobipitoisuuden ja lajiston lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä.

– Käytettävästä mikrobitutkimusmenetelmästä tulisi olla tulkintaohjeet ja niihin liittyvät vertailutiedot riittävän laajoista tausta-aineistoista. Jos on silmin havaittavaa mikrobikasvustoa, määritystä ei välttämättä tarvita, Jalkanen sanoi.

Mitä ilmanäyte kertoo?

Jalkanen selvitti myös, mitä mikrobimittauksilla ei voida havaita. Huoneilmasta tehdyillä mittauksilla voidaan osoittaa olosuhde eli mikrobikasvu tai epätavanomaisen lähteen olemassa olo, mutta ei suoraa johtopäätöstä pitoisuuden syy-yhteydestä yksilön oireiluun.

Hän korosti myös, että on tärkeää ymmärtää mittaustuloksen osoittavan tilanteen vain näytteenottohetkellä, mutta ei tarkkaa tietoa vaurion iästä, eikä onko mahdollisesti toksiineja tuottavien mikrobien läsnäolo ja muodostuminen juuri tässä kohdassa.

Asumisterveysasetuksessa todetaan, että mikrobimääritys rakennusmateriaalista tai pinnalta voi johtua myös kuivuneesta, kuolleesta kasvustosta tai materiaalin märkyydestä, jolloin voidaan tehdä väärä johtopäätös. Mikrobit voivat myös olla kulkeutuneet näytteeseen näytteen ottajasta tai välineistä.

– Mahdollisuuksia väärään johtopäätökseen on näissäkin mittauksissa siis monia, Jalkanen totesi.

Asetuksessa tuotiin esille uutena mahdollisuutena myös ns. semikvantitatiivinen menetelmä, jossa lusikallinen (0,5 ml) materiaalia asetetaan suoraan kasvatusalustalle. Kasvatusalusta voi olla Hagem, DG18, M2 ja THG. Mikrobimäärä lasketaan ja siitä tunnistetaan lajisto.

Ilmanäyte ei ole ensisijainen menetelmä Uuden rakennusterveysasetuksen mukaan siis ilmanäytteen otto ei ole ensisijainen menetelmä. Sitä voidaan käyttää, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan altistumiseen tai jos halutaan osoittaa mikrobien kulkeutuminen tilasta toiseen. Ilmanäytteen otolle suositeltavin ajankohta on talvi, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat alhaisempia ja sisälähteen havaitseminen helpompaa.

Ilmanäytteen otossa on otettava huomioon mikrobipitoisuuden suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu; näyte kertoo vain senhetkisen tilanteen ja on hyvin herkkä olosuhteiden muutoksille. Näyte vaikuttaa tulkintaan, se on otettava useista huoneista, mahdollisesti useita kertoja ja eri aikoina.

– Erityisesti sulan maan aikaan on muistettava ottaa myös ulkoilmanäyte, Jalkanen painotti.

Ilmanäytteet eivät myöskään paikallista vauriokohtaa, mikä olisi tärkeää jatkotoimenpiteitä varten.

Ilmanäytteissä on toisaalta myös muistettava, että yksittäinen negatiivinen löydös ei poissulje mikrobilähteen olemassaoloa.

Uudet menetelmät käyttöön Jalkanen kertoi, että uusia menetelmiä mikrobialtistuksen toteamiseksi on myös tulossa käyttöön. Selvä homeen haju on usein toimiva keino mikrobivaurioiden toteamiseen. Mikrobeista lähtevät mikrobitoksiinit ovat myös mahdollisia mitattavia, mutta niistä ei vielä tiedetä tarpeeksi mikrobivaurioiden toteamiseen luotettavasti.

Toksiinien yleisyyttä ja pitoisuuksia selvitetään jatkuvasti.

Huoneilman toksisuustestaus on

Mittaustulos osoittaa tilanteen vain näytteenottohetkellä.

myös ollut esillä. Sitä tai pölynäytteen toksisuutta ei vielä kuitenkaan katsota tarpeeksi luotettavaksi kosteusvaurion vakavuuden arviointiin ja mikrobivaurioiden toteamiseen, sillä esimerkiksi myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta.

Työterveyslaitoksen kehittämä laskeutuneen pölyn semikvantitatiivinen suoraviljelyanalyysi sopii toimistoille, mutta ei asunnoille, sillä normaalilähteiden vaikutusta on vaikea kontrolloida ja se vaatii kahden viikon näytteenottoajan.

Muita menetelmiä mikrobikasvun ja lähteen toteamiseen on DNA-pohjainen molekyylibiologinen qPCR eli kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio. Sitä tutkitaan useassa maassa ja kehitettynä se tulee soveltumaan sekä rakennusmateriaali- että ilmanäytteille. Tavoitteena on löytää sellainen qPCR- sovellusten yhdistelmä, jota voidaan käyttää luotettavasti mikrobikasvun toteamisessa.

– Aiheesta on pian, todennäköisesti jo vuoden vaihteessa tulossa kotimainen raportti, Jalkanen kertoi.

Myös entsyymireaktioon perustuva tanskalaisten kehittämä Mycometermenetelmä tarjoaa mahdollisuuksia ja sitä tutkitaan. Sitä testataan parasta aikaa pinta- ja rakennusmateriaalinäytteiden viljelyä vastaan. Testauksen ensimmäinen vaihe päättyy tämän vuoden marraskuussa.  SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

25

HENKILÖKUVASSA

Tuhansien talojen tutkija Rakennusmestari Matti Eklund on todellinen rakentamisen ja rakennusten tutkimisen konkari. Hän on selvittänyt ongelmien syitä käytännössä ja oikeussaleissa, joissa hän on toiminut asiantuntijana talokauppojen riitajutuissa.

TEKSTI ESKO KUKKONEN KUVAT OTSO AUNOLA JA EKLUND KOTIARKISTO

R

akennusmestari Matti Eklund on vuodesta 1968 toiminut vastuullisissa tehtävissä rakennusalalla. Kokemusta siis riittää ja Matti ei vielä ole asettunut aloilleen, vaan jatkaa töitä 74 ikävuodestaan huolimatta. Yrityksensä, Matti Eklund Oy:n, hän on tosin siirtänyt jo nuoremmille, mutta jatkaa siellä yhä työmaanaan koko Suomi.

Matti Eklund aloitti rakentajan uransa jo kauan sitten. Rakennusmestariksi hän valmistui vuonna 1967.

Aluksi hän toimi elementtirakentamisen puolella hyvin erilaisissa tehtävissä, nosturinkuljettajana, rekkakuskina sekä elementtitehtaan johtajana.

– Se oli sellaista aikaa, Matti Eklund sanoo – Teollisuushalleja pystytettiin ja elementtitehtaat kävivät täysillä. Monet niistä halleista eivät tosin enää ole käytössä. Ajat ovat muuttuneet.

Ongelmarakennukset alkoivat kiinnostaa Ajan mittaan Matti Eklund alkoi yhä enemmän kiinnostua ongelmarakennusten selvittelystä ja tutkimisesta.

26

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

Hän joutui myös ottamaan kantaa rakennuskauppojen riitakysymyksiin.

Alan oman yrityksen hän perusti vuonna 1984. Vuotta myöhemmin hän aloitti myös tavarantarkastajana toimimisen. Tavarantarkastajat eli valtuutetut ja puolueettomat asiantuntijat antavat lausuntoja, jotka otetaan huomioon myös oikeusjuttuja ratkaistaessa. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajatoiminnassa Eklund oli mukana vuosina 1985 -2011. Koska tavarantarkastajan yläikäraja on 70 vuotta, hän lopetti toimintansa tässä tehtävässä.

Tavarantarkastus toimeksiantoja hänelle kertyi yli 1000, joista yli 70 prosenttia oli kosteusvauriokohteita.

Ansioistaan näissä tehtävissä Matti Eklund sai Tavarantarkastajayhdistys ry:n kultaisen ansiomerkin 2007. Vuoden rakennusmestariksi hänet valittiin vuonna 2003.

Vuosien saatossa muita kuin tavarantarkastukseen liittyviä asiantuntijakatselmuksia ja vastaavia lausuntoja hän on tehnyt noin 2500, joten toimeksiantoja on kertynyt yhteensä jo yli 3500. Toimeksiannoista noin kolmasosa on käsitellyt rakennushankkeiden

- Vaikka tulosvastuu painaa päälle, pitäisi olla aikaa ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä.

kustannuksia. Kustannuserimielisyydet ovat hänen mukaansa vaihdelleet suuruudeltaan 10.000 eurosta 2 miljoonaan euroon.

– Toimeksiannoista noin kolmannes on johtanut oikeuskäsittelyyn, jolloin asiantuntijalausunto on vahvistettu oikeudessa.

Myös muu Matti Eklund Oy:n henkilökunta on perehtynyt rakennuksessa tehtäviin selvityksiin.

– Meillä on tällä hetkellä kaksi tavarantarkastajana toimivaa työntekijää ja asumisterveysasiantuntijan koulutuksessakin on kaksi.

– Henkilökunnan jatkokoulutuksesta on tärkeää huolehtia. Pyrimme antamaan kaikille mahdollisuuden 20 täydennyskoulutuspäivään vuodessa, Eklund korostaa.

Monta mahdollisuutta epäonnistua – Rakentamisessa ja rakennusten käytössä ja kunnossapidossa on useita mahdollisuuksia toimia väärin, jolloin virheitä tulee ja ongelmia syntyy, sanoo Matti Eklund.

– Virheiden välttäminen vaatii osaamista ja huolellisuutta kaikilla tasoilla. Toimiva yhteistyö työmaalla on kuitenkin kaiken a ja o. Työmaakokemusta pitäisi olla kaikilla osapuolilla.

Tuntuma siihen, miten asiat kentällä toteutetaan, tulee olla, painottaa Eklund.

Rakennuslainsääntöön on tänä vuonna tullut uusia vaatimuksia suunnittelijoilla ja työnjohdolle. Näitä vaatimuksia pitää Matti Eklund tervetulleina.

Eräs ongelma hänestä on työmaiden kielitilanne, joka aiheuttaa ongelmia jossain tapauksissa. Työntekijöiden pitää pystyä kommunikoimaan sujuvasti keskenään.

– Työn ohjaaminen on myös vaikeaa, jos ei ole yhteistä kieltä. Tässä asiassa tulee varmasti tapahtumaan luonnollista kehitystä, hän arvelee.

– Välittäjätkin pelaavat omaa peliään. He haluavat toisinaan käyttää omia tarkastajiaan, jotka antavat heidän mieleisiään raportteja, Matti Eklund toteaa.

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

27

- Arvioisin, että usein prosessien oikeudenkäyntikulut ovat suuremmat kuin varsinaisen kiistanalaisen remontin korjauskulut.

Työmaiden kiire on myös jatkuvasti lisääntynyt.

– Tulosvastuu painaa päälle, mutta silti pitäisi olla aikaa ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä.

– Kosteusvaurioiden syynä on hyvin usein se, ettei anneta rakenteille aikaa kuivua, Eklund harmittelee.

Alan toimijoiden kesken on Eklundin mukaan kuitenkin aina tehty asioita hyvässä yhteystyössä.

– Toivottavasti se jatkuu. Yhteinen, kollektiivinen tieto on tärkeä osa osaamista.

Kiinteistönhoidossa ei pidä säästää Matti Eklundin mukaan Kosteus- ja hometalkoiden keväällä julkaisema Päättäjän homeopas on erittäin hyvä tiedon lähde.

– Siihen kannattaa kaikkien tutustua, se antaa pohjaa asioiden oikealle hoidolle. Esimerkit siinä ovat julkiselta sektorilta, mutta periaatteet soveltuvat kaikkeen kiinteistönpitoon.

– Aiemmin taloyhtiöissä oltiin tyytyväisiä isännöitsijään, jos marrasja joulukuussa ei tarvinnut maksaa yhtiövastiketta. Toivottavasti se ei

tapahtunut kestävän kiinteistönpidon kustannuksella.

– On tärkeää pitää huolta talosta koko ajan, jotta ei kerry korjausvelkaa. Se tulee kalliiksi, kun asioiden tila lopulta paljastuu ja iso remontti odottaa, Eklund painottaa.

– Pienistäkin asioista pitää huolehtia. Esimerkiksi salaojat vaativat tarkastuksia ja kunnostusta, vaikka ne näkymättömissä olevina helposti unohtuvat.

Korjaustoimissa on hänen mukaansa tärkeää ottaa huomioon myös ilmanvaihtoratkaisun merkitys.

– Jos talo on hyvin toiminut eikä sisäilmaongelmia ole ollut, on yleensä turhaa vaihtaa ilmanvaihtojärjestelmää.

Varsinkaan vanhempiin omakotitaloihin ei hänen mielestään pidä turhaan asentaa koneellista ilmanvaihtoa.

– On tärkeää ymmärtää rakennuksen painesuhteet ja mistä ilma kulloinkin asuntoon tulee.

Oikeudenkäynti voi tulla kalliiksi Matti Eklund harmittelee oman kokemuksensa perusteella, että monet

Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille

28

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

tapaukset ovat menneet oikeuteen turhan takia.

– Tuntuu siltä että ihmiset eivät tajua sitä, mitä kaikkia riskejä ja ylimääräisiä kustannuksia pitkälle viedystä riitelystä turhaan aiheutuu.

– Arvioisin, että noin 80 prosentissa tapauksista, koko prosessin oikeudenkäyntikulut ovat olleet suuremmat kuin varsinaisen kiistanalaisen remontin korjauskulut. Usein asioista olisi siis kannattanut sopia.

Eklundin mielestä tulisi käyttää asiantuntijoita, jotka osaavat suomentaa usein hämäriksi jäävät tutkijoiden tekemät asiakirjat ja antaa neuvoja sovun löytämiseksi. Heidän tulisi osata myös kertoa, mitä ehdotetut toimenpiteet merkitsevät rahassa.

– Välittäjät myös pelaavat omaa peliään, Eklund toteaa.

– He haluavat joskus omia tarkastajia, jotka antavat heidän mieleisiään raportteja. Rakennuksen kuntotarkastukset olisi kuitenkin tehtävä perusteellisesti ja luotettavasti. Niiden tekemisessä ei pitäisi olla turhaa kiirettä.

– Tämän päivän grynderit haluavat myydä talonsa mahdollisimman kalliilla ja asunnon ostaja taas saada rahoillensa todellista laatua. Se on vaikea yhtälö, arvelee Matti.

Nykyisin Matti Eklundin luennoi aiheesta eri puolilla maata. Tiedon tarve alalla on huutava.

– Nykyisin myös internetistä löytyy paljon tietoa, mutta sen soveltaminen käytäntöön on vaativaa ja vaatii tietysti perusasioiden ymmärtämistä, Eklund toteaa lopuksi. 

MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki

RAKENTAMINEN

Sisäolosuhteiden ja energiankulutuksen laskenta vaatii tiukkaa osaamista Tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle on ollut mukana kehittämässä mallintamiseen ja simulointiin perustuvia työkaluja vuosikymmmeniä. Kehityksen kärjessä kulkevat pohjoismaat ja USA. – Käyttäjät yrittävät kuitenkin usein venyttää tutun ja turvallisen ohjelmiston käytettävyyttä alueille, joille ohjelmisto ei ole tarkoitettu, Vuolle toteaa.

TEKSTI ESKO KUKKONEN

S

isäilmaston olosuhteiden ja rakennuksen energiatalouden laatu ratkeaa usein jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun ohjaamisessa tulisi käyttää laskelmia ja muita menettelyjä, jotka johtavat kohti parempaa sisäilmastoa ja energiataloutta. Tähän on nykyisin tarjolla mallintamiseen ja simulointiin perustuvia työkaluja. Ne ovat myös auttamassa rakennuksen energiankulutuksen laskennassa muun muassa energiatodistusluokan määritystä varten.

Rakennuksen sisäilmaston laatua voidaan valmiina arvioida rakennuksessa tehtävien mittausten avulla, mutta suunnitteluvaiheessa ainoa keino tuloksen arviointiin on sisäolosuhteiden laskenta ja siinä on viime vuosina tapahtunut nopeaa kehitystä.

Nyt pystytään jo suunnitteluvaiheessa valitsemaan ratkaisuja, joiden tiedetään johtavan hyvään lopputulokseen kyseisen rakennuksen kohdalla. Enää ei olla täysin riippuvaisia suunnitteluohjeista ja perinnetiedosta. Uusia ratkaisuja voidaan myös tällä tavoin kehitellä ja valita vain lopputuloksen kannalta parhaat.

Pohjoismaissa ollaan kehityksen kärjessä Alan kehityksen kärjessä ovat olleet USA ja Pohjoismaat, joissa on kehitetty olosuhteiden mallintamiseen ja simulointiin osaavia ohjelmia. Tärkein tällä alueella lienee Suomessa tutkijoiden ja suunnittelijoiden yleisessä käytössä oleva IDA-ICE ohjelmistopaketti.

Sen historiasta ja käytöstä kertoo tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle, joka on vuosia toiminut alalla ja kehittänyt laskenta- ja simulointimenetelmiä.

Mika Vuolle valmistui LVI-alan diplomi-insinööriksi vuonna 1991 ja toimi sen jälkeen pitkään silloisen Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorion palveluksessa tutkijana ja opettajana,

sekä lopulta yliassistenttina. Hän suoritti tekniikan lisensiaattitutkinnon vuonna 1995, mutta vaihtoi parikymmentä vuotta sitten tutkijan uransa käytäntöön. Simulaatio- ja laskentamenetelmien kehittämisen piirissä hän on toiminut lähes koko uransa ajan.

Lisäoppia hän haki ennen vuosituhannen vaihdetta toimimalla tutkijana Tukholmassa sikäläisessä teknillisessä korkeakoulussa. Siellä alkoi silloin aktiivinen nykyiseen IDA-ICE menetelmään johtanut kehitys pohjoismaisena yhteistyönä. Siitä asti Mika Vuolle on toiminut IDA-ICE-kehitys- ja soveltamistyön piirissä. Vuodesta 2007 hän on ollut Equa Simulation Finland Oy:n palveluksessa. Mika Vuolle on aktiivisesti myös kouluttanut ja kurssittanut suomalaisia suunnittelijoita uusien menetelmien käyttöön.

Mika Vuolle kertoo, että Ruotsi on pitkään ollut olosuhdesimuloinnin johtavia maita. Ensimmäinen niin sanottu BRIS-ohjelma on tehty jo 1960-luvulla. Se perustui lämpötaseeseen niin kuin nykyisetkin ohjelmistot. Fläkt Oy:n Ventac, joka on BRIS-ohjelman yksi versio, on ehkä parhaiten tunnettu Suomessa. Pohjoismaissa ollaan aina oltu kiinnostuneita huonetilan tarkemmasta mallintamisesta ja huoneolosuhteista. Pohjoisamerikkalaisessa lähestymistavassa on taas haluttu mallintaa koko rakennus järjestelmineen ja näin huonetilojen mallinnus on ollut kevyempää.

– Jotkut sikäläiset simulointiohjelmat, kuten esimerkiksi TRNSYS, ovat syntyneet puhtaan järjestelmälaskennan tarpeesta, Mika Vuolle kertoo.

Rakennus on vaativa laskettava – Rakennus on monimutkainen kokonaisuus, jonka riittävän luotettava laskenta ei onnistu liian yksinkertaisilla työkaluilla, Vuolle korostaa.

– Miten voitaisiin laskea aurinko-

– Sisäilmastoon liittyvän olosuhdelaskennan lisäksi mallintaminen ja simulointi tarjoavat myös apua energiankulutuksen tarkempaan laskentaan, tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle toteaa.

keräinjärjestelmä, joka on yhdistetty lämpökäyttöveden tuoton lisäksi myös pesutilojen vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jos laskentamalleissa ei ole lattialämmitystä ja aurinkokeräimiä kuvaavaa mallia?

– Aina voidaan tuottaa kuukausitason laskentaan erilaisia kertoimia, mutta ne kuvaavat vain yhtä mallinnettua tilannetta. Ja nämä kertoimet eivät päde, jos esimerkiksi järjestelmää muutetaan rakenteeltaan tai asetusarvoiltaan hieman erilaiseksi. Rakennus ja sen järjestelmä on aina yksilö, myös laskennan kannalta.

Simuloinnissa käytettyjen ohjelmistojen tarkkuutta ja luotettavuutta on validoitu jo 1980-luvulta lähtien erilaisissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa, esimerkiksi IEA Annexeissa.

Ohjelmistovirheitä on korjattu runsaasti ja paremmin fysikaalisia ilmiöitä kuvaavia malleja on saatu ohjelmistoissa SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

29

käyttöön. Vertailuja on tehty analyyttisiin malleihin, eri ohjelmistojen välillä sekä myös olosuhdemittauksia vastaan.

– Alkuaikoina ongelmia aiheutti erityisesti mittausdatan laatu, mutta viimeisimmissä hankkeissa mittausten ja laskentatulosten vastaavuus on ollut hyvä.

Kuka osaa tehdä laskelmia?

Suurin epävarmuuslähde on kuitenkin Vuolteen mielestä laskennan suorittaja.

– Tämä pätee erityisesti silloin, kun ohjelmistoa pyritään käyttämään sellaisen järjestelmän laskentaan, johon ohjelmistoa ei ole tarkoitettu eikä ohjelmistosta löydy oikeaa mallia. Tällaisia malleja voivat olla esimerkiksi lattialämmitys tai kaksoisjulkisivu, Mika Vuolle sanoo.

Henkilöauto on hyvä ratkaisu perheen kuljetustarpeisiin, mutta bussi on parempi jalkapalloseuran tarpeisiin.

Oikea työkalu siis oikeaan paikkaan.

– Käyttäjät yrittävät usein venyttää tutun ja turvallisen ohjelmiston käytettävyyttä alueille, joille ohjelmisto ei ole tarkoitettu.

Tilannetta pahentaa usein vielä se, että usein yrityksen nuorin työntekijä laitetaan laskentavastuuseen, koska hän on opiskelujen aikana tutustunut ohjelmistoon.

– Se, että saa tuloksia ohjelmasta ulos, on vielä kaukana luotettavista tuloksista, joiden perusteella voidaan tehdä oikeat päätökset hankkeessa.

– Näkisin mielellään energia- ja olosuhdelaskennan yhtenä sellaisena erikoisalana, jossa kokeneemmat osaajat opettavat nuorempia.

– Laskentaosaamisen arvotusta voisi nostaa myös erilaisilla sertifikaateilla, joilla voisi osoittaa osaamisensa. Esimerkiksi USA:n insinöörijärjestöllä

30

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

ASHRAElla on erillinen BEMPtutkinto.

– Tällainen pitäisi olla myös Suomessa tai mieluummin koko Eurooppa tasolla.

Simulointi auttaa myös energialaskennassa – Sisäilmastoon liittyvän olosuhdelaskennan lisäksi mallintaminen ja simulointi tarjoavat myös apua energiankulutuksen tarkempaan laskentaan.

– Jos ilmasto-olosuhteet ja rakennuksen ominaisuudet tunnetaan, voidaan energiankulutus laskea hyvinkin tarkasti. Tämä riippuu tietenkin näiden lähtöarvojen tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Jos lähtötiedot eivät ole oikein, ei lopputuloskaan voi olla kovin luotettava. Simulointiin perustuvia energiankulutuslaskentamenetelmiä käytetään tänään yleisesti.

Rakentamismääräysten vaatimusten toteutuminen voidaan osoittaa Suomessa pääosin näillä menetelmillä.

– On usein havaittu, että näiden laskelmien avulla saatu kokonaisenergiankulutus saattaa poiketa merkittävästi toteutuneesta energiankulutuksesta.

Mutta tosiasiassa rakennuksen energiankulutukseen vaikuttaa monia sen käytöstä ja asukkaista johtuvia tekijöitä, joita suunnitteluvaiheessa ei tiedetä.

Ja nämä tekijät ovat siksi laskelmissa vakioitu.

Vuolle kertoo, että tällaisen energiasuunnittelun arvostus oli pitkään alamaissa.

– Nykyisin vaadittu kokonaisenergiatarkastelu on selvästi nostanut arvostusta. Menetelmiä tulisi kuitenkin kehittää. Hankkeita pitäisi ohjata voimakkaammin tavoite-energiakulutuksen mukaan ja ottaa kaikki rakennuksen energiavirrat huomioon.

– Esimerkiksi kaupankylmä ei vielä kuulu E-lukutarkasteluun, mutta sen osuus energiakulutuksesta on puolet marketeissa ja siitä saatava lauhdeenergia on myös huomattava.

– Tällaisella kunnollisella energialaskennalla saadaan myös laskettua sisäolosuhteet, pintalämpötilat, operatiiviset lämpötilat sekä suhteellinen kosteus ja sisäilman hiilidioksidipitoisuus. Tällainen laskenta on tarpeen erityisesti vaativan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon tarkastelussa. 

USA:n insinöörijärjestöllä on ASHRAElla on erillinen BEMP-tutkinto. www.ashrae.org/education--certification/certification/bemp-building-energymodeling-professional-certification

Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet Vaativuusluokissa A AAF International Aalto-yliopisto/TKK Dipoli Ahma insinöörit Oy Amiedu Ami-säätiö Air Wise Oy Asynea Oy Allaway Oy Allergia- ja Astmaliitto ry Amestec Oy Ardex Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto AsTe ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

on erotettu uudisrakentaminen ja korjaustyö.

Helsingin Kuivaustekniikka Oy Helsingin Rakennus ja Saneeraus Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Honkarakenne Oyj

N

I

O

Ilmalinja Oy Ilmastointi Ässät Oy Ilmasäätö Oy IMU-TEC Oy Ins.tsto AX-LVI Oy Ins.tsto Granlund Kuopio Oy Ins.tsto Jormakka Oy Ins.tsto J. Markkanen Oy Ins.tsto Uusimäki Oy Inspecta Oy Inspector Sec Oy Isännöitsijätoim. Helin ja Soppela Oy IVPLUS Oy

OP-Keskus OSK Ositum Oy Oy Lapetek Ab Oy Lindab Ab Oy Sonesta Ab

NaturVention Oy NCC Rakennus Oy NMC Cellfoam Oy Nora Flooring systems Oy Nuohousalan Keskusliitto

P

JK Mikrobitekniikka Oy

Pamon Oy Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy PSL Oy Puhtaustieto PT Oy PTS-Kiinteistötekniikka Oy Pöyry Finland Oy

K

R

Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Finland Oy Difina Oy Dir-Air Oy

Keravan Kiinteistöpalvelu Oy Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy Kiinteistölakimiehet Knauf Oy Koja Oy Konekomppania Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy

E

L

ebm-papst Oy Ekovilla Oy Energiarakenne Oy Ensto Enervent Oy EsKon Oy Euro-Service Oy Ewona Finland Oy

Laattapiste Oy Labroc Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lifa Air Oy Ltd Lisäilma Oy LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy

Rak.ins.tsto P & T Jauhiainen Oy Rakennuspalvelu Talokki Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy Rakteka Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RF SensIT Oy RH Sisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-Yhtymä Oy Rudus Oy

B Baumedi Oy Betton Oy

C Camfil Oy Caverion Suomi Oy Claeris Oy CleanSide Oy ClimaConsult Finland Oy Climecon Oy Copla Oy

D

J

S F

M

Fanison Oy Filterpak Oy FI-Service Oy Fläkt Woods Oy Forbo Flooring Finland Oy

Matti Eklund Oy Mecastep Oy MEDAIR Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy Mikrobioni Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair Mukavax Oy Mundus Aer Oy Munters Finland Oy Muottikolmio Oy MTR-Isännöinti Oy

G Genano Oy Ltd

H Halton Oy Harju Solutions Oy Harvel Oy Helsingin Energia

Skaala Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy SRV Yhtiöt Oyj Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Ilmanvaihdon Puhdistus Oy Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry Suomen Lämpömittari Oy Suomen Radonhallinta Oy Suomen Radonpalvelut Suomen Rakennusterveyspalvelut Suomen Sisäilmakeskus Oy Suomen Talokeskus Oy Suomen Tarkastustaito Oy Suorakanava Oy Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sweco Talotekniikka Oy Swegon Oy Ab Systemair Oy

T Tarkett Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Ab Teknos Oy Terveysilma Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit TPA Andersson Oy Työterveyslaitos

U UniqAir Uponor Suomi Oy

V Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vakatuuli Oy Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy VitaTerveyspalvelut Oy, Vita Laboratorio

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Ecophon Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/ Weber Sandbox Oy Scanoff ice Oy Schneider Electric Buildings Finland Oy W Senaatti-kiinteistöt WSP Finland Oy Sirate Oy Wise Group Finland Oy Sisäilmainsinöörit Oy Sisäilmamestarit Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Y Yleissiivous Oy Oy Sisäilmatalo Kärki Oy Si-Tecno Oy SK Tuote Oy

SISÄILMAUUTISET 2 | 2015

31

Genano-ilmanpuhdistimet suojaavat tälläkin hetkellä tuhansien suomalaisten työpäivän.

Nanoluokan ilmanpuhdistin on toimiva ensiapu sisäilmaongelmiin. Se puhdistaa ilmaa jatkuvasti mm. homerihmaston kappaleista, homeiden tuottamista toksiineista, pienhiukkasista ja haitallisista kaasuista.

Asiakkainamme on jo yli puolet Suomen kaupungeista ja kunnista.

Laitteemme suunnitellaan, valmistetaan ja testataan Suomessa.

98,3 % asiakkaista suosittelee Genanoa.

”Ilman Genanon puhdistuslaitetta en voisi nykyisessä toimitilassa työskennellä.”

Lähde: Genanon asiakasGenano Oy Kimmeltie 3 02110 Espoo Puh. 09 774 3870 info@genano.fi

tyytyväisyyskysely 2015

www.genano.fi