__MAIN_TEXT__

Page 1

UUTISET 2019 -2020

Sisäilman laatu ei selviä yhdellä mi‚auksella

Koulu, jossa kokeillaan kahta erillistä ilmanvaihtoa Sisäilmainfopiste – sisäilma etoa kulu ajille

Kalusteiden vähäpäästöisyys on yhä tärkeämpää kulu ajille Radonriskien torjuntaa pyritään tehostamaan

SISÄILMA SISÄILMAYHDIST YS ҃ PUOLUEETONTA TIETOA SISÄILMASTA | sisailmayhdistys.fi | sisailmauutiset.fi

1


Sisäilmaongelmakohteisiin erikoistunut konsulttitoimisto

TUTKIMUKSET • SUUNNITTELU • RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Olemme sisäilmaongelmakohteisiin erikoistunut konsulttitoimisto. Tarjoamme kattavia asiantuntijapalveluita sekä suurille kiinteistökokonaisuuksille että pienemmille asunto-osakeyhtiöille ja yksityishenkilöille. Vahva osaaminen ja ammattitaito, pitkäaikainen kokemus sekä käytössämme oleva nykyaikainen kalusto tekevät meistä luotettavan kumppanin sisäilmaongelmien kartoittamisessa, korjaamisessa ja ehkäisemisessä sekä esimerkiksi asuntokauppoihin liittyvissä kiistoissa.

KONSULTTITOIMISTO KOLONA OY TUTKIMUKSET: Jani Kallio, 0400 883 308 SUUNNITTELU: Tomi Laitinen, 050 527 6974 RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA: Ari Laamanen, 0400 502 771 info@kolona.fi • etunimi.sukunimi@kolona.fi

kolona.fi


PÄ Ä K I R J O I T US

SISÄLLYSLUETTELO SISÄILMAYHDISTYS

3

Pääkirjoitus

4

Ilmassa

6

Sisäilmainfopiste – sisäilma etoa kulu ajille

8

Mervi Ahola toimii Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtajana.

Hyvää sisäilmaa, kiitos!

Millaista ilmaa sinä hengität?

12

Sisäilman laatu ei selviä yhdellä mi auksella

15

Asumisterveysasetus ohjeistaa sisäilman laadun mi aamisessa

16

Koulu, jossa kokeillaan kahta erillistä ilmanvaihtoa

19

Kouvolan kouluissa tehdyistä kiinteistökierroksista on saatu hyviä kokemuksia

20

Kalusteiden vähäpäästöisyys on yhä tärkeämpää kulu ajille

22

Radonriskien torjuntaa pyritään tehostamaan

26

Kuntoarvioinnin pätevyydet on aika uudistaa

28

Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin?

30

Sisäilmayhdistyksen kanna ajajäsenet

Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä ajatuksia ja tunteita otsikko sinussa herättää. Toisille otsikko tarkoittaa vaatimusta paremmasta sisäilmasta, jos sen laadusta on ollut epäilystä esimerkiksi omalla työpaikalla, kotona tai lapsen koulussa. Toisille taas tulee kiitollisuuden tunne, kun sisäilma-asioissa on saatu parannusta. Otsikko voi tarkoittaa myös sitä, että suunniteltaessa uutta rakennusta sisäilman laadulle asetetaan korkeat tavoitteet. Omat kokemuksemme sisäilma-asioista värittävät sitä kuvaa, millaisena asiat näyttäytyvät meille, millä tavalla luemme uutisia ja minkälaista tietoa jaamme eteenpäin. Myös se, minkälaista tietoa uskomme, riippuu siitä, miten asioista ajattelemme. Tampereen yliopiston tiedonhaun professori Eero Sormusen sanoin: ”Vastaanottajalle jää paljon vastuuta siitä, ettei ”tietoa” pidetä totena tai jaella eteenpäin. Tilanne mutkistuu, kun ”tieto” leviää moniin kanaviin ja alkulähde hämärtyy.” Tämän vuoksi olisi hyvä välillä haastaa itseään myös kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään ja uskomuksiaan. Ihmisillä on taipumus uskoa tietoa, jota haluaa kuulla, koska se on itselle tuttua ja turvallista. Useat kunnat investoivat tulevina vuosina paljon rakennuskannan uusimiseen ja korjaamiseen. Tässä on toki suuria eroja kuntien välillä. Päätösten taustalla tulisi olla perusteelliset tiedot rakennusten nykykunnosta ja siitä, missä ja minkälaisissa tiloissa palveluja halutaan tulevaisuudessa tuottaa. Median maalaama kuva rakennusten sisäilman laadusta ei aina vastaa todellisuutta. Julkinen paine vaikuttaa voimakkaasti kunnan sisäilma-asioiden hoitamiseen ja kohteiden väliseen priorisointiin. Tämä taas

saattaa johtaa siihen, että toimenpiteitä kohdistetaan sinne, missä huuto on kovinta, vaikka toisaalla niitä tarvittaisiin kipeämmin. Rakennuksia ei voi jakaa ’terveisiin tai puhtaisiin’ ja ’sairaisiin’ rakennuksiin, vaan rakennukset ovat jotain siltä väliltä. Rakennuksissa on usein pieniä tai isoja puutteita, joihin vastataan huollon ja ylläpidon keinoin sekä isommilla peruskorjauksilla. Tässä lehdessä kerromme mm. Kouvolassa tehdyistä kiinteistökierroksista, joilla pienempiä puutteita saadaan nopeasti korjattua. Nopea reagointi on tärkeää sisäilma-asioiden hoidossa. Sisäilma-asioiden hallinta ei ole pelkkää rakennuksen tutkimista ja korjaamista. Entistä enemmän tulisi panostaa tiedottamiseen ja viestintään. Somessa tieto leviää, mutta myös muuttuu matkalla. Olisikin hyvä muistaa, että vaikka jokin asia on kirjoitettu nettiin, se ei tee siitä totta. Vaikka mediassa uutisoidaan ongelmista, ja niitä tuntuu olevan lähes joka paikassa, täytyy muistaa, että meillä on paljon hyviä rakennuksia ja niitä tehdään myös koko ajan lisää. Onnistunut rakennus- tai korjausprojekti harvoin läpäisee uutiskynnystä, minkä vuoksi tilanne näyttäytyy median kautta melko synkkänä. Sisäilmauutiset-uutiskirjeessä pyrimme jakamaan hyviä kokemuksia ja onnistumisia. Jos sinulla on tällainen mielessä, kerro siitä meille! Yhteystyöterveisin Mervi Ahola Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

SISÄILMAUUTISET Julkaisija Sisäilmayhdistys ry | Kustantaja SIY Sisäilmatieto Oy | Päätoimittaja Mervi Ahola, mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi Toimittaja Anna Merikari, anna.merikari@sisailmayhdistys.fi | Ilmoitusmyynti Elina Tenhunen, elina.tenhunen@pp-marketing.fi | 040 779 9653 Taitto: Vaula Aunola, vaula.aunola@omnipress.fi | Litoset/KTMP Group Ab Oy 2019

SISÄILMA

3


ILMASSA Järjestyksessään 35. Sisäilmastoseminaari 2020 järjestetään Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä.

Sisäilmastoseminaari 2020

Sisäilmayhdistys 30 vuo a työtä paremman sisäilman hyväksi SISÄILMAYHDISTYS RY on vuonna 1990 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää rakennusten terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä. Yhdistyksen tehtävänä on parantaa tiedonsiirtoa tutkimuksesta käytäntöön sekä valistaa rakennusten asukkaita, käyttäjiä ja omistajia ylläpitämään hyvää sisäilmastoa. Sisäilmayhdistyksellä on merkittävä rooli rakennussuunnittelijoihin, huoltohenkilökuntaan ja käyttäjiin kohdistuneessa valistustyössä. Yhdistys on edesauttanut rakennusten mallityöselitysten tarkastusta sisäilmakysymysten osalta. Yhdistys on myös ollut mukana laatimassa Rakennustietosäätiölle RT- ja LVI-kortteja arkkitehti- ja LVI-suunnittelun pohjaksi tavoitteena hyvä ja terveellinen sisäilmasto. Yhdistyksessä on kutsuttuja henkilöjäseniä sekä kannattajajäseniä. Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustuu pääasiallisesti kannattajajäsenmaksuihin ja hankekohtaisiin toimeksiantoihin. Osa yhdistyksen julkaisemista tuotteista on maksullisia. Sisäilmayhdistyksen toimintaa ohjaa neljäksi vuodeksi kerallaan vuosikokouksessa valittu hallitus. Keväällä 2018 hallitukseen valittiin Risto Kosonen (pj), Jorma Säteri, Anne Hyvärinen, Heidi Salonen, Pasi Pipatti ja Mika Vuolle. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Mervi Ahola.

Lue lisää: www.sisailmayhdistys.fi

4

SISÄILMA

Vuonna 2020 Sisäilmayhdistys juhlii 30-vuotista taivaltaan.

Sisäilmapaja11 SISÄILMAPAJA҃SEMINAAREJA on

järjestetty vuodesta 2007 lähtien eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Ohjelmassa paikallisia esityksiä höystetään ajankohtaisilla asioilla ja hyvillä toimintamalleilla. Sisäilmapajan yhteydessä järjestetään myös sisäilmaaiheinen näyttely. 11. pajaseminaari järjestetään Seinäjoki Areenalla 13.–14.11.2019 teemalla Lähde hyvään sisäilmaan. Sisäilmapaja11:n järjestävät yhteistyössä Sisäilmayhdistys ry, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoki Congress. Lue lisää: www.sisailmayhdistys.fi/ Tapahtumat/Sisailmapajat

TILAA UUTISKIRJE RJE Tilaa Sisäilmauutisten säännöllisesti lisesti ilmestyvä maksuton uutiskirje ja pysy ajan tasalla! www.sisailmauutiset.fi Twitterissä ajankohtaiset asiat löytyvät tunnisteilla @siuutiset ja #sisäilma.

SISÄILMA҃ALAN ykköstapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Se kokoaa monipuolisesti yhteen osallistujia ja aiheita tekniikasta lääketieteeseen. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös alan uusimpia tuotteita ja ratkaisuja esittelevä näyttely. Vuonna 2020 Sisäilmastoseminaari järjestetään Messukeskuksen Siivessä 10. maaliskuuta. Sisäilmastoseminaarin 2020 teemat ovat:

• Käytännön ratkaisut sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja ennalta -ehkäisyyn • Toimintamallit ja prosessit hyvään sisäilmaan • Mikrobit – rakennusmikrobiologinen tutkimus ja menetelmät • Sisäilman kemialliset ja hiukkasmaiset altisteet – menetelmät ja mittaaminen • Sisäilman laatu ja terveys – mikrobit, kemialliset altisteet, pienhiukkaset • Ilmanvaihto ja lämpöolot Seminaarin tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen aukeaa alkuvuodesta 2020 Sisäilmayhdistyksen sivuilla: www. sisailmayhdistys.fi. Lue lisää: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmastoseminaarit


ILMASSA

Terveet lat 2028 VALTIONEUVOSTO hyväksyi 3.5.2018 valtioneuvoston periaatepäätöksen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta ”Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa”. Hallitus vastaa toimenpideohjelmalla eduskunnan vaatimuksiin puuttua rakennusten sisäilmaongelmiin tehokkaammin. Ohjelmaa toimeenpannaan parlamentaarisessa ohjauksessa, mikä näkyy raportoinnin ja valiokuntakuulemisten lisäksi muun muassa tarvittaessa järjestettävinä ajankohtaiskeskusteluina. Ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana vakiinnutetaan kiinteistönhoitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtajana aloitti 1.9.2019 Katja Outinen.

Lue lisää: vnk.fi/terveet-tilat-2028

ALAN PALVELUHAKEMISTO SISÄILMAYHDISTYKSEN sivuilta löytyy palveluhakemisto,

jossa jäsenyritykset ja yhteisöt voivat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan. Sivujen tarkoituksena on auttaa sisäilmakysymyksistä kiinnostuneita ammattilaisia ja kuluttajia löytämään heille mahdollisesti sopivia tuotteita tai palveluita. sisailmayhdistys.fi/Palveluhakemisto

LIITY JÄSENEKSI LIITTYMÄLLÄ kannattajaseneksi tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta. Ota yhteyttä: Aila Laine-Sarkkinen, 040-7070201 aila.laine-sarkkinen@sisailmayhdistys.fi

Yhdistyksen kannattajajäsenet löytyvät sivulta 30.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAI҃ TOS ҐTHLґ aloitti keväällä 2017 Kan-

sallinen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelun yhdessä useiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan kirjattuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä, jotka kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman pitkän aikavälin päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Tähän pyritään ottamalla tervey-

denhuolto entistä voimakkaammin mukaan toimintaan sekä keskittymällä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen. Kymmenvuotisen ohjelman tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä ja vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa.

Lue lisää: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ kansallinen-sisailma-ja-terveys-ohjelma-2018-2028

SISÄILMA

5


Sisäilmainfopiste – sisäilma etoa kulu ajille

S

Sisäilmainfopiste on sisäilma-alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille. Toiminta tähtää riippumattoman sisäilmatiedon levittämiseen ja paremman sisäilman saavuttamiseen niin kotona, työpaikoilla, kouluissa kuin päiväkodeissakin. Sisäilmainfopisteellä vierailee jokaisen tapahtuman aikana satoja, jopa tuhansia kansalaisia.

isäilmainfopiste-toiminta sai alkunsa Sisäilmavuonna 2002, kun eri järjestöillä oleva taitotieto haluttiin koota yhteen infopisteeseen ja välittää olemassa olevaa tietoa ruohonjuuritasolle. Vuosituhannen alussa Sisäilmainfopisteitä perustettiin yhteensä 175. Infopisteet olivat osittain niin sanottuja kylmäpisteitä, joissa oli jaossa vain materiaalia; miehitettyjä pisteitä oli esim. kaupungintalojen ala-auloissa, terveyskeskuksissa ja kirjastoissa. Vähitellen kylmäpistetoiminta lopetettiin. Tiedon tarve kuitenkin lisääntyi huimaa vauhtia, ja Sisäilmainfopiste jalkautettiin neuvontapisteenä erilaisiin tapahtumiin.

6

SISÄILMA

– Sisäilmainfopiste-toiminnan tärkein tehtävä on välittää asiantuntevaa asumiseen ja sisäilmaan liittyvää riippumatonta ja oikeaa tietoa, selventää Asumisterveysliitto AsTe ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö, joka on ollut Sisäilmainfopiste-toiminnassa mukana alusta alkaen. Sisäilmainfopiste on nykyisin vuosittain mukana monissa tapahtumissa – messuilla ja koulutustapahtumissa – ympäri Suomen. Sisäilmainfopisteellä jaetaan kuluttajille eri toimijoiden tuottamia oppaita ja tarkastuslistoja. Valtaosa Sisäilmainfopisteen aineistosta on saatavilla myös sähköisenä Sisäilmayhdistyksen kotisivuilla (sisäilmayhdistys. fi). Sisäilmainfopisteellä annetaan

lisäksi maksutonta sisäilmaneuvontaa; neuvojina ovat alan ammattilaiset ja eri alojen asiantuntijat. Neuvontaa on saatavilla myös ruotsiksi. Sisäilmainfopiste-toimintaa koordinoi Sisäilmayhdistys. Toiminnassa ovat mukana myös Allergia- Iho- ja Astmaliitto ry, Asumisterveysliitto AsTe ry, Hengitysliitto ry, Säteilyturvakeskus STUK ja VVS Föreningen i Finland rf. Toimintaan saadaan avustusta ympäristöministeriöltä. – Sisäilmainfopiste-toiminnassa mukana oleva järjestökenttä kunnioittaa ja osaa hyödyntää toistensa erityisosaamista, Rämö kiittelee järjestöjen hyvin sujuvaa yhteistyötä.


Nuuhkaise! Isommissa tapahtumissa Sisäilmainfopisteellä on myös hajurata, jolla voi testata oman nenänsä toimivuutta hajuaistiaan. Hajurata on turvallinen: hajut ovat tavallisia keittiön hajuja, eikä hajuradalla ole terveydelle haitallisia aineita.

Neuvoja monenlaisiin haasteisiin Sisäilmainfopisteellä tulee vastaan monenlaisia kysymyksiä ja huolenaiheita. Tavallisesti kodissa on jokin sisäilmaan ja/tai asumisterveyteen vaikuttava ongelma, johon etsitään apua. Myös asuntokauppoihin liittyvät sudenkuopat ja vastuukysymykset ovat tavallisia. Paljon kysytään myös ilmanvaihdosta, hajuista ja erilaisista myrkyistä ja halutaan saada tietoa, mistä voisi saada apua ja tukea omaan tilanteeseensa. Tilanteet ovat hyvin monenlaisia. – Parasta Sisäilmainfopiste-toiminnassa on se, että tieto menee suoraan suodattamatta ruohonjuuritasolle ja tietenkin se, että voi omilla tiedoillaan, osaamisellaan ja kokemuksellaan olla avuksi. ”Onneksi olette olemassa” -palautteet myös ilahduttavat, Rämö sanoo.

Tietoiskuja ja luentoja Monien messujen ja tapahtumien yhteydessä järjestetään sisäilmaan liittyviä asiantuntijaluentoja ja tietoiskuja, jotka ovat tärkeä osa monien messujen luentotarjontaa. Luennoilla kerrotaan esimerkiksi, minkälainen on kodin hyvä sisäilma, minkälainen vaikutus sisäilmalla on ihmiseen ja miten voi tunnistaa hometalon. Luennot vetävät tilan täyteen kiinnostunutta yleisöä, ja ne ovatkin saaneet kiitosta niin yleisöltä, luennoitsijoilta kuin messujärjestäjiltäkin. Luennoitsijoiden näkökulmasta Sisäilmainfopisteen järjestämät asiantuntijaluennot ovat hyvä keino paitsi välittää tietoa myös olla kontaktissa ihmisten kanssa.

– Itse olen infopisteneuvonnan lisäksi luennoinut eri tapahtumissa monista radoniin liittyvistä aiheista, kuten radonmittauksista, radonkorjauksista ja uudisrakentamisen radontorjunnasta, ylitarkastaja Olli Holmgren Säteilyturvakeskuksesta kertoo. – Sisäilmainfopistetoiminnassa mukana oleminen ja jalkautuminen kansan pariin on meille tärkeää. Tapahtumissa jaamme tietoa sekä messuvieraille että infopisteen muille päivystäjille ja lisäämme siten tietämystä radonista, Holmgren jatkaa.

Tärkeä osa messutarjontaa Sisäilmainfopiste-toiminnasta kiinnostuneita paikkakuntia ja messujärjestäjiä on tällä hetkellä jo koko maassa. Vuosittain Sisäilmainfopiste on mukana tietyissä tapahtumissa, mutta myös vaihtuvia tapahtumia infopisteen vuosikalenteriin mahtuu. Messujärjestäjän kannalta Sisäilmainfopiste on vaivaton tapa tarjota messuvieraille riipputamonta ja maksutonta sisäilmaneuvontaa, kun asiantuntevat, idearikkaat ihmiset ja ajankohtaiset materiaalit tulevat paikalle. – Sisäilmainfopiste on erinomainen lisä tapahtumiimme. Asiantuntevat luennot, tietoiskut ja neuvonta tarjoavat ratkaisuja messuvieraiden huolenaiheisiin. Epätietoisuutta oman kodin tai työpaikan mahdollisesta ongelmasta voi purkaa asiantuntijoi-

den kanssa, ja maksuttomat oppaat antavat tietoa myös mukaan, Anne Saarinen, Tampereen Messut Oy:n asiakkuuspäällikkö sanoo. – Sisäilmaan liittyvät asiat ovat ns. kestosuosikki, ja ne puhuttavat vuosi toisensa jälkeen. Sisäilmainfopisteellä messukävijät saavat esittää omakohtaisia kysymyksiä ja saada selville oman tilanteensa vakavuuden ja mahdolliset vaikutukset ja korjaustoimenpiteet, OMAKOTI- ja Rakenna & Remontoi -messujen messupäällikkö Jussi Ruotsalainen sanoo. – Asiakkailta saamamme palaute on ollut pelkästään positiivista. Asia on koettu tärkeäksi niin kuluttaja- kuin ammattilaistapahtumissakin – Sisäilmainfopiste palvelee kaikkia sisäilmaasioista kiinnostuneita, Messukeskuksen ohjelmatuottaja Mari Katajamäki toteaa.  ANNA MERIKARI SISÄILMA

7


S I S Ä I L M AT I E TOA

Millaista ilmaa sinä hengität?

Ihminen viettää keskimäärin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, joten ei ole yhdentekevää, millaista sisäilma on.

P

isin yhtenäinen aika kuluu yleisimmin kotona ja toinen esimerkiksi töissä, koulussa tai päiväkodissa. Julkisten rakennusten huonosta kunnosta saamme lukea lähes päivittäin lehdistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa 1/2012 on viimeisin virallinen arvio kosteus- ja homevaurioiden yleisyydestä. Sen mukaan 12–18 %:ssa kouluista ja päiväkodeista on merkittävästi vaurioituneita, ja altistuvia näissä rakennuksissa on 172 000–259 000. Ongelma on todellinen, rakennuskanta on vanhaa, ja välttämättömiä peruskorjauksia on monissa kunnissa koko ajan vain siirretty tuleville vuosille, kun kuntatalous on ollut tiukilla. Samalla on vielä säästetty säännöllisestä huollosta ja lisätty lapsia olemassa oleviin tiloihin. Ei siis tarvitse miettiä, miten tällainen kansalliskriisi on päässyt syntymään. Asiaa ei helpota, että myös uusissa rakennuksissa ilmenee sisäilmaongelmia. Epäilykset huonosta sisäilmasta kohdennetaan usein sinne, missä se on jonkun muun vastuulla. Kuitenkin

8

SISÄILMA

myös kodeissa on ongelmia. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on kerrosalasta pien- tai rivitaloissa arviolta 7–10 %:ssa ja kerrostaloissa 6–9 %:ssa. Vaurioiden määrä tulee kasvamaan, koska asuntokiinteistöihin ei kiinnitetä tällä hetkellä samalla tavalla huomiota kuin julkisiin kiinteistöihin. Erityisesti huolettaa pienten taloyhtiöiden kohtalo. Osakkaat eivät halua kalliita korjauksia, koska eivät ymmärrä niiden merkitystä kiinteistön tulevaisuudelle. Mikään ei ole ikuista. Lehtiin on päätynyt jo muutamia tapauksia, joissa rakennus on päätetty purkaa, koska tarvittavien korjausten tekeminen tulee kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Kalliin maan alueilla jotain saattaa jäädä osakkaille jaettavaksi tontin myymisestä, mutta muuttotappioalueilla tällainen voi johtaa henkilökohtaisiin konkursseihin. Suunnitelmallista kunnossapitoa Taloyhtiö valitsee tien, jota kulkee: joko se haluaa säilyttää kiinteistön arvon tai jopa nostaa sitä tai antaa sen rapistua hiljalleen mahdollisesti samalla sairas-

tuttaen asukkaat. Valinta saatetaan tehdä myös tiedostamatta, jos taloyhtiössä ei ole minkäänlaista osaamista kiinteistön kunnossapidosta. Tässä kohden ammatti-isännöitsijöillä on mahdollisuus osoittaa tarpeellisuutensa auttamalla taloyhtiötä valitsemaan oikea tie. Jos ja kun peruskorjauksia tehdään, olisi tärkeää miettiä, missä laajuudessa korjaukset on järkevä tehdä. Oikeita päätöksiä osataan tehdä vain perusteellisten kuntotutkimusten perusteella. Tiedätkö itse, missä kunnossa oma taloyhtiösi on? Onko salo-ojat niin salaisia, että kukaan ei tiedä niistä mitään? Miten ilmanvaihto toimii: miten ilma poistuu, ja mistä sitä tulee tilalle? Minne sadevedet kulkeutuvat? Onko katto ehjä ja yläpohjan tuuletus kunnossa? Onko märkätilojen vesieristys kunnossa? Onko rakennuksessa riskirakenteita? Haiseeko asunnossa? Oman kodin hajuihin tottuu nopeasti. Mutta kaikki ongelmat eivät kerro itsestään hajulla. Ongelmasta voi kertoa myös asukkaiden epämääräiset oireet ja jatkuva sairastelu, jotka loppuvat muualla oleskellessa.


Taloyh ö kantaa vastuu Talon terveellisyydestä vastaa kiinteistön omistaja. Omakotitalossa omistaja voi ryhtyä heti tutkimaan epäilyjen perusteella ja korjata, kun tarvittavan korjauksen laajuus on selvillä. Asunto-osakeyhtiöissä asia ei ole yhtä yksinkertainen, mikä voi johtaa asukkaan kannalta sietämättömän pitkiin prosesseihin, jos taloyhtiö ei ota aktiivista roolia ongelman selvittämiseksi ja kuntoon laittamiseksi. Yhtiö vastaa rakenteista, joten tutkiminen ja korjaaminen ovat yhtiön vastuulla. Jossain tapauksissa sisäilmahaittaa kokenut asukas on saanut vastaukseksi olla yhteydessä terveystarkastajaan. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Kyllä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitäisi olla kiinnostuneempia yhtiöstään. Oireilu sisäilmaongelmiin on hyvin yksilöllistä. Tämän vuoksi sisäilmaongelmaepäilyt voivat riitauttaa osakkaat toisiaan vastaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos riitoja joudutaan ratkaisemaan oikeudessa. Siinä voittajia on vain asianajajat. Ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan materiaaleista, ihmisistä ja ihmisen toiminnoista syntyviä epäpuhtauksia,

ENERGIANSÄÄSTÖ VAI PUHDAS SISÄILMA? OTA MOLEMMAT! &DP¿OLOPDQVXRGDWXVUDWNDLVXLVVD\KGLVW\\ ODDWXMDHQHUJLDWHKRNNXXV

MILLOIN ON SYYTÄ EPÄILLÄ SISÄILMAHAITTAA? Voit epäillä sisäilmahaittaa, jos asunnossasi tai työpaikallasi on seuraavia epäkohtia: Epämiellyttävä haju, esimerkiksi pistävä tai maakellarimainen haju Tunkkainen ilma Liian alhainen lämpötila tai veto Liian korkea lämpötila Näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovimaton saumojen aukeaminen  Riittämätön ilmanvaihto, ei tulo- tai korvausilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä  Oireilu, joka helpottuu tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys)  Usein toistuvat hengitystieinfektiot

www.camfil.fi

SISÄILMA

9


10

SISÄILMA

SISÄILMAYHDISTYS KANNATTAJAJÄSEN


muun muassa hiilidioksidia ja kosteutta. Ilmaa voidaan poistaa painovoimaisesti tai koneellisesti. Tärkeää on myös huomioida, mistä korvausilma tulee. Olo- ja makuuhuoneissa tulee olla korvaus- tai tuloilmaventtiilit. Korvausilma ei saa tulla rakenteista, koska sieltä kulkeutuu sisään myös epäpuhtauksia. Oikean edon lähteillä Nykyään myös sisäilmatietoa on saatavilla helposti internetistä. Oman tietämyksen lisääminen kannattaa aloittaa puolueettomista lähteistä, esimerkiksi Sisäilmayhdistyksen, Hengitysliiton ja Asumisterveysliiton sivuilta. Hometalkoot.fi-sivustolta saa hyvää tietoa eri-ikäisten rakennusten tyypillisistä riskipaikoista ja tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. Jos sisäilma mietityttää, neuvoa voi kysyä esimerkiksi Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimesta tai Asumisterveysliiton neuvonnasta. Sisäilmatietoisuus lisääntyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Koko ajan uutta kotia etsivät ihmiset osaavat kysyä ja vaatia enemmän tietoa rakennuksen kunnosta. Lähes jokaisella on tuttavapiirissä joku, joka on kohdannut vakavia sisäilmaongelmia kotonaan tai työpaikallaan. Hyvin moni jo osaa tunnistaa valesokkelin tai haluaa homekoiran tekemään tarkastuksen ennen ostopäästöstä. Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta ilman oikeaa tietoa ei voida tehdä järkeviä päätöksiä. 

HYÖDYLLISIÄ VERKKOSIVUJA sisailmayhdistys.fi asumisterveyslii o.fi hengityslii o.fi allergia.fi stuk.fi hometalkoot.fi ymparisto.fi/korjaus eto thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma stm.fi /hyvinvoin /ymparistoterveys tyosuojelu.fi /fi /tyoolot valvira.fi /ohjausja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys/

SISÄILMANEUVONTAA Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonta puhelimitse 020 757 5181 ma−to klo 9−15. Asumisterveysliiton puhelinneuvonta 03 877 5413

MERVI AHOLA , Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

Sisäilman ja rakennusterveyden kemiallisia ja mikrobiologisia analyysejä asiantuntijoille

MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi sisaymparisto@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki

SISÄILMA

11


T U T K I M US

Sisäilman laatu ei selviä yhdellä mi auksella Sisäilman laatu ja sisäilman aiheuttamat terveyshaitat puhuttavat ja myös huolestuttavat yhä useampia. Sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin rakenteista, sisustuksesta, ulkoilmasta ja ihmisen toiminnasta, ja toisille ne aiheuttavat oireilua. Miten selvittää, onko sisäilma hyvää ja terveellistä?

H

yvä ja viihtyisä sisäilma on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä vietämme valtaosan vuorokaudesta sisätiloissa: kotona, työpaikalla, koulussa, päiväkodissa. Laadukkaassa sisäilmassa ei ole häiritseviä hajuja, ja se on lämpöolosuhteiltaan sopivaa ja ilmankosteudeltaan miellyttävää. Hyvää sisäilmaa ei edes huomaa. Hyvä sisäilma on monen tekijän summa, eikä se sisällä terveydelle haitallisia määriä kemiallisia, biologisia tai fysikaalisia tekijöitä. Sisäilmassa on sisä- ja ulkolähteistä peräisin olevia kaasuja ja hiukkasia.

Sisäilmassa voi olla monenlaisia haittatekijöitä, ja huono sisäilma lisää paitsi terveyshaittoja myös heikentää viihtyvyyttä ja työtehoa. Usein sisäilmasta johtuva oireilu liittyy puutteelliseen ilmanvaihtoon, kosteus- ja mikrobivaurioihin, VOC-yhdisteisiin (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja teollisiin mineraalikuituihin. Harvemmin sisäilmaongelman aiheuttaa vain joku yksi tietty tekijä, vaan taustalla vaikuttavat tavallisesti monet tekijät yhtä aikaa. Sisäilmaongelmia ja niistä koituvia terveyshaittoja voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää mm. huolehtimalla

"Kun ihminen haistaa tai huomaa rakennuksessa poikkeavuuden, merkkivalon pitäisi syttyä." Asumisterveysliiton toiminannanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö.

rakennusten kunnosta ja reagoimalla ongelmiin ajoissa. Kun huoli sisäilman laadusta herää, tulisi tilanteeseen reagoida nopeasti ja selvittää rakennuksen kunto ja sisäilman laatu. Vastuu rakennuksen tutkimisesta on sen omistajalla ja työpaikalla työnantajalla.

12

SISÄILMA

Miten sisäilmaa voidaan tutkia? Sisäilmaongelma ei välttämättä näy ulospäin. Pinnat saattavat olla kauniit ja ehjät, mutta rakennuksessa voi silti muhia jotakin, joka heikentää sisäilman laatua. – Kun ihminen haistaa tai huomaa rakennuksessa poikkeavuuden, merkkivalon pitäisi syttyä. Aistinvaraiset havainnot ovat ensimmäinen, ja usein myös luotettavin, mittari sisäilmaongelman selvittelyn käynnistämiseksi, Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö sanoo. Kun epäily sisäilmaongelmasta herää, tulee epäilykseen tarttua. Sisäilmaa voidaan tutkia erilaisin keinoin: voidaan käyttää muun muassa homekoiraa, mitata VOC-yhdisteitä, ottaa pinta-, sively- ja raapenäytteitä, kerätä pintapölynäytteitä sekä tutkia ammoniakkia ja formaldehydiä ja vanhemmista rakennuksista haitta-aineita, kuten kreosoottia ja öljyhiilivetyjä. Asiantuntijan tehtävänä on kartoittaa, miten lähdetään tutkimaan. – Hajuja ei kuitenkaan voida mitata. Haju on aina subjektiivinen kokemus: joku haistaa, joku ei. Tetrakloorianisolin eli mummolan hajun kyllä pitäisi jokaisen haistaa. Kyseinen haju syntyy rakennukseen 15–30 vuoden kuluessa, jos sen puurakenteita on käsitelty puuntuoja-aineella, kuten Ky5, Rämö kertoo. Rämö korostaa asumis- ja oleskeluympäristön kokonaisuuden huomioimista selvityksiä ja tutkimuksia teh-


täessä. Rakenteiden tutkimisen lisäksi tulisi huomioida myös kalustuksen ja kodintekstiilien vaikutus, kasvien ja elektronisten laitteiden osuus sekä kodin siivous- ja hygieniatuotteiden merkitys, sillä myös ne tuovat epäpuhtauksia sisäilmaan. – Tutkimusten jälkeen on olennaista tietää, mitä saadulla tutkimusaineistolla tehdään, mitä se osoittaa, mitä toimenpiteitä sen perusteella tulisi seuraavaksi tehdä ja kuka toimenpiteet tekee. Se on mielestäni suuri haaste kentällä, Rämö toteaa. Rakennusten korjaaminen ja uudistaminen vaativat taloudellisia satsauksia. Laadukas kuntotutkimus maksaa, mutta se on väärä paikka säästää. Riittävän laajat tutkimukset ovat tärkeä osa korjausprosessia, jotta tiedetään, kannattaako rakennusta ylipäätään korjata ja mitä ja millä laajuudella korjataan. Pelkkä epäpuhtauden olemassaolo rakenteessa ei välttämättä tarkoita sisäilmaongelmaa. Siksi rakenteiden mikrobivaurioiden tapauksessa arvioidaan mm. merkkiainekokeiden ja painesuhdemittauksin, onko vaurioituneesta rakenteesta ilmayhteys sisäilmaan.

Toksisuusmittausten riskinä ovat terveysviranomaisten mukaan virheelliset johtopäätökset ja toimenpiteet, joista puolesSosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva taan voi seurata virkamies Vesa Pekkola. inhimillistä kärsimystä ja taloudellista haittaa. Toksisuustestien suurimpana ongelmana pidetään niiden tavoitetta kuvata moninaista sisäilmaoireilua yksittäisellä testimenetelmällä. – Mikään yksittäinen testi ei pysty kuvaamaan kaikkia terveyshaittaa aiheuttavien epäpuhtauksien vaikutuksia. Nykyisetkään menetelmät eivät ole täydellisiä, ja niidenkin rajoitukset on ymmärrettävä. Uusia, entistä parempia tutkimusmenetelmiä kaivataan, kunhan menetelmien luotettavuus ja sovellettavuus käyttötarkoitukseensa on ensin osoitettu, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sanoo.

Kiistanalaiset sisäilman toksisuusmittaukset

Epäily sisäilmaongelmasta edellyttää perusteellista tutkimusta

Sisäilman aiheuttamat terveyshuolet ovat yleisiä. Sisäilmaongelmien todentamiseksi käytetään erilaisia markkinoilla olevia sisäilmamittauksia, jotka ovat yleistyneet lisääntyneiden sisäilmaongelmien myötä. Toksisuuseli sisäilman myrkyllisyysmittauksia mainostetaan yksinkertaiseksi ja nopeaksi keinoksi, jolla voidaan paljastaa sisäilmaongelma pintoja rikkomatta. Sisäilman toksisuusmittauksia käyttävät niin yksityishenkilöt kuin monet kunnatkin, vaikka niistä saatuja tuloksia pidetään epäluotettavina. Yhdelläkään toksisuustestillä ei toistaiseksi ole terveysviranomaisen hyväksyntää. Valtion asiantuntijaorganisaatioiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Työterveyslaitos TTL:n, sekä Kuopion yliopiston mukaan solutoksisuustesteillä ei voida arvioida sisäilman terveysriskiä eivätkä ne korreloi kosteusvaurioihin, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittoja. Aiheesta on myös julkaistu artikkeli Duodecim-lehdessä.

"Mikään yksittäinen testi ei pysty kuvaamaan kaikkien terveyshaittaa aiheuttavien epäpuhtauksien vaikutuksia."

Sisäilmaongelman selvittely ja korjaustarpeiden kartoittaminen on ongelman monisyisyyden vuoksi haastavaa, ja se edellyttää laaja-alaista osaamista ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Terveyshaitan arvioinnissa on tiukat vaatimukset analyyseille, mittauksille ja muille selvityksille. Sisäilmaepäily edellyttää aina rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta, eikä helppoa yhtälöä ole. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus (545/2015) ohjeistaa sisäilmaongelmien selvittelyssä, ja sen on tarkoitus selkeyttää rakennusten terveydellisten olosuhteiden arviointia. Asetuksessa on listattuna terveysriskien toimenpiderajoja, joihin viranomaiset voivat tukeutua päätöksenteossa. Asetuksen mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta

tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. – Lisäksi terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa sisäilmaongelmia selvittäville asiantuntijoille on säädetty pätevyysvaatimukset, jotka edellyttävät monipuolista alan koulutusta sekä hyvää perehtyneisyyttä ja kokemusta sisäilmakysymyksissä, Pekkola sanoo.

Milloin sitten voidaan sanoa, että sisäilmaongelmaa on tutkittu tarpeeksi? – Kun rakennusten sisäilmakysymysten selvittämisessä käytetään pätevyytensä osoittanutta asiantuntijaa, tutkimusmenetelmiä, joiden luotettavuus käyttötarkoitukseensa on uskottavasti osoitettu, ja sen lisäksi tilannetta arvioidaan huomioimalla epävarmuustekijät ja haitan kokonaisarvio, voidaan hyvällä varmuudella todeta, että haitalliset tekijät ja niiden merkitys rakennuksen käyttäjille pystytään arvioimaan hyvin, Pekkola sanoo.  ANNA MERIKARI

SISÄILMA

13


Hyvä sisäilma säästää myös kustannuksissa TAUSTAT Koska Västra Bodarnan koulussa (Borlänge kunta, Ruotsi) oli erittäin huono sisäilma ja IV-järjestelmät käyttivät paljon energiaa, päätti kunta toteuttaa kokonaisvaltaisen energiantehokkuuden ja sisäilmaston parannusprojektin vuonna 2018. IV-kanaviston pahimmat painehäviöitä aiheuttavat asennukset muutettiin ja koko rakennukseen vaihdettiin kerrostavat IV-päätelaitteet mallia Stravent.

RATKAISU Tavoitteena oli parantaa koulun ilmanvaihdon poistotehokkuutta mahdollisimman pienellä ilmamäärällä. Raittiin tuloilman voimakkaasta sekoittumisesta johtuen saatiin hyvä jäähdyttävä teho ilmamäärää nostamatta. Tämä on ainutlaatuista ilmanvaihtotekniikassa. Straventin ratkaisulla voidaan ajaa kylmempää ulkoilmaa, jonka tuloksena saadaan 1,5 kertaa suurempi jäähdyttävä teho per neliömetri sekä erinomainen sisäilman laatu. Yhteisinä tekijöinä olivat saneeraukseen sopivat takakulma-asennukset, suhteellisen pienet ilmamäärät, äänettömyys ja hyvä sisäilma.

TILANNE ENNEN JA JÄLKEEN SANEERAUKSEN:

Kerrostava ilmanvaihto Ennen

Jälkeen

Vakio IVmäärä

Tehostus

Perus IVmäärä

3 100

2 200

1 240

l/s

Kanavapaine, tuloilma

400

100

100

Pa

Kanavapaine, poistoilma

375

95

95

Pa

Moottoriteho, yhteensä TA/ FA

5,9

2,9

1,1

kW

SFP-luku

3,1

1,45

0,65

kW/m3/s

Ääniteho, dB(A)

>50

<30

<25

dB(A)

NKI (% tyytyväisiä)

<30

>90

Päästöt, CO2

20

5

Ilmamäärä

% 4

tonnia

ERITTÄIN HYVIN TOIMIVA, ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ JA HYVÄKSI HAVAITTU IV-JÄRJESTELMÄ, JOHON KÄYTTÄJÄT OVAT OLLEET ERITTÄIN TYYTYVÄISIÄ Lasse Björkroth, EnergiVis AB (energiakonsultti)

SELITYS ON KERROSTAVA ILMANVAIHTO: •

Energiatehokas, vedoton ja hiljainen tuloilma

Valinnainen tuloilman lämpötila +5 °C -> +35 °C, ilman vedon tunnetta

Tuplasti niin tehokas = paljon raikkaampi huoneilma, verrattuna sekoittavaan IV:seen

Partikkelimäärä oleskeluvyöhykkeellä laskee <50 % verrattuna sekoittavaan IV:seen

IV-määrää voidaan pienentää vähintään 25 % ja kuitenkin ilmanvaihdon vaihtuvuus on 70-80 % (sekoittavassa IV:ssä 30-40 %)

Korkeampi lämpötilan hyötysuhde = matalampi energiankulutus

Sen jälkeen, kun IV-päätelaitteet vaihdettiin kerrostaviksi IV-laitteiksi ja IV-kanavistoa muokattiin niin, että pahimmat painehäviöt saatiin poistettua EEF-menetelmän mukaisesti, voitiin oikeankokoinen, uusi IV-kone asentaa. Kaikki tämä johti energiatehokkaaseen ja "hiljaiseen" kouluun, jossa on selvästi parempi sisäilmasto kuin ennen.

Ole yhteydessä, niin autamme suunnittelussa.

www.stravent.fi 14

SISÄILMA


Asumisterveysasetus ohjeistaa sisäilman laadun mi‚aamisessa Terveydensuojelulainsäädännön periaatteena on, ettei asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteista saa aiheutua terveyshaittaa niiden käyttäjille. Terveyshaittaa arvioidaan esimerkiksi mittausten, näytteiden ja tutkimusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (545/2015) on annettu toimenpiderajat keskeisimmille tekijöille, jotka asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa aiheuttavat terveyshaittoja.

A

sumisterveysasetuksessa mainittujen tekijöiden lisäksi terveyshaittoja voivat aiheuttaa myös muut tekijät, mutta niille ei ole säädetty omaa toimenpiderajaa. – Syynä on yleensä se, että tekijä on niin harvinainen, että sille ei ole katsottu tarpeelliseksi säätää omaa toimenpiderajaa. Kyseisestä tekijästä saattaa myös olla tarjolla niin vähän tai ristiriitaista tietoa, että asetustasoista toimenpiderajaa ei ole voitu antaa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola selventää. Asumisterveysasetuksen 1 § 2 momentissa on säädetty, että muista kuin asetuksessa mainituista altisteista aiheutuvaa terveyshaittaa on arvioitava tapauskohtaisen riskin perusteella. – Tämä tarkoittaa, että harvinaisten tekijöiden arvioinnissa käytetään parasta ja luotettavinta käytettävissä olevaa tietoa terveyshaitan arvioinnissa. Toisinaan haitan arviointiin tarvitaan suurtakin asiantuntijajoukkoa pohtimaan olemassa olevaa tutkimusnäyttöä ja tiedeyhteisön käsitystä mahdollisesta riskistä. Viime vuosina näin on toimittu mm. PHMG- ja PHMB-biosidien ja tuulivoiman infraäänien aiheuttaman haitan arvioinnissa. Mikäli tutkimukseen perustuva tietopohja on rajallinen, pyritään silti muodostamaan mahdollisimman hyvä

ja oikeudenmukainen ratkaisu, Pekkola sanoo. Asumisterveysasetuksen 3 §:ssä on säädetty yleisistä arviointiperusteista. Haittaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. – Tämän niin sanotun maalaisjärkipykälän lähtökohtana on, että päädyttäisiin mahdollisimman oikeudenmukaiseen ratkaisuun siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin mahdollisen haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä. Ratkaisun on kuitenkin aina perustuttava hyviin perusteluihin, Pekkola täsmentää. Pekkola kertoo, että mittauksista, näytteenotosta ja analyyseistä on säädetty asetuksen 4 §:ssä siten, että mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti tilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Kun terveyshaittaa selvitetään, mittauksessa ja näytteenotossa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjär-

jestelmän mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Tämä koskee myös johtopäätöstä siitä, alittuuko toimenpideraja. Sisäilmamittauksissa epävarmuudet ovat usein hyvin suuria, ja on hyvin tyypillistä, että analyyseissä ja mittauksissa jäädään mittausepävarmuuden sisään. Tällöin terveyshaitan arvioinnissa on käytettävä haitan kokonaisarviointia ja otettava huomioon kaikki ne havainnot, joita tilasta tai rakennuksesta on tehty. – Uuden mittausmenetelmän käyttö terveydensuojeluvalvonnassa edellyttää sitä, että asiantunteva ja riippumaton sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä toimija on osoittanut uuden mittausmenetelmän luotettavuuden ja toistettavuuden terveyshaittojen selvittämiseksi. On tärkeää, että ratkaisut terveyshaitan olemassaolosta perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon haitasta, Pekkola tähdentää.  ANNA MERIKARI

SISÄILMA

15


S I S Ä I L M AT I E TOA

Koulu, jossa kokeillaan kahta erillistä ilmanvaihtoa

L

Launeen monitoimitalo Lahdessa valmistuu keväällä 2020. Siellä päästään testaamaan uudenlaista ilmanvaihdon ratkaisua: päivällä sisäilmaa liikuttaa normaali ilmanvaihtojärjestelmä, mutta käytön ulkopuolisena aikana kytketään päälle kokonaan toinen, pienempi ilmanvaihto.

ahden Tilakeskuksen LVIinsinööri Mika Kauppinen ei halua ottaa kunniaa keksinnöstä itselleen, vaikka idea ja suunnittelu kahteen ilmanvaihtojärjestelmään onkin lähtöisin hänen työpöydältään. – Eihän se ole sinänsä uusi idea. Vaikkapa jätevesilaitoksissa on kahdennetut pumput, jolloin toinen kone on valmiina, jos toinen menee rikki, Kauppinen vertaa. Launeen monitoimitaloon on rakenteilla Launeen koulu, päiväkoti, liikuntasali sekä nuorisopalvelujen tiloja. Samalla tontilla sijainnut Launeen vanha koulu on purettu alta pois. Kokonaispinta-ala on noin 10 400 neliötä. Oppilaita ja päiväkodin lapsia käyttäjiksi tulee noin tuhat.

Yöllä ja päivällä eri ilmanvaihtokoneet Vuoden verran voimassa ollut ympäristöministeriön sisäilma-asetus määrittää, että muiden kuin asuinrakennusten käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon on oltava vähintään 0,15 litraa sekunnissa neliömetriä kohden. Pykä-

län tulkinta on nostattanut keskustelua ilmanvaihdon toteuttamisesta. Asetuksen perustelumuistiossa mainitaan, että käyttöajan ulkopuolella vaadittu ilmanvaihto voidaan toteuttaa pienemmälle säädetyllä teholla tai jaksottaisella käytöllä. Launeen monitoimitalossa toteutuksena on rinnakkainen ilmanvaihto. Kokonaisuus tulee toimimaan kahdessa vuorossa: käyttöaikana käytössä oleva perusilmanvaihto sammutetaan käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Silloin rakennuksessa pyörii tauotta rinnakkainen, pienemmille ilmamäärille mitoitettu ja pienempikokoinen ilmanvaihto. Mika Kauppisen näkemys on, että erillisen ilmanvaihdon turvin sisäilman laatu pysyy myös käyttöajan ulkopuolella tasaisena kautta rakennuksen, myös kanavistojen kaukaisemmissa osissa. Jos käyttöajan ulkopuolella pienempi ilmamäärä ajetaan suuritehoisen ilmanvaihtojärjestelmän kautta huonetiloihin, on Kauppisen mukaan riskinä, että tuloilma ei huuhtele tasaisesti huonetilaa eikä aja vanhaa sisäilmaa

Launeen monitoimitalo Tilaaja: Lahden Tilakeskus Rakentaja: Skanska Pinta-ala: 10 424 m2 IV-koneet: 13 + 1 pelkästään tuloilmalle Käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto: 4 konetta

16

SISÄILMA

riittävästi poistoilmakanaviin. Launeen monitoimitalo on pilottikohde, jonka käytön tulokset saadaan hyödynnettyä jatkossa uusien kohteiden suunnittelussa. Mika Kauppinen uskoo, että erityisesti talven kuukausina, jolloin ulkoilman kosteus on alhainen, erillinen rinnakkaisilmanvaihto voisi toimia erityisen hyvin. – Ja parastahan on, että jos tämä järjestelmä ei jostain syystä toimi, meillä on ihan normaalit ilmanvaihtolaitteet joka tapauksessa olemassa ja käytössä, Kauppinen huomauttaa.

Hintalappu on maltillinen Hintalappu toiselle ilmanvaihdolle on alle 100 000 euroa. Kauppinen rohkenee esittää jopa 70 000 euron hinta-arvion, ja se sisältää suunnittelun, asennukset ja koko erillisen ilmanvaihtolaitteiston. – Kun koko hanke maksaa yli 25 miljoonaan euroa, se ei nosta rakentamiskustannuksia edes prosentilla, kiinteistöpäällikkö Jouni Arola sanoo. – Toki suhteellinen kustannus olisi korkeampi, jos vastaava ratkaisu tehtäi-


siin johonkin pieneen päiväkotirakennukseen. Näin isossa rakennuksessa se on taloudellisesti ehkä järkevämpää. Hankesuunnitelman mukaan Launeen uudisrakennuksen lvi-työt tulevat maksamaan kaikkiaan reilut 2,5 miljoonaa euroa. Kahden ilmanvaihdon asentamisessa voivat mietityttää kustannuksien lisäksi myös energiankulutus sekä tilantarve kanaviston ja konehuoneiden osalta. – Varmaan on ollut uskomusta, että rinnakkainen ilmanvaihto nostaa kustannuksia, mutta myös lisää tilavarauksia. Ehkä sitäkin suurempi pelko on ollut, kuinka paljon ilmanvaihdon kanavisto vie tilaa muun muassa käytävillä ja alakatoissa, Arola pohtii. Launeen piirustuksista näkyy, että rinnakkaisen ilmanvaihdon koko rakenne on pienempi kuin perusilmanvaihdolla. Kanavisto, venttiilit ja konehuoneet vievät huomattavasti vähemmän tilaa, vaikka kanavat kulkevatkin koko mitalta perusilmanvaihdon kanaviston rinnalla. Sähkötehoa nämä laitteet vievät noin kymmenesosan perusilmanvaihtoon verrattuna.

Launeen monitoimitalossa tulee yöaikaan pyörimään erillinen ilmanvaihto. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola ja LVI-insinööri Mika Kauppinen tarkastelevat piirustuksia Tilakeskuksen työhuoneella. Kuva: Ilona Savitie

– Isossa koneessa on yli 7 kilowatin moottori, joka on kulutukseltaan kuin maauimalan sähkösauna, ja niitä koneita on toistakymmentä. Sen sijaan tällä sekundäärijärjestelmällä mennään sähkölampun tehoilla, noin 200 watin kulutuksella per kone, Kauppinen esittää vertailukohtia. – Kun isot koneet sammutetaan joka yö ja kesäkaudella, sähkönkulutus pienenee. Samalla koneiden elinikä ja kalliiden suodattimien käyttöikä pitenevät, eli säästö on paljon muutakin. Kokeilu on Lahdessa laatuaan ensimmäinen. Rinnakkaisjärjestelmän

käyttöön Launeen monitoimitalossa päästään vasta parin–kolmen vuoden päästä nykyhetkestä. – Rakentamiseen menee vielä vuosi. Ensimmäinen ja ehkä toinenkin käyttövuosi pyöritetään täyttä ilmanvaihtoa 24 tuntia vuorokaudessa, jotta emissiot haihtuvat ja päästään turvalliseen tilaan rakennuksessa. Todennäköisesti toista ilmanvaihtoa lähdetään alussa käyttämään tavallisissa luokkaja hallintotiloissa, ja niissä testataan sen toimivuus, Kauppinen kertoo.  ILONA SAVITIE

ONNISTUNUT JA LAADUKAS SISÄILMAKORJAUS = Erikoistuneet ja pätevöityneet asiantuntijat + Koko hanke tutkimuksista valmiin työn laadunvarmistukseen. Saumattomasti saman toimijan hallussa. Ota yhteyttä! WWW.SITOWISE.COM

SISÄILMA

17


       

     

                     -lUYLNDWX$/$-b59,_3/$/$-b59,

RATKAISU KELLARIN KOSTEUS- JA HOMEONGELMIIN! Terassit Maanvaraiset laatat RyÜmintätilat

Kellarin seinät ja lattiat

â&#x20AC;˘ SALAOJITUS â&#x20AC;˘ KUIVATUS â&#x20AC;˘ LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NERISTYS â&#x20AC;˘ KAPILLAARIKATKO

Lisätietoa www.isodran.ďŹ


S I S Ä I L M AT I E TOA

Kouvolan kouluissa tehdyistä kiinteistökierroksista on saatu hyviä kokemuksia Kouvolassa toteutetaan parhaillaan koulurakennusten palveluverkkosuunnittelua, jonka osana kaupungin jokainen koulurakennus, 31 perusopetuksen koulua ja 3 lukiorakennusta, on käyty läpi kiinteistökierroksena. Menettelyn avulla on kerätty tietoa koulukiinteistöjen kunnosta, tulevista korjaustarpeista sekä mahdollisista sisäilmaongelmista.

K

ouvolan koulurakennusten kunnosta ei ole ollut selkeää käsitystä, ja kiinteistökierrosten avulla haluttiin selvittää koulurakennusten nykytila. Kouvolan kaupungin Tilapalveluiden järjestämän kiinteistökierroksen perusteella tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön tulevista korjaushankkeista. Kuntoarviota hyödynnetään perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä. – Kiinteistökierroksiin osallistuivat Tilapalveluiden johtaja tai hänen sijaisensa, LVI-insinööri, sähköinsinööri ja sisäilma-asiantuntija; tuotannosta työnjohtajien esimies, työnjohtaja ja huoltomies sekä kohteen rehtori, työsuojeluvaltuutettu ja tarpeen mukaan myös terveystarkastaja, rakennusterveysasiantuntija Reijo Pesonen selventää.

Kerättyä tietoa hyödynnetään Kouvolan koulurakennukset eivät kiinteistökierrosten mukaan olleet niin huonossa kunnossa kuin etukäteen ajateltiin. Sen sijaan olosuhdeongelmia ilmeni useissa rakennuksissa. – Olosuhteissa ilmeni kohtuullisen paljon puutteita, joihin pitää reagoida heti: Tiloissa oli liian kuuma, koska patteritermostaatit olivat viallisia tai niitä ei osattu käyttää. Tuloilman lämpötilat olivat useissa kohteissa liian korkeat, joten ilma ei sekoittunut luokissa riittävästi riittävistä

"Arvioiden perusteella rakennukset pisteytettiin viiteen luokkaan peruskorjaustarpeen mukaan." Terveystarkastaja, rakennusterveysasiantuntija Reijo Pesonen

litramääristä huolimatta. Niin ikään painesuhteissa oli paljon huomautettavaa. Lisäksi palopeltejä oli lauennut, ilmamääräsäädöt olivat pielessä tai säätöpeltejä oli irronnut. Joitakin tiloja, joita ei ole suunniteltu koulukäyttöön, oli omavaltaisesti muutettu luokkatiloiksi. Tiloissa oli myös liikaa tavaraa, jolloin tilojen siivous oli hankalaa, Pesonen kertoo. Kuntoarvioiden pohjalta sovittiin, että ilmanvaihtoon ja lämpötiloihin liittyvät säädöt ja pienet korjaukset tehdään saman tien. Niin ikään terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat korjaukset sovittiin tehtäviksi välittömästi. Isommat korjaukset aikataulutetaan erikseen. – Kiinteistökierrosten perusteella rakennukset pisteytettiin viiteen luokkaan peruskorjaustarpeen mukaan: peruskorjaustarve on 1–5 vuoden sisällä, 5–10 vuoden sisällä tai 15–20 vuoden sisällä, rakennusta ei kannata korjata tai kyseessä on uusi tai vasta peruskorjattu rakennus, jolle ei lähivuosina tarvitse tehdä isompia korjauksia, Pesonen selventää. – Kiinteistökierroksia ja niistä tehtyjä raportteja hyödynnetään myös terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisia tarkastuksia varten, Pesonen kertoo.

Parannuksia sisäolosuhteisiin Kuntoarvioiden perusteella tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti koulurakennusten sisäolosuhteisiin:

– Nopeimmat havainnot saatiin heti, kun luokkahuoneiden ja tuloilman lämpötiloja laskettiin: tilat eivät enää muutaman tunnin jälkeen tuntuneet tunkkaisilta. Myös painesuhteiden ja ilmamäärien säädöillä oli nopeita vaikutuksia sisäilman laatuun, Reijo Pesonen sanoo. Vaikuttavuudeltaan Pesonen kokee kiinteistökierrokset erittäin suositeltavaksi toimintatavaksi. Myös tilojen käyttäjät ovat ottaneet kuntotarkastukset positiivisesti vastaan. He ovat kokeneet, että heitä on kuultu ja epäkohtiin on puututtu. – Tarkastuksilta saatu palaute pitää huomioida, eikä ihmisten kokemuksia pidä koskaan vähätellä. Toisaalta tärkeää on myös olla lupaamatta mitään, mitä ei voida toteuttaa, Pesonen tähdentää. – Tärkeää on myös, että kohteista tuleviin sisäilmaepäilyilmoituksiin reagoidaan välittömästi ja kohteessa käydään tarkastamassa, mistä voisi olla kyse. Näin saadaan lisättyä luottamusta kiinteistöjä käyttävien ja niiden kunnosta vastaavien kesken.  ANNA MERIKARI

SISÄILMA

19


LU O K I T U K SE T

Kalusteiden vähäpäästöisyys on yhä tärkeämpää kulu ajille Sisäilman laatuun vaikuttavat monien muiden tekijöiden ohella olennaisesti sisätilojen sisustusmateriaalit ja kalusteet. Kun tavoitteena on terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto, ei ole yhdentekevää, millaisia materiaaleja ja kalusteita tilassa käytetään. M1-merkki kertoo tuotteen vähäpäästöisyydestä.

Y

hä useammat kuluttajat pitävät tärkeänä laadukkaita, turvallisia ja ympäristöystävällisiä kalustevalintoja. Vietämme sisätiloissa noin 90 prosenttia päivittäisestä ajastamme, ja siksi tilassa käytettyjen materiaalien ja kalusteiden mahdollisiin päästöihin on syytä kiinnittää enemmälti huomiota. Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksista saadaan tutkimustiedon karttuessa jatkuvasti uutta tietoa. Kalusteissa materiaalipäästöjen aiheuttajat voivat olla samoja kuin rakennusmateriaaleissa. Erityisesti päästöjä kertyy liimoista, pintakäsittelyaineista sekä erilaisista levymateriaaleista ja puusta. Lisäksi päästöjä tulee pehmusteista, voiteluaineista ja pintamateriaaleista, kuten tekstiileistä. Kemialliset päästöt vaihtelevat hyvin paljon materiaalista riippuen. Haasteena on, että monien aineiden tutkimiseen ei vielä ole menetelmiä ja esimerkiksi karsinogeenisten aineiden lista pitenee, kun tutkimustietoa saadaan lisää Rakennusmateriaalien formaldehydipitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota 1970-luvulta asti. Formaldehydi on ärsytysoireita aiheuttava voimakashajuinen, väritön kaasu ja myös syöpää aiheuttava karsinogeeni. Formaldehydiä vapautuu sisäilmaan paitsi rakennusmateriaaleista myös kalusteista ja sisustusmateriaaleista. Kalusteissa on myös monia muita vaikeasti tutkittavia aineita, kuten puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC), esimerkiksi ftalaatit, bromatut palonestoaineet ja lukuisat nanomateriaalit sekä homeenestoaineet.

20

SISÄILMA

M1-luokitus edistää vähäpäästöisten materiaalien kehittämistä ja käyttämistä Rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa Sisäilmayhdistyksen kehittämää Sisäilmastoluokitusta. Nämä yhdessä ovat osaltaan parantaneet merkittävästi sisäilman laatua Suomessa: kemiallisia epäpuhtauksia ja hajuja on uuden rakennuksen sisäilmassa entistä vähemmän. M1-päästöluokitus esittää vaatimukset tavallisissa työ- ja asuintiloissa käytettäville materiaaleille laadukkaan sisäilman saavuttamiseksi. Luokiteltavia tuotteita ovat rakennusmateriaalien lisäksi kiintokalusteet (keittiönkaapit, tasot ja ovet), päällystämättömät huonekalut (lipastot, hyllyt, tuolit ja kaapit) sekä päällystetyt tuolit (toimistotuolit). M1-merkittyjä tuotteita on tällä hetkellä markkinoilla reilu 5200. Maahantuojat ja valmistajat voivat halutessaan hakea Rakennustietosäätiöltä tuotteilleen rakennusmateriaalien päästöluokitusta, M1-merkkiä. Luokitus on vapaaehtoista, eikä se perustu viranomaismääräyksiin. Sen tavoitteena on viihtyisä ja puhdas sisäilmasto. Luokitustasoja on kolme, joista M1 on paras. M1-merkki kertoo tuotteen vähäpäästöisyydestä. Merkin myöntämisen perusteena on, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa ja että se täyttää M1-luokalle asetetut vaatimukset. Tuotteesta testataan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC), formaldehydin ja ammoniakin emissiot sekä karsinogeenisten aineiden emissiot. Lisäksi tuotteen hajun hyväksyttävyys testataan aistinvaraisesti.

M1-luokituksen saanut tuote lisätään M1-tuotetietokantaan, josta se löytyy sekä yrityksen että tuotteen nimen avulla. Vain yritys, jonka tuotteet on hyväksytty M1-tuotetietokantaan, voi käyttää markkinoinnissaan M1-merkkiä tuotteiden yhteydessä. M1-luokitusta vastaavia vapaaehtoisia luokituksia on käytössä myös joissakin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Saksassa huonekalut, jotka on merkitty kultaisella M-laatumerkillä, täyttävät tiukat laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä koskevat vaatimukset. Kultainen M, Goldene M, on myönnetty jo yli 70 huonekaluvalmistajalle Saksassa

Valmistajat tuntevat vastuunsa Kuluttajien laatuvaatimukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Niin ikään tuotteiden vähäpäästöisyys merkitsee yhä enemmän asiakkaille; tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ja materiaalien terveellisyyttä arvostetaan. Kuluttajille tuotteen M1-merkintä kertoo siitä, että tuote on tutkittu tarkasti ja luokiteltu kuuluvaksi parhaaseen materiaalipäästöluokkaan. Esimerkiksi keittiövalmistaja Puustellilla ja huonekaluvalmistaja ISKUlla on jo vuosikausia tehty töitä tuotteiden vähäpäästöisyyden hyväksi. Materiaalivalinnat tehdään tarkasti ja valmistustavat ja -menetelmät ovat myrkyttömiä. Valmistajat tuntevat myös vastuunsa hyvän sisäilman kannalta. Puustellin tuotteista yli 90 prosenttia on testattu ja hyväksytty M1-luokkaan. Puustellissa M1-hyväksyntä on olennai-


nen osa tuotekehitystä. – Vastuullisella valmistajalla on velvollisuus varmistaa tuotteidensa sisäilman vaikutukset, ja siihen M1-luokitus on hyvä varmistuskeino. Luonnollisesti myös kuluttajilla on oikeus saada tietoja asioista, jotka viimekädessä kohdistuvat heidän terveyteensä, mallistosuunnittelija Sirkku Aine Puustellista sanoo. Aineen mukaan vähäpäästöisyys on perusedellytys jo materiaalien valintavaiheessa. Kuitenkin olennainen onnistuminen tai kompastuminen tapahtuu hänen mukaansa tuotteen valmistusvaiheessa. Siksi pelkkä materiaalin testaus ei kerro mitään valmiin tuotteen puhtaudesta. – Tuotannossamme ei käytetä raskasmetalleja sisältäviä aineita, eikä niitä synny valmistusprosesseissakaan. Missään valmistusvaiheessa ei käytetä liimoja, joissa olisi lisättyä formaldehydiä. Reunanauhojen kiinnityksen vaihtoehdoksi on tullut laserkiinnitys, ja tällaisiin lasernauhoitettuihin tuotteisiin liimoja ei tarvita lainkaan. Puuovien

TUTUSTU

Vähäpäästöisyydestä kertoo M1-hyväksyntä.

on myös muita ympäristömerkintöjä, joiden kriteereissä on huomioitu tuotteiden emissiot. Olemme kalustetoimittajana yhtenä osa-alueena vastuussa hyvän sisäilman kokonaisuudesta. Haluamme tarjota asiakkaillemme vähäpäästöisiä, kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja kalusteita, Eskola kertoo. ISKUn Step+ ja Still-työtuolisarjat saivat ensimmäisinä pehmustettujen työtuolien vähäpäästöisyydestä kertovan M1-luokituksen vuoden 2017 lopussa. ISKU oli mukana Rakennustietosäätiön projektissa, jossa selvitettiin työtuolien päästöjä.  ANNA MERIKARI

MITÄ TEHDÄ, KUN EPÄILY SISÄILMAONGELMASTA HER Ä Ä T YÖPAIK ALL ASI?

VERKKOVALMENNUKSEEN

pinnat ja puutasot käsitellään vesiohenteisin menetelmin, ilman myrkyllisiä liuottimia, tai öljytään luonnon öljyillä. Tällaisin toimenpitein varmistamme, että työntekijämme voivat tehdä työnsä turvallisesti ja asiakas saa kotiinsa turvallisen, myrkyttömän keittiön, Aine selventää. Suomalainen huonekaluyritys ISKU sisustaa julkisia tiloja ja koteja. ISKU Interior Oy:n laatu- ja ympäristöjohtaja Hanna Eskola sanoo tuotteiden vähäpäästöisyyden olevan ensiarvoisen tärkeää kaikissa työympäristöissä, ja se korostuu esimerkiksi isoissa monitoimitiloissa, joissa tuotteiden määrä ja niiden aiheuttamat päästöt ovat moninkertaisia. – Sisäilmaongelmat ovat monessa työ- ja oppimisympäristössä tätä päivää. Kun rakennetaan uusia tiloja, halutaan varmistua, että uudet kalusteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Me ISKUssa valitsemme materiaalit tarkasti ja suosimme valinnoissamme M1-materiaaleja (esim. puupohjaisia levyjä), joilla

Verkkovalmennuksessamme perehdyt sisäilma-ongelmien ratkaisumalliin, sisäilmaan liitettyyn oireiluun ja viestintään.

Valmennus Valmen ennu nus sopiii kaikille sisäilma-asioiden kanssa tekemisissä oleville esi esimerkiksi sime merkiksi miehiill lle ja j johdolle, j , työsuojelun y j ja j työterveyshuollon y y henkilöille,, kiinteistön ö omi mist s aji j esimiehille omistajille ja rakennuttajille. ake ennuttajille. Valmennus lisää myös tilojen käyttäjien ymmärrystä sisäilma-asioista. sisäilma-asioi oista Valmennus perustuu tutkittuun ja puolueettomaan tietoon.

www.ttl.fi/sisailmasto-verkkovalmennus

SISÄILMA

21


R ADON

Radonriskien torjuntaa pyritään tehostamaan Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa ja joka voi pitkällä aikavälillä lisätä riskiä sairastua vakavasti. Sisäilman radonpitoisuutta voidaan kuitenkin vähentää tehokkaasti erilaisin toimin mm. kiinnittämällä huomiota radonturvalliseen rakentamiseen.

R

adon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota muodostuu maa- ja kallioperässä olevan uraanin radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Radon pääsee siirtymään maaperästä sisäilmaan rakennusten alapohjassa olevien rakojen kautta. Sisäilman radon hajoamistuotteineen kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin, ja pitkän altistumisen seurauksena riski sairastua keuhkosyöpään lisääntyy. – Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt ovat geologisia ja ilmastollisia, mutta myös rakennusteknisiä. Suomen kallio- ja maaperässä on paljon graniittisia kivilajeja, jotka sisältävät keskimääräistä enemmän uraania. Meillä on myös paljon jääkauden aikana syntyneitä sora- ja hiekkaharjuja, joissa radon pääsee liikkumaan helposti, ylitarkastaja Olli Holmgren Säteilyturvakeskuksesta (STUK) kertoo. Holmgren kertoo, että Suomen kylmän ilmaston takia talojen seinistä ja katoista on pyritty rakentamaan tiiviitä ja lämpöä hyvin eristäviä. Toisaalta talot ovat alipaineisia sisäilman ja ulkoilman välisen lämpötilaeron sekä alipaineiseksi säädetyn koneellisen ilmanvaihdon takia. Suomessa ylivoimaisesti yleisin rakennusten

22 SISÄILMA

alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta. Aikaisemmin alapohjan tiiviyteen ei osattu kiinnittää huomiota, ja betonilaatan ja sokkelin väliin jäävän kutistumaraon kautta alipaine imee maaperästä radonpitoista ilmaa rakennusten sisälle ja lisää sisäilman radonpitoisuutta. – Suomessa sisäilman radonpitoisuuksiin vaikuttaa myös se, että kellarit ovat meillä melko harvinaisia, kun taas Keski-Euroopassa ne ovat aika yleisiä. Ilmanvaihdollisesti erillinen kellari toimii eristeenä maaperän ja asuintilojen välillä ja pienentää asuintilojen radonpitoisuutta, Holmgren sanoo.

Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla: mittauskausi syystoukokuu Mahdollisimman alhainen radonpitoisuus on osa laadukasta sisäilmaa. Radon on suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, ja siltä tulee suojautua kuten muultakin säteilyltä. – Sosiaali- ja terveysministeriö laatii Kansallisen toimintasuunnitelman radonriskien ehkäisemiseksi. Sen tavoitteena on pienentää sisäilman radonpitoisuuksia asunnoissa, julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, estää yksilöiden hyvin korkeat radonaltistumiset ja siten vähentää keuhkosyöpien määrää, Holmgren selventää.

Uusi säteilylaki astui voimaan 15.12.2018. Sen pohjana on Euroopan unionin säteilysuojeludirektiivi 2013/59/EURATOM, joka johti Suomessa säteilylainsäädännön kokonaisuudistukseen. Uudessa säteilylaissa sisäilman radonin toimenpidearvo on korvattu termillä viitearvo, joka on työpaikoilla, asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa 300 Bq/m3 (ennen 400 Bq/m3). Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 200 Bq/m3. Radonaltistuksen viitearvoa, 500 000 Bq h/m3 vuodessa, sovelletaan työpaikoilla, joissa työntekijällä on useita, vaihtuvia työpisteitä. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 94 Bq/m3. Sisäilman radonpitoisuus selviää ainoastaan mittaamalla, ja mittaaminen on varsin helppoa. Uuden lain myötä radonin mittauskausi piteni, ja se on jatkossa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittausaika on vähintään 2 kuukautta, mutta suositus on kolme kuukautta. – Talvi, kevät ja syksy ovat hyvää mittausaikaa. Radonpitoisuuteen vaikuttaa eniten ulkoilman lämpötila, mutta siihen vaikuttaa myös maaperän vesipitoisuus, joka lisääntyy syksyn sateiden ja kasvukauden loppumisen sekä keväällä lumen sulamisvesien takia. Sen sijaan kesällä maaperän


vesipitoisuus vähenee kasvillisuuden veden käytĂśn seurauksena, jolloin maaperän huokosilman radonpitoisuus pienenee, Holmgren kertoo. â&#x20AC;&#x201C; MyĂśs talvella maaperä kuivuu, koska sateet tulevat lumena. Mutta talvella rakennukset ovat kylmän ulkoilman takia alipaineisempia kuin muina vuodenaikoina, mikä lisää maaperästä tulevia ilmavuotoja. Maan routimisella ei ole merkittävää vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen, Holmgren jatkaa.

Radonturvallisuus huomioitava kaikessa rakentamisessa Radonpitoisuuttaa voidaan kotona ja tyÜpaikalla vähentää erilaisin toimenpitein, ja ihmiset voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon he altistuvat radonille. Radonaltistusta voidaan pienentää, kun niin asuin- kuin tyÜ-

paikkarakennustenkin suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan radonriskit huomioon. Talotekniikan asiantuntija Timo Keskikuru väitteli loppuvuodesta 2018 rakennuksen alapohjarakenteen vaikutuksesta sisäilman radonpitoisuuteen. Keskikurun mukaan toimiva ja tehokas tulo- ja poistoilmanvaihto on tehokas keino vähentää sisäilman radonin sekä maaperästä tulevien muiden kaasumaisten epäpuhtauksien määrää rakennuskannassa. Korkean radonpitoisuuden alueilla pitoisuuksia ei kuitenkaan saada riittävän alhaisiksi ilmanvaihdon avulla, vaan tarvitaan muita keinoja. â&#x20AC;&#x201C; Rakennuksen alipaine lisää maaperän alapohjan kautta tapahtuvaa ilmavuotoa rakennukseen ja voi siten nostaa radonpitoisuutta. Ilmavirtojen säädĂśn poikkeamien vaikutus paine-eroihin on

RADON on sisäilmassa esiintyvä

hajuton ja näkymätÜn radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti kallio- ja maaperässä olevan uraanin hajotessa. Joillakin alueilla kaasua tulee rakennuksiin niin paljon, että se saattaa aiheuttaa sairastumista. Radonin yhteisvaikutus tupakoinnin kanssa on erityisen merkittävä. STUK on julkaissut useita radoniin liittyviä ohje- ja tutkimusraportteja, esimerkiksi Radonkorjausoppaan. stuk.fi/aiheet/radon/radonkorjaukset

VähäpäästÜisyydestä kertoo M1-hyväksyntä.

              

     

                                                          

SISĂ&#x201E;ILMA

23


Sisäilman radon mitataan syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, jolloin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta. Radonmittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla. Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi.

Työpaikkojen radonpitoisuuksia valvoo STUK Suomessa sisäilman radonia on valvottu jo pitkään. Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuutta valvova viranomainen on Säteilyturvakeskus STUK. Säteilylainsäädäntö velvoittaa työnantajia koko Suomessa selvittämään sisäilman radonpitoisuuden, jos työpaikkarakennus sijaitsee läpäisevällä maaperällä tai työpiste on maan alla. Lisäksi radonmittaus on pakollinen kaikissa alimpien kerrosten työpaikoissa tietyillä alueilla Suomea. Lue lisää radonista STUKin kotisivuilta: www.stuk.fi/aiheet/radon.

24

SISÄILMA

huomattavasti pienempi hatarammassa kuin nykyisin yleistyneessä tiiviissä rakennuksessa. Varsinkin tiiviissä rakennuksessa paine-eron lopullinen säätö haluttuun arvoon tulisi toteuttaa samanaikaisen ilmamääräsäädön ja paine-eromittauksen avulla, Keskikuru kertoo. Keskikurun mukaan radonturvallisessa rakentamisessa kaikkien rakennusten alapohjarakenteet tulee pyrkiä tekemään tiiviiksi ja maanvarainen alapohjarakenne tulee alipaineistaa koneellisella poistoilmanvaihdolla. Alipaine estää myös muiden maaperästä tulevien epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Alipaineistuksen on todettu myös kuivattavan täyttökerrosta. Suositeltavaa olisi rakentaa kaikki rakennukset radonturvallisilla alapohjaratkaisuilla. – Ryömintätilainen alapohja on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehokkaaksi ratkaisuksi radonin torjuntaan, ja ryömintätilaa on pidetty turvallisena myös sisäilman kannalta. Ryömintätiloissa on kuitenkin yleisesti todettu runsaasti korkeasta kosteudesta johtuvaa mikrobikasvua. Tiivis, ei-orgaanista materiaalia sisältävä ryömintätila, joka on tuuletettu

ja alipaineistettu kohtuullisella ilmanvaihtuvuudella, on toimiva, Keskikuru sanoo. Keskikurun mukaan radonturvalliseen rakentamiseen on syytä panostaa, ja tämä koskee myös kohteita, joissa ei radonongelmaa ole. Siten voimme eniten vähentää maaperästä kulkeutuvia epäpuhtauksia ja säteilyannosta väestötasolla. – Mikäli kohdistamme toimenpiteet vain korkean radonpitoisuuden kohteisiin, emme saa väestötasolla niin merkittävää hyötyä kuin kohdistamalla toimenpiteet kaikkiin kohteisiin, Keskikuru painottaa.  ANNA MERIKARI


KESTÄVÄT RATKAISUT LUOVAT HYVINVOINTIA 100-vuotias suomalainen perheyritys Kiilto kehittää ja valmistaa turvallisiin rakennusmateriaaleihin perustuvia ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa sisäilman laatua.

AARIRA INK TK EL

S

IO N FE

UT

TO • K II L

LI

• SUT AI

KIIL TO

Tutustu Kiillon sisäilmaratkaisuihin: NLLOWRFRPVLVDLOPD

CYC LE SO

L

Kiilto ELINKAARIRATKAISUT 6HUWLкRLGXWWXRWHSHUKHHWMDWHVWDWXWM¦UMHVWHOP¦WRVDNVLODDGXNDVWDUDNHQQXVKDQNHWWD Elinkaariratkaisujen taustalla on vastuullinen kehitystyö, joka toteutetaan läheisessä yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Autamme hankkeen kokonaisuuksien hallinnassa tarjoamalla rakentamisen palvelut ja tuotteet osana kokonaisuutta, valmiiksi mietittyinä ratkaisuina.

SISÄILMA

25


KO U LU T US

Kuntoarvioinnin pätevyydet on aika uudistaa FISE Oy:ssä valmistui toukokuussa 2019 YM:n ja STM:n rahoittama laajan yhteistyöverkoston toteuttama hanke ”Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen”. Tavoitteena oli parantaa kuntoarviointityön edellytyksiä, laatua ja merkitystä. Hankkeen loppuraportissa esitetään uudet osaamis- ja pätevyysvaatimukset rakennuksen kuntoarvioijalle (RKA).

H

ankkeessa lähdettiin liikkeelle rakennusten rakennusteknisten ja taloteknisten järjestelmien kuntoarvioinnin toimintaympäristön keskeisten muutosten kartoittamisesta. Tarkastelu kohdistui kiinteistöjen kuntoarviointiin ja asuntokauppojen yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Hankkeessa selvitettiin olemassa olevat pätevyydet sekä niiden suhdetta muihin läheisiin pätevyyksiin. Lisäksi selvitettiin kuntoarvioinnin lainsäädäntöä ja toimintatapoja Tanskassa, jossa on viime vuosina voimakkaasti kehitetty kiinteistökauppojen yhteydessä toteutettavaa kuntoarviointia lainsäädännöllisin keinoin. Kartoitusten pohjalta pätevyyskoulutuksiin ja pätevyysvaatimuksiin tuotettiin kehitysesitykset. Hanke esittää kuntoarvioijan osaamisvaatimuksia uudistettavaksi siten, että niistä rakentuisi TSL:n ja asumis-

terveysasetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden hierarkiaan uusi porras: rakennuksen kuntoarvioija (RKA). Säädösten mukaisina ulkopuolisena asiantuntijana rakennusterveysasiantuntija (RTA) tai kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) tekee koko rakennuksen kattavan kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen, joka toimii korjaussuunnittelun lähtötietona. Säännöllisin väliajoin tehtynä rakennusten kuntoarviointi sekä tarvittavien korjaus- ja huoltotoimenpiteiden arviointi tarkoituksenmukaisine jatkotoimenpiteineen pienentävät rakennuksen ja järjestelmien vaurioitumisen riskiä ja myös niistä johtuvia terveyshaittoja. Rakennuksen kuntoarvioijan (RKA) pätevyyteen esitetään kahta erikoistumisvaihtoehtoa: asuinkiinteistön ja asuinhuoneiston kuntoarvioija sekä suuren asuin- ja toimitilakiinteistön kuntoarvioija. Toiminta määräytyisi erikoistumisvaihtoehdon mukaan seuraavasti:

• Asuinkiinteistön ja asuinhuoneiston kuntoarvioija suorittaa kuntoarvioinnin yksin, mutta sen voi toteuttaa myös ryhmätyönä. Kuntoarviointi suositellaan tehtäväksi säännöllisesti ja sitä voidaan hyödyntää myös asuntokaupan yhteydessä riippumattomana asiantuntija-arviona myytävän kiinteistön rakennusteknisestä kunnosta. • Suuren asuin- ja toimi lakiinteistön kuntoarvioija toimii ryhmässä, jossa on rakennus-, LVIA- ja sähkötekninen asiantuntija. Kuntoarviointi tuottaa tietoa rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä, ja se sisältää myös energiatalouden selvityksen. Kuntoarvion osana laaditaan pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma PTS. Kuntoarvioon sisältyy myös tarkempien lisätutkimusten tarpeen arviointi. Kuntoarviointi tehdään säännöllisesti viiden vuoden välein yli kymmenen vuotta vanhoille kiinteistöille.

Laboratorio rakennusterveyden ammattilaisille Mikrobionilta saat kattavat palvelut kunto tutkimusten ja korjausrakentamisen tueksi: // Analyysipalvelut // Sisäilmastokyselyt // Asiantuntijapalvelut // Sähköinen palvelukanava jatkuvasti käytössäsi: nyt myös mobiiliversio! Lataa ON-mobi sovelluskaupasta!

26

SISÄILMA


Pätevän kuntoarvioijan (RKA) tekemää kuntoarviointia voisi hyödyntää myös terveydensuojeluvalvonnan tukena. Mikäli rakennuksen omistaja olisi teettänyt rakennuksesta kuntoarvioinnin, voisi terveydensuojeluviranomainen käyttää kuntoarviointia lähtötietona oman tarkastuksen ja havaintojen tukena jatkotutkimusten tarpeen määrittelemisessä. RKA-pätevyys edellyttäisi 13 op täydennyskoulutusta, joka on noin puolet kosteusvaurion kuntotutkijan (KVKT) osaamisvaatimuksista (27 op). RKA:n osaamisvaatimukset koostuisivat samoista moduuleista kuin KVKT:n siten, että moduulien laajuudet olisivat suppeammat ja ne sisältäisivät RKA:n erikoistumisvaihtoehdon mukaiset kuntoarvioinnin erityispiirteet. Moduulit ja niiden laajuudet olisivat seuraavat: A. Sisäilman epäpuhtaudet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta 2 op

Enervent-ilmanvaihdolla saa mukavan sisäilmaston. Mukavan sisäilmaston tunnistaa raikkaudesta, hiljaisuudesta, sopivasta lämpötilasta ja sopivasta ilmankosteudesta.

B. Rakennusfysiikka, fysikaaliset olosuhteet, kuntotutkimusmenetelmät, rakenne- ja tuotantotekniikka ja juridiikka 9,5 op C. Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka 1,5 op Osaamis- ja pätevyysvaatimusten lisäksi hankkeen loppuraportissa on esitetty toimenpide-ehdotukset kiinteistöjen omistajille, kiinteistönvälittäjille, kuntoarvioijille, kuntoarvioijien sertifioijille, ohjekorttien ylläpitäjille, sekä eri ministeriöille ja viranomaisille.

Lue lisää www.enervent.fi

Keskeisinä toimenpide-ehdotuksina esitetään, e ä

• rakennuksen ylläpidon ja korjaussuunnittelun tueksi MRL-uudistuksessa huomioidaan rakennusten kunnon arvioinnin ja tutkimuksien tarve • kuntoarvioijien toimintaa tulee säädellä lailla. Rinteen hallitusohjelmassa asuntopolitiikan kokonaisuudessa em. tavoite on ilmaistu konkreettisesti: ”Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset.” FISEn hankkeessa tuotettu materiaali palvelee suoraan tämän tavoitteen toteuttamista. Hankkeen loppuraportti on julkaistu FISEn verkkosivuilla, ja se on luettavissa osoitteessa: h‚p://bit.ly/KUNTOloppurapor࣌ MARITA MÄKINEN, toimitusjohtaja, FISE Oy

| Terveys | Mukavuus | Energiatehokkuus

SISÄILMA

27


S I S Ä I L M AT I E TOA

Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin? Jos epäilet asuntosi kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talotai kiinteistöyhtiön edustajaan eli useimmiten isännöitsijään. Vuokralainen ottaa yhteyden vuokranantajaansa. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen.

A

siantuntijalla tulisi olla rakennustekninen koulutus, ja asiantuntijan tulisi mielellään olla rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt ammattilainen tai esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija Lista sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista löytyy verkosta osoitteesta sertifikaattihaku.fi. Ympäristöterveydenhuollosta voi joissakin tapauksissa pyytää asuntotarkastuksen, jossa he arvioivat asunnon sisäilman laatua ja sen terveydellistä merkitystä.

Eteneminen työpaikalla Epäiltäessä sisäilmaongelmaa työpaikalla, koulussa tai päiväkodissa asiasta tulee ensisijaisesti ilmoittaa omalle esimiehelle, joka puolestaan välittää tiedon kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle. Työpaikoilla on mahdollisuus edetä myös työsuojeluorganisaation tai työterveyshuollon kautta. Tärkeintä on saada selville ongelman aiheuttaja ja korjata se. Asian etenemisen vuoksi kirjallinen ilmoitus kiinteistön edustajalle on välttämätön. Siinä yksilöidään haitta ja sen esiintyminen. Jos ongelman selvittäminen ja korjaaminen eivät kiinteistönhoitoorganisaation kautta etene, voi ottaa yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan tai muun ongelmasta vastuussa olevan tahon korjaustoimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai olosuhteen poistamiseksi. Terveyshaitan oireiden kirjaaminen lääkärinlausuntoon voi edesauttaa asi-

28

SISÄILMA

an etenemistä. Jos ongelman selvittely ei etene omien organisaatioiden kautta, viranomaisvalvontaa työpaikoilla tekevät aluehallintoviranomaiset ja työsuojelutarkastajat voivat velvoittaa käynnistämään tarvittavat selvitykset. Tilanteen etenemisestä on hyvä informoida kaikkia asianosaisia, jotta vältytään turhilta epäilyiltä ja huhuilta. Lisätietoja työpaikkojen sisäilmaongelmien tutkimisesta saa Työterveyslaitokselta ja Aluehallintovirastolta.

Kuka vastaa ja mistä? Rakennuksen kunnossapito, huolto ja korjaaminen kuuluvat aina kiinteistön omistajalle. Myös rakenteista johtuvat asunnon sisäpuoliset viat kuuluvat esimerkiksi asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön vastuulle. Asukas vastaa yleensä itse asuntonsa sisäpinnoista. Suomen Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukossa on esitetty toisaalta yhtiön ja toisaalta osakkaan kustannuksella tehtävät korjaukset (https://www.kiinteistoliitto.fi /vastuunjakotaulukot/). Osakkeenomistajan kannattaa tutustua huolella oman yhtiönsä yhtiöjärjestykseen, mahdollisiin hallinnanjakosopimuksiin ja erityisesti kunnossapito- ja korjausvastuupykälään ja sen sisältöön. Pykälään on voitu tehdä muutoksia yhtiön ja osakkaan väliseen vastuunjakoon. Korjaus- ja kustannusvastuiden selvittelystä saa lisätietoja paikallisilta kiinteistöyhdistyksiltä ja järjestöiltä.

Sisäilmaselvitysten tilaaminen Rakenteiden sisä- ja ulkopuolisen kunnon ja ilmanvaihdon toiminnan kartoittaminen aistinvaraisin keinoin

on yksinkertainen toimenpide asumisterveys- ja sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tarvittaessa tutkimusta jatketaan materiaalinäyttein ja kosteusmittauksin. Erilaisia tutkimuksia näytteenottoineen tulee tehdä vain erityisistä syistä, ja ne tulee perustella tilaajalle selkeästi. Tulosten tulkinta on usein vaikeaa. Yllätysten vuoksi tutkimuksen sisältö ja kustannusarvio on syytä selvittää etukäteen. Sisäilmaselvityksiä ja kuntotutkimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot ja sisäilmaalan yritykset. VTT Expert Services Oy ylläpitää rekisteriä sertifioiduista rakennusterveysasiantuntijoista (www. sertifikaattihaku.fi). Terveydensuojeluviranomaiset voivat tehdä tutkimuksia ja selvityksiä epäillessään asumisterveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen voi käyttää terveyshaitan selvittämiseksi myös ulkopuolista asiantuntijaa. Terveystarkastajat selvittävät, onko asunnossa esimerkiksi homevaurion aiheuttamaa terveyshaittaa, mutta eivät vaurion laajuutta tai korjausmenetelmää. Korjaustoimenpiteiden määrittäminen jää kiinteistön omistajalle, jonka on syytä teettää kuntoarvio tai -tutkimus päätöstensä tueksi. Tehdyistä selvityksistä on saatava selkeä ja yksiselitteinen lausunto tai raportti selvityksen tekijältä. Siinä on mainittava havaitut ongelmat ja niiden syyt. Selvitysten sisältö ja taso voivat vaihdella hyvin paljon. Erilaiset toimijat tarjoavat eri nimikkeillä maksullisia palveluita ongelmien selvittämiseksi. Tärkeintä on, että sisäilmaongelmien selvittäjällä on monipuolinen


tietämys ja kokemus sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Rakennustekninen asiantuntemus on välttämätön. Asiantuntijan tulisi olla rakennusteknisen koulutuksen saanut ja rakennusten kosteustekniseen toimintaan perehtynyt.

Sopiminen kannattaa Sisäilmaongelman paljastuessa etsitään usein sen aiheuttajaa ja maksajaa. Tärkeintä olisi kuitenkin laittaa rakennus mahdollisimman nopeasti kuntoon. Edullisin ja nopein ratkaisu löytyy yleensä sopimalla. Asukkaan tai työntekijän kannattaa ongelmatapauksessa selvittää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ongelman poistamisessa. Apua saa esimerkiksi työpaikkojen työsuojeluorganisaatioilta ja työterveyshuollolta tai järjestöiltä. Vastuutapauksissa esimerkiksi asunnon ostajan ja myyjän välillä ajaudutaan helposti pitkällisiin ja kalliisiin prosesseihin. Oikeuskäsittelyt vaativat usein lukuisia selvityksiä ja monen eri asiantuntijan käyttämistä: asianajaja, lääkäri, rakennus- ja LVI-tekniikan sekä mikrobiologian asiantuntija jne. Tämä on sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta: kustannukset voivat nousta varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi, eikä lopputuloksesta ole koskaan varmuutta. Kannattaa pitää kiinni oikeuksistaan, mutta pyrkiä välttämään pitkällistä riitelyä. Yleensä korjauskustannusten jakamisessa päästään sopuratkaisuun, kun kaikki oleelliset vikaan tai puutteeseen vaikuttavat asiat ovat eri osapuolten tiedossa. Joskus osapuolten kannattaa yhdessä hankkia riippumaton ulkopuolinen asiantuntija ratkaisemaan kiistatilanne. Kuluttajavalituslautakunta ratkoo asuntokauppa-asioissa maksutta kuluttajien riitoja. 

RAKENNUSMIKROBIOLOGISTA OSAAMISTA VUODESTA 1991

Mikrobianalyysit: Materiaali-, pinta- ja ilmanäytteet

Tutkimusprojektit ja menetelmäkehitys Koulutukset: Mikrobit ja sisäilma

Analyysipalvelut: Teolliset mineraalikuidut

Laboratoriolla on Ruokaviraston myöntämä hyväksyntä terveydensuojelulain 763/1994 määrittelemille analyyseille, jotka tehdään viranomaiskäyttöön asumisterveyteen liittyvien terveyshaittojen toteamiseksi.

Postiosoite: Aerobiologian laboratorio 20014 Turun yliopisto Käyntiosoite: Yliopistonmäki Natura-rakennus 3. krs, h. 325 (Vesilinnantie 3), Turku

Puh. 050 431 3268, aerobiologit@utu.fi www.utu.fi/aerobiologia

MITÄ SISÄILMASELVITYKSESTÄ TAI KUNTOTUTKIMUKSESTA PITÄÄ AINAKIN SELVITÄ? Ilmanvaihdon toimintaperiaate Toimiiko poistoilmanvaihtojärjestelmä (keittiö, WC ja pesutilat jne.)? Tuleeko oleskelutiloihin (makuu- ja olohuone) korvausilmaa? L öytyykö piirustuksista rakenteita, jotka vaativat lisätutkimuksia rakenteiden sisältä tehtävin kosteusmittauksin ja/tai avaamalla rakennetta? Pitääkö vesikatto vettä ja tuulettuvatko yläpohjan rakenteet? Tuulettuvatko muut rakenteet (ulkoseinät, alapohja, sauna)? Mihin sadevedet kulkeutuvat katolta ja talon vierustoilta? Salaojien olemassaolo ja kunto sekä perustuksien kunto Suihkutilan rakenteiden vesieristyksien kunto ja mahdolliset kosteusvauriot Vesijohtojen vuotaminen rakenteiden sisällä (pyöriikö vesimittari, vaikka kaikki hanat ovat kiinni) Voiko rakennusmateriaaleista tulla haitallisia päästöjä? Voiko maaperästä tulla radonia tai ulkopuolelta muita epäpuhtauksia?

Älä tilaa sisäilmaselvitystä tai kuntoarviota, jossa mitataan vain pesuhuoneen pintakosteuksia tai vain yksittäisiä sisäilman epäpuhtauksia; ilmanvaihdon toimintaa ei tarkasteta; tekijällä ei ole rakennusalan koulutusta tai näyttöä aikaisemmista kohteista tai asianmukaisesta koulutuksesta; tekijältä ei saa etukäteen hinta-arviota tehtävästä selvityksestä ja sen sisällöstä; tekijä ei suostu kirjalliseen sopimukseen, eikä selvityksestä saa selväkielistä toimenpide-ehdotuksin varustettua raporttia.

SISÄILMA

29


Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenet A A-Insinöörit + Suunnittelu Oy AAVI Technologies Oy Air0 Oy Allaway Oy Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Amiedu Ami-säätiö Ardex Oy Artekno Oy Asianajotoimisto Alfa Oy Asianajotoimisto Allianssi Oy Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy ASTQ Supply House Oy Asumisterveysliitto Aste ry ATL-Rakennushuolto Oy Awillas Oy AX-Suunnittelu

Helsingin Kuivaustekniikka Oy Hengitysliitto ry Hepacon Oy Homepakolaiset ry Honkarakenne Oyj

B Baumedi Oy Berner Oy BestLab Oy Betton Oy

J JK Mikrobitekniikka Oy Jola Rakennus ja Pinnoitus Oy

C Cair Ab Camfil Oy Caverion CleanSide Oy Climaconsult Finland Oy Climecon Consair Oy Copla Oy D Datasense Oy Decocoat Oy Deekax Air Oy Delete Digita Oy Dimen Oy Dinair Clean Air Oy Dir-Air Oy E Ebm-papst Oy Ekovilla Oy Energiakonsultit insto Oy Enervent Zehnder Oy Eskon Oy Euro-Service Oy Eurofins Expert Services Ewona Oy F Fanison Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Filterpak Oy FinLuft Oy Fixcel Group Oy FläktGroup Finland Oy Forbo Flooring Finland Oy Fresh Ab & Pax Ab, Volution Nordic G Genano Oy Granlund Oy H H. Östberg Oy Halton Oy Helen Oy

30 SISÄILMA

I Ilmalinja Oy Ilmanvaihtoliike Ilmastointi Ässät Oy IML-Ilmastointimittaus Lind Oy Imu-Tec Oy Industless Oy Insinööritoimisto J. Markkanen Oy Inspector Sec Oy Investigo Oy Ab Itä-Suomen Ilmamestarit Oy IVPLUS O

Liity jäseneksi ja tuet työtä puhtaamman sisäilman puolesta! Ota yhteyttä: Aila Laine-Sarkkinen 040-7070201 aila.laine-sarkkinen@ sisailmayhdistys.fi

K Kährs Oy Karhupuiston Isännöinti Oy Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Kiilto Oy Kiinteistöliitto Uusimaa Kiwa Inspecta Kiwa Inspecta Kiwalab KMA Company Oy Knauf Oy Koja Oy KorpiKorpi Oy Kryotherm Oy KT Kuntotutkimus Oy L Laattapiste Oy Labema Oy Labroc Oy Lakiasiaintoimisto Haanpää & Co Oy Lamox Oy Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteistötekniikka Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry LED Tailor Innova7ion / SI Sähkö Oy Lifa Air Oy Ltd LTQ-Partners Oy LVI-Trio Oy / Trio Ilmastointi Oy M Matti Eklund Oy Mecastep Oy Meranti Siivouspalvelut Ky MetropoliLab Oy

Mikrobioni Oy Mikrofokus Oy Mikrosem Oy MIP Electronics Oy Mobair Oy Motiva Oy MTR-Isännöinti Oy Mundus Aer Oy Muottikolmio Oy N NAAVA NCC Rakennus Oy Newsec Asset Management Oy NIBE Energy Systems Oy NMC Cellfoam Oy Nokeval Oy nora flooring systems Oy Nuohous ja Ilmastointi Tohtorit Oy Nuohousalan keskusliitto O OP-Palvelut Oy Optiplan Oy Ositum Oy Oy Insinööri Studio Oy Lindab Ab Oy Orient-Occident Ltd Oy Pamon Ab Oy Sika Finland Ab Oy Sonesta Ab P Paroc Oy Ab Pietiko Oy Pinalto Oy Poistoa Oy Polygon Finland Oy R Rakennuspalvelu Talokki Oy Rakennussuunnittelutoimisto Antero Kuosmanen Oy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennustietosäätiö RTS Rakennusvalvonta Ari Laamanen Rakentaja.fi RAKLI ry Raksystems Insinööritoimisto Oy RAKTEKA Ramboll Finland Oy Retermia Oy Rettig Lämpö Oy RHsisäilmatutkimus Oy RTK-Palvelu Oy RTV-YHTYMÄ OY Rudus Oy S SafeDrying Oy Saint-Gobain Finland Oy / Ecophon Scancerco Oy Scanoffice Oy SEA Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy Senaatti-kiinteistöt Sensorcell Oy Serviz Oy Si-Tecno Oy Sirate Group Oy Sirate Oy SisäilmaCenter Sisäilmainsinöörit Oy


Sisäilmalähetti Oy (Sandbox Group) Sisäilmamestarit / Suomen Ilmastointinuohoojat ry SisäilmaSaneeraus Laitinen Oy Sitowise Oy Skanska Oy SOL Palvelut Oy SRV Rakennus Oy Steripolar Oy Stig Wahlström Oy Stravent Oy Strong Finland Oy Suomen Homesiivousliitto ry Suomen Isännöintiliitto ry Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liitto ry Suomen Lämpömittari Oy Suomen Luxusilma Oy Suomen radonhallinta Oy Suomen Radonpalvelut Oy Suomen Talokatsastus Oy Suoraa Suomen rakennusasiantuntijat Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sweco Talotekniikka Oy Swegon Oy Systemair Oy T Talokeskus Oy Tampereen asbesti- ja kuitulaboratorio Oy Tarkett Oy Tehokuivaus Oy Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy Teknocalor Oy Teknos Oy Terveysilma Oy Tiivistalo / Redi-Yhtiöt Oy Tikkurila Oyj TKR-Marketing Oy Torsten Salaojaremontit Torstenholm Oy Tulikivi Oyj Turun yliopiston aerobiologian yksikkö Työterveyslaitos U UniqAir Uponor Suomi Oy V Vahanen Oy Vahinko Werker Oy Vaisala Oyj Vallox Oy Verisure Oy Vesivahinkotekniikka VVT Oy VILPE Oy Vita Laboratoriot Oy W Weber WSP Finland Oy Y Yleissiivous Oy Z Ziehl-Abegg Finland Oy Ä Äyräväinen Oy 123... 720 Degrees Oy SISÄILMA

31


JÄRJESTELMÄRATKAISU SISÄILMAKORJAUKSIIN Rakenteiden tiivistys. Radonin, VOC-yhdisteiden ja haitta-aineiden hallinta. Veden kapillaarisen kulkeutumisen ja rakennekosteuden hallinta. Lattia- ja seinäpintojen tasoitus. Päällysteiden kiinnitys.

Työohjepankki osoitteessa ardex.fi

ARDEX-Opiston Sisäilmapäivä Koulutus sisäilmakorjausten työtekniikoista mm. ilmavuotojen, rakennekosteuden ja radonin hallintaan. Perustuu alan viimeisimpään tutkimukseen ja käytännön kokemukseen korjauskohteissa. Hyväksytään rakenteiden tiivistäjän Rakentamisen sertifikaatin täydennyskoulutukseksi.

Katso kurssikalenteri ja ilmoittaudu maksuttomaan koulutukseen osoitteessa ardex.fi

Profile for Sisäilmauutiset

Sisäilmauutiset 2019-2020  

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema maksuton puolueeton asiantuntijalehti, joka ilmestyy nykyään myös verkkolehtenä osoitteess...

Sisäilmauutiset 2019-2020  

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema maksuton puolueeton asiantuntijalehti, joka ilmestyy nykyään myös verkkolehtenä osoitteess...

Advertisement