• Hinta 25 euroa/aikuinen, 12 euroa/lapsi, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi
• menu löytyy www.tormanhovi.fi
Saukontie 12, 86300 Oulainen P. 040 769 5274
info@tormanhovi.fi www.tormanhovi.fi
Tervetuloa vastaamaan Rahkakurun tuulivoimahankkeen asukaskyselyyn!
Kyseessä on Prokon Wind Energy Finland Oy:n Rahkakurun tuulivoimahankkeen asukaskysely
Kyselyyn on mahdollista vastata sähköisenä nettikyselynä linkistä: https://app maptionnaire com/q/rahkakuru tai QR-koodista
Vastaukset 1 11 -1 12 2024 välisenä aikana
Hankealue sijaitsee Merijärven kunnan ja Oulaisten kaupungin alueella pääosin Merijärven kunnan puolella Hankealueelta etäisyys Merijärven taajamaan on noin 7 km Hankkeesta on käynnissä osayleiskaavaprosessit, sekä ympäristövaikutusten arviointi- eli YVAmenettely Ethän lisää kyselyyn henkilötietoja Asukaskyselyn vastaukset ja tiedot käsitellään anonyymeinä
Vaihtoehtoisesti voit vastata kyselyyn paperiversiona Merijärven kunnantalolla (Kunnantie 1, 86220 Merijärvi), virka-aikana klo 8–15 15 tai Oulaisten kirjastossa (Sahankatu 2, 86300 Oulainen), omatoimisesti joka päivä klo 9–21 tai kirjaston aukioloaikoina Vastaathan kyselyyn kuitenkin ainoastaan yhden kerran, joko nettikyselynä tai paperisena kyselynä
Lisätietoa tuulivoimahankkeesta antaa
Marja Meriluoto, projektipäällikkö
m meriluoto@prokon net puh +358 40 0469059
Prokon Wind Energy Finland Oy
Lisätietoa asukaskyselystä antaa
Emilia Ihalainen, suunnittelija emilia ihalainen@ains fi puh 041 7317239
A-insinöörit Suunnittelu Oy
PAKUPÄ I VÄ
Keskiviikkona 6.11.2024
Numero 40 Seutu
Majakka
Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti
Menestyvä yritys tarvitsee huippuhyvät
työntekijät
Metsäsuunnittelu Hollanti Oy on Oulaisten Vuoden yritys.
YRITTÄJÄT
Matti Kuoppala Oulainen
OSMO Palosaari vastaa toimittajan puheluun mistäpä muualtakaan kuin metsästä. Haastatteluhetkellä hän istuu hakkuukoneensa ohjaamossa Kalajoen taajamahakkuupaikalla.
”47 vuotta sitten aloitin metsurin hommat moottorisahalla. Siitä asti ei ole mennyt yhtäkään vuotta, etten olisi ollut talvet metsässä. Nykyisin teen töitä metsässä myös kesäisin. Voi sanoa, että olen viettänyt aina puuntuoksuista elämää”, kertoo Osmo Palosaari.
Osmo Palosaari on tämän vuoden Oulaisten Vuoden yrittäjä -palkinnolla palkitun Metsäsuunnittelu Hollanti Oy:n pääomistaja. Yritys on Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla toimiva yksityinen metsäpalveluyritys.
Viime vuonna Hollanti vietti 20-vuotissynttäreitään.
Niin Osmo Palosaari kuin yrityksen toimitusjohtaja Noora Impolakin ottivat yrityspalkinnon ilolla vastaan.
”Yrittäjäpalkinto oli iso yllätys, mutta toisaalta olemmehan me aika pitkään jo Oulaisissa toimineet. Sillä lailla palkinto on varmasti ihan ansaittu. Kiitokset Oulaisten yrittäjille, että huomioivat meidät”, kiittelee Osmo Palosaari.
”Kieltämättä palkinto
tuntuu todella hyvältä. Tuollainen titteli on kunnia saada ja varsinkin siitä näkökulmasta, kun me emme jokapäiväisessä katukuvassa pyöri, vaan olemme hiljaisempi ala monelle kaduntallaajalle”, sanoo Noora Impola.
Metsäsuunnittelu Hollannin perusti vuonna 2003 Jouko Hollanti. Osmo Palosaari oli yrityksen ensimmäinen urakoitsija. Kun yritys muuttui myöhemmin osakeyhtiöksi, osti Palosaari yhtiöstä pienen osuuden. Yrityksen suurin koettelemus sattui vuonna 2010, kun Jouko Hollanti menehtyi. Yhtiön johtaminen jäi näin ollen Osmo Palosaaren sekä kolmannen osakkaan, Pirkko Matintuvan harteille.
”Päätin ostaa Joukon vaimolta osake-enemmistön ja minusta tuli yrityksen pääomistaja. Siinä vaiheessa meidän piti miettiä tosissaan, että miten tästä mennään eteenpäin ja pidetään yritys kasassa”, Palosaari muistelee.
METSÄSUUNNITTELU Hollannin tarina alkoi nimensä mukaan metsäsuunnittelusta, mutta myöhempinä vuosina siitä on kehittynyt kaikki metsäalan palvelut kattava talo. Osmo Palosaaren mukaan töitä on riittänyt koko ajan hyvin. Tälläkin hetkellä Hollanti tekee töitä 15 eri kunnan alueella.
”Tämän lisäksi meidän kaikki koneyrittäjät ovat
oulaistelaisia. Vain yksi ajokonemies ja yksi hakkuukonemies on ulkopaikkakunnalta”, kertoo Osmo Palosaari.
Yksi Metsäsuunnittelu Hollannin vahvuuksista on Osmo Palosaaren mielestä siinä, että niin yrityksen johto, toimihenkilöt kuin urakoitsijatkin suhtautuvat kaikkeen tekemiseensä tosissaan ja pitävät vaatimastaan laadusta kiinni.
”Laadukas tekeminen on poikinut uusia työmaita. Alkuaikoina markkinoille pääsemiseksi meidän piti tukkia jalkaa ovenrakoon. Nyt voimme todeta, että ovet ovat olleet jo kauan aikaa reilusti auki. Olemme saaneet voimakkaan jalansijan metsäalan palveluissa”.
Metsäsuunnittelu Hollanti eroaa muista metsäalan yrityksistä siinä, ettei se omista yhtäkään metsä- tai kaivinkonetta, vaan yritys työllistää sopimusyrittäjiä, jotka ovat Hollannilla koneineen töissä. Osmo Palosaari paljastaa, että viime tilikauden liikevaihto oli 2,51 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö teki Palosaaren mukaan kohtuullisesti tulostakin.
”Meillä on töissä kolme toimihenkilöä ja heistä Noora on toimitusjohtaja. Olen kiitollinen, että olen saanut sellaiset työntekijät, joista jokainen on saanut osaltaan liikevaihtoa syntymään. Menestyvän yrityksen takana on aina huippuhyvät toimihenkilöt”, Osmo Palosaa-
ri kiittelee.
PUUNHINTA on ollut viimeiset pari vuotta ennätyskorkealla. Tämä on aktivoinut metsänomistajiakin yhä enemmän puukaupoille.
”Energiapuun hintataso on noussut sille tasolle, että siitä pystyy saamaan metsänomistajillekin lisätuloja”, kertoo Noora Impola.
Toimitusjohtaja ei usko, että puunhinnassa tapahtuu lähiaikoina mitään dramaattisia muutoksia.
Tällä hetkellä metsässä pyöritään hyvin pitkälti kesähakkuiden parissa. Samalla odotellaan roudan tulemista, että koneilla päästään talvikorjuukohteisiin. Vuoden eivät ole veljeksiä keskenään ja tämä on saatu kokea viime vuosien aikana myös metsäalan yrityksissä.
”Yleinen raja, mihin talvi puunkorjuupuolella kestää, on pääsiäinen. On se sitten maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Ennen lumien tuloa metsurit tekevät taimikonhoitoa. Tämän lisäksi on meneillään helikopterilla tehtäviä lannoituskohteita ja viimeiset talvitien tekemiset”, selvittää Noora Impola.
Metsäsuunnittelu Hollanti Oy:n toimitusjohtaja Noora Impola ja pääomistaja Osmo Palosaari pokkasivat lauantaina Oulaisten yrittäjien Vuoden yritys -palkinnon.
Bongaa Majakka ja voita!
Etsi Majakka lehden sivuilta.
Osallistu kilpailuun lähettämällä oikea sivunumero tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 0440 470 125.
Voit osallistua myös sähköpostilla: toimitus@seutumajakka.fi.
Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan SeutuMajakan yllätyspalkinto. Vastausaikaa on maanantaihin saakka.
Lehden numero 39 Majakka oli sivulla 15. Arvonnassa yllätyspalkinnon voitti Teuvo Ylikangas
Kehut ja kiitokset
KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kiitos sähköpostilla osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä numeroon 0440470 125. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.
Rockabilly-yhtye Ghost Riders piti huolen juhlakansan viihtymisestä.
Yrittäjiä juhlittiin leppoisissa tunnelmissa
PYHÄINPÄIVÄNÄ 2.11. pidettiin Oulaisten Yrittäjien yrittäjäjuhla. Juhla alkoi kello 18 Jedun sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksen Satakielisalissa. Juhlan ohjelmaan kuului vuoden yrittäjän, nuoren yrittäjän, yksityisyrittäjän palkitseminen sekä avaintekopalkinnon jakaminen ja perinteisen juhla-aterian nauttiminen. Juontajana juhlassa toimi yrittäjä Arto Hintsala leppoisalla fiiliksellä hauskojen vitsien merkeissä. Juhla alkoi avauspuheella, jossa kiitettiin kaikkia Oulaisten yrittäjiä heidän ahkeruudestaan ja sisukkuudestaan tehdä Oulaisesta elinvoimaisempi. Avauspuheen jälkeen aloitettiin palkintojenjako.
PALKINTOJENJAOSTA vastasi Oulaisten kaupungin Elinkeinotoimikunta. Se on yhteistyöelin, johon Oulaisten Yrittäjät ry ja Oulaisten kaupunki molemmat ni-
meävät neljä edustajaa. Palkintojen saajista päätettiin yksimielisesti. Vuoden Yrittäjä valittiin jo 43. kertaa Oulaisissa ja tämän vuoden palkinnon sai Metsäsuunnittelu Hollanti Oy.
JO 14-kertaa Oulaisissa jaettiin Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinto. Palkinnonjaossa otetaan huomioon yrittäjän ja yrityksen ikä ja lisäksi myös yrityksen kasvu ja riskinotto. Palkinto meni tänä vuonna Janita Ylikoskelle KoskiGroomista. Perusteluita palkinnolle oli yrityksen nopea kasvu tärkeänä toimijana Oulaisissa ja samalla sen vetovoiman kehittäjänä. 2018 otettiin käyttöön uutena palkitsemisena Vuoden Yksinyrittäjä. Kriteereitä tähän ovat: verkostojen hyödyntäminen oman yrityksen toiminnassa, toimiminen yksin ilman tietoja palkanmaksusta eri rekistereissä, on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjä ja aktiivinen toimija. Näiden perusteella Oulaisten
Vuoden Yksinyrittäjäksi valittiin Wellstrong Ky Esa Lahti
Viimeisenä palkintona jaettiin Avainteko-palkinto. Se myönnetään yritykselle, joka on merkittävällä toiminnalla ja panostuksella kehittänyt Oulaisten elin- ja vetovoimaa. Vuoden 2024 Avaintekopalkinto meni Vepe-Icepro Oy:lle. Yritys on Euroopan suurin jääkiekkokaukaloiden valmistaja myyntivolyymiltaan ja asiakaskunnaltaan ja se on luonut paljon uusia työpaikkoja sekä tehnyt Oulaisesta elinvoimaisemman siirrettyään toimitilojaan Oulaisiin.
PALKINTOJENJAON jälkeen juhlavieraat nauttivat maukkaasta ruoasta ja hyvistä juomista, jotka heille tarjosi Lissun Baari. Loppuilta vietettiin seurasta nauttien, kuulumisia vaihtaen ja hyvästä ruoasta kiittäen. Unohtaa ei sovi myöskään oululaista Ghost Riders-yhtyettä, joka viihdytti juhlakansaa menevällä rockabilly-musiikillaan.
Sara Penttilä Oulainen
TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN
Jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntelejumalanpalvelusta
Su 10.11. Sanajumalanpalvelus klo 10 25. sunnuntai helluntaista. Kuolemasta elämään. Luuk. 20:2740 Jenny Paakinaho, Heidi Löppönen
Su 17.11. Messu klo 10
Valvomisen sunnuntai. Valvokaa. Matt. 24:36-44 Matti Hirvilammin lähtömessu, Heidi Löppönen Lapsikuoro. Messun jälkeen lähetyslounas seurakuntakodilla.
Kastetut
Juhani Mikael Honkanen
Hautaan siunattu
Tauno Matias Matinlauri 71 v.
TAPAHTUMAT
To 7.11. klo 11 lihakeittomyyjäiset ja ruokailu seurakuntakodilla. Ruokailu 8 €. Lihakeitto 7 €/litra, voisilmäpulla 1 €/kpl ja Arpa 2 €/ kpl. Tuotto menee nimikkolähettien ja -kohteiden hyväksi. La 16.11. klo 19 Dramatisoitu konsertti kirkossa. Kesän viimeinen ruusu Laulut ja lausunta Tanja Hökkä ja Lotta Aakko, pianisti Tuukka Lukkaroinen. Su 17.11. klo 12 Lähetyslounas seurakuntakodilla. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi. Lounaan ja kahvin välissä lyhyesti Matin läksiäishetki.”
RYHMÄT JA YHDESSÄOLO
To 7.11. ja 14.11. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa seurakuntakodilla. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville. To 7.11. ja 14.11. klo 18.30 Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa Ma 11.11. klo 18.30 Naisten ilta Huom! tällä kertaa paikka Päiväpesä (Lammasojantie 22)
Ke 13.11. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla. Tarjolla kahvia, hartaus, vaihtuvaa ohjelmaa sekä juttuseuraa. Ke 13.11. klo 17 Kässäklubi Virastotalolla. Tehdään erilaisia käsitöitä lähetystyön hyväksi.
Ke 13.11.klo 18 Musiikkiryhmä Eireeneen harjoitukset kirkossa. To 14.11. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Bergströmin kiinteistössä Olotilassa. Kohtaamista ja yhdessäoloa. Vapaaehtoinen kahvimaksu lähetystyön hyväksi.
Ma 18.11. klo 12 Silmukkapiiri Virastotalolla. Neulontapiiri, missä tehdään erilaisia neuleita hyväntekeväisyyteen, lähinnä omalle paikkakunnalle diakoniatyön kautta. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 21.11. klo 18-19.30 Oulaisten seurakunnan kirkkoherranviraston tiloissa, os. Keskuskatu 9, 2. kerros. Ryhmä kokoontuu talven aikana kuusi kertaa. Ilmoittautuminen ma 18.11. mennessä sururyhmän vetäjille Mari Jussi-Pekalle, puh. 044-5797472, Raisa Tammiselle puh. 0445797425 tai kirkkoherranvirastoon, puh. 08-4797420 (ma-ti, to klo 9-12).
PERHEET, LAPSET JA NUORET
To 7.11. ja 14.11. klo 9.30 Perhekerho Päiväpesässä (Lammasojantie 22) Aamueväs tarjotaan.
Pe 8.11. klo 19–23 ja La 9.11. klo 18-22 Gospeli eli nuortenilta seurakunnan nuortentilassa Siukkiksessa Ti 12.11. klo 9.30 Perhekerho Päiväpesässä (Lammasojantie 22) Aamueväs tarjotaan. To 7.11. ja 14.11. klo 17.15 Lapsikuoro kirkossa. Lisätietoa Heidi Löppöseltä p. 044–5797423
SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA
Pe 15.11. klo 18 toimintailta ry:llä Su 17.11. klo 13 lauluseurat ry:llä
DIAKONIAVASTAANOTTO
Seuraava taloudellisen avun diakoniavastaanoton ajanvaraus on ti 5.11.2024 klo 9–10 p. 044–5797426.
KESKUSTELUA VARTEN
Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24. Kirkkoherra Matti Hirvilammi 044-5797470, Kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, Seurakuntapastori Jenny Paakinaho 044-5797471, diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 0406153416, diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen puh. 044-5797425, lähetys- ja toimistosihteeri Ritva Pärkkä puh. 044-5797432, nuorisotyönohjaajat Tuomas Saarela puh. 044-5797451 ja Henna Röyttä puh. 044-5797450.
KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen. kirkkoherranvirasto@evl.fi
Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12, Keskuskatu 9, 2. krs. Kirkkoherra puh. 044-5797470
Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta: https://evl.fi/tietoakirkosta/tilaa-virkatodistus
Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04(at)gmail.com
Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.
Keskuskatu 9, 2. krs, 86300 Oulainen Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, to klo 9-12 p. (08) 479 7420
Palveleva puhelin 0400 22 11 80 joka päivä klo 18-24
Urkuhankinta etenee
Matti Kuoppala
Oulainen
OULAISTEN seurakunnan urkuhankinta etenee. Kirkkoherra Matti Hirvilammi kertoo, että seurakunta on saanut kaksi urkutarjousta.
”Nyt on lisäkysymysten aika ja marraskuun aikana ryhdymme pisteyttämään tarjouksia”, toteaa Matti Hirvilammi.
Oulaisten kirkkoon on tarkoitus hankkia romanttiset urut. Matti Hirvilammin mukaan urkujen tarkka hinta selviää sitten, kun voittava tarjous on valittu.
”Puhutaan kuitenkin sadoista tuhansista euroista”, hän tietää.
Ensimmäinen urkutoimi-
Oulaisten kirkkoon tarvitaan uudet urut.
kunnan aloituskokous pidettiin 7.5.2018. Urkuhankintaprojekti on siis kestänyt jo useamman vuoden ajan. Miten kauan vanhoilla uruilla vielä pärjätään?
”Nykyisillä uruilla pärjätään niin kauan kuin uudet saadaan tilalle”, sanoo kant-
tori Heidi Löppönen. Nykyiseen urkutoimikuntaan on nimetty kanttorin ja kirkkoherran lisäksi virkansa puolesta talouspäällikkö Mervi HeikkiläMatinlauri. Muut jäsenet ovat Matti Heikkinen, Osmo Hintsala, Raimo Joke-
Matti Hirvilammin läksiäiset
SUNNUNTAINA 17.11. klo
10 on minun lähtömessuni. Messun jälkeen on lähetyslounas seurakuntakodilla. Lounaalla on vapaaehtoinen maksu uuden nimikkolähettimme lentäjä Iisakki Saaren työn tukemiseksi. Hän toimii MAF:n palveluksessa. MAF eli lähetyslentäjät tekevät avustuslentoja vaikeakulkuisilla alueilla 29 eri maassa. Lentokoneiden kyydissä kuljetetaan mm. terveydenhuollon henkilöstöä, avustus- ja lähetystyöntekijöitä, rokottei-
ta, lääkintätarvikkeita, hätäravintoa sekä saniteetti- ja vesihuollon tarvikkeita. Iisakki Saari lentää Etelä-Sudanissa haastavissa ja vaarallisissakin olosuhteissa. Hän tarvitsee tukeamme ja esirukoustamme. En toivo minkäänlaisia muistamisia, vaan toiveeni on, että mahdolliset muistamiset tapahtuvat lähetystyön hyväksi lähetyslounaan merkeissä. Lounaan ja täytekakkukahvien välissä on lyhyt yhteinen hetki, jossa musiikkiryhmä Eireenee lau-
Sururyhmä läheisensä menettäneille
OULAISTEN seurakunnassa alkaa marraskuussa uusi sururyhmä. Ryhmä on tarkoitettu vertaistueksi läheisensä menettäneille, jotka kokevat, että pystyvät keskustelemaan surustaan ja kuuntelemaan toisten jakamista omasta kokemuksestaan. Sururyhmässä etsitään myös niitä toivon perusteita, joita kristillinen usko antaa. Ryhmä kokoontuu talven aikana kuusi kertaa kirkkoherranviraston tiloissa. Kirkkoherranvirasto on Valtion virastotalon toisessa kerroksessa, os. Keskuskatu 9. Kak-
si ensimmäistä kokoontumiskertaa ovat torstaisin 21.11. ja 5.12. kello 1819.30. Sururyhmän vetäjinä toimivat pastori Mari JussiPekka ja diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen.
Sururyhmään ilmoittaudutaan maanantaihin 18.11. mennessä Marille, puh. 0445797 472 tai Raisalle, puh. 044-5797425 tai kirkkoherranvirastoon, puh. 08-4797 420 (ma-ti, to klo 9-12).
Olet lämpimästi tervetullut sururyhmään!
Mari ja Raisa
laa yhden kappaleen ja on kaksi lyhyttä puheenvuoroa, rukous ja kiitosvirsi.
Jatkossa en valitettavasti voi olla palvelemassa kirkollisissa toimituksissa Oulaisten seurakunnassa. En tahdo viedä töitä kollegoiltani ja uuden kirkkoherran tulee myös saada mahdollisuus tutustua seurakuntalaisiin. Mikäli seurakunnalla on sijaistarvetta, saa-
la sekä Tapani Tirilä Urkuhankkeen asiantuntijana ja valvojana toimii Karjasillan seurakunnan kanttori Juha Soranta. Matti Hirvilammi muistuttaa, että monikaan ei ole tietoinen siitä, kuinka suuren työmäärän urkutoimikunta on tähän mennessä tehnyt.
” On käyty tutustumassa eri urkuihin ja vielä on lähiviikkoina edessä referenssiurkuihin tutustuminen. On haastateltu lukuisaa määrää urkureita ja saatu hyviä neuvoja. On tutustuttu erilaisten urkujen rakenteeseen ja on koetettu suunnitella nimenomaan Oulaisten puukirkkoon sopivat hyvin soivat urut”.
tan joskus kuitenkin olla toimituksissa. Kirkkoherran sijaisena toimii joulukuun Mari Jussi-Pekka ja tammi-helmikuun Sanna-Leena Lavanti ja hän aloittaa virassa 1.3.2025. Toivotan Sanna-Leenalle siunausta tehtävässään Oulaisten seurakunnan uutena kirkkoherrana!
Matti Hirvilammi
To 7.11. klo 18.00 Raamattupiiri, 1. Moos. 15
To 7.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset
Kaaritemppelillä
Pe 8.11. klo 19.00 TeeTupa
La 9.11. klo 10.00 Ruokakassien jako
Kaaritemppelillä
Su 10.11. klo 11.00 Isänpäiväjuhla, Harri J. Nurmi, pyhäkoululaiset ja päälle kakkukahvit
Ma 11.11. klo 11.00 Aamurukoushetki
Kaaritemppelillä
Ti 12.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Sirkka Kemppainen
Ke 13.11. klo 14.00 Päiväpiiri Kaaritemppelillä
To 14.11. klo 18.00 Raamattupiiri, 1. Moos. 16
To 14.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset
Kaaritemppelillä
Pe 15.11. klo 19.00 TeeTupa
La 16.11. klo 10.00 Ruokakassien jako
Kaaritemppelillä TeeTuvalla *** HUOM. Paikka ***
Su 17.11. klo 11.00 Lähetyskokous, Sirkka Kemppainen, Klaus Korhonen ja Toivon Kipinä sekä musiikissa Taivas Pasuunat. Lopuksi lähetyskahvit.
Ma 18.11. klo 11.00 Aamurukoushetki
Kaaritemppelillä
Ti 19.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Esa Pikkumäki
To 21.11. klo 18.00 Raamattupiiri, 1. Moos. 17
To 21.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset
Kaaritemppelillä
Pe 22.11. klo 18.00 Jippii-kuoron harjoitukset TeeTuvalla
Pe 22.11. klo 19.00 TeeTupa
La 23.11. klo 10.00 Ruokakassien jako
Kaaritemppelillä
Su 24.11. klo 11.00 Päiväkokous, Esa Pikkumäki
Ma 25.11. klo 11.00 Aamurukoushetki
Kaaritemppelillä
Ti 26.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Juha Kaukonen
Ke 27.11. klo 16.00 alkaen Myyjäisten kuorintatalkoot
To 28.11. klo 18.00 Raamattupiiri, 1. Moos. 18
To 28.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset
Kaaritemppelillä
Pe 29.11. klo 19.00 TeeTupa
La 30.11. klo 10.00 Ruokakassien jako
Kaaritemppelillä TeeTuvalla ***HUOM. Paikka ***
La 30.11. klo 10–12 Perinteiset Kaaritemppelin Joulumyyjäiset. Tarjolla mm. perinteiset porkkana- ja lanttulaatikot, leivonnaisia, arpajaiset ja käsityöläisiä omien tuotteiden kanssa.
Su 1.12. klo 10.00 Rukoushetki
Su 1.12. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Juha Kaukonen, Harri J. Nurmi ja Kaarikuoro sekä Hoosianna
TULEVIA TAPAHTUMIA:
Su 15.12. klo 16.00 Seurakunnan Joulujuhla
Ti 31.12. klo 21.00 alkaen Perinteinen Uudenvuoden vastaanotto Kaaritemppelillä
Su 12.1.2025 klo 11.00 Sami Puurula
La 12.4.- su 13.4.2025 Rami Rahnasto
Su 11.5.2025 Lavrenchukin musiikkiperheen äitienpäiväkonsertti
Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Kaaritemppeli, Kaarikatu 7
Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi
*** Ps. 145:4 ***
Oulaisten seurakunnan kirkollisveroprosentti pysyy samana
SeutuMajakka Oulainen
OULAISTEN seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että vuoden 2025 kirkollisveroprosentiksi hyväksytään 1,75 prosenttia. Luku on ollut sama vuodesta 2011 alkaen. Kirkollisverotuottojen kehitykseen vuonna 2025 vaikuttaa hallituksen sopeutustoimenpiteinä tekemät tuloverolain ja eräiden muiden verolakien muutokset sekä ns. kanavointiratkaisu, joiden tarkoituksena on lisätä kuntien verotuloja. Näiden toimien sivuseurauksena myös kirkollisveron tuotto paranee, koska kirkollisvero määräytyy saman veropohjan perusteella kuin kunnal-
lisvero. Kirkollisverotulojen arvioidaan kasvavan näiden toimien seurauksena merkittävästi. Valtiovaraministeriön laskelmien mukaan muutos toisi ensi vuodelle lisää 75 000 euroa. Muutos on kertaluonteinen.
Oulaisten seurakunnan jäsenmäärä oli 30.8.2024 5681 henkilöä (31.12.2023 5753 henkilöä). Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden vaiheesta 72 henkilöllä.
Ensi vuodelle urkuhankkeen lisäksi toteutetaan tapulin alapohjan kunnostustyö. Investointeihin lisäksi varataan 20 000 euroa, jonka tarkemman käyttötarkoituksen päättää kirkkoneuvosto. Investointisuunnitelma tarkennetaan talousarvion valmistelun yhteydessä.
Digitaalinen sote-keskus laajenee Merijärvelle
SeutuMajakka
Merijärvi
POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialueen Pohteen Digitaalinen sote-keskus laajenee marraskuun 4. päivä. Tällä kertaa mukaan tulevat Kalajoki, Merijärvi ja Himanka. Digitaalinen sote-keskus on avoinna viikon jokaisena päivänä, myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Digitaalinen sote-keskus tarjoaa muun muassa hoidontarpeen arviointia ja sairaanhoitajan sekä lääkärin etävastaanottoja. Käytännössä digitaalisen vastaanoton puoleen voi kääntyä minkä tahansa asian kanssa, joka aiemmin olisi vienyt terveyskeskuksen perinteiselle vastaanotolle.
”Ihan samat palvelut ovat tarjolla kuin kivijalassa toimivassa sote-keskuksessa. Toki sillä rajoituksella, että mitkä asiat soveltuvat digikanavissa
Asiakas tarvitsee palvelua varten tietokoneen, mobiililaitteen – minkä tahansa, jolla pääsee tietoverkkoon ja sitä kautta vastaanotolle. Palvelu on nopea ja turvallinen. Digitaalisessa sote-keskuksessa asioivan tulee kirjautua palveluun vahvalla tunnistautumisella joko pankkitunnusten tai mobiiliavaimen avulla. Esitietokyselyn täytettyään hoitaja tekee asiakkaalle hoidon tarpeen arvioinnin, jonka jälkeen asiakas saa välittömästi edistettyä asiaansa. Tarvittaessa hänet ohjataan omaan sosiaali- ja terveyskeskukseen tai omalääkärille. Digitaalinen sote-keskus löytyy OmaPohteesta. OmaPohde on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asuville suunnattu turvallinen asiointipalvelu verkossa.
HAUTAKIVET
• Hautamuistomerkit
• Lisänimien kaiverrukset
• Vanhojen muistomerkkien entisöinti
Palvelen Oulaisissa ja naapurikunnissa, myös Raahe, Pattijoki, Saloinen, Ruukki, Siikajoki, Pyhäjoki Aluemyyntiedustaja Mika Kallio Oulainen puh. 040 846 5845 kiviyka@gmail.com www.ylivieskankivihiomo.fi
Rakkaamme
Tauno Kalevi LUKINMAA
s. 20.7.1935 Paavola k. 16.10.2024 Oulainen
Me emme itke niitä päiviä, jotka ovat myötäsi menneet, vaan olemme onnellisia, että ne päivät ovat olleet.
Rakkaudella muistaen
Seija
Sinikka
Seppo ja Vuokko Tommi ja Taru perheineen Esa perheineen Tanja ja Janne Muut sukulaiset ja ystävät
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Oulaisten kirkossa 16.11.2024 klo 10. Muistotilaisuus lähiomaisille.
Päivän sana
Aavistus
Puh. 0440 470 126, ilmoitukset@seutumajakka.fi
JOKAISELLA merijärvisellä ihmisellä ja muuallakin asuvilla se on. Siis se Aavistus. Aavistus siitä, että Jumala on. Aavistus siitä, että iankaikkisuus on totta.
Suomalainen hyvinvointi rakennettiin aikoinaan tuolle Aavistukselle, että Jumala on. Se tarkoitti Raamatun kunnioitusta ja pyrkimystä sen arvojen mukaiseen elämään.
Nyt kun hyvinvointiamme jo puretaan, niin osaltaan purkaminen on sitä, että tuo Aavistus pyritään nuijimaan hiljaiseksi. Tällä asialla on useampiakin ihmisten sopivan värisiksi katsomia aatteita ja muodikkaita virtauksia. Jopa päiväkodit ja koulut on saatu hiljaiseksi – Jumalasta ei saa enää puhua lapsille. Kaiken huippuna piispainkokouskin näytti mallia siitä, miten Raamattu voidaan siirtää aikansa tuotteena sivuun. – Mehän tiedämme asiat nykyaikaisesti. Siis paremmin, tuumasivat piispat.
No, annetaan piispojen olla, mutta mitä sinä itse ajat-
Esa Pikkumäki Merijärvi
telet? Jos Jumala on ja taivas on totta, niin mikään hinta ei ole liian suuri maksettavaksi siitä, että kerran perille sinne iankaikkisuuteen pääsisit. Raamattu kertoo, että Jumala itse maksoi sen suurimman hinnan perille pääsyn vakuudeksi. Nimittäin sen, että lähetti ainokaisen Poikansa Jeesuksen kuolemaan ristillä meidän syntiemme tähden. Meidän osuutemme on uskoa Jeesukseen, tehdä elämämme valinnat sillä perustuksella ja tarvittaessa kantaa rohkeasti vanhauskoisen typeryksen leimaa. Silloin sisimmän Aavistus on muuttunut uskoksi.
Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta, sanotaan Raamatussa 1 Kor 3:19.
Hautakivien oikaisut ja pesut paikan päällä puh. 040 846 5845
Sotainvalidi -merkki Lotta-svärd -merkki
KIRJOITA TAI LÄHETÄ KUVA:
MIELIPIDE
Päätoimittajalta
Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi
Yrittäjät ovat juhlansa ansainneet
OULAISTEN Yrittäjät järjesti lauantaina tuttuun tapaansa yrittäjäjuhlan, jossa se palkitsi tämän vuoden ansioituneimmat yrittäjät. Vuoden Yrittäjä on Metsäsuunnittelu Hollanti Oy, Vuoden Yksinyrittäjä Esa Lahti Wellstrong Ky:stä sekä Vuoden Nuori Yrittäjä KoskiGroomin Janita Ylikoski. Samassa yhteydessä luovutettiin Avainteko-palkinto yritykselle, jonka palkinnon päättänyt Elinkeinotoimikunta katsoi kehittäneen
Viikon kuva
Oulaisten elin- ja vetovoimaa merkittävällä tavalla. Tänä vuonna tittelin sai Vepe-Icepro Oy. Moni oulaistelainen ei varmasti tiedä sitä, että kyseinen yritys on Euroopan suurin jääkiekkokaukaloiden valmistaja ja siirsi jokunen aika sitten tuotantotilansa Ylivieskasta Oulaisiin. Onnittelut VepeIceprolle sekä kaikille muillekin palkinnot saaneille yrityksille.
minen on hyvä perinne. Suurin osa palkinnon jossain vaiheessa saaneista yrityksistä arvostaa tunnustusta korkealle ja sijoittaa kunniakirjan näkyvälle paikalle yrityksessään. Yrittäjäpalkinnon osuminen omalle kohdalle on osoitus siitä, että yrityksessä on tehty asioita oikein. Se kannustaa
Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi
yritystä myös jatkamaan hyväksi havaitulla tiellä jatkossakin.
3 - 4.11.24 koko yön aamuun asti leiskuivat revontulet Oulaisten yllä. Hyvällä objektiivilla värit erottuivat helpommin.
Viikon kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.
Taksit! Älkää pitäkö radiota auki, ellei kyytiläinen sitä pyydä. Ei sitä renkutusta kaikki halua kuunnella, ei varsinkaan Kela-kyydissä. Turvallista matkaa kaikille! Nimim. Asiakas
Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.
Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen
Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen. Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.
Kolumni
POHJOIS-POHJANMAALLA on otettu järkyttyneenä vastaan Orpon-Purran - hallituksen esitys Oulaskankaan sairaalan yöaikaisen päivystyksen lopettamisesta. Se on järkytys siksi, että kevään kehysriihestä putkahti ulos kovennettu päätös, jonka mukaan yhteispäivystyksen menettämisen lisäksi Oulaskankaalla ei olisi edes perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Tämä esitys pitää peruuttaa, ja siksi kerroin lähetekeskustelussa ministeri Juusolle perusteita, miksi Oulaskankaan sairaalassa on turvattava perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläosan väestön palvelujen saavutettavuus heikkenisi, jos Oulaskankaan sairaalan yhteispäivystys päättyisi. Alue on väkimäärältään suurempi kuin Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet ja lähes yhtä suuri kuin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueet. Vahvana perusteena esitykselle Oulaisten ympärivuorokautisesta perusterveydenhuollon päivystyksestä ovat palvelujen saavutettavuus, potilasturvallisuus sekä väestön palvelutarve. Terveydenhuoltolain 50§ 6 momentin mukaan päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Yksikössä tulee olla mahdollisuus taudinmääritystä varten tarvittaviin laboratoriotutkimuksiin ja kuvantamiseen kaikkina vuorokauden aikoina sekä etälääketieteen avulla mahdollisuus konsultoida ympärivuorokautisen laajan päivystyksen tai yhteispäivystyksen yksikköä. Mahdollisuus siirtää potilas nopeasti ympärivuorokautiseen laajan päi-
Hanna-Leena Mattila
vystyksen tai yhteispäivystyksen yksikköön tulee varmistaa. Edellä mainitut riittävät voimavarat ja osaaminen tulevat toteutumaan Oulaskankaan ympärivuorokautisessa perusterveydenhuollon päivystyksessä.
Röntgenpalvelujen osalta suunnitelmana on, että röntgenpalvelut olisivat jatkossa saatavilla ilta-aikaan ja viikonloppuisin varallaolopäivystyksenä ja öisin hälytystyönä. Oulaskankaan sairaalassa on paikallinen keskuslaboratorio, joka palvelee tällä hetkellä ympärivuorokautisesti. Oulaskankaan sairaalan profiilin muutokseen liittyen selvitetään, olisiko yöaikaan mahdollista toimia vieritutkimusten turvin. Päivystävä lääkäri voi tarvittaessa konsultoida Oulun yliopistollisen sairaalan erikoisalojen päivystäjää tai potilaan hoidon niin vaatiessa lähettää potilaan arvioitavaksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Ensihoidon palveluista vastaa OYS:n sairaalapalvelujen ja ensihoidon toimialueen OYS:n ensihoito-osaamiskeskus.
Kouvolan Ratamo-keskuksen osalta hallitus teki täyskäännöksen. Päivystyksen säilymisen perusteluissa mainittiin, ettei taloudellisia vaikuttavuusarvioita ole tehty. Päätöstä perusteltiin kylläkin alueen väestömäärällä sekä välimatkoilla.
Haluan uskoa, että ministeri Juuso pyrkii tekemään oikeudenmukaisia päätöksiä. Perustelujen tulee olla kestäviä ja yhdenmukaisia väestön määrän, välimatkojen, saavutettavuuden, potilasturvallisuuden sekä väestön palvelutarpeen suhteen niin Kouvolassa kuin Oulaisissa.
Siksi ainoa oikea lopputulos on, että terveydenhuoltolakiin lisätään Oulaskankaan sairaala paikkana, jossa on perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys.
Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi
Kuva:
Oulaskankaan kohtalo ratkeaa pian
Merijärvi
Kaarina on aktiivisesti
vanhusneuvoston työssä mukana
”Sitä en vain osaa sanoa, minkä verran todellisuudessa voimme näiden kautta vaikuttaa. Ehkä jotakin, sanoo Kaarina kuvatessaan vanhusneuvoston työtä.
Kaarina Majava tuli monille merijärvisille tutuksi vuonna 1979 alkaneella työurallaan 4H-kerhoneuvojana.
”Aika usein, vaikka kaupassa käydessä, tulee vastaan ihmisiä, joita aikoinaan kohtasin työssäni. He olivat silloin nuoria kerholaisia, mutta nyt he ovat jo keskiiässä, monet perheellisiä ja työelämässä mukana. Mukava on heidän kanssaan jutella ja nähdä, miten elämä on itse kutakin kuljettanut.”
Lähes 40 vuotta kerhoneuvojana ja lopulta 4H-toiminnanjohtajan työssä nostavat Kaarinalle vielä vuosikymmentenkin jälkeen mieleen monia mieluisia muistoja.
”Työstä jäin sitten eläkkeelle 2008, mutta kyllä minulla on tekemistä piisannut senkin jälkeen. Merijärven Eläkeliiton kahvitteluihin menin mukaan aika pian eläkkeelle jäämisen jälkeen. Väki siellä oli suurelta osin entuudestaan tuttuja, mutta kyllä uusiakin tuttavuuksia syntyi helposti. Minulle nuo Eläkeliiton tiistait kahvitteluineen ja muukin yhdistyksen toiminta ovat olleet mieluinen lisä arjen keskelle.”
Luottamustehtävissä
”Vuonna 2017 minut valittiin kunnanvaltuustoon. Se tie vei sitten myös kunnan-
”Yritän pitää merijärvisten puolta vanhusneuvostossa”, sanoo Kaarina Majava
hallituksen jäseneksi. Näissä tehtävissä olin yhden valtuustokauden. Nyt olen kuulunut lähes kymmenen vuotta Merijärven kunnan valitsemana Kalajoen vanhusneuvostoon, jossa on kaikkiaan kahdeksan jäsentä. Merijärvellä ei ole omaa vanhusneuvostoa, vaan toimimme yhdessä Kalajoen kanssa. Olen siellä mukana kaikkien merijärvisten vanhusten edustajana ja samalla edustan Merijärven Eläkeliiton yhdistystä. Kalajokiset jäsenet ovat hyväksyneet minut joukkoonsa tasavertaisena ja huomioineet hyvin mielipiteeni.
Vanhusneuvoston toiminta perustuu vanhuspalvelulakiin. Tärkeimpänä asiana on huolehtia vanhusväestön ja sen tarpeiden huomioimisesta kunnallisessa ja muussakin päätöksenteossa. Kokouksia on ollut neljästä viiteen kertaa vuodessa ja muita järjestämiämme tapahtumia pari kolme kertaa.
Kokouksissa on toiminut esittelijänä kaupungin edustaja ja puheenjohtajana on vanhusneuvoston puheenjohtaja.
Aina joskus siellä on ollut vierailijoita kertomassa uusista suunnitelluista rakennushankkeista, ja silloin saamme kysellä ja toivoakin asioita. Myös kaupungin kehittämisjohtaja on ollut kertomassa tulevista asioista.”
Yhteisiä asioita
”Merijärven asioita on vanhusneuvostossa ollut vähän esillä, mutta olen kyllä muistutellut useassakin kokouksessa terveyskeskuksen asioista, vastaanottoajoista, lääkäripulasta, labrapalveluista ja vanhusneuvolasta.
Mieleenpainuvin ja yllättävin asia on ollut, kun Merijärven kunta oli pyytänyt Kalajoen kunnalta lausuntoa uudesta vanhusten palvelukodista. Kalajoki katsoi sen koskevan vanhusten asi-
Ikäystävällinen kunta luo mahdollisuudet hyvään elämään
thl.fi
rää, lämmitysmuotoa, rakennusmateriaaleja, huoneiden kokoja, keittiötä ja rahoitusta.
Osasin vastailla heidän kysymyksiinsä melko hyvin, sillä olinhan kuulunut sekä kunnanhallitukseen että kunnanvaltuustoon, jotka tekivät Merijärvellä yksimielisen päätöksen vanhusten palvelukodin rakentamisesta. Selontekoni kuultuaan vanhusneuvoston jäsenet pitivät suunnitelmia hyvinä.
Tänä vuonna yhdessä kokouksessa katsottiin video, jossa Kalajoen viranhaltijat ja muutamat valtuutetut vastasivat Pohteen esittämiin toiminnansupistuksiin. Kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja vuosikymmenet terveyskeskuksessa toiminut lääkäri esittivät toteutuneita laskelmia, eivätkä uskoneet Pohteen esittämiin tuleviin säästöihin.”
Pohteen vanhusneuvosto
Kaarina kuuluu varajäsenenä myös hyvinvointialue Pohteen vanhusneuvostoon, jonka alue käsittää kolmisenkymmentä pitäjää Kuusamosta Sieviin.
toiminnan supistamistoimet ovat myös olleet esillä kokouksissa. Mielestämme sairaalan toimintaa ei saisi supistaa ja ympärivuorokautisen päivystyksen pitäisi säilyä.
Kokouksemme ei kuitenkaan tee päätöksiä, vaan kuuntelemme vain Pohteen suunnitelmia. Päätökset asioista tekevät Pohteen aluevaltuusto sekä viranhaltijat.”
”Nämä vanhusneuvostot ovat yksi meille annettu vaikutusmahdollisuus”, Kaarina sanoo. – ”Sitä en vain osaa sanoa, minkä verran todellisuudessa voimme näiden kautta vaikuttaa. Mielenkiintoista se kuitenkin on ollut, kun on päässyt näinkin läheltä seuraamaan niin kunnan kuin Pohteenkin toimintaa vanhuspalvelujen osalta.”
aa ja laittoi sen kokouksemme asialistalle.
Meille jaettiin talon piirustukset ja tutustuttuamme niihin alkoi kysymysten tulva.
Jäsenet kyselivät minulta maisemaa, paikkaa, maape-
”Pohteen puolelta noissa kokouksissa on korostettu rahanpuutetta ja budjetin leikkaustarpeita. Viime kokouksessa kerrottiin suunnitelmista yhdistää useita vanhusten hoitopaikkoja. Vanhukset siirrettäisiin suurempiin laitoksiin ja näin ollen moni vanhus joutuisi kauas omaisistaan ja läheisistään.
Oulaskankaan sairaalan
Tässä lehdessä:
Sivu 2 Heikki ja Inga Saloniementieltä
Sivu 3 Martti ja Päivi ovat monessa mukana
Sivu 4 Pahinta on… asiaa yksinäisyydestä
Sivu 5 Marjo – hyvinvointi-koordinaattori
Sivu 6 Tiistaikahvit
Heikki ja Inga Saloniementieltä
”Jos tilaa ei myy pois, niin maanviljelijän työt eivät lopu eläkkeelle jäämiseen”, toteaa Heikki Myllylä.
Heikki Myllylä on asunut koko ikänsä Meriijärvellä nykyisen Saloniementien varrella. Yppäristä Heikille löytyi elämänkumppaniksi Inga, ja yhteistä matkaa aviopuolisoina heille on kertynyt jo 38 vuotta.
”Kyllä se on ollut täyttä elämää kaikki nämä vuodet.
Meillä on Ingan kanssa seitsemän lasta ja nyt jo 18 lastenlasta. Maatila peltoineen, metsineen ja eläimineen on ollut meidän elämäämme. Elanto on saatu pääasiassa maidosta ja maanviljelemisestä, mutta Inga on kyllä kaiken ohessa tehnyt myös jalkojenhoita-
jan töitä.”
Inga istuu olohuoneen keinutuolissa, joka on Heikin vanhempien perua ja Heikki istuu sohvalla. Siinä muistellaan yhteisen elämän vuosia. Niissä vuosissa pariskunta on hitsautunut yhteen niin rakkaudessa kuin työssäkin. On jaettu ilot jos surutkin. ”Kiitollisuus on päällimmäinen tunne”, tuumaa Inga rauhallisesti.
”Pikkupojasta asti on näitä viljelijän töitä pitänyt tehdä, ensin isän apuna ja sitten vuodesta 1985 saakka omana yrittäjänä.”
Ihan itsestään selvää ei Heikille maatilalle jatkajaksi jääminen ollut. Avioliitto Ingan kanssa ratkaisi kuitenkin asian, sillä kävi ilmi, että Inga oli aina tykännyt eläimistä ja elämä maatilalla oli hänen toivelistallaan. Asia oli sillä selvä.
Vapaus on ollut parasta
”Kolmenkymmenen kah-
deksan vuoden maatilayrittäjyyteen mahtui monenlaisia kausia. EU toi maatilatyöhön byrokratian, josta ennen ei ollut tietoakaan. EU:n myötä joka vuosi tuli uusia sääntöjä ja pykäliä. Piti oppia sekin, että EU-tarkastajat tulivat tilalle tarkastamaan milloin mitäkin pellon reunaa. Oli senteistä kiinni, kelpasivatko pellon pyörtäneet tarkastajille vai ei. Se touhu tuntui kyllä ihan ilimanaikaiselta ja joskus ihan kiusanteolta.”
Inga toteaa, että eläimiä oli mukava hoitaa. ”Siitä minä tykkäsin eniten. Kaikki lehmät meillä tunnettiin nimeltä ja yleensä ne olivat kaikki itse vasikasta asti kasvatettuja. Loppuaikana oli reilut kolmekymmentä lehmää.
Päivä alkoi sillä, että aamulla kuudelta ylös sängystä, puoli seitsemäksi jo navettaan, kahdentoista aikaan päiväkierto navetassa, sitten iltalypsylle viiden aikaan ja vielä ennen nukkumaanmenoa iltakierto. Siinä
ohessa sitten vielä peltotyöt, kotityöt ja kaikki muu.”
”Yrittäjän vapaus oli parasta”, sanoo Heikki. ”Se, että sai itse suunnitella työnsä. Työt maataloudessa pitää kyllä tehdä ajallaan, mutta se ei ole minuuttipeliä.”
”Sekin oli tietysti hyvä, että lapsia ei tarvinnut viedä päivähoitoon”, Inga jatkaa Heikin puhetta. ”Aina jotenkin saatiin niin työt tehtyä, kuin lapsetkin hoidettua.”
Eläkkeelle
Heikki jäi eläkkeelle vuonna 2022 ja Inga vuotta myöhemmin. Se oli suuri helpotus sillä työnteosta tulleita kipuja ja vaivoja kummallakin oli jo ihan tarpeeksi. Nyt kun raskain työ on jäänyt pois, niin keho pääsee vähän helpommalla. Vieläkin he heräävät aamuisin kuudelta, mutta kääntävät vain kylkeä ja jatkavat vielä hetken unia. ”Maatilayrityksen lopettaminen ei kuitenkaan ole ollut ihan helppoa. Niin maasta kuin tilan rakennuskannasta täytyy pitää huolta edelleen”, Heikki sanoo ja kertoo hakevaraston remonttitarpeesta.
”Kun on koko ikänsä näitä hommia tehnyt, niin ei tekemistä osaa kerralla lopettaa.
Ja onhan se hyvä oman terveydenkin vuoksi pitää työkykyä yllä. Pitää vain muistaa työmäärää rajoittaa ajatuksella, että nyt minä olen eläkkeellä.”
Lehmien poispaneminen on jäänyt Heikin ja Ingan mieliin haikeana hetkenä.
Siihenkin on pitänyt tottua, että maito haetaan nyt kaupasta litran purkeissa.
Inga on jatkanut vähiinsä vielä ihmisten palvelemista jalkojenhoitajan työssä.
”Siinäkin on se sama juttu, että ei sitä osaa äkkiä lopettaa. Äitiyslomat olen pitänyt, mutta muuten olen jalkahoitajan töitä kaikki vuodet tehnyt. Monet jalat olen vuosikymmenten aikana hoitanut Pyhäjoen, Merijärven ja Oulaisten alueella.”
Elämän voimavarat
”Kun nyt katsoo elämää taaksepäin, niin joskus ihan ihmettelee, että miten on jaksanut päivästä toiseen. Ei se aina ole helppoa ollut. Meillä on kyllä ollut sellainen tapa, että olemme pyytäneet päivittäin Jumalalta siunausta elämään ja työhön. Kun tulin uskoon nuorena miehenä, niin se toi koko elämään perusturvallisuuden, sellaisen tuntuman, että meistä pidetään huolta.
Se on ollut iso voimavara meille.”
Heikki ottaa pianon päältä Raamatun, jonka kansissa näkyvät käytön jäljet. ”Joka päivä yritän ehtiä edes pienen palan lukea. Siitä on tullut tapa, joka näyttää jatkuvan vieläkin.”
”Tuo mitä Heikki sanoi, on ollut meidän elämäämme. Eläkkeelle jääminen antoi meille jonkin verran lisää vapaa-aikaa. Nyt on paremmin aikaa omien lasten ja lastenlasten kanssa olemiseen. Joka päivä tässä onkin melkoinen tohina. Lasten lapset ovat tottuneet tulemaan meille kuin kotiinsa ja se on mukava asia.”
”Ihan uutena meille tuli nuo Eläkeliiton touhut. Sain Ingan lähtemään tiistaikahville ja aina kun on päästy, on oltu mukana. Se on ollut meille mieluinen juttu. Sieltä on keskelle viikkoa saanut juttukavereita, ihan uusiakin tuttavuuksia. Ja muukin ohjelma, niin kuin syksyn teatterimatka Kokkolaan, on ollut mieluista. Siinä touhussa on mahdollisuus sellaiseen vuorovaikutukseen toisten kanssa, jollaista nyt eläkeläisenä haluaakin.”
Neljä lastenlasta pelmahtaa tupaan ja mummon antama mehu ja pulla maistuvat jokaiselle.
”Mukava on katsella kättensä töitä” tuumaavat Martti ja Päivi remontoimansa talon portailla.
Martti ja Päivi ovat monessa mukana
”Toisia vartenhan tässä elämässä ollaan. Hyvä mieli tulee, kun voi olla jollekin avuksi.”
Tänä kesänä Martti ja Päivi
Tohola ovat remontoineet naapurista ostamaansa vanhaa hirsitaloa. Koko rakennus on käyty läpi kivijalasta kattoon asti, mutta työ on vielä vähän kesken. Talosta on tullut varsinainen komistus Pyhänkosken entisen Osuuskaupan naapuriin. Pyhänkosken kohina kuuluu talon pihalle niin kuin on aina kuulunut.
Talon remontoinnissa on auttanut se, että Martti on jatkanut eläkkeelle jäätyään velipoikansa aikoinaan aloittamaa sirkkelisahan toimintaa. Sitä ennen hän jo sahasi työssä käynnin ohessa. Tarvittava puutavara on siis saatu pääosin omista varastoista.
”Joku kysyi minulta, että mitä suunnitelmia Martti teillä on tuon talon suhteen, kun sitä remontoitte? Minä vastasin, että en minä vaan tiedä, mutta sanoppa sinä.”
Vuosien varrella Martti on sahannut tukkeja lankuiksi ja laudoiksi paikkakunnan isäntien monenlaisiin rakennustarpeisiin. Vakituinen sahauspaikka on Martin omalla maalla, mut-
ta saha on traktorilla siirrettävissä vaikka asiakkaan rakennuspaikan tontille. Siinä on se etu, että tukkien ja valmiin puutavaran siirto jää mahdollisimman vähiin.
Se oli pieni shokki
Yhteisiä eläkevuosia Martille ja Päiville on tullut neljä. Martti jäi Raahen Rautaruukilta eläkkeelle pitkän työrupeaman jälkeen jo 11 vuotta ennen Päivin eläkepäivien alkua. Päivi puolestaan jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten Merijärven kunnan työsuhteesta.
”Alkuun minulle tämä eläköityminen oli pieni shokki. Olin ollut 38 vuotta Rautaruukilla vuorotöissä ja pääosin samojen työkavereiden kanssa. Kun sitten yhtenä aamuna ei enää tarvinnut töihin lähteä, niin olihan se outoa. Pakosta joutui kysymään itseltään, että mitä minä nyt teen”, sanoo Martti muistellen eläkkeelle jäämistään. ”Työyhteisö meillä siellä Rautaruukilla oli hyvä ja olemme vieläkin pitäneet yhteyttä muutamien työkavereiden kanssa.”
”Jos ei ole mitään työssä käynnin tilalle, niin se on huono juttu. No, minä otin vastaan enemmän sahaustöitä ja pikkuhiljaa löytyi muutakin touhua. Emäntä kävi vielä päivät töissä ja minä järjestelin päiväohjelmani niin kuin halusin.”
”Sitten kun minä jäin eläkkeelle, tuli taas elämään uusi vaihe. Martin kanssa on tehty yhdessä kaikenlaista, niin kuin nyt tuo talon remonttikin. Siinä on ollut molemmille tekemistä.
Oli siinä kyllä alkuun hiomistakin ajankäytössä, kun Martti oli tottunut menemään omaan tahtiinsa työhommissaan. Mutta hyvää aikaa tämä on ollut.”
Monessa mukana
”Kun tässä Pyhänkosken Nuorisoseuran naapurissa asumme, on ollut ihan luontevaa olla mukana senkin toiminnassa. Yhdessä on oltu talkoissa ja monenlaisissa seuran kunnostustöissä.”
Pyhänkosken Kyläyhdistys on nivoutunut toiminnassaan Nuorisoseuran kanssa niin hyvin yhteen, että Martti ja Päivikään eivät aina oikein osaa sanoa kumman hommissa auttelevat. ”Kohta Martti saa taas mennä metsään hakemaan kylän yhteisen joulukuusen ja kioskille viritellään joulu-
valot. Se on mieluista touhua ja kaikessa siinä kokee yhteyttä kyläläisten kanssa.”
”Toisia vartenhan täällä elämässä ollaan”, toteaa Martti. ”Hyvä mieli tulee itsellekin, jos ja kun voi olla avuksi jollekin.”
”Martti on vähän sellainen koko kylän mies. Aika usein joku soittaa ja kysyy, että olisiko sinulla sitä tai tuota tai voisitko tulla. Usiasti apu sitten löytyy jossain muodossa.”
”Kun nyt olen kohta 40 vuotta sahannut, niin ennen ne soittivat ja aloittivat suoraan, että milloin sinä kerkiät meille sahata lankkua ja lautaa. Nyt kun sama asia mielessään soittavat, niin aluksi varovasti kysyvät, että vieläkö sinä jaksaisit tulla sahaamaan meille. Aivan niin kuin epäilisivät, että ei
kai se Martti enää sahaa. Niin on ajat muuttuneet.”
Pyhänkoski on Martin ja Päivin mielestä paras paikka asua. Joki ja koski ovat tärkeitä ja kuuluvat kyläkuvaan. Talvisin on hyvät hiihtoladut ja maastot Ristivuoren ympäristössä.
”Kylän tulevaisuus näyttää hyvältä, kun täällä on myös lapsiperheitä. Jos taloja on tullut myyntiin, niin melkein kaikki ne ovat kaupaksi menneet. Aina näyttää löytyvän ihmisiä, jotka haluavat täällä asua.”
Martin mielestä ”niin kauan kuin on elossa, niin kauan pitää mennä ja tehdä asioita, jotka ovat mieluisia. Semmoseksi mieluisaksi on tullut tämä Eläkeliiton toimintakin. Joka toinen tiistai on oltu siellä kahvituksissa mukana, jos suinkin on päästy. Sielläkin me on ha-
luttu olla toisten kanssa mukana myös käytännön hommissa. Ennen kuin Ulla tuli vaki kahvinkeittäjäksi tiistaihin, niin meilläkin oli oma vuoromme.”
Tulevaisuus
”Päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Sen on jo tajunnut, että elämä ei ole omissa käsissä. Miten se tällainen 76 ikäinen ukko jaksaa? Kyllä täytyy sanoa, että kaiken takana on nainen. Kun on hyvä kaveri niin kyllä yhessä pärjätään. Tänäänkin Päivi houkutteli minut kävelylenkille ja siinä tuli elämän matkaan taas lisää yhteiset viisi kilometriä. Tuntuu hyvältä, kun yhessä mennään.”
Remontti on vielä vähän kesken.
Pahinta on kun
Kukaan
ei kosketa
Tutkimusten mukaan kaikkein yksinäisimmät vanhukset Suomessa asuvat vanhusten palvelukodeissa, vaikka niissä on sekä henkilökuntaa että muita asukkaita jatkuvasti paikalla.
Kahvit oli juotu ja juteltu niitä näitä. Kysyin vielä, että miten hän on jaksanut tämän ensimmäisen vuoden sen jälkeen, kun hänen aviomiehensä kuoli. He olivat avioliitossa melkein 60 vuotta. Lapsia heillä ei ollut. Lähimmät sukulaiset olivat serkkuja, mutta hekin asuivat toisella laitaa Suomea.
Hetken hiljaisuus ja sitten kyyneleet tulivat. ”Pahinta tässä on, kun kukaan ei enää kosketa”, hän sai lopulta sanottua. ”Kuolema vei mieheni ja toi tilalle yksinäisyyden.”
Puhuimme yksinäisyyden tuomasta ahdistuksesta, joka välillä iski kuin kipuna päälle. Avuksi hänelle oli tullut se, että miehensä kuoleman jälkeen hän alkoi käydä kerran viikossa seurakunnassa eläkeläisten ruokailussa.
”Kaupan kassalta saan kyllä kuulla ’kiitos ja hei’, mutta ilman tuota ruokailussa käyntiä saattaisi mennä pitkäänkin niin, että kukaan osoittaisi sanojaan minulle.
”Ruokailussa sentään tapaan juttuseuraa kerran viikossa. Minä sanoin lääkärillekin, että ilman tuota kohtaamispaikkaa ja sen ihmisiä en olisi jaksanut.”
Yhteisö ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Ihmisen hyvinvointi alkaa siitä, että hän syntyy yhteisöön. Perhe, jossa osoitetaan rakkautta, arvostusta ja huolenpitoa, on ihmisen ensimmäinen turvallinen yhteisö.
Ihanne olisi, että ihminen saisi koko elämänsä matkan, syntymästä kuolemaan saakka, elää sellaisessa yhteydessä toisten kanssa, että hänen ei tarvitsisi kokea yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokeminen voi olla todella
raskasta ja voimia kuluttavaa.
Ikäihmisten yksinäisyys
Ikääntyminen tuo mukanaan suuria muutoksia elämään. Perheellisen kohdalla se alkaa jo lasten muuttaessa omiin koteihinsa. Varsinkin pienillä paikkakunnilla käy usein niin, että lasten koulutus, työt ja ura voivat vetää heidät kauaskin, joskus jopa ulkomaille. Kodissa, jossa ennen oli vilinää ja vilskettä, on sitten vain tyhjiä huoneita.
Eläkkeelle jäämisen myötä kontaktit työkavereihin loppuvat. Moni kyselee tässä uudessa vaiheessa lopun elämänsä tarkoitusta. Työ on aikaisemmin vienyt yli kolmanneksen vuorokaudesta, mutta nyt kun työ jäi pois, onkin vapaa-aikaa, joka pitäisi jollain täyttää. Puolison kuolema, sairaudet ja mahdolliset talous-
huolet murentavat osaltaan tuttuja ja turvallisia elämän kuvioita. Yleensä kaikki nämä muutokset koetaan ahdistavina ja yksinäisyyden tunteita lisäävänä.
Vaikka olisi asunut yksin koko elämänsä, ei silti välttämättä ole yksinäinen. Toisaalta ihminen, jonka ympärillä on paljon muita ihmisiä, voi kokea mitä suurinta yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan kaikkein yksinäisimmät vanhukset Suomessa asuvat vanhusten palvelukodeissa, joissa on sekä henkilökuntaa että muita asukkaita jatkuvasti paikalla.
Mistä apu yksinäisyyteen?
Hyvä olisi osata varautua näihin ikääntymisen tuomiin muutoksiin jo ajoissa. Onnellinen se, jolle on vuosien varrella muodostunut tukiverkko ihmisistä, joiden läsnäolo ja ystävyys autta-
vat käymään läpi vaikeiksikin koetut elämän muutokset. Todelliset ystävät pysyvät rinnalla näissäkin vaiheissa.
Kotiin on kyllä mukava joskus linnoittautua, mutta silloin kun elämä tuntuu kotona kutistuvan ja melkein katoavan, on syytä kiireesti avata linnoituksensa portit ja lähteä etsimään elämää kotinsa ulkopuolelta. Yksinäisyyteen voi helposti jumittua niin, että ihmisten keskelle lähteminen suorastaan pelottaa.
Hyvä on silloin, jos löytyy ystävä, jonka kanssa voi lähteä yhdessä rohkeasti kohti elämää. Jos sellaista ystävää ei ole, niin voi itsekin etsiä jonkinlaista matalan kynnyksen mahdollisuutta. Kansalaisopiston kurssit, erilaisten yhdistysten toiminta, seurakunnat ja vapaaehtoistyö ovat hyviä vaihtoehtoja. Kaikkiin tämän kaltaisiin paikkoihin suorastaan odotetaan uusia
ihmisiä ja siksi niiden kynnykset ovat matalia. Harrastukset, joissa voi kohdata toisia ihmisiä säännöllisesti, ovat yksi hyvä tapa rikastuttaa elämäänsä. Yhteinen harrastus ja yhteiset mielenkiinnon kohteet yhdistävät ihmisiä.
Vapaaehtoistyö jossakin yhteisössä saa tekijänsä kokemaan merkityksellisyyttä, sitä, että minua vielä tarvitaan jossain. Yhdessä tekeminen tutustuttaa uusiin ihmisiin ja toisten auttaminen tuo hyvän mielen auttajalle itselleenkin. Kaikki sellainen tekee hyvää, missä pääsee vaihtamaan edes jonkun sanan toisen ihmisen kanssa.
Eläkeliitto
Eläkeliitto-nimi saattaa kieltämättä kalskahtaa melko kuivalta vaihtoehdolta. Mutta lähemmin tarkasteltuna Eläkeliiton paikallisten yhdistysten toiminta voi
parhaimmillaan tuoda mukavasti uutta sykettä elämään.
Eläkeliiton yhdistys voi olla hyvä ja sopiva kohtaamispaikka jokaiselle, joka haluaa olla ihmisten keskellä. Se on paikka, jonne tietää olevansa tervetullut.
Merijärvellä aina kahden viikon välein kokoontuva Eläkeliiton yhdistyksen tiistaikahvittelu kokoaa 20–30 suunnilleen samassa ikävaiheessa olevaa ihmistä yhteisen pöydän ääreen. Pienen paikkakunnan etu on siinä, että tässä kahvituksessa melkein jokainen kohtaa vähintäänkin jonkun hyvän päivän tutun. Ja jos ei ennestään tuttuja ole paikalla, niin jo muutaman käyntikerran jälkeen niitä varmasti on.
Esa Pikkumäki
HyvinvointiMarjo Mikä on Eläkeliitto?
Olen Marjo, Merijärven kunnan hyvinvointikoordinaattori. Olen reilun pari vuotta työskennellyt hyvinvointikoordinaattorin nimikkeellä. Sitä ennen toimin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana samassa kunnassa. Silloin asiakaskuntani oli pääasiassa pitkäaikaistyöttömät. Tänä päivänä voin sanoa, että jokainen merijärvinen voi olla asiakkaani. Pääsääntöisesti toimistoni ovi on auki, vain asiakastapaamisissa ja palaverien aikaan ovi on kiinni. Toimistooni on helppo tulla ja kuuntelen mielelläni ehdotuksia ja ajatuksia hyvinvoinnin edistämiseksi.
Mitä sitten teen ikäihmisten parissa? Työnkuvani on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Olen antanut itselleni ymmärtää, että kaikki mitä teen kuntalaisten eteen on hyvinvointia. Aika ajoin mainostan kuntamme kuntatiedotteessa omaa työtäni, todeten että toimistossani on IHMINEN, joka neuvoo, ohjaa ja opastaa elämänhallinen kysymyksissä. Olipa kyse sitten erilaisten tukien tarkistamisesta tai hakemisesta, kela-taksin tilaamisesta tahi lomakkeiden täyttämisestä. Otan mielelläni vastaan toiveita siitä, mitä kunnassamme voisi tapahtua. Pääsääntöisesti kohtaan asiakkaitani Huoltiksella, mutta olosuhteiden mukaan teen myös kotikäyntejä. Voisin ehkä todeta, että puoleeni voi kääntyä asiassa kuin asiassa, mikäli en itse osaa neuvoa niin verkostoista löytyy henkilö, jolta apua saadaan. Minulle jokainen asiakas on yhtä tärkeä.
Työni ei ole pelkästään toimistossa olemista ja asiakkaiden auttamista. Mielelläni jalkaudun kuntalaisten pariin, näin opin tuntemaan heitä paremmin. Olen saanut vierailla muun muassa Eläkeliiton päiväkaffeilla. Siellä olemme jutelleet, muistelleet ja pelanneet bingoa. Näillä kaffeilla vierailen mielelläni. Työnkuvaani kuuluu myös järjestöyhdistyshenkilönä toimiminen, niin mikäpä sen ihanampaa kuin vierailla yhdistyksissä ja järjestöissä. Kokoontumisiin ja tapaamisiin tulen kutsuttuna, en tyrkytä itseäni niihin.
Kuten tuolla aiemmin jo kerroin, niin työni on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja siihen tarvitaan jokaista kuntalaista. Kerran valtuustokaudessa laadimme hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman. Olemme luoneet Merijärven kunnassa oman tyylimme tehdä suunnitelmaa. Haluamme, että mahdollisimman monen ääni kuuluisi siinä. Näidenkin asioiden tiimoilta olen vieraillut päiväkaffeilla, sillä on erittäin tärkeää kuulla ikäihmisiä. Haluan kuulla, mitä he toivovat ja mitä heidän mielestään tulisi kehittää.
Mielestäni kuntalaiset ovat löytäneet minut ja minä kuntalaiset. Työ jatkuu,
mutta näen että jokaisella merijärvisellä on osallisuuden, kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, mikäli vain haluaa. Hyvinvoinnin näkökulmasta järjestetyt tapahtumat pyritään pitämään matalan kynnyksen tapahtumia ja avoimina kaikille. Meillä ei ovea vedetä nokan edestä kiinni. Oma työni on verkostotyötä ja ennen kaikkea yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä mutta myös järjestöjen ja yhdistysten välillä. Näiden työvuosien perusteella voin todeta kuntastrategiamme sanoin Merijärvellä - elät hyvää elämää!
Marjo Nahkala Hyvinvointikoordinaattori
Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, jossa on noin 115 000 jäsentä. Se perustettiin vuonna 1970. Liiton keskeisenä tavoitteena on valvoa eläkeläisten etuja ja edistää heidän sosiaalista hyvinvointiaan. Liitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Eläkeliitto ry toimii keskusliittona, johon kuuluu 20 piiriä ja noin 400 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. Eläkeliiton arvot perustuvat inhimillisyyteen, ikäystävällisyyteen, tasa-arvoon, yhteisvastuuseen ja osallisuuteen. Pyrimme edistämään ikäystävällistä suomalaista yhteiskuntaa, jossa otetaan huomioon ikääntyvän väestön hyvinvointi. Vaikuttamistyön tueksi meillä on oma vanhusasiamies, ja teemme yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Eläkeliitto on julkaissut vuonna 2024 uuden Hyvinvointialueiden vanhusneuvosto-oppaan ja yli 60-vuotiaiden hyvinvointia ja arkea selvittäneen tutkimuksen, 60+ Barometrin.
Toiminta ja palvelut
Eläkeliiton paikallisyhdistysten järjestämän toiminnan lisäksi keskusliitto ja piirit tarjoavat jäsenilleen toimintaa, kuten koulutuksia, tapahtumia, matkoja ja tukea. Eläkeliitolla on oma
Salossa sijaitseva lomakeskus Lehmiranta, jossa järjestetään teemalomien lisäksi muun muassa sopeutumiskursseja jäsenille, kuten ’Erosta eheäksi’ ja ’Yhtäkkiä yksin’ -kurssitoimintaa.
Piirien rooli
Piirien tehtävänä on myös yhdistysten alueellisen yhteistyön tukeminen ja vaikuttaminen eläkeläisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin vuonna 2024 kaikkien kuntien neuvostoille suunnatut vanhusneuvostotilaisuudet.
Pohjois-Pohjanmaan piiri on valtakunnallisestikin suuri, sisältäen noin 40 aktiivista yhdistystä, joissa on noin 11 400 jäsentä. Piirissä julkaistaan yhteistyössä yhdistysten kanssa vuosittain Vuositervehdys-lehti, jossa kerrotaan yhdistysten toiminnasta.
Tule mukaan!
Eläkeläisten etujen valvominen on Eläkeliitolle ykkösasia. Paikallinen toiminta on puolestaan pitkälle jäsentensä näköistä, jossa kahvinjuonnille, mukavalle yhteydelle ja kiinnostavalle ohjelmalle, retkille yms. on paikkansa. Tähän haluamme haastaa sinuakin mukaan.
Mukaan pääset sillä, että
tulet joskus paikanpäälle katsomaan. Merijärvellä Eläkeliiton yhdistys kokoontuu seurakuntakodilla joka toinen tiistai. Mukaan voi tulle, vaikka ei olisi yhdistyksen jäsen.
Jos haluat liittyä jäseneksi, niin siitä saat tietoa elakeliitto.fi sivustolta tai vaikka näissä tiistaikahvituksissa. Jäsenenä saat viisi kertaa vuodessa EL-Sanomat-lehden sekä ihan rahanarvoisia etuja, kuten esimerkiksi alennusta lämmitysöljystä ja silmälaseista.
Parasta tulevaisuudessa on, että se tulee päivä kerrallaan. – Abraham Lincoln
Tiistaikahvit
Siinä puoli yhdentoista maissa tulevat ensimmäiset odottelemaan tiistaikahvituksen alkua Merijärven Seurakuntakodille. Jo eteisaulan naulakoilla vaihdetaan heiheit ja päällimmäiset kuulumiset tuttujen kanssa. Kahvipöydän kattaus kaikkine herkkuineen alkaa olla valmis ja väki siirtyy istumaan pöytiin – monet kuin omalle tutulle paikalleen.
Eläkeliiton Merijärven yhdistys järjestää joka toinen tiistai tämän suositun kahvittelun, johon väkeä vähimmilläänkin kertyy yli kaksikymmentä. Nyt syksyllä 2024 on parhaimmillaan ollut 35 osallistujaa ja puheen sorina on ollut sen mukainen.
Mikä saa väen kerta toisensa jälkeen tulemaan yhteiseen kahvihetkeen? Yksi tärkeimpiä syitä on se, että tiistaisin saa näin tavata tuttuja, jotka muuten jäisivät tapaamatta. Puhelinsoitto ei koskaan korvaa kasvokkain tapaamista ja kahvikupin ääressä jutustelua.
Kun on kysymys Eläkeliiton järjestämästä tilaisuudesta niin se jo kertoo, että melkeinpä kaikki ovat eläkeläisiä – joskin muutkin ovat tervetulleita. Kokemuksemme nimittäin kertoo, että jos elämää kyllin pitkään jatkuu, niin kaikista tulee aikanaan eläkeläisiä. Näihin tiistaikahvituksiin voi tulla tutustumaan jo ennen eläkkeelle jäämistäkin.
Asiantuntijavieraita
Tiistain kokoontumisissa on usein myös kiinnostavia asiantuntijavieraita. Eläkeläisten pankkiasioista puhuttiin pankin vierailijan kanssa. Merijärveltä kotoisin olevan poliisin vierailu ja hänen esittämänsä tietopaketti poliisin työstä jäi monen mieleen. Eikä turha ollut hänen vakuuttelunsa siitä, että Merijärvi on edelleenkin turvallinen paikka asua.
Toukokuulla vieraana oli ”kirjastotäti” Tuula AlinBiari Musafiri Merijärveen kirjastosta. Hän toi työpaikaltaan ison kasan kirjoja, joiden kirjoittajien taustat liittyivät Merijärveen.
Hevosmies Markku Jauhiainen toi mukanaan hevosen länget ja sitten juteltiin vanhan jos uudenkin ajan hevostöistä. Muisteltiin myös itse kunkin kotihevosten nimiä ja aikamoinen lista siitä saatiinkin. Hevoset nostivat mukavia muistoja mieliin ihan toisillekin kerrottavaksi asti.
Teuvo Kontio oli monen muun ohessa yksi syksy odotetuimpia vieraita. Sydäniskurin käyttö tuli hänen kauttaan väelle tutuksi ja moni yritti opetella sen laitteen vierasperäistä nimeä eli defibrillaattoria. Tuo sana vaan tuntui vaikeammalta kuin itse laitteen käyttö.
Kunnanjohtaja Kari Jokela sai väen hyvin keskustele-
maan ja tekemään kysymyksiä Karin jakaessa kunnan asioista ajankohtaista tietoa. ”Kerrohan Kari meille, että miten se on jatkossa tämä kun…”
Marjo Nahkala, kunnan hyvinvointikoordinaattori, on myös vieraillut useamman kerran tiistaissa. Marjolla on yleensä kerrottavana perin tärkeitä jokaisen hyvinvointiin liittyviä asioita, mutta näyttää siltä, että tiistain kahvittelijat tykkäävät erityisesi siitä, että Marjo on jonkun kerran tullut paikalle bingokone mukanaan. Sitten on pyöritetty bingopalloa ja rastitettu kuponkiin numeroja sen mukaan kuin ne putkahtavat masiinasta pöydälle. -Kaikilla on voitto mielessään.
Joillakin kerroilla on viritelty tuttuja yhteislauluja kahvittelun lomassa ja se se vasta mukavaa onkin! Lauluintoa löytyy kyllä monilta, mutta aina joku keskittyy vain kuuntelemaan, kun toiset laulavat.
Muistia ja tiedon määrää on viritelty jollakin kerralla tietovisan avulla ja onpa jonain tiistaina kokeiltu tuolijumppaakin.
Aina päivän päätteeksi on arvonta. Arpakuponkeja myydään alkukahvituksen aikana melkoinen kopallinen ja palkintojakin riittää usein melkein kaikille. Homma pelittää niin, että jokainen voi halutessaan tuoda palkintopöydälle jonkun voiton ja siitä ne sitten arvotaan arvan ostaneiden kes-
Lehtola hoitaa tiistaikahvitukset
ken. Kahvipaketti taitaa olla se halutuin voitto, mutta kyllä karkkipussi tai keksipakettikin saa voittajan kasvot hymyyn.
Mikä siis saa väen tulemaan yhä uudestaan tiistaikahville? ”Tästä saa hyvän mielen, joka riittää hyvin seuraavaan kahvitteluun saakka”, kommentoi eräs henkilö hakiessaan tarjoilupöydältä toista kuppia kah-
via ja toista karjalanpiirakkaa munavoilla. Esa Pikkumäki
Vuokralle tarjotaan saunallinen rivitalon päätykaksio 56,5m2 Oulaisissa Veteraaninkadulla. Autokatos ja tilava ulkovarasto. Hyvä ja rauhallinen sijainti. p.050 3499161
Halutaan vuokrata viljelysmaata
Laajentava lihanautatila etsii peltomaata viljelyyn Oulainen-Haapavesi alueelta.
Ministerin Pihvi Oy
0407727567 Mikko Hautakoski
0505416499 Antti Kangas
Auto hakusessa
Jopa asuntoauto tai vaunu sekä veneet, myös vialliset ja katsastamatomat käy, loppulunastus onnistuu myös. Soita ja tarjoa omaasi 046-9410223
Musiikkiviikoista
JÄIPÄ paha mieli Oulaisten Musiikkiviikoista. Konsertti oli ihan hyvä. Ainut juttu oli se, ettei konserttia saanut kuvata eikä videoida ja yhden järjestysmiehen käytös ihmetytti. Ja sekin, kun käsilaukkua piti näyttää, vaikka viime vuonna ei tarvinnut. Enpä taida käydä ensi vuonna Musiikkiviikoilla. Jäi sen verran paha maku, kun huomasin, että joku muukin kuvasi konserttia.
Nimim. Todella pettynyt
Mielipiteet
Oulaskankaan ympärivuorokautisen päivystyksen puolesta
OLEMME huolestuneina
seuranneet Oulaskankaan alueen 120 000 ihmisen tulevaisuuden terveydenhuoltoon liittyvää keskustelua. Terveydenhuoltolakia ollaan muuttamassa erikoissairaanhoidon palvelurakenteen tehostamiseksi ja tämän myötä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystä ollaan mahdollisesti lopettamassa Oulaskankaalla. Näyttää siltä, että samalla perusterveydenhuollon yöpäivystyskin Oulaskankaalla olisi vaarassa loppua. Raahen ympärivuorokautinen päivystys loppuu 31.12.2024 ja palveluntarve alueellamme kasvaa kohdistuen Oulaskankaaseen ja Ouluun. Ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen lakkauttamisen vaikutus alueen asukkaiden palvelujen saatavuuteen ja alueen elinvoimaan voi olla merkittävä. Voi käydä niin, että yöpäivystyksi-
en loppumisen säästöt katoavat maantielle, siirtokuljetuskuluiksi ambulansseilla ja takseilla. Mielestämme tässä valtion ja hyvinvointialueiden haastavassa taloudellisessa tilanteessa ei kannattaisi ottaa taloudellista riskiä lak-
kauttamispäätöksellä, jonka todelliset säästöt ja tulevat kulut ole vielä tiedossa. Myös alueen elinvoimaa heikentävät kerrannaisvaikutukset voivat olla vahingollisia taloudellisen kokonaisuuden kannalta.
Ammattitaitoisen hoito-
Oulaskankaan sairaalasta vielä
MUISTUTAN vielä presidentin ja muiden asiantuntijoiden sanoista: ”Meillä on rajanaapurissa vihollismaa”.
Näin ollen ei missään tapauksessa tule koskea Oulaskankaan sairaalan mihin-
PALVELUHAKEMISTO
- Uudisrakennukset
- Saneeraus
- Koneurakointi
- Asennukset
kään toimialaan. Pidetään tämänkaltaisena kuin se nyt on. Lisänä muistutus omaan sodanaikaamme ja nyt käytävään sotaan, kuinka Ukraina yllätettiin ns. ”housut kintuissa”. Eivät aseet yksis-
tään ratkaise, on myös siviiliväestö ja niin materiaalin kuin muonituksen ja hoidon osalta. Kaikki hoitopaikat on säilytettävä.
Omana huomionani olen pannut merkille, että meillä
henkilökunnan riittävyys on koko maassa kasvava ongelma. Huolta herättää myös alueen työntekijöiltä tuleva viesti. Sen perusteella on mahdollista, ettei moni Oulaskankaan henkilökunnasta todellisuudessa jää alalle
tai siirry Pohteelle töihin, vaan hoitohenkilökunta siirtyy mahdollisesti muille aloille tai yksityisille toimijoille työntekijöiksi. Suomessa yhdelläkään hyvinvointialueella ei ole varaa menettää hoitoalan ammattilaisia. Ei varsinkaan yksityiselle sektorille, josta hyvinvointialueet joutuvat ostamaan palveluita kovalla rahalla selvitäkseen lakisääteisistä palveluista.
Vetoamme Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen ja päiväkirurgian jatkamisen puolesta.
Anu Mattila Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen/ valtuuston jäsen perussuomalaiset Mikko Polvinen kansanedustaja Oulun vaalipiiri, Kuhmo perussuomalaiset
on siinä mielessä ”hengetön aluevaltuusto”. Siitä pitäisi vähentää kaikki vähintään kahden tai useamman viran omaavat. Tulevaisuuslautakunnan voisi lakkauttaa kokonaan sekä aluehallituksen, koskapa on vielä virkamiehistö, joka sanelee. Toinen toistensa varpaita tallaten. Mikä säästö siitä syntyisi.
Reijo Huhtala Oulainen
Onko päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00
Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi
Auttava puhelin: 0413196687
Sähköposti: aa.ylivieska@gmail.com
Petäjäskosken kyläyhdistyksen sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
ma 18.11.2024 klo 19.00
Kallion kotiseututalolla.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Partiolippukunta Pohjan Ilves ry:n
sääntömääräinen
SYYSKOKOUS
Siukkiksella
(Oulaistenkatu 59, Oulainen) ma 25.11.-24 klo 18 alkaen Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvi- ja mehutarjoilu. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! - Hallitus
TAKSI
www.salmelaservice.fi 040 758 3749
Meiltä kyydit jokaiseen tarpeeseen
• Voit tilata haluamasi auton ja kuljettajan
• Meiltä voit lainata pyörätuolia tai rollaattoria tarvittaessa
• Lapsille turvaistuin
AUTO 901 Mikko Salmela 040 758 3749
AUTO 637 Jari Piisilä 045 184 1650
KELATAKSIN MAKSUTON TILAUS 0800 933 77
Palvelun tuottaa Pohjois-Suomen Taksi Oy
Meiltä myös nopea pakettikuljetus 24/7
Soita 040 758 3749
Oulaisten
SYYSKOKOUS
Reserviläiset ry:n ja Oulaisten Reserviupseerikerho ry:n
torstaina 21. marraskuuta 2024 klo 18:00 Osuuspankilla
sääntömääräiset SYYSKOKOUKSET
Oulaisten Onkijat ry
SYYSKOKOUS
pe 15.11.2024 klo 19.00
Ruokakeitaalla
Esillä sääntömääräiset asiat.
Johtokunta kokontuu klo 18.00
Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta.
Oulaisten Kennelkerhon
SYYSKOKOUS ja jouluruoka
KE 27.11. klo 18 Honkamajalla. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 19.11. mennessä viestillä 040 834 4205 / Seija. Kaikki jäsenet lämpimästi tervetulleita!
YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN
Oulaisten Reserviläiset ry:n ja Oulaisten Reserviupseerikerho ry:n
KOKOUS
sääntömääräiset SYYSKOKOUKSET
torstaina 21. marraskuuta 2024 klo 19:00 Osuuspankilla
torstaina 12.10.2017 klo 18:00 Osuuspankilla.
Raahen kaupunginvaltuuston kokous 11.11.2024
Raahen kaupunginvaltuuston kokous pidetään Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa maanantaina 11.11.2024 alkaen kello 18, jolloin käsitellään esityslistassa nro 9/2024 mainitut ym. mahdolliset asiat.
Pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Valtuuston verkkolähetys on katsottavissa reaaliaikaisena Raahen kaupungin YouTube-kanavan kautta https://www.raahe.fi/osallistu-ja-vaikuta/ valtuuston-verkkolahetys
Raahe 6.11.2024
Nina Pulkkanen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kaupunginvaltuusto
OULAISTEN
KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS
Ilmoitusvaraukset maanantaina klo 16.00 mennessä
Aineistoaikataulu: Valmis aineisto tiistaina klo 10.00 mennessä. Ilmoitusainestot: aineisto@seutumajakka.fi
Keskuskatu 7, Oulainen Esillä sääntömääräiset asiat. Klo 17.30 kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa!
torstaina 12.10.2017 klo 18:00 Osuuspankilla.
Lisäksi Oulaisten Reserviläiset ry:n kokouksen käsittelyssä on johtokunnan esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi.
Keskuskatu 7, Oulainen Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi. Jäsenet tervetuloa!
Lisäksi Oulaisten Reserviläiset ry:n kokouksen käsittelyssä on johtokunnan esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi.
OULAISTEN JHL 468
Kokouksen aluksi katsotaan video: Suomen sodat – Veteraanisukupolvien perintönä Itsenäinen Suomi.
Sääntömääräinen
Kokouksen aluksi katsotaan video: Suomen sodat – Veteraanisukupolvien perintönä Itsenäinen Suomi. Kahvitarjoilu.
Kahvitarjoilu.
pidetään keskiviikkona 13.11.2024 kello 17.00 kaupunginvaltuuston kokoushuoneessa kaupungintalolla.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin kotisivuilla.
SYYSKOKOUS
Lisätietoja:
Aika: to 14.11.2024 klo 18.00
Lisätietoja:
Esa Hellman, 044 779 7711 ja Mika Marjakangas, 040 074 6990 Jäsenet tervetuloa!
Esa Hellman, 044 779 7711 ja Mika Marjakangas, 040 074 6990 Jäsenet tervetuloa!
Paikka: Ruokakeidas, Asemakatu 1, Oulainen Kahvitarjoilu, kinkkuarvonta ja pitsat mukaan. Tervetuloa! Oulaisten JHL 468 ry:n hallitus
Lumimetsän metsästysyhdistys ry:n HIRVIPEIJAISET
lauantaina 9.11.2024 klo 11-15 Lumimetsän nuorisoseuralla
Tervetuloa Metsästysyhdistyksen jäsenet, kyläläiset ja maanvuokraajat. Toivoo hirviporukka
Valtuuston kokousta voi seurata suorana lähetyksenä os. www.oulainen.fi
Oulaisissa 4.11.2024
Kai Pajala kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
To 7.11. Bingo klo 20
Pe 8.11. Joren Tietovisa klo 21.00, Agnestikin laulaja Jukka Takalo, showtime klo 23.30, liput 8€
La 9.11. Antti Railio, showtime 24.00, liput 15€
Tulipalo tuhosi ulkorakennuksen maatilalla Oulaisissa
SeutuMajakka Oulainen
KYLMÄLÄNTIELLÄ Oulaisissa sijaitsevalla maatilalla syttyi tulipalo ulkoraken-
nuksessa maanantaina noin kello 20.
TULIPALON seurauksena maatilan noin 100 neliöinen ulkorakennus vaurioitui pa-
Lehden julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy, Oulainen
hoin.
Leviäminen pihan koneisiin ja koiratarhaan saatiin estettyä.
Päätoimittaja: Matti Kuoppala 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi
Sivuvalmistus: Aleksi Olli 0440 470 127 aineisto@seutumajakka.fi
Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi
Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi
KesKusKatu 2
Puh. 044 7866 770
Nauru raikasi Kino Kulmassa
Eemil Rajaniemi Oulainen
MAANANTAINA 4. marraskuuta järjestettiin KinoKulmassa erityislaatuinen elokuvanäytös lähialueen kehitysvammaisille, kun valkokankaalle tuotiin suosittu kotimainen elokuva Mielensäpahoittajan rakkaustarina. Tapahtuman järjesti Vankkuri-hanke ja Alvaverkosto, jotka toimivat kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi.
Elokuva keräsi innostuneen yleisön, ja Mielensäpahoittajan rakkaustarina herätti salissa runsaasti iloa ja naurua. Elokuvan päähenkilön Mielensäpahoittajan (Heikki Kinnunen) humoristiset tempaukset saivat katsojat nauramaan makeasti.
Naurun hetket loivat saliin lämpimän tunnelman ja myös vaikutelman siitä, että katsojat pitivät elokuvasta. Elokuvan päätyttyä katsojat antoivat raikuvat aplodit elokuvalle.
Ennen elokuvan alkua kerrottiin kulttuurikaveritoiminnasta, jossa tarkoituksena on löytää jokaiselle kaveri kulttuuritapahtumaan, kuten konsertteihin ja elokuviin. Kuka tahansa voi pyytää kulttuurikaveria mukaan, ja on tärkeää muistaa, että kyseessä on ystävyyssuhde, eikä avustaja. Molemmat maksavat omat kulunsa, mikä korostaa tasapuolista kaveritoimintaa. Toiminta lisää sosiaalista osallistumista ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Elokuvanäytökseen oli tarkoitus tulla kulttuurikavereita, mutta valitettavasti sairastapausten vuoksi he eivät päässeet paikalle. Vankkuri-hanke ja Alvaverkosto järjestävät kehitysvammaisille osallistujille monipuolisia vapaa-ajan kokemuksia. Elokuvanäytöksen lisäksi hankkeet järjestävät myös erilaisia retkiä, reissuja ja muita tapahtumia, jotka edistävät sosiaalista kanssakäymistä, yhteisöllisyyttä ja iloa.
Aluevaltuusto päätti: Oulaskankaan ympärivuorokautinen päivystys mahdollista vain poikkeusluvalla
SeutuMajakka
Oulainen
POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui seminaariin ja kokoukseen Kuusamoon 28.−29.10.2024 puheenjohtaja Kai Pajalan johdolla. Aluevaltuusto teki kaksi merkittävää päätöstä, jotka liittyvät Oulaskankaan sairaalan toiminnan muutokseen sekä sosiaali- ja terveyskeskusten palveluverkostoon Pohjois-Pohjanmaalla.
Aluevaltuusto keskusteli ja teki kokouksessaan päätöksen Oulaskankaan sairaalan toiminnan muutoksesta. Muutos liittyy maan hallituksen kehysriihen linjauksiin sairaalaverkosta ja sairaaloiden tehtävien muutoksista sekä tulevasta terveydenhuoltolaista. Taustalla ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden haasteet sekä Pohteen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteet.
Aluevaltuuston päätöksen
mukaan päiväkirurginen ja lyhytjälkihoitoinen leikkaustoiminta jatkuvat Oulaskankaan sairaalassa. Myös erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminta ja dialyysihoito jatkuvat, ja Oulaskankaan sairaalasta kehitetään alueen akuuttihoidon keskittymää. Oulaskankaalla päättyy leikkaustoiminta, joka vaatii monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja kirurgista vuodeosastotoimintaa. Myös siihen liittyvät sisätautien, kirurgian ja anestesiologian takapäivystykset päättyvät. Muutoksen suunnitellaan tulevan voimaan 31.12.2024.
Raskaan kirurgisen vuodeosastohoitoa vaativan leikkaustoiminnan loppumisen myötä myös kirurgian ja sisätautien vuodeosastotoiminta lakkaa. Tilalle tulee akuuttiosastoja.
Aluevaltuusto hyväksyi päätökseen liittyen toimenpidealoitteen Oulaskankaan henkilöstön osallistamisesta muutokseen: aluevaltuusto toivoo, että Oulas-
kankaan henkilöstö osallistetaan uusien työnkuvien räätälöimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi aloitteessa esitetään, että Oulaskankaan henkilöstön uudelleensijoittumisesta annetaan aluevaltuustolle erillinen selvitys vuoden 2025 keväällä.
Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös Oulaskankaan ympärivuorokautista päivystystä. Maan hallituksen kehysriihessä määrittelemien linjausten mukaan Oulaskankaan sairaalassa ei olisi mahdollista järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä.
Pohteen tavoitteena on ollut ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen säilyttäminen Oulaisissa. Oulaskankaan sairaalan rooli hyvinvointialueen eteläisen ja rannikon alueen asukkaiden palveluiden turvaamisessa nähdään tärkeänä.
Aluevaltuusto teki Oulaskankaan sairaalaan liittyvään päätösesitykseen lisäyksen, jonka mukaan Oulas-
kankaan sairaalassa järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mikäli lainsäädäntö sen sallii.
Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys järjestetään 1.4.2025 lähtien, jos siihen saadaan sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa. Jos maan hallituksen lakiehdotus terveydenhuoltolaista ei muutu, sairaalassa järjestetään kiirevastaanottoa kello 22 saakka virka-aikana, iltaisin ja viikonloppuisin 1.10.2025 lähtien.
Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan myös yksimielisen kannanoton, jossa se vetoaa, että hallituksen sairaalaverkkoesitystä muutetaan eduskunnan valiokuntakäsittelyn aikana niin, että Oulaskankaan sairaalassa voidaan edelleen järjestää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. Aluevaltuusto perustelee esitystään pitkillä etäisyyksillä sekä yli 100 000 asukkaan väestöpohjalla.
Neuvottelut liittyvät sairaalan muutossuunnitelmiin ja koskevat 250 henkilöä.
Oulaskankaan sairaalassa yt-neuvottelut
SeutuMajakka Oulainen
POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialue Pohde aloittaa Oulaskankaan sairaalan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut liittyvät sairaalan muutossuunnitelmiin ja koskevat 250 henkilöä. Neuvotteluesitys on annettu keskiviikkona 30.10.2024, ja neuvottelut käynnistyvät tiistaina 5.11.2024. Oulaskankaan sairaalan yhteistoimintaneuvottelujen taustalla ovat Suomen hallituksen kehysriihen linjaukset sairaalaverkosta ja sairaaloiden tehtävien muutoksista sekä tulevasta ter-
veydenhuoltolaista. Esitys sairaalaverkon uudistamisesta on annettu eduskunnalle 3.10.2024. Lakiehdotuksen mukaan Oulaskankaan sairaalassa ei voi 30.9.2025 jälkeen ylläpitää ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystystä tai ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Lisäksi Oulaskankaalla päättyy leikkaustoiminta, joka vaatii monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja kirurgista vuodeosastotoimintaa. Tämän myötä myös sisätautien, kirurgian ja anestesiologian takapäivystykset päättyvät.
KinoKulmassa oli paljon väkeä kehitysvammaisten elokuvanäytöksessä.
