3 minute read

Tekstaripalsta

Next Article
MIELIPIDE

MIELIPIDE

MIELIPITEET

Aivan järkyttävää miten paljon Oulaisissa vuodeosastopaikat vähenee. Vuodepaikkaa tarvitsevat jätetään suorastaan heitteille.

Tämäkö on hyvinvointialueen hyvää palvelua ja hoitoa?

Nimim. Järkyttynyt

"JO joutui armas aika ja suvi suloinen ... "

Näin keväällä huomaamme luonnon arvon. Kun puut heräävät talviunestaan ja ne ensimmäiset silmut, joista hetkessä kehittyvät lehdet, yllättävät meidät aina. Samalla ensimmäiset kevätkukat ilmestyvät tienvierille ja puutarhoihin. Olen tänä talvena miettinyt ja lukenut paljon puista ja niiden merkityksestä ihmiselle. Puut vaikuttavat ihmiseen koko elämän ajan. Niissä kiipeily on aina ollut lapsille mieluisaa ja majojen rakentaminen siellä missä se on ollut mahdollista. Akatemian professori (nyt jo edesmennyt) likka Hanski ja allergiatutkija professori Tari Haahtela ovat kantaneet huolta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Näin astma, allergiat, diabetes, syövät ja monet muut sairaudet, joille on ominaista lievä tulehdustila tai immunologinen epätasapaino, ovat lisääntyneet. Tutkijat avaavat uutta ajattelutapaa tilanteen parantamiseksi luontoaskelta. Kaikkea ei tarvitse peittää asfaltilla.

KAUPUNGEISSA muhii aikapommi, mutta onneksi apua on saatavilla. Meidän tulee huolehtia, että kaupungeissa on tarpeeksi lähiluontoa, puistoja, leikkipuistoja, vuokrattavia viljelypalstoja tai siirtolapuutarhoja. Ihminen tarvitsee luontaista kosketusta mikrobeihin. Päiväkodeissa tulisi olla vaikkapa nurkkaus kanoille, ehdotti likka Hanski. Tai ainakin lasten tulisi päästä ulos leikkimään puistoihin, jotka eivät olisi liian sliipattuja. Lasten suojaaminen auringon UV-säteilyltä on taas nostettu esiin. Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilällä on ollut huolenaiheena päiväkotien ja koulujen pihat. Asia on syytä ottaa esille uusien päiväkotien suun-

Tekstiviestipalsta: nittelussa. Varjostavat puut puuttuvat yleensä kokonaan. Nehän tuovat myös viihtyisyyttä pihoihin. Olen käynyt lapsenlapseni kanssa Muhoksella leikkipuistossa, sekä leikkikentällä. Kyllä ne alueet ovat aivan avoimia. Ei ole suojaa auringon paahteelta ja haitalta. Vastuu on vanhemmilla, isovanhemmilla, opettajilla ja päiväkotien henkilökunnalla suojata lapset ja nostaa asia päättäjien tietoon. Onneksi korona-aika lisäsi taas ihmisten viljelyharrastusta esimerkkinä ruukkuviljely, ja meillä Oulaisissa on toiminut 4H yhdistys ainakin sivukylillä, niin kauan kuin muistan. Ohjaajat suunnittelivat ennen lasten kanssa pieniä viljelyprojekteja kesäisin. Hanskin mukaan krooniset tulehdusperäiset sairaudet ovat haaste, jonka purkaminen on kansanterveystyön tärkeimpiä tehtäviä. Halvinta on aina ennaltaehkäisy. Miksi juuri lehtipuut ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä? Monet metsälajit tarvitsevat niitä juuri pesäpuiksi. Yksi parhaista olisi haapa, mutta sen juuristo on hankala, eikä sitä juuri suosita pihatai puistopuuna.

Lähetä tekstiviestisi numeroon 0440 470 125. Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.

Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.

PUUT antavat meille siis happea, suojaa auringolta, tuulelta ja sateelta.

Niiden on todettu nopeuttavan paranemista ja vähentävän stressiä. Erityisen tärkeää lehtipuiden näkeminen on vanhuksille ja sairaille. Jos he eivät pääse itse ulos, niin jo ikkunasta luonnon seuraaminen on tärkeää päivittäin. Varsinkin muistisairaiden on helpompi puiden lehdistä päätellä esimerkiksi vuodenajat. Parasta olisi, jos niitä käsipareja löytyisi, jotka veisivät ikäihmisiä ulos, kun eivät itse kykene. Puistojen ja puukujien läheisyydellä on suuri merkitys ja yhteys arkiliikunnankin määrään. Tämänkin ovat tutkijat havainneet.

OULAINEN on ajan saatossa satsannut moniin kalliisiin investointeihin kuten jääja uimahalliin, jotka ovat tarpeellisia. Varsinkin uimahalli palvelee koko väestöä vauvasta vaariin. Se onkin saanut paljon kiitosta myös lähialueiden kävijöiltä ja sukulaisilta, jotka vierailevat Oulaisissa. Pururadat, hiihtoladut, urheilukenttä muiden muassa ovat aina olleet kunnossa, ja Jokihelmiopiston tarjoamat moninaiset palvelut asukkaiden saatavilla. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin harrastuksiin ja juuri siksi on tärkeä päättäjinäkin puolustaa kaikessa suunnittelussa vehreyteen ja viihtyisyyteen, koska se lisää terveyttä ja hyvinvointia meille kaikille tasapuolisesti. Samalla jokaisen on kiinnitettävä huomiota ympäristön siisteyteen ja turvallisuuteen myös sivukylillä. Me ihmiset olemme keräilijöitä ja joskus se riistäytyy käsistä. Ränsistyneitä rakennuksia löytyy myös kaava-alueelta purettavaksi ja sen kerätyn käyttökelvottoman rautaromun, kanistereiden, lavojen yms. siivoamisessa on aivan liian paljon päänvaivaa ja työtä kunnan viranhaltijoilla, päättäjillä kuin asianosaisillakin. Edellä mainitut asiat vaikuttavat myös meidän kaikkien hyvinvointiin ja viihtyisyyteen.

Toivon, että tämä alkukesä antaa meille kaikille intoa ja voimaa luoda ympärillemme vähän silmäniloa ja kauneutta. Ei hätää, jos voimavaramme eivät riitä. Minna Pyykkö on suomalainen luontotoimittaja, joka on kirjoittanut ja puhunut kaupunkiluonnon suuresta arvosta. "On ihmeellistä, että kaupungeissa saatetaan kaataa puita varmuuden varalta pois tai koska ne roskaavat lehdillään. Vanhat puut ovat jo sinällään arvokkaita. Mieli tarvitsee rauhoittuakseen tilaa, jossa ei näy rakennettuja alueita, jossa pääsee metsän suojaan, johon äänet kuuluvat vaimeampina, jossa on hämärää." (M.Pyykkö )

HÄN toteaa edelleen "luontoalueiden merkitys on kuitenkin jossain syvemmällä kuin kaupunkilaisten terveydessä. Koko kulttuurimme on kehittynyt vuosisatojen mittaan yhdessä luonnon kanssa ja syvät elämän kunnioituksen ja elämän ihmeen ajatukset kumpuavat edelleen luonnosta."

Meidät on pantu paljon vartijoiksi Viljelemään ja Varjelemaan tätä kaikkea. Viime vuosina useat kaupungit ovat muokanneet osan viheralueistaan kaupunkiniityiksi. Niityt ovat perinnemaisemaa. Helpointa on niittyistää köyhää, karua maata. Savimaa vaatii enemmän työtä ja kukkaloistoa voi odottaa 2-3 vuoden päästä. Se vaatii syysniiton hoidoksi. Niittyistämisen avulla on vähennetty viheralueiden hoitokuormaa ja samalla avustettu luontoa. Niityt tekevät hyvää pölyttäjille, lisäävät monimuotoisuutta ja ovat ihmisille mukavampia kuin steriilit nurmikentät.

Useissa kaupungeissa on tartuttu tähän projektiin, johon voi myös hakea hankerahoitusta. Oulussa on lisätty niittyistämistä, ja kohteet löytyvät Oulun karttapalvelusta.

OULAISIIN niityt sopisivat kaupunkikuvaan osana perinnemaisemaa, onhan meillä Wanhan Woiman päivät joka kesä. Törmänhovin alueella taitaa ollakin niittyjä¤. Helsingissä on niittyjen lisäksi tehty viherkattoja, joita on palkittu ihan kansainvälisestikin. Oulussa ensimmäiset niityt jakoivat kansalaisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kaikkien silmään ne eivvät miellytä. Monet pikkukaupungitkin ovat alun innostuksen jälkeen lisänneet niittyjä, ja asukkaat ovat ottaneet ne myönteisesti vastaan. Kun kesällä vierailette vaikkapa Lappeenrannassa, Kouvolassa, Turussa ja sen lähikunnissa tai Tampereen seudulla, niin tutustukaapa niiden erilaisiin niittykohteisiin.

Hyvää kesää kaikille!

Merja Raninen-Pinola

Riskienhallintakoulutus

AM-, A-, B-opetus

Kaikki opetuslupapalvelut helposti meiltä

- Teoriaopetukset verkossa

- Pimeälläajonkurssi simulaattorissa p. 0400 560 895 www.pekanliikennekoulu.fi

Kurssille voit ilmoittautua netissä, pekanliikennekoulu.fi.

Kurssin voit aloittaa joka päivä. Tervetuloa!

Ihmiskauppaa

Oulaisissa toimivassa kivialan yrityksessä?

SeutuMajakka

Oulainen

OULUN poliisilaitoksella tutkitaan epäilyä ihmiskauppaa, joka liittyy Jokilaaksojen alueella toimivan kivialan yrityksen toimintaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva verkkosivuillaan. Poliisi epäilee, että Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitsevalla tehdasalueella on syyllistytty ihmiskauppaan sekä useisiin muihin rikoksiin. Oulun käräjäoikeus vangitsi sunnuntaina kaksi henkilöä, joiden epäillään syyllistyneen ihmiskauppaan vuosien 2017–2023 välisenä aikana. SeutuMajakan saamien tietojen mukaan ihmiskaupasta epäillyillä henkilöillä on yritystoimintaa Oulaisissa.

Ihmiskauppa on rikos, josta voidaan rikoslain mukaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta tai enintään kuusi vuotta.

This article is from: