SeutuMajakka 23.11.2022

Seutu Majakka

Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti

Missä olet nyt?

Vihantilaislähtöinen Tero Ojanperä on yhden Euroopan suurimman tekoäly-yrityksen perustajista.

Matti Kuoppala Vihanti

VUONNA 1966 syntynyt Tero Ojanperä muistelee lapsuuttaan Vihannin Lampinsaaren kaivoskyläl lä lämpimin mielin.

”Lapsuudestani muistan sen, että silloin oli paljon lapsia ja elämä oli muuten kin aika huoletonta. Suo sikkipaikkoja olivat koulu, urheilukenttä sekä uima lampi. Talvella hiihdettiin paljon ja osallistuttiin lyi jyhiihtoihin”, kertoo Tero Ojanperä.

Vaikka Tero Ojanperä on asunut jo pitkään EteläSuomessa, matkustaa hän edelleen säännöllisesti Vi hantiin äitiään katsomaan. Samalla tulee katsastettua, miltä elämänmeno näyttää kotikonnuilla Lampinsaa ressa.

”Äiti asuu kirkonkylällä vieläkin omassa talossaan. Aina kun käyn äidilläni ky lässä, käyn ajelemassa Lampinsaaressa. Vaikka paikka on hiljentynyt, on siellä edelleen asukkaita ja elämä näyttää ihan vireäl tä”.

Viime viikonloppuna äi tinsä luona ollessaan Tero Ojanperä tutki vanhoja ta varoitaan, joiden joukosta hän löysi vanhan teekkari en kiltalehden, Terminaa lin. Hän toimi lehden pää toimittajana opiskelles saan sähkö- ja tietotekniik kaa Oulun yliopistossa.

Tästä kyseisestä numeros ta löytyi hänen kirjoitta mansajuttu, jonka aihe kytkeytyy vahvasti toimi alaan, jonka parissa Ojan perä on tänäkin päivänä tekemisissä.

”Löysin lehdestä teko älyyn liittyvän artikkelin. Siihen oli haastateltu oulu laista konenäköä tutkinut ta Matti Pietikäistä, jonka tutkimusryhmä on maail man ansioituneimpia tällä alalla. Oulun yliopistossa tehdään huippututkimusta edelleen”.

YKSI merkittävä ajanjakso Tero Ojanperän työuralla

se, että teknologiabisnek sessä syklit ovat edelleen pitkiä ja jos kehityksestä jää jälkeen, on eroa vaikea kuroa kovin nopeasti um peen.

Tällä hetkellä Ouluun ra kennetaan Nokian uutta tutkimus- ja tuotekehitys yksikköä. Tero Ojanperän mukaan Nokia on langatto massa 5G-tegnologian ke hittämisessä juuri nyt maailman ykkönen. Tästä iso kiitos kuuluu oululaisil le huippuinsinööreille.

”Nokia on menossa hy vään suuntaan. Vielä muu taman vuosi sitten rapor toitiin, että heillä oli 5G:n kanssa haasteita, mutta nyt ongelmat on saatu rat kottua ja liiketoiminnan näkymät 5G:n osalta ovat erittäin positiiviset”.

Vuonna 2017 Tero Ojan perä siirtyi uuden tekoäly ratkaisuja kehittävän star tup-yrityksen, Silo AI:n johtoon. Hän on yksi ”Sii

messa tekoälyn perustutki mus on hyvällä tasolla. Myös kaupallisesti on pääs ty hyvään vauhtiin.

”Valtion tukemat teko älyohjelmat ovat olleet tosi hyviä viime vuosina. Toi voisin kuitenkin, että yri tykset satsaisivat itsekin tekoälyyn. Se on oppiva järjestelmä, joka oppii da tasta tekemään niitä tehtä viä, joita sille annetaan”.

TEKOÄLYN avulla voidaan esimerkiksi ennustaa fi nanssimaailman petoksia ja löytää syöpäsoluja ku doksista. Itseohjautuvat autot ovat jo todellisuutta: tekoäly oppii jarruttamaan ja kaasuttamaan itse. Ih mistä tekoäly ei kuiten kaan tule Ojanperän mu kaan koskaan syrjäyttä mään.

”Tekoälyn oppiminen ta pahtuu sitä nopeammin mitä nopeammin nämä jär jestelmät otetaan käyt töön. Toivoisin yritysten oivaltavan sen, ettei täy dellistä tekoälyä välttä mättä voida koskaan kehit tää, vaan hyvin käytännön läheisiä järjestelmiä”.

alkoi vuonna 1990, kun hän astui teknologiayritys No kian palvelukseen. Uransa aikana hän toimi Nokian teknologia- ja strategiajoh tajana, Nokia Research Centerin ¨vetäjänä ja No kia Networksin johtajana sekä lukuisissa muissa teh tävissä. Tärkein oppi, min kä Ojanperä kertoo saa neensa Nokian ajoilta, on

lon” perustajista ja toimii nykyään sen hallituksen puheenjohtajana. Yritys on kasvanut viidessä vuodessa yli 200 asiantuntijan orga nisaatioksi.

”Sanoisin, että Silo on yksi Pohjoismaiden ellei jopa koko Euroopan suu rimmista tekoäly-yrityk sistä”.

Ojanperän mukaan Suo

SILON lisäksi kuluu Tero Ojanperän aika hallitus töissä hieman isommissa yrityksissä, kuten OPosuuskunnassa ja Siili So lutionissa sekä Aalto-yli opiston työelämäprofesso rina. Mielenkiintoinen teh tävä on myös hallituksen puheenjohtajuus niin sa nottua vihreää betonia val mistavassa Betolar Oyj:ssä.

”Betolar korvaa semen tin kuonalla, jolloin beto nin päästöt vähenevät 80 prosenttia. Olemme tällä tavalla mukana ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa”.

Lampinsaaressa syntynyt Tero Ojanperä on tehnyt pitkän

Lukuisista hallituspai koista huolimatta riittää Tero Ojanperällä aikaa myös omiin vapaa-ajan harrastuksiin. Hän tykkään pitää kuntoaan yllä triath lonilla sekä painonnostoa

harrastamalla. Näistä jäl kimmäisessä hän on saa vuttanut myös mukavia kilpailutuloksia.

”En mieltänyt itseäni nuoruudessa erityisen ur heilulliseksi, mutta oikeas

TOIMITUS

Juttuvinkit puh. 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Kehut ja kiitokset

Matti Kuoppala Päätoimittaja

yrityksiä: käyttämällä

KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kii tos sähköpostilla osoittee seen toimitus@seutumajak ka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä nume roon 0440470 124. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.

Oulaisten kaupungin tekniseksi johtajaksi haki kahdeksan henkilöä

SeutuMajakka Oulainen

OULAISTEN kaupungin tek nisen johtajan virka on ollut haettavana 1.11.-20.11.2022. Määräaikaan mennessä tek nisen johtajan virkaa haki 8 henkilöä. Teknisen johtajan virkaa hakivat Klimenko

Mika, Kulhelm Hannu, Käh tävä Tero, Laakso Ossi, Niva la Iiris, Ojala Markku, Raja niemi Kyösti ja Vähäsarja Tuomo. Kaupunginhallitus päätti, että haastatteluihin kutsutaan 7 hakijaa; Kli menko, Kähtävä, Laakso, Ni vala, Ojala, Rajaniemi ja Vä häsarja. Tekninen johtaja

vastaa palvelualueensa teh tävistä, johtaa ja kehittää toimintaa sekä huolehtii sen taloudenhoidosta kaupun ginhallituksen ja kaupun ginjohtajan alaisuudessa. Tekninen johtaja toimii tek nisen lautakunnan esitteli jänä ja kaupungin johtoryh män jäsenenä.

na”.

URHEILEMISEN lisäksi Te ro Ojanperä tykkää kaikes ta luovasta suunnittelusta. Viime aikoina hän on suun nitellut pientä mökkiä Kil

pisjärvelle.

uran Nokian eri tehtävissä ja nykyään muun muassa tekoälyliiketoiminnan parissa. sa valmennuksessa minul ta näyttääkin löytyvän yl lättäviä kykyjä. Olen saa vuttanut painonnostossa SM-hopeaa omassa ikäluo kassani. Siinä on ihan kiva olla leikkimielellä muka

”Tykkään uuden suun nittelusta ja rakentamises ta. Näen myös, että puura kentamisessa on paljon mielenkiintoisia mahdolli suuksia”.

Monipalvelu Lilja Oy:n yrit täjä Johanna Lilja haastaa kaikki oulaistelaiset raken tamaan iloa ja valoa talven pimeyteen. Tempauksen ideana on se, että kaikki ha lukkaat rakentaisivat pi hoilleen tai yritystensä edustoille joulukuvaelmia. Kuvaelma voi olla iloinen,

hauska, harras tai hassu –vain mielikuvitus on rajana. Tempaukseen voi osallistua yksilö, yhteisö taloyhtiö tai yritys.

Äänestys tapahtuu lip puäänestyksellä. Lipukkeet löytyvät Cafe Herkutellasta, jonne ne voi myös palaut taa. Osallistua voi myös sosi aalisen median kanavilla. Eniten ääniä saanut kuvael ma voittaa Johanna Liljan

mukaan iloa, valoa ja vallat tomuutta. Sekä yllätyspal kinnon.

Oma kuvaelma tulee il moittaa 1.12. mennessä. Se tapahtuu tekstiviestillä nu meroon 040 8672 647, What sAppilla tai some-kanavilla. Työlle tulee antaa nimi ja il moituksessa tulee kertoa, missä osoitteessa kohde si jaitsee.

Matti Kuoppala Oulainen

TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN

Oulaisten seurakunnan jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntelejumalanpalvelusta

Su 27.11. Messu klo 10

1. adventtisunnuntai. Kuninkaasi tulee nöyränä.

Evankeliumi: Mark. 11: 1–10

Roope Syngelmä, Joonas Vatjus. Arto Hintsala, laulu. Su 27.11. Kynttiläkirkko klo 17.30

Roope Syngelmä, Asta Ylikoski. Toteutetaan yhdessä MLL:n Oulaisten yhdistyksen kanssa. Kirkkopolulle voi tulla sytyttämään kynttilöitä jo klo 17. Su 4.12. Messu klo 10

2. adventtisunnuntai. Kuninkaasi tulee kunniassa.

Evankeliumi: Luuk. 12: 35–40

Mari Jussi-Pekka, Anna-Maria Togbenou. Kiana Kaski ja Jukka Murtoperä, laulu.

Kastettu

Ellen Saara Lotta Isopahkala

Oliver Mauno Henrik Nyman

Hautaan siunattu

Reijo Samuli Lehtikangas 84 v.

Esko Kustaa Vähätörmä 75 v.

Eila Anneli Väyrynen 67 v.

TAPAHTUMAT

Pe 25.11. klo 17.30–19.30 Seurakunta on mukana Joulumaa-tapahtumassa perinnekeskuksen alueella. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Käpylän koululla, mukana seniorimieslaulajat, johtaa Tapani Tirilä. Tapahtumassa myös joulun sanomaa seimen äärellä tallissa. Ke 7.12. klo 12 Diakonian ja lähetyksen yhteinen joulujuhla seurakuntakodilla. Ti 13.12. klo 17 Kehitysvammaisten joulujuhla seurakuntakodilla. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 28.11. mennessä Elina Vainionpäälle, puh. 044-4793288. Ke 14.12. PAV-joulujuhla seurakuntakodilla. Juhlaan ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot ma 5.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 08-4797420 (ma-ti, to klo 9–12) tai Marika Kampsille p. 040-6153416.

MUSIIKKITILAISUUDET

La 26.11. klo 17 Joulukonsertti kirkossa. Pentti Hietanen, NOORA ja Arto Lukkari, laulu sekä Heini Hietanen, piano. Ohjelmamaksu 15 €. Konsertin tuotto ohjataan srk:n diakoniatyön kautta oulaistelaisille vähävaraisille. Ohjelmien myynti alkaa klo 16. Käteismaksu.

Ma 19.12. klo 18 Joulukonsertti kirkossa. ART-musiikkikoulun yksinlaulajien konsertti.

RYHMÄT JA YHDESSÄOLO

To 24.11. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Oulaisten Olotilassa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

To 24.11. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville.

Majakan viimeistään ilmestymistä. kahdenlaisia: kapeampia, kahden palstan kuolinilmoituksessa risti on kuolinilmoituksessa korkeus määräytyy ilmoituksen leveyden ja käsikirjoitus

To 24.11. ja to 1.12. klo 18.15 Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla. Ma 28.11. klo 12 Silmukkapiiri Virastotalon neuvotteluhuoneessa. Tehdään neuleita hyväntekeväisyyteen, lähinnä omalle paikkakunnalle diakoniatyön kautta. Ma 28.11. klo 18.30 Miesten saunailta Honkamajalla.

Ti 29.11. klo 11–13 Diakoniaruokailu ”Lämmin pata” seurakuntakodilla. Ruokailu 2 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Ke 30.11. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla.

To 1.12. klo 17 Kässäklubi virastotalon neuvotteluhuoneessa. Tehdään erilaisia käsitöitä ”Oikeus elää albiinona”-hankkeen hyväksi.

To 8.12. klo 18 Sururyhmä läheisensä menettäneille virastotalon neuvotteluhuoneessa, Keskuskatu 9, 2. kerros. Ryhmä kokoontuu talven aikana kuusi kertaa. Ilmoittautuminen ma 5.12. mennessä sururyhmän vetäjille Mari Jussi-Pekalle puh. 044-5797472, Ritva Pärkälle puh. 044-5797432 tai kirkkoherranvirastoon puh. 08-4797420 (ma-ti, to klo 9–12). Ma 12.12. klo 18.30 Naisten ilta Honkamajalla. Pikkujoulunyyttärit, joululauluja ja jouluisia muistoja.

PERHEET, LAPSET JA NUORET

To 24.11. ja to 8.12. klo 17.15 Lapsikuoron harjoitukset seurakuntakodilla.

Pe 25.11. klo 19–23 Gospeli Siukkiksessa seurakuntakodilla. La 26.11. klo 18–22 Gospeli Siukkiksessa seurakuntakodilla. Ti 29.11. klo 9.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla. Ke 30.11. klo 13.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Pe 25.11. klo 18 Käpylän koululla Perinnekeskuksessa. Seniorimieslaulajat. Ma 28.11. klo 18 Matkanivan kylätalolla, Kylätalontie 44.

Ke 30.11. klo 17.30 Rantakartanossa, Valonkuja 1.

Ke 7.12. klo 18 Honkamajalla, Hietalantie 91. Oulaisten sekakuoro, yhteistyössä Jokihelmen opiston kanssa.

Su 11.12. klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa. Lapsikuoro. Klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa. Kirkkokuoro.

Ti 13.12. klo 18 Oulaisten Nesteellä, Ylivieskantie 87.

Pe 16.12. klo 18 Kallion kotiseututalolla, Kuljuntie 587

La 17.12. klo 11–12 Oulaisten torilla. Karaokekerho.

Su 18.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu kirkossa.

SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA

La 26.11. klo 12 ja klo 18 Syysseurat Rantakadun rukoushuoneella, lähetysmiehet Ilkka Salomaa ja Tuomo Liuksiala.

La 26.11. klo 19 Nuorten joululauluilta ry:llä.

Su 27.11. klo 16 Seurat ry:llä.

Su 27.11. klo 17 Syysseurat Rantakadun rukoushuoneella, lähetysmiehet Ilkka Salomaa ja Tuomo Liuksiala.

La 3.12. klo 16 Joulumyyjäiset ry:llä.

Su 4.12. klo 12.30 ry:n seurat Peltokartanossa, klo 13.30 Rantakartanossa ja klo 16 ry:llä.

Su 4.12. klo 13 Seurat Rantakadun rukoushuoneella. Ma 5.12. klo 18 Siionin Kanteleen seurat seurakuntakodilla, puhumassa Tuomas Lukkaroinen.

KESKUSTELUA VARTEN

Kirkkoherra Matti Hirvilammi puh. 044-5797470, kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, seurakuntapastori Roope Syngelmä puh. 044-5797471, vs. diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, lähetyssihteeri–vt. diakonia työntekijä Ritva Pärkkä puh. 044-5797432 tai nuorisotyönohjaaja Tuomas Saarela puh. 044-5797451.

Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24.

KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO

Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen. kirkkoherranvirasto@evl.fi

Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12. Kirkkoherra puh. 044-5797470 Taloustoimisto puh. 044-5797430 www.oulaistenseurakunta.fi

Facebook: https://www.facebook.com/oulaistenseurakunta/

Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus

Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400203452, sähköposti: sariheikkila04@gmail.com

Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.

www.oulaistenseurakunta.fi oulainen.kirkkoherranvirasto@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi

Keskuskatu 9, 2. krs, 86300 Oulainen Kirkkoherranvirasto avoinna: ma, ti, to klo 9-12 p. (08) 479 7420 Palveleva puhelin 0400 22 11 80 joka päivä klo 18-24

Ensimmäinen festarireissu oli ikimuistoinen

POHJOISMAIDEN suurin kristillinen nuortentapahtu ma Maata näkyvissä -festi vaali järjestettiin Turussa Ga torade Centerillä ja Messu keskuksessa 18.-20.11. Täl lä kertaa Maata Näkyvissä -festarit keräsi viikonlopun aikana yhteensä noin 12 500 kävijää eri puolelta Suo mea sekä ainakin Virosta ja Ruotsista.

Oulaisten seurakunnasta ta pahtumaan osallistui 22 nuorta sekä nuorisotyönte kijät Henna Röyttä ja Tuo mas Saarela. Matkalle läh dettiin samalla linja-auto

kyydillä Haapaveden seura kunnan kanssa. Yöpyminen tapahtui koulussa luokka huoneen lattialla.

15-vuotias Emma Mati kainen osallistui nyt ensim mäistä kertaa festareille.

”Halusin osallistua Maata näkyvissä -festareille, koska halusin kokea festarihuu man”, kertoi Emma sunnun taina paluumatkalla Oulai siin.

Emman kaverina reissulla oli 14-vuotias Elli Portti Hän oli Emman tapaan en simmäisillä festivaaleilla ja piti kokemastaan paljon. Ka veruksilla oli yhteinen mieli pide siitä, kuka esiintyjistä oli paras.

Sururyhmä läheisensä menettäneille

OULAISTEN seurakun nassa alkaa joulukuun alus sa uusi sururyhmä. Ryhmä on tarkoitettu vertaistueksi läheisensä menettäneille, jotka kokevat, että pysty vät keskustelemaan surus taan ja kuuntelemaan tois ten jakamista omasta koke muksestaan. Sururyhmässä etsitään myös niitä toivon perusteita, joita kristillinen usko antaa. Ryhmä ko koontuu talven aikana kuu si kertaa kirkkoherranvi raston tiloissa. Kirkkoher ranvirasto on Valtion viras totalon toisessa kerrokses

sa, os. Keskuskatu 9. Kaksi ensimmäistä kokoontumis kertaa ovat torstaisin 8.12.2022 ja 15.12.2022 kello 18-19.30. Seuraavat neljä kertaa ovat alkuvuo den 2023 aikana (päivät il moitetaan myöhemmin). Sururyhmän vetäjinä toimi vat pastori Mari Jussi-Pek ka ja vt. diakoniatyöntekijä Ritva Pärkkä.

SURURYHMÄÄN ilmoit taudutaan maanantaihin 5.12. mennessä Marille, puh. 044-5797 472 tai Rit valle, puh. 044-5797432

”Mielestäni paras esiintyjä oli Immanuel, koska hänen musiikkinsa on mahtavaa ja fiilis vain koheni, kun artistit tulivat katsomon eteen ja jo pa hyppivät ihmisten jouk koon”, Emma hehkutti.

”Minustakin Immanuel oli paras, koska hän on erilai nen”, totesi Elli.

Ellin mielestä paras festa reilla oli se, kun yleisö oli mukana kaikissa esityksissä. Emma puolestaan piti eni ten meiningistä permannol la sekä livemusiikista. Vaik ka matka Oulaisten ja Turun välillä oli pitkä, jäi reissu mo lempien mielestä enemmän plussan kuin miinuksen puolelle.

”Matka sujui hyvin ja arvo sanaksi antaisin 9,5”, arvioi Elli.

”Matka oli meille pitkä, mutta todella mukava, sillä Oulaisten ja Haapaveden seurakunnat menivät samal la bussilla, joten uusia kave reita oli tiedossa. Festarit vietimme yhteisenä poruk kana ja nautimme vain me nosta. Festareiden järjestäjät tekivät mahtavaa työtä ta pahtuman aikaansaamiseksi. Esiintyjät ja vierailijat oli va littu hyvin. Kokonaisuudes saan tapahtuma oli ikimuis toinen ja mahtava koke mus”, Emma kiitteli ja totesi, että reissulle lähdetään ensi vuonna uudestaan.

tai kirkkoherranvirastoon, puh. 08-4797 420 (maa nantai-tiistai, torstai kello 9-12).

OLET lämpimästi tervetul lut sururyhmään!

Mari ja Ritva

PERINTEINEN ensimmäi sen adventtisunnuntain ta pahtuma, Kynttiläkirkko, järjestetään Oulaisten kir kossa 27.11. kello 17.30. Kirkkopolkua valaisemaan voi tulla laittamaan kynttilän kello 17 alkaen. Kynttiläkir kon alussa nähdään lapsista koostuva enkelikulkue. Kir kossa lauletaan tuttuja virsiä ja lauluja, Hoosiannaa unoh tamatta. Tilaisuus järjeste tään yhteistyössä MLL:n Ou laisten yhdistyksen kanssa. Kolehti kerätään yhdistyk sen työn tukemiseksi. Läm pimästi tervetuloa!

Oulaisten seurakunnan tiedotussivu

Matti Kuoppala Oulainen

Emma Matikainen ja Elli Portti olivat ensimmäistä kertaa Maata näkyvissä -festareilla.

To 24.11. klo 18.00

To 24.11 klo 19.00

Raamattupiiri, Matt 22

Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 25.11. klo 19.00 TeeTupa

La 26.11. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

ja surukiitoksia julkaistaan Majakan numerossa. Ilmoitus tulisi toimittaa viimeistään maanantaina ennen lehden ilmestymistä.

Rakkaamme

Ari-Pekka Artturi LUND

Kuolinilmoitukset SeutuMajakassa

s. 27.6.1961 Ylivieska k. 29.9.2022 Oulainen

Rakkaudella kaivaten Eeva Äiti

Su 27.11. klo 11.00 Ensimmäisen Adventin päiväkokous, Hoosianna ja Kaarikuoro, Esa Pikkumäki

ja surukiitoksia on kahdenlaisia: kapeampia, levyisiä (40 mm) ja leveämpiä, kahden palstan 1-palstaisessa kuolinilmoituksessa risti on yläpuolella ja 2-palstaisessa kuolinilmoituksessa nimen vierellä. Ilmoituksen korkeus määräytyy tulevien tekstirivien mukaan.

Ti 29.11. klo 18.15 Hoitokoti Esperissä laulutilaisuus

Ti 29.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Kai Karkulahti

To 1.12. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 23

To 1.12. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

hinta määräytyy ilmoituksen leveyden ja perusteella.

Pe 2.12. klo 19.00 TeeTupa

La 3.12. klo 10–12 Perinteiset Kaaritemppelin Joulumyyjäiset

suunnitellessasi on hyvä tehdä käsikirjoitus

La 3.12. klo 10.00 Ruokakassien jako TeeTuvalla ***HUOM. PAIKKA ****

sekä haluttu puhuttelu rakkaamme, rakas puolisoni) omaa sukua (o.s.)

La 3.12. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 4.12. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Kai Karkulahti, Harri J. Nurmi, Pyhäkoulu ja Kaarikuoro

kuolinpäivämäärät (ja paikat) jääneiden omaisten nimet Muistolause/-lauseet (Värssy)

Ke 7.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Sirkka Kemppainen *** HUOM. PÄIVÄ ***

siunaustilaisuuteen tai kiitos osanotosta. julkaista myös erillisenä ilmoituksena. 126 ilmoitukset@seutumajakka.fi

To 8.12. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 24

To 8.12. klo 19.00 Kuoroharjoitukset Kaaritemppelillä

Pe 9.12. klo 19.00 TeeTuvan pikkujoulu (joulupuuro)

HAUTAKIVET

• Hautamuistomerkit

• Lisänimien kaiverrukset

• Vanhojen muistomerkkien entisöinti

Piia, Saana ja Ville, Reetta Teemu ja Hanna, Niklas, Mikalis Tuomas Arttu ja Janika Tuula ja Ilmo Enni ja Mikko perheineen Kimmo ja Niina, Kosti ja Jenna Muut sukulaiset ja ystävät Suurin suru on sanaton, syvin kaipaus äänetön.

PÄIVÄN SANA

1x100 (40mm x 100mm)

Kuolinilmoitukset SeutuMajakassa

La 10.12. klo 10.00 Ruokakassien jako Kaaritemppelillä ja joulupuuro

Su 11.12. klo 16.00 Seurakunnan joulujuhla ja joulupuuro

Ti 13. 12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Esa Pikkumäki

To 15.12. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 25

Pe 16.12.  Ei TeeTupaa

La 17.12. klo 10.00 Ruokakassien jako Kaaritemppelillä

Su 18.12. klo 11.00 Lähetyskokous, Esa Pikkumäki

Ti 20.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Pekka Nikula

Pe 23.12. klo 18.00 Ruokakassien jako Kaaritemppelillä  *** HUOM. PÄIVÄ JA AIKA *** Su 25.12. klo 08.00 Jouluaamun tilaisuus, Pekka Nikula

TULEVIA TILAISUUKSIA:

La 31.12. klo 21.00 – 23.45 Perinteinen Uuden Vuoden vastaanotto Kaaritemppelillä

KIRPPUTORI PALVELEE

Lauantaisin klo 10.00–13.00

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme!

Kaaritemppeli, Kaarikatu 7 Pastori Harri J. Nurmi 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi

Usko tai älä

Rakkaamme Etunimet SUKUNIMI

POJANTYTTÄRENI, kohta neljä vuotta, istui pöydän toi sessa päässä ja minä toisessa. Tytöllä oli värikynät ja piirus tuspaperia edessään, minulla kännykkä.

o.s. Meikäläinen s. 4.11.1920 Oulainen k. 15.12.2015 Oulainen Ei tunne tietänsä ihminen, elo on kuin hiukkanen, hetkinen, valot, varjot vuoroin täyttää sen kuka tietää päivänsä viimeisen.

- Isi on sanonut, että tähän uuteen pöytään ei saa piirtää, tyttö sanoi.

huutaa meille omat varoitus merkkinsä, joihin olisi syytä uskoa. Enkä nyt puhu vain il maston lämpenemisestä, vaan siitä, että luonto huutaa isoon ääneen sen puolesta, että Jumala on. Luotu kertoo luojastaan.

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Rakkaamme Esko Kustaa VÄHÄTÖRMÄ

s. 27.5.1947 Oulainen k. 6.11.2022 Oulu

Soitteli kauan jo tuuli meille surunviestiä hiljalleen.

Katseli aikaa elämän Herra, kutsui pois sairaan ja väsyneen.

Kiittäen ja kaivaten

Kaisu Antti, Maarit ja Vili Mikko, Jonna, Ava ja Aamos Muut sukulaiset ja ystävät

6.

Rakkaamme siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta.

Kuolinilmoitukset SeutuMajakassa

- Niin, pitää uskoa mitä isi on sanonut. Piirrä nyt vain paperille.

Rakkaudella muistaen Puoliso Äiti ja Isä Sisaret ja veljet perheineen lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät

Kun hetken päästä siirsin katseeni kännykästäni tyt töön, niin siinä hän keskitty neesti piirteli värikynillään sykeröitä pöydän pintaan.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.

Meillä aikuisillakin on vaa rana sulkea korvamme käs kyiltä ja neuvoilta. Me ajatte lemme, että meillä on oikeus uskoa niitä tai olla uskomatta.

- No varmaan onkin, mutta joskus valintamme olla usko matta johtaa sitten ikäviin ja kalliisiinkin seurauksiin. Niin kuin sekin, että olisi kannat tanut uskoa nopeusrajoitus merkkiä tien varressa. Tuli nääs kauppareissulle hintaa!

JOS pidämme silmät ja korvat avoinna, niin jo luontokin

Esa Pikkumäki Merijärvi

Jumala esitellään meille Raamatussa isänä. ”Isä mei dän, joka olet taivaissa”, me rukoilemme. Isällä on meille kehotuksensa, suorastaan käsky, jonka hän haluaa kaik kien kuulevan: ”Tämä on hä nen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jee sukseen Kristukseen ja rakas taa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt.” Näin on kirjoitettu Johannek sen ensimmäisessä kirjeessä jakeessa 3:23. Siinä se on - usko tai älä!

KIITÄMME SAAMASTAMME LUOTTAMUKSESTA.

Askel hiljenee – seisahtuu, liekki hiipuu – sammuu. On kiitoksen ja jäähyväisten aika.

Kuolinilmoituksella voit muistaa kauniisti vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen.

Toivomme, että voimme olla avuksi.

Rakkaamme Toini Kyllikki POHJANEN

s. 3.7.1931 Merijärvi k. 23.10.2022 Raahe

Tähtien lempeä valo hohtaa alla pilvien. On päättynyt mainen matka, alkanut uni ikuinen.

Lämmöllä muistaen Omaiset Ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.

Rakkaamme Eila Anneli VÄYRYNEN

o.s. Harja s. 28.11.1954 k. 4.11.2022

Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, niin äkisti lähdit sä luotamme pois. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, vain kaipaus suuri ja sammumaton.

Rakkaudella kaivaten

ilmoitukset@seutumajakka.fi p. 0440 470 126

Lotta-svärd -merkki

1. 2. 3. 4. 5. 8. 9. 10. 11. 12. 15. 16. 17. 18. 19. 22. 23. 24. 25. 26. 29. 30. 31. 32. 33. 36. 37. 38. 39. 40. 43. 44. 45. 46. 47. 50. 51. 52. 53. Puh. 0440 470 126, ilmoitukset@seutumajakka.fi

Sotainvalidi -merkki Sotaveteraani -merkki Lotta-svärd -merkki

Kyösti Minna, Sami, Jonne ja Sampo Antti ja Päivi sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät

Voit jättää kuolinilmoituksen myös nettisivujemme kautta.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 19.11.2022. Lämmin kiitos kaikille meitä muistaneille.

MATTI

kaikki 25 (44,90€) SÄÄSTÄT 650€! SÄÄSTÄT 150€!

tarvit semasi ominaisuudet! SÄÄSTÄT 1300€! RAJOITETTU ERÄ

Tässä PIMEÄÄN HINTAAN!

Tab A8:n suuren 10,5” WUXGA näytön, tehokkaan prosessorin ja Dolby Atmos äänentoiston ansiosta niin elokuva- ja pelikokemuksista kuin opiskelusta ja työnteos ta tulee mahtavia. 399 119 199 149

REDMI 9A 299 79 1490

uuden sukupolven älypuhe limessa on tekoälykamera hämmästyttävien valokuvien ottamiseen ja energiatehokas MediaTek Helio G25 -alusta. GALAXY

Xiaomi Redmi 9A on edullinen puhelin, jossa on (469€) (179€) (249€) (299€)

Galaxy (449€) (99€) (24,90€)

silta.

MONITOIMIHARJA

FISKARS SOLID M 1025921 Monikäyttöinen pihaharja, jolla lakaiset puutarhastasi lehdet ja muut roskat. Lakaisupään keveys helpottaa käsittelyä.

SETTI MUURIKKA 48CM

Sisältää Muurikka-pannun (Ø 48 cm), kaasupolttimen D-300 pitkillä jaloilla ja Muurikan Silavan (pannun rasvapolttoon). Kaasupolttimessa on yksi 6,5

AKKUPUUKKOSAHA MAKITA DJR187Z 18V RUNKO Akkupuukkosaha 18 V:n jännitteellä. Hiilihar jaton moottori, kaksi nopeusaluetta. Suuri iskuluku ja iskunpituus antaa tehoa töihin ja kipinöimättömään metallin sahaukseen. Terän vaihto ja vasteen säätö ilman työkaluja. Akku ja laturi myydään erikseen.

Vertaistukea lapsiperhearkeen

Matti Kuoppala Oulainen

MARRASKUINEN perjantai aamupäivä. Oulaistenkatu 37:ssä sijaitsevan kerrosta lon eteen on pysäköity muu tamia lastenrattaita.

Tarkempi tutkiminen osoittaa jälkien johtavan ta lon kellarikerrokseen. Kun oven avaa, iskee korviin iloinen lasten leikkimisen ääni. Meneillään on Man nerheimin Lastensuojelulii ton (MLL) järjestämä perhe kahvila.

Tällä kerralla perhekahvi lan vetäjänä on Oulaisten MLL:n sihteeri Pilvi Ollila. Hän on neljän lapsen äiti ja kertoo, että perhekahvilas sa käy yleensä reilut 10 ai kuista. Lapsia huoneessa leikkii keskimäärin 10-15 jo ka perjantai.

”Toiminta täällä on hyvin vapaamuotoista. Me aikui set kahvittelemme ja jutte lemme ja lapset leikkivät. Välillä lapsille on tarjolla esimerkiksi ohjattua askar telua”, kertoo Pilvi Ollila

PERHEKAHVILASSA käyvä vanhempien joukko vaihtuu

viikoittain, mutta on paikal la myös niitä, jotka ovat mu kana lähes joka kerta. Pai kalla olevien vanhempien mukaan perhekahvila on paikka, jossa aikuiset pääse vät näkemään muita aikui sia, koska muuten he ovat yksin kotona lastensa kans sa.

Myös lapset viihtyvät per hekahvilassa hyvin, koska siellä tapaa muita ikätove reita ja saa leikkiä uusien le lujen kanssa.

”Tämä on tärkeä vertais tukitoiminta ja matalan kynnyksen kohtaamispaik ka”, toteaa Pilvi Ollila.

PERHEKAHVILASSA käynti ei edellytä MLL:n jäsenyyt tä.

Perhekahvilaa pyörittä vät vapaaehtoiset ohjaajat ja Pilvi Ollila kertoo, että uu sia ohjaajia tarvitaan jatku vasti toiminnan takaami seksi.

”Tällä hetkellä puuttuu vielä jokunen ohjaaja ennen joulua. Mutta jos joskus on käynyt vaikka niin, että oh jaaja on sairastunut, on joku kävijä käynyt avaamassa ovet ja laittamassa kahvin

tippumaan”.

Perhekahvila on keskei nen säännöllinen toiminta Oulaisten MLL:ssä. Tämän lisäksi yhdistys on mukana loppuvuodesta muun muas sa joulubasaarissa, jossa on myynnissä jäsenten teke

miä tuotteita.

Talven suurin projekti yh distyksessä on kuitenkin Operaatio Tonttu -joululah jakeräys, joka kerää joulu lahjoja oulaistelaisille lap sille ja alle 18-vuotiaille nuorille, joiden luona joulu

Terveiset eläkeliittolaisten syysmatkalta Helsingistä

YHTEISTYÖSSÄ OulaistenYlivieskan-Merijärven ja Vi hannin eläkeliittolaisten kanssa saimme tämän mu kavan matkan mahdollistet tua 18.–21.10. 2022.

Lähdimme matkaan var hain tiistaiaamuna suunta na lomakeskus Lehmiranta Salossa. Matkalla pidimme kahvi- ja lounastauot. Saa vuimme illansuussa Lehmi rantaan sopivasti päivällis aikaan.

Saimme infopaketin illan ja keskiviikon ohjelmatar jonnasta, sekä esittelyn Leh mirannan rakennuksista ja alueesta. Joukossamme oli useita, jotka eivät olleet ai emmin vierailleet Lehmi rannassa.

Keskiviikkopäiväksi meil le tarjottiin runsaasti aktivi teetteja. Torstaina aamupa lan jälkeen lähdimme kohti Helsinkiä. Kello 9 saavuim me Senaatintorille, ja op paan opastuksella tutus tuimme Helsingin nähtä vyyksiin, muun muassa Tuomiokirkkoon, kirjasto

Oodiin sekä Hernesaaressa sijaitsevaan merenranta sauna Löylyyn. Sieltä matka jatkui Sibelius-monumentil le. Näihin kohteisiin pääse misen mahdollisti Oulaisten Liikenteen kuljettaja Veli.

Lounaan jälkeen suunta simme eduskuntaan, jossa saimme kattavan esittelyn eduskuntatalosta ja sen his toriasta. Pääsimme seuraa maan täysistuntoa, jossa op positio haastoi hallitusta. Täysistunnon jälkeen nau timme juhlallisen illallisen hotelli Presidentissä, jossa myös yövyimme.

Seuraavana päivänä al koikin jo kotimatka, jonka varrella saimme vierailla historiallisella Savutuvan Apajalla. Linja-automatko jemme viihtyvyydestä huo lehtivat Saara ja Liisa, jär jestämällä muun muassa linja-autobingon.

Sydämelliset kiitokset kaikille mukana olleille!

ja Hannele

pukki ei muuten ehkä pääsi si tänä jouluna vieraile maan. Tänä vuonna lahjan saajia on ilmoitettu 130, mi kä on ennätysmäärä.

KERÄYKSEEN voi osallistua noutamalla Sarin Kalustees

ta pakettikortti. Toinen tapa on olla yhteydessä MLL:n Oulaisten yhdistykseen säh köpostitse, jos haluaa lah joittaa rahasumman, jolla yhdistyksen vapaaehtoiset hankkivat lahjoja keräyk seen.

Tällainen joukko osallistui viime perjantaina MLL:n Oulaisten yhdistyksen perhekahvilaan.

Mauri

Parhaat oivallukset syntyvät epäonnistumisista

Matti Kuoppala Oulainen

PIKKULINNUT pyörivät Markku Järvelän kotipihan puussa roikkuvan lintulau dan ympärillä. Ne odotta vat, milloin talon isäntä tuo niille taas ruokaa. Ilmassa on jo lähestyvän talven tun tua.

Markku Järvelä ottaa vie raansa vastaan tahdikkaasti ja reipasta ääntä käyttäen. Ehkä tämä herrasmiesmäi nen käytös on perua hänen isältään, joka puolusti isän maatamme suurta itänaa puria vastaan. Markku Jär velä kertoo, ettei isä kerto nut sota-ajoista lapsilleen juuri mitään, mutta yhden tarinan hän jakoi, joka muutti samalla murrosikäi sen pojan käsityksen isäs tään lopullisesti.

”Isä palveli kaartin patal joonassa ja oli mukana vuonna 1939 kunniakomp paniassa, johon valittiin vain valiosotilaat. Eräänä il tana hän seisoi vartiossa Helsingin Katajanokalla päävartion edessä, kun hä nen vierelleen saapui pros tituoitu nainen keikistele mään. Isä huomasi naisen ja sanoi hänelle: Kuulkaas nei ti, teillä on tasan kaksi mah dollisuutta. Joko lähdette heti pois tai soitan kelloa ja teidät viedään päävartioon. Tämän jälkeen olen aina kunnioittanut isääni, joka oli komea kuin filmitähti”.

”Jälkeenpäin, kun ajattelen, että mitä henkilöhahmoa isäni muistutti, niin kyllä hän hän oli Tuntematto massa sotilaassa Väinö Lin nan kuvaamien suomalais ten miesten parhaasta pääs tä”, Järvelä lisää.

Markku Järvelä syntyi Kaustisella olympiavuonna 1952. Kaustinen on tunnettu elävästä kulttuuritarjonnas taan, eikä siis ihme, että musiikki on kulkenut Mark ku Järvelän elämän mukana tähän päivään asti. ”Kausti selta tulevat myös maaseu dun arvot, jonka takia koen olevani täällä Oulaisissakin kuin kotonani”, Järvelä myöntää. Varsinaisen nuo ruutensa Markku Järvelä vietti kuitenkin Kokkolassa. Hän muistaa hyvin silloisen asuinympäristönsä, joka oli elämää täynnä. ”Naapuri huoneistossa asui tätini per

heineen, ja piha oli täynnä lapsia. Siihen aikaan yhtei söllisyys oli arvossaan. Elim me Kekkosen aikaa. Meillä oli hirveän hyvä koululuok ka keskikoulun loppuun as ti. Elin silloin onnellista elä mää”.

MARKKU Järvelä oli siihen aikaan omien sanojensa mu kaan kiltiksi kasvatettu nuori mies, joka viihtyi ko tona ja koulukavereiden kanssa. ”Muistan, ettei mi nulla tullut koskaan tunnet ta, että olisimme olleet köy hiä. Kun markan satuin saa maan, olin maailman rik kain poika. Lapsuudessa mi nulle riitti pihapiiri ja siellä asuvat kaverit”. Lukioaika na Markku Järvelä havahtui myös vastakkaisen suku puolen läsnäoloon. Vaikka hän on luonteeltaan varsin sosiaalinen, ei hänellä olisi tullut kuuloonkaan lähteä lukioikäisenä tytön kanssa treffeille. Tyttöystävien ai ka tuli vasta myöhempien opiskeluvuosien aikana.

”Minun elämääni ovat vaikuttaneet kolme maa seudun arvoa: koti, uskonto ja isänmaa. En ole koskaan päästänyt itseäni helpolla, vaan olen ajatellut syvälli sesti asioita jo nuoresta pi täen. Silloin kirjasto oli mi nulle oikea aarreaitta. Se oli nuorelle lahjakkaalle tyypil le paikka, jossa kirjojen kautta opin, mitä elämä on.

13-14 vuoden iässä löysin Waltarin Sinuhen. Se ei ol lut vain valtava matka Egyp tiin, vaan koko elämään”.

Markku Järvelän nuoruu dessa oli tavallista, että per heet osallistuivat juhlapyhi nä jumalanpalvelukseen, niin myös Järvelän perheHänen äitinsä oli lahjakas laulaja, joka oli mukana pai kallisessa kirkkokuorossa. Isäkin osasi laulaa, mutta käytti aikansa enemmän työntekoon. ”Vielä 50-lu vulla oli Suomen kirkko elä män keskellä ja varsinkin Pohjanmaan niin sanotulla Raamattuhyöhykkeellä oli luonnollista, että kuuluttiin kirkkoon. Siihen aikaan ih meteltiin kovasti, jos joku erosi kirkosta”.

MARKKU Järveläkin innos tui musiikista toden teolla keskikoulussa. Hän oli mu kana muun muassa peli manniyhtyeessä ja opetteli soittamaan sitä varten viu luakin. Kuorotoiminta vei kuitenkin myöhemmin mu kanaan ja tätä harrastusta hän on jatkanut vanhem mallakin iällä. Elämänsä en simmäisen työpaikan Mark ku Järvelä sai postinkantaja na. Muista lapsista poiketen hän ei haaskannut tieneste jään esimerkiksi karkkiin tai elokuviin, vaan pisti joka pennin säästöön.

Lukion jälkeen Järvelän

piti päättää, lähteäkö armei jaan vai opiskelemaan kaup paopistoon. Lopulta tie vei armeijan harmaisiin, kun taas velipoika valitsi kaup paopiston. Armeijassa Markku Järvelä solmi monia hyviä ystävyyssuhteita, jot ka ovat kantaneet näihin päiviin asti.

Elämänsä suurimman mullistuksen hän koki kui tenkin asuessaan kansan Raamattuseuran ylioppilas kodissa Helsingissä. Hänen ensimmäinen kämppäkave rinsa oli Hannu Nyman, ki taristivirtuoosi Marzi Ny manin isä, joka soitti lukioi käisenä gospelbändi Pro Fi den riveissä. Myöhemmin hän ystävystyi opiskelujen päätösvaiheessa gospel muusikko Pekka Simojo keen. Hengellinen musiikki on hänelle ollut siitä lähtien tärkeä apuväline papin työssä.

”Kun lähtee nuorena poi kana suureen maailmaan, uusia ystävyyssuhteita syn tyy paljonkin. Minun par haat ystäväni löytyvät veli pojan lisäksi edelleen ar meija- ja opiskeluajoilta”.

VAIKKA Markku Järvelällä oli kiltin perhepojan tausta, myllersi hänen sisällään ko vasti. Hän oli omasta mie lestään paha ihminen. ”Mi nulla oli tiukka yliminä, joka vaati, että pitää olla pyhä ja hyvä. Raahessa elää vieläkin

anoppilan naapurissa jo 80-vuotias ystäväni, rovasti Pekka Nuutinen.

”Kävin kerran Pekan luo na kahvilla, kun hän yhtäk kiä totesi minulle: Oli se kyl lä karmea päivä, kun taju sin, millainen fariseus minä olen. Entä sä? Vastasin hä nelle, että kiitos samoin. Se oli tärkeimpiä päiviä elä mässäni. Tajusin, että yhtä tärkeää, että ihmisestä tulee kristitty, on se, että kristi tystä tulee ihminen”.

Oulaisiin Markku Järvelä muutti siinä vaiheessa, kun perheen esikoinen oli vuo den ikäinen. Hänelle tarjot tiin työmahdollisuutta kol mella paikkakunnalla: Hei nävedellä, Muoniossa ja Ou laisissa.

” Joku antoi vinkin, että kun menet pienelle paikka kunnalle, et ole yksin. Hei nävedellä oli ihana Valamon luostari ja luonto, Muonion seurakunta Lapissa kiehtoi, mutta koska vaimoni Sirpan vanhemmat asuivat Raahes sa ja minun kotini oli Kok kolassa, oli Oulainen sijain nillaan sopivasti puolessa välissä”.

Markku Järvelä muistelee varsinkin ensimmäisiä työ vuosiaan Oulaisten seura kunnan kappalaisena hyvil lä mielin.

”Koin, että tänne oli hyvä tulla, vaikka ainahan pienel le paikkakunnalle sopeutu minen vie oman aikansa.

Meillä kävi onni siinä, että samassa talossa asuivat saarnaaja Tapio Siljan der puolisonsa, Oulaisten ex-diakonissa Saiman kans sa. Meistä tuli Tapion kans sa hyvät ystävät. Vihannissa oli lisäksi rovasti Kaarlo Hir vilammi, joka oli perhe ystä vyyden ohella rippi- isäni. Jos Suomen kirkon papit oli sivat samanlaisia kuin Kaar lo, ei meillä olisi mitään hä tää. Kirkkoherraamme Mat ti Hirvilammiin tutustuin jo silloin, kun hän oli täällä kausilomalla. Hän on edel leen se sama aurinkoinen ja rauhallinen mies kuin sil loin nuorempana”, Markku Järvelä kehuu. Markku Järvelä on tänä päivänä 70-vuotias mies. Hänen mukaansa jokainen ihminen joutuu elämänsä varrella joskus tilanteeseen, joka pysäyttää. Eniten Jär velä kertoo oppineensa sil loin, kun kyse on ollut kärsi myksestä.

”Useat suuret johtajat myöntävät avoimesti, että kun he ovat epäonnistuneet jossakin asiassa, ovat he sil loin alkaneet miettiä, mitä voisivat tehdä omassa elä mässään paremmin. He ovat alkaneet parantaa asioita nimenomaan omassa elä mässään, eivätkä muita ih misiä”.

Kun Markku Järvelä kat selee nykyistä elämän me noa, häntä surettaa, että olemme kansakuntana ka dottaneet Jumalan sanan ohella elämän kestävän pe rustan, esivanhempiemme uskon Jumalaan. ”Maailma on tänään muutoksen kou rissa. Mutta yhä joka aamu herättyäni aloitan päiväni lukemalla Raamattua ja ru koilemalla”.

Järvelä ottaa esimerkiksi erään vanhan maallikko saarnaajan, jonka hyvää ja syvällistä tuntemusta ihme teltiin. Kerran häneltä ky syttiin, miten hän lukee Raamattua.

”No, aikanaan nuorena miehenä aloitin Raamatun alusta, ensimmäisen Moo seksen kirjan ensimmäises tä luvusta. Jatkan yhä päi vittäin siitä, mihin edellise nä päivänä lopetin. Kun pääsen Raamatun viimeisen kirjan, Ilmestyskirjan vii meiseen lukuun, aloitan taas alusta.

Koti, uskonto ja isänmaa. Siinä kolme asiaa, jotka ovat olleet Markku Järvelän elämässä tärkeässä roolissa. aina.

Oulaisten oma vävypoika Anssi Kela otti yleisönsä

Essi Rahja Oulainen

ANSSI Kela yhtyeineen veti tiistai-iltana Oulaisten ylä koulun saliin kolmisen sataa eri-ikäistä kuulijaa.

Kela kertoi keikkailleensa jo 35 vuotta mutta olevansa nyt ensimmäistä kertaa kei kalla Oulaisissa. Ehkä seu raavaa keikkaa ei tarvitse kuitenkaan odottaa yhtä pitkään, sillä Kelan vaimo on kotoisin Matkanivan sy dänmailta.

Konsertti starttasi energi sesti Minä ja Morrison -eloku vasta tutulla ja jättisuosion saavuttaneella Milla-kappa leella. Keikalla kuultiin tyki tystä Kelan ehkä suosituim malta levyltä Nummela: Kaksi sisarta, Mikan faijan BMW ja Puistossa. Tunne tuimpien kappaleiden lisäk si Kela soitti myös uudem paa musiikkia, muun muas sa vain kuukausi sitten jul kaistun singlen Lokakuu Parhaimmillaan Kela on kertoessaan tarinaa, kuten kappaleessa Ilves. Lavashow tuki taitavasti lyriikoiden draaman kaarta kohti raa matullista loppua, jota ko rosti Kelan tausta kanttorin poikana, sivuille levitetyt kädet, mustat vaatteet ja valkoinen pyyhe, joka liehui kuin liperit parvekkeen tuu lessa.

Yleisö lauloi mukana kap paleen 1972. Musikaalinen yleisö, puhdasta laulua, oli Kelan kommentti, joka otet tiin hurmioituneena vas taan. Ylätasanne tanssi.

Encorena kuultiin kappa le Karhun elämää ja loppu huipennuksena Nummela, jota varten Kela kaivoi esiin ison Nummela-kyltin, jota piteli päänsä päällä messi aanisesti.

”Ihmiset tarvitsevat mu siikkia ja sirkushuveja, nyt tuli musiikkia”, kommentoi vat Siikajoelta Kelaa kuun telemaan saapuneet Antti Valtokari ja Asta Hautala

”Musiikilla on parantava voima ja Anssi Kela osaa vä littää laulujen mukana tun teet kuulijalle.”

Kitaraa soitti Mikko Koso nen, rummuissa oli Anssi Kelan veli Ville Kela ja kos kettimissa Saara Metsberg. Bassoa soitti Antti Karinsal mi. Karinsalmi on toiminut Anssi Kelan basistina koko Kelan soolouran ajan vuo desta 2000. Kela itse soitti kitaraa ja huuliharppua.

Anssi Kela veti yleisöä Oulaisten yläkoulun liikuntasaliin.

Leijonien Joulukeräys alkaa

SeutuMajakka Oulainen

OULAISTEN Lions Club aloittaa vuotuisen Jouluke räyksen ja se on järjestyk sessään jo 13 vuosi peräk käin.

Tuttuun tapaan Lions clu bin keräämät lahjoitukset hoitavat perille Kodinhoito ja perhetyö. Kodinhoidon asiakaskunta on Oulaisissa laaja.

Lahjojen vastaanottajina on yksinäisiä ihmisiä, lapsi perheitä, pariskuntia, van huksia ja nuoria.Kodinhoi dosta halutaan korostaa tä nä vuonna sitä, että asiakas kunta arvostaisi erityisesti ruokaa, joka mielellään olisi kuivamuonaa.

Kahvipaketit, tee ja glögi olisivat erittäin haluttuja lahjoja, kuten myös esimer kiksi piparit ja muut keksit,

säilykeliha, lahjakortit kauppoihin ja/tai muihin paikkakunnan liikkeisiin/ palveluihin, joulukukat ja led-kynttilät.

”Villasukat ovat aina hyvä lahja ja mielellään vielä liu kuesteen kera, jolloin van

huksillakin olisi turvalli sempaa kulkea. Myös suun taa antava kokomerkintä olisi hyvä olla”, kodinhoi dosta kerrotaan.

Lapsille menevät lahjat kuljetetaan kodinhoidon kautta perhetyölle. Ne voit

kuitenkin toimittaa samassa yhteydessä kuin muutkin keräykseen menevät lahjat. Lahjojen toivotaan olevan avonaisesti pakattuja. Jos kuitenkin laitat lahjan pa kettiin, niin kirjoitathan päälle, mitä se sisältää tai

laitat sen kirkkaaseen sello faaniin. Jos lahjoituksena on esimerkiksi villasukat, merkkaa koko. Tuoreruoka lahjoituksiin on merkittävä kaikki raaka-aineet.

”Lahjoitukset haetaan yrityksistä ja toimitetaan kodinhoidon jakeluun 12.12. mennessä. Yksityiset lahjoi tukset voi myös viedä Kulta kehrä Kärkkäiselle väliva rastointiin tai voit myös toi mittaa ne jollekin klubimme jäsenelle, niin hoidamme asian eteenpäin”, ohjeistaa keräysvastaava Heidi Han nus.

Oulaisten leijonat tekevät hyvää jo ensi lauantaina ylä koululla järjestettävässä joulubasaarissa. Silloin myynnissä on ukrainalais ten tekemiä leivoksia. Myynnistä saatava tuotto menee ukrainalaisten hy väksi.

PAVjoulujuhla seurakuntakodilla

JOS päihdyttävät aineet ovat sinulle ongelma, olet terve tullut viettämään joulujuhlaa Oulaisten seurakuntakodille keskiviikkona 14.12. kello 12. Juhla alkaa yhteisellä aterial la. Ruokailun lisäksi luvassa on yhteislaulua ja jouluista ohjelmaa. Tulethan selvin päin, kiitos.

HUOM! Juhlaan ilmoittaudu taan etukäteen maanantaina 5.12. mennessä kirkkoherran virastoon p. 08-4797420 (mati, to kello 9-12) tai Marika Kampsille p. 040-6153416. Kerrothan myös mahdollisen erityisruokavaliosi.

Lämpimästi tervetuloa!

Ennakkoäänestyspaikat valittu

SeutuMajakka Oulainen

KAUPUNGINHALLITUS päättää, että vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Oulaisten kaupungissa ennakkoäänes tyspaikkana on Bergströmin kiinteistö (os. Keskuskatu 2). Ennakkoäänestyspaikan päi vittäiset aukioloajat ovat seu raavat: 22.–24.3. kello 12–17 25.–26.3. kello 12–16 27.–28.3. kello 10–19.

Laitosäänestyspaikat ovat seuraavat: Oulaskankaan sai raala, terveyskeskuksen vuo deosasto, Rantakartano-Koi vula, Konttilan tupa, Tauko kangas ja Esperi Hoivakoti Oula. Vaalipäivän äänestys paikat ovat seuraavat: Äänes tysalue 1 Keskusta - Bergströ min kiinteistö (os. Keskuskatu 2) Äänestysalue 2 LäntinenJauhinkankaan koulu (os. Amiraalintie 40) Äänestys alue 3 Itäinen - Jokiraitin kou lu, Lehtopään yksikkö (os. Pä rekuja 7.

Seuraa meitä somessa:

Oulaisten Lions Clubin Joulukeräys kiertää myös kaupungin oppilaitoksissa. Tämä kuva on viime vuodelta.

Puhelinilmoittautuminen p. 044 7591 999 ma pe klo 10 15 tai www.jokihelmenopisto.fi

Opintosetelihakemuslomakkeiden palautus 30.11. mennessä os. Jokihelmen opisto, Vanhatie 45, 86600 Haapavesi. Opintosetelin arvo on 25 € ja se käy maksuvälineenä kevään 2023 kursseilla. Opintosetelihakemuslomakkeita on saatavilla opiston toimistoista ja kirjastoista.

Kevään 2023 opinto ohjelma on julkaistu www.jokihelmenopisto.fi, ilmoittautuminen kevään kursseille on käynnistynyt ja voit ilmoittautua joko p. 044 7591 999 tai www.jokihelmenopisto.fi Kevään 2023 opinto oppaan selailukappaleita on kirjastoissa ja ta rvittaessa voit pyytää kopion opiston toimistoista. Oulainen: Uusi kurssi: Opi leipomaan karjalanpiirakoita Oulainen syksy 04560001 la 3.12. 6 t 21 € la klo 10.00 15.00, Oulaisten Yläkoulu, kotitalousluokka , Kirsti Sämpi Ota mukaan oma piirakkapulikka, jos on, päähine ja essu. Opettaja tuo muut tarvittavat aineet. Kurssimaksu 14 €. Tarvikemaksu 7 €. Ilm . viim. 25.11. menn.

Vapaita paikkoja: Joulun tunnelmaa solmeillen, värjäten ja ommellen syksy 04400037 ke pe 7. 9.12., 15 t, 35 €, ke pe klo 17.00 21.00, Jokihelmen opisto, Kädentaidot 2, Tuija Törmikoski Yllätä perheesi, sukulaiset ja ystävät itsetehdyillä joulukoristeilla, tekstiileillä lahjoilla tai vaikkapa korteilla! Leikitellään väreillä ja materiaaleilla hyödyntäen eri tekniikoita esim. erilaisia painanta ja maalaustapoja, kirjontaa, solmeilua. Jouluisessa työpajassa valmistamme jouluisia koristeita makrameella, värjäämme/maalaamm e joulutunnelmaan sopivia kankaita ja ompelemme niistä mm. joulutekstiilejä, tonttuja, kransseja. Ohjeet tarvikkeiden hankintaan lähetetään ennen kurssin alkua. Ilm . viim. 30.11. menn.

Kevät 2023: Muutos: Tenavajumppa 4-6 -vuotiaille kevät 04800038 11.1. 19.4.2023, 14 t, 33 € ke klo 17.30 18.15 Jokihelmen opisto, Liikuntasali, Anna Hultqvist Hauskaa yhdessä olemista liikuntaleikkien ja temppujen parissa alle kouluikäisille. Teholtaan kevyt. Ilm. viim. 2.1. menn.

Kahvakuulajumppa kevät 04800019 10.1. 18.4. 18,62 t, 44 €, ti klo 18.30 19.30 Juho Oksan koulu, liikuntasali, Tiina Vanhakangas Alkulämmittely, lihaskuntoa vahvistavia harjoitteita kahvakuulan kanssa, loppuvenyttelyt. Oma kuula mukaan. Teholtaan keskiraskas. Ilm. viim. 2.1. menn.

Uusia kursseja: Aikuinen lapsi jumppa taaperot 1 2 v kevät 04800046 12.1. 20.4., 14 t, 33 €, to klo 15.45 16.30 Jokihelmen opisto, Liikuntasali, Anna Hultqvist 1 2 vuotiaan lapsen ja aikuisen yhteisellä tunnilla harjoittelemme perusliikuntataitoja, temppuilemme, laulamme, loruilemme sekä tutustumme erilaisiin liikuntavälineisiin. Teholtaan kevyt. Ilm. viim. 5.1. menn.

Aikuinen lapsi jumppa touhukkaat 3 4 v kevät 04800047 12.1. 20.4., 14 t, 33 €, to klo 16.30 17.15

Jokihelmen opisto, Liikuntasali, Anna Hultqvist 3 4 vuotiaan jo omilla jaloillaan liikkuvan lapsen ja aikuisen yhteisellä tunnilla harjoittelemme perusliikuntataitoja, temppuilemme, laulamme, loruilemme sekä tutustumme erilaisiin liikuntavälineisiin. Teholtaan kevyt. Ilm viim. 5.1. menn.

Arkkitehtipiirtäminen kevät 04300044 14. 29.4., 20 t, 52 €, pe klo 17.00 20.00, la klo 10.00 15.15 Jokihelmen opisto, Kuvataide, Noora Jukkola Kurssin teemoja ovat perspektiivi, näkymät, tunnelma, valot ja varjot, detaljit sekä arkkitehtuurin historia. Kuvisharrastajille, arkkitehtuurin ystäville sekä arkkitehdiksi haluavill e ja halanneille. Tervetuloa mukaan! Kurssi voidaan hyväksilukea osaksi kuvataiteen teemaopintoja (taiteen perusopetus). Kurssimaksu sisältää materiaalimaksun. Voit käyttää myös omia materiaalejasi. Ilm . viim. 7.4. menn.

Miika Korkatin mystinen taikashow saapuu Oulaisiin

Puhelinilmoittautuminen p. 044 7591 999 ma pe klo 10 15 tai www.jokihelmenopisto.fi

Matti Kuoppala Oulainen

NUORISOSEURANTALO

Kevään 2021 opinto ilmoittautuminen internetissä on alkanut. Puhelimella voi ilmoittautua 2.11.2020 klo 10 alkaen p. 044 7591 999. Tutustu monipuoliseen du pian! Huomaathan, että syksyllä jo aloittamallesi kurssillekin tulee ilmoittautua kevätlukukaudelle. Selailuversioita opinto kirjastoihin marraskuun ensimmäisen viikon aikana. Voimme myös pyydettäessä toimittaa kursseista esitteitä. Julkaisemme kurssitietoja kuntatiedotteissa marras joulukuun aikana. Huom! Opintosetelihakemukset jätettävä marraskuun loppuun mennessä.

Soihtula muuttuu 5. ja 6.12. taikuuden näyttämöksi, kun mentaalitaikuri Miika Kor katti tulee pitämään ensim mäisen esiintymisensä enti seen kotikaupunkiinsa. Mies tunnustaa avoimesti, että tämä esiintyminen jos mikä jännittää häntä erityisen paljon.

”Huomaan, että sellaista erityistä kihelmöintiä on jo ilmassa. Perhettä, sukulaisia ja vanhoja koulukavereita on tulossa esitystä katso maan”, sanoo nykyisin Tam pereella asuva Miika Kor katti.

Poimintoja keväältä 2021: taiteen kevätluento 04000070 20.15, Jokihelmen Anna Karjula. Kuvataidekoulun pienimuotoisella virikeluennolla kevään työskentelyä kuvataiteesta kiinnostuneet Siikalatva: Susien paikat 1900 luento kevät Pulkkila 06000017 18.30 20, 2 t, Siikalatvan Heta Lähdesmäki. Lähdesmäki valottaa esitelmässää millaista susien esiintyminen 1900 toriallisten aineistojen valossa oli sekä avaa ja purkaa erilaisia viime vuosisadalla voimistuneita tai syntyneitä käsityksiä, mm. ajatus sudesta erämaalajina, mielikuva susirajasta, käsitys tietynla suden matka vahinkoeläimestä suojelluksi lajiksi. aineistot kertovat susien esiintymisestä eri puolilla Suomea, ja erityisesti Pohjois aikana. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Etäkurssit: Ovikranssi kevät 11.3.2021 18.3.2021 klo 18 Riepula. Tälle kurssille voit osallistua vaikka pelkällä lankapuhelimella, toki ä minnot helpottaa yhteydenpitoa. Mikäli sinulla ei ole sähköpostiyhteyttä, lähetämme ohjeet kirjepostina. Ilm. to 4.3. menn.

Miika Korkatti asui Oulai sissa 15-vuotiaaksi asti. Hä nen äitinsä ja pikkuveljensä asuvat edelleen Oulaisissa ja Miika Korkatti vierailee synnyinseuduillaan muuta man kerran vuodessa. 10 vuotta taikurina työsken nellyt Korkatti on saanut vuosien mittaan useita esiintymispyyntöjä entises tä kotikaupungistaan, mut ta työkiireidensä takia sopi va ajankohta löytyi vasta nyt. Ja kun hän vihdoin ja viimein Oulaisiin kerran saapuu, esiintyy hän oulais telaisille yhden show’n si jasta kaksi kertaa. Soihtu lasta Miika Korkatilla on paljon hyviä muistoja nuo ruusvuosilta.

”Soihtulasta muistan mo net ala-ja yläasteen koulu diskot. Muistan diskovalo jen paukkeen ja savukoneen tuoksun vieläkin ihan sel västi”.

MIIKA Korkatti ajautui tai kuuden maailmaan sattu man kautta. Vuonna 2013 hän oli mukana eräissä illa nistujaisissa, joissa oli taiku ri esiintymässä.

Tinalankapunonta kevät Rantsila 06040264 10.2.2021 24.2.2021 klo 17.30 rin koulu tekstiilityön la perehdymme tinalankakirjontaan ja osallistujat val mistavat rannekkeen kotioloissa. Ohjeet ja tarvikepaketti lähetetään ilmottautuneille. Etäyhteysajat: k e 10.2 , ke 17.2. ja ke 24.2. Ilm. pe 22.1. menn. Verkkokurssit: Aktivoi englantisi verkossa kevät 04120035 ke 27.1.2021 7.4.2021 klo 18 19.30, 20 t, 32 €, Anneli Niemistö. Jatkamme englannin kielen perus teiden kertausta Everyday English 1 kirjan avulla. Mu kaan mahtuu uusiakin opiskelijoita Ilm ke 20.1. menn Espanjan alkeet verkkokurssi 04120037 ke 27.1.2021 7.4.2021 klo 18 20.15, 30 t, 45 €, Mira Lavonen. Aiheina mm. ääntäminen tervehtiminen ja kah vilassa asioiminen Kurssilla ei ole oppikirjaa, vain verkkokurssimateriaali. Saat tarkemmat ohjeet kurssin alus sa sähköpostitse Ilm ke 20.1. menn.

Oulaistelaislähtöinen Miika Korkatti on mentalistisen taikuuden mestari.

katti herätyksen tähän lajiin vasta kaksikymppisenä.

”Pikku-Kakkosen taikuri Luttinen ja Jokeri Pokeri Box olivat toki tuttuja lapse na, mutta vielä silloin taika kärpänen ei puraissut. Tai kuus oli etäinen asia siinä vaiheessa elämää”.

”Se oli päräyttävä koke mus. Olin niin hämmenty nyt taikurin esittämistä muutamasta korttitempus ta, että aloin treenata niitä heti seuraavana päivänä. Sen jälkeen muut työunel mat uhrautuivat taikuuden alttarille”.

Kun monet muut tutustu vat taikatemppuihin jo lap suudessa, koki Miika Kor

Miika Korkatti poikkeaa tavallisista taikureista siinä, että hänen taikuudessaan on mukana klassisten temp pujen lisäksi psykologinen ja mystinen viitekehys. Täl löin puhutaan mentalisti sesta taikuudesta.

Omiksi esikuvikseen Mii ka Korkatti mainitsee eng lantilaisen Derren Brownin sekä yhdysvaltalaisen Da wid Blainen. Suomessa hä nellä ei ole idoleita, mikä saattaa johtua siitä, että hän tuntee suurimman osan suomalaisista ammattitai kureista.

Listen to English! verkkokurssi kevät 04120036 ke 27.1.2021 3.3.2021 klo 18 19.30, 12 t, 25 €, Anneli Niemistö. Harjoitellaan puhutun kielen ymmärtämistä. Kuunnellaan mielenkiintoisia ja hauskoja uutisia englan nin kielellä Uutisissa on kolme eri vaikeustasoa. Puhu tun kielen ymmärtämistä tukee kirjallinen teksti. Harjoi tusten avulla testaamme osaamista Ilm ke 20.1. menn. Ranskan alkeet verkossa kevät 04120034 ke 27.1.2021 7.4.2021 klo 18 19.30, 20 t, 32 €, Anneli Niemistö. Jatketaan ranskan alkeiden opiskelua kurssi kirjan C'est parfait! 1 ja verkkomateriaalin avulla. Kurssille voi tulla myös uusia opiskelijoita, jotka ovat jo hieman lukeneet ranskaa aikaisemmin. Tervetuloa mu kaan! Ilm. ke 20.1. menn.

”Mentalismissa on muka na mystisiä psykologisia jut tuja. Mentaalitaikuri yhdis tää taikuuden voiman ja mentalismin kiehtovuuden yhteen uniikilla tavalla. Esi tyksissäni on mukana klas sista taikuutta ja modernia psykologiaa”.

”Tässä pätee klassinen sa nonta: Älä tapaa idoleitasi. Silloin rikkoontuu tietty glamourkuva, jos idoliin tu tustuu henkilökohtaisesti. Tajuaa, että hekin ovat vain ihmisiä”, hymyilee Miika Korkatti.

MIIKA Korkatti käyttää vii koittain useita tunteja uusi en temppujen opetteluun. Juuri ennen tätä kyseistä haastattelua oli Korkatti suunnitellut uutta temppua toisen taikurin kanssa, joka

on tätä nykyä hänen palkka listoillaan.

”Uusi työntekijäni on mentorini, jolta opin ensim mäiset temppuni, harraste lijataikuri Joona Mäntynen. Hänen kanssaan treenaam me päivittäin ja kehittelem me uusia jekkuja uralleni”.

Miika Korkatti on asetta nut taikurin uralleen korke at tavoitteet: Hän aikoo olla jonain päivänä Suomen var teenotettavin taikuri ja ha luaa jatkaa ammattitaikurin uraansa myös ulkomailla.

”Toivon, että esimerkiksi 10 vuoden päästä pääsen kilpailemaan maailman mestaruudesta maailman suurimmissa geimeissä ul komailla. Olisi myös hienoa, jos saisin joskus kiinnityk sen esimerkiksi Las Vegasiin tai Hollywoodin Magic Cas tleen”.

Dieselkorjaamo T:mi Seppo Arvola

Huhtalantie 36, Ylivieska

seppoarvola1@gmail.com

40 vuoden kokemus diesel-alalta Syöttöpumput, suuttimet, ym diesellaitteet ja -huollot

Terveys

Mikael Tanska luo taidetta sairaudestaan huolimatta

Kaisa Hietala Ylivieska

MENNEILLÄÄN on mielen terveysviikko. Sen teemana on tänä vuonna: ”Hyvä al kaa ennen, kuin vaikeudet loppuvat”. Tavoitteena on viestiä siitä, ettei kenen kään tarvitse olla valmis tai täysin ehjä voidakseen ko kea myös elämän hyvät puolet, ja että aina on toi voa.

Ylivieskassa Mielikkita lolla teemaviikon aikana on erilaisia viikkoon liittyviä yhteisiä tapahtumia, kuten elokuva, seurapelejä ja yh teinen ruokailumatka Pris man puffaan.

Mikael Tanska, 37, istuu Mielikki -talon kammarissa ja näyttää suunnittelemaan sa ja hiirimattoa. Siinä on iloinen ja värikäs kuva kah desta henkilöstä. Maton vii meistelyn teki valokuvauk seen erikoistunut yritys. Hän harrastaa myös sarja kuvien ja pilapiirrosten piir tämistä sekä pelaa mielel lään videopelejä.

”Minä tutkin lisäksi mo nia asioita, kuten uskontoja, kieliä, historiaa ja matema tiikkaa, hän kertoo ja pyytää saman tien anteeksi, että on hieman väsynyt, kun hän ei ole saanut yöllä nukuttua.

MIKAEL Tanska on syntyi sin merijärvinen, mutta on muuttanut äitinsä kanssa jo viisivuotiaana Kalajoelle ja myöhemmin sijaisperhee seen Haapavedelle. Mikael kirjoitti ylioppilaaksi Haa paveden lukiosta. Hän sai niin hyvät paperit, että olisi päässyt suoraan lukemaan esimerkiksi matematiikkaa Oulun yliopistoon.

”Olin lukiossa koulupin ko”, muistelee Mikael Tans ka.

jassa ollessaan. ”Armeijaan kuuluu olen naisesti tasapäistäminen”, Mikael kommentoi armeijaaikaansa.

Hän sairastui ja on ollut sittemmin kaikkiaan viiteen otteeseen potilaana Visalan sairaalassa. Pisin sairaala jakso on kestänyt kaksi vuotta, vuodesta 2004 vuo teen 2006. Mikael Tanskan sairaudet on määritelty lää ketieteellisesti Aspergerin oireyhtymäksi ja skitsofre niaksi.

Esimerkiksi aspergeriä Mikael Tanska pitää nyt myös vahvuutenaan, koska hän huomaa sairauden aut tavan yksittäisissä suorituk sissa.

”Muut sitä eivät välttä mättä huomaa”, hän sanoo.

Mikael Tanska on itse opiskellut japanin ja kiinan kieliä ja hän tekee parhail laan sanakirjaa japanista suomeksi.

”Sanakirjan teko on ikui suusprojekti. Japania olen kyllä opettanut muun mu assa kansalaisopistossa kak si kurssia, mutta sitten sai rastuin toisen kurssin alka essa”.

Mikael Tanskan uusin harrastus on korean kielen itseopiskelu.

”Sen olen aloittanut vasta tänä syksynä”, hän kertoo.

Haasteltava muistelee, et tä japanin kieli alkoi kiin nostaa häntä heti, kun tele

visiossa alkoi sarja Pokemo nista vuonna 1999.

NYKYISIN Mikael Tanska asuu Ylivieskassa. Hän saa sairauteensa kotikuntoutus ta. Se tarkoittaa, että mie lenterveyskuntoutujaa käy asiantuntija tapaamassa asi akkaan kotona, esimerkiksi Mikaelin tapauksessaan kerran kahdessa viikossa. Palvelu on ilmaista ja Mika el kertoo olevansa palvelus ta erityisen kiitollinen Yli vieskalle.

Lisäksi Mikael käy Ylivies kassa Mielikkitalolla miltei joka päivä. Se on Kalajoki laakson mielenterveysyh distyksen Mielikit ry:n yllä pitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, mielen terveys ja päihdekuntoutu jille sekä kaikille mielenter veysasioista kiinnostuneille. Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa Mielikkita lon päivittäistä toimintaa, sillä sieltä saa tukea, ohjaus ta ja keskusteluapua.

”Mielikkitalo on Ylivies kan paras paikka. Se on paikka, mihin voi tulla mil loin vain. Talolla käy myös mielenkiintoisia ihmisiä. Pyrin tulemaan toimeen kaikkien mielikkitalolaisten kanssa. Lisäksi talossa voi ruokailla päivittäin ja tarjol la on aina hyvää ja halpaa ruokaa”.

Lukion jälkeen Mikael Tanskaa ”vähän harmitti”, kun hänellä ei ollut selvää tulevaisuuden tavoitetta, kuten monilla muilla yliop pilaaksi päässeillä. Pian lu kion jälkeen hän kuitenkin sairastui ja sairaudesta tuli koko elämän mittainen seu ralainen.

”Nyt olen jo kuitenkin tyytyväinen elämääni, vaik ka tiedän, etten koskaan pa rane, mutta se ei enää mi nua haittaa”, Mikael Tanska vakuuttaa.

Kehopositiivuus vastaan terveys

KEHOPOSITIIVISUUS on ol lut parin viime vuoden mer kittävä teema, josta lehdet ja media ovat täyttyneet.

Paljon on saatukin aikaan ja muutokset ovat olleet mullistavia.

Olisi hienoa, että jokainen kokisi itsensä arvostetuksi omassa vartalossaan häpei lemättä, eikä arvostusta määrittäisi tietyt mitat ja kriteerit.

TERVEYDEN kannalta kan nan kuitenkin syvää huolta aiheesta. Ohittaako suvaitse vaisuus terveyden?

Ymmärrämmekö ali- tai ylipainon vaikutuksen eli mistölle?

Mitä suuremmaksi kehon rasvan määrä kasvaa, sitä suuremmaksi riski sairastua kasvaa. Rasvan myötä tulehdusta edistävien välittäjäaineiden määrä lisääntyy ja tulehdusta suojaavien välittäjäaineiden pitoisuus pienenee.

Ylipaino ruokkii suoliston huonoa kuntoa ja se on toi nen tärkeä syy matala-astei seen tulehduksen syntymi seen. Väärä mikrobikanta voi aktivoida tulehduksen suoliston limakalvoilla. Usein matala-asteinen tu lehdus on oireeton ja havai taan vasta muiden sairauksi en puhjettua. Se liitetään li havuuteen, kakkostyypin diabetekseen, sepelvaltimo tautiin, sekä metaboliseen oireyhtymään (diabeteksen, sekä sydän- ja verisuonisai rausten riski kasvaa korkean kolesterolin, korkean veren paineen, sekä keskivartaloli havuuden myötä) Matala-as teisen tulehduksen yhteyttä Alzheimerin taudin, demen tian, syövän, allergioiden, astman ja masennuksen

suhteen, tutkitaan koko ajan.

Jos verrataan ihmistä tiili taloon, ihmisen solut ovat kuin talon tiilet. Proteiinista saadaan tukeva tiili ja hyväs tä rasvasta solun seinämät, eli laasti tiilille. Jos proteiini puuttuu, ei soluista tule vah voja tiiliä, vaan heikkoja ja hauraita. Jos puolestaan ras va puuttuu, eivät solut kos kaan saa vahvoja seinämiä, eivätkä seinät pysy kasassa. Elimistöstä tulee hauras ja vastustuskyky häiriintyy ja huononee. Ihmisen fyysinen toiminta heikkenee, ja toi mintakyky laskee. Hiilihyd raatit ovat ihmisen polttoai ne ja miten käy autolle il man polttoainetta? Se hyy tyy. Aliravitsemuksesta voi seurata kudos-, aivovauriot, sekä sydänviat.

TERVEELLINEN ravinto ja liikunta ovat avainasemassa. Verensokerin pitäminen ta saisena säännöllisellä ruoka rytmillä ja oikealla määrällä hyviä hiilihydraatteja ja pro teiinia, sekä hyvän rasvan valinta ja käyttäminen arjes sa ovat kaiken a ja o.

Salliminen ja hyväksymi nen on toivottavaa ja suota vaa, mutta terveydellemme emme voi ummistaa sil miämme. Asiat tulevat eteemme jossain vaiheessa, olisiko siis aika aukaista sil mät havaitsemaan myös tä mä?

Nämä ovat pitkälti elinta pasairauksia, joihin voimme vaikuttaa.

Millaisen tulevaisuuden sinä haluat?

Miia Niskanen liikuntaneuvoja, pt sairaanhoitaja, hyvinvointialan yrittäjä

Mikael Tanska on taiteellisesti ja tieteellisesti lahjakas ihminen. Siitä osoituksena on muun muassa kuvassa oleva hiirimatto, jonka hän on suunnitellut ja toteuttanut.

Luonto

Osa järripeipoista talvehtii Suomessa

JÄRRIPEIPPO on kuulu nut Suomen linnustoon jo pitkään ja tullut tutuksi Suomalaisille. Kansan kie lessä laji on saanut monia lempinimiä kuten härkä peippo, jäärä, jurriainen ja ryystäjä. Järripeipon laulu onkin varsin yksitoikkois ta ryystämistä. Parhaim millaan se vetää lyhyen ryystävän rykäisyn kym meniäkin kertoja minuu tissa. Toisinaan keväisin koiras ei löydä itselleen naarasta vaan lähes tau koamaton ryystäminen voi jatkua viikkotolkulla. Järripeippo on karaistu nut lintu. Vielä marras kuussakin voi järripeip poihin törmätä metsäret kellä. Syksyllä järripeipot kerääntyvät parviin. Par vissa voi olla vain kymme nen lintua, mutta toisi naan järripeippoja voi lin tutorneista havannoida tuhansien lintujenkin par vissa. Kylmät pohjois,- ja itätuulet, sekä lumi häätä vät Pohjois-Suomesta vii meisetkin järripeipot ete lämmäksi. Varpuslinnuis ta järripeipon lisäksi voi

vielä marraskuussa koh data muun muassa puna rintoja, kiuruja ja niittykirvisiä. Myös osa vesilinnuista sinnittelee aivan jäiden tuloon saak ka. Yksi syy järripeipon myöhäiseen syysmuut toon on sulkasato. Suurin osa linnuista sulkii jo ke sä-heinäkuussa, mutta järripeippo aloittaa sulki misen vasta elokuun puo livälissä. Osalla pohjoises ta muuttavilla järripei poilla on sulkiminen vielä kesken muuton alkaessa. Sulkiminen ei kuitenkaan estä lentämistä sillä vii meiseksi kasvavat sellai set sulat jotka eivät enää vaikuta juuri lentoky kyyn. Siinä vaiheessa kun linnut lähtevät Suomesta pois on yleensä sulkimi nen jo ohitse.

LOKAKUUSSA järipeippo on jo saanut uuden hienon sulka-asun. Paikoin lintua peittää vaaleat uudet höy henet, niiden tarkoitus on suojata uutta talviasua kevääseen saakka. Vaaleat höyhenet tuovat lisää

lämpöä talvipukuun. Ke vääseen mennessä ne ovat kuluneet pois ja alta pal jastuu värikäs kesäpuku.

Vaaleista höyhenistä johtuen talvipuvusta ei löydy niin paljon mustaa väriä kuin kesäpuvusta. Sulkien vaihto on yleensä ohi lokakuun puolivälissä. Marraskuussa ei monella kaan lajilla ole enää sulki minen kesken. Mutta mo net paikkalinnut jotka ei vät lähde muutolle jättä vät sulkimisen myöhem mäksi aina loppuvuoteen, vielä marraskuussa sulkii muun muassa punatulkku. Talvisin järripeippoja jää myös Suomeen talvehti maan enempi tai vähempi. Karaistuneena lintuna jär ripeippo selviää kyllä tal vesta kunhan ravintoa on vain tarpeeksi tarjolla. Il maston lämpeneminen on järripeipolle enimmäk seen ongelma, tosin läm peneminen ja lumen vä hyys tietysti auttaa ravin non etsimisessä. Syksyisin järripeippoja ruokailee sänkipelloilla ja rikka ruohokentillä suurinkin

joukoin. Myös viljapelloil le karisseet jyvät maitta vat järreille. Toisinaan syksyt ovat varsin vetisiä ja viljat jäävät pelloille, tällöin keltasirkut, viher varpuset ja järripeipot jäävät ruokailemaan niin kauaksi aikaa kuin ravin toa riittää.

Järripeippo on viileän il maston laji ja se kärsii ny kyisestä lämpenemisestä. Eteläisessä Suomessa on pesinyt sitä enemmän jär ripeippoja, mitä kylmem pi kevät ja alkukesä on ol lut. Tällöin lintuja on pe sinyt aivan eteläistä ran nikkoa myöten. Ilmaston lämpenemisen vaikutus on jo nyt nähtävissä. Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten pesinnän eteläinen raja kulkiPori-Joensuu lin jalla. Nykyisin Järripeippo on jo suhteellisen harva lukuinen pesijä Oulu-Kuu samo linjan alapuolella, ja tämä suuntaus tulee var maan jatkumaan. Aikoi naan järripeippo pesi var sin runsaana myös Etelä,ja Keski-Suomessa, se kaihtoi vain aivan eteläi

sintä rannikkoa. Järripeip poa voi hyvin sanoa Lapin linnuksi sillä tihein kanta on ollut Metsä-Lapissa ja varsinkin Ivalon ja Inarin metsissä.

JÄRRIPEIPPO kaihtaa kaikkein tiheimpiä kuusi koita, joten Lapin harvah kot männiköt ovat sen mieleen. Järripeippo on Lapissa urpiaisen ja paju linnun ohella runsain lin tulaji. Järripeippo ei juuri Lapin avoimissa männi köissä retkeilijää pelkää vaan päästää varsin lähel le kuuntelemaan linnun ryystvää laulua, joillakin paikkakunnilla lajia kut sutaankin ”ryystääjäpei poksi”. Järripeipon pesä joutuu usein pesärosvon tyhjentämäksi ja linnut tekevät usein uusintape sueita. Järripeippo on hie man vaikea seurattava sil lä sen kannoissa on run saita vaihteluita luonnos taankin. Erityisesti sää ja ravintotilanne vaikuttaa lintujen määrään suuresti.

Laji saattaa toisinaan puuttua laajoiltakin alu

eilta, mutta toisaalta sitä löytyy pesivänä runsaasti kin. Järripeipon elintavat muistuttaa hieman nor maalin peipon elämään. Onkin otaksuttu että järri peippo on tavallisen pei pon tytärlaji, joka on ai koinaan erkaantunut kan talajistaan erilaisten luon nontilan muutosten vuok si. Järripeipon pesä muis tuttaa tavallisen peipon pesää, mutta on hieman suurempi ja löyhemmin rakenneltu kuusen tai koi vun oksan hankaan. Vaati mattomamman pesän li säksi järripeippo viihtyy myös vaatimattomimmis sa metsissä kuin peippo, kuten vesistöiden, hakkui den ja soiden reunamet sissä. Syksyisin järripei pot käyttävät ravintonaan siemeniä, ei juuri marjoja kuten rastaat. Suosittu lintujen talviruokinta on kin osaltaan auttanut jär ripeippoa talvehtimaan Suomessa. Talvella järriin voi törmätä monisa Eu roopan valtioissa.

Jarmo Vacklin

Nykyisin järripeippo on jo suhteellisen harvalukuinen pesijä Oulu-Kuusamo linjan alapuolella.

Anna Pyy

Sirpa Alanen

Anna Pyy

Anna Pyy

Sirpa Alanen

Sirpa Alanen

Anna Pyy

POVAKO

Poliisiopintoihin valmentava koulutus (5 kk)

Kvarnenin kautta poliisiammattikorkeakouluun!

Kiinnostaako poliisin työ kentällä? Vai sopisivatko rikostutkijan tehtävät sinulle paremmin? Hae poliisiksi tule tekijäksi, sinua tarvitaan! Poliisikoulutukseen on paljon hakijoita, joten tule ensin poliisikoulutukseen valmentavaan koulutukseen (POVAKO) Kruunupyyhyn. Meillä on antaa sinulle hyvät valmiudet Polamkin pääsykokeista selviytymiseen POVAKO kurssi on vaativa ja intensiivinen, viiden kuukauden mittainen koulutus Keskitytään fyysisen kunnon kohottamiseen, äidinkielen taitojen kehittämiseen, sekä psykologisiin tehtäviin Asenteesi on tärkein! Oikealla asenteella tulet selviytymään POVAKO-koulutuksesta, ammattitaitoisten opettajien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella, sek ä opiskelijar yhmän positiivisella vuorovaikutuksella.

Lisätietoja, yhteystiedot: www.kvarnen. matti.ranta@kvarnen. 040 7688 444

Kurssit alkavat kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa.

Ydinvoimalatöiden loppuminen – raahelainen Matti Myllylä

PYHÄJOEN ydinvoimala työmaalla on tällä hetkellä hiljaista. Fennovoima il moitti toukokuun alussa päättäneensä Hanhikivi 1 -voimalan laitostoimitusso pimuksen RAOS Projectin kanssa johtuen RAOS Pro jectin merkittävistä viiväs tyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke. Hanhikivi 1 -rakennuslupahakemuk sen Fennovoima perui tou kokuun 24. päivä.

RAAHELAINEN Matti Myl lylä oli yksi venäläisen lai tostoimittajan RAOS Projec tin 20 suomalaistyöntekijäs tä. Myllylä ehti työskennellä Pyhäjoella neljä vuotta. Hän työskenteli työmaalla säh kövalvojan tehtävissä.

”Työ oli asiallista, eikä sii tä ole valittamista millään tapaa. Työntekijöitä oli aja

teltu hyvin. Kun toimistora kennus saatiin valmiiksi, saimme 2-4 hengen huo neet, jotka olivat viimeisen päälle asiallisia. Työvaatetus ja työterveyshuolto olivat erittäin hyvällä tasolla”, kehuu Matti Myllylä.

YDINVOIMALAHANKKEEN loppuminen tuli Matti Myl lylälle muille työntekijöille yllätyksenä, vaikka työnan tajalta oli tullut jo aiemmin viestiä, että tämän kaltaisia päätöksiä voi olla tulossa.

”Moni alkoi pitämään sa man tien kesä- ja talvilo mansa. Yt:t alkoivat nor maalisti ja sitten yhtiö tarjo si ainakin osalle työpaikkaa toisista paikoista”.

Matti Myllylälle tarjottiin sähköpuolen spesialistin paikkaa Pietarista. Hän kui tenkin kieltäytyi tarjoukses ta vedoten vallitsevaan maailman tilanteeseen.

KAIKKI Hanhikivi 1:n paris sa olleet työntekijät olivat sitoutuneet työskentele mään hankkeen parissa vie lä pitkään, joten sen kariu tuminen oli siten suuri pet tymys. Matti Myllylän mu kaan suurin osa työnteki jöistä kuitenkin ymmärsi, mitä asioita päätöksen taka na oli.

”Suomalaiset ja virolaiset ymmärsivät tilanteen pal jon paremmin kuin venäläi set, joista osa ei ymmärtä nyt päätöstä lainkaan”, hän myöntää.

Matti Myllylälle kävi ti lanteessa kuitenkin hyvä tuuri, sillä hän oli jo ehtinyt turvata selustaansa pahim man varalta. Hän ja kolme muuta ydinvoimalatyö maalla ollutta työntekijää perustivat jo maaliskuussa rakennus- ja sähköalan yri tyksen, RSP-Suomi Oy:n.

”Tarkoituksena oli, että

Jatkuva haku

Matti Kuoppala Raahe

loppuminen ei ollut elämän loppu Myllylä ryhtyi yrittäjäksi

kun työmaa saa rakennuslu van ja alkaa 1-2 vuoden suunnittelutauko, olisimme tehneet töitä firmassa töitä tässä välissä. Ja sitten eläk keellä jatkaisimme työnte koa”, suunnitteli Matti Myl lylä.

MUTTA toisin kävi. Uudelle yritykselle tuli tilausta pal jon aiemmin. RSP-Suomi Oy tekee rakennuspuolella re montteja ja rakenne- ja ra kennussuunnittelua sekä -valvontaa.

Se tarjoaa myös maahan tuontia kodintuotteille ku ten keittiökalusteille, säle kaihtimille, kaapistoille ja parketeille.

Sähköpuolella yrityksen toimenkuvana on urakointi, huolto, suunnittelu ja val vonta. Uusimpana palvelu na ovat lämpökamerakuva ukset sekä autojen sähköla tauspisteiden rakentami nen.

”Toiminta on lähtenyt ihan hyvin liikkeelle. Meillä on nyt suunnitteilla toisen toimipisteen perustaminen pääkaupunkiseudulle. Eten kin siellä on nyt ollut kova kysyntä autojen latauspis teille”, sanoo Matti Myllylä.

SE, mitä Pyhäjoen jo pitkäl le rakennetulla ydinvoima la-alueella tulee jatkossa ta pahtumaan, on vielä hämä rän peitossa. Matti Myllylä arvelee, että tulee viemään vuosia, että rakentaminen alueella alkaa uudestaan. Tämä johtuu muun muassa Fennovoiman ja RAOS:n välisistä oikeuskanteista.

”Mutta villi veikkaukseni on, että kyllä ydinvoimala Pyhäjoelle vielä joskus ra kennetaan”.

Oulaistelaiskaratekat sensein opissa

LÄHDIMME aamulla per jantaina junalla Oulaisista kohti Tamperetta. Tampe reelle päästyämme lähdim me kävelemään kohti Vara lan urheiluopistoa ja mat kalla pysähdyimme syö mään. Varalan urheiluopis to sijaitsi Pyhäjärven ja Pyynikin välissä. Maisemat olivat hienot. Olimme tul leet Varalan urheiluopis tolle karateleirille, jolla meitä tulisi opettamaan 7. tason mustan vyön omaava sensei Velibor Dimitrijevic.

LEIRI ei ollut mikään mah dottoman iso. Siellä oli yh teensä 11 henkeä ja aiem piin kertoihin suhteutettu na siellä oli paljon väkeä. Yksi leiriläisistä oli tullut Kreikasta asti. Ennen en simmäisiä harjoituksia odo tuksia ei oikein ollut, koska ei tiedetty, mitä odottaa. Ensimmäisissä harjoituk sissa kävi selväksi, ettei tänne tultu pelleilemään. Myöhemmin tämä kuiten kin muuttui, koska totisuus vallitsi ainoastaan harjoi tusten aikana ja se tasoitet tiin aika kiitettävästi va paa-ajalla. Suurista ikä

eroista huolimatta yhteis henki oli erinomainen ja kaikilla oli mukavaa. Vara lassa majoitus oli kuin ho tellissa. Ruuat olivat siellä aivan omaa luokkaansa ja meillä oli joka ilta yhteinen illallinen kabinetissa, jossa kokoonnuttiin hyvän ruu an ääreen keskustelemaan. Valtaosa leirillä olijoista omistivat jo mustan vyön ja

siellä oli viisi henkeä, joilla ei ollut mustaa vyötä. Kara tessa ei kuitenkaan määri tetä harjoittelijan arvoa vyön perusteella. Aika ku lui erittäin nopeasti har joittelun ja vapaa-ajan mer keissä.

PIAN olikin jo lähdön aika. Ennen lähtöä toivotimme kaikille hyvää jatkoa. Eh

dimme vielä pyytää ikäto verini kanssa sensei Velibo rilta nimikirjoitukset moti vaatioksi. Lähdimme leiril tä hyvällä mielellä ja hyviä muistoja mukana. Jos kara te kiinnostaa, kannattaa si tä tulla kokeilemaan. Oulai sissa siihen löytyy hyvät puitteet.

Onni Punkeri

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET

RAAHESSA 6.12.2022

Klo 10 jumalanpalvelukset Raahen, Saloisten, Pattijoen ja Vihannin kirkoissa. Heti jumalanpalve lusten jälkeen Veteraani- ja kansalaisjärjestöjen sekä Raahen kaupungin ja Raahen seurakunnan järjestämät kunniaosoitukset sankarihaudoilla ja vapaussodassa kaatuneiden muistomerkeillä.

Klo 10.30 kunniakäynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla Haaralan hautausmaalla.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAT:

VIHANNIN SEURAKUNTATALO NOIN KLO 11.30

RAAHESALI KLO 15, OHJELMA:

• Raahen kaupungin tervehdys Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Pulkkanen

• Juhlapuhe

Raahen kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen Pro Raahe -mitalien jako

Musiikista vastaavat Raahen puhallinorkesteri ja Raahen Mieslaulajat. Kahvitarjoilu. ISOT KUNNIAMERKIT. 6.12. juhlaliputetaan koko maassa. Kodeissa ja laitok sissa itsenäisyyspäivän juhlavalaistus klo 18.00-20.00.

OULAISTEN KAUPUNKI

OULAISTEN

KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS

pidetään keskiviikkona 30.11.2022 kello 17.30 kaupunginvaltuuston kokoushuoneessa kaupungintalolla.

OULAISTEN KAUPUNKI

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Oulaisten kaupungin kotisivuilla.

Valtuuston kokousta voi seurata suorana lähetyksenä os. www.oulainen.fi

Oulaisissa 21.11.2022

Kai Pajala kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Oulaistelaiset karatekat Tommi Oja, Manu Aunola, Mika Peltonen, Pietro Eskola ja Onni Punkeri Tampereella Varalan urheiluopistolla yhdessä opettajansa sensei Velibor Dimitrijevic 7.dan kanssa.

Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu ydinvoimala jäi ainakin tällä erää rakentamatta. Alueella työskenteli iso joukko suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä. Kuva: Fennovoima

KIRJOITA TAI LÄHETÄ

MIELIPIDE

PÄÄTOIMITTAJALTA

Tekoälyä ei tarvitse pelätä

TÄSSÄ lehdessä on haasta teltu vihantilaislähtöistä Tero Ojanperää. Hän teki 1990-2000-luvuilla pitkän uran Nokian kehitystehtä vissä ja on kunnostautunut viime vuosina muun muassa tekoälybisneksessä. Tästä toimialasta odotellaan tule vaisuuden kasvualaa myös meillä Suomessa. Tekoäly on jo mukana monissa tä män päivän teknologioissa. Itseohjautuvat autot ovat jo totta esimerkiksi Teslan osalta.

Tarvitaan kuitenkin yri tyksiltä enemmän rohkeut ta lähteä tekoälyprojektei

LUKIJAN KUVA

hin mukaan. Tätä perään kuuluttaa myös Tero Ojan perä. Hänen mukaansa te koäly ei kehity ilman että si tä käytetään. Jotkut saatta vat pelätä sitä, ottaako teko äly vielä tulevaisuudessa vallan ihmisiltä, kuten mo nissa tieteisjännäreissä ker rotaan. Tero Ojanperä kui tenkin muistuttaa, että te koäly ei ole tulevaisuudes sakaan mitään ilman ihmi sen ohjausta.

Tässä numerossa kerro taan myös tarinaa Pyhäjoen ydinvoimalassa työntekijä nä olleesta raahelaisesta Matti Myllylästä. Häneltä,

kuten muiltakin alueella töissä olleelta työntekijältä loppuivat työt, kun Fenno voima ilmoitti ottavansa ra kennuslupahakemuksensa pois. Syynä tähän olivat ve näläisen laitetoimittajan kanssa tulleet erimielisyy det.

Onneksi Matti Myllylä oli kaukaa viisas ja ehti varau tua tulevaan. Hän perusti muutaman työtoverinsa

kanssa sähkö- ja rakennus alan yrityksen. Nyt yritys miettii jo laajentumista Ete lä-Suomeen asti.

Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.

Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen.

Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.

LASSI JA LEEVI

Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi

Oulun korkeudella on jo päästy hiihtämisen makuun.

Lukijan kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.

Lähettäkää kuvat osoitteella: kuvat@ seutumajakka.fi

Eläkeläisköyhyyteen on puututtava

LÄHES neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita, ja useim milla heistä menee ihan muka vasti. Keskimääräinen kuukau sieläke on noussut vuosien mittaan. Silti noin 15% yli 65-vuotiaista elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Elä keläisnaisten keskuudessa köyhyys on miehiä yleisem pää.

Nuorikin aikuinen voi olla eläkeläinen. Työkyvyttömyys eläkkeen varassa elää lukuisia työikäisiä suomalaisia, joista osalla on myös lapsia. Työky vyttömyyseläkkeelle päätynyt nuori on usein vähävarainen läpi elämänsä, sillä tulona on yleensä vain vähimmäismää räiset kansan- ja takuueläke.

Tänä vuonna inflaatio on nostanut etenkin sähkön, polt toaineiden ja ruuan hintaa. Voimakkaimmin vaikutukset kohdistuvat pienituloisiin, joil la ei ole taloudellisia puskurei ta, joiden turvin selvitä uusista hinnankorotuksista tai tule vasta lämmityskaudesta. Eri tyisesti yksinasuvien tilanne voi olla tukala.

Pidän tärkeänä, että edus kunnassa on hyväksytty useita lakiesityksiä, jotka auttavat kansalaisten selviämistä ko hoavien kustannusten keskel lä. Korkeisiin sähkölaskuihin voi saada sähkötukea, lämmi tyskulut huomioidaan asumis tuessa aiempaa paremmin, lääkkeiden maksukatto säilyy ennallaan ja etenkin lapsiper heiden sosiaaliturvaan teh dään korotuksia.

Eläkeläisten tilannetta hel pottaa vuodenvaihteen varsin suuret indeksikorotukset. Työ eläkkeet nousevat ennätyksel liset 6,8% ja kansaneläke ja muut Kelan indeksisidonnaiset etuudet 4,2%. Hallituksen pää tökset ja indeksikorotukset ovat tarpeen ja toivottavasti lievittävät laajalti jaettua huol ta toimeentulosta.

Ulosoton suojaosuus nousee ensi vuodeksi takuueläkkeen

Katja Hänninen

tasolle, ja tämä taso täytyy va kiinnuttaa pysyväksi. Samoin lapsiperheiden ensi vuodelle korotettavia etuuksia ei tule laskea takaisin vanhalle tasolle. Köyhyyden torjumisessa täytyy kiinnittää huomiota myös menoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja päätyy yhä runsain mitoin ulosottoon, vaikka maksuja on alennettu ja yhtenäistetty. Pal veluihin hakeutumista saate taan vältellä maksujen takia. Laskuihin voi hakea toimeen tulotukea tai maksuhuojen nusta, mutta mahdollisuus jää silti monelta käyttämättä. Köy hyys tai velkaantuminen eivät saa johtua siitä, että sosiaali turvaetuuksien hakeminen on liian monimutkaista tai vai keasti ennakoitavaa.

Työtä eriarvoisuuden ja köy hyyden lievittämiseksi on edelleen jatkettava. Takuu- ja kansaneläkettä on edelleen ko rotettava ja pieniä työeläkkeitä saavien tilannetta helpotetta va. Työ- ja kansaneläkkeen yh teensovittamista täytyy kehit tää ja työeläkejärjestelmän si säistä oikeudenmukaisuutta vahvistaa.

Marinin hallitus asetti kau tensa alussa sosiaaliturvako mitean uudistamaan ja selkiyt tämään sosiaaliturvajärjestel mää. Tässä työssä tulee torjua myös eläkeläisköyhyyttä. Va semmiston tavoitteena on pit källä tähtäimellä perustulo, jo ka turvaisi minimitason toi meentulon kaikille.

Näiden tavoitteiden siivittä mänä haluan toivottaa rau haisaa joulunodotusta kaikille!

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

KOLUMNI

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Kuva: Matti Kuoppala

Lähetä

Tekstaripalsta

Petivelkaa Oulaisissa Vaikeita aikoja kohtiko?

OSUI käteeni kirja, jossa ker rottiin kansamme eräästä hy vin vaikeasta ajasta, joka koski jokaista kansalaista, jotka sil loin elivät. Sain käteeni Eino Leinon romaanin ”Jaana Rön ty”. Ajankohta, jota kirjassa kuvataan, on 1860-luvun Suo mi, joka silloin oli Venäjän val lan alla ja jossa silloin oli kato vuodet. Viljaa ei saatu korja tuksi Pohjois-Suomessa ollen kaan. Kaiken vei halla. Nälkäi set kerjäläislaumat siirtyivät etelää kohti toivossa, että siel lä olisi jotakin töitä tarjolla ja leipää. Nälän lisäksi tulivat monet sairaudet näihin kulki joihin. Lavantauti raivosi ja paljon tuli vainajia, jotka tauti ja nälkä veivät elävien kirjois ta.

Vuosisata vaihtui, mutta se kin toi uusia sotia. Alkoi en simmäinen maailmansota Eu roopassa, Suomi tuli itsenäi seksi valtioksi, mutta taas odotti nälänhätä ja taudit ja sota. Tauteja kulki sotilaitten ja sotapakolaisten mukana.

Oulainen oli 1920-1930 ja 1940-luvuilla mustimpia keuhkotautialueita. Minäkin muistan, kuinka monissa naa puriperheissä oli keuhkotau tia. Ja lääkkeitä tautiin ei ollut. Ensimmäinen lääke strepto mysiini saatiin vasta 1940-lu vulla. Yhden muistan, joka sai Amerikasta lääkkeen keuhko tautiinsa. Seuraavat lääkkeet PAS ja INH tulivat Suomessa käyttöön vasta 1950-luvulla. Keuhkotautiin kuolivat ennen lääkkeitä kaikki, jotka sen sai vat. Se oli varma kuoleman tuomio keuhkotauti 1930–1940-luvuilla.

Naapurissani kuoli Esko-tei nipoika 1930-luvulla, samoin Hilja, leskiäidin tytär, 16-v. Myös koko perhe meni muu taman vuoden sisällä. Isä, äiti ja kaksi lasta. Kyllä me kat soimme tarkkaan, minne tubi täti meni, kun hän asui Arolas sa, joka talo oli Eskopäässä, mihin taloon tubitäti poikkesi. Tubitädin oikea nimi olisi ollut Helmi Wahlroos, eikä me olisi

osattu sitä lausuakaan.

Arolassa oli myöhemmin eli jatkosodan aikana, kulkutauti sairaala. Arola oli entisen Pus kan talon kohdalla, nykyisin siinä on Paunan talo. Tai aina kin liki. Luokkatovereista tubi vei kaksi, Ailin ja Einon. La vantautia oli myös. Kävin kou lutoveriani katsomassa ikku nalasin takaa Arolassa jatko sodan aikana. Huoneeseen ei saanut mennä. Onneksi oli vain yksi lasi. Kuulimme pu heen. Lavantauti vei Anna-Lii salta tukan. Onneksi tukka kuitenkin kasvoi takaisin. Oli noin vuoden perästä hius kuontalo pään päällä. Toivotaan, että joskus koro nakin väistyy. Tähän asti on kylläkin ihmisten elämään kuuluneet sodat sekä monen laiset kulkutaudit. Ovatko so dat ja onnettomuudet ja taudit rangaistuksia ihmisille Juma lalta, saa jokainen miettiä ty könänsä.

Hilkka Kuusisto

LAINAAN ensin 18.11. Kale van jutun otsikkoa, 140 MIL JOONAA EUROA. Hyvinvoin tialueen talous sukeltaa sy välle heti toiminnan alkuvuo sina. Lainaus päättyi: Eihän sen niin pitänyt mennä, aivan toisin ja loistavin tulevaisuu den näkymin meitä on sumu tettu. On se ison soten valta kunta, jossain pohjoisen ulot tumattomissa. On annettu paikallisempi aluevaltuusto, missä Oulaisten kaupungin valtuuston puheenjohtaja on myös aluevaltuuston pu heenjohtaja. (Reporahat peti paikkojen hyväksi.) Ilman sen kummempia se

littelyjä saimme lukea lehdis tä, että terveyskeskuksemme petipaikat luovutetaan uuden järjestelmän alttarille, aivan kuin kaikki taudit ja vaivat olisivat pois pyyhkäistyt ih meellisen soten ansiosta! Mutta seurausilmiöistä ei ole mitään tieteellistä julkaistu, kuten henkilökunta perhei neen. Jäävätkö he Oulaisiin? Oulaisten etsiessä uusia asuk kaita, mutta kuluttajasuoja lain mukaisesti heille olisi kerrottava, että Oulaisten terveydenhoito on ajettu alas.

On laajaltikin kiinnostusta, mitä tulisi sänkyjen paikalle.

numeroon 0440 470 124.

PERUSKOULUN ysiluokkalai set alkavat jo pohtia syksyn 2023 jatkovalintojaan. Viime vuosina yli puolet on tähdän nyt lukioon.

Omasta lukiosta tulee pie nille kunnille entistäkin tär keämpi elinvoimatekijä SOTEhallinnon poistuessa hyvin vointialueille 1.1.2023. Esimer kiksi kuntaan muuttoa harkit seville yrittäjille ja heidän työntekijöilleen on tärkeää saada lapsilleen lukiokoulutus läheltä.

Suomen tiheä lukioverkko tarjoaa lähes kaikille perus koulunsa päättäville mahdol lisuuden jatkaa opintojaan ko toa käsin aina korkeakoulujen kynnykselle saakka. Tämä kertoo sekä koulutuksen ar vostuksesta että alueellisesta ja koulutuksellisesta tasa-ar vosta maassamme.

Kuntien päättäjät tiedosta vat oman lukion koko paikka kunnan yhteiseksi projektiksi. Lukio vahvistaa myös perus

opetusta, koska pienissä kun nissa lukio ja peruskoulu toi mivat yleensä yhteisin tiloin ja opettajin, useimmiten vielä saman rehtorin alaisuudessa.

Maailmanlaajuisesti ovat sadat tuhannet kehittyvien maiden nuoret jo vuosikaudet siirtyneet opiskelemaan ang losaksisiin maihin. Suomi on nyt alkanut ottaa osansa tästä lahjakkaiden virrasta jopa niin, että opiskelukielenä on kin suomi englannin sijasta. Suomeen houkuttelevat kou lutusmaineen lisäksi mm. maaseutukuntien puhdas ym päristö ja luonto. Kiinnostu neita on enemmän kuin voi daan ottaa.

Elokuussa 2022 lukion aloit ti noin 140 nuorta Vietnamis ta, Myanmarista, Iranista ja muista kaukomaista. Syksyllä 2023 tulee yli tuhat lisää. Kaik ki opiskelevat suomen kielen lähtömaassaan. Suomi ei ole kielenä sen vaikeampi oppia kuin muutkaan kielet.

Pienissä lukioissa opetus ryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilölli nen opastus ylenpalttista. Täs tä hyötyvät niin kantasuoma laiset kuin kauempaakin tule vat.

Suomen Lähilukioyhdistyk sellä on tällä hetkellä 176 jä senlukiota eli noin puolet Suo men lukioista. Jäseneksi otet taessa opiskelijamäärä saa olla korkeintaan 150.

Henkilökohtaisesti pienissä ryhmissä ohjattuina kouluyh teisön jäsenet kantavat yhdes sä vastuuta tulosten saavutta misesta. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Pienissä lukioissa ollaan lähellä koulu kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta.

Jukka O. Mattila, puheenjohtaja Suomen Lähilukioyhdistys ry

Mistä saadaan kotihoitoon potilassängyt ja yöhoitajat?

”Kalevan mukaan muuta mat ryhmänjohtajat lausuvat mielipiteitään aluevaltuus tosta ja sen tehtävistä." Mutta paikallisesti laittaisin val tuuston purkamaan potilas paikkojen hävityspäätöksen. Mutta eihän se käy. Ettei vain kuntalaiset olisi valtuustoää nestystensä kanssa lirissä? Minä saan arvostella, olen ää nestänyt. Eikä aie mene mie leni mukaan.

Reijo Huhtala Oulainen

Ongelmallinen digitaalisuus

OLEN seurannut tätä digikii maa valtion eri toimielimissä ja palveluissa. Suomessa on eläkeläisiä, vammaisia, sairai ta, työttömiä ja vanhuksia eh kä 30 prosenttia kansasta. Kaikilla näihin ryhmiin kuu luvilla on hyvin puutteelliset mahdollisuudet ostaa usean laisia äly-ja digilaitteita, saati sitten oppia ja pystyä käyttä mään näillä byrokraattien ka pulakielellä laadittuja moni mutkaisia ”palveluja”. Kun ol laan unohtamassa ja hylkää mässä tavallisesti paperilla hoidetut asiat, jää iso osa kan sasta täysin saavuttamatta. Minulle on tullut kokemusta esim. asunnon remontointi kustannuksiin tehdyn tukiha kemuksen osalta. Ensin tein hakemuksen netissä, se käsit ti erilaisia kysymyksiä 5 sivua, joihin pystyin vastaamaan netissä ja lähettämään sitten sähköpostilla. Kun meni pari viikkoa tuli kirje, jossa vaadit tiin 6 erilaista selvitystä hake muksen liitteeksi. Aikaa lu vattiin kaksi viikkoa. Kun aloin pyytämään pankista tili tietoja liitteeksi, pankki il moitti, että menee kaksi viik koa ennenkuin selvitys tulee postissa. Vaatimuskirjeessä vaadittiin lähettämään nämä liitteet ns. turvapostilla. Turvapostin osoite oli https-alkuinen. Kun ilmeni että en pysty lähettämään liitteitä vaaditussa ajassa, soi tin kirjeessä mainitulle käsit

telijälle ja ilmoitin tilanteen. Sain sitten 15 päivää jatkoai kaa. Sitten kun vaatimuksena oli turvapostin käyttö skan nasin liitteet tiedostoiksi ko neelle. Sitten yritin kirjoittaa turvapostiosoitteen tavalli seen sähköpostiin, se ei rea goinut mitenkään, koska ei ollut mitään ohjetta, miten turvapostia käytetään. Asiaa mietittyäni kirjoitin sitten ta vallisen sähköpostin virkaili jalle joka asiaa hoiti, ettei tur vaposti toimi. Seuraavana aa muna oli ilmestynyt sähkö postiin linkki, jolla pääsi tur vapostin aloitusruutuun. Sii nä oli pieni valikko, josta piti valita minne turvaposti lähe tetään, tein valinnan. Sitten alaosasta löytyi linkki liitä liit teitä. Sain sinne kaikkien liit teiden nimet. Sitten yläosassa oli pieni nappi: lähetä. Klikka sin nappia ja mielestäni se toi mi. Soitin seuraavana aamu na käsittelijälle kysyen tilan netta, vastaus oli, että mitään ei ole tullut perille. Kun liit teissä oli kuva, joka oli tehty omalla kuvankäsittelyohjel malla, lähetin sen tavallisella sähköpostilla, koska kuiten kin se oli aikaisemmin men nyt perille.

Soitin sitten perään, että onko tullut perille, vastaus: kyllä, on mutta sitä kuvaa ei saada auki. Koska vastaus oli sellainen, minä muokkasin kuvan eri tiedostomuotoon ja talletin sen koneelle. Avasin

uudelleen turvapostiluukun ja valitsin vastaanottajan sekä lisää liitteitä, jonne sain taas liitteiden nimet näkyviin. Mietin miksei se toiminut edellisellä kerralla, sitten huomasin liitteiden nimien kohdalla pienen täpän, klik kasin liitteiden kohdalla täpät läpi ja painoin lähetä nappia. Taas näytti lähtevän. Seuraa vana aamuna oli viesti sähkö postissa, että hakemus vas taanotettu. Avustus sitten myönnettiin kohtuullisessa ajassa. Tässä on minusta sel lainen esimerkki miksi taval linen peruskansalainen ei voi tulla digitaalisen byrokratian kanssa toimeen. Nyt näyttää sille, että ollaan vaatimassa siirtymistä kaikkien palvelui den osalta verkkoon liitetty jen laitteiden avulla käsiteltä väksi. Tämä on todella syrji vää ja epätasa-arvoistava vaa timus. Näiltä osin iso osa kan sasta jää näiden ”palvelujen” ulkopuolelle. Kun asioita hoi detaan paperisina, on paperit mahdollista näyttää asian tuntijoille ja tukihenkilöille, joiden avulla syrjäytetytkin saavat asiansa hoidettua. Mi nulla on kokemusta ruohon juuritasolta löytyvistä ongel mista toimiessani paikkakun nalla digikummina. Paperis ten palvelujen pitää säilyä, vaikka tehdään millaista ”di giloikkaa”

Timo Törmikoski

Mikähän siinä on, että aina Oulaisiin tullessa jouluradiot ja muutamat muut radiokanavat eivät enää kuulu? Vihannissa vielä kuuluu.

”

Tekstiviestipalsta:

tekstiviestisi

Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.

Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.

Cobrille selkäsauna Ylivieskassa

LAUANTAI-ILLAN kiekko viihdettä oli tarjolla tällä kertaa Ylivieskan jäähallis sa, kun Cobrat kohtasivat Populan vuorostaan Liekki miesten kotikentällä. Cobrat ottivat lokakuun alussa Po pulasta voiton Oulaisissa, ja KPK-Areenalla olikin aistit tavissa selkeää revanssihen keä. Populalla oli jalkeilla otteluun täysi miehistö, kun taas Cobrilta uupui liuta avainpelaajia nin hyökkäyk sestä kuin puolustuksesta kin.

POPULA lähti pitämään vauhtia heti ottelun alussa ja paine oli tiukasti Cobrien päädyssä.

Tiukan rumputulen jäl keen kiekko löysi tiensä Rauli Päivärinnan varti oiman maalin perukoille. Cobrat saivat kuitenkin kui tattua tämän jo seuraavassa hyökkäyksessään Juho Epäi lyksen osumalla. Seuraavat kymmenen peliminuuttia olivat maalittomia ja vaikut ti siltä että ottelusta tulisi hyvinkin tasaväkinen. Tämä

oli kuitenkin vain toivori kasta kuvitelmaa. Popula aloitti vyörytyksen ja onnis tui tekemään erän loppu puolella vielä neljä maalia, joista kolme ylivoimalla. Maalikarkeloiden lomassa Cobrat vaihtoi maaliin Tuukka Roinisen.

KAKKOSERÄSSÄ Cobrat saivat otetta ja peliajassa 33:09 Tuukka Kalliokoski te ki Cobrille toisen maalin. Cobrien nousu jatkui kun Juho Viitanen teki tilan teeksi 5-3. Onni oli kuiten kin katoavaista. Popula löi pökköä pesään ja tehtaili erän loppuun maaleja liuku hihnalta. Erätauolle mentä essä lukemat olivat synk kääkin synkemmät 8-3.

KOLMANNESSA erässä Cobrien rosterin vajaa miehisyys realisoitui. Popu la vei peliä ja tulostaululla seisoivat lopuksi lukemat 13-3.

Rauli Päivärinnalle mer kittiin 16 torjuntaa ja Tuuk ka Roiniselle torjuntoja kir jattiin 42 kappaletta. Popu lan Petri Heinonen torjui ot telussa 34 kertaa.

Cobrien ja Populan välisestä koitoksesta ei jäänyt oulaistelaisittain paljon tuleville sukupolville kerrottavaa. Kuva: Matti Kalliokoski

Pelaajapalkinnon Cobrapelaajista pokkasi Tuukka Kalliokoski. Tämän viikon lauantaina pelataan taas Kotimarjalas sa, kun Cobrien vieraaksi saapuu Pyhäjärven Pohti.

SeutuMajakka Ylivieska

RIVIT

Vuokralle tarjotaan Ou laisissa ok-talo. Valmis tunut 1961. Voi lämmit tää puulla tai sähköllä. Vuokra 300 euroa / kk. Noin 8 kuutiota seka puuta sisältyy vuokraan. Talo remontoitu. Puh. 040-610 6770

Ostetaan puuhapalsta 5-30 ha, esim. hoitama ton taimikko, Oulaisten alueelta tai lähikunnista p. 044 0284 620

Joulun odotuksessa

Säestys ja äänentoisto:

Piano: Anu Huhtala

Haitari: Päivi Kaski

Viulu/klarinetti: M-L Kahilainen

Kitara: Pekka Ylivainio

Rummut: Arto Ek

Äänentoisto ja miksaus: Arto Hintsala/Oulaisten Karaokekerho

Yhteistyössä: Kansalaisfoorumi Lippujen ennakkovaraukset: 044-0402937/Merja tai 050-5316567/Veikko Tervetuloa!

Vihannin Reuma ja Tules ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään to 8.12.2022 Ukonkantissa klo 13 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Osallistujien kesken arvotaan 2 kpl S-ryhmän 50 euron lahjakortteja. Hallitus toivoo runsasta osallistujamäärää päättämään asioista.

Tervetuloa! Oulaisten Moottorikerho/UA ry Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 5.12.2022 klo 19 Törmänhovilla.

Tervetuloa! Lisätietoja www.oumkua.com

Oulaisten Keskustan kunnallisjärjestön

ja paikallisyhdistysten sääntömääräiset YLEISET KOKOUKSET

pidetään Törmänhovilla su 27.11.2022 seuraavasti: Klo 11.30

Matkanivan py - syyskokous Klo 12.00

Piipsjärvi-Petäjäskoski py - syyskokous Klo 12.00

Keskustan pyylimääräinen yleinen kokous/henkilövalinnat Klo 13.00

Kunnallisjärjestö - syyskokous Kokouksien osanottajille tarjotaan joulupuuro ja -kahvit. Tervetuloa kokouksiin!

Oulaisten Onkijat ry

JOULURUOKAILU

La 10.12.2022 klo 14.30 Törmänhovissa Sitovat ilmoitukset Juha Piipolle 30.11.2022 mennessä puh. 044 2702907 Johtokunta

Konttorimme on koulutuspäivän vuoksi suljettuna 4.11.

hyväksi Tapahtumaa tukemassa:

Myynti:

Haluaisitko asua jokinäkymällä varustetussa asunnossa aivan kaupungin palveluiden äärellä? Asunto Oy Oulaisten Joenrannan kompaktit ja valoisat asunnot ovat nyt ennakkomarkkinoinnissa. on käytetty järkevästi hyödyksi asunnon pohjaratkaisussa. Oy Oulaisten Joenranta on viisikerroksinen hissillinen kerrostalo, jossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Taloon suunniteltu yhteensä 21 asuntoa. Kaikissa asunnoissa on mm. vesikiertoinen lattialämmitys ja huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, jotka tekevät asumisesta miellyttävää. Asuntojen ikkunat antavat mukavasti valoa. jokaisesta asunnosta avautuu jokinäkymä. Rakentamisesta vastaa arvostettu ja laadukkaasta työstään tunnettu Rakennusliike Sorvoja Oy.

KIERTUEPAIKAT: (Olemme parkkipaikalla)

28.11.2022 MA 10:00-11:00 Lohtaja kirjasto parkkipaikka 12:00-13:00 Himanka Teboil 13:30-14:30 Kalajoki tori 15:00-16:00 Alavieska SEO 16:30-17:30 Ylivieska tori 29.11.2022 TI 10:00-11:00 Oulainen tori 11:30-12:30 Haapavesi tori 13:30-14:00 Pulkkila Teboil 14:30-15:00 Nivala tori 15:30-16:00 Haapajärvi tori 30.11.2022 KE 10:00-11:00 Raahe Neste 11:30-12:30 Vihanti Seo 13:00-14:00 Pyhäjoki SEO 14:30-15:30 Merijärvi SEO 16:30-17:30 Sievi tori

1.12.2022 TO 10:00-11:00 Kestilä SEO 11:30-12:30 Piippola k-market 13:00-14:00 Pyhäntä Seo 14:30-15:30 Kärsämäki juustoportti 16:30-17:30 Reisijärvi Teboil

• Rakenne- ja rakennussuunnittelu

• Sähkö- ja valaistussuunnittelu

• Käytönjohtajapalvelut

• Rakennus- ja sähkövalvonta

• Lämpökamerakuvaukset

• Sähköhuolto

• Sähkökorjaukset

• Sähköurakointi

RSP - Suomi Oy

Kipparinkatu 7, Raahe www.rsp-suomi.fi

Sähkö: 040 774 3500 Rakennus: 044 038 5704

Joulumaa pe 25.11.22

a t i o T o n t t u k e r ä y k s e e n O u l a i s i s s a partiolaisten kanssa mahdollisuus paistaa nuotiolla vaahtokarkkeja ja makkaraa (omat makkarat mukaan) Kauneimmat joululaulut klo 18 18 30 kahvia ja joulutorttuja Törmänhovilla ja laavulla Vuoden oulaistelaisen julkistaminen klo 17 45 Järj Wanha Woima eri yhteistyökumppaneiden kanssa