SeutuMajakka 19.10.2022 + MTK Merijärvi 100v juhlalehti

Eläkeliiton Vihannin yhdistyksen 50-vuotisjuhla

20.11.2022

Jumalanpalvelus klo 10 Vihannin kirkossa, jonka jälkeen juhla jatkuu seurakuntatalolla.

Tervehdysten vastaanotto klo 11.00 – 11.30 Ruokailu klo 11.30 – 12.15

Pääjuhla klo 12.15. Juhlan loputtua täytekakkukahvit.

Jäsenet tervetuloa!

Ilmoittautumiset mahdollisine erityisruokavalioineen 30.10.2022 mennessä Merja Pekkalalle merja.m.pekkala@kotinet.com tai 040 519 8399. Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan kukkien asemesta yhdistyksemme tilille FI92 5516 0240 0135 61.

Majakka

Rautakauppa-alalle näytelmäharjoitusten kautta

Eläkkeelle siirtyvä Pentti Keskitalo on työskennellyt Oulaisten Ojan Raudassa lähes 40 vuotta.

IHMISET

Matti Kuoppala Oulainen

ENSI viikon torstai on mer kittävä päivä Pentti Keski talon elämässä. Silloin ni mittäin päättyy hänen lähes 40 vuotta kestänyt työtaipa leensa Ojan Raudan palve luksessa.

”Jos ajattelen tätä vuosi määrää, mitä olen tässä ta lossa ollut, niin jotenkin tuntuu, että olen oman työ panokseni tähän taloon tuo nut”, myöntää Pentti Keski talo.

Pentti Keskitalon tie Ojan Raudan palvelukseen alkoi jo 47 ja puoli vuotta sitten kesätyöpestillä Kalajoella.

”Naapurin poika houkut teli minut Särkkään näytel mäharjoituksia katsomaan. Kaveri kuitenkin luikki ta kaovesta pois ja lopulta mi nä jouduin kesäteatteriin näyttelijäksi kahdeksi ke säksi. Näytelmässä oli val lesmannina silloinen Kala joen Ojan Raudan myymälä päällikkö, joka tarjosi mi nulle kesätöitä. Sillä tiellä ollaan”, Keskitalo naureske lee.

Vuosi oli 1975, kun Pentti Keskitalo aloitti kesätyönte kijän pestinsä. Ensin hän toimi jakeluauton vänkäri nä, mutta huomasi yhtäkkiä olevansa töissä myymälän tiskillä. Kun Keskitalo muut ti sitten aikoinaan Oulaisiin asumaan, kulki hän vielä

hetken aikaa Kalajoella töis sä.

”Sitten eräänä päivänä Ojan Mikko kysyi, että halu atko välttämättä kulkea Ou laisista Kalajoella töihin. Si nun ei nimittäin ole pakko. Sen jälkeen tulin tänne töi hin”.

KUN on toiminut saman työnantajan palveluksessa liki 40 vuotta, täytyy työpai kassa ja tehtävänkuvassa ol la enemmän hyvää kuin huonoa. Tällä hetkellä Ou laisten Ojan Raudassa työs kentelee täysipäiväisesti kaksitoista työntekijää.

”Meidän työporukassam me on ikäpolvi vaihtumas sa. Olen ollut jo muutaman vuoden työpaikan vanhin,

mutta kyllä nuoremmilta kin löytyy jo useamman vuoden työkokemus”.

Pentti Keskitalo myöntää, että rakentaminen ja kau pan käynti yleensä on muut tunut 40 vuodessa merkittä vällä tavalla.

”Tavara muuttuu ja sitä tulee joka päivä entistä enemmän. Kyllä tässä työs sä joutuu aikaansa seuraa maan. Ja jos ajattelee pel kästään fyysisiä tiloja, ovat ne muuttunut paljon siitä missä ensimmäisenä aloitin eli Kalajoen vanhan aptee kin tiloissa”.

Pentti Keskitalolla on ol lut vuosien mittaan tavaran hankinnassa monia vastuu alueita. Eniten hän on vas tannut maalaamisen, liima uksen ja tasoitteiden tuote ryhmistä.

”Sitten myynnissä tehtä viä on ollut laidasta laitaan. Siellä yksi ihminen hoitaa asiakkaan alusta loppuun. Liittyi asia sitten työkalui hin, rakentamiseen tai

Tytöille kultaa KLL:n pesisturnauksesta

Oulaisten joukkueeseen kuuluivat seuraavat pelaajat: (ylärivi vas.)

Saana Ahvenlampi, Anni Mäyrä, Fanni Hietaharju, Meea Mäyrä, Miina Hietaharju, Roosa JussiPekka, Helmi Santanen, Lilja Siltakoski (alarivi vas.) Jessica Prittinen, Josefiina Rasinaho, Iida Jaakkonen, Inka Kivioja, Ilona Kankaanpää, Amanda Niiranen ja Mianna Raudasoja. Pelinjohtajat MikoGabriel Raudasoja ja Riitta Rautio.

LVI:hin”.

Eläkepäiviään varten ei Pentti Keskitalo ole tehnyt kalenteriinsa vielä sen suu rempia merkintöjä. On ni mittäin varmaa, että teke mättä jääneitä askareita löytyy paljon ihan koti- ja pihapiiristä.

”Ja sitten on luvassa myös ulkoilua raivaussahan tai moottorisahan kanssa”, lu paa Pentti Keskitalo hymys sä suin.

KOULULIIKUNTALIITON järjestämä pesäpalloturnaus pelattiin syyskuun puolivälin paikkeilla Ilmajoella. Turna ukseen osallistui myös Ou laisten yläkoulun tyttöjouk kue Sotkamon, Laihian ja Il majoen joukkueiden lisäksi. Joukkue koostui pääasiassa 7. - ja 8. luokkalaisista pesisty töistä. Kaikki tytöt pelaavat pesäpalloa myös vapaa-ajal laan. Turnaukseen osallistu misen yhtenä kriteerinä on, että pelaajien tulee olla tur naukseen ilmoitetun koulun oppilaita. Tämä palvelee tie tysti pieniä paikkakuntia,

joissa yläkouluja on yleensä vain yksi ja siten pelaajia voi yhdestä koulusta joukkueelli nen löytyä.

TURNAUKSESSA pelattiin kaksi peliä. Välierissä ratkot tiin joukkueet finaaliin ja pronssipeliin. Oulaisten ylä koulu sai ensin vastaansa maineikkaan pesispitäjän, Sotkamon, joukkueen. Oulais ten tytöt voittivat loukkaan tumiseen lopetetun ottelun lopulta 14-9 ja etenivät näin ollen finaaliin. Finaaliin oli voitollaan edennyt myös ko tikentällään pelannut Ilmajo

Pentti Keskitalon mukaan rakentaminen ja kaupan käynti on muuttunut 40 vuodessa paljon.

Kuva: Aleksi Olli

kautta

TOIMITUS

Juttuvinkit puh. 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Kehut ja kiitokset

en joukkue. Finaalissa oulais telaisten peli oli tasaisen var maa ensimmäisestä vuoropa rista lähtien ja kultaa voitet tiin lukemin 21-5. Voitto val takunnallisessa Koululiikun taliiton turnauksessa ei ole mitenkään itsestäänselvyys ja saavutusta voidaan pitää jopa harvinaisena. Mikä parasta, joukkue pääsee osallistumaan turnaukseen myös ensi vuon na, jolloin lähes kaikki tytöt ovat vielä yläkouluikäisiä op pilaita.

Riitta Rautio

Matti Kuoppala Päätoimittaja

KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kii tos sähköpostilla osoittee seen toimitus@seutumajak ka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä nume roon 0440470 124. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.

Kortesoja ja Junttila valittivat

Matti Kuoppala Oulainen

OULAISTEN kaupunkiin kohdistuneessa niin kutsu tussa ylilaskutusoikeuden käynnissä on tapahtunut uusi käänne. Reilun kah den vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin 7.10. tuomitut yrittäjä Jor ma Kortesoja ja entinen kiinteistöpäällikkö Timo Junttila ovat valittaneet käräjäoikeuden tekemästä tuomiosta.

Laissa sanotaan, että kun asianosainen on ilmoitta

nut tyytymättömyyden kä räjäoikeuden tuomioon, hänen on toimitettava ho vioikeudelle osoitettu vali tuskirjelmä 30 päivän ku luessa käräjäoikeuden tuo mion julistamisesta. Kun käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen, valittajan vastapuolen on annettava vastaus valituk seen kahden viikon määrä ajassa. Vastavalituksen määräaika päättyy 21. marraskuuta.

Voi siis olla, että asiaa tullaan käsittelemään jat kossa hovioikeudessa.

Oulaisten kirkkoon suunnitellaan noin 25 äänikertaisia ja tyyliltään ranskalaisromanttisia urkuja. Kuvituskuva.

Uusien urkujen hankinta nytkähti eteenpäin

Matti Kuoppala Oulainen

OULAISTEN kirkkoneuvos to esittää kirkkovaltuustol le, että se tekee päätöksen uusien urkujen hankkimi sesta Oulaisten kirkkoon. Hankkeen on tarkoitus al kaa 1.1.2023.

Urkutoimikunta on työs kennellyt säännöllisesti ja käynyt myös perehtymässä kolmessa eri kirkossa sen tyyppisiin urkuihin, joita suunnitellaan Oulaisten kirkkoon. Jotta suunnittelu voisi käynnistyä, tarvitaan

urkujen hankkimisesta pää tös.

Kirkkoherra Matti Hirvi lammi paljastaa, että Oulai siin suunnitellut urut tule vat olemaan noin 25 ääni kertaiset ja tyyliltään rans kalaisromanttiset. Esimer kiksi Ylivieskan kirkkoon ti latut urut ovat barokkiurut.

Kirkkoherra toivoo, että syyslomaviikolla kokoontu va kirkkovaltuusto hyväk syy kirkkoneuvoston esityk sen, sillä tarve urkujen uusi miselle on ilmeinen.

”Nykyiset urut ovat vali tettavasti aikansa eläneet.

Urkuja tutkineiden asian tuntijoiden mukaan on ko konaistaloudellisesti edulli sempaa hankkia uudet urut kuin korjata vanhat”, toteaa Matti Hirvilammi.

Kirkkoherra ei osaa sanoa vielä tässä vaiheessa tule van urkuhankinnan hinta lappua, mutta toteaa, että rahaa tulee menemään ur kujen lisäksi parvella tehtä viin rakenteellisiin muutos töihin.

”Uskoisin, että valtuusto kokouksen aikaan osaamme sanoa hinnasta vähän enem män”.

Markku Ketosen virasta pidätys päättyi

Oulaisten kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen oli yksi syytetyistä paljon julkisuutta saaneessa laskutusvilppioikeudenkäynnissä. Arkistokuva

SeutuMajakka Oulainen

OULAISTEN kaupunginhal litus päätti maanantaina yk simielisesti, että teknisen johtajan Markku Ketosen

virantoimituksesta pidättä minen päättyy. Ketosta vas taan oli nostettu syyte tuot tamuksellisesta virkavelvol lisuuden rikkomisesta niin sanottuun ylilaskutusoikeu denkäyntiin liittyen. Oulais

ten kaupunginhallitus pi dätti Ketosen virasta oi keuskäsittelyn ajaksi. Oulun käräjäoikeus antoi asiasta tuomion 7. lokakuuta ja se sai lainvoiman 14. lokakuu ta.

TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN

Oulaisten seurakunnan jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www. oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntele-jumalanpalvelusta

Su 23.10. Messu klo 10

20. su helluntaista. Usko ja epäusko.

Evankeliumi: Mark. 2: 1–12

Liturgi: Matti Hirvilammi, saarnaaja: Tuomas Lukkaroinen, kantto ri: Heidi Löppönen

SLEY:n kirkkopyhä, kirkkokahvit ja Siionin Kanteleen seurat kirkossa messun jälkeen.

Su 30.10. Sanajumalanpalvelus klo 12 21. su helluntaista. Jeesuksen lähettiläät.

Evankeliumi: Matt. 22:1–14

Roope Syngelmä, Anna-Maria Togbenou

Kuollut

Alpo Kalervo Somero 86 v. Eila Inkeri Isokangas, o.s. Fingeroos 84 v. Tarmo Tapio Hämäläinen 76 v.

TAPAHTUMAT

To 20.10. klo 11–13

Lihakeittomyyjäiset lähetystyön hyväksi seurakuntakodilla.

Tule ostamaan mukaan lihakeittoa, 7 € / litra. Ruokailla voit 8 € hintaan (keitto, jälkiruoka ja juoma). Keittoa tehdään reilu määrä. Myytävänä arpoja 2 € / kpl, hunajaa 5 € / plo ja 6 € / prk. Myynnissä myös käsitöitä, esim. villasukkia, ”Oikeus elää albiinona”-hankkeen hyväksi. Myyjäisten tuotto käytetään Oulaisten seurakunnan nimikkolähettien ja -kohteiden tukemiseen.

To 27.10. klo 18.00 Kirkkovaltuuston kokous seurakuntakodilla.

Pöytäkirja on nähtävänä 28.10.–26.11. kirkkoherranviraston aukioloaikoina sekä internet-osoitteessa www. oulaistenseurakunta.fi.

RYHMÄT JA YHDESSÄOLO

To 20.10. ja to 27.10. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville.

To 20.10. klo 18.15 Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla.

Ti 25.10. klo 11–13 Diakoniaruokailu ”Lämmin pata” seurakunta kodilla. Ruokailu 2 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

To 27.10. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Oulaisten Olotilassa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

Ma 31.10. klo 12 Silmukkapiiri virastotalon neuvotteluhuoneessa.

Ke 2.11. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla.

To 3.11. klo 13 Kuulokerho seurakuntakodilla.

To 3.11. klo 17 Kässäklubi virastotalon neuvotteluhuoneessa.

Ma 7.11. klo 18.30 Miesten saunailta Honkamajalla.

PERHEET, LAPSET JA NUORET

Pe 21.10. klo 19–23 Gospeli Siukkiksessa.

To 27.10. klo 18–21 Gospeli Siukkiksessa.

Viikolla 43 ei ole päivä- ja perhekerhoja. Olemme syyslomalla.

La 5.11. Hautausmaalla omatoiminen pyhäinpäivän enkelipolku lapsiperheille ja kaikille kiinnostuneille. Polulla 10 rastia, jotka liittyvät pyhäinpäivään. Aloitus parkkipaikan läheisyydestä, kirk kopolun varrelta.

SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA

Su 23.10. klo 12 Siionin Kanteleen seurat kirkossa, puhujina Tuomas Lukkaroinen ja Matti Hirvilammi.

Su 23.10. klo 16 seurat ry:llä.

Su 30.10. klo 16 seurat ry:llä.

DIAKONIAVASTAANOTTO

Seuraava diakoniavastaanotto on 1.11.

KESKUSTELUA VARTEN

Kirkkoherra Matti Hirvilammi puh. 044-5797470, kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, seurakuntapastori Roope Syngelmä puh. 044-5797471, vs. diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, lähetyssihteeri–vt. diakoniatyöntekijä Ritva Pärkkä puh. 044-5797432 tai nuorisotyönohjaaja Tuomas Saarela puh. 044-5797451. Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24.

KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO

Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen. kirkkoherranvirasto@evl.fi Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12. Kirkkoherra puh. 044-5797470 Taloustoimisto puh. 044-5797430 www.oulaistenseurakunta.fi Facebook: https://www.facebook.com/oulaistenseurakunta/ Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta https://evl.fi/ tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus

Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400-203452, sähköposti: sariheikkila04@gmail.com

Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.

Nuorisotyönohjaajat virikepäivillä Oulaisissa

KALAJOEN rovastikun nan nuorisotyönohjaajia ko koontuivat lokakuisena päi vänä Oulaisiin. Päivän tar koituksena oli jakaa yhtei siä asioita ja kokemuksia varhaisnuorisotyöhön liitty en. Virikepäivässä oli muka na pieni, mutta puhelias po rukka nuorisotyön ammat tilaisia.

Varhaisnuorisotyöllä tar koitetaan kouluikäisten las ten parissa tehtävää työtä. Yhteinen virikepäivä alkoi Roope-papin hartaudella. Tämän jälkeen syötiin yh dessä lounasta, jonka aika na vaihdettiin kuulumisia toisten nuorisotyönohjaaji en kanssa. Virikepäivän en simmäinen virallinen ohjel ma oli lastenleireistä puhu minen ja hyvien ideoiden jakaminen. Jokaiselle jäi varmasti joku hyvä vinkki tai ohjelmaidea mieleen, mitä voi toteuttaa tulevilla lastenleireillä. Innokkaan nuorisotyönohjaajajoukon puheen sorinasta ei mei nannut tulla loppua, kun lastenleireistä oli paljon aja tuksia jaettavana toisille.

SEURAAVA virallinen oh jelmanumero oli uimahallil le siirtyminen ja siellä oli lu vassa tärkeää asiaa vesipe lastuksesta. Uimahallin työntekijä Sanna Oja kertoi meille ensin asioita uima valvojana toimimisesta, joi ta pitää ottaa huomioon. Kesän lastenleireillä kesto suosikkiohjelma on juuri ui

minen, joten oli hyvä virkis tää muistia uimavalvomisen ja vesipelastuksen osalta. Kun teoriaosuus oli käsitel ty, vuorossa oli käytännön harjoituksia. Eli uima-asut päälle ja veteen! Harjoitte limme pelastusrenkaan ja muiden apuvälineiden heit

tämistä vedessä olevalle. Tietenkin täytyy huomioi da, että on erilaista toimia uimavalvojana lastenleirillä luonnonvesissä kuin uima hallin altaassa, mutta pientä kosketuspintaa ja huomi oon otettavia asioita aihees ta kuitenkin saatiin.

Päivä oli hyvin onnistu nut ja mielekäs, jokainen sai tuoda omia ideoita ja vink kejä jaettavaksi toisille nuo risotyönohjaajille ja lisäksi jokainen pääsi kokeilemaan vedestä pelastamista käy tännössä! Tällaiset virike päivät ovat rovastikunnan nuorisotyönohjaajien kes kuudessa tärkeitä ja suosit tuja, koska tällaisista yhtei sistä kokoontumisista jää takataskuun vinkkejä ja ide oita, joita voi toteuttaa omassa seurakunnassa, se kä tällaisissa virikepäivissä usein oppii jotain uutta! Li säksi vertaistuki saman alan ihmisten kanssa on tärkeää. Kalajoen rovastikunnassa virikepäiviä järjestetään varhaisnuoriso-, nuoriso- ja rippikoulutyön osalta vuo rotellen eri seurakunnissa. Vetovastuussa oleva seura kunta saa suunnitella virike päivän tarkemman sisällön itse. Seuraava virikepäivä on joulukuussa Kärsämäellä ja aiheena on nuorisotyö.

Henna Röyttä

OULAISTEN KAUPUNGIN JA SEURAKUNNAN JAKAMAT JOULUAVUSTUKSET 2022

HAKIJAT: Oulaisten kaupungin sosiaalipalvelut ja seurakunnan diakoniatyö jakavat järjestöjen ja yksityisten lahjoittamia pieniä taloudellisia avustuksia joulukuun alussa. Jos olet oulaistelainen ja koet tarvitsevasi taloudellista apua joulun aikana, täytä seurakunnan tai kaupungin nettisivuiltalöytyvä lomake ja palauta se kirkkoherranvirastoon, sosiaalitoimistoon tai seurakunnan postilaatikkoon. Paperisia hakulomakkeita saa sosiaalitoimistosta, kirkkoherranvirastosta ja kirkkoherranviraston oven ulkopuolelta.

LAHJOITTAJAT: Diakoniatyö ottaa vastaan jouluavustuksia vähävaraisille lahjakortteina. Toimita lahjakortit marraskuun aikana diakoniatoimistoon tai kirkkoherranvirastoon.

OULAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUT OULAISTEN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖ

Oulaisten helluntaiseurakunta

To 20.10. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 18

Pe 21.10. klo 19.00 TeeTupa

La 22.10. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 22.10. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 23.10. klo 11.00 Päiväkokous, Juha Kaukonen ja Harri J. Nurmi

Ti 25.10. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Hilkka Poikkimäki

La 29.10. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 30.10. klo 11.00 Päiväkokous, Anni Arola

Ma 31.10. klo 17.00 Keittiöpalaveri Kaaritemppelillä

Ti 1.11. klo 18.15 Laulutilaisuus Hoitokoti

Esperillä

Ti 1.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Petri Nuotio/Marttyyrien Ääni ry

To 3.11. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 19

Pe 4.11. klo 18.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

*** HUOM. PÄIVÄ JA AIKA ***

Pe 4.11. klo 19.00 TeeTupa

La 5.11. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 6.11. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Juha

Kaukonen, Harri J. Nurmi

Ti 8.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Harri J. Nurmi ja koulupastori Teemu Hynynen

To 10.11. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 20

To 10.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 11.11. klo 19.00 TeeTupa, illassa mukana myös koulupastori Teemu Hynynen

La 12.11. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 13.11. klo 11.00 Isänpäiväkokous, Pekka Nikula, Harri J. Nurmi, lastenohjelma ja kakkukahvit

TULEVIA TILAISUUKSIA:

Su 20.11. klo 11.00 Eeva Vainio IK-opistolta

La 31.12. klo 21.00 – 23.45 Perinteinen Uuden

Vuoden vastaanotto Kaaritemppelillä

TARVITKO LÄMMINTÄ VARASTOTILAA!

Vuokrattavana: Noin 10 neliön kokoisia varastokoppeja 45€/kk.

Tiedustelut: pastorilta 040 154 5170

KIRPPUTORI PALVELEE Lauantaisin klo 10.00–13.00

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme!

Kaaritemppeli, Kaarikatu 7 Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi

PÄIVÄN SANA

Järkytys taivaassa

ON se vaan kurjaa, jos siltä viimeiseltä portilta sisään mennessä vielä joutuu jär kyttymään. Tarkoitan sitä hetkeä, kun kuoleman kaut ta astuu iankaikkisuuteen, ja siinä tajuaa, että täällähän on sellaisia, joiden ei olisi ikinä uskonut tänne pääse vän. -Täällähän on muitakin kuin vain se meidän oma seurakuntaväki! - Miten nuokin muka on tänne pääs seet?

AJATTELEHAN miten siellä menisit yhdeltä jos toiselta kysymään, että miten sinä kin olet täällä?

- Naapurin Kalle, miten si näkin täällä olet, ethän sinä käynyt koskaan edes kirkos sa?

- No minä silti uskoin Jee sukseen ja siksi pääsin tän ne. Hieno paikka, vai mitä?

- Ja Kassi-Alma siitä osuus kaupan kulmalta?

- Siinä kun paareilla vei vät minua siitä kaupan kul malta ambulanssilla sairaa laan, niin siinä minä huoka sin Jeesukselle, että kyllä minäkin uskon sinuun. En minä muuta kerinnyt sano maan kun jo loppu tuli ja

Esa Pikkumäki Merijärvi

täällä heräsin.

- Entä sinä Aini? Ajattelin aina, että olet uskossasi ihan väärässä… miten sinäkin olet täällä?

- Kaikessa en ollut samaa oppia kanssasi, mutta Jee sukseen silti uskoin – ja se riitti!

- Oletko sinä se Reino, jo ka joutui linnaan viisi vuot ta sitten? Lehdissäkin kir joittivat…

- No olen! Linnassa oli ai kaa lukea Raamattua. Van kilapappi johdatteli uskon tielle ja täällä olen jo jonkun aikaa ollut, kun kuolin sydä riin siellä linnassa.

- Mitä! Pikkumäen Esa, se joka Seutumajakassa kirjoit teli niitä Päivän Sana tekste jä… älä vaan sano, että sinä kin olit ihan oikeasti usko massa Jeesukseen niin kuin minäkin?

Meille niin rakas

Tarmo Tapio HÄMÄLÄINEN s. 14.4.1946 Kitee k. 23.9.2022 OYS

Kauniit muistot eivät koskaan kuole eivätkä milloinkaan jätä yksin.

Rakkaudella

Ulla

Virve, Sara ja Mika

Jari ja Saija Elias ja Linnea Aleksi, Arlene ja Isela Janina ja Patrik

Jasmin, Elmiina, Amanda, Johan, Julius, Eliel, Aabel, Joosua, Josella ja Elessa Oili-sisko, Mika ja Jerker

Siunaus on toimitettu 15.10. läheisimpien läsnäollessa. Kiitos kaikille meitä jäljelle jääneitä surussamme muistaneille.

HAUTAKIVET

• Hautamuistomerkit

• Lisänimien kaiverrukset

• Vanhojen muistomerkkien entisöinti

Aluemyyntiedustaja Mika Kallio Oulainen puh. 040 846 5845 kiviyka@gmail.comwww.ylivieskankivihiomo.fi

Palvelen Oulaisissa ja naapurikunnissa, myös Raahe, Pattijoki, Saloinen, Ruukki, Siikajoki, Pyhäjoki

Hautakivien oikaisut ja pesut paikan päällä puh. 040 846 5845

Askel hiljenee – seisahtuu, liekki hiipuu – sammuu. On kiitoksen ja jäähyväisten aika.

Kuolinilmoituksella voit muistaa kauniisti vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen.

Toivomme, että voimme olla avuksi.

ilmoitukset@seutumajakka.fi p. 0440 470 126

Voit jättää kuolinilmoituksen myös nettisivujemme kautta.

ANELMAN ompeluillassa oli eilen ristipistotöitä, sii nä sivussa ensimmäisenä aiheena oli useamman naa purista kaunis Jyväsen Vil ma. Yhä vaan neiti ja vart tuneempien rouvien ih mettelyjen aihe. Ei seurus tellut kenenkään kanssa, ei saanut edes pientä puheen aihetta aikaan. Skandaa leista puhumattakaan.

Mutta sitten päivänä muu tamana, nähtiin V ilma kä velemässä kylän raitilla ou don miehen kanssa. Ihme on tapahtunut ja keskellä kirkasta päivää.

Anelma avaa ompeluil lan.

- Millähän erikoiskutsul la saatasiin äiti-Jyväskä

osallistumaan ompeluseu ran iltaan, "opastamaan su kan vahvistetun kantapään opastukseen", kun niin mo ni oli sen vaiheen unohta nut?

-Rouva Viirala kannatti Anelman ehdotusta kutsus ta siten, että voitaisiin opastuksen ohella saada tarkempaa selkoa Vilman salaisuudesta.

- Rouva Hempelä ehdotti, että Anelma tunnetulla suostuttelutaidollaan suo rittaisi välittömän puhelin kutsun nykyisen sukanku timensa pulmaan. Varsin kin kun Vilmaa ei ole näky nyt viikkoihin lenkillään?

- Rouva Jyväskä saapui kin viivyttelemättä tämän

kaltaiseen opastilaisuu teen. Ollen valmis saatta maan kutimen ongelma kohdalle havainnoksi. Siinä sivussa Anelma katseli ik kunasta, kun Vilmaa ei näy, vaikka hän yleensä juuri nyt lenkkeilee?

- Rouva Jyväskä oli kuin odotellut kysymystä, alka en kertomaan Vilman tie tokoneharrastuksesta. Hän käyttelee niin Skypeä kuin sähköposteja. Mutta ei se lopultakaan niin ihmeellis tä ollut. Seurustelu oli ta pahtunut netin kautta jos sain. Kuviakin lähetelleet puolin ja toisin. Viime ke sänä oli Vilma lomansa ajan Tampereen lähellä, jo ku kartano se on. Eilen me

nivät kihloihin ja Vilma muuttaa sulhasen kotiin, kun siellä on tapahtunut se joku sukuvaihdos tai jotain.

-Siis nettimorsian, totesi vat ompeluseuralaiset yh teen ääneen.

- Vieraiden lähdettyä Anelma tuhisi ja puhisi, niin kuin nykyisinkään ku kaan voisi vain netissä seu rustella? Etkös vaan hip lannut joka käänteessä seu rusteluaikana?

- Tähän keksin hyvän sel vityksen. Mutta nykyakana seurustellaan netissä ja otetaan lapsetkin jo valmii na pakettina

HUKKATILAN KUULUMISIA

Tietävät nyt T.O. Helo ja Anelmansa

Paluu nuoruuden metsästysmaisemiin

Noin puolentoista vuoden ikäinen beagle Riki haistaa heti jahtireissun alkajaisiksi jäniksen jäljet. Isäntä Kallen on pakko päästää koiransa vapaaksi.

Porinoita puheenjohtajan pirtistä

MTK Merijärven paikal lisyhdistys täyttää hurjat 100 vuotta! Voitte kuvi tella kuinka paljon histo riaa ja muistoja noihin vuosiin mahtuu. Itse olen ollut aktiivisesti yhdis tyksen toiminnassa mu kana 7 vuotta ja jo noihin vähäisiin vuosiin lukeu tuu paljon muistoja niin tapahtumista ja kanssa käymisistä kuin kommel luksista ja onnistumisista.

Merijärven yhdistyksessä olemme saaneet nähdä konkreettisesti maatalou den rakennemuutoksen.

Merijärvellä maatilojen määrä on vähentynyt 27 vuodessa 110 tilasta 44 ti laan, kun taas tilojen kes kipinta-ala on noussut 22 hehtaarista 68 hehtaariin.

Yhdistyksestä olemmekin saaneet olla kahvittamas sa väkeä viime vuosina useammissa navetanava jaisissa ja ilolla seurata nuorten jatkajien kehittä mistyötä ja uskoa tule vaan epävakainakin ai koina. Lujaa uskoa tule vaisuuteen onkin viime vuosina tarvittu, kun poikkeavat säät, poukkoi leva politiikka ja maail manmarkkinoiden hei lahtelu on tehnyt temp punsa myös maatalous sektorilla.

Ilmastokriisin pahetes sa saamme kynsin ja ham pain taistella myös maan omistajan oikeudesta omaan ammattiinsa ja omaisuuteensa. Nyt ja tu levaisuudessa tarvitaan edunvalvontaa ja maa seudun puolestapuhujia, jotta ruuantuotantoa ar vostettaisiin. Suomalai nen ruoka ja sen tuottajat ovat sen ansainneet! On

neksemme Merijärvi on pysynyt maatalouspitäjä nä, jossa asukkailla on vielä maalaisjärkinen kä sitys siitä, miten ruoka päätyy pellolta pöytään. Järjestönä pyrimme sii hen, että tuottajillamme olisi jatkossakin edelly tykset tuottaa laadukasta, eettistä ja turvallista ruo kaa. Paikallisesti pyrim me turvaamaan viljelijöi den jaksamisen ja luo maan edellytyksiä ver kostoitumiselle. Merijär vellä on suotuisa ilmapiiri toiminnan järjestämisel le, kiitos Merijärven kun nantalon matalalle kyn nykselle, muille aktiivisil le yhdistyksille ja kaikille toimintaan osallistuville ja paikallisia palveluja käyttäville henkilöille. Li säksi merkittävä toimin nan mahdollistaja on maaseuturahasto, jonka avulla Merijärvelle on saatu lisää palveluja ja toimintaa, kuten nytkin yhdistyksessämme me neillä oleva LähiREppuhanke. Näistä lähtöteli neistä on hyvä ponnistaa myös seuraaviin vuosiin ja vuosikymmeniin – mik sei jopa seuraavaan vuo sisataan!

Merijärven MTK 100 vuotta

2022 on Merijärven MTK ry:lle suuri juhlavuosi, sil lä mittariin tulee sata vuotta. Aika rientää, oi kein kiiruhtaa! Tätä miel tä ovat johtokunnan jä senet, jotka 90-vuotispäi vän kunniaksi koottua lei kekirjaa selatessaan olivat asiasta yksimielisiä: vas tahan tämä oli! No, kui tenkin siitä on nyt se kymmenen vuotta… Yhdistys on halunnut pyöreiden kunniaksi ja kaa iloa hankkeella, joka on nimeltään LähiREPpu. Se tulee lähiruoasta, -energiasta ja -palveluis ta. Näiden asioiden kehit tämisen tiellä olemme. Ja tulostakin on tullut! Ei hankkeen ansioista pel kästään, mutta kuitenkin. Mukana olemme olleet.  Tavoitteena on myös lisä tä yhteistyötä ja tehdä tuottajat tutuiksi asiak kaille ja toisinpäin. On neksemme saammekin todeta tähän liittyen, että paikallinen Reko-lähiruo karyhmä kokoontui en simmäisen kerran 27.9. Seuraava kerta on 25.10. Koivupuhdon koulun pi halla.

ALOITIN pestissäni han ketyöntekijänä touko kuun alussa. Kuukausi ku lui markkinoinnin suun nittelussa ja materiaalien hankkimisessa sekä tie tysti johtoryhmän ajatuk sia kuullen. Käyntikortik semme valikoituivat kuk kien siemenet, pölyttäjien ja ihmisten onneksi! Pus situksen ja tarroituksen teetimme Merijärven 4Hyhdistyksellä. He askarte livat siemenpussukoita 500 kpl. Niitä on jaettu

Koivupuhdon koululla, Huoltiksella, Merkku pop up-päivissä ja hankkeen omissa tapahtumissa. Joi takin on vielä jäljellä, on neksi, sillä onhan tilai suuksiakin!

Työni koululla loppui kevätjuhliin ja siitä alkoi kin kova hanketohina. En simmäinen tapahtuma oli jo toukokuun viimeisenä päivänä. Villiyrtti-ilta jär jestettiin Aittatorilla ja ohjaajana toimi Johanna Isokääntä. Antin mökki oli täynnä väkeä! Ukko sen jyrähdellessä tutus tuimme toisiimme ja pi hamaalta löytyviin ihmei siin. Vähän kauempana kin kävimme ja saimme juosta suojaan rankalta sadekuurolta. Se ei suin kaan tunnelmaa huonon tanut. ”Tämä se jää mie leen!”, tuumasimme uk kosen paukuttaessa pääl lä.

TARJOILUT olivat hulp peat! Hortahakkelusta,

piirakkaa, teetä.. mesian gervon hienostunut aro mi kakussa vei kielen mennessään! Monia pääsi puraisemaan ”yrttikärpä nen”, minkä siivittämänä kesä on avautunut ihan uudella tavalla: joka pai kassa on RUOKAA.

ILLAN idea oli tullut ilmi Lähireppu-kyselyssä. Se on lomake, jota ihmiset ovat saaneet täyttää tilai suuksissa ja Huoltiksella. Siinä kysyn, minkälaisia palveluita ja tuotteita ih miset käyttävät tai halu aisivat käyttää, minkälai siin tapahtumiin tahtoisi vat osallistua ja minkälai sia ajatuksia tai kysymyk siä heillä on lähienergias ta. Ajantasainen kooste lomakevastauksista löy tyy hankkeen Facebooksivulta (MTK Merijärvi 100 vuotta LähiREPpuhanke). Vastanneiden aja tuksiin ovat pohjautuneet kaikki kesän kohtaamiset.

Myös muut järjestä

mämme tapahtumat ovat perustuneet ihmisten ulostuloihin. Tutustumi nen mehiläisten maail maan, Muistojen ilta, markkinakoju yhteistyös sä Biokama-hankkeen kanssa, biitsiturnauksen naulauskisa, sieniretki ja syötävä kimppu-kurssi ja iltamat; kesän tapahtu mat ovat olleet monipuo lisia! Yhteistyö on sujunut eri yhdistysten, kunnan ja yritysten kanssa juohe vasti. Kiitos siitä kuuluu kaikille Merijärvisille.

TULOSSA ovat vielä aina kin SeutuMajakan liite lehti, syysretki Etelä-Poh janmaalle, 100-vuotisjuh lat ja koulutukset Lä hiREPpu-aiheisiin liitty en. Mukavaa touhua siis piisaa! Hankeaikaa on maaliskuun loppuun saakka. Hanketta rahoit taa maaseuturahasto ja Rieska-Leader.

Elina Piippo

Kiitos yhteistyöstä ja Jumalan siunausta tuleville vuosille! Merijärven kappeliseurakunta

Miitta-Mari Nisula puheenjohtaja

Kuva:

Pauha

tulvapenkereet Pyhäjoessa?

PATOLAKI vuodelta 2010 sanoo, että padon omis taja on velvollinen pitä mään padon sellaisessa kunnossa, että pato toi mii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Pato asiassa ei voida jäädä odottamaan aikaa pa rempaa. Padon omista jan tulee järjestää luoki tellun padon kunnon ja toimivuuden tarkkailu tarkkailuohjelman mu kaisesti. Merijärvellä ai kalaistensa hyvin tunte ma isäntä Iivari Keskitalo oli 1950-luvulla suuren pengerrystyömaan pää toimitsijana. Aikaa on mennyt jo muutama su kupolvi. Kuluvan vuoden aikana Jukka Silvola Ramboll Finland Oy:stä on tehnyt alustavan sel vityksen Merijärven tul vapenkereihin liittyen. Aiemmin valtio on huo lehtinut padon kunnos ta, ja pengeryhtiö on ol lut vain padon omistaja. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi patoturvalli suuslaki on laittanut val vovan viranomaisen liik keelle ELY-keskuksesta. Patolain mukaan maan omistajat ovat velvollisia pitämään pengerryspa don kunnossa, kun se ai emmin on ollut valtion vastuulla.

Sademääräennusteet ovat kasvussa ilmaston muutoksen myötä, ja sen johdosta padon kunnon selvittäminen on ajan kohtaista. Onko tulva pengerten kunto sellai nen, että ne kestävät myös rankkasateiden ai heuttaman nousuveden.

Merijärven tulva-alueis ta on piirretty kartta, jonka perusteella voi daan osittaa ne maan omistajat, joita tulvapen kereiden kunnossa pysy minen koskee. Hyvä ky symys; kuka on tulva penkereen omistaja? Mi ten kustannukset jaetaan maanomistajien kesken, jos tulvapengertä jou duttaisiin korjaamaan? Muuttuvia tekijöitä kus tannusten ositukseen on monia: rakennusten käyttötarkoitus, raken nusten ikä, tilan pintaala jne. Yleisesti voidaan

kysyä, onko tulva-alueen maanomistaja todellakin oikea taho maksamaan pengerryksen korjauk sen ja kunnossapidon. Ottaako Merijärven kun ta vastuuta tulvapenke reestä? Pohjois-Pohjan maan ELY-keskus kertoo, että padon kunnossapi dossa työn avustuspro sentti on 50– 70 prosent tia. Rahoituksen myön tää maa- ja metsätalous ministeriö ELY-keskuk sen esityksestä.

MERIJÄRVEN kunta voi toimia rahoituksen haki

jana, jos vastuun siirtä misestä kunnalle on so vittu etukäteen. Muutoin rahoituksen hakija on pengeryhtiö eli maan omistajat. Merijärven kunta on tehnyt päätök sen olla mukana hankeen ensimmäisessä vaihees sa, kun tehdään esiselvi tys, onko vahingonvaa raa olemassa? Sen jäl keen Merijärven kunta ei ole halukas vastaamaan hankkeesta vaan tulva penger olisi jäämässä pa don omistajien vastuulle. Esiselvitys tullaan aloit tamaan vuonna 2023

ELY-keskuksen johtama na patoturvallisuudesta vastaavien virkamiesten kanssa. On arvioitu. että mahdollinen korjaustyö voisi kestää 5 vuotta ja että se koskisi noin 1200 osakasta. Elokuun lopus sa tänä vuonna, tulva pengeryhtiön II järjes täytymiskokous teki va lintoja. Päätoimitsija on Markku Jauhiainen ja toimitsija on Matti Pah kala.

”Nyt ollaan perusasian äärellä. Tarvitsen päätoi mitsijana kaiken tuen maanomistajilta, kun

neuvotellaan Merijärven kunnan kanssa penke reen kunnossapidosta. Saamieni tietojen mu kaan naapurikunta Ou lainen, ei ota vastuuta omien tulvapengerten tulevaisuudesta. Pyhäjo ella kunta asetti omat vaatimukset ELY:lle, kun rahoitusta haettiin ja saatiin. Komeat ja hyväs sä kunnossa on siellä nyt Jokipenkereet, käykää katsomassa, Markku Jau hiainen toteaa.

Patomies Markku Jauhiainen

velvollisia pitämään pengerryspadon kunnossa, kun se aiemmin on ollut valtion vastuulla.

Jarmo

Kuivaamon tarina

VIIME vuosisadalla pe rustettiin alueelle monia kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin vastaavia toi mielimiä MTK:n paikal lisyhdistysten lisäksi. Tämmöisiä ovat edelleen porskuttelevat maamies seurat, joita Merijärvellä kin oli ja on omansa lähes joka kylällä. Eräs juttu vinkki koski Pyhänkos ken kuivaamoa, joten kahden kärpäsen taktii kalla edeten saan tähän sisällytettyä myös maa lais- eli maamiesseuran historiaa.

Pyhänkosken maa miesseura perustettiin Hiitolan talossa 14.11.1965. Kokouksen puheenjohtajana toimi Antti Siika-Aho Oulun läänin talousseurasta. Kokoukseen oli saapunut 50 henkilöä, jotka valitsi vat seuran ensimmäisek si puheenjohtajaksi Antti Hiitolan.

SIHTEERIKSI valittiin Martti Kesti, joka kirjasi myös perustamiskokouk sen asiat. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin perheen päältä 100 mk ja muilta 50 mk. Vuoden lopussa oli 66 maksanutta jäsen tä.

Välittömästi päätettiin hankkia muutamia maa talouskoneita ja naisille mehukeittimiä. Myös muuta yleishyödyllistä toimintaa, mm. tupailto ja ja kilpailuja, harjoitet tiin yhteishengen ylläpi tämiseksi. Perustavassa kokouksessa tehty peri aatepäätös kuivaamoasi assa eteni nopeasti, ja

noin vuoden kuluttua os tettiin Jymy-säkkikuivu ri. Sen sopivuudesta Py hänkosken oloihin oli maatalouskoneiden tut kimuslaitokselta pyydet ty etukäteen lausunto.

Kuivaamolle oli sitä en nen hankittu sopiva tont ti, suoritettu puunkeräys ja rakennettu kuivaamo rakennus. Rahoitussuun nitelmissa pankkilainoil la oli huomattava osuus. Sen keventämiseksi jou duttiin kääntymään jäse nistön puoleen ja peri mään heiltä 200 markan maksu peltohehtaaria kohden.

KUIVAAMORAKENNUS

TA laajennettiin kohta ja puunkeräys suoritettiin jälleen. Toisen kuivurin hankinta toteutui 1966.

Tämä verkkolavakuivuri sai 1970-luvulla väistyä

tehokkaamman kuivurin tieltä. Mutta sekään ei riittänyt, vaan 1980-lu vulla oli ostettava lisäksi suuritehoinen siilokuivu ri. Sen ostoa oli vauhdit tamassa ensimmäiseksi hankitun säkkikuivurin palaminen. Siilokuivurin oston rahoitukseen tar vittiin taas jäsenten pa nosta.

Kävin jututtamassa maamiesseuran pitkäai kaista sihteeriä Martti Penttilää hänen koto naan Pyhänkoskella. Jut tutuokio oli mahtava ja rönsyilevä! Kuivaamoasi aakin toki sivuttiin. Martilla on itsellään vil jelyksiä ja jyvät kuiva taan Pyhänkoskella, tie tysti. Toinen kesä ilman lypsettäviä ja elämän ryt mitys ylipäätään ilman tuota eläintenhoidon tuomaa rutiinia on ollut

opettelua. Tilanhoidossa on silti paljon tekemistä ja ympäristöstä näkee, että paikoista pidetään hyvää huolta. Maamiesseuran tehtä vä on muuttunut kovasti siitä, kun Martti tuli mu kaan toimintaan. Silloin oli vuokrattavana erilai sia laitteita, esimerkiksi kasvinsuojeluruisku. Täl laisten tarve on sittem min loppunut ja toiminta on keskittynyt siihen, että saadaan viljat kui vattua.

TUO 80-luvulla hankittu siilokuivuri oli nimeltään Jaakko. Siihen meni n. 8-10m3. Sen rinnalla oli lavakuivuri. Sitten alkoi tuntua, että tästä lava kuivurista alkoi aika jät tää. Taas tuli pohditta vaksi, miten jatketaan. Vieläkö aletaan rakentaa

nykyaikainen, kunnon kuivuri? Kokous pidettiin Ristivuoren majalla. Maamiesseura päätti läh teä hankkimaan uuden ja tehokkaamman kuivurin Jaakon kaveriksi. ”Hattu nousee talkoolaisten li säksi myös Oulaisten osuuspankille. Pajalan Kai kävi siellä paikalla tutkimassa asiaa ja todet tiin, että pantataan se koko kuivuri pankille ja saadaan sitä kautta sitten rahat. Kenenkään ei tar vinnut henkilökohtai seen takaukseen mennä. Se perustui se kuivurin rakentaminen siihen val tavaan talkootyöhön! Löytyi yksituumaisuutta ja tahtoa, että me raken netaan tämä. Se oli mel koinen rypistys. Koko kesä, kaikki vapaat het ket meni siellä. Se meni aika tärpille, kun syksy meni pitkälle. Loppujen lopuksi se saatiin käyt töön”, muistelee Martti. Uuden puolen ajosiltaan on valettu vuosiluku 2008, joten se syksy oli uuden kuivurin ensim mäinen. Kuivurin han kinnassa sattui onnekas virhe, sillä toimitettu kuivuri oli tilaukseen verrattuna vääränkäti nen! Päädyttiin sopimuk seen, jossa kuivaajalle tehdään tarvittavat muu tos- ja sovitustyöt tilaa jan toimesta ja lisäksi an netaan tilaajalle vaaka, hyvitykseksi. Tämän rat kaisun ansiosta kuivuri saatiin käyttöön suunni tellussa aikataulussa ja li säksi pystytään punnit semaan tulevat ja lähte

vät kuormat. Tämä oli iso edistys. Kuivaamoa huol letaan ja pidetään yllä tarvittavilla toimilla. Vuosi sitten toiseen siilo kuivuriin vaihdettu kat tila.

OIVA Tuikkala on toimi nut masunistina. Kui vausaika on parin kuu kauden jakso, jonka Oiva käytännössä asuu kui vaamolla. Hän hoitaa kuivaamon ”pyörittämi sen” ja pitää yllä kuivaus vuoroja. Kummankin kuivurin käyttötunti määrät ovat tarkkaan yl häällä. Martti kuvailee käytänteitä: ”Aina syk syllä pyritään määrittele mään hintataso. Se pe rustuu tarkkaan kirjanpi toon. Polttoaineet, säh köt ja muut kulut ovat mukana. Tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Siten on menty monta kymmentä vuotta ja kustannukset on saatu kuitattua. Tämä on velaton ja toimiva yk sikkö. Tarpeellinen nyt ja varmaan sitä maata vil jellään tulevaisuudessa kin.” Pari kertaa vuodes sa pidetään siivoustal koot. Ympäristön on ol tava siisti: kuivaamo on hautausmaan vieressä ja on yksi Pyhänkosken yl peyksistä. Pyhänkosken maamiesseuran puheen johtajana toimii Juho Ni vala.

Suomalaisen ruoantuotannon merkitys on noussut ansaitsemaansa arvoon

Pidetään huolta ruoantuotannon edellytyksistä ja tuotannon kestävyydestä!

Kiitos viljelijöille!

Maailman myllertäessä palataan perusasioihin

Kansanedustaja Jenni Pitko & Oulun vaalipiirin Vihreät

Elina Piippo Lähteet: Palasia matkalta- Merijärven kunnan 125-vuotisjuhlakirja, Martti Penttilän haastattelu

Pyhänkosken kuivaamolla on takanaan vaiherikas historia.

Nälkä on hyvä syy tänäkin päivänä!

PYHÄJOKI on ollut luon tainen kulkureitti men neinä vuosisatoina. Me rijärvellä Pyhänkoski on ollut pääsemätön paikka ylävirtaan kulkijalle. Tä män johdosta Tähjänjo ki ruopattiin 1700-luvul la, jotta veneillä voitiin kiertää Pyhänkoski. Kuka tietää, ensimmäi set perunat Pommerin sodasta on voitu tuoda juuri ruopattua Tähjän jokea pitkin ylävirran asukkaille. Maanviljelyn yleinen kehittyminen 1800-luvulla lisäsi maa talousmaan kysyntää ja jotain oli tehtävä, nälkä oli hyvä syy. Keisarilli nen senaatti sai vuonna 1850 Merijärveltä ano muksen, jossa pyydet tiin lupaa kuivattaa Me rijärvi. Anomus sai hy väksynnän ja niin oli Suomen ensimmäinen järven kuivatusanomus toteutunut. Tähkijärven ja Merijärven kuivatus tehtiin vuosina 1862–1872. Maata paljastui järvien alta lähes 700 hehtaaria. Järvenlasku yhtiön työpäiviä osak kaille tuli noin 100.000. Ravinteikas peltoviljely ala lisääntyi Merijärvel lä. Osaltaan kuivatuksen seurauksena Merijärvel lä oli 1800-luvun loppu puolelle poikkeukselli nen 100-päinen lehmä

karja ja siihen myös oma meijeri. Kuivatusta täy dennettiin edelleen 1920-luvulla. Tuolloin Toholan kallioleikkauk set alkoivat saada nykyi sen muotonsa.

TYÖ jatkui vielä 1940-lu vun lopulla. Pyhäjoen jokipengerrykset olivat tuolloin suunnitteilla. Tulvat olivat Merijärvel lä edelleen suuri haitta maataloudelle ja liikku miselle. Niinpä sitten 1950-luvulla jokipenger ten rakentamisen avulla turvattiin järvipeltojen kannattava viljely tule ville sukupolville. Toho lan kanavan muistoki vessä on vuosiluvut: 1760, 1860, 1925, 1949, 1992. Toholan kanavan varteen on rakennettu muistopaikka 1990-lu vun alussa. Paikka oli tuolloin hyvin viihtyisä runsaine kukka- ja pen sasistutuksineen. Kiitos tästä kuuluu kotiseutu yhdistykselle, jossa Terttu Tohola oli tekevä toimija. Tänä vuonna Kotiseutuyhdistys ja MTK Merijärvi ovat yh dessä aloittaneet muis topaikan kunnostami sen. Muistopaikka oli jo alkanut metsittymään. Historian saatossa Meri järven kunnassa on teh ty valtava työ maanvil

jelyksen parantamisek si.

Millainen tulevaisuus meillä on edessä, kun kulkutaudit ja sota Eu roopassa ovat valloil laan? Nouseeko suoma lainen maatalous pit kään jatkuneesta hei kosta kannattavuudesta niin, että järvipeltojen sadolle on tekijät omas ta takaa? Vai ostaako kiinalainen kaikki osa keyhtiömuotoiset maa tilat ja jalostaa maidon ja lihan suoraan Kiinaan vietäväksi omassa mei jerissä kiinalaisella työ voimalla. Maapallon kasvullisen peltomaan on arvioitu vähenevän tulevina vuosikymmeni nä kuivuudesta johtuen. Patolaki vuodelta 2010 torjuu sen mahdollisuu den, että Merijärvi uu delleen vesitettäisiin.

Pengerryspato Pyhäjo essa on pidettävä kun nossa. Toholan kanava vieköön jatkossakin liiat vedet pois Merijärven hyviltä järvipelloilta. Nälkä on hyvä syy pitää Merijärvisten peltojen vesitalous kunnossa myös tulevaisuudessa.

Markku Jauhiainen Kirjoittaja on toiminut pitkään puheenjohtajana MTK Merijärvessä

Rahoitusväline yhdistysten ja yhteisöjen pienimuotoiseen kehittämistoimintaan.

Tuki on 100 - 500 euroa, kuitenkin enintään 50 % kustannusarviosta.

Helppo, nopea ja jatkuva haku! www.rieskaleader.fi

Onnittelut 100vuotiaalle!

Toholan kallioleikkaukset alkoivat saada nykyisen muotonsa 1920-luvulla.

”Pitkän linjan MTK:laiset” haastattelussa

HAASTATTELIN ja kirja sin rupattelua parin tun nin ajan. Kaikkea en ylös saanut ja harmittikin, et tei ollut nauhuria muka na. Tässä muistiinpanoja ni. Toivottavasti silmä kulman pilkkeet välitty vät niistä!

Säät puhututtivat. ”On näitä ollu ennenki. Hallat on loppunu ja kasvukausi venyny syksystä. Halla vuosi 1987: jyväsaavi ei painanu mittään. Peru natki vei halla.. Nyt ome nat on vieny pihlajan marjakoi: koska pihlajas sa ei ole marjoja!” Veikko ja Meeri ovat puristutta neet viime kesänä ome noista mehua Marjaran nikon tahtaalla Tupokses sa. ”Se on niin hyvvää!” He kasvattavat omenan lisäksi perunoita. Kirsti on teettänyt mehunsa Ka lajoella. Kirsti kommentoi perunan kasvatusta: ”Uu det lajit antaa uusia ma hollisuuksia: Anna-Belle on hyvä laji, voi istuttaa kylmään maahan.” Kirsti on tehnyt joulupotut Piha&puutarha-tapahtu masta saadulla vinkillä: esikeittää uudet perunat koon mukaan lajitellen melkein kypsäksi ja pa kastaa. Jouluna saa siten ”uusia pottuja”!

PYYDÄN pariskuntaa kertomaan, miten he esit telisivät Kirstin. He ku vailevat Kirstiä varsinai seksi puuhanaiseksi! ”On ollut kunnanhallituksen pj, MTK:n hommissa iän kaiken. Kirsti korjaa: ”25 vuotta. Olin justiin muut tanut Torkkalaan. Jorma lähti hakemaan sukupol venvaihoslautasta, jollon Myllylän Paavo oli sitte ilimottanu, että minusta tullee uus jäsen hallituk seen Paavon tilalle. Pelot ti, että minkälaiseen po rukkaan sitä on joutunu. Sielä oli se Antti Hiitola puhheenjohtajanaki ja muutenki kauhian viisai ta ihimisiä. Mutta MTK koulutti hyvin, Revonla hella oli päiväkurssiaki josa kävin.”

Veikko kertoo itses tään: ”Minä olin piiri mies. Eli MTK:n jäsen hankkija. Kahta lukuun ottamatta kaikki oli jäse niä. MYEL.n tullessa voi maan oli tämä, 1970-lu vun alussa. Tein MYELvakuutuksia. MTK ajoi läpi tämän eläkelain. Isot

tilat oli jäseniä jo ennen, mutta sitte alako kaikki, kun se tämä jäsenyys toi niin palijo etua. 15-vuotta täyttänyt sai liittyä MTK:n jäseneksi. Piiri miehet valittiin yleisko kouksessa.”

Veikko oli myös ympä ristöasiamies: osallistui YAM-päiville, jossa oli pu humassa maan ykkösni met ja kertomassa torjun noista ym. uusista, tule vista ja menevistä sään nöksistä. Veikko sitten tiedotti nämä asiat eteen päin Merijärven MTK:n hallituksen kokouksissa.

Siitä se tieto levisi.. ”Sii hen aikaan tehtiin vaan reppuruiskulla myrky tykset. Kyllä siinä var masti joitain sairastuki.

Minä yhesti myrkytin rik karuohoja perunasta rep puruiskulla. Perunat vaan vartta kasvatti, koitti päästä ylöspäin. Lehtiä ei tullu, ne ei voinu hyvin. Ainuaksi kerraksi jäi!” Tienvarsivesakot myrky tettiin ”Hormotuholla”.

Siihen laitettiin kyltti, et tei saanu marijastaa tai kulukia siinä. Kauhian omituinen haju, ei teheny mielikään olla. ”

”Nykyään pittää olla ruiskuttajatutkinto. Ai neita ostaesa pittää tojis taa, että on kurssin käy ny. Niistä pittää tietää, niistä aineista”, huomaut ti Kirsti.

Veikko on jäänyt eläk keelle 1980-90-lukujen

vaihteessa. ”Uus navetta olis pitäny rakentaa. Huo not pellot.. lapsia ei maa tilanpito kiinnostanu. Pellot nyt vuokrattuna.”

Kun Veikko jäi eläkkeelle, peltoja ei saanut myydä, vuokrata eikä viljellä yli tuotannon vuoksi. Huo lehtia piti silti.

PARISKUNNALLA on ol lut ”virkaharrastus”: ky läkirjaston pitoa Kalapu taan koululla 40 vuotta! Meeri jatkoi, kun Veikko lopetti. ”Joka kylällä oli koulu ja sielä kirjasto. 90-luvulla ne loppui. Tanska Aake ja Pyhälän Maija oli Pyhänkoskella. Kotilehetki saatettiin tuua kirjastoon, että kaik ki sai lukia. Päivällä piet tiin auki koululaisille ja sitte oli kirjastoperjantai: tärkiä tapahtuma kyläläi sille!” Veikko tutustui kirjakaupassa tuntikausia kirjoihin ja mietti, mitä kannattaisi hankkia. ”Sii hen oli aika vappaat käjet. Sitte oli telineesä Pääta lon kirja ja sitä luin. Aat telin, että ompa mahtava kirija! Koillismaan murre ja kieli se on se juttu.”

Veikon isä haki Pohjasel ta, lainausasemalta sota kirjoja, sota-aikaan.

Meeri on joen eteläpuo lelta, vähän vastavirtaan. Os. Männistö. Veikko pää si ”valihteen kuuesta sisa ruksesta kommeimman”.

Meeri meni joulukirk koon ja Veikko navettaan,

ettei se (lypsy-)rytmi vaihtuisi.. (Meeri kuoro laisena kyllä pysyi ryt missä.) Meeri on käyny lypsyjen välisä lapsetki synnyttämäsä! Suvun lap silla kesäkahvila Männis tössä.

Kirsti kommentoi ny kymenoa ja muistelee vanhoja aikoja: ”Tilakoko kasvaa ja uusi sukupolvi ei ehi osallistua muuhun. Yhteisöllisyyttä kaiva taan. Koneellistuminen ei ole lisännyt vapaa-aikaa. Lypsyrobotti lypsää 24/7, mutta tarvitsee myös ym pärivuorokautisen päi vystyksen. Ennen men tiin rytmillä kylyvö-re hun teko-heinä-rehupuinti.. ja niitten välliin jäi pari viikkua väliä. Nyt asiat mennee päällekkäin ja rehuaki saatetaan tejä vielä kolomas kerta. Seu rakunnan kerhosa Jenni ja Mikko kävi, mutta hoi topaikkaa ei saanu.. ”

Meeri: ”Se se hullulta tuntuu, että lapset saa viiä nykyään hoitoon, vaikka vanahemmat olis kotona. Meillä Heli tuli navettaan, ku heräs. Ja Veli-Matti kans. Ne piti laittaa karsinaan, että tal lesa pysyivät. ”

Veikko: ”Veli-Matti oli villi poika. Ja niin olin mi näki, varmasti joku hoo tee.. hölökytelly oon.”

Meeri: ”Kymmenen maratooniaki on juossu!”

Kirsti: ”Se on hyvä, että nykyjään arvostettaan

kaikenlaista liikettä. Ei ai nuastaan punttisalia. Kyl lä ne on navettahommat melekonen salireeni”.

Meeri: ”Muistojen ilta oli hyvä tillaisuus: Perä län Raimon paskajuttu oli niin mahtava.” (Kuivahei nän syöttöaikaan paska oli niin kuiva läjä, että sen pysty talikon piikkiin tök käämään ja heittään pois.)

Veikko osti kylän en simmäisen silippurin. Männistön Matti oli tuu

mannu, että ”rupesit son taa tekemään”.

Kirsti: ”Herutusrehua kai se aluksi oli. Myöhem min AIV tuli päärehuksi ja kuivaheinä oli umpisille ja semmosille. Olijet kerä tään meillä kuivikkeiksi tai appeen sekkaan. ” (Ka tovuosi 1987..)

Meeri: ”Meillä tehtiin ensimmäinen rehu sillä lailla, että laitettiin tur nipsit maamonttuun ja sitte jotaki AIV-suolaa sii hen päälle. Se oli niin työ lästä, että sitte ostettiin silippuri.”

Meeri Alapudas, os. Männistö. . v.1935 ”toisel ta puolelta jokia, vähän vastavirtaan”

Veikko Alapudas. s.v.1931. ”Minun koti paikka. Papa tuli Niska kankaalta 1900-luvun alu sa rengiksi Tanskalaan. Ja sitte riiuulle Liisalle.” Isä oli sairaalloinen, josta syystä Veikko joutui otta maan tilan varhain vas tuulleen.

Kolme lasta: Heli, VeliMatti ja Joni. Kaikki asu vat Oulussa. ”On heleppo käyä.”

Kirsti: s. v.64 klo 13! Maataloustyöntekijä Met solan maito Oy:ssä. Yrit täjänä Mikko-poika puoli soineen. Lapsia kaksi, Mikko ja Jenni, lapsenlap sia kuusi.

Joulupöydän uudet perunat Kirsti Nivalan reseptillä

UUDET perunat ovat hy vin erikokoisia. Yleensä nostan useamman peru nan varren ja lajittelen perunat koon mukaan kahteen kokoluokkaan, isommat perunat ja pie nemmät perunat. Pesen uudet perunat ämpäris sä runsaassa vedessä se koittaen puukepillä. Pe runat hankautuvat toisi aan vasten ja ohut kuori irtoaa helposti. Keitän perunat kahdessa erässä isommat omanaan ja pienemmät omanaan

juuri ja juuri kypsiksi. Jäähdytän perunat lävi kössä. Pakastan perunat tyhjissä maitopurkeissa.

Keitän veden kiehuvaksi, jonka maustan suolalla. Kaadan jäiset perunat kiehuvaan veteen. keitän hetken aikaa ja perunat ovat kypsiä ja ihanan makuisia.

Minun kasvattama perunalajike on Annabelle. Uusi perunalajike, jonka voi kylvää kylmään maahan.

Elina Piippo

Kirsti Nivala, Veikko ja Meeri Alapudas.

MTK ennen ja nyt

YLEISTÄ

Maa- ja metsätalous tuottajain Keskusliitto MTK r.y. on maanvilje lijöiden, metsänomista jien ja maaseutuyrittäji en etujärjestö. MTK:n tehtävänä on edistää maaseudun yrittäjien asemaa sekä maaseudun luonnonvarojen kestä vää käyttöä. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on maanviljelijä, maata lous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila. Järjestön pää-äänenkan nattaja on sanomaleh ti Maaseudun Tulevai suus. Vuoden 2015 alus sa metsänhoitoyhdis tykset liitettiin MTK:n, jolloin sen jäsenmäärä aluksi nousi 152 000:sta noin 400 000:een.

HISTORIAA

Suomen maanviljelijöi den vapaa, valtiosta ja puolueista riippumaton talouspoliittinen järjes tö, Maataloustuottajain Keskusliitto, perustet tiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikoko uksessa 28.-29.5.1917 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 700-800 hen keä. Muodollinen perus taminen siirtyi syksyyn. Helluntaikokouksessa päätettiin, että työnan tajajärjestön asemesta oli perustettava vapaa kaikkia maataloustuot tajia yhdistävä maatalo uspoliittinen järjestö, johon tulisivat kuulu maan myös omaa työ tään tekevät viljelijät sekä maata omistama ton maatalousväestö. Keskus-, piiri- ja paikal lisjärjestöjen sääntöjen laatiminen ja muu jär jestäytymistyö annet tiin Maataloustuottajain Valtuuskunnan tehtä väksi yhdessä kokouk sen valitseman erityisen

valiokunnan kanssa. Sii hen tuli edustajia van ha- ja nuorsuomalaises ta puolueesta sekä maa laisliitosta.

Piiriliittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 18.9.1917 perustamaan Maataloustuottajain Keskusliittoa. Kokouk sessa hyväksyttiin jär jestölle säännöt ja valit tiin valtuuskunta. Sen ensimmäiseksi puheen

ti niin maa- kuin metsä taloudessa. MTK tekee yhteistyötä muun muas sa Maailman luonnon säätiön WWF:n kanssa parantaakseen maatilo jen ympäristöystävälli syyttä. Uusiksi vaikutta misen kohteiksi ovat nousseet myös kulutta jat: vuonna 2007 MTK perusti ruokakulttuuri asiamiehen viran. Asia miehen tehtävänä on

Kaikki sai alkunsa lokakuussa 1922, kun paikallisen osuuskassan perustavassa kokouksessa otettiin puheeksi maataloustuottajien kasvanut kiinnostus järjestäytymiseen.

johtajaksi valittiin toh tori Juho Jännes. Sään töjen mukaan tuottaja järjestön tuli ”valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntatalou dellisella ja kunnallisel la alalla, sovitella maa taloudessa sattuvia työ riitoja sekä edistää sel laisten parannusten ai kaansaamista maatalo ustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan”

1990-luvun alussa maataloustuottajajär jestössä haluttiin ottaa metsänomistajat aiem paa paremmin huomi oon. Järjestön nimi muuttui vuonna 1992 Maa- ja metsätalous tuottajain Keskusliitto MTK r.y:ksi.

MTK:n edunvalvonta työ on laaja-alaista. Maatalous- ja metsäpoli tiikan lisäksi järjestö pyrkii edistämään yrit tämisen edellytyksiä maaseudulla. 2000-lu vun mittaan myös ym päristönsuojelua on alettu edistää aktiivises

edistää ja vaalia suoma laista ruokakulttuuria.

MTK MERIJÄRVI RY

Paikallisyhdistyksen vi rallinen syntymäpäivä on edelleen tämän jutun koostajalta hämärän peitossa. Sen selvitys työstä on mukava kir joittaa salapoliisikerto mus, kun se viimein sel viää.

Seuraava lainaus on MTK Merijärvi ry:n 90-vuotis juhlajulkaisus ta. Se on luettavissa ko konaan osoitteessa: https://docplayer. fi/2892233-Voimaratasmtk-merijarvi-90-vuot ta-juhlii-taivaltaan-ny kypaivan-viljelijoitakoskettavalla-hankkeel la-13-10-2011-31-122012.html

”Kaikki sai alkunsa lo kakuussa 1922, kun pai kallisen osuuskassan pe rustavassa kokouksessa otettiin puheeksi maata loustuottajien kasvanut kiinnostus järjestäyty miseen. Perustava ko kous järjestettiinkin jo

saman vuoden marras kuussa, jolloin paikalla olevat yli kaksikymmen tä isäntää liittyivät sa malla upouuden yhdis tyksen jäseniksi. Jo alku metreillä tosin tiedos tettiin aloitetun toimin nan vaativuuskin. Maan viljelijä Antti Saarilampi vastusti kokouksessa koko hanketta, koska uusi yhdistys vaatisi monelta ihmiseltä vai vaa ja aikaa, kun muuta kin yhdistystoimintaa oli kylällä riittämiin. Etenkin aikaa vievän maataloustyön ollessa kyseessä moinen huoli oli varsin aiheellinen.

Yhteisen edun hyväksi Yhdistys on alusta alka en toimittanut tärkeää tehtävää tiedon välittä jänä maanviljelijöille.

Lukuisat kokoukset ja valistustilaisuudet välit tivät ajantasaista tietoa kaikesta alaan liittyväs tä sekä valtiovallan sää dösten kanssa toimimi sesta. Näiden virallisem pien toimien lisäksi yh distys oli tärkeässä teh tävässä luoden yhteisön jossa yksittäinen ihmi nen saattoi tuntea olon sa turvallisemmaksi, yleinen hyvinvointi kun oli kaikille yhteinen asia.”

MTK:n tavoitteena on siis ”edistää maaseudun yrittäjien asemaa sekä maaseudun luonnonva rojen kestävää käyttöä”. Olemme oikealla asialla! Pääsemme tavoittee seen, jos nykyinen tahto yhteistyöhön, toinen toistemme kuuntelemi seen ja omien ajatuk siemme julki tuomiseen pysyy vahvana. Jäsen määrä liikkuu parinsa dan hujakoilla. MTK:n ääni on vakaa ja tärkeä.

Elina Piippo Lähteet: Wikipedia, Voimaratas 1/2012

Onnittelemme

MTK Oulainen-Vihanti onnittelee 100-vuotiasta MTK Merijärven yhdistystä!

MTK Keskipiste onnittelee 100-vuotiasta MTK Merijärven yhdistystä!

Otahan rohkeasti yhteyttä!

Matti Kuoppala

LOKAKUINEN sunnuntaiaamu.

Lämpömittarin lukema näyttää aamulla viittä astetta, kun pakkai len reppuani auton peräkonttiin. Tarkoituksenani on lähteä pitkän tauon jälkeen jänisjahtiin. Mukaan lähtevätwwwww myös vaimoni ja kahdeksanvuotias poikani, joille metsästysreissu on ensimmäinen laatuaan.

JÄNISMETSÄLLE on turha lähteä ilman ajavaa koiraa. Siksipä otam me kyytiin kohta 16-vuotiaan su kulaispoikamme Kallen, joka hankki metsästyskortin kolme vuotta sitten. Hänen kanssaan au ton kyytiin hyppää vuoden ja nel jän kuukauden vanha beagle ni meltään Riki. Tämä on nyt toinen syksy, kun Riki on Kallen mukana jänisjahdissa.

”Riki on syttynyt tänä syksynä jänisjahdista todella paljon. Siinä on nyt tekemisen meininkiä”, hehkuttaa Kalle.

Noin 50 minuutin automatkan

jälkeen saavumme synnyinkotini pihaan.

Kalle asentaa GPS-pannan Rikin kaulaan ja kiinnittää koiran talu tusnarun päähän. Voimme aloit taa kävelyn kohti läheistä metsää. Ensin meidän pitää ylittää junan rata.

VAIN noin sata metriä radan yli tyksen jälkeen alkaa Riki vetää Kallea narun päässä entistä lujem paa. Tämä on merkki siitä, että Ri kin kuono on vainunnut jäniksen jäljet. Kun Kalle vapauttaa Rikin narusta, ryntää tämä suoraa päätä tien vasemmassa laidassa olevaan koivikkoon. Ehdimme odotella vain viisi minuuttia, kun Riki pääs tää ilmoille komeat haukunnat.

Kalle ottaa käteensä puhelimen, johon ladatun karttasovelluksen avulla voimme seurata Rikin ete nemistä maastossa. Eikä aikaa kaan, kun kartta näyttää Rikin ja jäniksen suuntaavan junanrataa kohti. Päätämme painua kaksikon perään. Hetken kävelyn jälkeen näemme, kuinka Riki tulee meitä

kohti kuono tiukasti maahan lii mattuna. Mutta vaikka koira kuin ka yrittää päästä takaisin jäniksen jäljille, palaa se joka kerta takaisin meidän luo. Ovela vemmelsääri näyttää vieneen tämän erän sata nolla.

OTAMME Rikin jälleen kiinni ja marssimme syvemmälle metsään. Pääsemme erään pellon laitaan, jossa Riki haluaa jälleen vapaaksi. Tässä kohtaa onkin hyvä hetki pi tää päivän ensimmäinen kahvi paussi. Kalle kertoo, että alun pe rin hän innostui metsästyksestä hirviporukassa, jossa oli pari ker taa ajomiehen roolissa.

” Olin parilla ajolla mukana ja saimme hirvenkin kaadettua. Huomasin kuitenkin nopeasti, et tei hirvenmetsästys ollut minun juttuni”.

Jänistä saa pyytää koko maassa syyskuun alusta helmikuun lop puun saakka. Pitkä metsästyskausi onkin yksi syy sille, miksi Kallekin tykkää juuri jänisjahdista. Yk kösasia on kuitenkin se, että hän

”

Onhan se mukava nähdä, kun oma koira pelittää noissa ajotilanteissa. Takapakkejakin on tullut, mutta se kuuluu asiaan.

pääsee näkemään läheltä oman beaglensa kehityksen.

”Onhan se mukava nähdä, kun oma koira alkaa pelittää noissa ajotilanteissa. Takapakkejakin on tullut, mutta se kuuluu asiaan”.

Takapakeista yksi tapahtui muutama viikko sitten, kun Rikin jalkaan tuli revähdys. Tämä tiesi parin viikon paussia ajotouhuista. Silloin juuri jäniksenpyynnin ma kuun päässyt Kalle huomasi, kuin ka koukuttavasta harrastuksesta metsästyksessä on kyse.

”Se oli kova paikka. Suunnitel missa oli lähteä sinäkin viikonlop puna jahtiin, mutta nyt ei päästy kään”.

NYT loukkaantuminen on harmit tava muisto vain, sillä Riki paine lee täyttä päätä uuden jäniksen perässä. Metsä vain raikuu, kun nuori beagle jatkaa ajoansa. Nyt näyttää siltä, että Riki on aivan jä niksen häntätöpössä kiinni. Pitkä korva juokseekin edessämme ole van metsäpolun yli niin kovaa, et tei siitä näy kuin pieni vilahdus

puiden välissä. Riki seuraa saalista muutaman kymmenen metrin päässä. Kalle katsoo puhelimensa karttaa, mikä osoittaa, että muuta massa minuutissa Riki on juossut jo noin kilometrin päähän. Se on koiralta ennätyslukema.

RIKI saapuu hetken päästä takai sin passipaikkaamme ja katoaa jäl leen takaisin vanhojen jälkien pe rään. Sinnikkyyden puutteesta tä tä koiraa ei ainakaan voi moittia. Kun uutta ajoa on odoteltu noin tunnin verran, otamme Rikin kiin ni ja lähdemme kävelemään autoa kohti. Vaikka tällä kertaa jänis paisti jää haaveeksi, ei Rikin omis taja Kalle ole asiasta lainkaan pa hoillaan. Hän nimittäin kävi edel lisenä päivänä isänsä Villen kanssa jahdissa, jolloin he onnistuivat saaliin saamisessa.

Harmituksen häivää ei ole omas sa mielessänikään. Pääsin vuosien jälkeen palaamaan lapsuuden metsästysmaisemiin. Ehkäpä tästä reissusta jäi kytemään itsellenikin uusi metsästyskipinä. Kuka tietää.

8-vuotias Petja elämänsä ensimmäistä kertaa jänismetsällä. Riki-koira (kuva oikealla) pitää myös hetken tauon ennen kuin ryntää uudelleen jäniksen jälkiä etsimään.

Sitkeyttä nuoresta koirasta ei ainakaan puuttu. Se jatkaa jälkien etsimistä vaikeistakin maastoista huolimatta.

?!MIELIPIDE

KIRJOITA TAI LÄHETÄ KUVA:

Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.

Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen.

Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.

KOLUMNIPÄÄTOIMITTAJALTA

Uusia käänteitä ja pitkiä uraputkia

OULAISTEN kaupunkiin kohdistunut ylilaskutusoi keudenkänti sai uuden käänteen alkuviikosta, kun reilun kahden vuoden is tunnot saaneet pääsyytetyt jättivät valituksen tuomi oistaan käräjäoikeuteen. Moni oli olettanut tämän asian olevan ohi, mutta mitä vielä. Jos valitus menee läpi, käsitellään tapausta vielä jokunen aika hovioikeudes sa.

Samassa sopassa syytetty jen penkillä ollut Oulaisten kaupungin tekninen johtaja

LUKIJAN KUVA

sen sijaan välttyi oikeuden tuomiolta ja maanantaina kaupunginhallitus ilmoitti, että hän voi jatkaa toimes saan normaalisti. Kaupun gin teknisen toimen tekemi set ovat aiheuttaneet kes kustelua oulaistelaisten kes kuudessa jo pitkään. Saa daanko sille osastolle nyt työrauha, jää nähtäväksi.

Tässä lehdessä on juttua Oulaisten Ojan Raudan pit käaikaisesta työntekijästä, Pentti Keskitalosta. Hän on työskennellyt liikkeessä liki 40 vuotta. Tällaiset uraput

ket samassa työpaikassa al kavat olla tänä päivänä jo harvinaisuuksia. Jo nyt on hyvin yleistä, että elanto ansaitaan useammasta kuin yhdestä purosta.

SeutuMajakka aloittaa huomenna torstaina päätoi mittajan kahvitunnit Cafe Herkutellessa. Tervetuloa siis sinne kahvittelemaan ja

Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi

jättämään vaikka juttuvink ki kello 12-13!

Potilas odottaa vuodepaikkaa, mutta 40 miljoonaa säästyi

SOTE paljastaa todelliset karvansa. Kalajokilaaksosta lähtee Haapajärven akuutti osaston paikat, Ylivieskasta 24, Kalajoelta seitsemän vuodepaikkaa, mutta Niva lasta ja Pyhäjärveltä ei yh tään. Tästä ja vähän muus takin säästyi 40 miljoonaa. Toinen mokoma säästöjä pi tää kuulemma vielä Pohjois-

Vuodeosastopaikkoja on tämänkin kokemuksen mu kaan jo nykyiselläänkin lii an vähän. Liki sadan paikan vähennys eteläiseltä alueel ta tuntuu jatkossa vielä pa hemmin. Mitä hyödyttää entistä pikaisempi lääkärille pääsy, jos vastaanoton jäl keen odottaa kylmä yksinäi nen koti ilman hoitoa.

LASSI JA LEEVI

Laulumaan Laavu. Laavu on osoitteessa Louhimaantie 25, Petäjäskoski.

Lukijan kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.

Lähettäkää kuvat osoitteella: kuvat@ seutumajakka.fi

Pohjanmaaltakin löytyä. Varmasti kirpaisee vielä monessa kodissa.

Ystäväni kertoi jo aikoja sitten ottaneensa sellaisen vakuutuksen Pohjolasta, jol la saa rajattoman hoidon ja jopa yksityisestä paikasta makuupaikankin, jos taju sammuu. Pylvään Juha sanoi minulle, että kokoomuslai set koko ajan huutaneet soten heikkoutta. Huono se näyttää olevan minunkin mielestäni.

Lähiomainen odotti lau antaina päivän vuodepaik kaa. Oulaskankaan hoito henkilökunta teki parastaan ja yritti löytää paikkaa. Illal la se löytyi sitten Oulaskan kaalta. Henkilökunnalta meni pitkän päivän aikana rutkasti hyvää hoitoaikaa petipaikkoja etsiessä, sillä niitä tarvitsi moni muukin.

Kaisa Hietala

En siis ihmettele, vaikka sanomalehtien sivut täytty vät kuolinilmoituksista ja ikärakenne nuorentuu hoi don puutteesta. Vanha ja raihnainen ei yksin kotona pärjää, ei pärjää nuorempi kaan.

Mikä neuvoksi? Hyvä va kuutus, joka maksaa tonnin vuodessa, on suuri apu, per he ja läheiset toinen tuki, mutta käykö niin, että yksi näisen elämä katkeaa? Mak saako vähäosaisin tämänkin laskun? Nyt on kysymys jo ihmishengistä.

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Kuva: Markku Yppärilä

”

Mikä neuvoksi? Hyvä vakuutus, joka maksaa tonnin vuodessa, on suuri apu, perhe ja läheiset toinen tuki, mutta käykö niin, että yksinäisen elämä katkeaa?

www.alpuanseutu.fi FB/Alpuan kylä alpuan.kylayhdistys.ry@protonmail. com

Kaikille sopiva lihaskuntojumppa keskiviikkoisin klo 18 - 19 Alpuan nuorisoseuralla. Ei osallistumis maksua. Järj. Raa-hen liikuntatoimi.

ELÄKELIITTO OULAINEN

Kotisivut osoitteessa www.elakeliitto.fi/oulainen Kahvitilaisuus seurakuntakodilla maanantaina 24.10.2022 klo 11. Kahvit klo 10.30 alkaen. Kirjaston esittelyä. Lauluryhmä kokoontuu tuntia ennen. Kahvi 2 euroa, arpa 2 euroa. Myynnissä myös Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin arpoja. Teatterimatka Ouluun ”Bill Elliot” lauantaina 19.11. Lähtö rautatie aseman luota klo 11 .Paluu esityk sen ja ruokailun jälkeen. Matkan hinta 70 euroa (sis. myös ruokai lun) voi maksaa tilille Eläkeliitto FI37 5313 0150 1441 04 tai autossa .Ter vetuloa.

Keilavuorot klo 14 – 15 ti 18.10., ti 1.11.,ti 15.11, ti 29.11.,ti 13.12

Boccia tiistaisin klo 17 – 19 Metso lan päiväkodin salissa.

Aivotreeni Rantakartanon juhlasa lissa klo 10 – 11.15 seuraavasti: ti 25.10., ti 8.11., ti 22.11. Ei osallistu mismaksua eikä ennakkoilmoittau tumista.

Musiikkiviikkojen yhdestä lipusta korvataan 5 euroa /henkilö lip pua vastaan vapaaehtoisille (esim. kirkko-oppaat, keittiöhenkilökunta, jne) kahvitilaisuudessa. Tarkemmin fb ja kotisivuilla. Päivi ja Unto musisoivat pe 21.10. Porinatuvalla. Tervetuloa!

ELÄKELIITON

VIHANNIN YHDISTYS

Syyskokous 20.10.2022 klo 12.00

HIETALANKANTISSA.

Piirin terveiset tuo toiminnanjohtaja Henna Kuusiniva.

Olemme varanneet 20 lippua Raa hen teatteriin 30.11.2022 hauskaan näytelmään ”NELOSTIE” lipun hinta 20€ kyyti ilmainen. Lisätiedot ja lippu varaukset 16.11 mennessä puh. 0445105146/Eino

HONKARANTAKÄPYLÄ MAA- JA KOTITALOUSNAISET

PORINAKERHO arpajaisineen ja kahvitteluineen ti. 25. 10 klo. 18.00 Vanhalla majalla.

Johtokunta kokoontuu ja käsitellään syyskokousasiat. Tervetuloa!

JYTY KALAJOKI RY

Jouluinen matka La 10.12.2022 jossa käynti kohteina ainakin Tyyne län Tonttula Luodossa ja Jukkolan Navetanvintin joulu Lohtajalla sekä muita mahdollisia kohteita. Lähtö aamulla ja paluu iltasella, reitti suun nitellaan sen mukaan miten lähtijöitä tulee. Omavastuu jä seniltä 10 € ja muilta 20 € sisältää matkan.

Yhdistyksen syyskokous ja joulua teria To 1.12.2022 klo 18.00 Oulai sissa Honkamajalla.

Tallinnan joulutorille 3.-5.12.2022 voit kysyä mahdollisia peruutus paikkoja.

Muistakaa hyödyntää voimassa ole via jäsenetuja. Mahdollisuus käydä elokuvissa Kalajoella, Nivalassa ja Oulaisissa sekä muualla Finnkinon

lipuilla. Virtasalissa Kalajoella myös muut tapahtumat kuin elokuvat kuu luvat pakettiin. Samoin kuntosali- ja uin tisopimukset ovat voimassa koko vuoden.

Oulaisten musiikkiviikoille yhdistyk sen tuki yhteen omavalintaiseen lip puun!

Lisätietoja ja ilmoittautumisia Hanna Nikupaavo, 0444691253, hanna.ni kupaavo@kalajoki.fi tai Paula Kum pula jyty.kalajoki@gmail.com

KARATESEURA KASE HA OULAINEN

Otamme mukaan uusia harjoitteli joita.

Harjoitusajat tiistaina klo 19.00 ja torstaina klo 19.00. Paikka Oulais tenkatu 3, 2 krs. Manskun dojolla. Harjoitukset yli 13 vuotiaille. Opet taja Tommi Oja 3 Dan. Lisätiedot puh 0400 608047

Kesäkuussa harjoittelemme tiistai sin ulkona klo 19.00

Lisätietoja saat Whatsappissa Tom milta. Torstain harjoitukset Dojolla, muutokset mahdollisia

KESKUSTAN OULAISTEN KUNNALLISJÄRJESTÖ www.keskusta.fi/oulainen, www.facebook.com/keskusta.ou lainen

KUULOLIITTO RY PYHÄJOKILAAKSON KUULOYHDISTYS RY HAAPAVESI, OULAI NEN, MERIJÄRVI Pj. Leena Kangasharju p. 040 764 2306

siht. Saara Epäilys p. 040 001 0860.

Paristoja puheenjohtajalta jäse nille 3€/liuska. Kuulolähipalvelu 19.10., 16.11. ja 14.12. klo 11-12 Peltokartano Kirk koväärtink.7 B Oulainen.

toradalla klo 18-19. Kaikille avoin, sauvat ja juomat mukaan. Tervetu loa!

OULAISTEN JHL 468 RY

Puheenjohtaja Nina Mäyrä 044 2533309

Pääluottamusmies Marja Latvala 044 4793874 Facebook jhl468.jhl. yhdistys.fi

Aluetoiminnan asiantuntijat JHL:n Oulun aluetoimistolta ovat tavat tavissa ma 17.10. Juho Oksan kou lun ruokasalissa klo 13.30 - 15.00 ja Kaupungin varastolla klo 15.3017.00. Tervetuloa!

Hallituksen kokous ma 17.10. klo 17.00 kaupungin varastolla. Terve tuloa!

https://oulainen.perussuomalaiset.fi Janne Kuoppamäki, pj 0408615422 janne.kuoppamaki@hotmail.com Mika Antikka, sihteeri 044 590 9983 antikka.mika@gmail.com

OULAISTEN RIISTANHOITOYHDISTYS Ajankohtaiset tiedot kotisivulta ou laisten.rhy.fi. Lisätietoja toiminnan ohjaaja Kari Hyytiäiseltä puh. 050 028 1874 tai sähköposti oulainen@rhy.riista.fi

OULAISTEN SEUDUN ELÄINSUOJELUYHDISTYS www.oulaistenesy.net, sihteeri@ou laistenesy.net. Pieneläinhautaus maa puh. 045-78334262

s-posti: anneli.rajaniemi@gmail. com.

OULAISTEN TEOLLISUUSTYÖVÄEN AMMATTI OSASTO 368RY PIKKUJOULU-reissu Ouluun 19.20.11.2022

Lähtö junalla Oulaisista 19.11.2022 klo 13.25, majoittautuminen Hotelli Laplandiin (kävelymatkaa n.500m).

Jouluruoka hotellin ravintolassa klo 17.00, jonka jälkeen omatoiminen siirtyminen Oulu-hallille. Esiintyjinä Popeda, Martti Servo&Napander ja Eläkeläiset.

lat alkavat klo 18.30, mikäli ei erik seen ilmoiteta muuta aikaa. Terve tuloa mukaan entiset ja myös uudet toiminnasta kiinnostuneet! Seu raa meitä myös facebookissa ni mellä SPR Oulaisten osasto

PYHÄJOKISEUDUN

LATU

Kylmäuinti ja sauna Ylitalon ran nassa 20.11. klo 18-20. Kahvio pal velee myös! Tulethan terveenä! Syyslomalla 27.11. ei uin tia eikä saunaa!

Jos haluat liittyä Info-ryhmäämme WhatsAppissa, kuvaa qr-koodi pu helimesi WhatsApp sivulla.

MATKANIVA.FI

Matkanivan metsästysseuran ajan kohtaiset tiedot kotisivulta mat kaniva.fi

MTK MERIJÄRVI

Ilmoittautuminen on käynnissä myös 100-vuotisjuhlaan. Ruokailu ja juhla ovat Kilpukassa lauantaina 29.10.2022 klo 18.

Jatkamme iltaa Pyhänkosken nuo risoseuralla tansseilla klo 21. Li put tanssiyhtye Coralian tähdittä mään iltaan ovat 10€/kpl. mtk.merijarvi@gmail.com / 044 235 8652

MÄYRÄNPERÄN KYLÄYHDISTYS www.mayranpera.fi

OULAISTEN ELÄKELÄISET RY

KERHOTAPAAMINEN jatkuu torstaisin PENTTILÄN TALOSSA klo. 10.00 - 12.00 Porinoita, kah vittelua, arvontaa ja bingon peluuta ohjelmassa.

OULAISTEN HUIMA www.oulaistenhuima.fi Hiihtokoulu tiistaisin Ouluntien kun

OULAISTEN JA MERIJÄRVEN SENIORIOPETTAJAT

Lokakuun viimeiseen perjantai hin 28.10. mennessä on varmis tettava yhdistetyn teatteri-/pik kujoulumatkan torstaina 1.12. osallistumisesi ryhmälippujen takia. Voit vielä pyytää kaveriasi mukaan. Puheenjohtajaan saa yhteyden puh. 044-5470525. Marraskuussa saat 5 € tuen pai kan päällä tullessasi musiikkiviik kojen viimeiseen konserttiin su 20.11. klo 14 Merkuriussaliin.

OULAISTEN KOKOOMUS www.kokoomus.fi

Miten sinä kehittäisit Oulaisten ve tovoimaa? Ota yhteyttä, Kokoomus kuuntelee.

Tommi Oja pj puh 0400 608047 Martti Raudaskoski 0505886565 Pekka Rahkola 0400164273 Minna Jylkkä 0400817472

Tatu Oja 0445000152

Heikki Saari 040 5168210

Rebekka Kangasharju 045 2669982

Mika Ilomäki 0445782197

Timo Kukkola sihteeri 0442969448

OULAISTEN KULTTUURIN TUKI www.oulaistenkulttuurintuki.net

OULAISTEN METSÄSTYSSEURA https://oums.fi

OULAISTEN NUORISOSEURA https://oulaitenns.wixsite.com/ou laistenns

Puheenjohtaja Matti Hautamäki 0500386942, Sihteeri Karoliina Tik kala 0452154422, Taloudenhoitaja Anna-Riina Yli-Hukka 0405834349.

Kansantanssiohjaajat: Anna-Riina Yli-Hukka 0405834349, Hanna Sil tala 0407486926 ja Milja Vanninen 0404123638.

Soihtulan tilat ovat vuokrattavissa. Tutustu tiloihin kotisivujen kautta tai ota yhteyttä Anna-Riinaan.

OULAISTEN PERUSSUOMALAISET www.facebook.com/OulaistenPe russuomalaiset

Avoimen päätöksenteon puolesta. Ole meihin yhteydessä asioista, jotka toivoisit otettavan esille pää töksenteossa.

OULAISTEN SEUDUN HENGITYSYHDISTYS

Liikuntapiiri Taukokankaalla tiistaisin klo 17.30-18.15 liikuntasalissa.

Aiheet: 1.11. Bosupallo tai jättipallojumppa 8.11. Bosupallo tai jättipallojumppa 15.11.Kehonhuolto/pilates syyslomaviikolla ei ole liikuntapiiriä Jäsenetusi 20,00€ uimahalliliput, hieronta, jalkahoito tai kulttuu ritapahtuma. Lähetä ostokuitti ja tilinumerosi rahastonhoitaja Sirkka Raudaskoskelle, Hirsipe räntie 74, 86300 Oulainen

OULAISTEN SEUDUN INVALIDIT Pj. 040 5586858 Sihteeri 046 6175860 Jäsentapaaminen to 27.10 klo: 12.00 seurakuntatalolla syys kokouksen merkeissä. Vieraak semme tulee Riitta Oksanen. Kah vittelemme ja pidämme arpajaiset. Tiedotteita syksyn tapahtumista. Hallitus kokoontuu klo:10.30.

OULAISTEN SEUDUN SuPer Ao 207 Hallituksen pj Enni Törmäkangas S-posti: super207@superliitto.fi Sihteeri Tanja Harjula puh. 044-2752778

OULAISTEN SEUDUN TIKKA RY Harjoitukset Juho-Oksan koulun alakerrassa torstaisin klo 17.3019.00.Tervetuloa mukaan myös uu det heittjät. Yhteyshenkilö Hannu Mäyrä puh 0405379238

OULAISTEN SYDÄNYHDISTYS RY Yhteyshenkilöt: Yhdistyksen pj. Elias Varila puh. 040 547 0417, siht. Kirsti Avela puh. 050 4609 885.

OULAISTEN TARU KYLÄYHDISTYKSEN kanssa yhteinen PEKAN KUNTOPIIRI JUMPPA Piipsjärven koululla per jantaisin klo. 19.00 - 20.00. Roh keasti mukaan .

OULAISTEN VASEMMISTO vasemmisto.fi Pj Oili Kangasniemi sähköposti oili birgitta.kangasniemi@gmail.com Kaupunginvaltuutettu ja kaupungin hallituksen jäsen Anneli Rajaniemi,

Seuraavana päivänä junakuljetus ta kaisin Oulaisiin lähtee klo 11.55 (Yli vieskan kautta). Perillä Oulaisissa 13.24. Hinta jäseneltä 30€ ja ave cilta, ei jäsen 50€ sisältäen edesta kaiset junamatkat, jouluruuan, hotelli yön 2-hengen huoneissa, aamupalan ja liput Oulu-hallille.

Mukaan mahtuu max.40 henkilöä il moittautumisjärjestyksessä. Lisä tietoja ja sitovat ilmoittautumiset vii meistään 2.11.2022 mennessä Jari Männikölle numeroon 050 468 9866 ( omavastuut tilille FI02 5313 0120 0318 60, viestikenttään lähtijän nimi ja pikkujoulu22 )

PARTIOLIPPUKUNTA POHJAN ILVES RY www.pohjanilves.fi

Lippukunnanjohtaja p.044 311 1175 lippukunnanjohtaja@pohjanilves.fi Etsitään ryhmänohjaajia mukaan toi mintaan!

Ahvenlammella talkoot sunnuntai 27.11.2022

Koulutustarjontaa syksyksi jäsenille www.pohjanmaa.partio.fi/tapahtuma kalenteri Adventtikalenterikampanja alkaa vkolla 42. Pikkujoululeirin ajankohta 9.11.12.2022

VIHANNIN KARJALASEURA RY Puheenjohtaja Aija Haukka puh. 044 5870 405, sihteeri Ritva Myllylä puh. 040 1857 390, rahastonhoitaja Lauri Utunen puh. 040 8462 025.

Jäsen, muistathan kerätä suorituksia Kuntoralli-korttiisi! Vuoden lopussa hyviä arvontapalkintoja kortin palaut taneiden kesken.

Karjalan Liiton onnittelu- ja surunvalit teluadressit ja muita Karjala-tuotteita saatavana Eila Äijälältä puh. 040 509 5742.

Seuran hallituksen ja perinnetoimi kunnan kokous su. 23.10. kello 18 Haukalla. Tulossa Pohjolan piirin vuo sikokous la. 29.10. Oulussa.

VIHANNIN NUORISOSEURA Onnelantie 16 Ma NAISTEN HIILINKI seraavan ker ran 31.10 klo 18.00 ojh.Kaija Tiistaisin KUNTOPIIRI klo 18.00 ohj. Seija Ke Asahi klo 18.00, To 4H monitoimi kerho klo15.00

TANSSIT La 21.10 klo 19. - 22.00

www.piipsjarvi.com

www.petajaskoski.fi

Uusi painos Kallionmäki kirjasta valmis, kirjaa on saatavana Jukka Kiviojalta p. 044-2533 293.

Petäjäskoskisten yhteiseen What sApp ryhmään pääset mukaan ot tamalla yhteyttä ryhmän ylläpi täjään puh. 040 7459 257 .

Tekstiilipesuria voi vuokrata 15 euroa / vuorokausi Läh.Arto Yli kulju p. 040 - 7459 257

ONKO SINULLA myytävänä, tai olet kiinnostunut ostamaan tontin, ole yhteydessä tonttipörssinhoitajaan Jukka Kivioja p. 044- 2533 293

Toivomme kylälle muuttavien/ra kentavien asukkaiden tupaantu liaisrahaston ja kylälle syntyvien lasten ”varpajaisrahaston” kartut tamista 10 euroa/talous/vuosi. Tilinumero Fi36 5313 0140 0202 32

Duo Pentti ja Matias Nordström liput 12 €

VIHANNIN

SOTAVETERAANIT

Rautaromun keräys jatkuu. Paikka seppä-Otun pajan paikka. Isommat erät noudetaan. Ota yhteys Utusen Lauriin 040 - 846 2025

Veteraani- ja lottahautakivimerkit vielä ehtii kinnittää ennen lumen tuloa. Merkit ovat ilmaisia. Ota yhteys Pentti Parkkilaan 044582 5409.

Veteraanit, veteraanin puolisot ja les ket. Teillä on mahdollista anoa avustusta simälasien hankintaan, lää käri- ja lääkekuluihin, sairaalakuluihin ym.

Olkaa yhteydessä Utusen Lauriin ha kemuksen tiimoilta. 040 - 846 2025

ANHA IMAW

Ensiapuryhmän kokoontumi set ovat käynnistyneet elokuun puolessa välissä, Penttilän ta lolla, os. Putilankatu 1. Viikolla 38 ei ole harjoituksia, sillä osallis tumme valtakunnalliseen nälkäpäi väkeräykseen. Ensiapuryhmän seu raavat harjoituskerrat ovat 18.10., 1.11., 29.11. ja 13.12. Harjoitusil

WANHA WOIMA

Marraskuun kerhoillassa muistel laan kesän Weteraanikonepäiviä Oulaisten Valovoiman kuvakavalka din avulla. Tervetuloa Kinokulmalle to 3.11. klo 18.00.

Taontakurssille paikkoja jäljellä. Il moittaudu Helinä Koskelalle puh. 044 987 4003.

Jätä järjestöpalstailmoitus jarjestopalsta@seutumajakka.fi

Cobrien maalinteko takkusi

SeutuMajakka Oulainen

LAUANTAIN III-divisioo nan ottelussa Cobrat saivat vieraakseen sarjakärki Utajärven. Ottelun alussa vietettiin hiljainen hetki kesällä edesmenneen Rai mo Räisäsen muistolle. Rai mo oli pitkän linjan urhei lumies, joka toimi aikoi naan aktiivisesti jäähallin saamiseksi Oulaisiin. Jää kiekossa hän toimi taka vuosina niin Huiman kuin Haukkojenkin johtoryh missä. Kun edustuskiekkoi lu palasi Oulaisiin neljä vuotta sitten Cobrien myö tä, Raimo oli vahvasti hen gessä mukana.

Illan koitoksessa Cobrilla oli kaikki muuten hyvin, mutta maalinteko ei juuri kaan ottanut onnistuak seen. Paineita toi varmasti sekin, että vierasjoukku eelta löytyi ennen tätä pe liä merkintöjä pelkästään voittosarakkeen kohdal la. Luisteluvoimainen vie rasjoukkue pisti Cobrien

puolustuksen helisemään heti pelin alussa. Reilun minuutin pelin jälkeen UU onnistui maalinteossa.

Isännät saivat kuitenkin

nopeasti pelinsyrjästä kiin ni, mutta maaliverkkoon saakka kiekko ei tietään löytänyt. Sen sijaan ajassa 11:59 vieraat tekivät toisen

maalinsa.

Toiseen erään Cobrat sai vat rivejään kasaan ja laa tupaikkoja maalintekoon riitti. Utajärven luova ja

sekalainen puolustuspeli toimi kuitenkin sen verran, että hienon iltapuhteen pelannut veskari Perttu Sa volainen sai pidettyä maa

linsa puhtaana. UU siirtyi erän puolivälissä jo 0-3 johtoon ja tovin peli näytti jo selvältä. Kuitenkin erän viimeisellä neljänneksellä Cobrien pommitus viimein tuotti tulosta. Cobrien pe latessa ylivoimaa Nuutti Yliniitty tarjoili Topi Antti lalle, joka rikkoi isäntien kuparisen. Erän viimeisellä minuutilla asetelma tasa painoittui edelleen kun Ju ho "Härkä" Epäilys teki Cobrille toisen maalin. Syötön tähän antoi Lauri Pihlajaharju.

Päätöserässä utajärviset saivat hallittua peliä niin, ettei Cobrille lisämaale ja tullut. Vieraat tekivät pari lisää ja päätösluke miksi kirjattiin UU:n voitto 2-5.

Pelaajapalkinnon Cobris ta sai aatos Äijälä. UU:n pe laajista palkittiin Topi Äm mänpää.

Tuukka Roininen torjui isäntien maalissa 34 ker taa. Utajärven Perttu Savo laiselle torjuntoja kertyi 36 kappaletta.

päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00

Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi

Auttava puhelin: 0413196687 Sähköposti: aa.ylivieska@gmail.com

Sarjakärki Utajärvi ei nöyristellyt isäntiä, vaan vei kaikki sarjapisteet Oulaisista maalein 5-2.

Jarmo Haapaselle viransijainen

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen jää virkavapaalle loppuvuoden ajaksi.

SeutuMajakka Ylivieska

PELASTUSLAITOKSEN

johtokunta valitsi pelastus

johtaja Jarmo Haapasen virkavapaan (loppuvuosi 2022) ajaksi vs. pelastusjoh tajaksi pelastuspäällikkö Pekka Rädyn. Mikäli Pekka

Räty on estynyt, toimii hä nen sijaisenaan pelastus johtajan tehtävässä vs. pe lastuspäällikkö Jorma Rasi la.

Pesäpalloväki jakoi palkintoja

SeutuMajakka Oulainen

OULAISTEN Huiman pesä palloväki vietti kauden päättäjäiset perjantaina 14.10. yläkoulun ruokasa lissa.

Tilaisuudessa palkittiin seuraavat henkilöt.

NAISTEN suomensarja: Ul kopelaaja: Aamu Kankaan pää, Sisäpelaaja: Pinja Sal mela ja Vuoden naispelaa ja: Milla Rantaeskola.

Naisten maakuntasarja: Ulkopelaaja: Matilda Utu nen, Sisäpelaaja: Katariina Aurema, Vuoden pelaaja: Ronja Sarja.

Miesten maakuntasarja: Ulkopelaaja: Topi Mäyrä, Sisäpelaaja: Matti Leponie

Oulaisten Nuorisokuoro kiittää

NeuvoRassin tapahtuma Vihannin terveysasemalla (Kirkkotie 12, Vihanti) Ke 26.10. klo 9-15

Suuhygienistin vastaanotto - Suuhygienisti tekee hoidon tarpeen arviointia ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon ilman ajanvarausta.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton!

Lämmin kiitoksemme teille kaikille, jotka eri tavoin muistitte kuoroa 50-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä!

Oulaisten Vanhustentaloyhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS torstaina 27.10.2022 klo 16.00

Peltokartanossa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:ssä mainitut asiat. Johtokunta kokoontuu klo 15.00. Oulainen 19.10.2022 Johtokunta

Oulaisten Kokoomus ry:n

sääntömääräinen SYYSKOKOUS ti 1.11.2021 klo 18.00 kaupungintalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa myös kansanedustajaehdokas Juha Hännisen tervehdys. TERVETULOA!

Vihannin Yrittäjät ry:n

SYYSKOKOUS

9.11.2022 klo 18.00

Leena Koskelan toimistolla, Asematie 1 Esillä sääntömääräiset asiat.

TERVETULOA!

Kuvassa vuoden joukkueen palkinnolla palkittu naisten suomensarjan joukkue.

mi, Vuoden miespelaaja: Tomi Rajaniemi. D-TYTÖT:

Vuoden ulkopelaaja: Hel mi Santanen.

Vuoden sisäpelaaja: Meea Mäyrä.

Vuoden D-tyttö: Jessica Prittinen.

D-pojat: Ulkopelaaja: Joona Ir vankoski, Vuoden sisäpe laaja: Tuomas Yliniitty, Vuoden D-poika: Lauri Mämmelä.

KIERTOPALKINNOT:

Tyylin pytty naisten: Jenni Siltakoski, Tyylin pytty miesten: Tomi Raja niemi, Tapsan pytty: Pinja Salmela, Tapio Jääskelän pytty: Tomi Martinmäki, P. Kortesojan pytty: Saana

Lehden julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy, Oulainen Jakelu: Keskiviikkoisin jokaiseen talouteen ja yritykseen. Oulainen - Merijärvi - Vihanti Jakeluhäiriöt: www.jakelupalaute.fi/seutumajakka | p. 029-001 0044 Paino: Suomalainen Lehtipaino ISSN: 2342-1649

Toimitus: Rautatienkatu 5 L1, 86300 Oulainen. Puh.

Päätoimittaja: Matti Kuoppala

toimitus@seutumajakka.fi

Haikonsaaren yksityistien

TIEKOKOUS

Haikopirtillä ma 31.10. klo 18.00

Tervetuloa Hoitokunta

Ahvenlampi, Kultakehrän pytty: Anni Mäyrä, Sarpo lan malja: Matleena Tör mäkangas, Lassin pytty: Joona Irvankoski, Mikko Kankaan pytty: Jalmari Saukko, Pentti Rahikkala pytty: Ilona Kankaanpää

VUODEN PALKITUT:

Joukkue: Naisten Suo mensarja, Valmentaja: Alii na Törmäkangas, Tuomari: Siiri Hietaharju, Tuomari tulokas: Peetu Rautio, Pe sisperhe: Santaset, Huolta ja: Ilari Nivala, Toimija: An niina Jussinniemi, Pesistu lokas: Enni Nissilä, Pesiste ko: Kaisa Rautio, kahden Gjoukkueen perustaminen.

Sivumitat:

Tabloid 6 Palstaa Sivukoko 260x360mm

1 Palsta 40 mm

Palstaa 84 mm

Myyntipäällikkö: Pirkko Haapakoski

Palstaa 128 mm

aineisto@seutumajakka.fi

ilmoitukset@seutumajakka.fi Sivuvalmistus: Aleksi Olli

Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi

Palstaa 172 mm

Palstaa 216 mm

Palstaa 260 mm

Aukioloajat

Vesidisco pe 21.10.

Allasosasto suljetaan klo 20 00, kahvio palvelee 20.30 asti. Muut altaat normaalissa

Tervetuloa mukaan keskustelemaan Matin kanssa päivän polttavista asioista sekä antamaan vinkkejä ja palautetta lehden jutuista.

SeutuMajakka tarjoaa pullakahvit Matin juttusilla käyneille.

PENTTI JÄÄ ELÄKKEELLE

Läksiäiskakkukahvit

REMONTTI-ÄSSÄ 2,7 L A PERUSMAALI

Liuotteeton akrylaattimaali. Remontti-Ässä on kes tävä puolihimmeä remonttimaali keittiöön, eteiseen ja muihin tiloihin, joissa vaaditaan erityistä pesun kestoa. Tuotteella on Joutsenmerkki, EU-kukka sekä Allergia- ja Astmaliiton yhteistyötunnus.

suljettu

Lipunmyynti ja kahvio suljetaan tunti ennen, uintiaika päättyy puoli tuntia ennen sulkemisaikaa

Taidetta altaalle Piirrä "paras muisto uimahalli Lähteeltä." Palauta piirrustuksesi Lähteelle syysloman aikana ja osallistut uimalippuarvontaan (Piirustuksen taakse nimi ja puhelinnumero. )

PISTORASIA

ULKOKÄYTTÖÖN

Kaukosäätimellä ohjattavat pistorasiat tuovat helpotusta arkeen! Kauko-ohjaimella voidaan käynnistää esimerkiksi auton lämmitin tai pihavalaisimet.

SISÄKÄYTTÖÖN

Todella kätevät kauko-ohjattavat

kodinkoneille

valoille. Näiden avulla saat sammutettua ja laitettua päälle koristevalot, jouluvalot, pöytälamput, kahvinkeittimet jne!

Yli 8 v uimataitoisten vesipeuhut 26 10 klo 11 15 12 15 27 10 klo 11 15 12 15

2 vuotiaiden vesileikit ryhmä 28 10 klo 9 30 10 00

4 vuotiaiden vesileikit ryhmä 28.10. klo 11.15 12.00

Aikuisten tekniikkatunnit

Rintauinti 26.10. klo 10.00 11.00

Ryhmiä Krooliuinti 27 10 klo 10 00 11 00 Tekniikka 28 10 klo 10 00 11 00

Kaikkiin ryhmiin ilmoittautuminen ja tarkentavat infot osoitteessa www oulainen fi/uimahalli lahde Uinninvalvonta 044 4793 354

Uimahalli Lähde

OULAISTEN KAUPUNKI

KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET JA KORONAROKOTUKSET

Syksyn 2022 influenssa- ja koronarokotusten antaminen alkaa Oulaisten terveyskeskuksessa lauantaina 12.11., 19.11 ja 10.12

Pyydämme sähköistä ajanvarausta: ajanvaraus.oulainen.fi 17.10 lähtien ajan voi varata myös puhelimitse. Puhelinpalvelu palvelee tiistaina ja keskiviikkona klo 8.15–10.45 numerossa 0444793444.

Rokotuspisteellä on mahdollisuus saada yhtä aikaa sekä influenssa- että koronarokote.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tänä syksynä uutta koronan tehosterokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuu nipuutteisille 12 vuotta täyttäneille.

Influenssa- ja koronarokotuksille täytyy varata aika, rokotusten sujuvuuden takaamiseksi. Kun varaat ajan, saat tarkemmat ohjeet rokotuspaikasta.

Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä.

Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja

· Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö

· Raskaana olevat naiset

· Kaikki 65 vuotta täyttäneet

· Alle 7-vuotiaat lapset

· Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat

· Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset

· Vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri (samassa taloudessa asuvat tai viikoittain heidän kanssaan kasvotusten tekemisissä olevat henkilöt)

Päätöksen rokotteen antamisesta tekee rokotuksen antava hoitaja.

Jos et ole oikeutettu maksuttomaan rokotukseen, sinun tulee hankkia lääkärin resepti rokotteeseen. Myös nämä rokotukset pistetään rokotuspäivinä.

Koronarokotteen tehosteannos voidaan poikkeuksellisesti antaa myös muille 18 vuotta täyttäneille erityisistä syistä yksilöllisen harkinnan ja riskiarvion perusteella esimerkiksi työkomennuksen tai matkan kohdemaan vaatimusten vuoksi.

Koronarokotteen tehosteannoksen voi ottaa tulevalla syyskaudella, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta.

Erona aiempaan on, että tehosteannoksen kohderyhmien osalta ei ole enää väliä, kuinka monta rokotetta henkilö on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa hän on mahdollisesti sairastanut koronan.

Otathan mukaan rokotukselle tullessa henkilöllisyystodistuksen.

Rokotustilaisuuteen pyydetään pukeutumaan siten, että olkavarteen on helppo pistää.

Lisätietoa riskiryhmistä:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/ vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat