SeutuMajakka 16.11.2022

Numero 42

Seutu Majakka

Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa ilmestyvä kaupunkilehti

Matti Kuoppala Oulainen

OULASKANKAAN sairaalan käytävät ovat tulleet hyvin tutuiksi 27 vuotta talossa työskennelleelle Asko Ran talalle. Huomenna torstai na tulee kuitenkin hänelle kin eteen päivä, jolloin vi rallinen työura saa päätök sensä. 65-vuotiaalla Ranta lalla edessä ovat nyt eläke päivät, vaikka mies toteaa kin heti, ettei Oulaskangas pääse hänestä kokonaan eroon.

”Itseasiassa minähän käyn täällä päivystämässä ja

keikkaa tekemässä eläkkeel läkin. 15-20 prosenttia lää käreistä tekee töitä eläk keellä. Tämä talo on minulle hyvin tuttu, joten tänne on helppo tulla. Ei muuta kun virta koneeseen ja töitä te kemään”, Asko Rantala hy myilee.

ASKO Rantala on kotoisin Rovaniemeltä ja opiskeli lääkäriksi Oulun yliopistos sa. Uransa alussa hän kar tutti työkokemusta Puolan galla, Kajaanissa, Raahessa ja Päivärinteen sairaalassa sekä Oysissa. Rantala kertoo pitäneensä jo nuoresta po jasta saakka biologiasta ja luonnosta, mutta pikkuhil jaa kiinnostuksen kohde al

koi siirtyä lääketieteen puo lelle.

Omaan alaansa eli sisätau teihin hän erikoistui Oulus sa. Asko Rantalan mielestä sisätaudit on erittäin mie lenkiintoinen lääketieteen ala, koska se on niin monen kansansairauden takana.

”Sisätauteihin liittyvät esimerkiksi hormonit, sy

dänsairaudet, mahasairau det, diabetes ja verenpaine tauti ja se on täysin erilai nen verrattuna vaikkapa ki rurgiseen puoleen”.

Oulaskankaan sairaalan ovet Asko Rantala avasi vuonna 1995. Toimenkuva na oli sekä johtavan ylilää kärin että sisätautien eri koislääkärin tehtävät.

Puhuvat puut alla tanssivan taivaan

”Eli käytännössä työni on ollut erikoislääkärin työtä siitä lähtien ja sitten siihen on kuulunut myös hallin nollisia tehtäviä. Ensimmäi nen työpäiväni meni ympä ristöön tutumiseen, sillä lääkärihän tekee samaa lää kärin työtä joka paikassa: tutkii potilaita, katsoo tieto ja ja päättää hoitolinjoista.

ASKO RANTALA on seuran nut aitiopaikalta Oulaskan kaan kehitystä lähes kol men vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa toiminnan kehittämisen tarkoitus on aina ollut palvella alueen väestöä parhaalla mahdolli sella tavalla. Oulaskankaalta löytyvät laboratorio- ja ku vantamispalvelut sekä leik kaustoiminta. Vuosien var rella mukaan on tullut myös yhteispäivystys, mikä kuu lui vielä 90-luvulla melkein kaikkien terveyskeskusten palveluihin.

”Mutta eipä kuulu enää. Päivystyspisteet ovat kes kittyneet 2000-luvun alusta lähtien sairaaloihin. Nyt nii tä on Oulaisten lisäksi Kok kolassa ja Raahessa, joten aika vähiin on mennyt. Par haimmillaan pisteitä oli täl läkin alueella lähes pari kymmentä”.

Muut vuosien varrella eteen tulleet muutokset liit tyvät sairaalateknologian kehittymiseen. Asko Ranta la ottaa esimerkiksi ct-tieto konetomografian eli mag

MUSIIKKIVIIKOT

Essi Rahja Oulainen

MARRASKUUSSA Koro naGalleriassa on esillä kala jokisen Maritta Lindbergin ”Antaa puiden puhua” – tai denäyttely. Koko aikui sikänsä kuvataidetta opis kellut ja harrastanut Lind berg käyttää maalauksis saan mielellään useita eri tekniikoita; akryylia, vesi- ja pastellivärejä, hiiltä ja tus sia.

kuin maalari olisi kaapan nut maisemat hetkeksi luo vaan käsittelyynsä ja anta nut niiden sitten levittäytyä vapaasti kankaalle. Luonto ja taidemaalari saavat ai kaan symbioosin, jonka tu loksena syntyy aina tilan teen mukaan määräytyvää kädenjälkeä.

tuvat muuntautuvan eri katselukerroilla. Välillä muodoista astelee esiin kes ken talviuniensa herännyt karhu, kun taas hetken päästä runko ja oksat otta vat jykevän hirven muodon.

Parastaikaa nähtävillä olevassa Oulaisten näytte lyssäkin tulee voimakkaasti esiin taiteilijan iloinen ute liaisuus, kokeilunhalu ja tai teen tekemisen riemu. Elä väiset maalaukset pulppua vat väriä ja liikettä, ikään

ESITYKSESSÄ yhdistyy tai teen huippuammattilaisten ammattitaito. Kun espanja lainen Nobel-kirjailija, ita lialainen 1900-luvun ehkä merkittävin kitarasäveltä jiä, klassisen kitaran taituri sekä ammattinäyttelijä yh distävät voimansa, lopputu los on enemmän kuin osien

Esitys pohjautuu Nobelkirjailija Juan Ràmon Jimé nezin runolliseen proosaan Platero y yo, joka ei päästä lukijaa helpolla. Kirja kertoo Jiménezin ja hänen parhaan ystävän, aasin, kokemuksis ta pienessä espanjalaisessa kylässä eteläisessä Andalu siassa. Jiménezin kirjan luki elokuvasäveltäjä Mario Castelnuovo-Tedesco, joka ihastui teokseen niin, että

NÄYTTELYN teeman mu kaisesti useissa maalauksis sa pääosassa ovat vanhat ja kiemuraiset puut, joilla on omat viisautensa ja elämän tarinansa kerrottavanaan. Teoksissa esitetyissä puissa voi nähdä monenlaisia hah moja ja kuvioita, jotka tun

sävelsi siihen kertojalle ja kitaralle teoksen Platero y yo, Op 190. Petri Kummela soitti esityksessä kitaraa ja Vesa Vierikko luki otteita Ji ménezin fragmenttimaises ta teoksesta.

Pari teosta on syntynyt Raution metsäpaloalueen innoittamana. Niiden työs tössä on käytetty tussien ja vesivärien lisäksi myös pa loalueella syntynyttä hiiltä. Metsäpalon hurja ja moni ulotteinen tuho- ja luomis voima piirtyy hienosti esiin kyseisistä töistä.

Teos on läpisävelletty, eli sävelet ja sanat on tarkasti sovitettu ja ajoitettu tuke maan, täydentämään tai ko rostamaan toisiaan. Teosko konaisuudesta aisti tarinan kertomisen ja musiikin yh

Suuressa ja näyttävässä ”Ruska”-maalauksessa eri tekniikoiden käyttö luo vai

kutelman rinnakkaisten ulottuvuuksien tanssista ja sulautumisesta yhteen. Ajan ja paikan rajat venyvät ja paukkuvat, taivas ja maa kietoutuvat pehmeään täh tisumuun. Taulun äärelle pysähtyy helposti pidem mäksikin aikaa mietiskele mään.

distämisen valtavan am mattitaidon.

Lopputulos oli intensiivi nen, erilainen ja intiimi mestariteos, jota tuki Jedun tapahtumatuotannon opis kelijoiden suunnittelema la vastus ja salin pohjasuunni telma. Lava oli lattiatasolla nurkassa ja sen ympärille oli levitetty tuolit puolikaa reen.

”Esitys kiinnosti yleisöä,

”Antaa puiden puhua”näyttely on esillä Oulaisten KoronaGalleriassa marras kuun 26. päivään saakka. It se taiteilijaa pääsee tapaa maan perjantaina 11. mar raskuuta kello 15-18, kun Maritta Lindberg saapuu paikalle avaamaan teosten sa taustoja.

sillä lippuja oli myyty jo en nakkoon melkein 100 ja kat sojia oli paikalla lähes 120”, kertoo Oulaisten kulttuuri tuottaja ja musiikkiviikko jen primus motor Anna Koivukangas

Vierikko kertoi alussa, et tä Harmo ja minä on poik keuksellisesti näyttämöte os, jota voi katsella silmät kiinni. Yleisö ei tainnut kui tenkaan malttaa pitää silmi ään kiinni, ja silloin olisikin

jäänyt näkemättä pysäyttä vä kohtaus, jossa kitara ja Vierikon käsi toistavat sie luperhosen liikettä.

Värit ja sävelet veivät kuulijan Oulaisten marras kuusta Espanjan keltaisten liljojen maisemiin. Esityk sessä kuvailtiin ihmisen ja eläimen välistä suhdetta herkkyydellä, jonka vain aa sinsa selässä nukkunut tai taa: ”Harmo, kuljetit sielua ni.”

Vain toimintaympäristö muuttuu”.

TOIMITUS

Juttuvinkit puh. 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Kehut ja kiitokset

Matti Kuoppala Päätoimittaja

Musiikkiviikot huipentuvat viikonloppuna

OULAISTEN Musiikkivii koilla viikonloppu saa hui kean avauksen, kun lavalle astelee perjantaina vilpittö mällä musiikillaan hurmaa va, sekä kovassa nosteessa oleva artistitulokas Arppa. Arpan musiikki on ajatonta ja tekstit kuin liikkuvaa ku vaa. Viime kesänä artisti nähtiin muun muassa Pro vinssissa, Flow-festivaaleilla ja Haapavesi Folkeilla.

Arppa on haalinut ympä rilleen sukupolvensa hur maavimmat soittoniekat, minkä ansiosta hänen tun nelmallisten tekstien ympä rille on rakentunut kaunis ja eheä äänimaailma sekä energinen improvisaatioon perustuva live-elämys vailla vertaansa.

ARPASSA vaikuttavat kok kolalaislähtöisen laulajalauluntekijä Aaro Airolan li säksi kitaristi Ville-Veikko Airaniemi, basisti Antti Aho niemi sekä Haapavedeltä lähtöisin oleva rumpali Ok ko Saastamoinen. Artistin tähänastisten levyjulkaisu jen takaa löytyy suomalai sille musiikinystäville var sin tuttu nimi, sillä kahdella ensimmäisellä albumilla tuottajana on toiminut J. Karjalaisen Väinö-kappa leen innoittaja ja päähenki lö eli Väinö Karjalainen.

Uuden taiteilijasukupol ven ja aikakauden sydämel listä energiaa pulppuava Arppa nousee Merkuriussa lin lavalle perjantaina 18.11.

LAUANTAIPÄIVÄN lasten konsertissa Freija ja Oulais ten Suuri Lapsikuoro ihas tuttavat konsertillaan kai kenikäisiä kuulijoita!

Freija-yhtyeen musiikki perustuu ajattomiin tarinoi hin ja säveliin, jotka uusien tulkintojen myötä heräävät uuteen eloon. Kvartetin jä senet ovat pitkän linjan kansanmuusikoita, jotka ovat toimineet yhdessä vuo desta 2005 lähtien.

Freija on tullut tunnetuksi kansanmusiikkilähtöisestä

lastenmusiikistaan sekä ää nimaailmasta, joka perus tuu ilmavaan instrumentaa tioon, heleisiin lauluihin se kä tarttuvaan svengiin. Kaikki yhtyeen jäsenet lau lavat ja soittavat useita soit timia. Yhtye on esiintynyt ympäri Suomen konsertti saleissa, festivaaleilla, kou luissa, päiväkodeissa, palve lutaloissa, sekä TV2:n las tenohjelmissa.

FREIJAN musiikkiin pääsee tutustumaan muun muassa satavuotiaan Suomen kun niaksi julkaistun Soiva Kan sanlulukirja -opuksen mu siikista, Kiekkumaralla sekä Tämän kylän lapsii -levy tyksiltä. Lastenmusiikkipäi vän Jellongaalassa palkitaan lastenmusiikintekijöitä ja tänä vuonna Freija on eh dokkaana Piilometsän tari nayhtyeessä: Piilometsän portti -albumilla Vuoden lastenmusiikkialbumi-kate goriassa.

Freijan kanssa lavalle nousee Oulaisten Suuri Lap sikuoro! Suuri lapsikuoro on ollut mukana Oulaisten Mu siikkiviikkojen lastenkon sertissa jo vuodesta 2014 lähtien ja tänä vuonna kuo ron riveissä laulavat Oulais ten painotetun musiikin ryhmien oppilaat sekä seu rakunnan lapsikuorolaiset.

Lauantaina Oulaisissa ylä koulun salin täyttävä las tenkonsertti tarjoaa lasten musiikin elämyksen ja kuo rolaulun iloa kaikenikäisille musiikinystäville.

TRIO LAURIALA – Latvala –Ylönen on aloittanut tällä kokoonpanolla konserttitoi minnan keväällä 2007.

Risto Lauriala on menes tynyt pianisti, konsertoiden laajasti ympäri maailmaa kamarimuusikkona, orkes tereiden solistina ja liedpianistina. Laurialan levy tykset ovat saaneet erin omaisia arvioita. Konsertti toiminnan ohella Lauriala on toiminut Sibelius-Akate miassa säestyksen lehtorina

KOHTASITKO hyvää? Nyt voit jakaa hyvän mielesi kaikkien kanssa. Lähetä kii tos sähköpostilla osoittee seen toimitus@seutumajak ka.fi tai tekstiviestillä/ WhatsApp-viestillä nume roon 0440470 124. Voit myös kertoa kiitoksesi soittamalla numeroon 0440 470 125.

ja piano- ja kamarimusiikin lehtorina.

Viulisti Tero Latvalan ura konserttimestarina alkoi vuonna 1988 Suomen Kan sallisoopperan orkesterin toisena konserttimestarina. Sen jälkeen hän siirtyi Tapi ola Sinfoniettan ja vuonna 2004 Lappeenrannan kau punginorkesterin konsertti mestariksi. Tero toimii Tai deyliopistossa jousisoitin ten ja kamarimusiikin or kesterikoulutuksen lehtori na. Hän toimii myös viulun soiton mentorina LeadAkatemiassa yhdessä JukkaPekka Sarasteen kanssa.

SELLISTI Marko Ylönen on uransa aikana toiminut lu kuisissa rooleissa, solistina, soolosellistinä orkestereis sa, kvartetin jäsenenä, ka marimuusikkona useissa duoissa ja trioissa, taiteelli sena johtajana useilla festi vaaleilla sekä opettajana. Hän on myös menestynyt useissa kotimaisissa ja kan sainvälisissä kilpailuissa, se kä levyttänyt suuren mää rän keskeistä ja uudempaa sellokirjallisuutta. Ylönen on konsertoinut laajalti Eu rooppassa, USA:ssa, Kiinas sa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Hän on levyttänyt muun muassa Ondine, Finlandia, BIS ja Al ba -levymerkeille. Marko Ylönen on toiminut Sibe lius-Akatemian kamarimu siikin professorina vuodesta 2009.

Trio on konsertoinut eri puolella suomea ja esittä neet Sibelius-Akatemian konserttisarjassa kaikki Beethovenin pianotriot sekä tehnyt radionauhoituksia.

Oulaisissa konserttiohjel massa kuullaan Beethove nin pianotrio nro. 13 Esduuri op 38 septeton op. 20 mukaan, lisäksi Šostakovitšin pianotrio nro 1 op 8 ja Mendelssohnin pia notrio nro 2 c-molli op 66.

Jutun ovat kirjoittaneet Ou laisten lukion oppilaat.

Valtuusto hyväksyi ensi vuoden veroprosentit

SeutuMajakka Oulainen

KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi kaupunginhalli tuksen esityksen, että Ou laisten kaupungin tulovero prosentti vuonna 2023 on 9,36 prosenttia. Kaupungin valtuusto hyväksyi kaupun ginhallituksen esityksen vahvistaa vuoden 2023 kiin teistöveroprosentit seuraa vasti: Yleinen 1,25, vakituis ten asuinrakennusten 0,70, muiden asuinrakennusten 1,05, yleishyödyllisten yh teisöjen yleisessä tai yleis hyödyllisessä käytössä ole vat rakennukset tai maa pohjat 0,00, rakentamatto mat maapaikat 3,00, voima laitokseen tai ydinpolttoai neen loppusijoitukseen kuu luva rakennus tai rakennel ma 3,10 prosenttia. Näiden prosenttien perusteella

kiinteistöveron tuotto on noin 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Kaupunginvaltuusto hy väksyi kaupunginhallituk sen esityksen, että 204 382 euron valtionosuus lisätään vuoden 2022 talousarvioon. Myös perusturvan vuoden 2022 määrärahoihin lisätään 1,3 miljoonaa euroa perus turvalautakunnan esityksen mukaisesti.

KAUPUNGINVALTUUSTO

hyväksyi kehittämisrahas tojen sääntöjen muuttami sen 1.1.2023 alkaen seuraa vasti: Rahastojen tuoton käytöstä tai käyttämättä jät tämisestä päättää kaupun ginhallitus, jaettava tuotto lasketaan kuluvan vuoden elokuun loppuun kertynees tä osinkotuotosta, kaupun ginhallitus päättää rahaston tuoton käytöstä ja käyttö

kohteesta syyskuun lop puun mennessä ja käsittelee hakemukset joulukuun lop puun mennessä.

Kaupunginvaltuusto myönsi Lasse Nikulalle eron kaupunginhallituksen ja si vistys- ja hyvinvointilauta kunnan varajäsenyyksistä sekä Jokihelmen opiston johtokunnan ja Jokilaakso jen musiikkiopiston kun tayhtymän valtuuston jäse nyyksistä. Kaupunginval tuusto valitsi yksimielisesti kaupunginhallituksen vara jäseneksi Hannu Merileh don, sivistys- ja hyvinvointi lautakunnan varajäseneksi Heikki Pirneksen, Jokihel men opiston johtokunnan jäseneksi Pekka Heiskan ja Jokilaaksojen musiikkiopis ton kuntayhtymän valtuus ton jäseneksi Arto Löppösen jäljellä olevaksi toimikau deksi.

TERVETULOA JUMALANPALVELUKSEEN

Oulaisten seurakunnan jumalanpalvelukseen on mahdollista osallistua myös nettisivujen kautta: https://www.oulaistenseurakunta.fi/tutki-uskoa/kuuntelejumalanpalvelusta

Su 20.11. Sanajumalanpalvelus klo 10

Tuomiosunnuntai. Kristus, kaikkeuden Herra. Evankeliumi: Matt. 25: 31–46

Mari Jussi-Pekka, Anna-Maria Togbenou. Naiskuoro Mettiset. Su 27.11. Messu klo 10

1. adventtisunnuntai. Kuninkaasi tulee nöyränä. Evankeliumi: Mark. 11: 1–10

Roope Syngelmä, Joonas Vatjus. Arto Hintsala, laulu.

Su 27.11. Kynttiläkirkko klo 17.30

Roope Syngelmä, Asta Ylikoski. Toteutetaan yhdessä MLL:n Oulaisten yhdistyksen kanssa. Kirkkopolulle voi tulla sytyttämään kynttilöitä jo klo 17. Hautaan siunattu

Toivo Johannes Voho 84 v Ari-Pekka Artturi Lund 61 v

TAPAHTUMAT

Su 20.11. klo 11–20 seurakuntavaalien äänestys kirkossa. Varaathan mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen tullessasi äänestämään. Ma 21.11. klo 18 Ilkka Rytilahden raamattuopetus seurakuntakodilla. Aiheena ”Jumalan kosketus – pelastava kosketus”. Väliajalla kahvit ja mahdollisuus tukea Suomen Ev. lut. Kansanlähetyksen raamattukoulutustyötä.

Ti 22.11. klo 18 Ilkka Rytilahden raamattuopetus seurakuntakodilla. Aiheena ”Jumalan kosketus – vapauttava ja uudistava kosketus”. Väliajalla kahvit ja mahdollisuus tukea Suomen Ev. lut. Kansanlähetyksen raamattukoulutustyötä. Pe 25.11. klo 17.30–19.30 Seurakunta on mukana Joulumaa-tapahtumassa perinnekeskuksen alueella. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Käpylän koululla, mukana seniorimieslaulajat, johtaa Tapani Tirilä. Tapahtumassa myös joulun sanomaa seimen äärellä tallissa.

Ti 13.12. klo 17 Kehitysvammaisten joulujuhla seurakuntakodilla. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 28.11. mennessä Elina Vainionpäälle, puh. 044-4793288.

MUSIIKKITILAISUUDET

La 26.11. klo 17 Joulukonsertti kirkossa. Pentti Hietanen, NOORA ja Arto Lukkari, laulu sekä Heini Hietanen, piano. Ohjelmamaksu 15 €. Konsertin tuotto ohjataan srk:n diakoniatyön kautta oulaistelaisille vähävaraisille.

RYHMÄT JA YHDESSÄOLO

To 17.11. klo 11 Viimetippa Siukkiksessa. Kohtaamispaikka päihdeongelmien kanssa kamppaileville.

To 17.11. klo 17 Kässäklubi virastotalon neuvotteluhuoneessa. Tehdään erilaisia käsitöitä ”Oikeus elää albiinona”-hankkeen hyväksi.

To 17.11. ja to 24.11. klo 18.15 Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakodilla.

To 24.11. klo 10 Hyvän sanoman juttutupa Oulaisten Olotilassa. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

Ma 28.11. klo 12 Silmukkapiiri Virastotalon neuvotteluhuoneessa. Tehdään neuleita hyväntekeväisyyteen, lähinnä omalle paikkakunnalle diakoniatyön kautta.

Ma 28.11. klo 18.30 Miesten saunailta Honkamajalla.

Ti 29.11. klo 11–13 Diakoniaruokailu ”Lämmin pata” seurakuntakodilla. Ruokailu 2 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Ke 30.11. klo 12 Seurakuntakerho seurakuntakodilla.

To 8.12. klo 18 Sururyhmä läheisensä menettäneille virastotalon neuvotteluhuoneessa, Keskuskatu 9, 2. kerros. Ryhmä kokoontuu talven aikana kuusi kertaa. Ilmoittautuminen ma 5.12. mennessä sururyhmän vetäjille Mari Jussi-Pekalle puh. 044-5797472, Ritva Pärkälle puh. 044-5797432 tai kirkkoherranvirastoon puh. 08-4797420 (ma-ti, to klo 9–12).

PERHEET, LAPSET JA NUORET

To 17.11. ja to 24.11. klo 17.15 Lapsikuoro seurakuntakodilla. Ti 22.11. klo 9.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla. Ke 23.11. klo 13.30 Perhekerho Päiväpesässä seurakuntakodilla. SEURA- JA YHDISTYSTOIMINTA

La 19.11. klo 18 Seurakuntapäivät ry:llä.

Su 20.11. klo 13 Seurakuntapäivät ja klo 17 radioseurat ry:llä. Su 20.11. klo 13 Seurat Rantakadun rukoushuoneella.

La 26.11. klo 12 ja klo 18 Syysseurat Rantakadun rukoushuoneella, lähetysmiehet Ilkka Salomaa ja Tuomo Liuksiala. La 26.11. klo 19 Nuorten joululauluilta ry:llä.

Su 27.11. klo 16 Seurat ry:llä

Su 27.11. klo 17 Syysseurat Rantakadun rukoushuoneella, lähetysmiehet Ilkka Salomaa ja Tuomo Liuksiala.

DIAKONIAVASTAANOTTO

Ti 22.11. klo 9–10 Diakoniavastaanoton ajanvaraus puh. 044-5797426. Jouluavustusten haku lomakkeella 30.11. mennessä. Tarkempaa tietoa seurakunnan nettisivuilta tai diakoniatoimistosta.

KESKUSTELUA VARTEN

Kirkkoherra Matti Hirvilammi puh. 044-5797470, kappalainen Mari Jussi-Pekka puh. 044-5797472, seurakuntapastori Roope Syngelmä puh. 044-5797471, vs. diakoniatyöntekijä Marika Kamps puh. 040-6153416, lähetyssihteeri–vt. dia koniatyöntekijä Ritva Pärkkä puh. 044-5797432 tai nuorisotyönohjaaja Tuomas Saarela puh. 044-5797451.

Kirkon palveleva puhelin 0400-221180 avoinna joka ilta klo 18–24.

KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO

Kirkkoherranvirasto puh. 08-4797420 tai sähköposti: oulainen. kirkkoherranvirasto@evl.fi

Asiointiajat ovat ma, ti ja to klo 9–12. Kirkkoherra puh. 044-5797470

Taloustoimisto puh. 044-5797430 www.oulaistenseurakunta.fi

Facebook: https://www.facebook.com/oulaistenseurakunta/ Oulun aluekeskusrekisteri hoitaa Oulaisten seurakunnan osalta virkatodistustilaukset ja sukuselvitykset. Tilaukset puh. 08-3161303, sähköposti: keskusrekisteri.oulu(at)evl.fi tai Tilaa virkatodistus verkossa -asiointipalvelun kautta https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus Seurakuntakodin pitopalveluyrittäjä on Toiminimi Sari Heikkilä puh. 0400203452, sähköposti: sariheikkila04@gmail.com

Ajantasainen tieto seurakunnan toiminnasta ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan nettisivuilla.

To 17.11. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 21

To 17.11. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 18.11. klo 19.00 TeeTupa

La 19.11. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

La 19.11. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi

Su 20.11. klo 11.00 Lähetyskokous, Harri J. Nurmi, Eeva Vainio / IK-opisto

Ti 22.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Esa Pikkumäki

To 24.11. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt 22

To 24.11 klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 25.11. klo 19.00 TeeTupa

La 26.11. klo 10.00 Ruokakassien jako

Kaaritemppelillä

Su 27.11. klo 11.00 Ensimmäisen Adventin päiväkokous, Hoosianna ja Kaarikuoro, Esa Pikkumäki

Ti 29.11. klo 18.15 Hoitokoti Esperissä laulutilaisuus

Ti 29.11. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Kai Karkulahti

Ke 30.11. klo 17.00 Kuorimatalkoot

Kaaritemppelillä

To 1.12. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 23

To 1.12. klo 19.00 Kuoroharjoitukset

Kaaritemppelillä

Pe 2.12. klo 19.00 TeeTupa

La 3.12. klo 10–12 Perinteiset Kaaritemppelin Joulumyyjäiset

La 3.12. klo 10.00 Ruokakassien jako TeeTuvalla ***HUOM. PAIKKA ****

La 3.12. klo 19.00 Nuortenilta, Juha & Olavi Su 4.12. klo 11.00 Ehtoolliskokous, Kai Karkulahti, Harri J. Nurmi ja Kaarikuoro

Ke 7.12. klo 19.00 Sanan- ja rukouksenilta, Sirkka Kemppainen *** HUOM. PÄIVÄ ***

To 8.12. klo 18.00 Raamattupiiri, Matt. 24

To 8.12. klo 19.00 Kuoroharjoitukset Kaaritemppelillä Pe 9.12. klo 19.00 TeeTuvan pikkujoulu (joulupuuro)

La 10.12. klo 10.00 Ruokakassien jako Kaaritemppelillä ja joulupuuro Su 11.12. klo 16.00 Seurakunnan joulujuhla ja joulupuuro

TULEVIA TILAISUUKSIA:

La 31.12. klo 21.00 – 23.45 Perinteinen Uuden Vuoden vastaanotto Kaaritemppelillä

TARVITKO LÄMMINTÄ VARASTOTILAA!

Vuokrattavana: Noin 10 neliön kokoisia varastokoppeja 45€/kk.

Tiedustelut: pastorilta 040 154 5170

KIRPPUTORI PALVELEE

Lauantaisin klo 10.00–13.00

Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Kaaritemppeli, Kaarikatu 7 Pastori Harri J. Nurmi – 040 154 5170 www.oulaistenhelluntaisrk.fi

Jäähyväiskonsertti Pyhäjoen kirkossa

SeutuMajakka Pyhäjoki

JAZZLAULAJATAR Mariah Hortans ja kitaristi Mathias Sandberg, jotka ovat kiertä neet Yhdysvalloissa ja teh neet yli 600 konserttia lähes kaikissa kunnissa Utsjoelta Hankoon, tekevät marrasjoulukuussa 35-konsertin Christmas Jazz -jäähyväis kiertueen, joka saapuu Pyhä joen kirkkoon tiistaina 22.11 kello 19. Kiertueen yhteydes sä julkaistaan heidän pitkään odotettu kolmas ja viimei nen duoalbumi ”Christmas at Last”.

JAZZKITARISTI ja säveltäjä Mathias Sandberg, joka on opiskellut sekä New Yorkin Manhattan School of Musi cissa että Bostonin Berklee College of Musicissa, kuuluu maamme aktiivisimpiin jazz muusikoihin. Georg Riedel, Jukka Eskola, Teppo Mäky nen ja Manuel Dunkel ovat

muutamia artisteja, joiden kanssa hän on työskennellyt. Mariah Hortans on koulu tukseltaan laulunopettaja, ja toimii esiintymisien ja ope tuksen lisäksi myös ääni näyttelijänä, lauluntekijänä ja tuottajana.

Mariah Hortansin ja Mat hias Sandbergin duolevyt ”Christmas Jazz” (2008), ”Another Jazzy Christmas” (2011) ja uusi julkaisu ”Christmas at Last” (2022) luovat rentouttavan ja jaz zahtavan joulutunnelman. Musiikki esitetään englan niksi, suomeksi ja ruotsiksi ja muodostuu sekä Sibeliuksen, Händelin ja Schubertin klas sisista joulusävellyksistä että perinteisistä pohjoismaisista joululauluista ja englannin kielisistä christmas carol seista. Musiikki on saanut uuden sovituksen, jossa on käytetty duon tunnukseksi muodostuneita harmonioita ja melodisia improvisaatioita sekä svengaavia rytmejä.

KLO 14 KIRKKO, LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT Lapsikuoro johtaa Heidi Löppönen KLO 18 KIRKKO, KAUNEIMMAT JOULULAULUT Kirkkokuoro johtaa Heidi Löppönen

TI 13.12. klo 18 Oulaisten NESTE Ylivieskantie 87 TO 14.12. KLO 18 KALLION KOTISEUTUTALO La 17.12 klo 11 TORI Oulaisten Karaokekerho

SU 18.12.2020 KLO 10 KIRKKO Kauneimmat Joululaulut messu

o.s. Meikäläinen s. 4.11.1920 Oulainen k. 15.12.2015 Oulainen

Sodassa kadonnut Onni Hilakivi haudan lepoon

SeutuMajakka

Ei tunne tietänsä ihminen, elo on kuin hiukkanen, hetkinen, valot, varjot vuoroin täyttää sen kuka tietää päivänsä viimeisen.

ALIKERSANTTI Onni Hila kivi haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin sankari hautaan Paavolassa 17.11. Siunaustilaisuus alkaa kello 14 Paavolan kirkossa. Suis tamolla syntynyt Onni Hila kivi kaatui vuonna 1944 Ta li-Ihantalan taisteluissa 22-vuotiaana. Kiivaiden taisteluiden johdosta kaa tuneiden evakuointi ja ka donneiden etsintä oli mah dotonta. Onni Hilakiven jäänteet löydettiin vuonna 2020 vapaaehtoisen etsin täpartion toimesta. Sanka rivainajan henkilöllisyys varmistui viime vuonna.

men vuorokauden valvomisen ja kahden vuorokauden syö mättä olemisen jälkeen äärim mäisen väsyneitä. Kaatuneita ei voitu evakuoida, vaan he jäivät taistelukentälle. Se oli vaikeiden olosuhteiden sane lema katkera ratkaisu.”

Rakkaudella muistaen Puoliso Äiti ja Isä Sisaret ja veljet perheineen lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät

”Jokaisella sotilaalla on oikeus tulla asianmukaises ti ja kunnioittavasti hauda tuksi”.

nen ja hautaan saattami nen. Tämän työn aloitti jo 1992 opetusministeriön so tavainajatoimikunta, jonka toimintaa yhdistys jatkaa.

PÄIVÄN SANA

Hyvä kysymys

LEHDISSÄ varoitellaan, et tä ongelmia tulee, jos wc vedetään sähkökatkoksen aikana.

Mitä Oulaisten kaupun ki aikoo tehdä mahdolli selle sähkökatkoksen ai heuttamalle kakkaongel malle? Hankitaanko ylei sövessoja vai järjestetään kö kakan keräys, Oulais ten kaupungin viestintäja markkinointikoordi naattori Anna Ruotsalai nen?

” Lyhyiden, joitakin tun teja kestävien sähkökatko jen aikana wc:tä saa tarpeen vaatiessa käyttää. Jos ve denjakelu keskeytyy, wc toi mii vain kerran ja huuhte lun voi hoitaa sen jälkeen varavedellä kaatamalla vä hintään puoli ämpärillistä vettä wc-pönttöön. Vara vettä onkin hyvä pitää koto na esimerkiksi kannellisissa ämpäreissä sähkökatkojen varalle. Wc:n huuhtelun voi myös tehdä sähkökatkon päätyttyä.

Pitkien sähkökatkojen ai kana viemäriverkon toimi vuudessa voi olla häiriöitä, kun pumput eivät toimi. Sähkökatkon pitkittyessä seuraa viranomaisviestintää ja vesilaitoksen viestintää ja vältä wc:n käyttöä ja veden

laskemista viemäriin mah dollisuuksien mukaan.

Tarpeet voi tehdä muovi pussiin, joka on viritetty wcistuimeen tai sankoon, ja kuivikkeena käyttää esimer kiksi wc-paperia tai sano malehteä. Sulje pussi tiiviis ti ja vie pussi sekajäteasti aan. Ulosteita ei saa lajitella biojätteeseen edes biojäte pussissa. Jos vettä tulee, käytä sitä vain välttämättö mään ja laita esimerkiksi ämpäri hanan alle, jos lasket vettä hanasta. Älä käytä suihkua äläkä laske vettä viemäreihin. Näin vältetään jäteveden ylivuotoja vesis töihin ja maastoon. Sulje myös pesukoneiden hanat, sillä ne saattavat sähkökat kon yhteydessä aiheuttaa vesivahingon. Oulaisten kaupunki suosittelee kunta laisia varautumaan sähkö katkoihin ja tutustumaan varautumissuositukseen osoitteessa https://72tuntia. fi/”.

Hyvä kysymys -palstalla et simme vastauksia lukijoiden mieltä askarruttaviin asioihin. Onko sinulla mielessä jokin ky symys, johon haluaisit saada vastauksen? Kerro siitä meille osoitteeseen: toimitus@seutu majakka.fi tai soittamalla nu meroon 0440 470 125.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme.

OTE kadonneeksi 28.6.1944 ilmoitetun alikersantti On ni Hilakiven tutkinta-asias sa;

”1. Pataljoona toi muka naan kalustoa mm. 9 koneki vääriä, huomattavan määrän pikakivääreitä sekä osan Jää käriprikaatin viestikalustoa. Samalla evakuoitiin kaikki pa taljoonan alueelle haavoittu neet, koska miehet olivat kol

SUOMEN vuosina 1939-45 käymissä sodissa kaatui yli 93 000 sotilasta. Suurin osa heistä on haudattu kotiseu rakuntiensa hautausmai hin. Taisteluiden tiimellyk sessä kaikkia ei saatu eva kuoitua. Noin 13 000 soti lasta jäi kentälle tai katosi tietymättömiin. Lähes 1 600 heistä haudattiin jo sodan aikana tunnistamattomina, ja hukkuneina menehtynei tä lasketaan olleen lähes 300.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys perustet tiin 1998. Yhdistyksen tär keimmät tehtävät ovat tais telukentälle jääneiden so tavainajien etsintä, heidän kotiuttaminen, tunnistami

SOTAVAINAJIEN muiston vaalimisyhdistyksen ohjaa maa etsintätyötä tekee noin 60 vapaaehtoista etsi jää kahdeksassa etsintäryh mässä. Etsinnät perustuvat sotapäiväkirjoista, taistelu kertomuksista, kaatumisil moituksista, veteraanien kertomuksista ja omaisten ilmoituksista saatuihin tie toihin. Yhdistys on tehnyt hyvin paljon yhteistyötä myös venäläisten etsijöi den ja etsintäyhdistysten kanssa.

ETSINTÖJÄ on tehty vuo desta 1993 lähtien kaikilla tärkeimmillä taistelupai koilla Karjalan kannaksella, Laatokan ja Aunuksen Kar jalassa sekä pohjoisempana muun muassa Rukajärvellä, Kiestingissä ja Lapissa. Et sinnöissä 2000-luvulla on keskitytty valikoituihin yk sittäisiin taistelupaikkoi hin.

KARPALOT on nyt poimit tu. Suon rauhassa päästin mielikuvitukseni irti ja mie tin miten asiat olisivat eden neet, jos Jeesus olisi synty nyt 1990 Merijärven Sau konperällä, ja hän olisi va linnut ne kaksitoista ope tuslasta Merijärveltä?

Jeesushan oli niin tavalli nen ihminen, että kaikessa jumalisuudessaan hän olisi varmaankin käynyt poikien kanssa niin karpalosuolla kuin hirvimetsälläkin. Ja tietysti Huoltsikalla kahvil la.

Niinpä Salen pihassa Jee suksen oli kuultu puhuvan jotain Kauhajärvelle menos ta. Jeesus halusi lähteä sinne päästäkseen rauhaan kylän hulinasta, mutta ihmiset seurasivat häntä kaikkialle.

KAUHAJÄRVEN takana kor vessa Jeesus puhui heille vertauksia hyvistä ja huo noista marjavuosista. Hän

rohkaisi väkeä sanomalla, että etsivä löytää ja jokai nen karpalo on niin arvokas, että sen edessä kannattaa kumartua. Ihmiset ihmette livät Jeesuksen vertausta hyvästä karpalon poimijasta ja siitä ilosta, joka syntyy kun oiva karpalopaikka löy tyy.

KUVITTELIN, että Jeesus olisi nostanut karpaloämpä rinsä korkealle kaikkien nähtäville ja sitten huuta nut suureen ääneen: ”Niin kuin meillä on ilo hyvästä karpalopaikasta, niin minä sanon teille, että yhdestäkin syntisestä, joka kääntyy ja uskoo minuun, iloitaan tai vaassa enemmän kuin niis tä, jotka eivät ole parannuk sen tarpeessa.”

Esa Pikkumäki Merijärvi

Siinä Jeesuksen ympärillä se kahdentoista joukko huu taisi aamenta nokialaiset ja lassaan ja Huoltisikalta saa tuja sinisiä marjaämpäreitä heilutellen.

Näin se olisi Merijärvellä tapahtunut.

OLEMME MUKANA, KOSKA SEURAKUNTA JA SEN SANOMA OVAT MEILLE TÄRKEÄT

MATTI HEIKKINEN SIRPA JÄRVELÄ TIMO LEHTISAARI

MIELIPIDE

KIRJOITA TAI LÄHETÄ

Lähetä korkeintaan 2500 merkkiä pitkä mielipidekirjoitus osoitteeseen toimitus@seutumajakka.fi.

Voit myös lähettää kirjoituksen postissa osoitteeseen Rautatienkatu 5 L1 86300 Oulainen.

Liitä aina mukaan myös yhteystietosi.

KOLUMNI PÄÄTOIMITTAJALTA

Vielä ehdit Musiikkiviikoille

JOS et ole vielä käynyt Ou laisten Musiikkiviikoilla, al kaa nyt olla viimeiset hetket tehdä se. Oulaisten kaupun gin kulttuuripuolen voi mainnäyte nimittäin päät tyy tulevaan viikonloppuun. Tänäkin vuonna on viikoilla nähty kuuluisia ja vähem män kuuluisia esiintyjiä. Tässä lehdessä on juttua näyttelijälegenda Vesa Vie rikon ja kitaristivirtuoosi Petri Kummelan yhteisestä esityksestä, Harmo ja minä. Esitys pohjautuu Nobel-kir jailija Juan Ràmon Jiméne zin runolliseen proosaan

LUKIJAN KUVA

Platero y yo. Jutun kirjoitta neeseen Essi Rahjaan ja pai kalla olleeseen yleisöön miesten intiimi esiintymi nen teki lähtemättömän vaikutuksen.

Allekirjoittaneelle Vesa Vierikko on tullut tutuksi enemmän tv:n ja elokuvien puolelta. Tuorein miehen esiintyminen tapahtui Timo Koivusalon ohjaamassa Pel le Hermanni -elokuvassa. Kaikki kyseisen elokuvan nähneet voivat varmasti re hellisesti todeta, että paras ta tässä elokuvassa oli juuri kin Vesa Vierikon näyttele

mä Pelle Hermanni. Mies veti roolin jopa paremmin kuin esikuvansa Veijo Pasa nen.

Eilen tiistaina Musiikki viikoilla esiintyi megasuosi ota nauttiva Anssi Kela. On hienoa nähdä, että isom matkin ”starat” pitävät Ou laisten Musiikkiviikkoa ar vossaan. Tämänkaltaisilla vierailuilla taataan se, että Oulaisissa nähdään tule

vinakin vuosina maamme kirkkaimpia tähtiä.

Näpit irti metsistä

EDUSKUNNASSA keskus teltiin viime viikolla paljon puhetta herättäneestä en nallistamisesta. Kyseessä on EU-komission asetusluon nos, jonka tavoitteena on luontokadon ja ekosystee mien heikkenemisen py säyttäminen. Asia kuulostaa kauniilta, mutta sisältää monia sellaisia elementtejä, joita ei voi mitenkään hy väksyä.

Matti Kuoppala toimitus@seutumajakka.fi

Alpuan keskustaan ilmestyi uusi tien viitta törmäyksessä vaurioituneen tilalle 1.10. Illalla viittaa kuvatessa sumu ja katuvalaistus sai kuvalle upean taustavärin.

Lukijan kuvissa julkaisemme viikoittain lukijoilta tulleen kuvan.

Lähettäkää kuvat osoitteella: kuvat@ seutumajakka.fi

Metsäpoliittista päätös valtaa ei tule siirtää komis siolle eikä eduskunnan bud jettivaltaa saa rajoittaa. Nä mä ovat liittymissopimuk sessa sovittuja asioita. Kus tannukset eivät saa kohdis tua epäoikeudenmukaisesti ja maanomistajien omaisuu densuojaa ei pidä heikentää. Ennallistamisasetus kohdis tuu erityisesti metsätalou teen, metsäteollisuuteen ja metsänomistajiin. Suomi on EU:n metsäisin maa. Metsä alan vertotuloilla rahoite taan merkittävästi suoma laista hyvinvointiyhteis kuntaa ja palveluita.

Metsästä saatavat tulot ovat monille perheille tär keä tulonlähde. Metsän omistajat eivät saa joutua ti lanteeseen, jossa he eivät voisi hyödyntää omista maansa metsää. Kannatta vaa, vastuullista ja kestävää metsätaloutta pitää voida jatkossakin harjoittaa Suo messa ja koko EU:n alueella.

Samalla saamme tehtyä osamme päästöjen vähentä miseksi, kun korvaamme saastuttavia, fossiilisia polt toaineita puhtailla ja mah dollisimman paljon uusiutu villa, kotimaisilla polttoai neilla. Tässä maailmanajas sa, kun sota jatkuu ja kan sainväliset jännitteet voi mistuvat korostuu myös omavaraisuuden tärkeys.

Suomella pitää kaikissa ti lanteissa olla ruokaa ja ener giaa omasta takaa – koti maasta. Maasta ja metsistä omavaraisuus ja huoltovar muuskin tulevat. Lopulta ne

tuovat osaltaan turvaa meil le suomalaisille. Lisäksi met sät ja luonto ovat monelle myös virkistyksen lähde. Ai nutlaatuista jokamiehen oi keutta on poimia vaikkapa marjoja tai sieniä.

Luonnon monimuotoi suuden hupeneminen ja suoranainen luontokato ovat vakavia ongelmia kaut ta maailman. Suomessa asi at ovat paremmassa jamassa kuin monessa muussa Eu roopankin maassa. Luonnon puolesta pitää kuitenkin päättäväisesti tehdä työtä yhdessä. Suomen metsien ja ylipäätään kotimaisen luon non säilyminen ei ole itses täänselvyys.

On epäreilua, että Suomi olisi uudistuksessa isoimpia maksajia. Arvioiden mu kaan vuosittaiset kustan nukset meille suomalaisille olisivat liki miljardi euroa, mutta komission laskemat hyödyt – noin kymmenen miljardia euroa – ovat tosi asiallisesti tyhjän päällä. Huuhaalaskenta vie pohjan monilta tärkeiltä asioilta. Niihin ei pitäisi vakavissa asioissa sortua.

Monet Euroopan maat ovat hävittäneet metsänsä ja suonsa jo vuosikymmeniä sitten. Reilumpaa olisikin vaatia niitä maita vastuu seen ja maksajiksi Suomen sijasta.

Keskusta ei siis hyväksy EU-komission esittämää en nallistamisasetusta. Toi mimme sen puolesta, että eduskunnan kannasta mar raskuun lopulla tulee ko mission esitykseen Suomen edun mukainen. Kyse on isänmaalle niin tärkeistä asioista, että puolueiden tu lee yli hallitus-oppositiora jan yhdessä pitää Suomen puolta. Näin on onneksi myös tapahtunut. Suomi elää maasta ja metsistä. Myös tulevaisuudessa.

LASSI JA LEEVI

Palaute ja juttuvinkit: toimitus@seutumajakka.fi

Kuva: Tuukka Kinnunen

Tekstaripalsta

meni vuoden yrittäjän

kerrankin nappiin!

MIELIPITEET

Omaishoidon merkitys rautalangasta väännettynä

IKÄIHMISTEN määrä lisään tyy, mutta hoitohenkilökun nan määrä vähenee. Suo messa hoivakriisiapua ja -palveluita heikennetään eri puolilla Suomea.

Sosiaali- ja terveysminis teriöltä perätään nopeita toimia vanhusten hoivan on gelmien helpottamiseksi, mutta silti omaishoito unoh tuu pääsääntöisesti hoiva keskusteluista. Omaishoita jat ratkaisevat hoitajapulaa omalta osaltaan merkittä västi. Omaishoitajat eivät jä

tä läheistään vaille hoivaa. Siksikö asianmukainen kor vaus omaishoitajien panok sesta ja heille suunnattujen palveluiden kehittäminen jää aina viimeiseksi?

Omaishoitaja on korvaa maton kaikille – läheiselleen, ammattilaisille ja yhteiskun nalle, viime kädessä myös elinkeinoelämälle ja yhteis kunnan toimivuudelle. Inhi millinen omaishoito mah dollistaa kotona asumisen pitkään.

Hoivasta 80 prosenttia on

Rajansa kaikella

KOSKAPA näyttää siltä, että erään nuoren naisen yö juoksusta ja sen myötä luon nollisista harrastuksista olemme saaneet pysyvää uutisointia, niin vertailu mieheen lienee myös sallit tua.

Käsitän, että ko. nainen oli jättänyt hänelle uskotun valvontapisteen vedoten nuoren iän kaipaamiin luonnollisiin tarpeisiin.

Tämä heitteillejättö on tällä erää tutkittu ja asia on todettu lakiemme mukai

Historiaa

YHÄ harvemmat muistavat sota-ajan sotasairaalat, Las tumäen ja yhteiskoulun. Tu limme juuri silloin Ruotsista takaisin, ennen koulun al kua. Kunnanlääkäri oli koko kylän lääkäri ja vanha puu parantola Varilan johdolla. Uuden parantolan rakenta minen aloitettiin Lampin saaren soralla 1952 syksyllä. Lastumäen vanhainkodin väki siirrettiin 1991 Ranta kartanoon. Muutossa seura si "kunnanlääkäri" Simo Jy väsjärvi. Kaikkinensa ter veyskeskus oli toiminnal taan jo hyvää nykyaikaa.

Nykyaikaan saatettu ter veyskeskuksemme koki niin

seksi. Ei rangaistavaa. Kat sotaanpa asiaa nuoren mie hen näkökulmasta.

Lääkintä op. oli yöllä (Hennala) vartiossa junara dan vartiopaikalla. Oli kesä ja luonnossa mahla virtasi, nuorukainen seisoi yksinäi sessä yössä. Kuinka olla kaan, hänen luokseen saa pui ”neito ihana”! Ilmeisesti tosi tarkoituksella.

”No, oisko suuri vaara”?

Ei, kun asiaan. Mies pois tui vartiokopista ja läheinen ratapenkka tarjosi tarvitta

omaisten ja läheisten vas tuulla. Omaishoito on usein välttämätön hyvän kotihoi don toteutumiseksi. Omaishoitajat toimivat tulk kina sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisille, sillä monet omaisen avun ja tuen tarpeessa olevat henkilöt ei vät kykene puhumaan riittä västi omasta puolestaan.

Minkälaisesta rautalan gasta laskelma on väännet tävä, että ymmärretään omaishoidon olevan yhteis kunnalle edullisempaa kuin

vastaavan tasoinen hoito, esimerkiksi tehostettu pal veluasuminen?

Vaihtoehtoiskustannukset puhuvat selvää kieltä. Ter veyden ja hyvinvoinnin lai toksen selvityksen mukaan pelkästään sopimus omaishoitajista, eli 50 000 henkilöstä, jopa 9/10 käyt täisi vastaavia palveluita ku ten tehostettua palveluasu mista ja 1/3 ympärivuoro kautisen hoidon palveluja.

Kun lastenhoito sujuu, työvoiman saatavuus on

taattu ja yhteiskunta toimii. Tämä yhtälö pitäisi nähdä myös muussa hoivassa, eri tyislapsista aina ikääntynei siin ihmisiin. Kyse on yhteis kuntapolitiikan kaikista alu eista – myös työelämän jous toista ja hoivavapaista työs sä – sitovissa hoivatilanteis sa ja myös ansionmenetystä kompensoiden. Tähän tarvi taan kolmikantaa – työnteki jöiden, työnantajien ja val tion yhteistä sopimista ja la kimuutoksia. Mahdollisuus yhteensovit

taa omaishoitovastuita an siotyön kanssa edistää työn tekijän hyvinvointia ja siten tuottavuuttakin. Omaishoito ratkaisee osaltaan hoitajapu laa, mutta silti omaishoitajia ei saa käyttää hyväksi eikä omaishoitoa halpuuttaa. On myös tunnustettava, että omaishoito ei ole aina paras ratkaisu, mutta yleensä on.

Sari Tervonen toiminnanjohtaja Omaishoitajaliitto ry

van ympäristöavun. Niin hän siinä kävi. Tarkastaja sattui paikalle ja nuori mies putkaan. Suomen armeija ei tuolloin käsitellyt vartiopai kan jättämistä olankohauk sella, oli tulossa linnatuo mio.

Asia käsiteltiin oikeudes sa ja tuomio tuli. Kaikki yl lättyivät, kun ei tullut lin naa vaan vähäinen poistu miskielto. Syy lievään ran gaistukseen: Syytetty oli to sin poistunut vartiopaikal taan mutta, hän ei ollut kos

tarpeellisen uudistuksen isolla rahalla ja hyvinkin korkealla veroäyrillä, vaik ka lienee käytetty niitä ns. reporahojakin. Tästä halu ankin kertoa omakohtaisen kokemukseni tk:n potilaana muutamaan kertaan, uuden uutukaisessa terveyskes kuksessamme. Mainitta koon että remontin tulos sai laajemmaltikin tunnustus ta. Mutta potilaana olosta nautin liki kuninkaallista kohtelua. Parasta mahdol lista hoitoa ystävällisen henkilökunnan taholta.

Se sote: Nyt on aikomus panna tk:n potilaspaikat aluevaltuustojärjestelmän

palkkionmaksajiksi. Sanon; ei käy. On otettava tämä hetki huomioon ja tehtävä toppi moiselle siirtohom malle. Järjellistä; Jos kerran jossain on vapaita potilas paikkoja mihin potilaitam me siirretään, maksakoot ne aluevaltuuston palkat. Me tarvitsemme omat potilas paikkamme, kun nämäkään eivät riitä tarpeeseemme.

Pitäkäämme kynsin ham pain kiinni tk:n potilaspai koistamme.

Reijo Huhtala lievä 87 v. Oulainen

kaan luovuttanut asetta kä destään ja oli täten vartio kelpionen. Käytännössä yh denmukainen tuomio. Mies tä tosin lehdistö ei huomioi nut naisen tavoin.

Vielä 90-luvulla sotilas passilla oli merkitystä mie hen marssijärjestykseen. Tuolloin oltiin yhteiskun nassa äänekkäästi sitä miel tä, että Eskon hallitus on kaadettava.

Myös itse sain kutsun liit tyä hallituksen kaatajien joukkoon. Ilmoitin, ”en tu

le”. Minulta tivattiin tiukas ti ”miksi et”?

Vastasin, ”olen armejan käynyt,” ”niin minäkin”, vastasi kaveri. Kysyin ”olet ko lukenut, mitä sotilaspas sin valassa sanotaan”. Kave ri kiroili, ”mitä pirua se lak koiluun kuuluu?”.

Ilmeisesti passi ja sen teksti kuului, koskapa lak koporukka lopetti julisteis taan hallituksen kaatami sen. Myös Paavo palasi ruo tuun tarkistettuaan tuolloin miehiä koskevat toiminta

Demokraattinen Suomi

POLIITTISET päättäjät päättivät, että poliittisesti sitoutuneet aluevaltuutetut ovat ne, jotka päättävät so siaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamises ta. Eivätpä osanneet muuta kuin lakkauttaa vuodeosas tot. Ei näytä olevan meillä tavallisilla kansalaisilla mi tään sananvaltaa.

Nämä lakkauttamisethan johtuvat vain siitä, että saa taisiin isompien paikkakun tien yksityiset lääkäripalve lut ja sairaalapalvelut julki sen terveydenhoidon hin nalla.

Puoluepolitiikka pois so siaali- ja terveydenhuollon

päätöksenteosta. Päätäntä valta takaisin paikallistasol le, jolloin varmasti löyde tään muita vaihtoehtoja säästöjen saavuttamiseksi kuin vuodeosastojen sulke minen. Lakkauttakaamme puoluetuet. Kansanedusta jiksi yhtä lailla pohjoisesta,

ohjeet.

Rajoissa kuuluu kulkea myös tänään sukupuoleen katsomatta.

Lainaus sotilasvalasta v.56 ”Jos havaitsen tai saan tie tää jotakin olevan tekeillä maan laillisen esivallan kukis tamiseksi...Jatkuu, tahdon sen viipymättä ilmaista ja tiedoksi antaa.”

idästä, lännestä kuin eteläs täkin. Eri ikäisiä, eri palkka luokkiin kuuluvia eläkeläi siä yms., joilla on kokemus ta tämän päivän Suomessa elämisestä.

Joulun alla pohtii, Sauli Takalo

Lasten Majakka

Pyöräilykypärän käyttö

MIKSI ihmiset eivät käytä pyöräilykypärää? Se ei ole yhtään noloa, päinvastoin. Kypärä on turvallinen ja voi pelastaa oman hengen pa hasta törmäyksestä. Minä it se käytän aina suojaa, paitsi, jos pyöräilen alle 500 metrin matkan. On muka niin no

loa, jos pitää kypärää. Mo net ala- ja yläkoululaiset ei vät suojaa päätään, koska haluavat esittää ”kovia”. Kuulin yhden tyypin aja neen ilman kypärää. Hän törmäsi pahasti autoon ja kuoli saman tien ihan sen takia, kun päätä ei oltu suo

jattu. Meidän perheessä ky pärän käyttö on pakollista. Kaikki meidän perheestä suojautuvat, paitsi isä ei käytä joskus.

Nimim. Eräs, joka käyt tää aina pyöräillessään kypärää

Lukeminen ja kirjoittaminen

MINÄ pidän lukemisesta ja kirjoittamisesta varsinkin, kun on tarkoitus kirjoittaa tietokoneella ja saa itse päättää, mistä kirjoittaa. On olemassa paljon kirjoja ja eri kirja-aiheita, esimerkiksi kauhu, komedia, romantiik ka ja fantasia. Minun lempi aiheeni on fantasia. Muis tan, kun isä kertoi meille Harry Potterista ja me kuun telimme sen ensimmäistä

Lasilapset

“BILLIEN ja hänen äitinsä uudessa kodissa tapahtuu kummia. Tuntuu kuin talo yrittäisi pelotella heidät tie hensä. Billie perehtyy kave reidensa Simonan ja Aladdi nin kanssa talon historiaan, joka osoittautuikin varsin synkäksi. Mitä enemmän he saavat selville, sen pikem min Billie haluaa muuttaa pois, ennen kuin mitään kauheaa tapahtuu. Ja sitten

kertaa. Se oli kyllä aivan huippu. Sen jälkeen olen lu kenut ne itse ehkä kolme kertaa, jos laskelmani pitä vät paikkaansa. Harry Pot ter on fantasiakirja.

Toinen huippu fantasia kirjasarja, jota isäni myös suositteli, on ’The Lord Of The Rings’ (suomennettuna Taru Sormusten Herrasta), jota kuuntelen nyt toista kertaa. Olen lukenut myös

kaikki Neroparin päiväkirjat ja paljon muuta. Kannustan kaikkia lukemaan jonkin verran, koska kuuntelemi nen/lukeminen kehittää sa navarastoa. Jos laittaisit äly laitteet edes hetkeksi syr jään ja lukisit yhden kirjan, huomaisit kyllä, että se on parempaa tekemistä kuin pelaaminen tai videoiden katselu.

J.K

eräänä yönä joku tai jokin koputtaa ikkunaan…. “ Kirjan päähenkilö on Bil lie. Billie on luonteeltaan utelias, joka etsii tietoa ta losta, johon hän ja hänen äi tinsä muuttivat. Kirjassa vaivaamaan jäi se, kun kirja loppui huonoon kohtaan ja siinä ei kerrottu kuka roik kui lampusta. Kirjasta jäi mieleen kohdat, jotka olivat jännittäviä ja kiinnostavia.

Kirjalle annamme 4 täh teä, koska kirja oli riittävän jännittävä ja siinä oli riittä vän paljon tekstiä. Yksi täh ti lähti, kun kirja loppui huonosti kesken.

Suosittelisimme kirjaa kaikille, jotka tykkäävät jän nittävistä kirjoista. Jos ei tykkää “pelottavista” kir joista, ei kannata lukea tätä kirjaa.

Aana, Tilda ja Iida

Hevostyttö Iitu ja talttumaton Talismaani

IITU ja Aada ovat harrasta neet ratsastusta jo pidem män aikaa ja käyneet tallilla hoitamassa hoito hevosiaan.

Iitu ja hänen paras ystä vänsä Aada ovat haaveilleet aina omista hevosista. Erää nä päivänä Aada saa kome an hevosen, jonka nimi on Elmo. Iitu haluaa saada vie läkin kiihkeämmin oman hevosen. Iitu haluaisi tie tenkin olla ystävänsä puo lesta iloinen, mutta pieni kateuden tunne rupeaa kut kuttelemaan entistä enem män. Ella on tallin omistajan tytär, josta Iitu ja Aada eivät pidä. Aadan ja Iitun ystä vyys alkaa kuitenkin rakoil la ja Ella rupeaa viemään Aadan Iitulta. Iitun isä halu si ilahduttaa Iitua Talismaa nilla. Talismaania, jonka Ii

tun isä oli ostanut,ei oltu koulutettu. Tallin mesta ruus kisat lähenevät ja Iitu oli lähellä päästä niihin hä nen entisellä hoitohevosel la, mutta kun talismaani tuli kuvioihin, alkoi se käydä mahdottomaksi. Tallirengil lä Manulla oli jotain salatta vaa Iitulta, mutta mitä? Kir jan päähenkilö Iitu on aika dramaattinen. Hän on myös aika itsepäinen, mutta ei ai na sitä itse huomaa. Hän ai heuttaa sen johdosta vähän turhia vaaratilanteita, mutta kyllä Iitu on todella ystävällinen ja luotettava ystävä.

Kirjan tärkeä sivuhenkilö Jori omistaa tallin, jossa hän kouluttaa ravihevosia. Iitun isä osti Iitulle talismaanin Jorilta, koska siitä ei tullut

ravihevosta. Iitun isä osti ta lismaanin Iitulle tekemällä töitä Jorille. Kirjan henki löistä erityisesti mieleen jäi Jori, koska hän nimittää he vosia metukoiksi. Mieleen jäi myös Manu, joka auttoi Iitua Talismaanin kanssa.

Suosittelisimme kirjaa he vosista tykkääville 8-12-vuotiaille lapsille, jot ka pitävät draamasta.

Lukukokemus oli hyvä ja hiukan jännittävä. Tämä kirja ei kuitenkaan ole jän nitys kertomus, mutta sopii draamasta pitäville ihmisil le. Antaisimme tälle kirjalle 3 tähteä, koska siinä oli tar peeksi draamaa ja iloa, mut ta hiukan liian vähän jänni tystä.

Ellen, Jasmina, Helmi ja Jenni

Ilmari Kruus ja Joonatan Hietamäki

Lasten Majakassa julkaistaan Oulaisten kou lulaisten tekemiä piirustuksiä ja kirjoituksia. Tällä kertaa mukana on Jauhinkankaan kou lun 3., 5. ja 6. luokkalaisten tekemiä töitä.

SeutuMajakka Oulainen

OULUN Yliopiston Urheilu seura oli lauantaina vieraa na Cobrien isännöimässä ot telussa. OYUS on juuttunut sarjan jumboksi, eikä Cobrienkaan sijoitus paljoa kummoisempi ole. Kotiken tällä Cobrat olivat ennen tä tä ottelua ottaneet pari voit toa. Vieraissa sen sijaan voittosaldo on pyöreät nol la.

COBRAT pääsivät pelin päälle heti ottelun alussa. OYUS oli täysin vastaanot tavana osapuolena, kun isännät vyöryttivät hyökkä yksiä toinen toisensa pe rään kohti oululaisten maa lia. Tämä tuotti tulosta ajas sa 04:56 kun Lauri Pihlaja harju veti tarkan kudin ylänurkkaan. Pari minuuttia myöhemmin Juho Epäilys iski Cobrille toisen maalin. Kaikkinensa Cobrien hyök käyspeli avauserässä oli sel keää ja tavoitehakuista. Hyökkäysvitjojen pelissä riitti myös mielikuvitusta,

jonka myötä vieraiden puo lustuspeli saatiin rikottua.

Toiseen erään OYUS sai rivejänsä ojennukseen ja si tä myötä Riku Kyrölä kaven si lukemiksi 2-1 heti erä toi sella minuutilla. Cobrien Pihlajaharju kuittasi tämän heti seuraavassa hyökkäyk sessä ja hetken kuluttua

Aleksi Viirelä vei Cobrat jo 4-1 johtoon. Akateemikot eivät kuitenkaan lannistu neet. Erän puolivälissä vie raat tekivät toisensa ja het ken kuluttua Severi Polvi toi OYUS:n jo maalin päähän. Cobrat olivat helisemässä etenkin, kun Tuomas Viirelä otti kaksiminuuttisen kor

keasta mailasta erän loppu puolella. Asetelma kuiten kin keikahti jälleen, kun Ju ho Epäilys onnistui teke mään alivoimamaalin. Niin pä maalit olivat 5-3 Cobrille toiselle erätauolle mentäes sä.

Vierailla riitti puhtia myös kolmanteen erään.

Vauhti parani vielä entises tään, kun Tuomas Svensk teki puolestaan alivoima maalin ja toi OYUS:n jälleen maalin päähän tasatilan teesta. Cobrat kuitenkin py syivät vauhdissa mukana ja pääsivät jälleen karkumat kalle, kun Tuukka Kalliokos ki laukoi tilanteeksi 6-4. Pe liajassa 58:23 vieraat katsoi vat parhaaksi ottaa maali vahtinsa vaihtoaitioon ja yrittää tasoihin kuuden pe laajan voimin. Ottelun lop pu olikin jännitystä täynnä, kun vieraat pyörittivät pe liä. Cobrien puolustus kui tenkin kesti ja ilta sai kruu nunsa pelin viimeisellä se kunnilla. Juho Epäilys laittoi kiekon tyhjään maaliin ja teki samalla kypärätempun.

Otteluisäntä Sievin Jalki ne palkitsi Cobrista Juho Viitasen ja OYUS:sta Severi Polven.

Tuukka Roininen torjui ottelussa 35 kertaa. OYUS:n Tommi Brusinin ilta oli hiki sempi 56 torjunnan myötä. Otteluun tunnelmaa tuo maan saapui kaikkiaan 205 katsojaa.

Onko päihteet sinun tai läheisesi ongelma AA-ryhmä kokoontuu Ylivieskassa seuraavasti Ylivieska, Katajistontie 10, Mielikkitalo Tiistai ja perjantai klo 19:00 Alueella myös muita ryhmiä Lisätietoa: www.aa.fi

Auttava puhelin: 0413196687 Sähköposti: aa.ylivieska@gmail.com

Tangoprinssi tanssittaa Soihtulan pikkujouluissa

SeutuMajakka Oulainen

SOIHTULASSA laitetaan taas jalalla koreasti ensi lau antaina kello 19 alkaen. Vii

me vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyissä pikku joulutansseissa kansaa lii kuttaa vuoden 2016 tan goprinssi Markku Uhlbäck ja Onnenpotku.

HUKKATILAN KUULUMISIA

KUUN alun laskutukset ja maksut olivat Anelman tai tavissa käsissä. Minä lueske lin Eläkeliiton lehdestä pals taa, missä nainen etsii mies tä. Ikään kuin opiskelumie lessä mitä nykynaiset toivo vat mieheltä. Mutta rauhai sa olo pirtissämme järkkyi Anelman hätähuutoon! Mi nulla ei ole pankkitunnuk sia, en pääse edes äänestä mään. Jospa katsoisit niistä kymmenistä lappusista joi ta olet säilyttänyt laskunip pujen ohella! Paha katse ta voitti itseminäni. Joten seu rustelupalstojen lukeminen jäi toisella silmällä vilkui luksi, selvästikin kesken eräiseksi. Mars´autoon ko mennuksella lähdimme sel västi hyvinkin määrätietoi sesti jonnekin neuvontapai kalle.

En minäkään ennättänyt kauaa autossa odotella, kun Anelma tuli juosten ja niin onnellisena hymyillen au toon. Kyllä taisi neuvon nan posket punottaa siitä kiitollisuuden määrästä mi tä autosta lähti. Ajatte les, niin helppoa se on kun osaa. Tuli kuitenkin vahvis tus siitä, että älypuhelimen osto oli oikea ratkaisu. Mo biili on helppo maksuväline

ikäihmisellä. Anelman in nostus pulppusi niin tietä vää, niin tietävää, että. Aloin tuntea markka-aikaisen pu helimeni kanssa eräänlaista alemmuudentuntoa. Jopa soittokin oli ikään kuin va pisevaa.

ANELMA evästi hetken pu heenvuorolla, että haet tä män lapun mukaisen tulos tinmusteen Veikolta. Hän itse käy hakemassa tarjous tuotteita Virpin pajasta, va roituksella terveisinä että pidä lapusta kiinni ettei tuu li vie. Tuotteen saatuani jäi Jarmo katselemaan ympä ristöä. Missähän se rouva on? Kerroin, että Anelma jäi jo edelliseen kauppaan, jo ten ajattelin nyt itse mak saa.

Kotona jatkoi tutkimus työtä naisasiassa. Itseeni vertaillen tuloksella, ettei meikäikäisellä ole enää ma hiksia. Pitää olla paikka au ton etuistuimella, (Anelma istuu jo), osallistua mökkei lyyn marja- ja sienten keräi lyyn. Pitää olla tanssitaitoi nen. Mahtaisiko Anelma näitä odotella kun istuu jo etupenkillä?

sääntömääräinen SYYSKOKOUS

Soihtulassa, Soihtulankatu 4, tiistaina 29.11.2022 klo 18:00.

Oulaisten osaston Oulaisten osaston

SYYSKOKOUS

KEVÄT- JA SYYSKOKOUS

Yhteislaulua Porinatuvassa

Oulaisten Reserviläiset ry:n ja Oulaisten Reserviupseerikerho ry:n

SYYSKOKOUKSET

Oulaisten Reserviläiset ry:n ja Oulaisten Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräiset SYYSKOKOUKSET

keskiviikkona 30.11.2022 klo 18:00

sääntömääräiset SYYSKOKOUKSET

torstaina 12.10.2017 klo 18:00

torstaina 12.10.2017 klo 18:00

Osuuspankilla.

Osuuspankilla.

ke 30.11. klo 18.30 Penttilän talolla, Putilankatu 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Aloitellaan ilta kahvitarjoilulla klo 18.00. Sitovat ilmoittautumiset 28.11. mennessä taskilaminna@gmail.com Jäsenet, tervetuloa!

ti 22.9. klo 18 alk. Penttilän talolla, Putilankatu 1. Sitovat ilmoittautumiset pitsatarjoilun vuoksi ma 21.9. mennessä taskilaminna@gmail.com. Jäsenet tervetuloa!

o u l a i s t e n o l o t i l a s s a p e r j a n t a i n a 1 8 1 1 2 0 2 2 k l o 1 1 - 1 4 T u l e l a u l a m a a n j a m u i s t e l e m a a n m y ö s s o t a a j a n l a u l u j a . p ä i v i j a u n t o y m s ä e s t ä m ä s s ä

Lisäksi Oulaisten Reserviläiset ry:n kokouksen käsittelyssä on johtokunnan esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi.

Lisäksi Oulaisten Reserviläiset ry:n kokouksen käsittelyssä on johtokunnan esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi.

Seurakuntakodilla Oulaistenkatu 59. Esillä sääntömääräiset asiat. Klo 17.30 alkaen joulupuuro lisukkeineen ja torttukahvitarjoilu.

Ojakankaan yksityistien VUOSIKOKOUS

LÄHIALUEEN SOTAHISTORIAA

Kokouksen aluksi katsotaan video: Suomen sodat – Veteraanisukupolvien perintönä Itsenäinen Suomi.

Kokouksen aluksi katsotaan video: Suomen sodat – Veteraanisukupolvien perintönä Itsenäinen Suomi. Kahvitarjoilu.

Entisellä

Kahvitarjoilu.

Lisätietoja: Esa Hellman, 044 779 7711 ja Mika Marjakangas, 040 074 6990

Lisätietoja: Esa Hellman, 044 779 7711 ja Mika Marjakangas, 040 074 6990

Jäsenet tervetuloa!

Jäsenet tervetuloa!

Tapio Mäkinen kertoo vähän julkisuudessa esillä olleen jatkosodan aikaisen kahden saksalaisen Junkers sotilaskoneen yhteentörmäyksestä ja putoamisesta Haapaveden maastoon. Tapio on perehtynyt asiaan tarkemmin ja pitää aiheesta esitelmän.

Jäsenet tervetuloa!

Käpylän koululla torstaina 1.12. klo 18 Asioina mm. isännöinnin siirto ja tienkorjaus. Tervetuloa. Hoitokunta

Piipsjärven Metsästäjät Ry:n

HIRVIPEIJAISET

la 26.11.2022 klo 12-15 Piipsjärven nuorisoseuralla. Tervetuloa maanvuokraajat, kyläläiset ja jäsenet perheineen.

Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Tervetuloa

OULAISTEN KAUPUNKI

PIIPSJÄRVI -LEHTOPÄÄN OSAYLEISKAAVAN TEKNISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN

Oulaisten kaupunginvaltuusto on 9.11.2022 § 54 hyväksynyt Piipsjärvi-Lehtopään osayleiskaavan teknisen muutoksen.

OULAISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Oulaisten kaupunginvaltuusto on 9.11.2022 § 55 hyväksynyt Oulaisten kaupungin rakennusjärjestyksen. Oulainen 15.11.2022

OULAISTEN KAUPUNGINHALLITUS

Lehden julkaisija: Pohjanmaan Viitosmedia Oy, Oulainen

Jakelu: Keskiviikkoisin jokaiseen talouteen ja yritykseen. Oulainen - Merijärvi - Vihanti

Jakeluhäiriöt: www.jakelupalaute.fi/seutumajakka | p. 029-001 0044

Paino: Suomalainen Lehtipaino ISSN: 2342-1649

Toimitus: Rautatienkatu 5 L1, 86300 Oulainen. Puh. 0440 470 125 Päätoimittaja: Matti Kuoppala 0440 470 125 toimitus@seutumajakka.fi

Myyntipäällikkö: Pirkko Haapakoski 0440 470 126 ilmoitukset@seutumajakka.fi Sivuvalmistus: Aleksi Olli 0440 470 127 aineisto@seutumajakka.fi

Järjestöpalsta: jarjestopalsta@seutumajakka.fi Yhtiön johto / hallinto: hallinto@seutumajakka.fi Internet ja näköislehti: www.seutumajakka.fi

Pohtii T. O. Helo

Haluaisitko asua jokinäkymällä varustetussa asunnossa aivan kaupungin palveluiden äärellä? Asunto Oy Oulaisten Joenrannan kompaktit ja valoisat asunnot ovat nyt ennakkomarkkinoinnissa. Kaikki tila on käytetty järkevästi hyödyksi asunnon pohjaratkaisussa. Asunto Oy Oulaisten Joenranta on viisikerroksinen hissillinen kerrostalo, jossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Taloon suunniteltu yhteensä 21 asuntoa. Kaikissa asunnoissa on mm. vesikiertoinen lattialämmitys ja huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, jotka tekevät asumisesta miellyttävää. Asuntojen suuret ikkunat antavat mukavasti valoa. Lisäksi jokaisesta asunnosta avautuu kaunis jokinäkymä. Rakentamisesta vastaa arvostettu ja laadukkaasta työstään tunnettu Rakennusliike Sorvoja Oy.