Page 1

DIABETESLIITE keskiviikkona 4. huhtikuuta 2018

Kelan palvelut siirtyneet nettiin

Puhelin palvelee ikäihmisiä Kerran kuussa kokoontuvaa Haapaveden diabeteskerhoa vetää Teija Hummastenniemi. Hän kertoo, että kerhossa on yleensä aina joku vierailija. Maaliskuussa paikalla oli Kelan Haapaveden toimistosta etuuskäsittelyn päällikkö Outi Pekkala. Tänään kokoontuvassa kerhossa puhuu diabeetikoille tuiki tärkeistä asioista jalkahoitaja Sanna Jantunen ja viikon päästä Diabetesliiton järjestösuunnittelija Marianne Kukkasniemi. Hummastenniemi toivoo kerhoon lisää myös työikäisiä diabeetikkoja. Kokoukset ovat iltaisin, jolloin päivätyössä käyvillä on mahdollisuus osallistua. ”Lisäksi diabeteslasten vanhemmille voidaan järjestää vertaistukikerhoa tai -iltoja, jos Haapavedellä on siihen kiinnostusta. Samalla tietysti myös lapset pääsisivät tapaamaan toisiaan”, Hummasten-

niemi ehdottaa. Pekkalan mukaan Kelan toiminta on muuttunut yli 30 vuodessa paljon. ”Kun vuonna 84 tulin Kelalle tänne töihin, seitsemän henkeä käsitteli haapavetisten asioita. Nyt yksi työntekijä on erikoistunut käsittelemään yhtä asiaa laajemmalla alueella. ” Haapaveden Kela on avoinna vain kaksi päivää viikossa. Noin puolet etuuksista haetaan Internetin kautta. ”Toimistoaikana käy paljon asiakkaita, mutta suurin osa heistä asioi toimeentulotuen takia”, Pekkala kertoo.

Kurssit kannattavat Vanhemmille ihmisille, joille netin maailma on outo, Pekkala suosittelee Kelan puhelinpalvelua. Puhelimessa jonottamisen välttämiseksi palvelu toimii myös ajanvarauk-

sella ja sinne voi jättää yhteydenottopyynnön. ”Ajanvarauspalvelussa neuvotaan myös nettiasioissa”, Pekkala huomauttaa. ”Jos on jokin isompi asia, esimerkiksi elämänmuutostilanne, niin suosittelen ottamaan yhteyttä puhelinpalvelun kautta. Siellä vastaavat ovat erikoistuneet tiettyihin elämäntilanteisiin.” Diabeetikon kannalta kerhoillassa puhuttivat erityisesti lääkekorvauksien muuttuminen. Vuoden 2017 alusta alkaen muita diabeteslääkkeitä kuin insuliinia on korvattu alemman korvausluokan mukaan. ”Suurimmat säästöt ovat tulleet juuri diabeteskorvaushoidoista”, Pekkala kertoo. Tulevasta sote-uudistuksesta keskusteltiin sen verran, että yksi tavoite on rakentaa alan atk-ohjelmat keskenään yhteensopiviksi, mitä ne eivät

Tähtää tavoitteisiisi säästämällä Me Kalajoen, Keski-Pohjanmaan, Oulaisten, Suomenselän ja Vihannin Osuuspankit haluamme olla mukana tekemässä omistaja-asiakkaidemme haaveista totta. Säästämällä se on mahdollista. Omistaja-asiakkaana ostat ja myyt rahastoja kuluitta.

Aloita säästäminen: op.fi/aloita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy

Teija Hummastenniemi (oik.) kuunteli Kelan Outi Pekkalan infoa. Kuvassa Haapaveden diabeteskerholaisista myös Lea Rautio ja Seppo Pyhälä. nykyisellään ole. ”Myös lääkärinlausunnot välitettäisiin sähköisesti Kelalle”, Pekkala kertoo. Paikalliset kysyivät ääneen, myydäänkö vanhusten palvelukoti Paakkilanhovi. Tämä puhuttaa Haapavedellä,

koska vastaavia yksityistämishankkeita on naapurikunnissa. Pekkala suositteli diabeetikoille sopeutumisvalmennuskursseja ainakin sairauden alkuvaiheessa sekä erityisesti

sairastuneille lapsille. Kela korvaa kursseista kuntoutusta, matkoja ja ansionmenetystä noin 80 prosenttia ansiosta. Yleensä diabeetikkojen kurssit ovat Tampereella ja Laukaassa.

Diabetes

Verenpaine

Terveys

Verensokerimittarit alkaen 12,90€

Verenpainemittarit alkaen 29,90€

Kolesteroli-ja muut terveystuotteet

www.diabeteskauppa.fi Yritystie 1, 21230 LEMU

asiakaspalvelu@diabeteskauppa.fi

045 654 8000


2

DIABETESLIITE

keskiviikkona 4. huhtikuuta 2018

Melkein kaksisataa sairausvuotta

Vuolaspuroille diabetes on epätoivottavan tuttua Taipumus sairastua diabetekseen on perinnöllistä. Perheitä tutkittaessa huomattiin jo 70-luvulla, että varsinkin lapsuusiän diabetesta sairastavilla tauti on lähisuvussa yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Nykyiset kaksostutkimukset ovat paljastaneet myös sen, että perintötekijöiden osuus on sitä voimakkaampaa mitä nuorempana ykköstyypin diabetes puhkeaa. Ylivieskalaisessa Vuolaspuron suvussa kuusi lähisukulaista on sairastanut ykköstyypin diabetesta yhteensä melkein kaksisataa vuotta. Yli 50-vuotiaat sisarukset, Paula ja Harri Vuolaspuro, sairastuivat kumpikin lapsina. Paula oli vain vuoden ikäinen ja Harri kuuden. Heidän serkkunsa, veljekset Jari ja Jyrki Vuolaspuro sairastuivat samoin hyvin nuorina, Jari oli vähän yli vuoden ikäinen ja Jyrki ehti 14-vuotiaaksi, kun tauti havaittiin myös hänellä. Jarin kolmesta pojasta kaksi vanhinta, Markus ja Juhani, sairastuivat myös, Markus peruskoulun seitsemännellä ja Juhani kaksoistutkintoa aloittaessaan. Poikien sairastumisalttius periytyy vahvasti niin Jariisän kuin Kaija-äidin puolelta. Kaija ei sairasta, mutta hänen äitinsä kyllä.

Hoito karkeampaa Jarin ja Jyrkin äiti, yli 80-vuotias Eine Vuolaspuro ei sairasta diabetesta, samoin kuin ei sairastanut poikien Kari-isäkään. Eine muistaa, että poikien mummon veli, Aarre Vuolaspu-

ro, oli diabeetikko, joten taipumus sairauteen periytyy isän suvusta. Paula ja Harri saivat tottua heti kun kynnelle kykenivät huolehtimaan pistoksista itsenäisesti, sillä heidän sairaanhoitajana työskennellyt äitinsä kuoli varhain keltatautiin. Hoito tai sen puute ei Paulaa ja Harria hidastanut: 70-luvulla ei parempaa ollut tarjolla eikä

pistettiin vain kerran päivässä. Harri on säilyttänyt kirjasen Ohjeita sokeritautisille 70-luvulta. Kirjanen ohjeistaa, että sokeri, siirappi ja hunaja ja näillä maustetut ruuat ovat kokonaan poissa ruokalistalta ja voileipien päälle suositellaan vain niukkarasvaisia leikkeleitä, kuten laihoja juustoja. Alkoholi ja tupakka sopivat diabetespotilaille erityisen huonosti. Tässä asiassa suositukset eivät ole muuttuneet.

Vakavuus huomioon

Insuliiniruiskuja ja -neuloja vuosikymmenien varrelta. Toinen oikealta on insuliinikynä. sitä osattu vaatia. Väistämättä sisarten mieleen hiipii kuitenkin ajatus siitä, että jos sairaudesta olisi jo tuolloin tiedetty enemmän ja hoito olisi nykyisenkaltaista, olisivatko nyt jo keski-iän ylittäneet diabeetikot paremmassa kunnossa. Harri muistaa, kuinka ruiskut ja neulat olivat nykyisiin verrattuina suuria ja kömpelöitä, sokeri oli ehdottomassa pannassa ja ruoka-aineita punnittiin kirjevaa’alla. Esimerkiksi kahden leivän päälle sai laittaa rasvaa yhteensä vain teelusikallisen verran. Onneksi karkeilla neuloilla

• Nelipyöräsuuntaus • Tuulilasit • Ilmastoinnin huolto • Ym. muut huollot ja korjaukset

Paula muistaa, kuinka lapsena oli hankala välttää sokeria. ”Söin joskus salaa sokerista karkkia.” Nykyisen monipistoshoidon aikana on toisin: insuliinia pistetään syödyn hiilihydraattimäärän mukaan eikä sokeri ole kokonaan kiellettyä. Jyrkillä ja Harrilla on käytössään uusi sensori, joka helpottaa verensokerin määrittämistä. Sensori pistetään käsivarteen, josta se mittaa kudosnesteen glukoositasoa. Mittauslaite näyttää sokeriarvon sensorin päältä pyyhkäistäessä. Paula joutui diabeteksen takia eläkkeelle suoraan koulunpenkiltä, kun sairaus vei häneltä kokonaan näön vasemmasta silmästä ja heikensi oleellisesti myös oikean näkökykyä. Paula kouluttautui Näkövammaisten ammattikoulussa hierojaksi, mutta ei pystynyt koskaan ammattia harjoittamaan. Harri joutui jäämään myyntityöstä eläkkeelle pari vuotta sitten selkäleikkauksen jälkeen.

Jyrki (vas.), Eine ja Harri Vuolaspuro tutkailemassa Jyrkin ja Harrin glukoosisensorien lähettämiä tietoja.

Paula toivoo, että terveydenhuollossa diabeetikkojen huolenaiheet otetaan aina riittävän vakavasti. ”Jos minulla menee tikku varpaaseen, niin pitää olla erityisen varovainen, ettei jalka pääse tulehtumaan.

MEILTÄ KAIKKI YKSITYISET HAMMASLÄÄKÄRI JA LÄÄKÄRIPALVELUT ONLINE-AJANVARAUS: laakarikeskussyke.fi

Keskuskatu 7, Oulainen Puh. (08) 474 333 Fax. (08) 474 335

KÄTEVÄSTI KAIKKI SAMAN KATON ALTA!

Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-15 Keskuskatu 11, Oulainen P. 0440 658 300

Avoinna: ma-pe 9-17, la sop. mukaan. Oulaistenkatu 24-26 L 9, OULAINEN Puh. 08-472 422 | www.hiukzetti.fi

Palvelemme: ma-pe 10-18 la 1 0-15 www.teknisettokola.fi

TOKOLA

Keskuskatu 11, 86300 OULAINEN Puh. (08) 473 740

Oma kokemus on, ettei diabeteksen vakavuutta aina ymmärretä.” Harri auttaa sisartaan toimimalla kuljettajana ja apusilminä, kun tämän pitää päästä kauppaan tai lääkäriin. ”30 vuotta olen pe-

lännyt, että sokeudun kokonaan”, Paula huokaa. Siitä hän on kiitollinen, että nykyisin sairastuvien lasten hoito on entistä parempaa. ”He pystyvät elämään aika normaalia elämää.”

a-Hallissa lp a H e il a p p o h S

24/ 7

palvelee Verkkokauppamme osoitteessa:

halpahalli.fi


DIABETESLIITE

keskiviikkona 4. huhtikuuta 2018

3

Armeija, palomies, sukeltaja, yötyö

Diabetes rajasi työtä ja harrastuksia 52-vuotias Jari Vuolaspuro sairastui diabetekseen jo hiukan yli vuoden ikäisenä. Henkisellä tasolla hän kokee, että sairaus ei ole rajoittanut hänen elämäänsä. ”Pitkään en pitänyt itseäni sairaana ollenkaan. Tuntui, että tauti on paremmin elämäntapa.” Lähemmin tarkasteltuna diabetes on kuitenkin vaikuttanut Jarin elämään: jos ei rajoittavasti, niin ainakin siten, että sairaus on vaatinut sopeutumista niin työssä kuin harrastuksissakin. ”Meitä oli kolme tai neljä diabeetikkoa koulussa yhtä aikaa. Välipalat piti muistaa ottaa useammin kuin toisten, mutta muuten sairaus ei kouluhommiin vaikuttanut.” Armeijaan pääsemisessä diabetes nousi esteeksi ja nousee yhä edelleen. Tätä Jari ei kokenut rasitteena. Nuorempana mies pelasi uppopalloa. ”Olisin halunnut hankkia myös sukeltajakortin, mutta siinä diabetes oli esteenä. Myöhemmin kuulin, että joku oli vastaavan kortin diabeetikkona kuitenkin saanut.” Toisenkin nuoruuden harrastuksen, nyrkkeilyn, jatkoaikeet kariutuivat. ”Urheilulääkäri suositteli, ettei sitä kannata diabeteksen takia tosissaan jatkaa.”

Jarilla ja hänen vaimollaan Kaijalla on kolme poikaa. Pojista kaksi vanhinta sairastaa diabetesta. Nuorimmalla pojalla ei ole tätä sairautta, mutta hänellä on kehitysvamma ja vaikea sydänsairaus. Diabeteksestaan huolimatta vanhemmat pojat ovat harrastaneet aktiivisesti partiota ja VPK:ta. ”Tietysti me vanhempina aina kyselimme perään, että on insuliinit ja syömistä mukana. Pojat siihen kyrsiintyivät jo vähän.” Pojista vanhin, Markus, haaveili VPK-harrastuksen jatkamista ja kouluttautumista palomieheksi. Perussairaus kuitenkin nousi esteeksi, sillä savusukeltaminen on diabeetikolta kiellettyä. Kumpikin poika valitsi ammatikseen terveydenhoitoalan vanhempiensa tavoin. Jari kouluttautui sairaanhoitajaksi ja työskenteli aiemmin Visalan sairaalassa. Nykyisin hän on sairaanhoitajana Oulaskankaan sisätauti- ja keuhko-osastolla. Jo Visalassa hoitoapulaisena toimiessaan Jari huomasi, että diabetes rajoitti työntekoa. ”Alkuun tein siellä myös yötöitä, mutta se ei passannut. Meni rytmi sekaisin ja sokeriarvot heittelivät.

Olen ollut kiitollinen, että työssä on ollut mahdollista tehdä vain päivä- ja iltavuoroja”, Jari kertoo. Myös Jarin vaimo työskentelee sairaanhoitajana. Jari kiistää, että terveydenhoitoalan ammattilaisilla diabeteksen hoito olisi erityisen tarkkaa. ”Suutarin lapsilla on huonot kengät. En niin jämptisti osaa itseäni hoitaa, ja varmaan tuo vuorotyökin jonkin verran vaikuttaa. Säännöllisyyttä saisi olla enempi, ruoka-ajoissa ja vähän kaikessa”, Jari myöntää. Diabeetikkona ja sairaanhoitajana hän on tekemisissä toisten sairastavien kanssa. ”Tuoreet diabeetikot käyvät sisäpolilla saamassa ensiopit sairauden hoitoon. Heille opetetaan pistoshoito ja miten hiilihydraatit lasketaan.” Yli 50 vuodessa sairauden hoito on muuttunut melkoisesti. ”Alkuun pistettiin yksi tai kaksi piikkiä päivässä ja välineet oli melkoisia poria. Sitten tuli monipistoshoito ja insuliinitkin kehittyivät. Ateriainsuliini on entistä nopeavaikutteisempi. Se pistetään aterioille, lasketaan hiilihydraatit ja pistetään insuliinia sen mukaan.”

Oulaisten Maalauspalvelu Alila & Saukko

Myös virallinen akkujen vastaanottopiste. Tuontipiste Takojankadulla. Isommat sekä pienemmät erät noudetaan ja maksetaan. Kantojen, risujen puhtaiden Kantojen, risujenjaja puhtaiden jätemaiden vastaanottopiste. jätemaiden vastanottopiste.

0400 890 276 0400 223 744

www.oulaistenmaalauspalvelu.com

LIIKUNTAA JA HYVINVOINTIA - Ravintovalmennus - Personal trainer palvelut - Ryhmäliikunta www.femoris.fi info@femoris.fi 044 988 2333

Saariperäntie 196, Oulainen WWW.RAKENNUSPALVELUOLLILA.FI

P. 040 5630 337, Keskuskatu 3, Oulainen www.kiinteistokeidas.Fi

MA - TO PE LA SU

KLO 18 - 01 KLO 18 - 03 KLO 18 - 03 KLO 18 - 01

Käykää meillä aina!

LIITELEHDET

SEUTUMAJAKAN KAUTTA!

Avoinna sopimuksen mukaan Puh. 044 293 9061 www.talousmeri.fi Oulaistenkatu 37 L 4 86300 OULAINEN


4

DIABETESLIITE

keskiviikkona 4. huhtikuuta 2018

Huomio laadukkaisiin hoitovälineisiin Tämän vuoden alussa Diabetesliitto on kampanjoinut muun muassa laadukkaiden hoitovälineiden puolesta. Asiasta on kertonut Kala- ja Pyhäjokilaaksossa kokoontuvissa diabeteskerhoissa liiton järjestösuunnittelija Marianne Kukkasniemi. Silloin kun diabeetikon tarvitsemat välineet ja niiden määrät on kirjattu hoitosuunnitelmaan, henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa määrä hoitotarvikkeita. Ne saadaan terveyskeskuksista maksutta. Tässä asiassa terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia. Lain vastaisesta menettelystä voi tehdä kantelun valvovaan elimeen, aluehallintovirastoon.

Sensorien puolesta Kukkasniemi korostaa, että hyvä hoitotasapaino on diabeetikolle tärkeää ja

vaatii jatkuvaa seurantaa. Siksi on tärkeää, että kunnasta saa jokaiselle yksilöllisesti sopivat omahoitovälineet, esimerkiksi verensokerimittarit, glukoosisensorit ja pistosvälineet. Erityisesti liitto on nyt kampanjoinut glukoosisensoroinnin puolesta, joka tutkitusti parantaa hoitotasapainoa. ”Kaikki kunnat eivät vielä tarjoa sitä tai tarjoavat vain harvoille. Uusi teknologia tulee saada kaikkien sitä tarvitsevien saataville”, Kukkasniemi korostaa. Vuonna 2007 hoitovälineiden osuus diabeteksen kustannuksista oli vain viisi prosenttia. On laskettu myös, että vuoden sensorointi maksaa vähemmän kuin kolme sairaalapäivää. Yksi parantumaton haava maksaa enemmän kuin 40 000 mittausliuskaa. Diabetesliittoin on kanneltu viime vuosina hoito-

tarvikkeiden huonosta, jopa kelvottomasta, laadusta. Palautetta ovat antaneet niin sairastavat kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Hoitotarvikkeita ovat mm. verensokerimittari, siihen tarvittavat liuskat ja lansetit, insuliinikynien neulat, insuliiniruiskut ja -pumpun tarvikkeet. Useimmiten palautetta tulee mittareista ja insuliinikynien neuloista. Liiton omissa kartoituksissa on havaittu laatuongelmia. Diabetesliitossa ollaan laatimassa suositusta hoitotarvikkeiden laadun parantamiseksi. Tarvikkeita hankittaessa tulee ottaa huomioon taloudellisten seikkojen ohella myös laatu. Hoitotarvikkeita tulisi olla valittavissa myös erilaisten ihmisten tarpeisiin niin, että esimerkiksi lapset, näkövammaiset ja iäkkäät otetaan huomioon.

Diabetesliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että glukoosisensoreita on tarjolla diabeetikolle vain harvoissa kunnissa. Kuvassa sensorin neula, joka pistetään käsivarteen.

• Murskeita ja täytemaita • Soraa ja hiekkaa • Seulottua ruokamultaa

Suutarinliike R. Mattola Juurikoskenkatu 8, 84100 YLIVIESKA Avoinna ma-pe 9.00-17.00 Puh. 040-8478872 risto.mattola(at)netti.fi

• Konetöitä mm. rakennuspohjat, rakennusten purku, kuljetukset • Vesi- ja viemärityöt • Jätevesijärjestelmät • Salaojitukset, salaojasorat • Viherrakentaminen

MAANRAKENNUS PAAVO KORTESOJA

P. 0400 385 074, Pyhäjoentie 250, Oulainen

Jalka- ja kauneushoitola Jatta Haapala- Putila Laitumentie 10, Oulainen p. 040 7523 960 • Kosmetologiset hoidot • Jalkojenhoito (AT) • Lymfahoidot • Joe Blacso- ja Gerneticsarjojen myynti

Torikatu 3 84100 Ylivieska Puh. (08) 424 681

Keskustie 7 85200 Alavieska Puh. (08) 430 444

HAAPAVEDEN TAKSIPALVELU Taksikeskus 0100 855 66 Kelan korvaamissa kuljetuksissa 0100 86500 www.haapavedentaksi.org

Akupunktiohoitoja Oulaisissa

puh: 040 5264 072 KALAJOEN APTEEKKI Puh. 010 321 4460 Ark. 8.30-18.00, la 8.30-14.00, su suljettu

www.kalajoenapteekki.fi

Diabetesliite 4.4  

SeutuMajakan Diabetes-liitelehti 4.4

Diabetesliite 4.4  

SeutuMajakan Diabetes-liitelehti 4.4